Päätös. Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös. Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f)"

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 137/2012/1 Dnro ESAVI/94/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Kalliosuon maankaatopaikan toiminnan laajentamista koskevasta ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta hakemuksesta, Espoo. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Espoon kaupunki, Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut PL Espoo TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee Espoon kaupungin Kalliosuon maankaatopaikan laajennettavaa toimintaa, joka sijaitsee Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä kiinteistöillä ja Kiinteistöt omistaa Espoon kaupunki. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohta 13 d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Laajennusalueen (Kalliosuon jatke) täyttö menee osittain päällekkäin nykyisen Kalliosuon maankaatopaikan kanssa. Päällekkäin menevällä osalla on voimassa nykyisen Kalliosuon maankaatopaikan luvat: Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 71/2011/1, dnro ESAVI/748/04.08/2010, koskien Kalliosuon maanläjitysalueen ympäristöluvan No YS 1725, (dnro UUS-2002-Y ) lupamääräysten tarkistamista. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan myöntämä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :n mukainen maisematyölupa , dnro Kalliosuon kaatopaikalle. Maisematyöluvan voimassaoloa on jatkettu päätöksillä , dnro ja , dnro töiden loppuunsaattamiseksi. Maisematyölupa on voimassa asti. Rakennuskielto alueella on rauennut, joten maisematyölupaa alueella ei enää tarvita. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 14, Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 357, Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa koskevan päätöksen No YS 14, muuttamisesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyminen dnro UUDELY/646/07.00/2010, koskien Kalliosuon maanläjitysalueen maisemointisuunnitelmaa ja kokonaistäyttötilavuuden nostoa. Mikäli Helsingin yliopiston niittytutkimushanke saa EU Life+ -rahoituksen, hankkeelle varataan täyttömäen laen eteläkärki. Siltä osin, kun hankealue sijoittuu nykyisen Kalliosuon maankaatopaikkaalueen ulkopuolelle, ei ole voimassa olevia lupia. Kalliosuon jatkeen alue liittyy läheisesti Espoon Takapellon maankaatopaikan toimintaan. Takapellon maankaatopaikan toimintaa koskee seuraava ympäristölupa: Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 53/2011/1, dnro ESAVI/488/04.08/2010, koskien Espoon Takapellon maankaatopaikan toimintaa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu

3 3 ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa hankealue sijaitsee osittain taajamatoimintojen alueeksi merkityllä alueella ja osittain erityisalueella, jonka käyttö on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa (EY-merkintä). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hankealue sijoittuu osittain alueelle, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja. Tämän lisäksi alueella on EJ3- ja mr-merkinnät. EJ3-merkinnällä osoitetaan ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattua aluetta ja mr-merkinnällä moottoriurheilurataa. Uudenmaan 2. vaihemaakunta (maakuntakaavan uudistaminen) on valmisteilla. Siinä on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaava uudelleen tarkastelusta. Nähtävillä ( ) olleessa maakuntakaavaluonnoksessa mm. maakuntakaavassa moottoritien eteläpuolella ollut taajamatoimintojen alue-merkintä on poistettu ja alue on merkitty työpaikka-alueeksi. Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osa I, alue sijoittuu EM-merkitylle (moottorirataalue), EK-merkitylle (kaatopaikka-alue) ja T-merkitylle (teollisuuden ja varastoinnin alue) alueelle. EM-merkitty alue on varattu moottoriurheiluun ja ajoratakoulutukseen sekä urheilu- ja harrastustoimintaan. Alueella sallitaan moottoriratatoimintaan sekä urheilu- ja harrastustoimintaan liittyvien tilojen ja laitteiden rakentaminen. Meluesteet on toteutettava moottorirata- ja kaatopaikkaaluevarausten alueilla (EM ja EK). Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavayksikön antaman lausunnon mukaan EM-aluetta voidaan käyttää kalliolouhintaan ja ylijäämämassojen sijoittamiseen, kun ko. suunnitelmissa osoitetaan, että yleiskaavan mukainen pääkäyttötarkoitus turvataan. EK-merkitty alue on varattu kaatopaikkatoimintaan. Kaatopaikkatoiminnan päätyttyä alue on kunnostettava ja istutettava. Aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. T-merkitty alue on varattu ensisijaisesti teollisuudelle ja varastoinnille sekä niitä palveleville tiloille. Alueella voidaan sallia myös suuria varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa kaupallista toimintaa. Espoon Moottoriradat ry:llä on varaus 24,9 ha:n suuruiselle alueelle karting- ja motocrossratojen suunnittelua ja tarvittavien lupien hakemista varten. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Espoon Moottoriradat ry:n Kulmakorven moottoriurheilukeskuksen toiminnalle. Alueella ei ole asemakaavaa. Länsipuolelta hankealue rajautuu Ämmässuon asemakaava-alueeseen. Pohjoispuolella hankealueen välittömässä

4 4 läheisyydessä on vireillä Kulmakorpi I-asemakaava (640200). Kaava on valmisteluvaiheessa. TEHDYT SELVITYKSET/YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kalliosuon jatkeen alue sijoittuu suurimmaksi osaksi toteutettuun Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainestenoton YVA-menettelyn hankealueeseen (Ramboll Finland Oy: Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maaainesoton YVA-menettely, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Espoo 2009). Noin 12,5 ha:n kokoisesta alueesta noin 2,7 ha sijoittuu YVAmenettelyn hankealueen ulkopuolelle. Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainestenoton YVA-menettelyssä käsiteltiin ylijäämämassojen keskitettyä läjittämistä Kulmakorven alueelle. Hankkeessa käsitelty Kulmakorven alue oli 207 ha ja se oli jaettu viiteen osa-alueeseen: Kalliosuon alue, Kulmakorven vanha maanläjitysalue, Jersinmäki, Takapelto ja Välialue. Kalliosuon jatke sijoittuu YVAmenettelyssä esitetyn osa-aluejaon mukaan osittain Kalliosuon alueelle, Välialueelle ja Kulmakorven vanhalle maanläjitysalueelle. Osa Kalliosuon jatkeesta sijoittuu tämän YVA-menettelyn hankealueen ulkopuolelle, sen luoteispuolelle. Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maaainestenoton YVA-menettelyssä louhittava massamäärä koko YVAalueella oli yhteensä 27,8 milj. m 3 ktr eli noin 75 milj. tonnia. Louhintaa oli suunniteltu tehtävän noin 93 ha:n kokoisella alueella siten, että louhoksen pohja olisi syvimmillään noin 40 m nykyisen maanpinnan tason alapuolella. Läjitystä tehtäisiin louhittuihin kaivantoihin sekä nykyisen maanpinnan päälle siten, että tulevan täyttömäen laki kohoaisi korkeimmillaan tasoon +125 m. Tällöin alueelle olisi mahdollista sijoittaa noin 75 milj. m 3 puhtaita ylijäämämassoja. Arvioin mukaan louhinta kestäisi noin 35 vuotta ja läjitystoiminta lähes 100 vuotta. Uudenmaan ympäristökeskus YVA-menettelyn yhteysviranomaisena antoi lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (UUS-2008-R-3-531). YVA-tarpeen arviointi 2011 Kalliosuon jatkeen YVA-menettelyn tarpeesta pyydettiin lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hankkeen YVAmenettelyn tarvearviointia varten tehtiin erillinen yhteenveto olemassa olevan tiedon perusteella. Silloisessa suunnittelutilanteessa mm. arvioitiin alueen kooksi 7,8 ha, josta noin 1,6 ha sijoittuu aiemmin YVAmenettelyssä olleen alueen ulkopuolelle. Täyttömäen kokonaistilavuudeksi arvioitiin noin m 3 eli noin 2,5 milj. t. Tilavuudesta noin m 3 eli noin t arvioitiin sijoittuvan aiemmassa YVA-menettelyssä tarkastellun alueen ulkopuolelle. Mainittuun tilavuuteen sisältyy läjitettävä maa-aineksen lisäksi tukirangat.

5 5 Lausunnossaan (dnro UUDELY/17/07.04/2011) Uudenmaan ELY-keskus katsoi, että Kalliosuon läjitysalueen jatkeeseen ei sovelleta YVA-lain 4 :n tarkoittamaa arviointimenettelyä, jos vuonna 2009 arvioidun YVA-menettelyn ulkopuolella olevalla 1,6 hehtaarin alueelta louhittavan kallioaineksen määrä on alle kiintokuutiometriä vuodessa ja tälle alueelle läjitettävä maa-ainesmäärä on alle t eli alle noin m 3 vuodessa. Muussa tapauksessa YVA-menettely on tarpeen. Suunnittelun edetessä kokonaispinta-alaa kasvatettiin 12,5 ha:ksi, josta YVA-alueen rajan ulkopuolella on 2,7 ha. Vaikka YVA-alueen rajan ulkopuolinen osuus tarkemmassa suunnittelussa kasvoi, kallion louhinta ja maa-ainesten läjitys tullaan toteuttamaan siten, että se ei tule ylittämään YVA-alueen ulkopuolella yllä mainittuja vuosittaisia arvoja. HAKEMUS TOIMINNAN MUUTTAMISEKSI Espoon kaupungin tekninen keskus hakee ympäristölupaa Kallionsuon jatkeen maankaatopaikkahankkeen toteuttamiselle. Hankkeeseen kuuluu maa-ainesten läjitystoiminnan lisäksi läjitysalueen tasauslouhinta ja louhitun kalliokiviaineksen murskaaminen. Lisäksi hankealueella on tarkoitus varastoida väliaikaisesti hyötykäyttöön kelpaavaa maa-ainesta. Tällaista maa-ainesta on tarkoitus käyttää Espoon kaupungin omissa hankkeissa, kuten Kalliosuon maankaatopaikan maisemointiin, Ämmässuontien maankaatopaikan maisemointiin sekä Takapellon maankaatopaikan rakenteisiin. Lisäksi alueella voidaan välivarastoida Kalliosuon laen eteläkärkeen suunnitellun Helsingin yliopiston niittytutkimushankkeen toteuttamiseen tarvittavia maa-aineksia, mikäli hanke toteutuu. Hankkeen toteuttamiseen on haettu EU Life+ -rahoitusta. Alueelle sijoitetaan puhtaita maa- ja kiviaineksia vuosittain maksimissaan teoriassa m 3 (jos Takapelto olisi koko vuoden estynyt vastaanottamaan maita). Käytännössä läjitysmäärä on huomattavasti mainittua maksimiarvoa pienempi, koska kyseessä on Takapellon vara-alue ja sitä on tarkoitus käyttää mahdollisimman vähän. Kalliosuon jatkeen täyttömäen kokonaistilavuus tulee olemaan yhteensä noin 1,9 milj. m 3, josta noin 65 % on varsinaista ylijäämämaata ja loput eli noin 35 % tukirakenteita. Maan läjitys edellyttää pohjan tasoittamiseksi alla olevan kallion louhintaa noin 7,5 ha:n alueella tasoille m. Louhittavan kallion määrä on noin m 3 ktr. Kalliolouhe käytetään sellaisenaan tai se murskataan tarvittavaan kokoon. Kalliolouhetta ja mursketta voidaan hankealueen lisäksi käyttää Espoon kaupungin omissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Takapellon maankaatopaikan tukirakenteissa. Kiviainesta ei myydä. Hankkeen perusteet, tavoitteet ja koko Kalliosuon nykyinen maankaatopaikka täyttyy vuonna Tämän jälkeen Kulmakorven alueelle jää ainoastaan Takapellon maankaatopaikka, jossa maa-ainesten vastaanottotoiminta alkaa toukokuussa Takapel-

6 6 lon maankaatopaikan käyttömahdollisuuteen vaikuttaa merkittävästi samalla alueella toimivan Rudus Oy:n louhinta- ja murskaustoiminta, koska läjitystoiminta tapahtuu yhtäaikaisesti alueella tapahtuvan louhinnan kanssa. Läjitystoiminta on näin ollen riippuvainen louhinnan etenemisestä ja louhinnan viivästyminen voi pahimmassa tapauksessa väliaikaisesti pysäyttää Takapellon maanvastaanottotoiminnan kokonaan. Vastaanottotoiminnan ja -kapasiteetin turvaamiseksi ja joustavan läjitystoiminnan varmistamiseksi Espoon kaupungin tekninen keskus on käynnistänyt Kalliosuon jatkeen maankaatopaikkahankkeen Kalliosuon nykyisen maankaatopaikan jatkamiseksi pohjoiseen. Hankealue on kooltaan noin 12,5 ha, josta noin 2,5 ha sijoittuu Kalliosuon nykyisen maankaatopaikan alueelle. Lopusta 10 ha:n alueesta noin 2,7 ha sijoittuu vuonna toteutetun Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainestenoton YVA-menettelyn hankealueen ulkopuolelle. Täyttömäen lakikorkeudeksi tulee +94 m, kuten Kalliosuon nykyiselläkin alueella. Kalliosuon jatkeen kokonaistilavuudeksi on arvioitu noin 1,9 milj. m 3. Määrä sisältää sekä alueelle sijoitettavan maa-aineksen että täytön rakenteissa, kuten tukirangoissa tarvittavan kiviaineksen. Kokonaistilavuudesta noin m 3 sijoittuu toteutetun YVA-menettelyn hankealueen ulkopuolelle ja 1,52 milj. m 3 YVA-menettelyn hankealueen sisäpuolelle. Kalliosuon jatkeen alueelle sijoitettavan maa-aineksen vuotuinen määrä riippuu Espoon Takapellon vastaanottoalueen toiminnasta. Kulmakorven alueelle tuodaan ylijäämämaita arviolta m 3 vuodessa, josta pääosa sijoitetaan Takapellon läjitysalueelle. Ruuhkatilanteissa tai Takapellon ollessa tilapäisesti jostain syystä (esim. louhinta) estynyt vastaanottamaan maita, läjitystä tehdään Kalliosuon jatkeen alueelle. Täyttö toteutetaan siten, että YVA-menettelyn hankealueen ulkopuolisella alueelle läjitetään vuosittain alle t. Hanke pitää sisällään maankaatopaikkatoiminnan lisäksi louhinnalla tehtävän läjitysalueen pohjan tasauksen ja louhitun kalliokiviaineksen murskauksen sekä hyötykäytettävien maamassojen väliaikaisen varastoinnin. Pohjan tasaamiseksi kalliota louhitaan 2 3 osassa yhteensä noin m 3 ktr noin 7,5 ha:n alalta. Noin kolmannes louhittavasta määrästä eli noin m 3 ktr louhitaan toteutetun YVA-menettelyn hankealueen ulkopuolelta. Kalliolouhe käytetään sellaisenaan tai murskattuna. Kalliolouhetta ja mursketta voidaan hankealueen lisäksi käyttää Espoon kaupungin omissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Takapellon maankaatopaikan tukirakenteissa. Toiminta on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian luvan saamisen jälkeen ja sen arvioidaan kestävän noin 8 vuotta. ALUEEN NYKYTILA Lähin asutus sijaitsee Kalliosuon jatkeen koillispuolella noin kilometrin etäisyydellä Turunväylän varrella. Idässä Mustanpuron alueen lähin asutus

