Tutkimuksen, tiedon ja sääntelyn suhde

Transkriptio

1 Tutkimuksen, tiedon ja sääntelyn suhde Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, Puheenjohtaja, Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) Korkein hallinto-oikeus - Hallintotuomioistuinpäivä 2017,

2 Usein ajatellaan, että on olemassa lineaarinen suhde: Tutkimus Tieto Sääntely 2

3 Tiedon käyttö poliittisessa päätöksenteossa: Tilanne voisi parempi Käräjäsaleja lukuun ottamatta yhteiskunnan päätöksenteossa ei ole juurikaan kyselty näytön perään. Kari Raivio 2014 Vaikka tuntuu itsestään selvältä olettaa, että tieto on päätösten pohjana, on niin Suomesta kuin muualtakin paljon esimerkkejä siitä, että tärkeitä päätöksiä on tehty varsin heikon tiedon varassa. Vesa Vihriälä 2016

4 Tiedon hyödyntämiseen liittyviä ongelmia ja kehittämishaasteita (1/3) Poliittisia haasteita tiedon ja sen tarpeen kohtaaminen sisällöllisesti ja ajallisesti horisontaalisten ilmiöiden tietotarpeiden tunnistaminen ja tiedon laaja-alaisen hyödyntämisen puutteellisuus sektorihallinnossa tiedon yksipuolisuus ja kapea-alaisuus tiedosta ei olla kiinnostuneita tai tiedon hyödyntämiseen ei ole aikaa eikä prosesseja VNK Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen tavoitteet todeksi: Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämistyöryhmän raportti 4

5 Tiedon hyödyntämiseen liittyviä ongelmia ja kehittämishaasteita (2/3) Virkamiesvalmistelun haasteita ei ohjausjärjestelmää tai velvoitteita arviointitiedon hyödyntämiselle tietoa ei ole käytettävissä tai sitä ei löydetä ei uskota, että aiemmista päätöksistä voi oppia tieto on pirstaleista ja sektoroitunutta tieto on liian yleisellä tasolla eikä kohdistu konkreettiseen valmisteluun valmistelun kiire ja resurssien puute tiedon saatavuudessa rakenteellisia esteitä, kuten maksullisuus VNK Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen tavoitteet todeksi: Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämistyöryhmän raportti 5

6 Tiedon hyödyntämiseen liittyviä ongelmia ja kehittämishaasteita (3/3) Tiedontuotannon haasteita tiedontuotanto ei aina kytkeydy ilmiöihin, joista tietoa tarvitaan, tai tietoa tuotetaan käyttäjän näkökulmasta epärelevanteista asioista tieto on kapea-alaista ja sirpaloitunutta tulokset on esitetty huonosti tulokset eivät ajoitu oikein suhteessa valmistelun tarpeisiin tiedontuotannon tehtävien vaikeus jälkiarviointi ei pysy maailman muutosten tahdissa tutkimusresurssien oikea ja tasapuolinen kohdentuminen VNK Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen tavoitteet todeksi: Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittämistyöryhmän raportti 6

7 Valtava tiedontuotanto: mikä tieto on oleellinen 7

8 Tietoa voidaan käyttää sääntelyprosessien eri vaiheissa Vaihemalli The stage model : 1. Asialistasta sopiminen (Agenda setting) 2. Ongelman määrittely 3. Päätöksenteko 4. Toimeenpano Tiedolla (myös tutkimustiedolla) voi olla merkitystä kaikissa vaiheissa. 5. Arviointi 6. Uudelleen muotoilu Malli on liian lineaarinen ja yksinkertainen 8

9 Policymakers use scientific evidence in a limited way before major decisions. identifying where the action takes place; learning about the properties of the sub-systems, the rules of the game, and how to frame evidence to fit policy agendas; forming coalitions with other influential actors; and engaging in the policy process long enough to exploit windows of opportunity. Cairney 2016, p

10 Monenlaista tietoa ja monenlaiset ympäristöongelmat - 1 Paikalliset asukkaat tiedon tuottajina Limaa vedessä, haju, Lahden Vesijärven rannassa sijaitsevan sulfaattiselluloosatehtaan vesi- ja ilmapäästöjä vastustavassa 1908 kokouksessa 600 ihmistä Lääkärit, kemistit ja muut akateemiset tiedon tuottajina paikallisista ongelmista Lavantautiepidemiat Tampereella , vesien pilaantuminen määriteltiin ensisijaisesti hygieeniseksi ongelmaksi Eläinlääkäri Hindersson selvitti 1928 kokeellisesti 40 naudan kuolinsyyn yhteys sinileväesiintymiin Kemisti Bergman tutki 1908 Helsingin merialueen tila 1100 näytteellä Laakkonen ym Harmaat aallot: Ympäristönsuojelun tulo Suomeen

