SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3. Joukkolainat. Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3. Joukkolainat. Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan"

Transkriptio

1 SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3 Joukkolainat 8 27 Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan

2 Säästäminen on matka. Ensin on tiedettävä, miten pitkälle haluaa mennä. Sitten on valittava sopiva matkustusväline, -tyyli ja -seura. Joukkolainat sopivat tuttuun paikkaan suuntaavalle omatoimiselle matkailijalle, joka haluaa välttyä ikäviltä yllätyksiltä ja suunnittelee siksi reittinsä hyvin valmiiksi. Voit valita turvallisen Suomen valtion obligaation tai olla mukana esimerkiksi osakemarkkinoiden mahdollisessa nousussa sijoitusobligaation kautta. Opas julkaistu marraskuussa 2012.

3 OSA 1: LUKUAIKA: 8 MIN. JOUKKOLAINASIJOITTAMINEN 4 Mikä on joukkolaina? 6 Minkä tyyppisiä joukkolainoja on? 9 Mitä luottoluokitus kertoo? 11 Mitä riskejä joukkolainoihin liittyy? 14 Mikä on sijoitusobligaatio? 19 Mitä palkkioita minulta peritään? 20 Paljonko maksan veroja? OSA 2: LUKUAIKA: 4 MIN. SIJOITUSSUUNNITELMA 22 Millainen sijoittaja olen? 24 Joukkolainat osana sijoitussalkkua OSA 3: LUKUAIKA: 4 MIN. NÄIN ALOITAT JOUKKOLAINASIJOITTAMISEN 27 Joukkolainan valitseminen 29 Joukkolainatoimeksiannon tekeminen 30 Kaupankäynti joukkolainoilla 32 Juoksuaika? Nollakuponkilaina?

4 OSA 1: Joukkolainasijoittaminen Tämän osan luettuasi tiedät, mitä joukkolainoilla tarkoitetaan ja miten joukkolainat eroavat toisistaan. LUKUAIKA: 8 MIN. Mikä on joukkolaina? Joukkovelkakirjalaina, lyhyemmin joukkolaina, on korkosijoitus, joka tarjoaa tyypillisesti vakaan ja perinteisen tavan sijoittaa. Korkosijoitukset voidaan jakaa kahteen kastiin: lyhyisiin ja pitkiin korkosijoituksiin. Raja kulkee 12 kuukauden kohdalla. Yli vuoden pituisia korkosijoituksia kutsutaan joukkolainasijoituksiksi. Joukkolainat ovat yrityksen, valtion, kunnan tai muun yhteisön (liikkeeseen laskijoiden) yleisöltä ottamia lainoja, jotka jaetaan nimellisarvoltaan erisuuruisiksi joukkovelkakirjoiksi. Niiden vähimmäissijoitus vaihtelee ja euron välillä. 4

5 Kun sijoitat esimerkiksi Suomen valtion joukkolainaan, lainaat itse asiassa rahaa valtiolle. Korvaukseksi rahan lainaamisesta saat korkoa. Joukkolainan korkoa kutsutaan kuponkikoroksi, mikä tarkoittaa samaa kuin nimelliskorko. Korko maksetaan yleensä joko vuosittain tai neljännesvuosittain nimellispääomalle. Laina-aika vaihtelee muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Joukkolainan nimelliskorko voi olla kiinteä tai vaihtuva. Lainan kiinteä korko määräytyy laina-ajan mukaisesti kyseisen hetken rahaja pääomamarkkinoiden korkotason pohjalta. Vaihtuva korko elää markkinoiden mukana. Joukkolainoilla on yleensä eräpäivä. Niiden juoksuaika eli laina-aika vaihtelee muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Joukkolainoja voi ostaa ja myydä kesken laina-ajan, mutta usein sijoittajat pitävät ne eräpäivään asti. 5

6 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Minkä tyyppisiä joukkolainoja on? Joukkolaina on monen sijoitussalkun peruskivi. Se tarjoaa yleensä mahdollisuuden parempaan tuottoon kuin talletus. Joukkolainojen tuottoon vaikuttavat muun muassa yleinen korkotaso, liikkeeseenlaskijan luottoriski, laina-aika ja lainan jälkimarkkinakelpoisuus (likviditeetti). Joukkolainoja on tarjolla lähes riskittömästä sijoituksesta korkeariskiseen sijoitukseen. Valtiokonttorin liikkeeseen laskemat joukkolainat eli valtion obligaatiot ovat melko turvallisia sijoituskohteita. Suomen valtion tuotto-obligaatiot on suunnattu yksityissijoittajille. Kuntien rahoitustarpeita täyttää Suomessa piensijoittajillekin tarjolla oleva kuntaobligaatio. Lainan takaajana on Kuntien takauskeskus ja liikkeeseen laskijana on Kuntarahoitus Oyj. Sen kansainvälinen luottoluokitus on paras mahdollinen (AAA) eli sama kuin Suomen valtiolla (tilanne syksyllä 2012). Valtion obligaatiot ja kuntaobligaatiot ovat kiinteäkorkoisia obligaatioita, joille korkoa maksetaan kerran vuodessa. Pääoma maksetaan takaisin lainan erääntyessä. Yrityslainoihin liittyy pääsääntöisesti valtiolainoja korkeampi riski. Niihin sijoitettaessa on luottoluokituksella hyvin keskeinen merkitys. Yrityslai 6

7 nojen hinnoittelussa eli nimelliskoron määräytymisessä riskilisä on tärkeä asia. Sillä tarkoitetaan marginaalia, jonka lainanottaja joutuu maksamaan verrattuna riskittömäksi katsottuun korkosijoitukseen (yleensä kolmen kuukauden rahamarkkinakoron päälle). Yrityksen maksamaan korkoon vaikuttavat mm. yrityksen tulos- ja tasekunto, maine velallisena, yleinen taloudellinen epävarmuus, yhtiön koko ja muun rahoituksen saatavuus. Koska joukkolainoilla ei yleensä ole vakuutta, on lainan omistaja konkurssitilanteessa heikommassa asemassa kuin vakuudenhaltijat. Vastineeksi valtiolainoja korkeammasta riskistä sijoittaja saa yrityslainoista korkeamman tuoton. KORKOSIJOITUSTEN TUOTTO-OLETUS JA RISKI 7

8 Joukkolainasijoittamisen edut.. Vakaata kassavirtaa joukkolainojen kupongeista. Korko on tiedossa sijoitus hetkellä... Helposti muutettavissa rahaksi. Lainan voi yleensä halutessa myydä kesken laina-ajan, jolloin hinta määräytyy markkinoiden mukaan... Valittavana eri pituisia lainoja. Laina-aika on tiedossa sijoitushetkellä... Valittavana erilaisiin riskiprofiileihin ja sijoitusaikoihin sopivia vaihtoehtoja. Aina turvallisista valtion lainoista korkeariskisiin yrityslainoihin. Tuotto-oletus on yleensä parempi kuin talletuksella. 8