7 7 on 1,4 km:n etäisyydellä. Pohjoispuolisen Histan alueen asutus on lähimmillään noin 1,3 km:n ja luoteispuolisen Kolmperän asutus runsaan 1,5 km:n etäisyydellä. Muualla lännen etelän kaakon suunnissa lähin asutus on 1,8 2,4 km:n etäisyydellä. Topografia ja tiedot alueen maaperästä Kalliosuon jatkeen alavin maastokohta on noin tasolla +55,5 m alueen keskellä olevan soistuneen maastopainanteen eteläosassa, Kalliosuon maankaatopaikalle johtavan tien varrella. Maanpinta on noin tasolla +70 m ympäröivien kalliokohoumien korkeimmilla kohdilla. Suunniteltavan läjitysalueen luoteis- ja pohjoisreunalla maanpinta on noin tasolla +62 m. Maanpinta laskee pääpiirteissään loivasti etelän-kaakon suuntaan. Suurin suhteellinen korkeusero on noin 12,5 m. Kallioalueella topografiassa on muutamien metrien korkeuseroja. Alueen kallioperä on kauttaaltaan punertavaa keskikarkeaa mikrokliinigraniittia, jossa on myös karkearakeisempia pegmatiittigraniittiosueita. Myös kiillegneissiä esiintyy paikoitellen. Nämä kivilajit ovat yleisiä Espoossa ja koko Suomessa. Kiviaines soveltuu normaalia lujuutta vaativiin kohteisiin. Kivi ei sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Kallio on kohtalaisen ehjärakenteista. Merkittävin heikkousvyöhyke sijaitsee kallioiden välisessä maastopainanteessa, jossa on myös paksuimmat irtomaakerrokset. Maastopainanteessa on pääasiassa moreenia, jota peittävät savi ja turve. Maakerrosten paksuus kallioperän heikkousvyöhykkeissä on Kulmakorven alueella todettu olevan monin paikoin yli 10 m (YVA-selostus 2009). Enimmillään maaperän paksuus on Takapellon länsipuolen kallioruhjeessa todettu olevan noin 20 metriä. Tarkastelualueella irtaimia maakerroksia on paksummin vain mainitussa kallion heikkousvyöhykkeessä ja kallioalueen länsipuolen soistuneella alueella. Muutoin maasto on enimmäkseen kallioista Sisäinen vesi Kalliosuon nykyisen maanläjitysalueen sisäisten vesien laatua tarkkaillaan alueen länsiosassa sijaitsevasta putkesta 53. Täytön vedenlaatua on tässä yhteydessä tarkasteltu vuosien yhteistarkkailutulosten perusteella. Kalliosuon nykyisen maanläjitysalueen täytön sisäisen veden ph on ollut luonnonvesien tasoa vaihdellen välillä 7,0 7,9. Sameusmittausten (3,5 29 FTU) perusteella vesi on ollut ajoittain selvästi sameaa mutta usein vedessä on ollut vain lievää sameutta. Veden happitilanne (3,2 6,8 mg/l) ja kyllästysaste (27 59 %) ovat olleet hyviä lukuun ottamatta elokuun havaintokertoja, jolloin happitilanne on ollut heikompi. Sähkönjohtavuusarvot ovat vaihdelleet melko vähän, mutta ovat olleet korkeammalla tasolla kuin luonnonvesissä yleensä. Sähkönjohtavuuteen vaikuttavat mm. veden sulfaatti- ja kloridipitoisuudet. Sulfaattipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä mg/l ja kloridipitoisuudet välillä 6,7 56 mg/l. Edellä mainitut pitoisuudet alittavat selvästi esimerkiksi STM:n juomavedelle asettamat (STMa 401/2001) laatusuosituksen enimmäisrajan, joka on

8 8 sulfaatille 250 mg/l ja kloridille 100 mg/l. Putken vesi on ollut hyvin typpipitoista, ja suurin osa typestä on ollut pääasiassa epäorgaanisessa muodossa. Metalleista Kalliosuon nykyisen maanläjitysalueen täytön sisäisessä vedessä on todettu rautaa ( μg/l) ja pieninä pitoisuuksina bariumia (10 13 μg/l), molybdeenia (20 μg/l) ja kuparia (11 15 μg/l). Kokonaisöljyhiilivetyjä on todettu enimmillään 0,16 mg/l ja AOX-yhdisteitä 70 μg/l. PAHyhdisteitä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ei ole havaittu. Pohjavedet Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kalliosuon jatkeen lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat itäpuolella olevat Nupurin (tunnus ) ja Kuusikodin (tunnus ) vedenhankinnalle tärkeät eli I luokan pohjavesialueet, jotka molemmat sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä. Eteläpuolella noin 3 km:n päässä sijaitsee I luokan Järvikylän (tunnus ) pohjavesialue. Alueelta ei ole hydraulista yhteyttä kyseisiin pohjavesialueisiin. Lähimmät yksityiset kaivot ovat noin kilometrin etäisyydellä. Kalliosuon jatkeen alueella maapohjavettä esiintyy vain kallioperän painanteiden maakerroksissa. Koska painanteet ovat enimmäkseen saven ja turpeen täyttämiä, pohjaveden muodostuminen on vähäistä eikä pohjaveden merkittävää virtausta pääse tapahtumaan. Maapohjavesi on erillisissä pienialaisissa painanteissa, joten yhtenäistä pohjavesiallasta ei ole. Kalliosuon jatkeella esiintyy kalliopohjavettä alueen keskellä olevassa kallioperän heikkousvyöhykkeessä ja pienemmissä rakosysteemeissä. Alueen vesiä tarkkaillaan Ämmässuon Kulmakorven vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisista havaintopisteistä. Lähimmät hankkeen vaikutusalueella olevat kalliopohjavesiputket ovat tarkastelualueen länsireunalla oleva putki 35A ja kaakkoispuolella oleva putki KP2A. Putkessa 35A pohjavedenpinta on ollut yleensä tasoilla +63,3 +63,8 m ja putkessa KP25A tasoilla +50,6 +51,1 m. Pohjavedenpinnan taso laskee loivasti kaakon suuntaan, myötäillen topografiaa. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa (v ) pohjavedessä on todettu kohonneita sähkönjohtavuuden arvoja sekä kloridi- ja rautapitoisuuksia pisteellä KP2A. Pisteellä 35A Ämmässuon Kulmakorven toimintojen vaikutuksia ei ole ollut havaittavissa vuosien tulosten mukaan. Pinta- ja hulevedet Tarkastelualueella ei ole luonnon pintavesistöjä. Maastopainanteissa on soistumia, joista vedet ohjautuvat kaivettuja avo-ojia myöden pois alueelta. Kalliosuon jatkeen vedet laskevat nykyisellään kokonaisuudessaan Kulmakorvenojaa myöden etelään ja päätyvät Svartbäckträsketin eteläpuolelle Gumbölenjokeen, jonne ojia myöden matkaa kertyy noin 2,6 km. Kalliosuon jatkeelle tulee nykyisellään jonkin verran vesiä myös nykyiseltä Kal-

9 9 liosuon maankaatopaikan pohjoisrinteeltä sekä Ämmässuon koillisosasta. Ympäröivien alueiden laaja-alaisesta muokkauksesta johtuen valumaaluetta on vaikea tarkoin määrittää. Kalliosuon jatkeen ja sen yläpuolisen valuma-alueen on karttatarkastelun perusteella arvioitu olevan noin 40 ha. Gumbölenjoen varrella on Dämmanin pintavedenottamo, jonka aktiivinen toiminta tulee todennäköisesti loppumaan. Ottamoa ylläpidetään kuitenkin varavedenottamona. Pintavesiä tarkkaillaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun mukaisesti (hakemuksen liite 12). Tarkkailussa on kattavasti tarkkailupisteitä Ämmässuon Kulmakorven toiminta-alueen sisällä sekä kauempana toiminta-alueesta. Nykyisten toimintojen (Ämmässuon jätehuoltoalue ja maankaatopaikat) vaikutuksia ovat olleet mm. bariumin, kloridin, sulfaatin, typpiyhdisteiden ja rautapitoisuuksien kohonneet arvot. Myös sameus- ja väriarvot, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus ovat olleet koholla. Noin kahden kilometrin päässä ojien valumasuunnassa vaikutuksia ei ole ollut havaittavissa. Alueen pintavesissä on lisäksi havaittu kohonneita alumiinipitoisuuksia myös sellaisissa kohdissa, joissa muita Ämmässuon Kulmakorven toimintojen vaikutuksia ei ole havaittu. Syytä tähän ei toistaiseksi tiedetä. Kalliosuon jatkeen suunnitellun selkeytysaltaan alapuolisella pisteellä K3 vesi on ollut hapanta (ph 5,4 6,7) ja hyvin tummaa (väriluku mg/l Pt), ja vedessä on ollut runsaasti humusta (CODMn mg/l), rautaa ( μg/l) ja typpeä (kokonaistyppi μg/l) vuosien tarkkailutulosten perusteella. Happitilanne on ollut ajoittain huono. Vedenlaatutuloksissa on ollut havaittavissa toiminta-alueilta tuleva kuormitus muun muassa kloridipitoisuuksissa. Pisteelle K3 tulee vettä myös Ämmässuon jätekeskuksen alueelta. Ilmanlaatu Hankealueen läheisyydessä, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella, on jatkuvatoiminen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ilmanlaadunseuranta ja viimeisimmät lähialueen ilmanlaadun seurantatiedot on esitetty vuosien 2010 ja 2011 Ämmässuon ilmanlaaturaporteissa. Vuosina 2010 ja 2011 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), pienhiukkasia (PM 2,5 ) sekä pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (TRS). Alueella vallitsevat lounaanpuoleiset tuulet. Myös koillistuulet ovat yleisiä. TRS-pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoa (VNp 480/1996) kertaakaan vuosien 2010 ja 2011 aikana. Vuoden 2010 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 3 μg/m 3, eli 30 % ohjearvosta. Vuoden 2011 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 6,7 μg/m 3, eli vähän alle 70 % ohjearvosta. On kuitenkin huomioitava, että ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoja (VNp 480/1996 ja VNA 711/2001) ei voi suoraan soveltaa jätteenkäsittelykeskuksen alueella tehtyihin TRS-mittauksiin.

10 10 Vuonna 2010 Ämmässuolla hengitettävien hiukkasten PM 10 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 21 μg/m 3. Pitoisuus ylitti ohjearvon touko- ja heinäkuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet vuoden 2010 aikana. PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti 23 kertaa pitoisuustason 50 μg/m 3. Mikäli ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan raja-arvo ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 21 μg/m 3 (53 % raja-arvosta). PM 2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 8 μg/m 3, joka on noin 30 % raja-arvosta. Vuonna 2011 PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa eikä raja-arvoa. PM 10 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 4 18 μg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 10,4 μg/m 3. PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti kerran raja-arvon numeroarvon 50 μg/m 3 toukokuussa. PM 2,5 -pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 2,7 12,1 μg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. Pienhiukkasten pitoisuuden vuosikeskiarvo oli 6 μg/m 3, joka on noin 28 % raja-arvosta. PM2,5 -pitoisuuden vuosikeskiarvo on ollut tavallisesti HSY:n muilla pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla mittausasemilla tasoa 8 11 μg/m 3. Melu, tärinä Hankealueen läheisyydessä on merkittäviä olemassa olevia melulähteitä, jotka ovat Turunväylän liikenne, Kalliosuon nykyinen maankaatopaikka, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sekä Takapellon alueen kallion louhinta. Vuonna 2012 Espoon kaupungille tehdyssä vuoden 2011 tilannetta kuvaavassa maanteiden meluselvityksessä on selvitetty myös Turunväylän liikenteen aiheuttaman melun leviämistä ympäristöön. Selvityksen perusteella hankealueen tieliikenteen päivämelutasot ovat lähimpien asuinkiinteistöjen luona noin 55 db ja paikoin 60 db. Tieliikenteen voidaan katsoa olevan alueen merkittävin jatkuva melulähde. Ajoittaista melua aiheutuu louhinnasta. Tärinä aiheutuu pääosin Takapellon alueen kallion louhinnasta. Luonnonolot ja suojelualueet Kalliosuon jatkeen alueen nykytilan kuvaus ja nykyisten luonnonarvojen arviointi perustuu FM AA:n syksyllä 2011 tekemään luontotietojen tarkistukseen (Kalliosuon jatke, luontotietojen tarkistus, muistio, SITO Oy ). Hankealue on topografialtaan vaihtelevaa kalliomäkien ja suopainanteiden kirjomaa aluetta. Avokallioilla kasvaa (CT, CIT) tyypin harvaa nuorehkoa männikköä, sekapuuna on koivua ja pihlajaa. Paikoin kallioalueilla mm. Ämmässuon reunassa ja alueen itäosan kalliolla, Kulmakorventien reunassa, kasvaa varttuneita mäntyjä. Länsipuolen painanteessa on kapea nauha ojitettua isovarpuista rämettä. Länsipuolella kallion pohjoispuolelta etelään kaartuvan ojan varrella on mustikkakorpea. Tien reunassa kuivemmalla osalla on tuoretta kangasta, jonka kuusipuusto on kookasta.

11 11 Alueella lentää runsaasti variksia ja korppeja, jotka käyvät ruokailemassa kaatopaikalla. Alue on pieni ja sen ympärillä tapahtuu monenlaista häiritsevää toimintaa (jätekeskuksen toiminnot, maanläjitystoiminta, louhinta, liikenne, moottoriurheilu). Se ei tarjoa riittävää elinaluetta hirvieläimille, vaikka ne saattavat alueella silloin tällöin jäljistä päätellen liikkuakin. Alueella on moottoriharjoittelualue ja kallioalueilla aluskasvillisuus on kulunutta. Rämeen ja korven alueella on ajouria, jotka kosteilla paikoilla ovat levinneet mutaisiksi lammikoiksi. Ämmässuon kaatopaikan läheisyyden vuoksi alueella on voimakas hajuhaitta ja maastossa on joitakin tuulen lennättämiä roskia. Alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/1996) mukaisia suojelualueita, suojeltavia lajeja tai luontotyyppejä tai metsälain (1093/1996) mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Maastokäynnin aikana ei ilmennyt mitään erityistä luontoarvoihin liittyvää uutta lajistoa. Puustoa on käsitelty voimakkaasti sekä maasto ja kallioalueet on moottoriajoneuvojen käytön vuoksi kuluneita. Myöskään pienet suoalueet eivät ole luonnontilaisia ojitusten ja maastoajon vuoksi. Laajennusalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai arvokkaita luontokohteita. Lähin luonnonsuojelualue, Kakarlammin luonnonsuojelualue (YSA ), sijaitsee noin 500 metrin päässä Kalliosuon jatkeen alueelta itään. Hankealueen ja Kakarlammen välissä on Kulmakorven vanha maanläjitysalue. Kakarberget-Raakkalan (KAO ) arvokas kallioalue sijaitsee runsaat 3 kilometriä alueesta länteen. Hankealueen ja Kakarbergetin välissä on Ämmässuon kaatopaikka-alue. Maisema ja kulttuuriympäristö Kulmakorven alue ei lukeudu kulttuuriympäristöön eikä sen välittömässä läheisyydessä ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Lähimmät kulttuurihistorialliset kohteet ovat alueen itäpuolella Mustanpurontien ja Svartbäckträsketin läheisyydessä olevat kivikautiset asuinpaikat. Maisemaltaan alue on pääosin metsämaata, jossa ei ole merkittäviä maisemaalueita. Alue rajautuu lännessä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, pohjoispuolella Kulmakorpi I -kaava-alueeseen ja itäpuolella Espoon Moottoriradat ry:n varausalueeseen karting- ja motorcross-radoille. Jatkeen alueen eteläpuolella jatkuu Kalliosuon nykyinen maankaatopaikka. Kaakkoispuolella on Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue. Kulmakorpi I -kaava-alueen pohjoispuolella on Turunväylä (Vt1/E18). Näiltä osin alueen luontainen maisemakuva on voimakkaasti muuttunut ja on edelleen muuttumassa.

