1 Johdanto. 2 Tutkimusohjelman tavoitteet
|
|
- Teija Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSOHJELMAMUISTIO Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelma TUKEVA 1 Johdanto Kone- ja valmistustekniikan tutkimustarpeiden selvittämiseksi perustettiin työryhmä elokuussa Alustavan kartoituksen jälkeen järjestettiin maaliskuussa 1999 tutkiva työpaja, jossa kuultiin niin ulkomaisia asiantuntijoita kuin kotimaisia teollisuuden ja tutkimusmaailman edustajia. Suomen Akatemian hallitus päätti luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan esityksestä käynnistää kolmivuotisen Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelman vuonna Akatemian hallitus on budjettivarauksin myöntänyt sen käyttöön 20 Mmk. Akatemian hallitus nimesi kokouksessaan ohjelmaryhmän valmistelemaan Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelmaa. Ohjelmaryhmän puheenjohtajana toimii professori Mauri Määttänen, Teknillinen korkeakoulu, Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta ja varapuheenjohtajana dosentti Riitta Keiski, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta sekä jäseninä ovat teknologiajohtaja Mikko Karvinen, Valmet Oyj, professori Seppo Kellomäki, ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunta, tutkimusjohtaja Heikki Kleemola, VTT Valmistustekniikka, tutkimusjohtaja Reijo Kohonen, ABB, projektipäällikkö Timo Laurila, Tekes, projektipäällikkö Ilkka Niemelä, MET, erikoistutkija Leena Norros, VTT Automaatio, professori Marianne Nyström, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta, kehitysjohtaja Arto Peltomaa, Plustech Oy ja professori Hilkka Riihimäki, terveyden tutkimuksen toimikunta. Ohjelmaryhmän työskentelyyn osallistuvat lisäksi Suomen Akatemiasta tiedesihteerit Jaana Aalto (terveyden tutkimus), Eeva Linkola (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus), Maija-Liisa Toikka (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus) ja Juha Järvelä (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus, ohjelmaryhmän sihteeri). 2 Tutkimusohjelman tavoitteet Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelman päätavoitteena on vahvistaa ja luoda uutta pitkäjänteistä ja korkeatasoista perustutkimusta, joka tukee suomalaisen kone- ja valmistustekniikan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tutkimusohjelman johtavana ajatuksena on löytää innovaatioita, mitä edistetään väljästi rajatulla kaksivaiheisella hakuprosessilla. Ohjelma tukee samalla kone- ja valmistustekniikan yliopistollisten tutkimusympäristöjen kehittämistä, mikä on välttämätöntä alan tohtori- ja tutkijankoulutuksen lisäämiseksi samalle tasolle kuin muilla tekniikan aloilla. Tutkimusohjelma on luonteeltaan monitieteellinen. Sen tarkoituksena on myös suunnata perustieteiden (fysiikka, kemia, matematiikka) piirissä työskenteleviä nuoria tutkijoita teknologisten ongelmien pariin edistäen näin nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia siirtyä teollisuuden palvelukseen. Tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää teoreettisen tutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välistä kytkentää ja vahvistaa perustutkimuksesta uusia innovaatioita ammentavaa tutkimuskulttuuria kone- ja valmistustekniikan alueelle. Pyrkimyksenä on lisäksi edistää tutkijoiden ja tutkimusyksiköiden kansallista ja kansainvälistä verkottumista. 3 Tutkimusohjelman perustelut
2 Metallituoteteollisuuden osuus Suomen viennistä oli 20 % vuonna 1998 ja työvoimasta 32 %. Verrattuna elektroniikka- ja sähköteollisuuteen kone- ja metallituoteteollisuuden viennin osuus on 76 %, työvoiman määrä kaksinkertainen ja tuotannon jalostusarvo hiukan suurempi. Tutkimus- ja kehitysrahoitus on vajaa neljännes elektroniikka- ja sähköteollisuuteen verrattuna. Panostamalla perus- ja soveltavaan tutkimukseen voidaan olennaisesti parantaa alan innovatiivisuutta, kansainvälistä kilpailukykyä, kannattavuutta ja luoda lisää työpaikkoja. Tässä piilee suuri käyttämätön potentiaali. Alalla on puute ammattitaitoisen työvoiman lisäksi tutkijankoulutuksen saaneista nuorista