Talousmatematiikan verkkokurssi. Indeksit
|
|
- Joel Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu 1/8 ja niiden käyttö Indeksi on jono lukuja, joilla seurataan jonkin hyödykkeen tai palvelun hinnan muuttumista ajan kuluessa. Indekseillä kuvataan hintatason tai määrien muuttumista. Eri maita koskevissa vertailuissa on syytä muistaa, että indeksit eivät kerro, onko maa halpa tai kallis, vaan kuinka paljon hinnat ovat nousseet tai laskeneet. Yksittäistä indeksin arvoa kutsutaan indeksin pisteluvuksi. Indeksin pisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia hinnat tai määrät ovat perusajankohdan hinnoista tai määristä. Prosenttimerkkiä ei merkitä näkyviin. Indeksin pisteluvun yksikkö on indeksipiste. Esimerkiksi seuraavien asioiden kehitystä seurataan indeksien avulla hinnan muutokset -> hintaindeksi, määrän muutokset -> määräindeksi, tuoteryhmien määrien tai hintojen muutokset -> ryhmäindeksit. Alla on taulukoitu bensiinin keskihintoja (euro/litra) vuosina Lisäksi hinnoista on ilmoitettu hintaindeksi. Esimerkiksi vuoden 1995 indeksin pisteluku on 174,5 ja se poikkeaa vuoden 1990 pisteluvusta 36,2 indeksipistettä. Vuosi Bensiini 95E ( /litra) 0,47 0,65 0,82 1,14 1,14 Indeksi 100,0 138,3 174,5 242,6 242,6 Yksinkertainen indeksisarja Yksinkertainen indeksisarja kuvaa yhden tuotteen tai palvelun hinnan tai määrän muutosta ajan suhteen. Indeksisarjan muodostamiseksi täytyy koota sarja havaintoja, jotka kertovat, miten haluttu hinta tai määrä on muuttunut. Kun muodostetaan havainnoista indeksisarja 1. valitaan ensin yksi ajankohdista perusajankohdaksi, jonka indeksin arvo on 100,0. Tänä hetkenä ollut havainto on indeksin pistelukujen perusarvo, johon muita havaintoja verrataan. Valittu perusajankohta ilmoitetaan esimerkiksi 2000 = 100,0. 2. lasketaan muiden ajankohtien indeksin pisteluvut suhteessa tähän perusarvoon: hint a tai määrä indek sin pisteluku 100 perusajankohdan hint a tai määrä
2 Sivu 2/8 Esimerkki. Taulukossa on vanhojen kerrostalohuoneistojen keskimääräisten velattomien neliöhintojen muutoksia kuvaavia indeksejä Vaasassa vuosina (2000 = 100,0). Vuosi Indeksi 100,0 99,2 103,5 107,4 Tämän indeksisarjan perusajankohta on vuosi 2000, koska indeksin pisteluku on tuolloin 100,0. Indeksin pisteluku muuttui vuodesta 2001 vuoteen 2003 yhteensä 107,4-99,2=8,2 indeksipistettä. Indeksin pisteluku muuttui vuodesta 2001 vuoteen ,4 99,2 8,2 0,083 8,3 prosenttia. 99,2 99,2 Lasketaan sitten, kuinka monta prosenttia hinnat muuttuivat vuodesta 2000 vuoteen Vuoden 2001 indeksin pisteluku on 99,2. Hinnat laskivat tänä aikana samassa suhteessa kuin indeksi, eli 100,0:sta 99,2:een. Kun vähennetään vuoden 2001 pisteluku 99,2 vuoden 2000 luvusta 100,0, saadaan vastaus prosentteina: 100,0-99,2 = 0,8. Hinnat laskivat siis 0,8 %. Lasketaan, kuinka monta prosenttia neliöhinnat nousivat vuodesta 2000 vuoteen Vuoden 2003 indeksin pisteluku on 107,4. Indeksin mukaan hinnat ovat nousseet 100,0:sta 107,4:ään. Kasvu oli siis 107,4-100,0 = 7,4 %. Esimerkki. Oheinen taulukko kuvaa sähkönkulutuksen muutosta Suomessa vuodesta 1980 vuoteen 2003: Vuosi Indeksi (1980 = 100) ,1 213,5 a) Lasketaan, kuinka monta prosenttia sähkönkulutus on kasvanut vuodesta 1980 vuoteen Muutosta verrataan perusajankohtaan, joten muutosprosentti on indeksin pistelukujen erotus. Sähkönkulutus on noussut vuodesta 1980 vuoteen 2003 (213,5-100,0) % = 113,5 %. b) Lasketaan sähkönkulutus vuonna 1980, kun vuonna 1990 sähkönkulutus oli GWh. Kootaan tiedot taulukkoon ja merkitään vuoden 1980 sähkönkulutusta muuttujalla x. Sitten ratkaistaan x: Vuosi Kulutus Indeksi 1980 x 100, ,1 Ristiinkertomalla saadaan yhtälö ,0 x 156,1 = ,0 => x = ,1 c) Lasketaan, kuinka paljon sähköä kului vuonna Kootaan tiedot taulukkoon ja merkitään vuoden 2003 sähkönkulutusta muuttujalla x. Sitten ratkaistaan x:
3 Sivu 3/8 Ryhmäindeksit Vuosi Kulutus Indeksi , x 213,5 Ristiinkertomalla saadaan yhtälö ,5 x 156,1 = ,5 => x = GWh. 156,1 Ryhmäindeksi kuvaa eri hyödyke- ja palveluryhmien hintojen tai määrien muutoksia. Ryhmäindeksi on osaindeksien painotettu keskiarvo. Kaksi tärkeintä ryhmäindeksiä ovat Kuluttajahintaindeksi (KHI) Elinkustannusindeksi (EKI) Kuluttajaindeksin laskemista varten määritellään ostoskori, joka vastaa tyypillisen suomalaisen kotitalouden päivittäistavaraostoksia. Tämän ostoskorin hinta selvitetään kuukauden välein. Näistä hinnoista muodostetaan kuluttajahintaindeksi. Kuluttajahintaindeksin pohjana oleva ostoskori määritellään uudelleen viiden vuoden välein. Elinkustannusindeksi mittaa samaa kuin kuluttajahintaindeksi mutta elinkustannusindeksiä käytetään pidempiaikaisissa tarkasteluissa. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleensä vain alle viiden vuoden tarkasteluissa ja elinkustannusindeksiä sitä pidempiin tarkasteluihin. Hintojen kehitystä kuvaavia ryhmäindeksejä käytetään: Inflaatioprosentin laskemiseen. Inflaatioprosentti on kuluttajahintaindeksin pisteluvun nousu prosentteina tasan vuoden ajalta. Rahan ostovoiman muutoksen laskemiseen. Erilaisten tulojen ja menojen sovittamiseen yleiseen hintatasoon. Esimerkiksi palkat, eläkkeet, vuokrat ja vakuutusmaksut voidaan sitoa indeksiin, jolloin ne muuttuvat samassa suhteessa kuin hinnat. Tätä sanotaan indeksisidonnaisuudeksi. Reaalisen eli todellisen muutosprosentin laskemiseen. Reaaliansiotason muutosta määritettäessä otetaan huomioon vastaavan ajankohdan hintakehitys. Kuluttajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi mittaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä kuukausi- ja vuositasolla eri hyödykeryhmien osalta. Eri hyödykkeet on painotettu sen mukaan, minkä verran keskivertokuluttaja käyttää niihin rahaa. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisesti inflaation mittarina. Vuoden kokonaisindeksi muodostuu 12 osaindeksistä, joiden painotettu keskiarvo on kokonaisindeksi. Painot ilmoitetaan promilleina ( ) eli tuhannesosina.
4 Sivu 4/8 Hyödykkeiden painotus pohjautuu tällä hetkellä vuonna 2005 tehtyyn kotitaloustiedusteluun, jolla selvitettiin kotitalouksissa tyypillisimmät kulutuksen kohteet. Indeksi sisältää 490 tavaraa ja palvelua ja yli hintaa. Kts. Esimerkki. Lasketaan, kuinka monta prosenttia kuluttajahintaindeksin pisteluku on noussut helmikuusta 2002 helmikuuhun 2005, kun kuluttajahintaindeksien pisteluvut ovat 2002 helmikuussa 103,4 ja 2005 helmikuussa 105,6: Kuluttajahintaindeksin pisteluku on noussut 105,6 103,4 100 % = 2,13 %. 103,4 Elinkustannusindeksi Elinkustannusindeksi kuvaa yksityisessä kulutuksessa käytettävien hyödykkeiden hintojen kehitystä kuten kuluttajahintaindeksikin, mutta elinkustannusindeksiä käytetään, kun tarkastellaan pidempiä, yli viiden vuoden mittaisia ajanjaksoja. Kts. Muita ryhmäindeksejä Ansiotasoindeksi antaa kuvan säännöllisen työajan keskiansioiden kehityksestä. Kehitystä kuvataan usein erikseen eri työnantajasektoreilla, kuten valtiosektorilla, kuntasektorilla ja yksityisellä sektorilla. Reaaliansiotasoindeksi kuvaa ansiotason kehitystä, jossa inflaation vaikutus on otettu huomioon. Rakennuskustannusindeksin avulla voidaan seurata rakennustoiminnan eri kustannustekijöiden keskimääräistä hintakehitystä. HEX-osakeindeksi kuvaa osakkeiden keskimääräistä hintakehitystä Helsingin Pörssissä. Inflaatio ja deflaatio Inflaatiolla tarkoitetaan hintojen nousua. Inflaatio aiheuttaa rahan arvon alenemista ja usein korkotason nousua. Säästäjät siis kärsivät ja velalliset voittavat, mikä vähentää säästämishalukkuutta. Inflaatiota seuraavat palkannostotarpeet ja kustannusten kasvu, jotka aiheuttavat uutta inflaatiota. Toisaalta ilman sopivaa inflaatiota ei ole kasvua. Esimerkki. Kuluttajahintaindeksin pisteluku oli 105,4 helmikuussa 2004 ja 105,6 helmikuussa Inflaatioprosentti oli silloin
5 Sivu 5/8 105,6 105, ,4 % = 0,2 %. Deflaatio on inflaatiolle vastakkainen ilmiö, yleinen hintatason aleneminen. Kun hinnat laskevat, hankintoja lykätään, jolloin taloudellinen toimeliaisuus vähentyy ja kansantalous lamaantuu. Esimerkiksi Japani on kärsinyt deflaatiosta. Sen suurimmat pankit ja rahoituslaitokset olivat joko konkurssissa tai pakotettuja jättifuusioihin ja työttömyys kasvoi. Esimerkki. Japanin kuluttajahintaindeksin pisteluku oli 108,6 vuonna 2000 ja vastaavasti 106,5 vuonna Lasketaan, kuinka monta prosenttia kuluttajahinnat olivat tänä aikana laskeneet kuluttajahintaindeksillä mitattuna: Hintojen lasku prosentteina oli: 108,6 106,5 100 = 1,9 %. 108,6 Rahan ostovoima Rahan ostovoima kuvaa sitä, kuinka paljon rahalla on ostokykyä eli kuinka suuri määrä hyödykkeitä sillä voidaan ostaa. Jos hinnat nousevat, samalla rahamäärällä saadaan vähemmän tavaroita tai palveluja kuin aikaisemmin. Rahan ostovoima siis laskee. Jos hinnat laskevat, samalla rahamäärällä saadaan enemmän hyödykkeitä kuin aikaisemmin. Rahan ostovoima siis nousee. Esimerkki. Yksi Suomen historian suurimpia inflaatioprosentteja 59,7 % on vuodelta Lasketaan, kuinka monta prosenttia rahan ostovoima muuttui vuodesta 1945 vuoteen 1946: Tapa 1: Rahan ostovoima liittyy määriin. Oletetaan, että käytettävissä on , joka kulutetaan ostamalla 100 kappaletta hyödykkeitä 100 :n yksikköhintaan: Yksikköhinta Kokonaiskustannukset määrä = aiemmin kpl = myöhemmin 159,70 x = Taulukosta saadaan yhtälö 159,70 x = , josta saadaan ratkaistua x: x 62,6 kpl. 159,70 Tavaraa saadaan (100-62,6) % = 37,4 % vähemmän, eli rahan ostovoima laski 37,4 %.
6 Sivu 6/8 Tapa 2: Rahan ostovoiman muutos ja samanaikainen hintojen muutos ovat kääntäen verrannollisia. Rahan ostovoiman muutos prosentteina on siis ,7 = -0,374 = -37,4 %. 159,7 Indeksisidonnaisuus Yleensä hintojen nousua seuraa palkkojen nousu. Tämä johtuu siitä, että palkansaajajärjestöt pyrkivät sopimaan työnantajajärjestöjen kanssa vähintään hintojen nousua vastaavista palkankorotuksista. Jos inflaatio on esimerkiksi yli 2,6 %, palkkoja on nostettava myös samassa suhteessa seuraavan yleiskorotuksen yhteydessä. Myös vuokrat on yleisesti sidottu sopimuksen tekohetken mukaiseen viimeisimpään tiedossa olevaan elinkustannusindeksiin. Vakuutusmäärä on sidottu rakennuksen osalta rakennuskustannusindeksiin ja irtaimiston osalta elinkustannusindeksiin. Vakuutuksen vakuutusmaksu tarkistetaan vuosittain indeksin nousua vastaavaksi. On myös muita tekijöitä, jotka vaikuttavat vakuutusmaksujen kehitykseen. Seuraavassa esimerkissä rahamäärä siirretään ajassa eteenpäin eli muutetaan myöhäisemmän ajankohdan rahaksi. Jos taas rahamäärä muutetaan aikaisemman ajankohdan rahaksi, täytyy rahamäärästä poistaa inflaation vaikutus. Esimerkki. Vuokrasopimus tehtiin maaliskuussa 2000, jolloin sopimukseen kirjattiin viimeisin julkaistu elinkustannusindeksin pisteluku helmikuulta, Vuokraksi sovittiin tuolloin 420 euroa. Maaliskuussa 2005 vuokraan tehtiin elinkustannusindeksiin sidottu tarkistus, helmikuun 2005 pisteluvun 1585 mukaisesti. Määritetään uusi tarkistettu vuokra euroissa. Indeksi Vuokra Helmikuu Helmikuu x Tapa 1: Indeksien arvot ja vuokrien suuruudet ovat suoraan verrannolliset. Muuttuja x saadaan ratkaistua ristiinkertomalla, jolloin saadaan yhtälö 1476 x = x = 451, Tapa 2: Sovelletaan prosenttilaskua. Vuokra nousee yhtä monta prosenttia kuin indeksin pisteluku: = 7,3848 % 1476 Vuokraa nostetaan yhtä monta prosenttia, joten lisäyskerrointa käyttäen saadaan uudeksi vuokraksi
7 Sivu 7/ = 451, Tapa 3: Ajatellaan indeksejä kappaleina, jolloin saadaan seuraava päättelyketju: 1476 kpl on 420, joten 1585 kpl on = 451, Reaalinen muutos Reaalinen eli todellinen rahamäärän muutos prosentteina ottaa huomioon hintojen muutokset. Se kertoo, kuinka monta prosenttia ostettujen hyödykkeiden määrä muuttuu, kun hinnat ja käytössä oleva rahamäärä muuttuvat. Reaalinen muutos kuvaa siis ostokyvyn muutosta. Reaalinen muutos saadaan muuttamalla indeksien avulla molemmat rahamäärät saman ajankohdan rahaksi ja laskemalla niiden välinen muutosprosentti. Esimerkki. Vuoropäällikön palkka oli Seuraavana vuonna palkka nousi euroon. Verotusaste pysyi samana. Kuluttajahintaindeksin pisteluvut olivat vastaavina vuosina 104,4 ja 110,8. Nimellispalkan muutos prosentteina oli siis = 0,0928 = 9,28 % Lasketaan sitten, kuinka monta prosenttia palkka muuttui reaalisesti. Tapa 1: Reaalinen muutos liittyy ostettavien hyödykkeiden määrän muutoksiin. Voidaan ajatella, että ensimmäisenä vuonna 104,4 maksava hyödyke maksaa toisena vuonna 110,8 : Palkka Hinta Palkalla saatavien hyödykkeiden määrä aiemmin , kpl = 104,4 29,636 kpl myöhemmin , kpl = 110,8 30,514 kpl Reaalinen muutos eli satavien hyödykkeiden määrän muutos on prosentteina: 30,514 29,636 = 0,0296 = 2,96 %. 29,636 Tapa 2: Muutetaan aikaisempi palkka seuraavan vuoden rahaksi, jolloin palkat ovat vertailukelpoiset:
8 Sivu 8/8 110, = 3 283, ,4 Näin saatua palkkaa 3 283,67 verrataan todelliseen palkkaan 3 381, jolloin saadaan reaalinen muutos: ,67 97,33 = 0,0296 = 2,96 %. 3283, ,67 Lähdekirjallisuus Saaranen, P., Kolttola, E., Pösö, J., Liike-elämän matematiikka. Edita, Helsinki, Saaranen, P., Kolttola, E., Pösö, J., Merkonomin matematiikka. Edita, Helsinki, 2006.
16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu
Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka
LisätiedotIndeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi
Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat
Lisätiedot(1) Katetuottolaskelma
(1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä
LisätiedotNostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu
Nostiko euro hintoja? Hintojen todellinen ja koettu nousu Studia Monetaria Samu Kurri 1 Käsiteltäviä aiheita Koettu inflaatio ja kuluttajien hintatietoisuus Koettu inflaatio 1996-2006 Kuluttajatutkimuskeskus
LisätiedotProsenttilasku-kotitehtäviä 1. Ratkaisuja
Prosenttilasku-kotitehtäviä 1. Ratkaisuja 1. Italialainen design-laukku maksaa euroa ja vastaava piraattituote 60 euroa. Kuinka monta prosenttia a) design-laukku on piraattilaukkua kalliimpi b) piraattilaukku
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen 2016 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia vuoden neljännellä
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannusten vuosinousu oli prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansaneläkeindeksistä. Se korvaisi nykyisen kansaneläkelaissa säädettyjen
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,3 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,3 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Korjattu 1062015 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen 2018 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,1 prosenttia vuoden
LisätiedotJulkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta
LisätiedotOmakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia
Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa
LisätiedotElintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008
Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotLinja-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotHakkuri-indeksi 2011. Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja,
Hakkuri-indeksi 2011 Koneyrittäjien Energiapäivät Tampere 4.-5.2.2011 Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, 1 Hakkuri-indeksi 2011 Kustannusindeksit ovat Tilastokeskuksen ylläpitämä, konetyöalojen ja autokuljetuksen
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTalousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi
Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotHuippu 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Hank maksaa kunnallisveroa 22 % verotettavasta tulostaan eli 0,22 52 093,84 = 11 460,6448 11 460,64. Hank maksaa kunnallisveroa 11 460,64. Vastaus: 11 460,64 K2. Kimin maksaman
Lisätiedot10 RAHALIIKENNELASKELMIA
10 RAHALIIKENNELASKELMIA ALOITA PERUSTEISTA 407A. Yrityksen kuukauden myyntituotto on yhteensä 3100 + 1600 = 4700, joten kuukauden liikevaihto on 4700. Kuukauden kulut ovat yhteensä 1300 + 1100 + 140 +
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden
LisätiedotIndekseistä, L12. Reaalikorko. Aiheet. Aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo. Yhden tuotteen hintaindeksi. Reaalikorko. Pääoman deatoitu arvo
Indekseistä, L12 1 Lukujoukon {a 1, a 2,..., a n } aritmeettinen lasketaan kaavalla a aka = a 1 + a 2 + + a n n = 1 n n a j. j=1 Lukujoukon {a 1, a 2,..., a n }, eli keskiverto, lasketaan kaavalla n a
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotMikä indeksissä muuttui
Mikä indeksissä muuttui 17.2.2006 Mikä indeksissä muuttui! Perusvuosi! Kansallisen kuluttajahintaindeksin painorakenne! Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne! Omistusasumisen mittaamistapa!
LisätiedotMaarakennuskustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, helmikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa 0,8 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 0,8
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotMaatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2008, elokuu Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi elokuu 2008 Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat Tilastokeskuksen
LisätiedotTalousmatematiikka (3 op)
Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 0,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT
ORAVA RAHASTOT OIKOTIE-ORAVA 20 ASUNTOHINTAINDEKSIN LASKENTASÄÄNNÖT Johdanto Oikotie-Orava indeksit ovat asuntojen hintakehitystä kuvaavia indeksejä, jotka lasketaan asuntojen myynti-ilmoitusten velattomista
LisätiedotMaarakennusalan konekustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotIndekseistä, L17. Reaalikorko. Indeksikaavat. Aiheet. Aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo. Yhden tuotteen hintaindeksi.
Indekseistä, L17 1 Lukujoukon {a 1,a 2,...,a n } aritmeettinen lasketaan kaavalla a aka a 1 + a 2 + + a n n 1 n n j1 Lukujoukon {a 1,a 2,...,a n }, eli keskiverto, lasketaan kaavalla n a gka (a 1 a 2 a
LisätiedotKallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto
Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun
LisätiedotMaatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 38 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 684 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 787 ja rivitaloasunnoissa 3 326 Asuntojen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Lisätiedot1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta
1 3.10.2011/TELA/Tuotonlaskentaryhmä/R.Vanne Yli vuoden mittaisen aikavälin tuoton raportointi 1. Keskimääräisen nimellistuottoprosentin laskenta FIVAn määräykset yksityisalojen työeläkevakuuttajille sisältävät
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 877 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 063 ja rivitaloasunnoissa 3 226 Asuntojen
LisätiedotOmakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia
Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotLääkkeiden tukkuhintaindeksi 2015
12.4.2016 1(9) Lääkkeiden tukkuhinnat laskivat hieman vuonna 2015 Lääketeollisuus ry:n Tilastokeskukselta tilaaman lääkkeiden tukkuhintaindeksin mukaan lääkkeiden tukkuhintojen vuosimuutos vuonna 2015
LisätiedotMaatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden
Lisätiedot1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100
1.3 Prosenttilaskuja Yksi prosentti jostakin luvusta tai suureesta on tämän sadasosa ja saadaan siis jakamalla ao. luku tai suure luvulla. Jos luku b on p % luvusta a, toisin sanoen jos luku b on p kpl
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotMatkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015
Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012
LisätiedotLuentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikav
Luentorunko 7: Raha, hintataso ja valuuttakurssit pitkällä aikavälillä Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Mitä on raha? Rahan määrä ja hintataso pitkällä aikavälillä.
Lisätiedota) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on
Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotHE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää,
LisätiedotReaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat
Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia
LisätiedotSuomalaiset Virossa 2017
Suomalaiset Virossa 2017 - Suomalaisten matkailu ja kulutus Virossa Poimintoja selvityksestä. Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla, Tutkimukset-osiossa. Selvityksen
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2012 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2012, maaliskuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat maaliskuussa 6,6 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2013 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2012, joulukuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat joulukuussa prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotKuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta
Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotOsakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 984 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa
LisätiedotHE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset
HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotSuhteellisia osuuksia ilmaistaessa käytetään prosenttilukujen ohella myös murtolukuja.
PROSENTTILASKUT Prosenttilaskuun ja sen sovelluksiin, jotka ovat kerto- ja jakolaskun sovelluksia, perustuu suuri osa kaikesta laskennasta, jonka avulla talousyksikön toimintaa suunnitellaan ja seurataan.
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2013 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2013, kesäkuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat kesäkuussa 1,5 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
LisätiedotVanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216
LisätiedotOmakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia
Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien
LisätiedotAsuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2003 12 Asuntojen hinnat Helsingissä vuonna 2002 Verkkojulkaisu ISBN 952-473-120-7 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Maija Vihavainen, puh. 169 3185,
LisätiedotMatkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä
Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
Lisätiedot