12 12 Liikenne Liikenteen pääreitti alueelle kulkee Turunväylän (Vt1/E18) moottoritietä Histan eritasoliittymän kautta Nupurintietä (maantie 110) ja Kulmakorventietä pitkin. Keskimääräinen liikennemäärä Turunväylällä Histan liittymän kohdalla arkisin päiväsaikaan on noin ajoneuvoa. Alueen nykyisistä toiminnoista johtuen raskaan liikenteen osuus Nupurintiellä on suuri. Nupurintien varressa ei ole Histan eritasoliittymän ja Ämmässuontien välillä asutusta, mutta tiellä kulkee jonkin verran kevyttä liikennettä. YVAselostuksen mukaan liikennemäärä vuonna 2007 Kulmakorven alueelle oli ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli 76 % (910 ajoneuvoa). LÄJITYKSEN TEKNINEN TOTEUTUS Ennen varsinaisten maanläjitystä valmistelevien töiden ja itse läjityksen aloittamista kallionpintaa tasoitetaan läjitykseen soveltuvaksi. Kallio tasoitetaan louhimalla, joka tapahtuu poraamalla ja räjäyttämällä. Louhittavan kallion kokonaismäärä on noin m 3 ktr ja louhinta tehdään 2 3 osassa, toiminnan ensimmäisten vuosien aikana. Louhinta ja läjitys tehdään riittävän etäällä toisistaan työturvallisuus huomioon ottaen. Räjäytyksiä tehdään erillisen räjäytyssuunnitelman mukaisesti. Enimmillään kalliota louhitaan noin 10 metrin syvyydeltä (korkeimmat kalliokohoumat), mutta pääosin louhintaa tehdään vain muutamien metrien syvyydeltä. Läjitysalueen pohjan taso viettää eteläkaakkoon. Räjäytetty kalliokiviaines jälleenkäytetään alueella joko sellaisenaan tai rikotettuna ja murskattuna. Rikotusta ja murskausta tehdään tarpeen mukaan. Rikotus tapahtuu kaivinkoneeseen liitettävällä rikotuslaitteella. Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskaimella. Ajoittain kiviainesta voi olla tarvetta seuloa. Seulonta tehdään liikuteltavalla seulontayksiköllä. Louhittua kalliota käytetään sellaisenaan tai murskattuna Kalliosuon jatkeen alueen tarpeisiin: pohjustustöihin, työmaateihin ja läjityksen tukirangoiksi. Kalliolouhetta ja mursketta voidaan jatkeen alueen lisäksi käyttää Espoon kaupungin omissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Takapellon maankaatopaikan tukirakenteissa. Kalliosuon jatkeen alueelle kulkevan ruhjeen kohdalla maan läjitys tehdään irtomaiden päälle. Maastopainanteessa oleva turve ja muualta kuorittavat pintamaat kuoritaan mahdollisuuksien mukaan ja käytetään hyödyksi Kalliosuon maankaatopaikan maisemoinnissa. Kallioisesta maastosta johtuen kuorittavien pintamaiden määrä on arviolta noin m 3. Alueelta poistettavat kannot toimitetaan Takapellon kantojen vastaanottopisteeseen, jossa ne käsitellään Takapellon ympäristöluvan (päätös nro 53/2011/1, dnro ESAVI/488/04.08/2010, ) mukaisesti. Koska puusto on enimmäkseen harvaa ja pienikasvuista, kantojen määrän arvioidaan olevan vähäinen, noin m 3.

13 13 Läjitettävän materiaalin määrä ja laatu Läjitettäviä massoja tuodaan Kulmakorven alueelle yleensä maksimissaan noin m 3 vuodessa. Nykyiselle Kalliosuon maankaatopaikalle tuodut massamäärät ovat viimeisen 5 vuoden ( ) aikana olleet m 3 vuodessa. Maankaatopaikalle läjitetään ainoastaan puhtaita maa-aineksia ja kalliolouhetta, joita ei sillä hetkellä pystytä hyödyntämään muussa maanrakentamisessa. Yleensä kyseessä ovat eri rakennuskohteiden maan muokkauksen yhteydessä irrotetut massat, joille ei löydy hyötykäyttöä itse rakennuskohteessa tai muissa kohteissa. Eri ainesten suhteiden arvioidaan olevan samat kuin nykyiselle Kalliosuon maankaatopaikalle tuotavat massat. Näin arvioiden aineksia tuodaan keskimäärin seuraavasti: savi %, pintamaa (yleensä kuorittua humuskerrosta, kuivakuorisavea tai moreenia) %, louhe 5 15 % ja moreeni n. 10 %. Näistä louhetta ja moreenia voidaan käyttää läjityksen runkoaineina. Läjitysalueelle ei tuoda yhdyskunta- tai siihen verrattavia jätteitä, ongelmajätettä, pilaantunutta maata tai purkujätettä. Sinne ei myöskään tuoda ylijäämämaata sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan, ellei kattavin näyttein ole voitu osoittaa näiden massojen olevan pilaantumattomia. Ajoreitit ja kuljetusmäärät Kulkuyhteys alueelle järjestetään nykyisiä teitä pitkin. Kuljetukset ohjataan Takapellon vastaanottopisteen kautta. Arvioidulla vuotuisella vastaanottomäärällä ( m 3 ) laskettuna vastaanotettavien maamassojen määrä Kulmakorven alueella on keskimäärin noin m 3 /arkipäivä. Keskimääräistä kuormakokoa (10 m 3 ) käyttäen tämä tarkoittaa noin 330 kuormaa/arkipäivä. Vaihteluvälin arvioidaan olevan noin kuormaa arkipäivässä. Normaalitilanteessa vain osa päivittäisestä liikennemäärästä suuntautuu Kalliosuon jatkeelle, koska aluetta käytetään Takapellon varaalueena. Päivittäinen liikennemäärä riippuu luonnollisesti rakentamisen vilkkaudesta ja rakentamisesta ylijäävistä maista sekä Takapellon maankaatopaikan toiminnasta. Täyttömäen rakenne ja läjityksen toteutus Tasattavat ja louhittavat alueet täytetään läjitysmassoilla. Läjityksen edistyessä täyttömäki nousee nykyisen maanpinnan yläpuolelle siten, että maksimitäyttötaso on noin tasolla + 94 m. Huonosti kantavat ylijäämämaat (savi, siltti yms.) sijoitetaan louheesta ja kantavista maamassoista (kitka- ja louhemaista) tehtyjen ns. tukipenkereiden väliin, jotka toimivat läjitysalueen tukirakenteina. Tukipenkereet mitoitetaan ja tehdään vastaavanlaisina kuin Kalliosuon täyttöalueella, mihin

14 14 uusi täyttöalue kiinteästi liitetään. Läjitys alueella tehdään todennäköisesti noin 3 5 metrin kerroksina. Kerrokset peitetään noin 1 metrin kerroksella kitkamaita, jonka jälkeen rakennetaan uudet tukipenkereet savi ym. maiden läjitystä varten. Täytössä varmistetaan riittävän vakavuuden saavuttaminen. Tukirakenteisiin tarvittava louhe otetaan täyttöalueen pohjan tasaamiseksi louhittavasta kiviaineksesta sekä alueelle tuotavasta ylijäämälouheesta. Tukirakenteiden osuus on noin 35 % koko täyttömäen tilavuudesta. Täytön alaosan luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3,5 tai loivempana ja yläosan luiskat kaltevuuteen 1:4 tai loivempana (luiskat pyöristyvät ja loivenevat kohti huippua). Alueelle läjitetään ainoastaan puhtaita ylijäämämaita. Läjitys aloitetaan todennäköisesti hankealueen länsiosasta. Täyttö tapahtuu aluksi louhitulle Kalliosuon jatkeen osalle nykyisen Kalliosuon täyttömäen pohjoispuolella. Täytön edetessä täyttöä jatketaan seuraavaksi Kalliosuon täyttömäen pohjoisosan päälle. Täyttö muotoillaan vanhaan Kalliosuon läjitysalueeseen sulautuvaksi ja maata aletaan läjittää tämän jälkeen pohjoisen ja koillisen suuntaan uudelle Kalliosuon jatkeelle. Kuivatus ja vesien johtaminen Läjitysalueen ympärille kaivetaan ympärysoja, joka laskee läjitysalueen kaakkoispuolelle rakennettavaan laskeutusaltaaseen. Nykyisen Kalliosuon maankaatopaikan pohjoisimman osan hule- ja suotovedet ohjataan samaan ympärysojaan. Tältä alueelta vesiä tulee nykyiselläänkin Kalliosuon jatkeelle. Kalliosuon nykyisen täyttömäen pohjoisosan vedet otetaan mukaan siltä alueelta, jossa Kalliosuon jatkeen täyttöä tapahtuu vanhan läjityksen päälle. Kalliosuon jatkeen luoteis-/pohjoispuolelta, Ämmässuon jätekeskuksen alueelta, tulevat vedet ohjataan niskaojaa myöden läjitysalueen ja laskeutusaltaan ohi samoin kuin jatkeen kaakkoispuolelle tulevat vedet. Kalliosuon jatkeen läjitysalueen kaakkoisreunalle rakennetaan laskeutusallas. Laskeutusaltaan tilavuus tulee olemaan noin m 3, mikä vastaa reilusti vuorokauden rankan sateen valuman vesimäärää rajatulta hankealueelta. Laskeutusaltaan tehtävänä on viivyttää ja tasata jatkeen alueelta tulevia vesiä ja siten mahdollistaa kiintoaineksen sedimentoituminen altaan pohjalle ja siten vähentää veden mukaan kulkeutuvan kiintoaineksen määrää. Laskeutusaltaan pohjalle kertynyt hienoaines poistetaan tarvittaessa. Hienoaines läjitetään maankaatopaikalle. Laskeutusallas jää paikalleen ainakin toistaiseksi läjityksen loputtua. Näin se toimii veden selkeyttäjänä siihen asti, kunnes kasvillisuus sitoo maapartikkeleita riittävästi eikä kiintoainesta enää kulkeudu hulevesien mukana. Lisääntyvän kasvillisuuden myötä hulevedet muuttuvat kirkkaiksi ja valunnan määrä myös vähenee.

15 15 Hule- ja suotovedet Kalliosuon jatkeen läjitysalueelta johdetaan selkeytysaltaan kautta etelään. Takapellon alueen vesienhallintaan liittyvien ojajärjestelyjen seurauksena Kalliosuon jatkeen laskeutusaltaasta ja sen ohi ohjattavat vedet virtaavat Stormossenin länsilaitaa myöden Mankinjokeen laskevaan Peringinojaan. Näin vedet eivät päädy Gumbölenjokeen, jonka varrella sijaitsee Dämmanin pintavesilaitos. Jälkihoito Täyttötoiminnan päättymisen jälkeen alue maisemoidaan erikseen toimivaltaisella viranomaisella hyväksytettävän suunnitelman mukaisesti. Maisemointi aloitetaan todennäköisesti nykyisen Kalliosuon maankaatopaikan pohjoispäästä eli Kallionsuon jatkeen eteläpäästä. Kalliosuon jatke nivoutetaan yhtenäisesti nykyisen Kalliosuon maankaatopaikan muotoon sulautuvaksi. Maisemoitava alue seuraa läjityksen etenemistä vaiheittain toiminnan aikana. Täyttömäen luiskat tasoitellaan lähtökohtaisesti kaltevuuteen 1:3,5 tai loivemmiksi ja muotoillaan ympäristöön sopiviksi. Alue suojaverhoillaan ylijäämämailla. Kasvualustana voidaan käyttää läjityksen alta kuorittuja humusmaita ja turvetta, mutta tarvittaessa puhdasta humuspitoista kasvumaata tuodaan muualta. Lähtökohtaisesti alue metsitetään ja sinne voidaan kylvää myös heinä- ja varpukasveja tai nurmikkoa. Metsityksen ohella myös monimuotoisempia ratkaisuja voidaan käyttää. Huolto, polttoaineet, vesi- ja jätehuolto Alueella toimitaan lähtökohtaisesti Espoon Takapellon tukitoimintojen alueen avulla eikä Kalliosuon jatkeen alueelle rakenneta omaa tukikohtaa. Lähtökohtaisesti alueella ei säilytetä työkoneita eikä poltto- tai voiteluaineita. Mikäli alueella tulee tarve säilyttää poltto- tai voiteluaineita, säilytys tehdään mahdolliset riskin huomioiden esimerkiksi riittävillä suoja-altailla varastetuissa säiliöissä. Alueelle myös varataan riittävästi imeytysturvetta tai muuta imeytysmateriaalia. Mahdolliset polttoainesäiliöt varustetaan ylitäytönestimillä ja sijoitetaan siten, että ne eivät ole työkoneiden vahingoitettavissa. Polttoainesäiliöiden on oltava varustettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 415/1998 mukaisesti. Alueelle on valmis kestopäällystetty tieyhteys. Kalliosuon jatkeen toimintaa ohjataan Espoon Takapellon vastaanottopisteen kautta ja tarvittavat toimisto- ja sosiaalitilat ovat Takapellossa. Tavanomaiset jätteet toimitetaan kaatopaikalle. Kierrätettävät jätteet pyritään mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään. Ongelmajätteet (öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut, paristot) ja muuta ympäristölle haitalliset aineet varastoidaan asianmukaisesti. Ongelmajätteet toimitetaan käsiteltä-

16 16 väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. KÄYTÖN AIKAINEN TARKKAIILU Aukioloajat ja henkilökunta Maankaatopaikka on auki tarvittaessa arkipäivisin klo Lauantaisin ja sunnuntaisin alue on kiinni ja sinne pääsy estetään tulotielle asennetulla lukittavalla puomilla. Espoon Takapellon vastaanottopaikan henkilökunta vastaa myös Kalliosuon jatkeen toiminnasta. Maiden vastaanotto Kuormien tarkastus ja vastaanotto tapahtuvat Espoon Takapellon vastaanottopaikalla, jossa on aukioloaikoina jatkuvasti alueen hoitaja paikalla. Kuormatiedot kirjataan maankaatopaikan käyttöpäiväkirjaan. Kirjanpito sisältää alueella tulevan ylijäämämaat lajikkeittain (savi, liejusavi, louhe, moreeni, pintamaa). Kuormat tarkistetaan läjityspaikalla. Läjitysalueella kirjataan tiedot myös alueelta käännytetyistä kuormista ja käännytyksen syystä. Maiden laaduntarkkailu Maankaatopaikalle läjitetään ainoastaan maita, joita ei pystytä muualla hyödyntämään. Vastaanotettavien maiden laatu arvioidaan silmämääräisesti. Mikäli alueelle tuodaan maita sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan, on maa-aineksen puhtaus osoitettava kattavin analyysein. Maankaatopaikalle sijoitettavien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksien on oltava alle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 alemman ohjearvotason. Mikäli alueelle tuotava kuorma sisältää läjitysalueella sopimatonta materiaalia, kuorma käännytetään. Mikäli sopimaton materiaali todetaan vasta kuorman purkupaikalla, on kuorman tuojan siirrettävä se asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Alueelle tuodut sinne kuulumattomat maa-ainekset poistetaan tuojan kustannuksella, ellei tuoja itse huolehdi niiden poistosta. Rakenteiden kunnon tarkkailu Maapohjan ja läjitettyjen massojen mahdollisia liikkeitä sekä ojien ja tasausaltaan kuntoa ja toimivuutta tarkkaillaan säännöllisesti. Maanläjitysalueen muodonmuutoksia (esim. halkeamia ja painaumia) tarkkaillaan vähintään puolivuosittain. Ympärysojien ja laskeutusaltaan kuntoa tarkkaillaan kuukausittain. Tarpeellisiksi katsotut kunnostustyöt tehdään välittömästi. Tarkistuksista pidetään kirjaa.

