Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus)

Transkriptio

1 Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Suomen Akatemia ja Tekes SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSOHJELMA YLEISTÄ Solubiologialla tarkoitetaan solujen, soluorganellien ja makromolekyylien rakennetta ja toimintaa tutkivaa tieteenalaa. Nykyaikaisen solubiologian kehittymiseen on vaikuttanut vahvasti molekyylibiologian alalla saavutetut tulokset, joiden pohjalta molekulaaristen tapahtumien tarkastelutasoksi on voitu ottaa yksittäinen solu tai soluorganelli. Sekä geenitasolta alkanut integratiivinen että kudostasolta alkanut reduktiivinen tutkimus on monissa tapauksissa päätynyt ilmiöiden tarkasteluun solubiologian keinoin yksittäisten solujen tasolla. Solubiologia ja molekyylibiologia ovat lähestyneet toisiaan, niiden välinen raja on häviämässä ja molemmat tieteenalat luetaan entistä useammin yhteisen solu- ja molekyylibiologia-käsitteen alle. Näin ollen Suomen Akatemian vuonna 1994 käynnistämän geenitutkimuksen ohjelman laajentaminen modernin solubiologian alueelle edustaa luonnollista ja maailmanlaajuista kehitystä. Solubiologian tutkimusohjelma yhdistää kiinteästi terveyden tutkimuksen toimikunnan sekä ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunnan tarkoitusperiä. Toinen solubiologian kehitykseen voimakkaasti vaikuttanut seikka on uusien menetelmien ja tutkimuslaitteistojen kehittyminen. Esimerkkejä tällaisista ovat uudet kuvantamismenetelmät, mm. konfokaali- ja videomikroskopia, sekä automaattisten mikroinjektoreiden kehittäminen, joiden myötä solubiologian lähestymistapa on muuttunut entistä dynaamisemmaksi. Rakennebiologia on lähestynyt solubiologiaa erityisesti NMR-teknologian ja elektronimikroskopian kehittymisen myötä. Tunnusomaista uusilla menetelmillä saadulle tiedolle on digitalisoinnin myötä valtavasti lisääntynyt tietomäärä, jonka työstäminen ja analysointi edellyttää bioinformatiikan kehittymistä. Vuoden 1996 aikana toteutettu kansainvälinen arviointi suomalaisesta molekyylibiologian ja bioteknologian tutkimuksesta kiinnitti myös huomiota näiden tekniikoiden kehittämistarpeeseen. TAVOITTEET Solubiologian tutkimusohjelman tavoitteena on yhdistää eri alojen korkeatasoisten tutkimusryhmien työpanosta ja asiantuntemusta riittävän suuriksi huipputason tutkimusverkostoiksi ja -ryhmiksi nopeasti kehittyvillä ja tieteellisesti keskeisillä solubiologian aloilla. Esimerkkejä solubiologian painopistealueista ovat: solujen jakautumisen ja erilaistumisen mekanismit, soluorganellien biogeneesi ja solun sisäinen liikenne sekä signaalinvälitys soluun ja solujen välillä. Näillä esimerkeillä ei kuitenkaan ole tarkoitus rajata solubiologian tutkimusaluetta, vaan ohjelman tähtäimessä ovat uudet hyvät hypoteesit myös muilla solubiologian alueilla. Tutkimusohjelman tarkoituksena on myös tukea uusien solubiologian metodologioiden tuloa suomalaisen tiedeyhteisön ulottuville. Eläin- ja kasvisolujen lisäksi ohjelman piiriin luetaan myös hiivojen ja sienten solubiologinen tutkimus. Hiivasolun koko genomin tuntemus tulee merkitsemään suurta edistysaskelta kaikkien eukaryoottien solubiologiselle tutkimukselle. Teollisten sovellusten osalta myös prokaryootit tuotantomikrobeina kuuluvat ohjelman piiriin. Tutkimusryhmien verkostoitumista kehittämällä