11 Monenlaista tietoa ja monenlaiset ympäristöongelmat - 2 Tutkimustieto globaalien ympäristö ongelmien taustalla Jean Baptiste Joseph Fourier (ilmastonmuutos 1880-luvulla) Gilbert Plass, Roger Revelle, Hans Suess, Charles D. Keeling (ilmastonmuutos 1950-luvulla) Frank Sherwood Rowland & Mario J. Molina (1974 CFC & otsoni hypoteesi) United States National Academy of Sciences (otsonikato 1976) Tutkijat normatiivisen keskustelun herättäjinä Kasvun rajat Pekka Nuorteva (elohopea kysymys 1967) Y. Haila, T. Ryynänen and M. Saraste Ei vettä rantaa rakkaampaa. Puunjalostusteollisuus vesistöjemme pilaajana. 11

12 Tieteen muuttuva rooli yhteiskunnassa Ilmaston lämpiäminen johtaa siihen, että Kilimanjaron jääpeite kutistuu 1944, Englantilainen insinööri Guy Callendar 2006, Al Gore elokuvassa An Inconvenient Truth Väite todettiin vääräksi (syy-seuraussuhde, ei kutistuminen) 1944 hyvin suppea tieteellinen vertaisarvio Nature lehdessä 2007 Julkinen oikeusprosessi & tuomari Burton Tieteen legitimiteetti on muuttunut Hulme 2010

13 Perjantaina Helsingin Sanomissa 13

14 Pääkirjoitus Helsingin Sanomissa

15 Jätevesiasetus politisoitui: Esimerkkejä HS:n 79 artikkelista (12 pääkirjoitusta) Kotimaa Jätevesiasioissa kannattaa hakea neuvoja: Työryhmä panostaisi tiedotukseen. MTK katsoo, että asetus on liian tiukka Kotimaa Keskusta sai vastaansa jätevesiraivon - Puolueen vastaus äänestäjien raivoon: Lisää neuvontaa Kotimaa Kristilliset: Jätevesiasetus kumottava Pääkirjoitus Kansalainen unohtui jätevesiruljanssissa Pääkirjoitus Jätevesiasetuksesta poliittinen sotku Kotimaa Jätevesiasetuksen perustuslainmukaisuus ratkennee tänään 15

16 Arvioinnissa asetusehdotuksesta talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla käytettiin kustannushyötyanalyysiä. + Yhteistyö: SYKE, VATT + Tiivis vuorovaikutus asetuksen valmistelijoiden kanssa + Julkaistu raporttina netissä (avoimuutta ja laadunvarmistusta) + Käytetty esimerkkinä raportissa Lainsäädännön vaikutusarvioinnin kehittäminen: lainsäädännön vaikutusarvioinnin tuen pilottihankkeen tukiryhmän ehdotuksia (2005). Ei vaikutuksia alkuperäiseen asetukseen

17 asetusehdotuksen toteuttaminen kasvattaa selvästi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn kokonaiskustannuksia. + 1,6 miljardia euroa (15 v) asukkaiden sekä kesämökkien omistajien aikaa + 10 milj. euroa Hallinnolliset kustannukset lisääntyvät +35 milj. euroa Alueellisesti vaikutukset kohdentuvat erityisesti sellaisiin kuntiin, joissa taajama-aste on pieni. Samoin suurimpiin kesämökkikuntiin kohdentuu hallinnollisia kustannuksia. 17

18 Kenen syy ettei tietoa käytetty? Valmistelevat virkamiehet , ja sen jälkeen Ministeri Enestam 2004 tai Lehtomäki Vesi-insinöörit SYKEssä 2002 ja sen jälkeen Mickwitz & Hildén vuonna 2003 Marjukka Hiltunen 2003 Marjukka Porvari

19 Miksi vuorovaikutusta Strategisen rahoituksen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista Tietotarpeet ylittävät hallinnonrajat, pois siiloista Yhteissuunnittelu (co-design) Tiedon hyödyntäjät otetaan mukaan hankkeen alusta asti ja he voivat vaikuttaa tutkimuksen sisältöön Tiedon hyödyntäjien tietotarpeet Tietoa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla Ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteistyössä tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kanssa (co-production) 19 SUOMEN AKATEMIA

20 20

21 Tutkimuksen ja sääntelyn suhde on tulevaisuudessa vielä haasteellisempi Yhteiskunnalliset haasteet ovat entistä monimutkaisempia, enemmän keskinäisriippuvuuksia ja epälineaarisia kytkentöjä: Tasa-arvoa Muuttuva työelämä ja digitalisaatio Ilmastonmuutos Monet toimijat hakevat ja toimeenpanevat ratkaisuja monella eri tasoilla YK, EU, valtio, (maakunta), kunta Eri ministeriöt, DGt, Yritykset ja järjestöt Verkostoyhteiskunta 21

22 Tutkimuksen ja sääntelyn suhde on tulevaisuudessa vielä haasteellisempi sen paremmin ympäristöpolitiikan toimet kuin talouteen ja teknologiaan perustuvat tehokkuusedut eivät yksin riitä vuoden 2050 vision toteuttamiseen. Hyvä elämä ekologisten resurssien rajoissa edellyttää sen sijaan perusteellisia muutoksia tuotantoja kulutusjärjestelmissä, jotka ovat ympäristö- ja ilmastopaineiden perimmäinen syy." (Sivu 14) 22

23 Tutkimuksen ja sääntelyn suhde on tulevaisuudessa vielä haasteellisempi Hyvä elämä ekologisten resurssien rajoissa edellyttää sen sijaan perusteellisia muutoksia tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä, jotka ovat ympäristö- ja ilmastopaineiden perimmäinen syy." (sivu 14) Millainen sääntely edistää tällaisia perusteellisia muutoksia? Millainen tutkimus tuottaa tietoa tällaisia muutoksia varten? 23

24 Onko aina hyvää jos (tutkimus)tietoa käytetään päätöksenteossa? 1946 Natsit toimeenpani tieteellisesti suunniteltu ohjelmansa. Monitieteellinen perusta: Carl Schmitt (Oikeustiede), Gerhard Kittel (Teologia), Hans Freyer (Sosiologia), Walter Frank (Historia), Martin Heidegger (Filosofia) No discipline of science that could be of use to the regime failed. Only the names of the engineers who constructed the gas chambers and death furnaces for the time being remain in obscurity; but their deeds speak for their efficiency. (Weinreich 1946, p. 240)

25 Onko aina hyvää jos (tutkimus)tietoa käytetään päätöksenteossa? German scholarship provided the ideas and techniques which led to and justified this unparalleled slaughter. (Weinreich 1946, p. 6) The question of legal responsibility is for a United Nations Tribunal to decide. Before the world s consciences, German scholarship stands convinced (Weinreich 1946, p. 242) 1946 But neither science, nor even scientificality, neither scholars nor charlatans, supplied the ideas and techniques that operated the death factories. The ideas came from politicians (Hannah Arendt 1946)

26 Onko aina hyvää jos (tutkimus)tietoa käytetään päätöksenteossa? German scholarship provided the ideas and techniques which led to and justified this unparalleled slaughter. (Weinreich 1946, p. 6) The question of legal responsibility is for a United Nations Tribunal to decide. Before the world s consciences, German scholarship stands convinced (Weinreich 1946, p. 242) 1941 But neither science, nor even scientificality, neither scholars nor charlatans, supplied the ideas and techniques that operated the death factories. The ideas came from politicians (Hannah Arendt 1946)

27 Miten voidaan vähentää tieteellisen tiedon ei toivottu käyttö päätöksenteossa? STN:n teema-prosessi on avoin ja osallistava. Valtioneuvosto, jolla on oltava vaaleissa valitun eduskunnan luottamus, päättää teemoista. Valtionneuvoston teemapäätös on julkinen ja siitä voidaan käydä julkinen keskustelu Vuorovaikutus tiedon hyödyntäjien ja eri sidosryhmien kanssa on (mahdollisuuksien mukaan) avointa ja läpinäkyvää. Tulokset julkaistaan avoimesti ja ne ovat helposti löydettävissä. 27 SUOMEN AKATEMIA

28