17 17 Täytön tarkkailu Täyttöaluetta mitataan ja vaaitaan pääsääntöisesti vuosittain. Mittausten ja vaaitusten perusteella seurataan täytön etenemistä ja mahdollista painumista. Tarvittaessa täytön etenemistä voidaan tarkkailla laserkeilauksin. Täytön sisäisiä vesiä seurataan vesientarkkailun yhteydessä. Viranomaisvalvonta Ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaisesta maakaatopaikan valvonnasta ja ympäristöluvan noudattamisen valvonnasta vastaa Uudenmaan ELYkeskus. Ympäristönsuojelulain, jätelain ja terveydensuojelulain mukainen maankaatopaikan valvonta kuuluu Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikan vesistövaikutuksia valvovat Uudenmaan ELYkeskus ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Maa- ja kallioperä Kalliosuon jatkeelle läjittämisellä ei ole vaikutusta hankealuetta ympäröivän alueen maa- ja kallioperään. Vaikutus rajoittuu pelkästään läjitysalueen kohdalle. Pohjan tasaamiseksi läjitysalueelta louhitaan kalliota, joka käytetään hyödyksi alueen rakentamisessa ja läjityksen perustus- ja tukirakenteissa. Läjitys toteutetaan louheella ja moreenilla tuetusti siten, että maanvyörymiä ei pääse tapahtumaan. Luiskakaltevuudet jätetään riittävän loiviksi tarpeellisen vakavuuden saavuttamiseksi. Täytön sisäinen vesi Läjitettävä materiaali on enimmäkseen maarakentamiseen kelpaamatonta koheesiomaata, josta vesi poistuu pääasiassa hitaasti haihtumalla. Vettä kulkeutuu jonkin verran louheesta ja moreenista tehtyjä tukirakenteita pitkin syvemmälle täytön sisään, josta osa päätyy pohjaveteen ja osa suotautuu ympärysojiin ja edelleen laskeutusaltaaseen. Kalliosuon jatkeen sisäisen veden arvioidaan olevan laadultaan samankaltaista kuin nykyisen Kalliosuon maanläjitysalueen sisäisen veden. Pohjavedet Läjitettävä maa-aines on pääosin hienorakeista ja heikosti vettä läpäisevää. Heikon vedenläpäisevyyden vuoksi pohjaveden muodostuminen vastaavasti vähenee. Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesten oton YVA-selostuksessa alueen nykyiseksi imeytymiskertoimeksi on arvioitu 0,05 0,1. Tarkasteltavalla alueella muodostuu nykyisellään maa-/kalliopohjavettä suuruusluokaltaan m 3 /vrk. Läjitysalueen heikomman vedenlä-

18 18 päisevyyden vuoksi pohjaveden muodostumisen määrä tarkasteltavalla alueella arvioidaan laskevan noin 5 m 3 :iin vuorokaudessa. Tarkastelualueen pohjaveden muodostumisen määrä on merkityksetön koko Kulmakorven alueen pohjavesiolosuhteiden kannalta, eikä pohjaveden muodostumisen väheneminen läjityksen johdosta vaikuta alueen pohjavesitasapainoon. Nykyisessä Ämmässuon Kulmakorven alueen pohjavesien yhteistarkkailutulosten perusteella Kalliosuon jatkeen alueen läheisyydessä pohjavesissä saattaa ilmetä sähkönjohtavuuden, kloridin, sulfaatin, raudan ja typen pitoisuuksien nousua. Kauempana (> 1 km) vaikutusta ei ole erotettavissa. Kalliosuon jatkeen vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita. Lähimmät maakaivot ja kallioporakaivot sijaitsevat runsaan kilometrin etäisyydellä läjitysalueen rajalta koilliseen Turunväylän läheisyydessä. Kaivoja on runsaan kilometrin etäisyydellä myös pohjoispuolella Histan alueella sekä 1,5 3 kilometrin etäisyydellä länsi-luoteessa Kolmperän Laitamaan alueilla sekä etelässä Loojärven Halujärven alueilla. Kallion rikkonaisuusvyöhykkeitä ei suuntaudu kaivojen alueelle. Tarkastelualueen maapohjavesi ei ole yhteydessä ympäristön kaivoihin, eikä toiminnalla ole siten vaikutuksia talousvesikaivoihin eikä vedenottoon. Ympäristön talousvesikaivoissa ei tarkkailuissa ole havaittu Ämmässuon Kulmakorven alueen toimintojen vaikutuksia. Pintavedet ja hulevedet Läjitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä pintavedet ovat kaivetuissa avo-ojissa ja suopainanteissa. Läjitysalueelta tulee hule- ja suotovesiä, joilla voi olla ajoittaista vaikutusta alueelta laskevan ojan vedenlaatuun ja määrään. Nykyisessä Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun seurannassa vaikutukset vesien ominaisuuksiin ovat suurimmat maanläjitys- ja louhinta-alueiden lähimmissä ojissa, mutta noin kahden kilometrin päässä ojien valumasuunnassa vaikutuksia ei ole havaittavissa. Kalliosuon jatkeen vesistövaikutuksen arvioidaan olevaan samanlaisia, kuin nykyisessä Kalliosuon toiminnassa. Kalliosuon jatkeen alueelta tulevat vedet johdetaan laskeutusaltaaseen ja sitä kautta laskuojaan. Laskeutusaltaan tehtävänä on viivyttää ja tasata jatkeen alueelta tulevia vesiä ja siten mahdollistaa kiintoaineksen sedimentoituminen altaan pohjalle ja edelleen vähentää veden mukaan kulkeutuvan kiintoaineksen määrää. Laskeutusaltaan pohjalle kertynyt hienoaines poistetaan kaivinkoneella tarvittaessa. Hienoaines läjitetään maankaatopaikalle. Laskeutusaltaan kautta johdetut vedet kulkevat ojia myöden noin 4,5 km ennen Mankinjokeen päätymistä. Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maaainesten oton ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on todettu, että toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle (YSA ) eikä Gumbölenjoen tai Mankinjoen meritaimenkannalle. Vedet toiminta-alueelta johdetaan siten, että ne eivät päädy Gumbölenjokeen eivätkä sitä kautta Dämmanin pintavedenottamolle.

19 19 Kasvillisuus Alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita, suojeltavia lajeja tai luontotyyppejä tai metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Näitä arvoja ei ilmennyt myöskään maastotarkasteluissa Läjitysalueen pohjatöiden (tasauslouhinta) teon sekä reunaojien ja selkeytysaltaan rakentamisen yhteydessä ko. alueilta poistetaan kasvillisuus, puusto ja pintamaat. Reunavaikutusta lukuun ottamatta toiminta ei vaikuta normaalitilanteessa lähellä sijaitsevien muiden alueiden kasvillisuuteen. Täyttötoiminnan päättymisen jälkeen alue maisemoidaan, minkä yhteydessä istutetaan kasvillisuutta. Kasvillisuutta leviää alueelle myös luontaisesti läjityksen päätyttyä. Eläimistö Kalliosuon jatkeen lähiympäristössä on nykyisellään paljon häiriötoimintoja, ja alue on ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamaa. Alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelualueita, suojeltavia lajeja tai luontotyyppejä tai metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä. Maastokäynnin ( ) aikana ei ilmennyt erityistä luontoarvoihin liittyvää uutta lajistoa. Alueella mahdollisesti oleskelevat eläimet hakeutuvat muualla toiminnan vaikutuksesta. Läjityksen päätyttyä ja puuston kasvettua alueelle hakeutuu jälleen eläimistöä. Kalasto Maankaatopaikan valumavedet käsitellään laskeutusaltaassa. Laskeutusaltaasta veden johdetaan ojien kautta Mankinjokeen, pois Gumbölenjoen ja Dämmanin valuma-alueelta. Mankinjoessa vedet laimentuvat tehokkaasti eikä valumavesien mahdollinen kiintoaines tai sameus aiheuta haittoja kalastolle (esim. sorasta muodostuvien kutualueiden liettyminen tai suvantoalueiden madaltuminen). Maankaatopaikan vaikutus ei erotu jokiveden luontaisesta vaihtelusta. Luonnon monimuotoisuus Kalliosuon jatkeen lähiympäristössä on nykyisellään paljon häiriötoimintoja, ja alue on ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamaa. Itse läjitysalueella ei ole erityisiä luonto-, maisema- tai geologisia arvoja. Toiminnan seurauksena luonnon monimuotoisuus vähenee paikallisesti. Vaikutukset ulottuvat jonkin verran ympäröiviin alueisiin. Maankaatopaikan aiheuttama reunavaikutus vaikuttaa kaatopaikan ympäristön pienilmastoon. Vaikutus ulottuu noin m:n syvyydelle metsään. Reunavaikutuksen seurauksena tapahtuu muutoksia kasvillisuudessa ja eläimistössä. Suojelualueet Aluetta lähinnä sijaitseva suojelualue on hankealueesta noin 500 m itään oleva Kakarlammen luonnonsuojelualue (YSA ). Hankealue ei sijaitse Kakarlammen valuma-alueella eikä etäisyyden vuoksi hankkeella ole

20 20 muutoinkaan vaikutusta suojelualueeseen. Kalliosuon jatkeen ja Kakarlammin luonnonsuojelualueen välissä on Kulmakorven maanläjitysmäki. Kalliosuon jatkeen lähellä ei ole muita luonnonsuojelualueita. Maisema, kulttuuriperintö ja virkistyskäyttö Alueella ei ole kulttuuriympäristöä eikä sillä ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä arvoja. Toiminta alueella maankaatopaikan rakentaminen tulee muuttamaan maisemaa. Muutokset alkavat puuston kaadolla ja pintamaakerroksen poistolla. Tämän jälkeen tehdään pohjan tasaus ja aloitetaan läjitystoiminta. Läjityksen päätyttyä alue todennäköisesti metsitetään. Metsän luonne muuttuu nykyisestä kallioisuuden ja pienipiirteisyyden kadotessa. Virkistyskäytön kannalta alueen arvo heikentyy läjitystoiminnan aikana. Alueella ei kuitenkaan nykyisellään ole merkittävää virkistyskäyttöä. Läjityksen päätyttyä, maisemoinnin jälkeen aluetta voidaan jälleen käyttää virkistykseen. Ilmasto ja ilmanlaatu Uusien alueiden raivaaminen ja käyttöönotto saattavat vaikuttaa alueen mikroilmastoon. Puuston poistosta aiheutuu mm. tuulisuuden kasvua. Tuulen ja oksiston suojaavan vaikutuksen poistuttua maanpinnalta tapahtuva haihdunta nopeutuu. Toisaalta puuston haihduttava vaikutus poistuu. Läjitettävät massat ovat tiiviitä, mikä kasvattaa pintavaluntaa ja vähentää maahan imeytymistä. Puhtaan maan läjittäminen ei itsessään vaikuta ilmastoon. Liikenteen päästöihin ei tule muutosta nykyiseen tilanteeseen nähden, muutoin kuin kaluston uusiutumisen kautta (uusi kalusto vähentää päästöjä). Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät ovat louhinnasta, kiviaineksen murskauksesta, työmaaliikenteestä sekä kuormien purkamisesta aiheutuvat pölypäästöt. Pölyleijuman määrään vaikuttavat mm. kivi- ja maaaineksen kosteus, säätila, ilmansuhteellinen kosteus, alueen tuuliolot sekä vuodenaika. Pääosa pölyämisestä aiheutuu kesäisin kuivina kausina ja pakkasjaksojen aikana. Murskaustoiminnan hiukkaspäästöistä suurin osa on halkaisijaltaan yli 10 μm:n hiukkasia. Nämä hiukkaset laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Louhinnasta syntyvä pölyn määrä on vähäisempää verrattuna murskaukseen. Murskauksesta ja louhinnasta aiheutuvat pölypitoisuudet eivät ole merkittäviä yli 500 metrin päässä toiminnasta ja yli 700 metrin etäisyydellä vaikutuksia on vaikea erottaa taustapitoisuudesta. Pölyämistä aiheuttaa myös autojen renkaisiin tarttunut savi, joka pölyää kuivuessaan. Varsinainen läjittäminen ei aiheuta merkittävää pölyämistä, koska läjitettävä aines on yleensä hienojakoista ja kosteaa. Siten partikkelit eivät kulkeudu helposti tuulen mukana lähiympäristöön.