2 pyritään myös luomaan edellytyksiä uusien lupaavien tutkimusryhmien ja -yksiköiden syntymiselle. Tunnusomaisena piirteenä onnistuneelle hankkeelle on poikkitieteinen lähestymistapa ja sovellusmahdollisuuksien esiintuominen. Tällöin myös solubiologian biotekninen soveltaminen, solumallien kehittäminen ihmissairauksille, lääkkeiden tai niiden toksisuuden tutkimiseen, samoin teollisiin sovelluksiin tähtäävä tutkimustoiminta voi tulla solubiologian ohjelman rahoituksen piiriin. Projekteissa on pyrittävä huomioimaan myös tutkimustulosten patentointi ja immateriaalioikeudet. Solubiologian tutkimusohjelman hakuaikataulu on vaiheistettu Tekesin "biotekniikan uudet mahdollisuudet"-teknologiaohjelman kanssa. Solubiologian tutkimusohjelman suunnitteluryhmään on kutsuttu myös Tekesin edustaja, jotta myös Akatemiaan toimitettujen hankkeiden teolliset sovellukset tulisivat huomioiduiksi. Solubiologian tutkimusohjelman ei ole tarkoitus tukea sellaisia hankkeita, joita jo rahoitetaan muista Suomen Akatemian tutkimusohjelmista. Tutkimusohjelmaan voidaan hyväksyä myös tutkimusryhmä, jolla on ennestään Akatemian myöntämää rahoitusta, jos ryhmä osallistuu ohjelmaan hyväksyttyyn yhteishankkeeseen. TUTKIMUSOHJELMAN RAHOITUSPERIAATTEET Solubiologian tutkimusohjelman tavoitteena on yhdistää eri alojen tutkimusryhmien työpanosta ja asiantuntemusta rahoitettavien solubiologian alan tutkimusyhteistyöprojektien kautta. Suomen Akatemian rahoittamat hankkeet Rahoituksesta päätettäessä etusijalla ovat vähintään kahden korkeatasoisen kotimaisen tutkimusryhmän yhteistyöhankkeet, joiden yhteydessä tullaan siirtämään myös menetelmällistä osaamista sekä antamaan tutkijankoulutusta uusilla solubiologian aloilla. Tutkimusryhmiin tulee kuulua ansioituneita senioritutkijoita sekä äskettäin väitelleitä tai väitöskirjaa valmistelevia nuoria tutkijoita. Vierailevien ulkomaisten tutkijoiden mukanaolo on suotavaa. Ryhmien edellytetään järjestävän tutkijankoulutusta ja muutenkin vaikuttavan ryhmän nuorten tutkijoiden nopeaan väittelemiseen. Uusien yksiköiden synnyttämiseksi tutkimusohjelmasta rahoitetaan myös yhteistyöhankkeita, joiden tarkoituksena on nuorten, lahjakkaiden tutkijoiden/tutkimusryhmien tukeminen yhteistyössä korkeatasoisen kotimaisen ryhmän tai huippuyksikön kanssa. Yhteishankkeen rahoittamisesta päätetään yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hankkeen yksi tai useampi osapuoli voi olla ulkomainen tutkimusryhmä, jolloin Suomen Akatemia pääsääntöisesti vastaa vain suomalaisten osapuolten rahoituksesta. Tutkimusohjelman rahoituspäätösten perustana ovat Suomen Akatemian tulostavoitteet ja yleiset rahoitusperusteet (SA hakuopas). Tutkimuksen tieteellisen tason ja merkityksen ohella rahoituksessa huomioidaan erityisesti syntyvän tutkimusyhteistyön tuoma synergiaetu, sekä ryhmän merkitys tutkijankoulutuksen kannalta. Rahoituspäätöksissä yhteistyöhankkeiden lisäarvona pidetään tutkimusryhmien menetelmällistä monipuolisuutta ja tutkimuksen monialaisuutta. Rahoituksessa noudatettavia päätöskriteerejä ovat: Hankkeen innovatiivisuus ja korkea tieteellinen taso Solubiologian menetelmien käyttöönotto ja kehittäminen Osallistuvien tutkimusryhmien yhteistyön tutkimukselle tuoma lisäarvo Tutkimusyhteistyön merkitys jatkokoulutuksen kannalta

3 Tutkimushankkeen merkitys sovellusten kannalta Tekesin rahoittamat hankkeet Tekes noudattaa soveltuvin osin yhteisiä kriteerejä Suomen Akatemian kanssa. Tekes painottaa ensisijassa hankkeita, joissa on yrityssitoutumista tai joissa hankkeen hyödynnettävyys on näköpiirissä. Tekes ei suoraan edellytä tutkijankoulutusta, ulkomaisia tutkijoita hankkeessa tai muita ulkomaisia yhteistyökumppaneita. Tekes tekee rahoituspäätökset vuosittain. OHJELMAN RAHOITUS Suomen Akatemia on varannut kolmivuotiselle ohjelmalle 22 milj. markan rahoituksen, minkä lisäksi tutkimusryhmät voivat saada tutkijanvirkoja tai määrärahoja varttuneen tutkijan palkkaukseen. Lisäksi tutkimushankkeiden ulkomaisia tutkijavierailuja voidaan tukea Suomen Akatemian rahoituksella (tutkimustyö ulkomailla). Suomen Akatemiassa ohjelmaa rahoittavat terveyden tutkimuksen toimikunta sekä ympäristön ja luonnonvarain toimikunta. Tekesin tuki ohjelmalle tulee olemaan noin 10 milj. mk kolmen vuoden aikana. Ohjelmaan osallistuvien tutkimusryhmien edellytetään saavan rahoitusta myös asianomaisilta korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta. Muita rahoittajia voivat olla esim. ministeriöt, teollisuus, säätiöt ja EU:n tutkimusohjelmat. HALLINNOINTI Sekä Suomen Akatemia (terveyden tutkimuksen toimikunta sekä ympäristön ja luonnonvarojen toimikunta) että Tekes osallistuvat tutkimusohjelman rahoittamiseen. Toimikunnat perustavat yhteisen valmisteluryhmän, joka vastaa hakemusten arviointiprosessista ja rahoitusesitysten tekemisestä asiasta päättäville toimikunnille. Tekesille osoitetut hakemukset päätetään Tekesissä. HAKUMENETTELY Tutkimusohjelman haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimusryhmiltä pyydetään englanninkieliset aiesuunnitelmat, joiden perusteella Tekesin edustajilla täydennetty Akatemian valmisteluryhmä tekee toimikunnille esitykset niistä tutkimusryhmistä, joilta pyydetään täydelliset suunnitelmat. Suomen Akatemian hakemuksien arvionnissa käytetään yleensä ulkomaisia asiantuntijoita. Kaikki, sekä Suomen Akatemialle että Tekesille osoitetut ensimmäisen vaiheen hakemukset toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon viimeistään Ensimmäisen hakuvaiheen tulokset julkistetaan ja toiseen vaiheeseen valituilta tutkimusryhmiltä pyydetään täydelliset hakemukset mennessä. Lopulliset hakemukset käsitellään joko Suomen Akatemiassa tai Tekesissä niiden aihepiiristä riippuen. Hakemukset ensimmäistä hakukierrosta varten Suunnitelluista hankkeista tehdään yksi yhteinen englanninkielinen hakemus, jossa nimetään tutkimusryhmän vastuullinen johtaja, sekä hankkeeseen osallistuvien ryhmien johtajat. Hakemuksen tulee noudattaa seuraavaa muotoa: Osa A: Kahden sivun mittainen kuvaus yhteishankkeesta.

