Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1082/2006 vp Perlos Oyj:n tukitoimien ulottaminen Keski- Karjalan seutukuntaan Eduskunnan puhemiehelle Perlos Oyj:n tehtaiden toiminnan lopettaminen on erittäin vakava isku paitsi Kontiolahden kunnalle ja Joensuun seudulle niin myös koko Pohjois-Karjalalle. Perlos Oyj:n palveluksessa on joukoittain ahkeria ja ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden juuret ja nykyinenkin asuinpaikka on Keski-Karjalassa. Tohmäjärven kunnan suurin yksityinen työnantaja Karelia Siitake on tehnyt Perlos Oyj:n alihankintaa viime vuosina henkilön voimin. Tämän vuoksi huoli työpaikkojen menetyksestä on nähtävä koko maakunnan yhteisenä haasteena. Alustavien tietojen mukaan Keski-Karjala olisi niiden tukipakettien ulkopuolella, joilla ongelmia pyritään lievittämään. Koko tukipaketti on suunniteltu suunnattavaksi paitsi Joensuun seudulle myös Pielisen-Karjalaan. Miksi maakunnan eteläosa, Keski-Karjala, on unohdettu? Keski-Karjala on menettänyt Havukainen Oy:n konkurssissa n. 140 työpaikkaa, ja seutukunnan työttömyys on korkeampi kuin Joensuun seudun. Pielisen-Karjalassa ja Ilomantsissa kokeillaan jo muita valtiovallan tukitoimia. Samoja tukitoimia voitaisiin käyttää myös Keski-Karjalassa. Vaikka teollisuus on uudistunut ja uudistuu yhä, työpaikkojen määrä useasti vähenee. Alueen metalliteollisuudella on kaikki laajentumisen edellytykset, ja työvoiman tarve voitaisiin hoitaa uudelleenkoulutuksella. Esim. Keski-Karjalasta lähtöisin olevalle perloslaiselle ei luulisi olevan kovin suuri kynnys palata kotiseudulleen, kun työtä on tarjolla. Monella heistä on jo valmiiksi täällä hankittu ammatillinen toisen asteen koulutus. Varsin pienin kustannuksin olisi järjestettävissä sellaista täydennyskoulutusta, jolla heistä tulisi esim. ammattitaitoisia metalli- tai rakennusmiehiä, joista Keski-Karjalassa on kysyntää. Jokainen entinen perloslainen, joka joutuu lähtemään maakuntamme ulkopuolelle, on menetys Pohjois-Karjalalle, ja jokainen, joka saadaan jäämään sinne, on maakunnalle voitto. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus tehdessään päätöksiä Perlos Oyj:n tehtaiden lopettamisen tukitoimista ulottaa suunnitellut tukitoimet myös Keski-Karjalan seutukunnan alueelle, koska alue menettää alihankintojen lisäksi myös merkittävän määrän työpaikkoja? Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2007 Esa Lahtela /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1082/2006 vp: Aikooko hallitus tehdessään päätöksiä Perlos Oyj:n tehtaiden lopettamisen tukitoimista ulottaa suunnitellut tukitoimet myös Keski-Karjalan seutukunnan alueelle, koska alue menettää alihankintojen lisäksi myös merkittävän määrän työpaikkoja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perlos Oyj on aloittanut YT-neuvottelut Joensuun seudulla kuluvan vuoden tammikuun puolivälissä koskien koko henkilöstöä ja toiminnan lakkauttamista. Mahdolliset merkittävät työpaikkamenetykset Pohjois-Karjalassa koskisivat ensisijassa Joensuun seutukuntaa. Kuitenkin yrityksen toiminnan lopettaminen heijastuisi muun muassa alihankintayrityksissä myös laajemmalle alueelle ja saattaisi aiheuttaa lisää työttömyyttä. Pohjois-Karjalassa työttömyystilanne on vaikea ja työttömyysaste korkea. Vuoden 2006 joulukuun lopussa työministeriön tilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalan TE-keskuksen alueella 15,0 % (koko maassa 9,5 %), mikä oli alueellisessa vertailussa maan kolmanneksi korkein. Tämän vuoksi muun muassa työvoimapoliittisiin toimenpideohjelmiin suunnattujen määrärahojen osuus alueella on ollut suhteellisen suurta ja esimerkiksi yhtä työtöntä kohti selvästi suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Karjalaan osoitetaan työvoimapoliittista määrärahaa yhtä työtöntä kohti Lapin TE-keskuksen jälkeen eniten koko maassa. Pohjois-Karjalan TE-keskus ohjaa sille osoitetut määrärahat