21 21 Melu ja tärinä Toiminasta eniten melua ja tärinää aiheutuu louhimalla suoritettavasta kalliopohjantasauksesta. Louhinta toteutetaan toiminnan ensimmäisinä vuosina 2 3 osassa, joten louhinnan aiheuttaman melu ja tärinä ovat lyhytaikainen haitta. Lisäksi louhintaan liittyy porausta ja räjäytyksiä sekä ajoittain louheen rikotusta ja murskausta. Louheen/murskeen kuormaus ja kuorman purku aiheuttavat myös melua ja tärinää. Läjityksessä melua aiheuttavat työmaaliikenne, kuorman purku ja työkoneiden toiminta. Kuorman purkamisessa maa-aineksen laatu vaikuttaa melutasoon. Lähimmät melulle altistuvat kohteet ovat asuintalot, jotka sijaitsevat alueen koillispuolella Turunväylän varrella noin kilometrin etäisyydellä. Lisäksi asutusta sijaitsee pohjoispuolisen Histan alueella, joka on lähimmillään noin 1,3 km:n sekä Kolmperän alueella, joka on runsaan 1,5 km:n etäisyydellä. Kalliosuon jatke ei merkittävästi lisää asuinalueen melukuormitusta, koska suunniteltu toiminta ei poikkea aiemmasta maankaatopaikan toiminnasta eikä etäisyys asuinalueisiin muutu merkittävästi. Lisäksi Kulmakorven täyttömäki estää melun leviämisen idän ja koillisen suuntaan. Kalliosuon jatkeen ja Histan välissä on Turunväylä (Vt1), joka häivyttää alueelta kantautuvat äänet. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai arvokkaita luontokohteita. Lähin luonnonsuojelualue, Kakarlammin luonnonsuojelualue, sijaitsee noin 500 metrin päässä alueelta itään. Luonnonsuojelualueelle kohdistuvan melun kannalta merkittävimmät melunlähteet ovat Turun väylän (Vt1) liikenne sekä Ruduksen louhintatoiminta, joten Kalliosuon jatkeesta ei aiheudu merkittävää melurasitetta. Lisäksi Kulmakorven täyttömäki estää äänien kulkeutumista Kakarlammin alueelle. Pohjan tasaamiseksi tehtävä louhinta aiheuttaa ajoittaista tärinää. Tärinä rajoittuu räjäytyksiin, jotka toteutetaan 2 3 osassa, hankkeen toiminnan alkuvuosien aikana. Räjäytysten määrä on huomattavasti vähäisempi kuin kaakkoispuolen Takapellon kallion louhinta-alueella, jossa asutus on lähempänä. Maanläjitys ei aiheuta havaittavaa tärinää. Hajuhaitat, roskaantuminen ja pieneläinhaitat Käsiteltävät maat ovat puhtaita ylijäämämaita, joista ei aiheudu hajuhaittoja. Käsiteltävissä maissa ei myöskään ole ravinnoksi kelpaavaa jätettä, joten pieneläinhaittoja ei aiheudu. Maankaatopaikka ei lähtökohtaisesti aiheuta roskaantumista. On kuitenkin mahdollista, että käsittelyyn tuotavissa maamassoissa on mukana jonkin verran rakennusalueilta peräisin olevia roskia, kuten muovia ja muuta pakkausmateriaalia, jotka voivat levitä ympäristöön. Alueelle soveltumattomat kuormat käännytetään alueelta. Alueelle tuodut sinne kuulumattomat maa-ainekset poistetaan tuojan kustannuksella, ellei tuoja itse huolehdi niiden poistosta.

22 22 Luonnonvarat Kalliosuon jatkeen läjitystäytön alta louhitaan kalliota, joka hyödynnetään mm. itse alueen rakentamisessa ja täytön tukirakenteissa. Tukirakenteisiin voidaan kuitenkin käyttää myös ylijäämämaina tuotuja louheita ja karkeita maa-aineksia. Läjitettävältä alueelta poistetaan puusto, joka hyödynnetään. Kalliosuon jatkeen täyttäminen ei lisää ylijäämämaan tuontia alueelle. Kuljetusmäärät ovat samaa suuruusluokkaa kuin nykyisessä Kalliosuon läjittämisessä, riippuen luonnollisesti pääkaupunkiseudun rakennustoiminnan vilkkaudesta. Liikenne Kalliosuon jatkeen täytöllä ei ole vaikutusta liikennemäärien mahdollisiin muutoksiin. Liikennemäärä määräytyy läjitystarpeen mukaan. Määrä tulee todennäköisesti olemaan samaa suuruusluokkaa kuin tähän mennessä. YMPÄRISTÖHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISY Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Tarkkailulla havainnoidaan pohja- ja pintavesien laadussa ja määrässä louhinnan ja läjityksen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia, ehkäisevien toimenpiteiden toimivuutta ja ennakoidaan mahdollisia ympäristövaikutuksia. Mikäli vesien laadussa ja/tai määrässä havaitaan selviä toiminnan aiheuttamia haitallisia muutoksia, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin louhinnan ja läjityksen toteutuksessa ja/tai vesien hallinnassa. Nykyinen Ämmässuon Kulmakorven pohja- ja pintavesien yhteistarkkailu kattaa myös Kalliosuon jatkeen tarkkailutarpeen, mutta tarkkailuun lisätään uuden täyttöalueen sisäisen veden sekä rakennettavasta laskeutusaltaasta poistuvien vesien tarkkailu. Räjäytysten typpipäästöjä vesiin voidaan vähentää mitoittamalla räjähdysaineen määrä oikein ja tekemällä panostus huolellisesti, jolloin palamattoman räjähdysaineen määrä jää mahdollisimman pieneksi. Myös räjähdysainepakkausten käsittely ja hävittäminen tehdään niin, että jäämät eivät pääse huuhtoutumaan pohja- ja pintavesiin. Louhinnan ja maanläjitysalueen pohjustuksen ja itse täytön aikaisia kiintoainepäästöjä vähennetään laskeutusaltaalla, joka rakennetaan jo työn alkuvaiheessa. Ulkopuolisten vesien pääsy maankaatopaikan alueelle estetään ojituksella. Hule- ja suotoveden ohjataan pois Gumbölenjoen ja Dämmanin valuma-alueelta.

23 23 Ilmasto ja ilmanlaatu Pölyvaikutus on suurimmillaan louhinta-, murskaus- sekä läjitysvaiheessa. Pölyn päätyminen asuinalueille on epätodennäköistä etäisyyden vuoksi. Alueen lähiympäristössä sijaitsevat asuinrakennukset ovat vähintään kilometrin päässä, mikä toimii riittävänä suojaetäisyytenä pölylle altistumisen kannalta. Louhinnan aikana ympäröivät kallioseinämät ja puusto estävät lisäksi pölyn leviämistä. Maanläjitystoiminnassa pölyäminen on selkeästi vähäisempää kuin louhinnassa. Työmaateiden pölyämistä voidaan estää kastelulla ja suolaamalla. Suolaamista tehdään kuitenkin harkiten ja optimoimalla suolan käytön määrä minimiin. Toiminnasta ei aiheudu hajuhaittoja, eikä niitä siten ole tarvetta poistaa. Melu ja tärinä Alueen pohjustuksen yhteydessä räjäytetään kalliota. Louhetta voidaan joutua ajoittain myös rikottamaan ja murskaamaan, jotta kiviainesta voitaisiin paremmin hyödyntää alueen rakentamiseen ja täyttöjen tukirakenteisiin. Näistä toiminnoista aiheutuu melua. Alueen ja asutuksen välinen suurehko etäisyys (> 1 km) vaimentaa melua merkittävästi. Melu häviää osittain Turunväylän (Vt1) liikenteen aiheuttamaan meluun. Kalliosuon jatkeen ja asutuksen välissä on idän ja koillisen suunnassa Kulmakorven maanläjitysalue, pohjoisen suuntaan jää kallioseinämä ja lännen suunnassa on kalliokohoumia ja Ämmässuon kaatopaikka-alue, jotka kaikki estävät ja vähentävät melun leviämistä asutusalueille. Maanläjitys rajoitetaan arkipäiviin klo väliseen aikaan. Toiminta-ajan rajoitus poistaa toiminnan aiheuttamat mahdolliset häiriöt lähiympäristössä myöhään iltaisin, öisin, arkipyhin ja viikonloppuisin. Häiriöiden määrää voidaan vähentää tekemällä oikeita laitevalintoja liittyen maamassojen käsittelyyn (BAT). Muut vaikutukset Roskaantumista ehkäistään niin, että alue ja sinne johtavan tien reunat siivotaan tarvittaessa. Toiminta-alueen ympärillä oleva korkeampi kasvillisuus ja puusto ehkäisevät alueelle mahdollisesti kulkeutuvien roskien leviämistä. Liikenteen vaikutusten vähentämiseksi tarvitaan yhteistyötä koko Kulmakorven alueella nykyisin olevien toimintojen tarkastelua sekä alueelle suunniteltujen toimintojen tarkastelua. Melun, pölyn ja vesiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisykeinot vähentävät myös luontoon kohdistuvia rasitteita.

24 24 Maisemaan kohdistuvia vaikutuksia lievennetään toteuttamalla alueen maisemointi vaiheittain täytön edetessä. Hankealue erottuu toteutuessaan vain lähimaisemassa. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset vähenevät yllämainituilla ympäristöön kohdistuvienhaitallisten vaikutusten ehkäisykeinoilla. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Maankaatopaikan valvontaan ja tarkkailuun kuuluvat täytön, maankaatopaikalta valuvien ja suotautuvien vesien sekä sijoitusalueen pinta- ja pohjavesien seuranta. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu katsotaan pääosin riittäväksi Kalliosuon jatkeen vesien tarkkailuun. On huomattava, että tarkasteltavana olevan toiminnan mittasuhteet ja luonne eivät muutu nykyiseen verrattuna. Läjitys siirtyy hieman koilliseen nykyiseen Kalliosuon toimintaan nähden. Läjityksen pohjustukseksi louhitaan kalliota ja tehdään maanrakennustöitä. Ämmässuon Kulmakorven alueen pohja-, pinta- ja suotovesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoimaisuuden korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (taltionumero 467). Tarkkailuohjelmaa on ajoittain päivitetty vastaamaan muuttuneita tilanteita. Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Rakentajien Ekopark Oy. Tarkkailuohjelman mukaisesti tulokset raportoidaan neljänä väliraporttina ja vuosiraporttina. Suunniteltava maankaatopaikan tarkkailuohjelma liitetään vesien osalta Ämmässuon Kulmakorven muiden toimintojen yhteistarkkailun ohjelmaan. Liittämistä varten tehdään esitys, joka pitää sisällään ehdotuksen tarkkailupisteistä ja tarkkailtavista parametreistä sekä tarkkailutiheydestä. Täytön sisäinen vesi Kalliosuon jatkeen uudelle läjitysalueelle asennetaan täytön sisäisen veden tarkkailuputki, joka liitetään Ämmässuon Kulmakorven yhteistarkkailuun. Putken tarkempi paikka suunnitellaan myöhemmin. Pohjavesi Parhaiten hankkeen mahdollisia vaikutuksia ilmentävät pohjavesiputket 35A ja KP2A. Alueelta voi olla hydraulinen yhteys myös muihin lähialueen pohjavesiputkiin, mutta niissä muiden toimintojen vaikutus on hallitseva. Tarkkailtavia pohjavesiputkia ja kaivoja on Ämmässuon Kulmakorven alueella kaikkiaan 41 kappaletta, joista suurin osa on Ämmässuon ympäristössä. Tarkkailtavana on sekä maa- että kalliopohjavesiputkia ja kaivoja. Lisäksi Ämmässuon, Kalliosuon ja Kulmakorven maanläjitysalueilla tarkkaillaan täyttöjen sisäisiä vesiä kolmesta pisteestä. Kymmenen tarkkailtavaa pohjavesiputkea on kattavasti myös Kulmakorven etelä-, itä- ja poh-

25 25 joispuolella. Pohjavesiputket sijaitsevat Ämmässuon Kulmakorven toimintojen ja ympäröivän asutuksen välissä. Pohjaveden laatua ja määrää tarkkaillaan 1 4 kertaa vuodessa. Tulokset raportoidaan vuosittain neljänä väliraporttina ja vuosiraporttina. Nykyinen yhteistarkkailu (seurannan tiheys, analyysivalikoima ja raportointi) katsotaan lähtökohtaisesti olevan riittävä Kalliosuon jatkeen läjitystoimintaa varten. Pintavesi Alueen pintavesiä tarkkaillaan yllä mainitun Ämmässuon Kulmakorven vesien yhteistarkkailun mukaisesti. Kalliosuon jatkeen lähimmät pintavesitarkkailupisteet ovat alueesta noin 200 m koilliseen oleva piste P14 ja 150 m kaakkoon oleva piste K3. Näistä piste K3 on välittömästi Kalliosuon jatkeen valuman vaikutusalueella. Eteläpuolella valuman vaikutusalueella ovat myös 1 kilometrin päässä oleva piste J1a ja 1,8 kilometrin päässä oleva piste K5. Yhteistarkkailu katsotaan riittäväksi myös Kalliosuon jatkeen täytön vaikutusten seurantaan. Tarkkailuun lisätään selkeytysaltaasta tulevan veden seuranta. Seuranta tehdään samoina ajankohtina ja sisältäen samat analyysit kuin nykyisen Kalliosuon selkeytysaltaan seuranta. Raportointi Vesien tarkkailu raportoidaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun mukaisesti vuosittain neljänä väliraporttina ja vuosiraporttina. Vesien tarkkailusta saatavat tulokset toimitetaan valvovalle viranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Maa-ainesten laadun valvonnan pettäminen Mikäli maanläjitysalueelle päätyy sinne kuulumattomia jätteitä, on sillä vaikutusta lähinnä hulevesien ja suotautuvien vesien laatuun. Koska maankaatopaikalla ei ole erityisiä vesitiiviitä pohjarakenteita, ovat likaantuneiden suotovesien mahdolliset vaikutukset haitallisimpia lähialueen pohjavedelle. Pohjavettä muodostuu alueella kuitenkin hitaasti ja pohjavesivarasto on pieni. Pohjavesi ei kulkeudu alueille, joissa on vedenottoa. Maa-ainesten laadun valvontaan ja sen pettämiseen liittyvää riskiä voidaan pitää kaikkein merkittävimpänä maankaatopaikkatoiminnan riskinä. Vastaanottopaikalla tehtävän kuormavalvonnan lisäksi valvontaa tehdään myös kuormien purkuvaiheessa. Purkuvaiheessa on siis vielä mahdollista estää alueelle sopimattomien maa-ainesten joutuminen alueella määräämällä kuormat poistettavaksi. Kuormavalvonta on tulevien kuormien suuresta lukumäärästä johtuen nopeaa, joten purkualueella tapahtuva kuormien tarkastus on välttämätöntä. Alueelle tuodut sinne kuulumattomat maa-ainekset poistetaan tuojan kustannuksella, ellei tuoja itse huolehdi niiden poistosta.