4 Osa B: Yhden sivun mittainen kuvaus jokaisesta osallistuvasta tutkimusryhmästä. Osan B liitteenä jokaiselta osallistuvalta tutkimusryhmältä erikseen ajalta edustavan julkaisun luettelo, sekä ryhmästä tänä aikana väitelleiden lukumäärä. Lisäksi luettelo ryhmässä hakuhetkellä olevista jatkokoulutettavista (väitöskirjan tekijät ja tutkijatohtorikoulutettavat). Tekstin kirjasinkoon oltava vähintään 12 pistettä (Times, Times New Roman tai vastaava). Samassa hankkeessa voi olla osia, jotka soveltuvat Suomen Akatemian rahoitettavaksi sekä osia, jotka soveltuvat Tekesin rahoitettavaksi. Hakijan tulee merkitä aiehakemukseen oma käsityksensä hankkeen sopivimmasta rahoittajasta. Hakemukset toisella hakukierroksella Aiesuunnitelmien perusteella toiselle hakukierrokselle valituksi tuleminen ei automaattisesti merkitse myönteistä määrärahapäätöstä, vaan tarkoituksena on suorittaa hankkeiden karsintaa myös toisella kierroksella. Suomen Akatemia Englanninkielinen tutkimussuunnitelma ja tutkijoiden ansioluettelot tulee liittää yhdeksi niteeksi, joka voidaan sellaisenaan lähettää lausunnolle. Tutkimussuunnitelman tiivistelmä tulee olla erillisenä hakemuksen yhteydessä Yhteishakemuksen liitteenä tulee olla tutkimusryhmien asianomaiselle toimikunnalle osoittamat määrärahahakemukset (Suomen Akatemian hakemuslomake). Lomakkeeseen tulee liittää erillisenä liitteenä kaikkien vastuullisten johtajien yhteisesti allekirjoittama täydellinen rahoitussuunnitelma. -tutkimusryhmien vastuullisten tutkijoiden englanninkieliset ansioluettelot -luettelo tutkimusryhmien tärkeimmistä aiheeseen liittyvistä julkaisuista (enintään 5 kpl/ryhmä) Tekes Tekesille osoitettavat hakemukset tehdään Tekesin soveltavan teknisen tutkimuksen tukihakemuksen lomakkeelle siinä olevien ohjeiden mukaisesti ja toimitetaan Tekesin kirjaamoon (PL 69, Helsinki). Hakuohjeita ja lomakkeita voi tilata Tekesin kirjaamosta puhelin ja faksi Ohjeet löytyvät myös Tekesin www-sivuilta osoitteesta LISÄTIETOJA OHJELMASTA JA HAKUMENETTELYSTÄ Solubiologian ohjelman esitteen, Suomen Akatemian hakulomakkeita ja hakuoppaan saa Suomen Akatemian kirjaamosta puhelin , faksi ja ne ovat myös Akatemian www-sivuilla osoitteessa Akatemian hakuoppaita ja lomakkeita saa myös yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Suomen Akatemian osoite on PL 99, Vilhonvuorenkatu 6, Helsinki, vaihde *. Suomen Akatemiassa ohjelmaa koskeviin tiedusteluihin vastaavat tiedesihteeri Jaana Aalto, puhelin

5 , faksi , sähköposti tiedesihteeri Anne Heinänen, puhelin , faksi , sähköposti sekä tiedesihteeri Ritva Taurio, puhelin , faksi , sähköposti Tekesissä lisätietoja antaa teknologia-asiantuntija Raimo Pakkanen, puhelin , sähköposti