tohtoreista. Yliopistoista valmistuneista joka viidennellä pitäisi olla tohtorin tutkinto; heistä puolet tarvitaan teollisuuden palvelukseen ja puolet yliopistoihin ja korkeakouluihin opetus- ja tutkimustehtäviin. Koulutustarvetta helpottamaan on perustettu tohtorintutkintoon tähtääviä tutkijakouluja: Concurrent Engineering (TTKK), Laskennallinen tekniikka (TKK/OY), Virtausdynamiikka (TKK) ja Teknillinen mekaniikka (TKK). Älykkäiden materiaalien ja komposiittien käyttö yhdistettynä tietoliikenneyhteyksiin ja koneälyyn muuttaa merkittävästi koneiden ja laitteiden toimintoja tulevaisuudessa. Mobiilit teknologiat ja robotiikka ovat kansainvälisesti nopeassa kehitysvaiheessa olevia aloja, joilla on paljon annettavaa myös konetekniikan osaamiseen ja sovelluksiin. Ihmisen ja koneen vuorovaikutussuhde on monimutkainen. Uudet työkalut ja koneet tuovat esiin aiemmin tavoittamattomia puolia kohdeympäristöstä. Tätä vuorovaikutusta ei ole vielä riittävästi osattu tai tarvinnut ottaa huomioon, mikä on näkynyt ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn kohdistuneina epäedullisina pitkäaikaisvaikutuksina, ehkä myös tapaturmina ja onnettomuuksina. Nyttemmin ihminenkoneliitännästä on tuotannon käyttövarmuus- ja turvallisuusvaatimusten kasvaessa muodostunut strateginen kilpailutekijä, sillä koneiden mahdollistamia hyötyjä ei pystytä saavuttamaan ottamatta huomioon inhimillistä tekijää. 4 Tutkimusohjelman sisältö Kone- ja valmistustekniikan kilpailukyky edellyttää tulevaisuudessa sekä tiede- että ongelmalähtöistä perustutkimusta ja siihen tukeutuvaa teknistä laskentaa, suunnittelua ja koestusta. Tutkimuskenttä jakautuu kolmeen tuote-elinkaaren vaiheeseen: suunnittelu, valmistus ja käyttö. Kunkin vaiheen tutkimus sisältää sekä omia erityisiä että niitä yhdistäviä tieteenaloja. Suunnittelu Kone- ja valmistusteknisen suunnittelun perusteina ovat matematiikka ja fysiikan osa-alueet ja niistä erityisesti konetekniikkaa palvelemaan erikoistuneet tieteenalat kuten mekaniikka, lujuusoppi, virtausdynamiikka, termodynamiikka ja lämmönsiirto. Tietotekniikka on tärkeä osa sekä suunnittelun apuvälineenä että koneiden toimintojen hallinnassa. Ympäristöystävällisen suunnittelun edellytyksenä on tuotteen koko elinkaaren ympäristö- ja kustannusvaikutusten hallitseminen. Tähän tarvitaan elinkaarianalyysien kehittämistä ja hallintaa. Ympäristövaikutusparametrien määrittämiseksi tarvitaan monitieteellistä tutkimusta, joka ottaa huomioon ympäristörasitusten lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset mm. luontoon sekä ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Suomessa korostuu myös pohjoisten olosuhteiden vaikutus. Suomi on edelläkävijä jäänmurtajien, jäitä kestävien merenkulun turvalaitteiden ja arktisten laivojen teknologiaosaajana. Uusia haasteita tuovat Euroopan lähialueiden arktisten kaasu- ja öljylöytöjen hyödyntämiseen tarvittava teknologia. Koneiden rakenteita pyritään edelleen keventämään käyttämällä hyväksi entistä tarkempaa suunnittelua, uusia rakenteita ja materiaaleja. Värähtelyt ja dynaamiset ilmiöt, mm. melu ja tärinä,
3 ovat haittana useimmissa koneissa ja laitteissa. Melu ja värähtely alentavat ihmisten työkykyä ja aiheuttavat terveydellisiä ongelmia. Dynaamisten ilmiöiden hallinta tulee yhä tärkeämmäksi kevennettäessä rakenteita ja lisättäessä nopeuksia. Elektroniikkateollisuuden tuotteiden kilpailukyvyn säilyttäminen ja parantaminen edellyttävät koneensuunnittelun ja valmistustekniikan menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Metsä- ja paperikoneiden tekniikan alueella Suomi on maailman kärkimaa. Aseman säilyttäminen ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät entistä taloudellisempia, keveämpiä, täsmätuotantoon kykeneviä ja ympäristöä säästäviä metsäkoneita sekä metsätuotteiden kuljetusketjuja. Paperikoneissa pyritään yhä suurempiin nopeuksiin ja taloudellisuuteen samalla kun tavoitteena on mahdollisimman alhainen ympäristökuormitus. Koneensuunnittelun keskeisimpiä tutkimusalueita ovat: ympäristöystävällinen suunnittelu hajautettu suunnittelu värähtelyjen