26 26 Rakenteiden vauriot Sortumien estämiseksi maankaatopaikan täyttö suunnitellaan riittävillä varmuuskertoimilla sortumia vastaan. Rakentamisessa huolehditaan lisäksi laadittujen suunnitelmien noudattamisesta tukipenkereiden ym. rakenteiden osalta. Täyttö toteutetaan kasaamalla täytön sisään louheesta ja karkeasta maa-aineksesta riittävästi tukirakenteita ja huolehtimalla täytön vakaudesta. Täytön aikana maakerros tiivistyy ajan mittaan, mikä edelleen lisää vakautta. Sortumien tapahtuminen on erittäin epätodennäköistä. Sortumatapauksissa vakavimmat riskit aiheutuvat alueella työskentelevien ja liikkuvien turvallisuudelle. Sortumat voivat aiheuttaa myös kiintoaine- ja humuspäästöjä vesistöön sekä maisemallisia ym. haittoja. Hule- ja suotovesien laskeutusaltaan rikkoutuessa altaan vedet huuhtoutuvat alapuoleiseen vesistöön, jolloin vesien sisältämä kiintoaines ja humus aiheuttavat mm. purkuvesistön samentumista ja ravinnepäästöjä. Haittavaikutus on väliaikainen ja allas voidaan korjata. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisella estetään käytännössä altaan rakenteelliset vauriot. Koneviat ja sähkökatkot Maankaatopaikan työkoneiden rikkoutumisesta ei aiheudu riskejä ympäristölle, koska koneet ovat nopeasti korvattavissa uusilla ja massojen siirrot ja muu käsittely voidaan tilapäisesti keskeyttää. Sähkön syötön katketessa alueen valaistus ei toimi. Tästä aiheutuu liikenteellistä ym. riskiä alueella liikkuville ja työskenteleville. Sähkökatkos ei kuitenkaan aiheuta haittaa veden johtamiselle, koska vedet johdetaan painovoimaisesti. Liikenne Maamassojen kuljetukset ovat raskasta liikennettä, johon liittyvät omat turvallisuusriskinsä. Liikenne voi ajoittain olla runsasta, jolloin liikenneonnettomuuden vaara kasvaa. Liikenneonnettomuuden vaaraa lisää teiden liukkaus (kuraisuus, jäätyminen) ja jopa kuormien ja tienpinnan pölyäminen ajoittain. Mahdollisia onnettomuuksia ovat myös ajoneuvon tieltä suistumisesta johtuva putoaminen. Onnettomuudesta voi seurata moottorin rikkoutumisesta johtuva öljyvuoto. Suolauksella ja hiekoituksella ehkäistään teiden liukkautta talviaikaan. Alueella kiinnitetään huomiota alueen liikennesääntöjen noudattamiseen. Tulipalot Mahdolliset tulipalot maankaatopaikan ympäristössä eivät uhkaa varsinaista kaatopaikkatoimintaa palon kestoaikaa lukuun ottamatta. Tulipalon sammuttaminen aiheuttaa piikin lähistön pintavesien kuormituksessa. Tulipaloilla on vaikutusta myös ympäröivään metsään ja sitä kautta alueen maisemakuvaan.

27 27 Ilkivalta Ilkivalta on epätodennäköistä alueen sijainnin ja ympäristön toimintojen vuoksi. Alueelle johtavalla tiellä on lukittava puomi, joka estää liikenteen maanläjitysalueen toiminta-ajan ulkopuolella. Alue on valaistu. Jos ilkivalta esiintyy, kohdistuu se koneisiin ja laitteisiin, mikä ei sinänsä aiheuta vaaraa ympäristölle. Vialliset koneet ja laitteet korjataan tai vaihdetaan uusiin ja tarvittaessa pidetään tauko läjitystoiminnassa. Polttoainetankit ovat lukittuja. ARVIO PARHAASTA KÄYTTÖKELPOISESTA TEKNIIKASTA (BAT) Louhinta ja maan läjitystoiminta Pohjan tasaamista varten tehtävä kallion louhinta toteutetaan vakiintuneita kalliolouhintamenetelmiä käyttäen. Räjähdysaineina käytetään nykyaikaisia, olosuhteisiin parhaiten soveltuvia tuotteita. Erityisesti pyritään räjähdysaineiden mahdollisimman täydelliseen palamiseen typpipäästöjen minimoimiseksi. Maankaatopaikkatoimintaan liittyviä keskeisiä osa-alueita ovat vastaanottoalue ja läjitysalueen rakenteet, vesien hallinta, kaatopaikan viimeistely ja alueen infrastruktuuri. Tämän lisäksi keskeisiä toimintoja ovat käyttötarkkailu ja valvonta, näihin liittyvät järjestelmät ja mahdolliset riskitilanteet sekä niihin varautuminen. Häiriöiden määrää voidaan vähentää tekemällä oikeita laitevalintoja liittyen maamassojen käsittelyyn. Infrastruktuuri Alueelle tulevat tiet on kestopäällystetty ja maankaatopaikalle vievällä tiellä on puomi. Tie pidetään suljettuna puomilla aikoina, jolloin alueella ei ole vastaanottotoimintaa. Alueelle tuotavat massat ajatetaan Espoon Takapellon vastaanottopaikan kautta, josta ne ohjataan Kalliosuon jatkeelle. Kalliosuon jatkeen alueelle ei rakenneta sosiaalitiloja vaan Espoon Takapellon sosiaalitilat palvelevat myös Kalliosuon jatkeen tarpeita. Polttoaineet Alueella mahdollisesti varastoitavat polttoaineet ja voitelunesteet varastoidaan turvallisesti. Kaatopaikan rakenteet Kaatopaikan täyttäminen toteutetaan suunnitelmallisesti tukirakenteita käyttäen. Täyttämisessä otetaan huomioon vakavuus sekä sisäisiä että ulkoisia murtumia vastaan.

28 28 Massojen vastaanotto Massojen vastanotto tehdään Espoon Takapellon maankaatopaikan vastaanottopaikan kautta valvotusti. Alueelle tuotavien massojen laatua tarkkaillaan sekä vastaanottopaikalla että kuormien purkupaikalla. Vesien käsittely ja johtaminen Maakaatopaikan alueelta tulevat suoto- ja hulevedet ohjataan laskeutusaltaaseen, josta ne johdetaan ojaan ja edelleen Gumbölen ja Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle. Kiintoaineen ja ravinteiden poistumista tapahtuu laskeutusaltaan lisäksi pitkän ojavaluman aikana. Alueen viimeistely Alue tullaan viimeistelemään ja maisemoimaan alueen jälkikäytön asettamien vaatimusten mukaisena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Täydennykset Tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty , ja Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin kaavoitusviranomaiselta, Espoon kaupunginhallitukselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELYkeskus). Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on esittänyt että nykyinen täyttöalue sijoittuu moottorirata-alueen (EM) meluvalliksi tarkoitetulle EK (kaatopaikka) -alueelle. Laajennus pohjoisen suuntaan sijoittuu EM (moottorirata) ja T (teollisuuden ja varastoinnin) -alueelle. Maantäyttöalueen laajentaminen pohjoiseen edellyttää metsän kaatamista, pintamaiden poistoa, kallion tasoituslouhintaa sekä suotovesien ja pintavesien uudelleen ohjaamista. Alueella oli voimassa MRL 53 1 mom. mukainen

29 29 Hakijan vastine rakennuskielto saakka, jolloin mm. puiden kaataminen ja tasoituslouhinta edellytti maisematyölupaa. Nyt lupaa ei tarvita, vaan kaikki toimenpiteet voidaan tehdä ympäristöluvan perusteella. Laajennusalueen pohjoisosan tilalla R:No 1:388 on voimassa Espoon ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa karting-radan sijoittamiselle. Lupa toiminnalle annettiin toistaiseksi ja Vaasan hallintooikeus muutti sen päätöksellään määräaikaiseksi siten, että sen voimassaoloaika päättyy Rataa ei ole rakennettu eikä ratayhdistys Espoon Urheiluautoilijat ry ole hakenut uutta lupaa tälle paikalle. Karting-rata ei muodosta estettä täyttöalueen laajentamiselle. Maantäyttöalue sijoittuu Ämmässuon Kulmakorven alueella ympäristöön, jossa on jo aiemmin metsää kaadettu laajoilla alueilla, tehty louhintaa sekä jätteiden ja maamassojen käsittelyä. Kalliosuon maantäyttöalueen toiminnasta ei ole aiheutunut mainittavia haittoja ympäristöön. Melu- ja pölypäästöt ovat rajoittuneet täyttöalueen lähialueelle. Laajennuksen vuoksi toiminnasta ei ole odotettavissa kasvavia ympäristöhaittoja. Häiriöille altis kohde Kakarlammen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä suljetun Kulmakorven maantäyttöalueen toisella puolella. Lähimpään asututukseen on matkaa noin kilometri. Hakemusta varten tehdyn luontoselvityksen mukaan laajennusalueella ei havaittu merkittäviä luontoarvoja. Täytön suotovedet tullaan keräämään laskeutusaltaaseen, josta lähtevää vettä tarkkaillaan alueen yhteistarkkailun puitteissa. Alueen vedet ovat aiemmin laskeneet Gumbölenjoen latvahaaraan ja edelleen Dämmanin vedenottamolle. Kesä-heinäkuun 2012 aikana laskupuron juoksua on muutettu siten, että se laskee nyt Peringinojan kautta Mankinjokeen ohittaen vedenottamon. Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että noudattaen lupahakemuksessa esitettyjä laajennusalueen rakentamisen, vesien käsittelyn, pöly- ja meluntorjuntatoimien sekä vaikutustarkkailun menettelyjä, ympäristölupa laajennusalueen toiminnalle voidaan antaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut, että asiassa ei ole lausuttavaa. Hakija on ilmoittanut, että Espoon kaupungin teknisellä keskuksella ei ole vastattavaa Espoon kaupungin ympäristökeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle antamaan lausuntoon koskien Kalliosuon maantäyttöalueen laajennuksen ympäristölupahakemusta (ESAVI/94/04.08/2012).

30 30 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Espoon kaupungin teknisen keskuksen Kalliosuon maakaatopaikan toiminnan laajentamiselle (Kalliosuon jatke) ympäristöluvan hakemuksen mukaisesti Espoon kaupungin Espoonkartanon kylään kiinteistöille ja Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Luokitus ja vastaanotettavat jätteet 1. Kalliosuon maankaatopaikka (Kalliosuon jatke) luokitellaan pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Maankaatopaikalle voidaan sijoittaa pääkaupunkiseudulta peräisin olevia pilaantumattomia maa- ja kiviainesjätteitä (jätenimikkeet , , ja ). Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sellaisia jätteitä, joita ei voida hyödyntää rakentamisessa tai muussa toiminnassa. Ympäristöhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset 2. Alueen kokonaistäyttötilavuus saa olla enintään m 3 rtr. 3. Maa- ja kiviainesjätettä saa vastaanottaa ja läjittää ja murskausta suorittaa maanantaista perjantaihin klo pois lukien yleiset juhlapäivät. 4. Maankaatopaikalle sijoitettavista maa- ja kiviainesjätteistä on oltava kuormakirjat, joista ilmenee jätteen määrä, alkuperä osoitetietoineen ja tutkittujen jätteiden tutkimustulokset. Kaikki maankaatopaikalle tuotavat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätteitä tai siihen verrattavia jätteitä, ongelmajätteitä, pilaantunutta maata tai purkujätettä. Mikäli maakaatopaikalle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu tai jäte on palautettava sen haltijalle. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan maa- ja kiviainesjätettä sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia jätteitä vastaanotetaan maankaatopaikalle, on niistä toimitettava etukäteen luotettavat tutkimustulokset ja riippumattoman asiantuntijalaitoksen lausunto jätteen haitattomuudesta. 5. Maankaatopaikalle on rakennettava tukirakenteita, joilla estetään ja torjutaan haittoja ja vaaratilanteita, kuten sortumia, täyttöalueen puutteellista vakavuutta ja veden lammikoitumista alueelle. Maankaatopaikan lopullinen korkeus maisemointirakenteineen saa olla enintään tasolla +94 m. Täytön luiskakaltevuus saa olla jyrkimmillään 1:3,5.

31 31 6. Maankaatopaikalla jälkihoitamattomilla alueilla muodostuvat valumavedet on koottava yhteen ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen maastoon johtamista. Vesienkäsittelyrakenteet on pidettävä toimintakunnossa. Selkeytysaltaaseen muodostuva liete on poistettava säännöllisesti. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 20. mukaisesti. Läjitysalueen esikäsitellyt valumavedet voidaan johtaa Peringinojan kautta Dämmanin valuma-alueen ulkopuolelle Mankinjokeen laskevaan ojaan. 7. Kiviaineksen murskaus tulee suorittaa niin, että toiminnasta aiheutuvat pölypäästöt ilmaan ovat mahdollisimman vähäiset. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Murskauksesta aiheutuvan pölyn joutuminen ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Myös alueelta lähtevät kuormat, varastokasat sekä tie on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 8. Maankaatopaikan toiminnoista, murskaus ja toiminta-alueen liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. Melua mitattaessa on otettava huomioon melun mahdollinen iskumaisuus tai kapeakaistaisuus ja lisättävä mittaustulokseen 5 db ennen sen vertaamista raja-arvoon. 9. Murskaustoiminnan melua on torjuttava sijoittamalla melulähteet teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. 10. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava siten, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja suoja-altaalla. Suojaaltaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 prosenttia sille sijoitettavien säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön estävät laitteet. Polttoaineen jakelulaitteet on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliön on oltava varustettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen nro 415/1998 mukaisesti. Polttoainesäiliöt on suojattava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa.

32 Työkoneiden tankkaus on tehtävä alustalla, jonka maaperä on suojattu riittävän laajalla, polttoainetta kestävällä, tiiviillä kalvolla tai muulla vastaavalla tavalla. Ajoneuvojen ja työkoneiden huollot, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön ja ajoneuvojen pesu alueella on kielletty. 12. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia. Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset tai haitalliset aineet on varastoitava asianmukaisesti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että niiden pääsy maaperään on estetty. Vaaralliset jätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa paikaan jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 13. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista tai muista vahingoista tai onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintatai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeyttämismateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

33 33 Vastaava hoitaja ja tiedottaminen 15. Luvan saajalla on oltava maankaatopaikan toiminnasta ja valvonnasta vastaava henkilö, joka on selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä. Vastuuhenkilö ja hänen sijaisensa yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. 16. Laajennusalueen käyttöönotosta, läjityksen päättymisestä ja maisemointitöiden valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukausi ennen läjityksen päättymistä ja töiden valmistumista. Tarkkailussa havaituista poikkeuksellisista muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille välittömästi. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 17. Maankaatopaikka-alueen vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien kunto on tarkastettava kuukausittain. Maankaatopaikan, sen ojien ja liikennealueiden kuntoa, kuten halkeamia ja painaumia on tarkkailtava vähintään puolivuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Täytön pinta-alaa, korkeutta, painumista ja luiskakaltevuutta on tarkkailtava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 20. mukaisesti. 18. Luvan saajan on tarkkailtava maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on osallistuttava Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ja tarkkailutulokset on raportoitava yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 19. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteen-

34 34 vetoraporttiin. Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä valtioneuvoston asetuksen (179/2012) jätteistä liitteen 4 jäteluettelossa esiintyvää jaottelua. 20. Luvan saajan on pidettävä kirjaa maankaatopaikan toiminnasta ja laadittava tiedoista yhteenveto vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: vastaanotettujen maa- ja kiviainesjätteen määrä (m 3 itr/a), laatu, alkuperä, toimittaja ja toimitusajankohta alueelta poistoimitetut maa-ainesjätteet; niiden määrä, laatu, vientiajankohta, kohde ja viejä toiminnassa syntyneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden määrä, laatu ja toimituspaikka käytössä olevan läjitysalueen pinta-ala ja jäljellä oleva täyttötilavuus sekä kartta läjitysalueen täyttötilanteesta, täytön luiskakaltevuuksista sekä jälkihoidetuista alueista maankaatopaikka-alueen ojien, altaiden ja kaivojen sekä muiden rakenteiden huolto- ja korjaustoimenpiteet yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet) vuoden aikana toteutuneet ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa maa- ja kiviainesjätteen laadunvalvontatulokset yhteenveto vesien tarkkailutuloksista yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kirjanpitotiedot on pyydettäessä esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 21. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta merkittävistä toiminnan muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa ja maaperänsuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Alueen viimeistely ja jälkihoito 22. Maisemointia on tehtävä mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti läjityksen edetessä vaiheittain. Maisemointityöt on saatettava päätökseen