alaisilleen työvoimatoimistoille. Keski-Karjalan työvoimatoimiston alueella työttömien määrä oli joulukuun lopussa ja työttömyysaste 16,0 %. Avoimia työpaikkoja oli 34. Valtioneuvosto teki helmikuun alussa päätöksen äkillisistä rakennemuutosalueista. Pohjois- Karjalassa äkilliseksi rakennemuutosalueeksi nimettiin Joensuun seutukunta, jolle myönnettiin tarkoitukseen varattua määrärahaa yhteensä 8,35 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjala sai eniten määrärahaa, mikä osoittaa valtiovallan vakavaa ja aktiivista pyrkimystä tukea alueen kehitystä, kun suuri työnantaja näyttää lopettavan toimintansa. Työhallinnolla on käytössä irtisanomistilanteissa laaja ja monipuolinen palveluvalikoima, jonka avulla tuetaan irtisanomisuhan alaisten ja irtisanottavien työntekijöiden uudelleensijoittumista muutostilanteissa. Irtisanottavien työntekijöiden palvelutarpeen ja tilanteen perusteella suunnitellaan kullekin työntekijälle yksilöity palvelukokonaisuus, joka käsittää kattavasti kaikki työhallinnon käytössä olevat toimenpiteet. Palvelussa painotetaan erityisesti työnhakijan omaa aktiivisuutta, palvelun tavoitteellisuutta sekä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Palvelujen kautta tuetaan työttömien tehokasta työnhakua ja pyritään työttömyysjaksojen lyhentämiseen. Vuonna 2005 käyttöönotetun muutosturvan toimintamallin tarkoituksena on tukea taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottujen henkilöiden mahdollisimman pikaista uudelleentyöllistymistä. Muutosturvaa varten on käytettävissä täysin kysynnän mukaisesti määrärahoja. Työvoimakoulutuksen lisäksi määrärahaa voi käyttää starttirahaan ja muuttoavustukseen. 2

3 Ministerin vastaus KK 1082/2006 vp Esa Lahtela /sd Työhallinnolla on käytössään työvoimakoulutus- ja työllistämismäärärahoja, joita Pohjois- Karjalalle on jaettu noin 30,0 miljoonaa euroa. Lisäksi tässä vaiheessa on jonkin verran myös jakamatonta määrärahaa. Kansallisiin työllisyysperusteisiin investointeihin on Pohjois-Karjalalle alustavasti jaettu miljoona euroa. Jos TE-keskuksen määrärahat eivät riitä alueen työllisyystilanteen kannalta tärkeiden ja työllisyysvaikutuksiltaan hyvien hankkeiden rahoittamiseen, työministeriö voi jakaa TE-keskuksen tekemän esityksen perusteella alueelle jossain määrin lisärahaa. Lisäksi on käytettävissä EU:n uuden ohjelmakauden rakennerahastojen määrärahat. Vaikeissa irtisanomistilanteissa yhteistyö paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa on tärkeää. Tilanne edellyttää erityistä aktiivisuutta paikallisilta toimijoilta, joita alueelliset toimijat voivat tukea omilla toimillaan. Ensi sijassa juuri uusi yritystoiminta voi korvata mahdollisesti menetettävät työpaikat. Työhallinto kuten muutkin valtion viranomaiset vaikuttavat omien mahdollisuuksiensa ja määrärahojensa kautta myönteisen kehityksen turvaamiseen. Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2007 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1082/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Ämnar regeringen i samband med sina beslut om stödåtgärder som gäller nedläggning av Perlos Oyj:s fabriker låta de planerade stödåtgärderna också gälla Mellersta Karelens ekonomiska region, eftersom området utöver underleverantörsverksamhet också förlorar ett betydande antal arbetsplatser? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Perlos Oyj har i mitten av januari innevarande år inlett samarbetsförhandlingar i Joensuunejden. Samarbetsförhandlingarna gäller hela personalen och nedläggning av verksamheten. Eventuella betydande förluster av arbetsplatser i Norra Karelen gäller främst Joensuu ekonomiska region. Emellertid skulle nedläggningen av företagets verksamhet bl.a. genom underleverantörsföretagen också återspeglas inom ett större område och följden skulle kunna vara mera arbetslöshet. I Norra Karelen är arbetslöshetssituationen svår och arbetslöshetsgraden hög. I slutet av december år 2006 var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften enligt arbetsministeriets statistik i området för Norra Karelens arbetskrafts- och näringscentral 15,0 % (9,5 i hela landet), vilket i regional jämförelse är den tredje största andelen i hela landet. Därför är bl.a. andelen anslag som riktats till arbetskraftspolitiska åtgärdsprogram varit relativt hög, och exempelvis per en arbetslös person klart högre än genomsnittet i landet. Till Norra Karelen anvisas efter Lapplands arbetskrafts- och näringscentral mest arbetskraftspolitiskt anslag i hela landet per arbetslös person. Norra Karelens arbetskrafts- och näringscentral riktar de anvisade anslagen till de underställda arbetskraftsbyråerna. I området för arbetskraftsbyrån i Mellersta Karelen var antalet arbetslösa i slutet av december och arbetslöshetsgraden 16,0 %. Det fanns 34 lediga arbetsplatser. Statsrådet fattade i början av februari ett beslut om områden med akuta strukturomvandlingar. Joensuu ekonomiska region i Norra Karelen utnämndes till område med akut strukturomvandling. Regionen beviljades för ändamålet reserverat anslag upp till ett sammanlagt belopp på 8,35 miljoner euro. Norra Karelen beviljades mest anslag, vilket visar att statsmakten seriöst och aktivt strävar efter att stöda utvecklingen i området, eftersom det verkar som om en stor arbetsgivare kommer att lägga ned sin verksamhet. Arbetsförvaltningen har ett omfattande och mångsidigt serviceurval att tillgå vid uppsägningar. Med hjälp av serviceurvalet stöds omplaceringen av dem som hotas av uppsägning och som sägs upp i situationer med omställningar. Utgående från servicebehovet och läget för de arbetstagare som sägs upp, planeras för var och en av dem en individuell servicehelhet, som på ett täckande sätt omfattar alla de åtgärder som arbetsförvaltningen har att tillgå. I servicen betonas i synnerhet att de arbetssökande själva är aktiva, att servicen är målinriktad och samarbete med kunden. Genom tjänsterna främjas att arbetslösa effektivt söker arbete och eftersträvas att perioderna med arbetslöshet blir kortare. Avsikten med handlingsmodellen för omställningsskydd, som infördes 2005, är att främja att personer som sagts upp på ekonomiska och pro- 4

5 Ministerns svar KK 1082/2006 vp Esa Lahtela /sd duktionsrelaterade grunder så fort som möjligt blir sysselsatta på nytt. För omställningsskyddet finns anslag som kan användas helt enligt efterfrågan. Förutom för arbetskraftsutbildning kan anslaget också användas för startpeng och flyttningsbidrag. Arbetsförvaltningen har anslag för arbetskraftsutbildning och sysselsättning att använda. Av anslaget har cirka 30,0 milj. euro delats ut till Norra Karelen. Därtill finns i detta skede också ett visst belopp av anslag som lämnats outdelat. Man har preliminärt delat ut en miljon euro till Norra Karelen för nationella sysselsättningsbaserade investeringar. Om TE-centralens anslag inte räcker till för att finansiera projekt som är viktiga med tanke på sysselsättningsläget i området och som har goda sysselsättningsfrämjande verkningar, kan arbetsministeriet utgående från TEcentralens framställning dela ut ett visst belopp i tilläggsanslag till området. Därtill kan man använda anslag ur strukturfonderna under EU:s nya programperiod. I svåra situationer med uppsägningar är samarbetet mellan lokala och regionala myndigheter viktigt. Situationen förutsätter att lokala aktörer är speciellt aktiva. De regionala aktörerna kan genom sina åtgärder stöda de lokala aktörerna. I främsta hand kan just ny företagsverksamhet kompensera för de arbetsplatser som eventuellt försvinner. Arbetsförvaltningen, såväl som andra statliga myndigheter, medverkar utgående från sina möjligheter och anslag i tryggandet av en positiv utveckling. Helsingfors den 21 februari 2007 Arbetsminister Tarja Filatov 5