ja melun vähentäminen elektroniikan, optoelektroniikan ja tietotekniikan sovellutukset uudet materiaalit ja rakenteet ihminen-konevuorovaikutus ja käyttäjäsuuntautunut suunnittelu Valmistus Valmistustekniikan ja sen oheistoimintojen jatkuva kehittäminen suomalaisen metalliteollisuuden kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten säilyttämiseksi sekä ympäristöystävällisyyden parantamiseksi on yksi kansantalouden suotuisan kehityksen keskeisistä haasteista. Tämä edellyttää hyvin kohdistettua perusprosessien ja automaation, tuotantojärjestelmien ja -verkkojen, laadunhallinnan ja käyttövarmuuden sekä näitä kaikkia tukevien tietojärjestelmien tutkimusta. Ammattitaitoisen henkilöstön saaminen alalle edellyttää työmenetelmien ja -ympäristön jatkuvaa tutkimusta ja kehitystä. Yritysten välisen verkottuneen toimintatavan tueksi on kehitettävä uusia logistisia malleja ja verkottuneen tuotannon ohjaukseen ja simulointiin soveltuvia järjestelmiä. Tuotantojärjestelmien automatisointi edellyttää työstökoneiden, oheislaitteiden, ohjausjärjestelmien ja tietoliikenteen tutkimusta. Valmistustekniikan perusprosessien tutkimuksen lähtökohtana on lastuavan työstön teorian kehittäminen sekä lastunirrotukseen ja -muodostukseen liittyvien perusilmiöiden tutkimus ja mallintaminen. Tutkimus luo pohjan kuivana lastuamiselle, jonka avulla vältetään öljypohjaisten lastuamisnesteiden ympäristöhaitat. Levytyömenetelmien tutkimuksen haasteita ovat nopeuden ja tarkkuuden parantaminen sekä meluhaittojen vähentäminen. Uusien pikavalmistustekniikoiden kehittäminen ja tunnettujen menetelmien soveltaminen nopearytmiseen tuotteistamiseen takaavat innovatiivisen teollisuuden kehitysmahdollisuudet. Myös uudet entistä vaativampiin olosuhteisiin kehitetyt materiaalit edellyttävät valmistusmenetelmien tutkimusta. Tuotantolaitteiden rakenteita ja suojauksia tutkimalla ja kehittämällä on mahdollista saada entistä ergonomisempia ja turvallisempia työmenetelmiä. Myös ihminen-konevuorovaikutus on otettava huomioon pyrittäessä työympäristön ja -menetelmien parantamiseen. Menetelmäkehitys sekä prosessien, vuorovaikutusten ja toimintamallien tutkiminen auttavat ehkäisemään työn haitallisia vaikutuksia ihmiselle. Valmistuksen keskeisimpiä tutkimusalueita ovat:
4 uudet valmistusmenetelmät ja materiaalit lastuava, muovaava ja leikkaava työstö laskennalliset menetelmät valmistustekniikassa verkottuneen tuotannon simulointi, optimointi ja ohjaus autonomiset, oppivat tuotantolaitteet ja -järjestelmät laadunhallintamenetelmät ja tuotantojärjestelmien käyttövarmuus työmenetelmät, -ympäristö ja -turvallisuus ympäristökuormituksen vähentäminen Käyttö Ihminen-konevuorovaikutusproblematiikan hallinta edellyttää ergonomian tutkimusta ja kytkentää psykologiaan, fysiologiaan, biomekaniikkaan ja lääketieteeseen. Koneiden hyvä kunnossapidettävyys edistää niiden kokonaiskäytettävyyttä, vähentää onnettomuusriskiä ja suojelee ympäristöä. Erityisesti kylmässä ilmastossa ekologisesti herkässä ympäristössä toimiminen edellyttää onnettomuuksien tehokasta ehkäisemistä. Käytettävyyden ja turvallisuuden varmistaminen edellyttävät lisäksi käyttöhenkilökunnan työn helpottamista. Tämä on mahdollista tehostamalla tietotekniikan soveltamista koneiden ja laitteiden seurantaan ja valvontaan. Tämä edellyttää mm. sensoreiden, monitoroinnin, diagnostiikan ja prognostiikan kehittämistä. Käytön opetus ja huollon tuki voivat merkittävästi hyötyä tietoverkoista ja matkaviestimistä, joissa on multimedia- ja kuvapuhelinominaisuuksia. Tietotekniikka antaa myös mahdollisuudet aktiiviseen melun tai värähtelyjen vaimennukseen, liikkuvien koneiden paikan-nukseen ja tiedonkeruuseen ja -välitykseen. Pohjoisen ulottuvuuden tutkimusteemaan liittyy kaikki kylmässä ilmanalassa tapahtuvaa ihmisten aktiviteettia helpottamaan tarkoitettujen koneiden, laitteiden yms. käytön tutkimus. Olennaista on järjestelmätason osaamisen kehittäminen kunnossapidon tarpeisiin. Tällöin tarvitaan mm. epälineaarisia rakenneanalyysejä, elinikä- ja turvallisuusanalyysejä sekä murtumismekaanisia suunnitteluohjeita ja asiantuntijajärjestelmiä. Tuotteen elinkaaren lopussa on hallittava sen ympäristöystävällinen uudelleenkäyttö tai romutus. Käytön keskeisimpiä tutkimusalueita ovat: koneiden ja laitteiden turvallisuus ja terveyshaittojen hallinta ihminen-konevuorovaikutus ja käyttöliittymävaatimukset koneiden älykäs monitorointi, diagnostiikka ja prognostiikka konejärjestelmien käytön tehostaminen ja kokonaisluotettavuus ympäristökuormituksen vähentäminen pohjoisten käyttö- ja ympäristöolosuhteiden huomioon ottaminen 5 Liittyminen muihin tutkimusaloihin ja -ohjelmiin Kone- ja valmistustekniikan tutkimusalueilla on monitieteellisyytensä takia suoria kytkentöjä muihin tieteenaloihin ja tutkimusaloihin sekä -ohjelmiin. Elektroniikan sovellutukset liittyvät Akatemian elektroniikan sekä tietoliikenne- ja ohjelmistotekniikan tutkimusohjelmiin. Paperikoneiden osalta on kytkentöjä kemian- ja prosessiteollisuuden tutkimusohjelmiin. Lähes
5 kaikilla kone- ja valmistustekniikan tutkimusalueilla on suoria yhteyksiä vuonna 2000 alkavan Akatemian MaDaMe- eli Matemaattisten menetelmien ja mallien kehittäminen eri tieteenaloille - tutkimusohjelman kanssa. Ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunnan alalla yhteisen tutkimuksen kohteita ovat esimerkiksi metsiä vähän vaurioittavat koneet, melu- ja värähtelyhaittojen vähentäminen ja ympäristöystävälliset materiaalit ja valmistusmenetelmät. Terveyden tutkimuksen toimikunnan alalla yhteistyön alueina ovat mm. melun ja värähtelyn ihmistä väsyttävät ja ennenaikaista työkyvyttömyyttä aiheuttavat vaikutukset, ikääntyvän väestön itsenäinen selviytyminen yhä enemmän teknologisoituvassa ympäristössä, ihmisen mekaaniset varaosat, jne. Viimeksi mainitut sivuavat Akatemian Ikääntymisen tutkimusohjelmaa. Ihminen-konetyönjaon periaatteet, käyttäjäsuuntautuneet käyttöliittymät ja integroitujen konejärjestelmien hallinta kytkevät kone- ja valmistustekniikan piiriin kuuluvan tutkimusohjelman kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan Tiedon tutkimusohjelmaan. Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelman aihepiirillä on yhteistä käynnissä oleviin Tekesin teknologiaohjelmiin Värähtelyn ja äänen hallinta (VÄRE), Tietoliikenteellä maailmalle (TLX), Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa (ETX), Käyttövarmuus kilpailutekijänä (KÄKI), Huomisen koneet ja järjestelmät (SMART) sekä Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka (USIX). Myös parhaillaan käynnissä olevista tuote- ja tuotantoteknologian ohjelmista useimmilla on yhteistä Akatemian Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan ohjelman kanssa. Akatemia keskittyy perus-tutkimusluonteiseen osaan ja Tekes teollisuustavoitteiden mukaiseen soveltavaan osuuteen. 6 Ohjelman toteuttaminen Kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelma kestää kolme vuotta ( ). Suomen Akatemian hallitus on päätöksellään, budjettivarauksin, myöntänyt sen käyttöön 20 Mmk. Ohjelmaan hyväksyttävät hankkeet voivat käytännössä alkaa vuoden 2000 puolivälissä. Ohjelman valmistelusta, käynnistämisestä, seurannasta, arvioinnista sekä muista ohjelman toteuttamiseen liittyvistä käytännön seikoista vastaa laaja-alainen ohjelmaryhmä. Tutkimusmäärärahaa voivat hakea yksittäiset tutkimusryhmät tai tutkimusryhmien muodostamat konsortiot. Hankkeissa voi olla osallisina ulkomaisia tutkimusryhmiä, mutta Suomen Akatemia vastaa pääasiassa vain suomalaisten tutkijoiden kustannuksista. Hankkeiden arviointi perustuu seuraaviin kriteereihin: 1. Tutkimussuunnitelman tieteellinen taso 2. Yhteensopivuus tutkimusohjelman tavoitteiden kanssa 3. Tutkimusryhmän pätevyys 4. Tutkijankoulutus ja tutkimusryhmien luominen 5. Tieteenalojen väliset yhteydet ja monitieteisyys 6. Kansalliset ja kansainväliset yhteydet 7. Tutkimuksen yhteiskunnallinen relevanssi Ohjelmassa toivotaan erityisesti innovatiivisuutta ja läpimurtoja, jolloin hankkeisiin sisältyvä riski voi olla suurempi. Muita erityisesti painotettavia näkökohtia ovat tutkimusryhmien luominen, pitkäjänteinen tutkimuksen tavoitteenasettelu ja tutkijankoulutus.