35 35 viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua läjityksen päättymisestä kyseisellä täyttövaiheella. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että maisemoitu alue on otettavissa kaavan mukaiseen käyttöön maisemoinnin jälkeen. Luvan saajan on laadittava koko maankaatopaikka-alueen kattava vaiheittainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää maa-ainesten laatuun perustuvat luiskakaltevuuksien vakavuuslaskelmat, arviot luiskien vakavuuksista, suunnitelman läjityksen lopettamisen jälkeisistä toimista sekä jälkihoitotöiden suorittamisen vaiheittaiset aikataulut. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Maisemointitöiden valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle määräyksen 16. mukaisesti. Valvontaviranomaisille on varattava mahdollisuus tarkastaa maisemoidut alueet niiden valmistuttua. Vakuus 23. Luvan saajan on kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta asetettava euron vakuus maankaatopaikan asianmukaisen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Vakuutena hyväksytään ammattimaisen rahoituslaitoksen antama takaus, vakuutus tai pantattu talletus ympäristönsuojelulain 43 a 43 c mukaisesti. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Espoon kaupungin teknisen keskuksen Kalliosuon maankaatopaikan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaisille toiminnoille asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Maankaatopaikan toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset

36 36 Yleiset perustelut huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus. Toiminta-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osa I, alue sijoittuu EM-merkitylle (moottorirata-alue), EK-merkitylle (kaatopaikka-alue) ja T-merkitylle (teollisuuden ja varastoinnin alue) alueelle. Alueella ei ole asemakaavaa. Maankaatopaikan laajennusalue (Kalliosuon jatke) sijaitsee Espoonkartanon kylässä Espoon Kulmakorvessa Turunväylän (Vt 1/E18) eteläpuolella. Etäisyys Kirkkonummen rajalle on noin 1,5 km. Alueen länsipuolella on HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, pohjoispuolella Kulmakorpi I - kaava-alue ja itäpuolella Espoon Moottoriradat ry:n varausalue karting- ja motorcross-radoille. Jatkeen alueen eteläpuolella jatkuu Kalliosuon nykyinen maankaatopaikka. Lähin asutus sijaitsee Kalliosuon jatkeen koillispuolella noin kilometrin etäisyydellä Turunväylän varrella. Idässä Mustanpuron alueen lähin asutus on 1,4 km:n etäisyydellä. Pohjoispuolisen Histan alueen asutus on lähimmillään noin 1,3 km:n ja luoteispuolisen Kolmperän asutus runsaan 1,5 km:n etäisyydellä. Muualla lännen etelän kaakon suunnissa lähin asutus on 1,8 2,4 km:n etäisyydellä. Kalliosuon jatkeen vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita. Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Espoon kaupungin teknisen keskuksen Kalliosuon maankaatopaikan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Asetettujen lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta ja rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Puhtaiden maa- ja kiviainesten läjitystoiminta ei aiheuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Maankaatopaikan koolle ja korkeudelle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Ojiin johdettavien pintavesien ja alueen pohjavesien laatua tarkkaillaan sekä alueelle tuotavien maa- ja kiviainesmassojen laatua valvotaan. Maankaatopaikka maisemoidaan vaiheittain viimeistään kolmen vuoden kuluttua läjityksen päättymisestä ottaen huomioon alueen ympäristö. Maisemointi toteutetaan siten, että alue on otettavissa kaavanmukaiseen käyttöön läjityksen päätyttyä. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisin osin voimaan tulleet jätelaki (646/2011), jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012), ympäristönsuojelulain muutokset (647/2011) sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annettu laki (196/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston ase-

37 37 tuksella kumottiin muun muassa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annettu laki määrää, että jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan lähtien ympäristönsuojelulain 43 a 43 c:ää, vaikka lupahakemus on tullut vireille ennen em. päivämäärää. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty Euroopan unionin jätelainsäädännön ja uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Kaatopaikka on luokiteltu maankaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa vain pilaantumattomia maa- ja kiviainesjätteitä. Sijoitettavaksi on hyväksytty vain sellaisia maa-aineksia, joita ei voida hyödyntää muualla jätelain periaatteiden mukaisesti. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain jäteluokituksen mukaisia tai vastaavan laatuisia jätteitä. Maa- ja kiviainesjätteet luokitellaan pääsääntöisesti pilaantumattomiksi, jos niiden haittaainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot. Maa- ja kiviainesten jäteluokituksesta ja jätenimekkeistä säädetään jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteessä 4. (YSL 43, 45, YSA 20, JL 6, VNAJ 4, liite 4, VNA 214/2007) Määräykset 2. ja 3. Maankaatopaikan koolle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Läjitys- ja murskaustoiminnan vuorokautinen toiminta-aika on hyväksytty hakemuksen mukaisena. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulupäivää sekä Tapaninpäivää. (YSL 43, YSA 20, NaapL 17 ) Määräys 4. Kaatopaikalle tulevien kuormien tarkastamisella voidaan varmistua siitä, että täyttöalueelle ei joudu pilaantuneita maita tai jätettä, jonka vastaanottamiseen maankaatopaikalle ei ole lupaa. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristöluvassa, on luvan saaja velvollinen, jos kuormaa ei palauteta takaisin, toimittamaan jäte asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kuormakirjojen avulla pystytään alueelle tuotavien maa- ja kiviainesjätteiden alkuperää ja määrää seuraamaan. Maa- ja kiviainekset luokitellaan pilaantumattomiksi, jos niiden haittaainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. (YSL 43, JL 4, 6, 9, 15, VNA 214/2007) Määräys 5. Maankaatopaikka on edellytetty rakennettavaksi ja toteutettavaksi suunnitelmallisesti niin, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Maantäytön luiskakaltevuus ja enimmäistäyttökorkeus on hyväksytty hakemuksen mukaisena. (YSL 43, YSA 20 )

38 38 Määräys 6. Alueen valuma- ja suotovedet on edellytetty kerättäväksi hallitusti ja johdettavaksi siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Valumavesien hallinnalla ja asianmukaisilla vesienkäsittelyrakenteilla varmistetaan, että alueelta ei kulkeudu ympäristöön haitta-aineita tai haitallisessa määrin kiintoainetta tai muuta kuormitusta. (YSL 43, YSA 20 ) Määräys 7. Määräys on annettu pölyhaitan minimoimiseksi ja kohtuuttoman pölyhaitan ehkäisemiseksi. Luvan saaja on ilmoittanut hakemuksen täydennyksessään , että murskattavan kiviaineksen määrä on arviolta noin 25 % louhittavan kiviaineksen kokonaismäärästä ( m 3 ktr) ja että murskattavan aineksen määrä riippuu Kalliosuon jatkeen ja Takapellon rakenteisiin tarvittavan louheen ja murskeen määrästä. Murskattavan materiaalin ja varastokasojen kasteleminen sekä murskainten ja kuljettimien kotelointi vähentävät pölyn leviämistä ympäristöön. (YSL 43, 46, NaapL 17, VNA 800/ ) Määräykset 8. ja 9. Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db. (YSL 43, NaapL 17, JäteA 7, 8, VNp 993/1992, VNA 800/2010 6, 7 ) Määräykset 10. ja 11. Määräykset polttoaineiden varastoinnista ja tankkauksesta on annettu vesien ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7, 8, 43, YSA 37 ) Määräys 12. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n mukaan vaarallisen jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että vaaralliset jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on kumottu voimaan tulleella jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012). Siirtoasiakirjasta säädetään nyt uuden jätelain (646/2011) 121 :ssä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YSL 43, 45, JL 4, 6, 19, JäteL (646/2011) 121, VNAJ (179/2012) 24 ) Määräys 13. Alueelle johtavan tien sulkeminen lukittavalla puomilla estää luvattomien kuormien tuomisen maankaatopaikalle toiminta-ajan ulkopuolella. (YSL 43, JL 6, 51, JA 8, NaapL 17 )

39 39 Määräys 14. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja päästöistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia että vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 5, 7, 8, 43, 62, YSA 20, 30, JL 6, JA 8 ) Määräykset 15. ja 16. Ympäristönsuojeluasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Vastaava hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Maanläjityksen eri vaiheista ja tarkkailussa tapahtuneista muutoksista ilmoittaminen on tarpeen maakaatopaikan valvonnan toteuttamiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) Määräykset 17. ja 18. Maankaatopaikan alueen tarkkailu ja vesienkäsittelyjärjestelmän säännöllinen toimivuuden tarkastaminen ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten ja mahdollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa niin, että toiminnoista ei aiheudu poikkeavia päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja toimittava niin, että vaikutukset minimoidaan. Alueella muodostuvien valumavesien laadun seurannalla selvitetään ojaan johdettavien vesien laatua ja varmistetaan, ettei alueelta kulkeudu ympäristöön haitta-aineita tai haitallisessa määrin kiintoainetta tai muuta kuormitusta. Maankaatopaikan sisäisen vedenpinnan korkeutta ja laatua, alueen kalliopohjavettä ja laskeutusaltaalta lähtevää vettä sekä pintavesiä, jotka kulkevat 4,5 km:n matkan Mankinjokeen laskevassa ojastossa, on määrätty tarkkailtavaksi ja raportoitavaksi Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Maa-ainesten läjittäminen alueella on laajaa ja pintamaat on poistettu laajalti sekä toiminta-alueelle että sen ympäristössä.(ysl 43, 46, YSA 20, JL 6, JA 8, JL 51, 52 ) Määräys 19. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 43, 108 ) Määräys 20. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 )

40 40 Määräykset 21. ja 22. Jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikassa tai sen osassa on käytetty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jätelain 13 :ssä tarkoitettua vaaraa tai haittaa. Määräyksessä on edellytetty maisemointi aloitettavaksi vaiheittain läjityksen edetessä. Maisemoinnilla maankaatopaikka-alue sopeutetaan ympäristöön. Suunnitelmallinen jälkihoito ja alueen tarkastaminen maisemoinnin valmistuttua ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 43, 90, YSA 20, JL 13, VNA jätteistä (179/2012) 13 ) Määräys 23. Ympäristönsuojelulain 43 a c :ssä on määrätty jätteenkäsittelytoiminnalle asetettavasta vakuudesta. Lain 43 a :n mukaan kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta vakuus on aina vaadittava. Pilaantumattoman maa- ja kiviaineksen loppusijoituspaikka, maankaatopaikka, luokitellaan kaatopaikaksi, johon ei kuitenkaan sovelleta kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) vaatimuksia. Lain mukaan luvan saajan on kerrytettävä vakuutta siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen arviointihetkellä aiheuttaisi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Lain 43 c :n 4 momentin mukaan lupaviranomaisen on hakemuksesta vapautettava vakuus, kun toiminnanharjoittaja on täyttänyt sille säädetyt tai määrätyt velvoitteet. Vakuus voidaan vapauttaa myös osittain. (YSL 43 a, 43 b, 43 c ) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN HUOMIOONOTTAMINEN Ympäristölupaa tarkistettaessa on otettu huomioon Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavasti: Päätöksessä on annettu määräykset läjityksenaikaisesta pintavesien käsittelystä ja johtamisesta ja pohjavesien tason ja laadun tarkkailusta. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen tai Mankinjoen meritaimenkannalle. Toimintaalueen pintavedet johdetaan noin 4,5 km pitkässä ojastossa Mankinjokeen. Laajennusalueen valumavesiä ei johdeta Gumbölenjoen ja Dämmanin vedenottamon valuma-alueelle. Alueen maisemoinnista on huolehdittu, kun ympäristölupapäätöksessä on annettu määräykset ryhtyä maisemointitöihin jo ennen läjityksen päättymistä. Ympäristölupapäätöksessä on lisäksi annettu määräykset, joiden mukaan läjitysalueelle tuodaan vain puhtaita maamassoja ja kuljetukset tehdään päiväsaikaan. Läjitysalueen alapuolisten vesien samentumista ehkäistään käsittelemällä pintavedet laskeutusaltaassa ennen niiden johtamista maastoon. Lisäksi alueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

41 41 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän päätöksen määräyksissä sekä niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on toimitettava mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: maankaatopaikalle sijoitetut maa- ja kiviainekset sekä arvio jäljellä olevasta täyttötilavuudesta toiminnassa ja sen ympäristön maankäytössä tapahtuneet muutokset yhteenveto alueen pinta- ja pohjavesitarkkailujen tuloksista arvio toiminnan ympäristövaikutuksista selvitys jälkihoidetuista alueista ja suunnitelma maankaatopaikan jälkihoitotoimista aikatauluineen muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan maankaatopaikka-alueen laajennetun toiminnan aloittamiseen tämän lupapäätöksen määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen toi-

42 42 meenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta-alue voidaan palauttaa ennalleen kuljettamalla alueelle sijoitetut maa-ainekset muualle. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen täytäntöönpanon. Koska luvan saaja on kunta, vakuutta ei vaadita. (YSL 101, 101 a ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35 38, a c, 45, 46, 53 56, 62, 90, 96, 97, 100, 101, 101a, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18 21, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 13, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8 10, 22 Jätelaki (646/2011) 6, , 149 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 13, 24, 37, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen kohdan 2.1. maksutaulukon mukaan yli tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

43 43 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Espoon kaupunki, Tekninen keskus PL ESPOON KAUPUNKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupungin kaavoitusviranomainen Espoon kaupunginhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 ) Kuulutuksesta ilmoitetaan Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä.