9 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä luottoluokitus kertoo? Lainanottajan luottoluokitus vaikuttaa hyvin olennaisesti joukkolainojen hintaan eli korkoon. Tämä pätee niin valtioiden kuin yritystenkin liikkeeseenlaskemiin joukkolainoihin. Lainantarvitsijat pyrkivät saamaan mahdollisimman korkean luokituksen, jotta lainan kustannus eli korko jäisi mahdollisimman matalaksi. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen luottoriskistä. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen tai yksittäisen velan luottoriskistä. Luottoluokituksella arvioidaan velallisen, esimerkiksi valtioiden, kuntien tai yritysten, kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Luottoluokittajien arviot voivat vaihdella toisistaan, mutta ovat yleensä samansuuntaisia. Julkinen luottoluokitus palvelee yleensä velallisen tai velkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden tarpeita helpottamalla velkakirjojen vertailukelpoisuutta sekä tarjoamalla luottokelpoisuuden seurannan laajalle sijoittavalle yleisölle. Tästä syystä suuret lainanottajat, esimerkiksi Suomen valtio, hakevat luokituksen usealta taholta. A 9

10 Yrityslainat jaotellaan kahteen eri luokkaan niiden luotto luokituksen mukaan: vakavaraisiin yrityslainoihin (Investment Grade) ja korkeariskisiin yrityslainoihin (High Yield). LUOTTOLUOKITTELU Standard & Poor s Moody s Investors Service AAA Aaa Korkein luokitus AA Aa Erittäin hyvä A A Ylempi keskitaso BBB Baa Alempi keskitaso BB Ba Spekulatiivinen B, CCC, CC B, Caa Erittäin spekulatiivinen D C, Ca Maksu laiminlyöty tai maksuhäiriö erittäin todennäköinen Kansainväliset luottoluokittajat Standard & Poor s ja Moody s Investors Service esittävät yrityslainojen luottoluokituksia seitsemän luokitustason asteikolla. Korkein luokitus (AAA) edustaa erittäin hyvää luottokelpoisuutta ja matalimmat (D ja C, Ca) hyvin suurta maksuhäiriöriskiä tai maksuhäiriötä. 10

11 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä riskejä joukkolainoihin liittyy? Eri korkosijoitusten riskit vaihtelevat varsin paljon. Suurin riski on epävarmuus lainan takaisinmaksusta eli luottoriskistä. Jos liikkeeseenlaskija ei pysty suoriutumaan taloudellisista velvoitteistaan, myös lainan korot tai pääoma voivat jäädä maksamatta. Joukkolainasijoitusta valittaessa tulisi kiinnittää huomiota, kuka on lainan liikkeeseenlaskija, onko lainalla takaus ja millainen on sijoituksen asema yhtiön selvitys- tai konkurssitilanteessa. Mitä korkeammaksi luottoriski arvioidaan, sitä korkeampaa korkoa luotonottaja joutuu maksamaan. Sijoittajien vaatima riskilisä voi vaihdella lainojen juoksuaikana markkinaolosuhteiden ja liikkeeseenlaskijakohtaisten tekijöiden vaikutuksesta. Korkoriski voi olla hankala hahmottaa. Miksi joukkolaina tuottaa tappiota korkojen noustessa? Korkotason lasku nostaa joukkolainan hintaa, korkotason nousu puolestaan laskee sitä. Jos markkinoilta on mahdollista saada vastaavan riskitason joukkolainaa paremmalla korolla, on matalamman korkotason joukkolainan joustettava alaspäin ollakseen houkutteleva. Mitä kauempana tulevaisuudessa erääntyvä korkosijoitus on kyseessä, sitä kovemmin korkotason muutokset tuntuvat. Muutoksista ei tarvitse välittää, jos pitää sijoituksen sen eräpäivään asti. A 11

12 Korkojen nousu on siis huono asia velkakirjan omistajalle, mutta hyvä asia uutta sijoitusta tekevälle: hän saa rahansa sijoitettua paremmalla korolla. Korkosijoituksen arvoon vaikuttavat mm. inflaatio ja sen odotukset. Jos inflaatio-odotukset kasvavat, sijoittajat haluavat korkeampaa tuottoa korkosijoitukselleen. Inflaatiopaineiden helpottaminen merkitsee usein korkotason laskua eli korkosijoitusten arvonnousua. Myös sijoittajien halu siirtää varoja osakesijoituksista matalariskisempiin kohteisiin luo kysyntää korkopapereihin, mikä puolestaan laskee korkoja. KORKOTASO JA JOUKKOLAINOJEN ARVOT Korot ja joukkolainojen arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lisäksi mitä pidempi lauta (eli laina-aika) niin sitä suurempia liikkeet joukkolainan arvossa kun korot muuttuvat. 1: Korkotaso 2: Lainan juoksuaika eli maturiteetti 3: Joukkolainan arvo 12

13 Likviditeettiriski tarkoittaa, kuinka nopeasti ja hintatasoon vaikuttamatta sijoitus on muutettavissa rahaksi. Mitä likvidimpi sijoitus, sitä nopeammin ja helpommin se on muutettavissa rahaksi. Jos kyse on epälikvidistä sijoituksesta, voi rahaksi muuttaminen kestää pidempään, ja toisaalta joukkovelkakirjalainasta saatava hinta voi olla tästä syystä huonompi. Arvopaperimarkkinoilla likviditeetti on hyvä, jos suuriakin kauppoja voi tehdä ilman merkittäviä vaikutuksia hintatasoon. Tämä koskee korkosijoittajaa, kun hän haluaa päästä sijoituksestaan eroon kesken sen juoksuajan. Valuuttakurssiriski sisältyy vieraan valuutan määräisiin korkosijoituksiin. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää tuottoa. PALJONKO JOUKKOLAINAN HINTA MUUTTUU, JOS KOROT LASKEVAT PROSENTTIYKSIKÖN? Korkoriskiä mitataan duraatiolla. Mitä korkeampi duraatio, sitä korkeampi on korkoriski eli herkkyys korkotason muutoksille. Duraatio ilmoitetaan vuosissa. Se eroaa joukkolainan maturiteetista siten, että maturiteetti on lainan juoksuaika eli aika lainan erääntymiseen. Siinä ei kassavirtoja, siis koronmaksuja ja pääoman takaisinmaksua, ole mukana. Duraation voi tulkita seuraavasti: jos korkotaso laskee prosenttiyksikön, nousee joukkolainan arvo duraation verran prosenteissa. Juoksuaika Duraatio Lähtökurssi Hintamuutos Loppuhinta 3 kk 0, ,35 % 1 003,50 10 v 8, ,25 % 1 082,50 30 v 17, ,50 % 1 175,50 13

14 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mikä on sijoitusobligaatio? Sijoitusobligaatio koostuu korkosijoituksesta ja siihen liitetystä tuotto-osasta. Sijoitusobligaatio on joukkolaina, joka koostuu korkosijoituksesta ja siihen liitetystä tuotto-osasta (yleensä optiosta). Tämän takia sitä kutsutaan struktuuriksi, koska kaksi tai useampi sijoitustuotetta on liitetty yhteen ja niistä yhdessä saadaan aikaan halutunlainen paketti. Sijoitusobligaatiossa korkosijoitus tuo vakauden ja yleensä myös nimellispääomaturvan. Tuotto-osan tarkoituksena on tehdä sijoituksen tuotto. Sijoitusobligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä mielenkiintoisille markkinoille. Sijoitusobligaatiot ovat määräaikaisia, yleensä kolme-viisivuotisia tuotteita. Laina-ajan päättyessä liikkeeseenlaskija maksaa eräpäivänä takaisin nimellispääoman sekä mahdollisen tuoton. Mikäli sijoittaja haluaa myydä lainan ennen eräpäivää, myynti tapahtuu sen hetkiseen markkinahintaan, joka voi olla enemmän tai vähemmän kuin sijoittajan lainasta maksama määrä. 14

15 Myös nimellispääomaturvattuihin sijoituksiin kuuluu riski pääoman menettämisestä, jos lainan liikkeeseenlaskija ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen ja vakavaraisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Sijoittajan on huomioitava, että tuotteen myyjä ei aina ole sen liikkeeseenlaskija. Tuotto-osan kohde-etuus eli tuoton lähde on tyypillisimmillään jokin osake- tai hyödykeindeksi. Mutta niiden kohteena voi olla lähes mitä tahansa, esimerkiksi kullan hinta. Sijoitusobligaation tuotto riippuu kohde-etuuden kehityksestä, mutta sijoittaja ei välttämättä saa sen tuottoa sellaisenaan, vaan yleensä vähemmän. Tuottokerroin eli osallistumisaste kertoo sijoittajalle, kuinka suuren osuuden hän saa kohde-etuuden noususta lasketusta sijoitusobligaation tuotosta. Tuottokerroin 80 tarkoittaa, että sijoittaja saa A SIJOITUSOBLIGAATION VALINTAKRITEERIT Sijoittajan pitää ennen sijoituspäätöstä lainaan selvittää: 1. liikkeeseenlaskijariski eli onko pelkoa pääoman menettämisestä 2. kuinka sijoitusobligaation tuotto muodostuu a. kohde-etuus eli mihin tuotto on sidottu b. tuottokerroin eli osallistumisaste c. tuotonlaskentatapa eli kuinka esimerkiksi keskiarvolaskentaa käytetään d. muut mahdolliset tuottoon vaikuttavat tekijät 3. kulut 15

16 80 prosenttia lainan ehtojen mukaan lasketusta indeksin tai muun kohde-etuuden arvonnoususta. Mitä korkeampi tuottokerroin, sitä houkuttelevampi sijoitusobligaatio on. Markkina- ja kilpailutilanne, esimerkiksi korkotaso, vaikuttavat sen tuottokertoimeen. Sijoitusobligaatioiden tuottoa laskettaessa käytetään kohde-etuuden päättymisarvon määrittelyssä usein keskiarvoistusta. Se on laskentamenetelmä, jossa kohde-etuuden päättymisarvo lasketaan esimerkiksi lainan juoksuajan kuuden viimeisen kuukauden havainnoista ja lasketaan niistä keskiarvo. Sillä halutaan pienentää sijoituksen ajoitukseen liittyvää riskiä. Keskiarvoistus hyödyttää sijoittajaa, jos kohde-etuuden arvo laskee laina-ajan loppuvaiheessa. Keskiarvoistuksessa käytetty aikaväli ei saa olla liian pitkä, jotta se ei syö sijoittajan tuoton mahdollisuuksia. OLETKO MALTILLINEN VAI TUOTTOHAKUINEN SIJOITTAJA? Liikkeeseenlaskijat tarjoavat usein sijoittajille samalla kertaa sijoitusobligaatiosta sekä maltillista että tuottohakuista versiota. Tuottokerroin voi olla esimerkiksi maltillisessa versiossa 80 ja tuottohakuisessa versiossa 150. Tuottohakuisessa versiossa tuottomahdollisuus on korkeampi, mutta riskin ottaminen johtaa myös rajoitetumpaan pääomaturvaan. Usein korkeampi tuottokerroin toteutetaan siten, että sijoittaja maksaa lainasta kurssin 110 eli kymmenen prosenttia maltillista versiota enemmän. Tällöin sijoittajalle voi tulla tappiota: jos sijoittaja ostaa tuotteen hintaan 110 (nimellisarvo 100), hän saa eräpäivänä takaisin vain 100, jos tuote ei ole tuottanut mitään. 16

17 PÄÄOMATURVATUN SIJOITUSOBLIGAATION RAKENNE Alussa turvaavaan osaan sijoitettava pääoma mitoitetaan vallitsevan korkotason ja tuotteen sijoitusajan mukaan. Eräpäivään mennessä turvaavan osan arvo kasvaa pääomaturvan tasolle. Sijoitettavan alkupääoman ja turvaavan osan erotus sijoitetaan tuotto-osaan. Tuotto-osan arvo eräpäivänä riippuu kohdemarkkinan kehityksestä ja tuotteen ehdoista. Tuotto-osan arvo ei voi olla negatiivinen. Liikkeeseenlaskija on sitoutunut maksamaan eräpäivänä nimellispääoman takaisin. Sijoitettuun nimellispääomaan liittyy siten liikkeeseenlaskijariski. Se realisoituisi siinä tapauksessa, jos liikkeeseenlaskija joutuisi laina-aikana maksukyvyttömäksi. 17

18 Sijoitusobligaation edut.. Sijoitusobligaatio tarjoaa suojaa pääomalle. Liikkeeseenlaskija lupautuu maksamaan lainan nimellispääoman takaisin laina-ajan päätyttyä riippumatta kohde-etuuden arvonkehityksestä... Sijoitusobligaatio on pääsylippu markkinoiden arvonnoususta nauttimiseen. Sijoittaja hyötyy kohde-etuuden arvon mahdollisesta suotuisasta kehityksestä... Kaukaisemmat kohteet ulottuvilla. Sijoitusobligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä mielenkiintoisille markkinoille... Vaivattomuus. Sijoitusobligaatioon sijoittaminen ei vaadi markkinoiden aktiivista seurantaa ja on kustannuksiltaan kilpailukykyinen säästämistuote. 18

19 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä palkkioita minulta peritään? Joukkolainakaupoissa peritään kauppakohtaiset palkkiot. Palkkiot voivat vaihdella riippuen mm. arvopaperista ja kauppasummasta. Palkkiot kannattaa tarkistaa pankin asiantuntijalta ennen lainan ostoa. Sijoitusobligaatioista sijoittajalta peritään Danske Bankissa merkintäpalkkio ja strukturointikustannus. Danske Bankin myymissä julkisissa sijoitusobligaatioissa merkintäpalkkio on yksi prosentti ja vuotuinen strukturointikustannus samaa luokkaa. Strukturointikustannuksella maksetaan tuotteen kehittämiseen, myyntiin, selvittämiseen, säilytykseen ja jälkimarkkinapalveluun liittyvät kustannukset. Sitä voisikin verrata rahastojen hallinnointipalkkioon tältä osin. Strukturointikustannus ei kuitenkaan vaikuta takaisin maksettavaan nimellispääomaan vaan sisältyy tuotteen rakenteeseen. Danske Bankin liikkeeseenlaskemien sijoitusobligaatioiden säilytyksestä ei peritä maksuja Danske Bankissa. Joukkolainojen kustannukset voivat vaihdella lainaerittäin. Ne ilmoitetaan kunkin lainan ehdoissa, markkinointimateriaaleissa ja hinnastossa. 19

20 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Paljonko maksan veroja? Kotimaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoitusobligaatioiden tuotot (indeksihyvitykset) ovat pääsääntöisesti korkotulon lähdeveron alaisia korkoja. Lähdevero on lopullinen vero. Koron maksaja perii lähdeveron samalla, kun korko maksetaan saajalle. Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia. Lähdeveron alaisista korkotuloista ei voi vähentää lainkaan tulonhankkimisesta aiheutuneita tai muita menoja. Lähdeveron alaisia korkotuloja ei lueta pääomatuloiksi eikä niitä ilmoiteta veroilmoituksessa. Ulkomaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoitusobligaatioiden tuotot ovat yleensä pääomatuloveron alaisia korkoja. Pääomatuloveron määrä on 30 prosenttia. Siltä osin kuin verotettavat pääomatulot ylittävät verovuonna euroa, pääomatuloveron määrä on 32 prosenttia. Pääomatulot ilmoitetaan veroilmoituksessa ja niistä voi vähentää verovähennyskelpoisia menoja. Joukkolainan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko (jälkimarkkinahyvitys) on aina veronalaista pääomatuloa eikä lähdeveron alaista korkoa. Jälkimarkkinahyvityksen maksajalle eli joukkolainan ostajalle jälkimarkkinahyvitys on puolestaan pääomatuloverotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno. 20

21 Lähdeveron alaisesta joukkolainasta saatavaan korkotuloon tai tällaisen joukkolainan luovutuksen yhteydessä saatavaan jälkimarkkinahyvitykseen kohdistuvan lainan korot eivät ole verovähennyskelpoisia. Sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai tappiota. Korkotulon ja jälkimarkkinahyvityksen lisäksi tai sijaan sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota, kun joukkolaina luovutetaan ennen eräpäivää. Luovutusvoittoa tai -tappiota voi syntyä myös pidettäessä joukkolaina eräpäivään asti, jos sen merkintä- tai jälkimarkkinahinta palkkioineen ja kuluineen on ollut pienempi tai suurempi kuin lainan erääntyessä takaisinmaksettava pääoma. Luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutustappion voi vähentää ainoastaan muista omaisuuden luovutuksista saaduista veronalaisista voitoista tappion syntymisvuoden tai sitä seuraavien viiden vuoden verotuksissa. Pienet luovutusvoitot ovat tietyin edellytyksin verovapaita ja pienet luovutustappiot vähennyskelvottomia. Nollakuponkilainoista saatava tuotto (merkintä- ja takaisinmaksuhinnan erotus) on pääomatuloveron alaista korkotuloa liikkeeseenlaskijan kotimaasta riippumatta. Nollakuponkilainoista saattaa syntyä myös luovutusvoittoa tai -tappiota, jos nollakuponkilaina on hankittu tai myydään jälkimarkkinoilla. Edellä olevat tiedot koskevat Suomessa asuvia luonnollisia henkilöitä ja perustuvat voimassa olevaan verolainsäädäntöön. 21

22 OSA 2: Sijoitussuunnitelma Tämän osan luettuasi tiedät, mitä sijoitussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon. LUKUAIKA: 4 MIN. Millainen sijoittaja olen? Matka alkaa matkasuunnitelmasta ja sijoittaminen sijoitussuunnitelmasta. Päämäärätietoisuus ja pitkäjänteisyys yhdistävät jokaista järkevää sijoittajaa. Sijoituksia on hyvä tarkistaa aika ajoin, erityisesti, jos sijoittamiseen liittyvät tavoitteesi tai elämäntilanteesi muuttuvat. Aina ei voi tehdä maailmanympärysmatkaa, vaikka mieli tekisi. Voit hahmottaa oman tilanteesi ja tulevaisuuden mahdollisuudet yhdessä Danske Bankin sijoitusneuvojan kanssa. Asiantuntijamme auttavat sinua ymmärtämään, millainen säästäjä tai sijoittaja sinä olet. 22

23 Tavoitteet, oletettu sijoitusaika ja riskinsietokyky ovat keskeisiä tekijöitä omaa sijoituskuvaa kartoitettaessa. Kun tunnemme henkilökohtaisen tilanteesi, niin taloudellisten kuin muidenkin tärkeiden asioiden osalta, voimme tarjota juuri sinulle sopivat sijoitusratkaisut. Sijoitusprofiilisi tulisi ohjata varallisuutesi jakamista korko- ja osakesijoituksiin sijoitusajan mukaan. Oma säästötavoitteesi ja -aika ovat kuitenkin tärkeimmät valintaan vaikuttavat tekijät. Alla on kuvattu kolme erilaista sijoitusprofiilia. MIKÄ SIJOITUSPROFIILI KUVAA SINUA PARHAITEN? A B C TURVAAJA Keskityt sijoittajana varojesi pitkäaikaiseen huolehtimiseen ja turvaamiseen. Olet valmis hyväksymään tuoton tavoitteluun liittyvän matalan arvonvaihtelun ja tappion riskin. ARVONKASVATTAJA Sijoittajana kasvatat varojasi hallitusti. Olet valmis hyväksymään tuoton tavoitteluun liittyvän kohtalaisen arvonvaihtelun ja tappion riskin. TUOTTOHAKUINEN Tavoittelet sijoituksillesi nopeaa arvonnousua. Olet valmis hyväksymään korkean tuoton tavoitteluun liittyvän voimakkaan arvonvaihtelun ja suuren tappion riskin. 23

24 Osa 2: Sijoitussuunnitelma Joukkolainat osana sijoitussalkkua Vuotuinen koronmaksu antaa vakaata kassavirtaa. Korkosijoitukset ovat vähäisemmän riskinsä vuoksi usein keskeinen osa sijoitussalkkua. Joukkolainojen tuotto on yleensä pankkitilien tuottoa korkeampi ja riski osakesijoituksia pienempi. Vuotuinen koronmaksu antaa vakaata kassavirtaa. Joukkolainojen avulla salkun hajauttaminen on helppoa ja tehokasta. Jos sijoittaja omistaa pelkästään osakkeita, tuovat joukkolainat salkkuun vakautta ja parantavat tuotto/riski-suhdetta. Joukkolainojen korrelaatio osakkeisiin on usein negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden laskiessa joukkolainojen tuotto on usein positiivinen. Vuodesta 1990 lähtien joukkolainojen tuotto on ollut aina hyvä silloin, kun osakemarkkinoilla ovat olleet huonot ajat. Osakkeet sopivat pitkäaikaiseen sijoittamiseen, mutta jos sijoittajan tavoite on lähempänä, tarjoaa joukkolaina usein osakkeita varmemman tuoton ja mahdollisesti myös pääoma on turvassa. Joukkolainoihin sijoittamalla on mahdollista rakentaa hyvin erityyppisiä sijoitussalkkuja. Sijoitusprofiilisi auttaa myös joukko lainasalkun 24

25 kokoamisessa. Turvaaja sijoittaa suuren osan korkosijoituksistaan valtionlainoihin. Arvonkasvattaja ottaa salkkuun mukaan matalariskisiä yrityslainoja. Tuottohakuinen sijoittaa korkeariskisiin yrityslainoihin sekä kehittyvien maiden korkorahastoihin. Huolellisesti valitut sijoitusobligaatiot sopivat jokaiseen sijoitusprofiiliin. JOUKKOLAINOJEN TUOTTO JA RISKI Yllä olevan kuvan tarkoituksena on havainnollistaa sijoittamiseen liittyvää riskin ja tuoton vaihtelua. Kuva on suuntaa-antava, eikä se ole tae kuhunkin rahoitusvälinetyyppiin liittyvästä riskistä tai tuotosta. 25

26 Sijoitussuunnitelmaan kirjattavia asioita.. Mistä varallisuuteni ja tuloni koostuvat?.. Mitkä ovat tavoitteeni ja päämääräni sijoittamisessa?.. Miten pitkäksi aikaa voin sijoittaa?.. Minkälaista tuottoa olen tavoittelemassa ja kuinka paljon olen valmis hyväksymään arvonvaihtelua?.. Mikä on oma sijoitusosaamiseni? Miten haluan sijoitukseni hoidettavan? 26

27 OSA 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Tämän osan luettuasi tiedät, miten valitset joukkolainan ja kuinka teet toimeksiannon. LUKUAIKA: 4 MIN. Joukkolainan valitseminen Kun olet tehnyt sijoitussuunnitelman, voit aloittaa sinulle sopivien korkosijoitusten tekemisen. Sinun täytyy päättää, kuinka paljon korko- ja liikkeeseenlaskijariskiä haluat ottaa. Jos haluat tyytyä matalaan tuottoon ja pidät sijoituksen turvallisuudesta, kannattaa tällöin valita valtion joukkolaina. Hieman tuottohakuisempi voi valita sopivan ratkaisun sijoitusobligaatioista tai yrityslainoista. Joukkolainan valintaan vaikuttavat sijoitusaika, lainan riskitaso (liikkeeseenlaskija) ja kuponkikorko. A 27

28 Yrityslainoihin ja erityisesti kehittyvien maiden korkoihin sijoitettaessa piensijoittajan kannattaa harkita rahaston käyttämistä. Korkorahastojen etu on, että jo pienilläkin summilla on mahdollisuus tehdä useita eri korkokohteita sisältävä sijoitus, ja näin parantaa tuottoa ja hajauttaa riskiä. Rahasto hoitaa esimerkiksi valuuttakaupat. Sijoittajan kannattaa ottaa selvää, kuinka euroalueen ulkopuolelle sijoittava rahasto ottaa valuuttakurssiriskin huomioon. NÄMÄ RAHASTOT SIJOITTAVAT KORKEARISKISIIN JOUKKOLAINOIHIN Erikoissijoitusrahasto Danske Invest High Yield on suunnattu sijoittajalle, joka kaipaa tuottavaa, ammattitaitoisesti hoidettua ja hyvin hajautettua sijoitusratkaisua pääosin Yhdysvaltain high yield -joukkolainamarkkinoilta. Heikomman luottoluokituksen high yield -lainat tarjoavat sijoittajalleen mahdollisuuden tavoitella korkeampaa tuottoa kuin paremman luottoluokituksen investment grade -lainat. Rahaston sijoituksissa käytetään täysimääräistä valuuttakurssisuojausta. Yhdysvaltain korkomarkkinoiden yleinen kehitys heijastuu rahaston arvoon. Suositeltava sijoitusaika rahastoon on yli kolme vuotta. Erikoissijoitusrahasto Danske Invest Emerging Markets Debt on suunnattu sijoittajalle, joka kaipaa tuottavaa, ammattitaitoisesti hoidettua ja hyvin hajautettua sijoitusratkaisua maailmanlaajuisilta kehittyviltä joukkolainamarkkinoilta. Rahaston sijoituksissa käytetään täysimääräistä valuuttakurssisuojausta. Maailmanlaajuisten korkomarkkinoiden yleinen kehitys heijastuu rahaston arvoon. Suositeltava sijoitusaika rahastoon on yli kolme vuotta. 28

29 Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Joukkolainatoimeksiannon tekeminen Joukkolainoja ja sijoitusobligaatioita voit ostaa ja myydä itsellesi parhaiten sopivalla tavalla. Toimeksiannon voit tehdä missä tahansa Danske Bankin konttorissa tai soittamalla Sijoituslinjaamme numeroon (ma-pe 8-18, pvm/mpm), kun käytössäsi on Danske Bankin pankkitunnukset. Joukkolainojen säilytystä varten tarvitset arvo-osuustilin. Mikäli sinulla ei entuudestaan ole arvo-osuustiliä, avaamme sen sinulle merkinnän yhteydessä. Joukkolainasijoituksesi kehitystä voit seurata Verkkopankissa, Tabletpankissa sekä Mobiilipankissa. Jos olet yksityispankin asiakas, otathan yhteyttä yksityispankkiiriisi. 29

30 Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Kaupankäynti joukkolainoilla Kaupankäynti joukkolainoilla poikkeaa esimerkiksi osakkeilla käytävästä kaupasta olennaisesti. Vaikka joukkolainat ovat usein listattu pörssiin, kaupankäynti niillä on vähäistä ja hinta muodostuu kauppa kohtaisesti. Joukkolainan hinta määräytyy ostajan ja myyjän välillä markkinatilanteen mukaisesti. Joukkolainoille on tyypillistä, että niiden osto- ja myyntihinnat voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Näin on erityisesti silloin, kun joukkolainalla käydään vähän kauppaa ja/tai joukkolainan liikkeeseenlaskettu määrä on euroissa mitattuna pieni ja/tai joukkolainan liikkeeseenlaskijalla ei ole luottoluokitusta. Myös markkinoiden yleistilanne vaikuttaa suuresti joukkolainojen osto- ja myyntihinnan väliseen eroon. Danske Bankin verkkopankissa näkyvä joukkolainan hinta on viitteellinen ostohinta, jota ei tule pitää suorana kaupankäyntihintana. Viimeisimmän hinnan voit tarkistaa lähimmästä Danske Bankin konttorista tai soittamalla Sijoituslinjaan (ma-pe 8-18, pvm/mpm). 30

31 Joukkolainan oston yhteydessä ilmoitetaan usein joukkolainan tuotto eräpäivään (englanniksi YTM = yield to maturity). Ostohetkellä ilmoitettu tuottotaso toteutuu, jos joukkolaina pidetään eräpäivään saakka ja siitä saadut kuponkikorot sijoitetaan vastaavalla tuotolla uudelleen. Tässä ei ole huomioitu verojen vaikutusta ja oletuksena on, että joukkolainan liikkeeseenlaskijaan liittyvä luottoriski ei toteudu laina aikana. HYÖDYLLISTÄ TIETOA Danske Bankin joukkolainat.fi -sivuilta löydät tietoa Danske Bankin tarjoamista joukkolainoista ja sijoitusobligaatioista. Sivuilla voit tutustua myynnissä oleviin uusiin tuotteisiin, tarkastella jo liikkeeseenlaskettujen tuotteiden arvoja ja kehitystä sekä oppia lisää joukkolainoista ja sijoitusobligaatioista. Löydät sivustolta myös sijoitusobligaatioiden jälkimarkkinahintoja sekä viikoittaisia raportteja kunkin lainan kehityksestä. 31

32 Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Juoksuaika? Nollakuponkilaina? Duraatio on joukkolainan tai rahasto-osuuden tuotto- ja hintariskin mittari, joka kertoo missä ajassa keskimäärin pääoma ja korot maksetaan sijoittajalle. Se mittaa myös velkakirjan hinnan herkkyyttä korkomuutoksiin. Efektiivinen tuotto on sijoitusobligaatiolle maksettava todellinen tuotto. Lainan sijoitusajalta saatava efektiivinen tuotto selviää takaisinmaksupäivänä, ja se riippuu emissiokurssista ja mahdollisesta takaisinmaksupäivänä maksettavasta indeksihyvityksestä. Emissio tarkoittaa arvopaperin, kuten joukkolainan tai sijoitusobligaation liikkeeseenlaskua. Emissiokurssilla eli merkintäkurssilla taas tarkoitetaan joukkolainan liikkeeseenlaskukurssia, joka voi poiketa nimelliskurssista eli sadasta. Jos kurssi on alle 100, lainasta maksetaan vähemmän kuin nimellisarvon verran. Joukkolainaohjelma on useiden joukkolainojen peräkkäinen liikkeeseenlasku. Ohjelmassa liikkeeseenlaskija tekee vain yhden perusesitteen sekä julkaisee lisäksi lainakohtaiset ehdot. 32

33 Joukkolainan laina- eli juoksuaika, jonka kuluessa laina maksetaan takaisin. Myös maturiteetti tarkoittaa samaa asiaa. Jälkimarkkinahyvityksellä tarkoitetaan joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatua tai maksettua, joukkovelkakirjan luovutusta edeltäneen koronmaksupäivän ja luovutuspäivän väliseltä ajalta kertynyttä korkoa vastaavaa hyvitystä. Kuponkikorko on joukkolainan nimelliskorko, joka maksetaan lainaan sijoittaneelle. Sijoittajan saama korkotuotto riippuu lainan hinnasta ja on nimelliskoron suuruinen, jos lainan arvo on 100 prosenttia eli nimellisarvo. Likviditeetillä tarkoitetaan sitä, kuinka nopeasti ja helposti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Liikkeeseenlaskija on yritys, valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, jolla on oikeus laskea liikkeeseen arvopapereita. Liikkeeseenlaskijariskillä tarkoitetaan riskiä liikkeeseenlaskijan maksukyvystä eli siitä, että liikkeeseenlaskija ei kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan. Jos liikkeeseenlaskija ei kykene maksamaan lainan pääomaa tai mahdollista tuottoa, sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja mahdollisen tuoton osittain tai kokonaan. Merkinnällä tarkoitetaan joukkolainan (myös sijoitusobligaation) ostamista liikkeeseenlaskun yhteydessä. A 33

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590

Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Danske Bank DDBO 3017: Nokia Autocall 2018 Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS129002590 Nokia Autocall 2018 Nokian kurssi on laskenut muun markkinan mukana

Lisätiedot

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu

Indeksilaina. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu Indeksilaina Pääomaturvattu sijoitusratkaisu 2 Pääomaturvattua sijoittamista indeksilainoilla Indeksilainalla on mahdollista tavoitella tuottoa pääomaa turvaavasti. Indeksilainasijoitus tarjoaakin kätevän

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 3301: Valuuttaobligaatio Vahva USD

Danske Bank DDBO 3301: Valuuttaobligaatio Vahva USD Danske Bank DDBO 3301: Valuuttaobligaatio Vahva USD Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000076161 Valuuttaobligaatio

Lisätiedot

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan järjestäjä: Danske Bank A/S. Lainan

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

UB KORKOSALKKU. Aktiivinen korkorahasto. Mitä joukkovelkakirjalainat ovat? UB Korkosalkku -rahaston sijoituspolitiikka

UB KORKOSALKKU. Aktiivinen korkorahasto. Mitä joukkovelkakirjalainat ovat? UB Korkosalkku -rahaston sijoituspolitiikka UB KORKOSALKKU UB Korkosalkku on aktiivisesti hoidettu rahasto, jonka varat sijoitetaan pääasiassa eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjoihin. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina III/2011

Kuntaobligaatiolaina III/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina III/2011 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 18.5.2011 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

Luottokorilaina Eurooppa High Yield

Luottokorilaina Eurooppa High Yield Luottokorilaina Eurooppa High Yield Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000060249 Luottokorilaina Eurooppa

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 2.11.2010 2.11.2010 Tero Oikarinen ja Johanna Örndahl Esimerkkejä suorista sijoituksista Osakkeet Korot Hyödykkeet

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012 ja 5.11.2012 täydennettyyn ohjelmaesitteeseen

Lisätiedot

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 13 III/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa tämän Lainan ehdot.

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 2025: Osakeobligaatio Etelä-Eurooppa

Danske Bank DDBO 2025: Osakeobligaatio Etelä-Eurooppa Danske Bank DDBO 225: Osakeobligaatio Etelä-Eurooppa Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI471568 Osakeobligaatio

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Korkokauluri X -sijoituskori

Korkokauluri X -sijoituskori Korkokauluri X -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Korkokauluri X -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 18.4. 7.6.2012 Kohde-etuus: Sampo Pankki

Lisätiedot

Mandatum Hellen ja Mandatum Pyrrha Indeksilainat. Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007

Mandatum Hellen ja Mandatum Pyrrha Indeksilainat. Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007 Indeksilainat Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007 Osakemarkkinatuottoa pääomaturvatusti - Mandatum Yksityispankki tuo markkinoille kaksi uutta indeksilainaa, joiden avulla sijoittaja voi hyötyä pääomaturvatusti

Lisätiedot

100 % nimellisarvosta sekä liitteessä Tuotonmuodostus määritelty mahdollinen tuotto. Takaisinmaksumäärät laskee Laskenta-asiamies.

100 % nimellisarvosta sekä liitteessä Tuotonmuodostus määritelty mahdollinen tuotto. Takaisinmaksumäärät laskee Laskenta-asiamies. 1(8) EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 3/2011 ja 4/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT EVLI FRONTIER MARKETS II Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Evli Pankki Oyj:n

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina X/2005

Kuntaobligaatiolaina X/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina X/2005 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 24.10.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000 ohjelmaesite on saatavissa

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1603: KORKOKAULURI IX Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012 täydennettyyn

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK RAHASTO-OBLIGAATIO 1400: Kehittyvä Korko III Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 29.11.2011 päivättyyn sekä 16.12.2011, 22.12.2011 ja 10.2.2012

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina VI/2010

Kuntaobligaatiolaina VI/2010 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina VI/2010 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 11.8.2010 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2010 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1601: KORKOKAULURI VII Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011, 10.8.2011

Lisätiedot

Sijoituskorin säännöt

Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio USA -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio USA -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika 14.2.2013-5.4.2013 Kohde-etuus

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina I/2012

Kuntaobligaatiolaina I/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina I/2012 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 13.1.2012 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite ja 24.8.2011 laadittu

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 2020 : GLOBAALIT OSAKKEET

Danske Bank DDBO 2020 : GLOBAALIT OSAKKEET Danske Bank DDBO 2020 : GLOBAALIT OSAKKEET Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000064266 Globaalit osakkeet

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1038A: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI III MALTILLINEN ja DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1038B: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI III TUOTTOHAKUINEN Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO EUROOPPA II

OSAKEOBLIGAATIO EUROOPPA II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1079A ja 1079B: OSAKEOBLIGAATIO EUROOPPA II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj

Nordea Pankki Suomi Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj 15/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA

YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon tai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Rahamuseo 10.5.2011 Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoituskohteiden valikoimaan Sijoitustuotteiden keskeisiä ominaisuuksia

Lisätiedot

Liikkeeseenlaskijaa ja lainaa koskevat tiedot ilmenevät Ohjelmaesitteestä, viitatuista asiakirjoista ja näistä lainakohtaisista ehdoista.

Liikkeeseenlaskijaa ja lainaa koskevat tiedot ilmenevät Ohjelmaesitteestä, viitatuista asiakirjoista ja näistä lainakohtaisista ehdoista. SUOMEN HYPOTEEKKIYHDISTYKSEN JOUKKOVELKAKIRJALAINA 1/2008 LAINAKOHTAISET EHDOT 1. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 17.11.2008 päivättyyn Ohjelmaesitteeseen sisältyvien Suomen

Lisätiedot

OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KERTYVÄ KORKO V/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä :n 24.5.2005 päivätyn ja 6.9.2005 päivitetyn joukkovelkakirjaohjelman (Ohjelmaesite) Yleisten lainaehtojen kanssa

Lisätiedot

Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori

Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 21.12.2012

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Sijoitussalkun muodostamisessa tulee ottaa huomioon sijoittajan sijoitustavoitteet, riskinsietokyky ja rajoitteet. Hyvänä sijoitussalkun lähtökohtana toimii osakesalkun

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK INDEKSIOBLIGAATIO 1027: INDEKSIOBLIGAATIO BRIC III Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011

Lisätiedot

Nordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa

Nordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa Nordean yrityslainarahastot suosikkimme tässä markkinatilanteessa Arvopaperin aamuseminaari 8. toukokuuta 2012 Miia Hukari Nordea Rahastoyhtiö Oy Korkosijoittajan näkymät Hidas talouskasvu ja matala korkotaso

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

SIJOITUSEHDOTUS 24.6.2014 LUUMÄEN KUNTA. Ehdotuksen johdanto ja tausta-ajatuksia

SIJOITUSEHDOTUS 24.6.2014 LUUMÄEN KUNTA. Ehdotuksen johdanto ja tausta-ajatuksia SIJOITUSEHDOTUS 24.6.2014 LUUMÄEN KUNTA Ehdotuksen johdanto ja tausta-ajatuksia Luumäen kunnan hallintojohtaja on pyytänyt Suomen Pankkiiriliike Oy:ltä ehdotusta 3 miljoonan euron sijoittamiseksi kunnan

Lisätiedot

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 11.5. 21.6.2012

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1051: OSAKEOBLIGAATIO POHJOISMAAT VI

DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1051: OSAKEOBLIGAATIO POHJOISMAAT VI DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1051: OSAKEOBLIGAATIO POHJOISMAAT VI Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2012 ja 13.2.2013

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA V

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA V Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1091A ja 1091B: OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA V Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori

Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori Sijoituskorin esite Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori on Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (jäljempänä Vakuutusyhtiö) omistama

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina I/2013 1 NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina

Lisätiedot

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007!

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! UUTTA! Markkinakatsaus Aamuseminaari 12.3.2008 Ongelma: USA:n asuntomarkkinat -18% Ongelma: USA:n asuntomarkkinat Rahoituslaitoksilla

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA Hyväksytty 29.8.2010 1 (10) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 SIJOITUSPOLITIIKKA 1. AYY SIJOITUSOMAISUUS 1.1. Sijoitusomaisuuden rakenne 1.2. Lähtökohta sijoituspolitiikalle

Lisätiedot

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun

Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun 1 Yrityslainoista lisätuottoa sijoitussalkkuun Tommi Kokkarinen Head of Credit Pohjola Varainhoito 8.5.2012 Rahamarkkinat/Valtiolainat - Matala korkotaso pakottaa hakemaan tuottoja muualta 2 Korot ennätysalhaalla,

Lisätiedot

Yritysluottokori Tuotto 1/2018

Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Valikoidusti eurooppalaisille yritysluottomarkkinoille Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum Life Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Salkunhoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI III

OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI III Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1078A ja 1078B: OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI III Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

METSÄOBLIGAATIO III/2012

METSÄOBLIGAATIO III/2012 METSÄOBLIGAATIO III/2012 METSÄOBLIGAATIO III/2012 Metsäobligaatio III/2012 on hieman yli neljän vuoden mittainen sijoitus, jonka tuotto perustuu kolmen suomalaisen metsäyhtiön, UPM-Kymmenen, Stora Enson

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI VI

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI VI Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1080A ja 1080B: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI VI Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA II - Tuottohakuinen

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA II - Tuottohakuinen Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1070B: OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA II - Tuottohakuinen Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan

Lisätiedot

Sijoitustuotteet tutuiksi. Rahamuseon Studia monetaria 16.10.2012

Sijoitustuotteet tutuiksi. Rahamuseon Studia monetaria 16.10.2012 Sijoitustuotteet tutuiksi Rahamuseon Studia monetaria 16.10.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.10.2012 Eeva Granskog ja Tero Oikarinen Finanssivalvonta Suomen rahoitus-

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1094A ja 1094B: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

ÅLANDSBANKEN KORKO-OBLIGAATION INFLAATIOSUOJA LOPULLISET EHDOT liikkeeseenlasku ÅLANDSBANKEN JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN 2011 alla

ÅLANDSBANKEN KORKO-OBLIGAATION INFLAATIOSUOJA LOPULLISET EHDOT liikkeeseenlasku ÅLANDSBANKEN JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN 2011 alla ÅLANDSBANKEN KORKO-OBLIGAATION INFLAATIOSUOJA LOPULLISET EHDOT liikkeeseenlasku ÅLANDSBANKEN JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN 2011 alla Nämä lopulliset ehdot muodostavat yhdessä :n 18. toukokuuta 2011 päivätyn

Lisätiedot

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Tähtiluokka 2009 Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Indeksilaina sijoituskohteena Nimellispääoma suojattu Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus merkittävä tekijä Tuottona tietty prosenttiosuus viiteindeksin

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI II

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio FE1CA ja FE1CB: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

Danske Bank Osakebooster 1807: Vientiyhtiöt Ylituotto. Sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla

Danske Bank Osakebooster 1807: Vientiyhtiöt Ylituotto. Sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla DANSKE BANK OSAKEBOOSTER 1807: VIENTIYHTIÖT YLITUOTTO Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2012 ja 13.2.2013 täydennettyyn

Lisätiedot

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi?

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Sijoitusvakuutus Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Mandatum Lifen Sijoitusvakuutus sopii hyvin sekä omasta että läheisten taloudellisesta turvasta huolehtimiseen, kertyneiden varojen pitkäaikaiseen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1023A: OSAKEOBLIGAATIO USA MALTILLINEN ja DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1023B: OSAKEOBLIGAATIO USA TUOTTOHAKUINEN

DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1023A: OSAKEOBLIGAATIO USA MALTILLINEN ja DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1023B: OSAKEOBLIGAATIO USA TUOTTOHAKUINEN DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1023A: OSAKEOBLIGAATIO USA MALTILLINEN ja DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1023B: OSAKEOBLIGAATIO USA TUOTTOHAKUINEN Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 1843: Öljy Booster USD

Danske Bank DDBO 1843: Öljy Booster USD Danske Bank DDBO 1843: Öljy Booster USD Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: XS1282748984 Öljy Booster USD

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET 2 Sisältö 1. SIJOITUSTOIMINNAN MÄÄRITELMÄT... 3 2. SIJOITUSTOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET... 3 3. TOIMIALASIJOITTAMISEN PERUSTEET... 3 4. KASSAVAROJEN SIJOITTAMISEN

Lisätiedot

DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1000: OSAKEOBLIGAATIO SKANDINAVIA Lainakohtaiset ehdot

DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1000: OSAKEOBLIGAATIO SKANDINAVIA Lainakohtaiset ehdot DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1000: OSAKEOBLIGAATIO SKANDINAVIA Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 20.11.2008 päivättyyn ohjelmaesitteeseen sisältyvien Danske

Lisätiedot

Danske Bank Eurozone Recovery 2016. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan ISIN-koodi: NO0010671761

Danske Bank Eurozone Recovery 2016. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan ISIN-koodi: NO0010671761 Danske Bank Eurozone Recovery 2016 Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan ISIN-koodi: NO0010671761 Danske Bank Eurozone Recovery 2016 Noin kolmevuotinen Norjan kruunumääräinen

Lisätiedot

Danske Bank Osakeobligaatio 1045: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI IV

Danske Bank Osakeobligaatio 1045: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI IV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1045: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI IV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank

Lisätiedot

Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori

Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori Sijoituskorin esite Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori on Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (jäljempänä Vakuutusyhtiö)

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA VII

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA VII Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1095A ja 1095B: OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA VII Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Henkilösijoittajan opas

Henkilösijoittajan opas Henkilösijoittajan opas Joutsen Rahoitus Tervetuloa sijoittamaan suomalaisiin yrityslainoihin Olemme tehneet yrityslainoihin sijoittamisesta niin helppoa kuin se turvallisuudesta tinkimättä on mahdollista.

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Indeksiobligaatio Kehittyvät Markkinat Tuottohakuinen -sijoituskori

Indeksiobligaatio Kehittyvät Markkinat Tuottohakuinen -sijoituskori Indeksiobligaatio Kehittyvät Markkinat Tuottohakuinen -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio Kehittyvät Markkinat Tuottohakuinen -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja Mandatum

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI IV

OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI IV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1090A ja 1090B: OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI IV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1052A: OSAKEOBLIGAATIO AMERIKKALAISET KULUTUSTUOTTEET MALTILLINEN ja DANSKE BANK OSAKEOBLIGAATIO 1052B: OSAKEOBLIGAATIO AMERIKKALAISET KULUTUSTUOTTEET TUOTTOHAKUINEN Lainakohtaiset

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA

LUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA LUUMÄEN KUNTA SIJOITUSSTRATEGIA Kh 3.3. 2014 Kv 2014 1. SIJOITUSTOIMINNAN TAUSTAA Luumäen kuntaan on vuosien kuluessa muodostunut sijoitusomaisuus sekä maksuvalmiuden ylittävistä varoista että lahjoituksina

Lisätiedot

Osakeindeksilaina Eurooppa Turbo

Osakeindeksilaina Eurooppa Turbo Osakeindeksilaina Eurooppa Turbo UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- OSAKEINDEKSILAINA EUROOPPA TURBO Osakeindeksilaina Eurooppa Turbo on uudenlainen sijoituskohde, joka muodostuu kahdesta eri osasta: pääoman

Lisätiedot

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 MYYNTIESITE Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 Lainan pääomalle maksetaan kultakin korkokaudelta 3,0 %:n vuotuinen nimelliskorko kuitenkin niin, että korko on aina vähintään 12 kk euribor vähennettynä

Lisätiedot