6 Tutkimusohjelmassa on käytössä kaksivaiheinen haku. Kansainvälisen arvioinnin takia koko hakuprosessi hakemuksineen ja liitteineen on englanninkielinen. Ensimmäisessä hakuvaiheessa Tulevaisuuden kone- ja valmistustekniikan tutkimusohjelmaan osoitetut aiehakemukset toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon klo mennessä. Aiehakemukset laaditaan Akatemian hakulomakkeelle Application SA 1.0E ja etusivulle merkitään tutkimusohjelman tunnus TUKEVA. Lomake täytetään ohjeiden mukaisesti, kuitenkin niin, että hakemuksen ainoat liitteet ovat 3 4 sivun mittainen tutkimussuunnitelma, vastuullisen johtajan julkaisuluettelo vuosilta ja lyhyt ansioluettelo. Aietutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, mahdolliset yhteydet muuhun tutkimukseen sekä hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijankoulutus. Lisäksi tutkimussuunnitelmaan on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän korkeintaan yhden liuskan mittainen esittely. Jos kyseessä on konsortiohakemus, kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, joiden liitteiksi tulevat vastuullisten johtajien ansio- ja julkaisuluettelot, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Kaikki asiakirjat liitteineen toimitetaan 15 kappaleena (alkuperäinen ja 14 kopiota) Suomen Akatemian kirjaamoon. Hakijan tulee lajitella hakemusasiakirjat samanlaisiksi asiakirjanipuiksi. Aiehakemusten perusteella ohjelmaryhmä tekee ehdotuksen niistä hankkeista, joilta pyydetään varsinaiset hakemukset tutkimussuunnitelmineen. Päätöksen jatkoon pääsevistä hankkeista tekee Suomen Akatemian hallituksen asettama jaosto, joka koostuu tieteellisten toimikuntien jäsenistä. Jatkoon päässeiden hankkeiden vastuullisille johtajille ilmoitetaan kirjallisesti jaoston päätöksestä mennessä. Tutkimusohjelmaan valittavien hankkeiden odotetaan muodostavan kokonaisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa. Ohjelmaryhmä voi siten jatkoon päässeille ryhmille tarvittaessa ehdottaa tutkimusaiheen kohdentamista ja rajausta samoin kuin saattaa yhteen hakijoita, joiden hakemusten aihepiiri on lähellä toisiansa. Toisessa hakuvaiheessa pyydetään jatkoon päässeiltä hankkeilta yksityiskohtaiset hakemukset klo mennessä. Mukaan liitetään kaikki Akatemian hakuohjeiden mukaiset liitteet englanninkielisinä. Tutkimussuunnitelman maksimipituus on 10 sivua. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä tutkimuksen tavoitteet, tärkeimmät menetelmät, mahdolliset yhteydet muuhun tutkimukseen sekä hankkeen yhteydessä tapahtuva tutkijankoulutus. Lisäksi tutkimussuunnitelmaan on sisällytettävä kunkin rahoitusta hakevan tutkimusryhmän lyhyt esittely. Jos kyseessä on konsortiohakemus, kukin osapuoli täyttää oman hakulomakkeensa, mutta tutkimussuunnitelmia laaditaan vain yksi. Tutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä konsortion kaikkien osapuolien osuudet työn suorittamisessa sekä hankeyhteistyön toiminta kokonaisuutena sekä siitä saatava lisäarvo. Konsortiohakemukseen tulee liittää täydellinen rahoitussuunnitelma, jossa esitetään haettu kokonaisrahoitus ja sen jakautuminen yhteistyöhankkeen muodostavien ryhmien kesken. Hakulomakkeet liitteineen toimitetaan Suomen Akatemian kirjaamoon 11 kappaleena (alkuperäinen ja 10 kopiota). Hakemukset arvioidaan ulkomaisista asiantuntijoista koostuvassa paneelissa. Ohjelman puolivälissä järjestetään saavutettuja tuloksia ja hankkeiden edistymistä esittelevä seminaari. Ohjelman päätyttyä pidetään loppuseminaari. Ohjelmaan hyväksytyistä hankkeista raportoidaan Suomen Akatemian raportointisääntöjen mukaisesti. Tutkimusohjelman tulokset tullaan arvioimaan kansainvälisten asiantuntijoiden toimesta. Tutkimusohjelmasta laaditun hakujulisteen, tutkimusohjelmamuistion, hakulomakkeita sekä Suomen Akatemian hakuoppaan saa Suomen Akatemian www-sivuilta osoitteesta sekä Akatemian kirjaamosta, jonne myös hakemukset toimitetaan.
7 Tutkimusohjelman omat sivut Akatemian yhteystiedot ovat: PL 99, Helsinki katuosoite Vilhonvuorenkatu 6 p. (09) f. (09) keskus@aka.fi Lisätietoja ohjelmasta Tiedesihteeri Juha Järvelältä (luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus, ohjelmaryhmän sihteeri) p. (09) juha.jarvela@aka.fi Tiedesihteeri Jaana Aallolta (terveyden tutkimus) p. (09) jaana.aalto@aka.fi Tiedesihteeri Eeva Linkolalta (ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus) p. (09) eeva.linkola@aka.fi Tiedesihteeri Maija-Liisa Toikalta (kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus) p.(09) maija-liisa.toikka@aka.fi Tärkeät päivämäärät - Aiehakemukset Ilmoitukset hyväksynnästä 2:lle kierrokselle Varsinaiset hakemukset Hankepäätökset Hankerahoitus voi alkaa aikaisintaan
Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA
Tutkimusohjelmamuistio (Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit) EMMA Sisällysluettelo 1. Tutkimusohjelman tavoitteet 2. Liittyminen muihin ohjelmiin 3. Ohjelman toteuttaminen 4. Tutkimusohjelman perustelut
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotTutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen)
Tutkimusohjelmamuistio (Ikääntyminen) Ikääntymisen tutkimusohjelma 2000-2002 1. JOHDANTO Ikääntymisen tutkimusohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaista ikääntymisen perus- ja soveltavaa tutkimusta
LisätiedotTutkimusohjelmamuistio (Life 2000)
Tutkimusohjelmamuistio (Life 2000) Biologisten funktioiden tutkimusohjelma Life 2000 Ohjelmamuistio 6.9.1999 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 Tutkimusohjelman tavoitteet 3 Tutkimusohjelman teema-alueet A. Neurotieteet
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotTutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus)
Tutkimusohjelman muistio (Solubiologian tutkimus) Suomen Akatemia ja Tekes SOLUBIOLOGIAN TUTKIMUSOHJELMA 16.5.1997 YLEISTÄ Solubiologialla tarkoitetaan solujen, soluorganellien ja makromolekyylien rakennetta
LisätiedotICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
LisätiedotMiten valmistaudun seuraavaan MAKERAhakuun?
Miten valmistaudun seuraavaan MAKERAhakuun? Uutta matoa koukkuun: tutkimusta maatalouden ympäristövaikutusten hallintaan 15.2.2017 Suvi Ryynänen/MMM 1 MAKERAn maa- ja elintarviketalouden tutkimusrahoitus
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotTyöpajapäivä 2014. Kuva: VTT
Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5
LisätiedotSTN:n huhtikuun haun Rahoituksesta
STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotMetsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009
Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa
LisätiedotSYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät
SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi
Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi Tampere Metropolialueen ulkopuolella Suomen suurin kaupunki, 220 000 asukasta, yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotKonsortiohakemus 1.7.2015
1 Konsortiohakemus 1.7.2015 Tämä on Suomen Akatemian hakuilmoituksiin liittyvä ohjeistus konsortiohakemuksen perusteista, jättämisestä, tarvittavista liitteistä ja liitteiden laatimisohjeista sekä hakemuksen
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Opetusneuvos 3.11.2015 Mirja Vihma VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS 22.10.2015 SUOMEN AKATEMIAN TIETEELLISTEN TOIMIKUNTIEN KOKOONPANOSTA KAUDELLE 2016 2018 BIOTIETEIDEN
LisätiedotMallitehdas ja materiaalit TKI työpaja & vauhdittamo
Mallitehdas ja materiaalit TKI työpaja & vauhdittamo 27.2.2018 Arto Koistinen ja Esa Jääskeläinen Taustaa Teknologiateollisuus Pohjois-Savossa v. 2016 Yli 1.000 toimipaikkaa Liikevaihto 1,7 mrd. euroa,
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotAnsioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku. Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio
Ansioluettelot ja tutkimusrahoituksen haku Ohjelmapäällikkö Sirpa Nuotio 1 2.6.2006 Rahoituksen haku Akatemiasta Uudet hakuajat Sähköinen asiointi Uudet hakuohjeet Hakemus Hakulomake Tutkimussuunnitelma
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa suomalaisen tutkimuksen ja elinkeinoelämän osaamista ja kilpailukykyä
LisätiedotKäytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset
LisätiedotLIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) LUONNOS
1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017
LisätiedotKonsortiohakemus Tekninen lisäys (tämän ohjeen lopussa)
1 Konsortiohakemus 1.7.2015 Tekninen lisäys (tämän ohjeen lopussa) 15.9.2015 Tämä on Suomen Akatemian hakuilmoituksiin liittyvä ohjeistus konsortiohakemuksen perusteista, jättämisestä, tarvittavista liitteistä
LisätiedotKäyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus
Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
LisätiedotTurvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5
Työpajapäivän esite Turvallisen tekniikan seminaari 2013 Työpajapäivä, Keskiviikko 29.5 Paikka: VTT Tampere, Tekniikankatu 1, Tampere. Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona
LisätiedotLOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen
LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen
LisätiedotHANKEYHTEISTYÖ VAI KONSORTIO?
1 (7) 29.6.2017 Konsortiohakemus Akatemian hauissa 29.6.2017 Tämä on Suomen Akatemian hakuilmoituksiin liittyvä kooste konsortiohakemuksen perusteista, jättämisestä, tarvittavista liitteistä ja liitteiden
LisätiedotJATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE
JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
LisätiedotICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
LisätiedotTekesin teknologiaohjelmat
Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa
LisätiedotTutkimusohjelmamuistio (Rakennebiologia)
Tutkimusohjelmamuistio (Rakennebiologia) 1. YLEISTÄ Molekulaariset biotieteet ovat voimakkaassa ja yhä kiihtyvässä kehitysvaiheessa. Elävän luonnon perustoimintojen kartoitustyö on vähitellen siirtymässä
LisätiedotSuomen Akatemian tietotekniikan soveltamista tutkiva KITARA -ohjelma 2005-2009. Tietotekniikan soveltaminen kone-, rakennus- ja automaatiotekniikkaan
Suomen Akatemian tietotekniikan oveltamita tutkiva KITARA -ohjelma 2005-2009 Tietotekniikan oveltaminen kone-, rakennu- ja automaatiotekniikkaan -tutkimuohjelma Tietotekniikan oveltaminen kone-, rakennuja
LisätiedotKITARA -tutkimusohjelma
KITARA -tutkimuohjelma RAHOITETTAVAT HANKKEET Liikenneympäritön 3D-mallinnu Ernvall Timo, Teknillinen korkeakoulu Chen Ruizhi, Geodeettinen laito Haggrén Henrik, Teknillinen korkeakoulu Hyyppä Juha, Geodeettinen
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
Lisätiedotliiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by
ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle
LisätiedotMarraskuun haku
SUOMEN AKATEMIA MARRASKUUN 2005 HAKUJULISTE 1(8) Marraskuun haku 14.10.-15.11.2005 Sisällys: 1 Yleiset hakuohjeet...2 1.1 Sähköinen asiointi...3 1.2 Hakulomakeasiointi...3 2 Akatemiatutkijan virat...4
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
LisätiedotICT 2023 TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIO-OHJELMA: Tulevaisuuden energiatehokkaat ICT-järjestelmät
ICT 2023 TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIO-OHJELMA: Tulevaisuuden energiatehokkaat ICT-järjestelmät JOULUKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Temaattisen haun hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin
LisätiedotTehtävässä on neljän kuukauden koeaika.
Dekaanin päätös 1 (6) Tehtäväseloste ELINTARVIKEKEMIAN PROFESSORI Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on haettavana Elintarvikekemian professorin
LisätiedotTaso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet
Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti
LisätiedotSujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos
Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden
LisätiedotTutkimusohjelmamuistio (FIGARE)
Tutkimusohjelmamuistio (FIGARE) Globaalimuutoksen tutkimusohjelma (FIGARE) 1999-2002 ESIPUHE Aloitteen globaalimuutostutkimuksen kehittämisestä ja tutkimusohjelman aloittamisesta on tehnyt Suomen Akatemian
LisätiedotTUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009
1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotMUOTOILUYHTEISTYÖSELVITYS
Oulun ja Lapin yliopistojen yhteistyö teemana muotoilu Straregiatyöryhmä 31.10.07: muotoilu on keskeinen yhteistyöalue Thule instituutin kokous 18.12.08: tehdään selvitys 1 Selvityksessä kuullaan: Oulun
LisätiedotSuomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana
Tiedonhallintasuunnitelma. Mitä, miksi ja miten? Jarmo Laine 27.11.2009 1 1.12.2009 Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Tieteellisten toimikuntien järjestelmä ja maamme tärkein tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotTiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!
HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön
LisätiedotKohti parempaa maailmaa
Kohti parempaa maailmaa Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden monialainen yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. tutkinto-opiskelijaa (laskennallinen FTE-luku) alumnia Vuonna
LisätiedotTurvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen.
Turvallisen tekniikan seminaari 2012 Tampereen teknillinen yliopisto, tietotalo Työpajapäivä, torstai 7.6 Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään
LisätiedotTilastokatsaus 2015 ja 2016 STN-ohjelmahauista
Tilastokatsaus 2015 ja 2016 STN-ohjelmahauista 20.6.2016 1 Mitä yleiskuvaus kartoittaa Strategisen tutkimuksen neuvostolla on tiettyjä yhteisesti jaettuja tiedepoliittisia tavoitteita, jotka raamittavat
LisätiedotVAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori
VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotPROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus
PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,
LisätiedotDIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)
3.3.2015 DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM) AKATEMIAOHJELMA 2016 2019 Ohjelmamuistio Ohjelmamuistio 2 (7) 1.PERUSTELUTJATAUSTA Digitalisaatio mullistaa yhteiskuntaa monella tavoin, ja myös tutkimuksen
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotTekesin hakuohje FiDiPro Professori- ja FiDiPro Fellow -rahoitukselle
OHj Ohje 1 (5) Tekesin hakuohje FiDiPro Professori- ja FiDiPro Fellow -rahoitukselle 1 Perustiedot FiDiPro-rahoituksesta Suomen Akatemia ja Tekes avaavat FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin. Hauissa
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotYhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009
Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio
LisätiedotSEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT
SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIJAHUONESTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkijahuonestipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotTutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007
Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta
LisätiedotHallinnollisia asioita Maiju Gyran
Hallinnollisia asioita Maiju Gyran 1 HYÖTY -ryhmä Johtava tiedeasiantuntija Maiju Gyran SJTY Tiedeasiantuntija Timo Sareneva BY Tiedeasiantuntija Riitta Launonen KY Tiedeasiantuntija Satu Huuha-Cissokho
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotOperaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen
Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU 28.6.2010 TEKNIIKKA Markku Huhtinen EN10SA:n ja EN11KA:n OPINNOT LUKUVUONNA 2010-2011 (EN10SA: Energiatekniikan aikuiskoulutuksen pääosin virtuaalinen toteutus suuntautuminen:
LisätiedotTiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin
Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää
LisätiedotSEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT
SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotTutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007
Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa
Lisätiedot1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä
Lisätiedot1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit
1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta
LisätiedotAutomaatioratkaisuja yli
Automaatioratkaisuja yli 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöisiä tuotantoautomaation ratkaisuja yli 40 vuoden kokemuksella Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on n. 70 henkilöä työllistävä monipuolinen
LisätiedotYliopistoväen toimenkuva muutoksessa opetuksesta ja tutkimuksesta raportointiin ja managerointiin?
Yliopistoväen toimenkuva muutoksessa opetuksesta ja tutkimuksesta raportointiin ja managerointiin? Professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan laitos 20.5.2009 Sisältö 1. Taustaa
LisätiedotTekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet
Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotSuomen Akatemia materiaalitehokkuuden ja teollisen ekologian tukena Prof. Riitta Keiski
Suomen Akatemia materiaalitehokkuuden ja teollisen ekologian tukena Prof. Riitta Keiski Materiaalin kostaneet Liisa Savunen (SA), Saila Karvinen (SA) ja Riitta Keiski (OY, SA) 1 Suomen Akatemiassa muutosten
LisätiedotLuonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA
Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA 1. TYÖSKENTELYAPURAHAT vuodelle 2011 = APURAHAT TOHTORINTUTKINTOON TÄHTÄÄVIIN OPINTOIHIN 1. ERÄ 2. JATKO-OPISKELIJOIDEN MATKA-APURAHAT 3. TUTKIJOIDEN
LisätiedotTUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS
TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä
LisätiedotTurvallisen Tekniikan Seminaari Tampereen teknillinen yliopisto
Turvallisen Tekniikan Seminaari 2017 7.-8.6.2017 Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisen Tekniikan Seminaari 2017 Ohjelma Seminaari keskiviikko 7.6.2017 9.30 Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Hanna
LisätiedotLippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia
Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotSektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot
Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotKAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen
KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b
LisätiedotEGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma
EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global
LisätiedotDigitalisaation mahdollisuudet uusi aalto
Digitalisaation mahdollisuudet uusi aalto IT goes Industry 27.11.2015 Pekka Ala Pietilä staattisesta kilpailukyvystä dynaamiseen Talouden ja yhteiskunnan evoluutio > Suomen uudistumisvauhti 26.11.2015
LisätiedotLIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5)
1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017
Lisätiedot