44 44 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet Liite 1. Espoo Kulmakorpi Kalliosuon jatke, asemapiirustus (hakemuksen piirustus 1) Liite 2. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Anne Puska Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Puska. AP/ts

45 Liite 1

Päätös. Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f)

Päätös. Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 13 f) Päätös Etelä-Suomi Nro 111/2013/1 Dnro ESAVI/130/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.6.2013 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus, joka koskee Kalliosuon maankaatopaikan toiminnalle

Lisätiedot

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kaivannaisjätesuunnitelma Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6800 nccroads@ncc.fi www.ncc.fi Sisällys 1 Perustiedot... 3

Lisätiedot

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 27. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 09.03.2017 Sivu 1 / 1 526/2017 11.01.01 27 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Lausunto 1(3) Kaupunkisuunnittelu

Kouvolan kaupunki Lausunto 1(3) Kaupunkisuunnittelu Kouvolan kaupunki Lausunto 1(3) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue PL 150, 13101 Hämeenlinna ymparistoluvat.etela@avi.fi Viite: lausuntopyyntö 23.5.2017 Dnro ESAVI/4610/2017 Kouvolan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g)

Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) Etelä-Suomi Päätös Nro 98/2011/1 Dnro ESAVI/693/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2011 ASIA Päätös Suomen Kivisora Oy:n muun muassa puhtaiden maamassojen, louheen, murskeen ja betonijätteen käsittelyä

Lisätiedot

Espoo Kaupunkitekniikan ylijäämämassojen vastaanotto. Markus Juusola, Juha Pelkonen ja Anu Hilpi 27.04.2015

Espoo Kaupunkitekniikan ylijäämämassojen vastaanotto. Markus Juusola, Juha Pelkonen ja Anu Hilpi 27.04.2015 Espoo Kaupunkitekniikan ylijäämämassojen vastaanotto Markus Juusola, Juha Pelkonen ja Anu Hilpi 27.04.2015 Espoon kaupungin maan läjitys historiaa YTV:n kaatopaikka Mankkaan turvesuolla, sortui 1985 kun

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

PL Sipoo. Saantitodistuksella. PL Helsinki 1. HANKKEESTA VASTAAVAT. Sipoon kunta ja Rudus Oy 2. HANKKEEN KUVAUS JA ALUEEN KAAVOITUS

PL Sipoo. Saantitodistuksella. PL Helsinki 1. HANKKEESTA VASTAAVAT. Sipoon kunta ja Rudus Oy 2. HANKKEEN KUVAUS JA ALUEEN KAAVOITUS Päätös Dnro UUDELY/12/07.04/2012 19.3.2013 Sipoon kunta PL 7 04131 Sipoo Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki Saantitodistuksella Saantitodistuksella PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTA

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto Kunnanhallitus 181 24.10.2016 Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto 710/10.03.00.09/2016 Kunnanhallitus 24.10.2016 181 Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut pyytää

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 2(7) Toiminta Hakija Kallion louhinta ja louheen murskaus 01510 VANTAA kotipaikka

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja

Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat 5.10.2017 Saku Nurminen Ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ympäristövalvonta Sopijakunnat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 10.04.2014 Sivu 1 / 1 307/11.01.03/2013 39 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset

Vaikutukset luonnonolosuhteisiin Vaikutukset VE louhintamäärä 985 m3ktr, luonnonolosuhteisiin Maa-ainesta otetaan nykyluvan luonnonvarojen mukaisesti -4 m3ktr. Vettä käyttöön käytetään kasteluun otettavasta maaainesmäärästä riippuen. Maa-aineista

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA Päätös PIRELY/6/07.04/2011 Pirkanmaa 12.6.2012 Julkinen Maanrakennus Sulin Oy Keskuojankatu 28 33900 TAMPERE PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA Hankkeesta vastaavan muuttaman

Lisätiedot

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:

3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat: Etelä-suomen aluehallintovirasto Yrnpaistölupavaskaiakie Yinpäistaililarkastaja Kai Ratilainen SigerJaarfn katu 15 13100 Hätneenfma Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna 3 0, 05. 2013 DNRO ESAVI/

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ 1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2013/1 Dnro ESAVI/98/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2013 ASIA Southwest Trade Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee Hämeenlinnan kaupungissa sijaitsevan

Lisätiedot

Hanketta koskevat luvat

Hanketta koskevat luvat Helsinki Helsingfors Dnro Dnr 31.8.2009 UUS-2008-R-22-531 PL 50 01531 Vantaa Viite / Hänvisning Veromiehenkylän maa-ainesten ottohankeet Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Hakolan sora-alueen maa-aineslupapäätös, Jari ja Marja Juntunen

Hakolan sora-alueen maa-aineslupapäätös, Jari ja Marja Juntunen Ympäristölautakunta 36 19.08.2015 Hakolan sora-alueen maa-aineslupapäätös, Jari ja Marja Juntunen 1701/77.772/2015 YMPLA 36 Dnro 1701/77.772/2015 Antopäivä 25.8.2015 Asia Päätös maa-aineslain 4 mukaisesta

Lisätiedot

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS/Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kutsunumero

UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS/Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kutsunumero PÄÄTÖS UUDELY/23/07.04/2011 8.5.2012 Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; RUDUS OY:N LOUHINTA-, MURSKAUS-

Lisätiedot

Oheismateriaali 1: Högberget YVA. Hankkeen kuvaus ja hankevaihtoehdot

Oheismateriaali 1: Högberget YVA. Hankkeen kuvaus ja hankevaihtoehdot Oheismateriaali 1: Högberget YVA Hankkeen kuvaus ja hankevaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä tietyistä YVA-laissa ja asetuksessa luetelluista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ).

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan X Suunnitelma liittyy ympäristölupaan

Lisätiedot

RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9

RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9 6.5.2014 KORJATTU SUUNNITELMA 16.3.2015 RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Pyhäjoen kunnan tekninen

Lisätiedot

Päätös Svartbäck Kartanonmetsä Metsäpalsta Kyytsönen Jersinmäki

Päätös Svartbäck Kartanonmetsä Metsäpalsta Kyytsönen Jersinmäki Päätös Etelä-Suomi Nro 53/2011/1 Dnro ESAVI/488/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.7.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee puhtaiden maa- ja kiviainesten läjitystoimintaa

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen, Tuusula

Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen, Tuusula Etelä-Suomi Päätös Nro 116/2011/1 Dnro ESAVI/654/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.10.2011 ASIA Lemminkäinen Infra Oy:n Sammonmäen asfalttiaseman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen,

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lempääläntie 10 HAKIJA VR-Yhtymä Oy Länsi-Suomen kiinteistöalue Rautatienkatu 25 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-122-648-1 osoitteessa Lempääläntie 10 VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin

Lisätiedot

Yhteenveto voimassa olevan ympäristöluvan määräyksistä koskien puhtaiden kiviainesten läjitystoimintaa

Yhteenveto voimassa olevan ympäristöluvan määräyksistä koskien puhtaiden kiviainesten läjitystoimintaa Yhteenveto voimassa olevan ympäristöluvan määräyksistä koskien puhtaiden kiviainesten läjitystoimintaa Päätöksetekijä Etelä-Suomen aluehallintovirasto 14.7.2011 Alue, jota päätös koskee Päätös koskee kiinteistöjä

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

ESPOON KULMAKORPI I KALLIOLOUHINNAN JA MURSKAUKSEN YVA-MENETTELY. Ympäristövaikutusten arviointiselostus

ESPOON KULMAKORPI I KALLIOLOUHINNAN JA MURSKAUKSEN YVA-MENETTELY. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ESPOON KULMAKORPI I KALLIOLOUHINNAN JA MURSKAUKSEN YVA-MENETTELY Ympäristövaikutusten arviointiselostus HUHTIKUU 2015 10 Espoon Kulmakorpi I kalliolouhinnan ja murskauksen YVA-menettely, ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola.

Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen bariumin raja-arvon osalta, Kouvola. Etelä-Suomi Päätös Nro 218/2012/1 Dnro ESAVI/109/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2012 ASIA Myllykoski Paper Oy:n hakemus Sulennon kaatopaikan ympäristöluvan muuttamiseksi lentotuhkan liukoisen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi Lemminkainen MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Tilalle Juho Kula 636-416-5-65 10.3.2014 Poytyan kunnan Kumilan kylassa 1 (7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA Kumilan kyla Tila Juho Kula 5:65

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Tiivistelmä ESPOON KULMAKORPI I KALLIOLOUHINNAN JA MURSKAUKSEN YVA-MENETTELY. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Tiivistelmä ESPOON KULMAKORPI I KALLIOLOUHINNAN JA MURSKAUKSEN YVA-MENETTELY. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Tiivistelmä ESPOON KULMAKORPI I KALLIOLOUHINNAN JA MURSKAUKSEN YVA-MENETTELY Ympäristövaikutusten arviointiohjelma SYYSKUU 2014 2 Espoon Kulmakorpi I kalliolouhinnan ja murskauksen YVA-menettely, ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2014/1 Dnro ESAVI/39/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA Päätös FinnHEMS Oy:n Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin tankkauspaikan toimintaa koskevan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely Lähde: Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015 14.11.2016 Maa-ainesten jäteluonteen arvioinnin yleiset periaatteet Kaivetun maa-aineksen jäteluonnetta arvioitaessa

Lisätiedot

Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / ylijäämämaiden läjittämistoiminta,

Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / ylijäämämaiden läjittämistoiminta, Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 259/11.01.00.00/2016 9 Lausunto NCC Roads Oy:n ympäristölupahakemuksesta / ylijäämämaiden läjittämistoiminta, Rusko (ESAVI/5117/2015) Terveystarkastaja Kirsi Puola

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen

Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Murron kallioalue, Pornainen Maa-ainestenottosuunnitelma, Murron kallioalue 2 SISÄLLYS 1 TIEDOT HANKKEESTA 3 1.1 Hakija 3 1.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö . Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 15.2.2016 Yksikön päällikkö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 (Opastinsilta 12 B 5. krs) 00521 Helsinki

Lisätiedot

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2011/2 Dnro ESAVI/233/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.3.2011 ASIA Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo. LUVAN

Lisätiedot

Pälkäneen Metsästyseura ry Ampumaradantie PÄLKÄNE

Pälkäneen Metsästyseura ry Ampumaradantie PÄLKÄNE HAKIJA Pälkäneen Metsästyseura ry Ampumaradantie 5 36600 PÄLKÄNE KIINTEISTÖ Pälkäneen kunnassa Kuulialan kylässä kiinteistörekisteritunnus 635-415-1-78 (Kankaanlukon ampumarata) osoitteessa Ampumaradantie

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

ASIA Kuparivalimon ja -valssaamon ympäristöluvan lupamääräysten 2-4 ja 19 mukaisten selvitysten määräaikojen pidentäminen, Pori

ASIA Kuparivalimon ja -valssaamon ympäristöluvan lupamääräysten 2-4 ja 19 mukaisten selvitysten määräaikojen pidentäminen, Pori Etelä-Suomi Päätös Nro 172/2017/1 Dnro ESAVI/5884/2017 Annettu julkipanon jälkeen 5.9.2017 ASIA Kuparivalimon ja -valssaamon ympäristöluvan lupamääräysten 2-4 ja 19 mukaisten selvitysten määräaikojen pidentäminen,

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki.

Päätös. Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. Päätös Etelä-Suomi Nro 169/2013/1 Dnro ESAVI/170/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee autopurkamon toimintaa, Helsinki. LAITOS Auto-pläkkärit

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS PÄÄTÖS HAMELY/6/07.04/2013 Häme Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue 19.8.2013 Jakelun mukaan Maa- ja kiviainesten ottohanke Orimattilan kaupungin Mallusjoen kylässä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Keskeiset vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu

Keskeiset vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu 122 8 123 Keskeiset vaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu Taulukkoon 18 on koottu hankkeen keskeiset vaikutukset teemoittain. Vaikutukset on jaettu jokseenkin kielteisiin ja kielteisiin seka jokseenkin

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302/Pohjolankatu 14 53101 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 22.5.2013 jälkeen 1(6) I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMA OSA 1.

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2013/1 Dnro ESAVI/26/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla,

Lisätiedot

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha.

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha. 2/YMPLA 28.9.2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M6/2016 Ympla 28.9.2016 85 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 30.9.2016 HAKIJA: Raikkonen Oy Vanha-Alastarontie

Lisätiedot

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella kaatopaikan lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa.

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella kaatopaikan lupahakemus käsitellään ympäristökeskuksessa. L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2013/2 Dnro ESAVI/88/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2013 ASIA Roitonsuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja vesilain mukainen lupa, Vaasan hallinto-oikeuden uudelleen

Lisätiedot

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA 28.9.2016 P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA 678-418-4-137 VIHANNIN ALPUANHARJULLA 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Tmi P ja S Lumiaholle on myönnetty maa-ainesten ottolupa osalle

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2013/1 Dnro PSAVI/53/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen Ruokamullan valmistus, Oulu

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2013/1 Dnro PSAVI/53/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen Ruokamullan valmistus, Oulu 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2013/1 Dnro PSAVI/53/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Ruokamullan valmistus, Oulu Oulun Autokuljetus Oy Poikkimaantie 18 90400 Oulu 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 72 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila 2.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ

Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA YLEISTÄ Destia Oy Lemminkäinen Infra Oy VUOHIMÄEN MAA-AINESTEN OTTOALUEET, KIRKKONUMMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA Päivämäärä 3/7/2014 Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358

Lisätiedot

Päätös LAINVOIMAISET YMPÄRISTÖLUVAT JA LUPIEN MUKAISET TARKISTUSAJANKOHDAT

Päätös LAINVOIMAISET YMPÄRISTÖLUVAT JA LUPIEN MUKAISET TARKISTUSAJANKOHDAT Päätös Etelä-Suomi Nro 92/2013/1 Dnro ESAVI/80/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2013 ASIA Hakemus, joka koskee Neste Oil Oyj:n Haminan terminaalin ympäristöluvassa A 1027/KAS-2005-Y-29-111 määrätyn

Lisätiedot

Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11

Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Honkikankankaan kallioalue

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS

OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K74026 T1 21.8.2017 ALUSTAVA NUPURI NUPURINKARTANONTIE KORTTELI 74026 T1 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie HAKIJA Asianajotoimisto Krogerus Rautatienkatu 21 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-402-1-634 osoitteessa Killonvainiontie 1 33960 PIRKKALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

VASTINE. 1. Vastine Orimattilan ympäristölautakunnan päätösesitykseen

VASTINE. 1. Vastine Orimattilan ympäristölautakunnan päätösesitykseen VASTINE Projekti Orimattila Hietala, kiviaineksen ottamisen meluselvitys Asiakas NCC Industry Oy Päivämäärä 13.7.2017 Vastaanottaja Taina Piiroinen Lähettäjä Janne Ristolainen Tiedoksi 1. Vastine Orimattilan

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Ympäristönsuojelulain 57. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f).

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Ympäristönsuojelulain 57. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f). Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2014/1 Dnro ESAVI/149/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2014 ASIA Rosk'n Roll Oy Ab:n Hangon kompostointilaitoksen toiminnan lopettamista, toimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

M. Uussaari Oy:n jätteen hyödyntämistoiminnan laajentamista ja muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen, Uusikaupunki.

M. Uussaari Oy:n jätteen hyödyntämistoiminnan laajentamista ja muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen raukeaminen, Uusikaupunki. Etelä-Suomi Päätös Nro 58/2011/2 Dnro ESAVI/119/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 ASIA M. Uussaari Oy:n jätteen hyödyntämistoiminnan laajentamista ja muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Hakemus, joka koskee Fingrid Oyj:n Kilpilahden kaasuturbiinilaitoksen ympäristölupapäätöksessä

Hakemus, joka koskee Fingrid Oyj:n Kilpilahden kaasuturbiinilaitoksen ympäristölupapäätöksessä Etelä-Suomi Päätös Nro 136/2014/1 Dnro ESAVI/79/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014 ASIA Hakemus, joka koskee Fingrid Oyj:n Kilpilahden kaasuturbiinilaitoksen ympäristölupapäätöksessä No YS

Lisätiedot

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot