SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3. Joukkolainat. Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3. Joukkolainat. Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan"

Transkriptio

1 SÄÄSTÄMINEN ON MATKA OPAS #3 Joukkolainat 8 27 Miksi sijoittaa joukkolainoihin? Näin valitset sopivan joukkolainan

2 Säästäminen on matka. Ensin on tiedettävä, miten pitkälle haluaa mennä. Sitten on valittava sopiva matkustusväline, -tyyli ja -seura. Joukkolainat sopivat tuttuun paikkaan suuntaavalle omatoimiselle matkailijalle, joka haluaa välttyä ikäviltä yllätyksiltä ja suunnittelee siksi reittinsä hyvin valmiiksi. Voit valita turvallisen Suomen valtion obligaation tai olla mukana esimerkiksi osakemarkkinoiden mahdollisessa nousussa sijoitusobligaation kautta. Opas julkaistu marraskuussa 2012.

3 OSA 1: LUKUAIKA: 8 MIN. JOUKKOLAINASIJOITTAMINEN 4 Mikä on joukkolaina? 6 Minkä tyyppisiä joukkolainoja on? 9 Mitä luottoluokitus kertoo? 11 Mitä riskejä joukkolainoihin liittyy? 14 Mikä on sijoitusobligaatio? 19 Mitä palkkioita minulta peritään? 20 Paljonko maksan veroja? OSA 2: LUKUAIKA: 4 MIN. SIJOITUSSUUNNITELMA 22 Millainen sijoittaja olen? 24 Joukkolainat osana sijoitussalkkua OSA 3: LUKUAIKA: 4 MIN. NÄIN ALOITAT JOUKKOLAINASIJOITTAMISEN 27 Joukkolainan valitseminen 29 Joukkolainatoimeksiannon tekeminen 30 Kaupankäynti joukkolainoilla 32 Juoksuaika? Nollakuponkilaina?

4 OSA 1: Joukkolainasijoittaminen Tämän osan luettuasi tiedät, mitä joukkolainoilla tarkoitetaan ja miten joukkolainat eroavat toisistaan. LUKUAIKA: 8 MIN. Mikä on joukkolaina? Joukkovelkakirjalaina, lyhyemmin joukkolaina, on korkosijoitus, joka tarjoaa tyypillisesti vakaan ja perinteisen tavan sijoittaa. Korkosijoitukset voidaan jakaa kahteen kastiin: lyhyisiin ja pitkiin korkosijoituksiin. Raja kulkee 12 kuukauden kohdalla. Yli vuoden pituisia korkosijoituksia kutsutaan joukkolainasijoituksiksi. Joukkolainat ovat yrityksen, valtion, kunnan tai muun yhteisön (liikkeeseen laskijoiden) yleisöltä ottamia lainoja, jotka jaetaan nimellisarvoltaan erisuuruisiksi joukkovelkakirjoiksi. Niiden vähimmäissijoitus vaihtelee ja euron välillä. 4

5 Kun sijoitat esimerkiksi Suomen valtion joukkolainaan, lainaat itse asiassa rahaa valtiolle. Korvaukseksi rahan lainaamisesta saat korkoa. Joukkolainan korkoa kutsutaan kuponkikoroksi, mikä tarkoittaa samaa kuin nimelliskorko. Korko maksetaan yleensä joko vuosittain tai neljännesvuosittain nimellispääomalle. Laina-aika vaihtelee muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Joukkolainan nimelliskorko voi olla kiinteä tai vaihtuva. Lainan kiinteä korko määräytyy laina-ajan mukaisesti kyseisen hetken rahaja pääomamarkkinoiden korkotason pohjalta. Vaihtuva korko elää markkinoiden mukana. Joukkolainoilla on yleensä eräpäivä. Niiden juoksuaika eli laina-aika vaihtelee muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Joukkolainoja voi ostaa ja myydä kesken laina-ajan, mutta usein sijoittajat pitävät ne eräpäivään asti. 5

6 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Minkä tyyppisiä joukkolainoja on? Joukkolaina on monen sijoitussalkun peruskivi. Se tarjoaa yleensä mahdollisuuden parempaan tuottoon kuin talletus. Joukkolainojen tuottoon vaikuttavat muun muassa yleinen korkotaso, liikkeeseenlaskijan luottoriski, laina-aika ja lainan jälkimarkkinakelpoisuus (likviditeetti). Joukkolainoja on tarjolla lähes riskittömästä sijoituksesta korkeariskiseen sijoitukseen. Valtiokonttorin liikkeeseen laskemat joukkolainat eli valtion obligaatiot ovat melko turvallisia sijoituskohteita. Suomen valtion tuotto-obligaatiot on suunnattu yksityissijoittajille. Kuntien rahoitustarpeita täyttää Suomessa piensijoittajillekin tarjolla oleva kuntaobligaatio. Lainan takaajana on Kuntien takauskeskus ja liikkeeseen laskijana on Kuntarahoitus Oyj. Sen kansainvälinen luottoluokitus on paras mahdollinen (AAA) eli sama kuin Suomen valtiolla (tilanne syksyllä 2012). Valtion obligaatiot ja kuntaobligaatiot ovat kiinteäkorkoisia obligaatioita, joille korkoa maksetaan kerran vuodessa. Pääoma maksetaan takaisin lainan erääntyessä. Yrityslainoihin liittyy pääsääntöisesti valtiolainoja korkeampi riski. Niihin sijoitettaessa on luottoluokituksella hyvin keskeinen merkitys. Yrityslai 6

7 nojen hinnoittelussa eli nimelliskoron määräytymisessä riskilisä on tärkeä asia. Sillä tarkoitetaan marginaalia, jonka lainanottaja joutuu maksamaan verrattuna riskittömäksi katsottuun korkosijoitukseen (yleensä kolmen kuukauden rahamarkkinakoron päälle). Yrityksen maksamaan korkoon vaikuttavat mm. yrityksen tulos- ja tasekunto, maine velallisena, yleinen taloudellinen epävarmuus, yhtiön koko ja muun rahoituksen saatavuus. Koska joukkolainoilla ei yleensä ole vakuutta, on lainan omistaja konkurssitilanteessa heikommassa asemassa kuin vakuudenhaltijat. Vastineeksi valtiolainoja korkeammasta riskistä sijoittaja saa yrityslainoista korkeamman tuoton. KORKOSIJOITUSTEN TUOTTO-OLETUS JA RISKI 7

8 Joukkolainasijoittamisen edut.. Vakaata kassavirtaa joukkolainojen kupongeista. Korko on tiedossa sijoitus hetkellä... Helposti muutettavissa rahaksi. Lainan voi yleensä halutessa myydä kesken laina-ajan, jolloin hinta määräytyy markkinoiden mukaan... Valittavana eri pituisia lainoja. Laina-aika on tiedossa sijoitushetkellä... Valittavana erilaisiin riskiprofiileihin ja sijoitusaikoihin sopivia vaihtoehtoja. Aina turvallisista valtion lainoista korkeariskisiin yrityslainoihin. Tuotto-oletus on yleensä parempi kuin talletuksella. 8

9 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä luottoluokitus kertoo? Lainanottajan luottoluokitus vaikuttaa hyvin olennaisesti joukkolainojen hintaan eli korkoon. Tämä pätee niin valtioiden kuin yritystenkin liikkeeseenlaskemiin joukkolainoihin. Lainantarvitsijat pyrkivät saamaan mahdollisimman korkean luokituksen, jotta lainan kustannus eli korko jäisi mahdollisimman matalaksi. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen luottoriskistä. Luottoluokitus on luottoluokittajan arvio velallisen tai yksittäisen velan luottoriskistä. Luottoluokituksella arvioidaan velallisen, esimerkiksi valtioiden, kuntien tai yritysten, kykyä selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Luottoluokittajien arviot voivat vaihdella toisistaan, mutta ovat yleensä samansuuntaisia. Julkinen luottoluokitus palvelee yleensä velallisen tai velkakirjojen liikkeeseenlaskijoiden tarpeita helpottamalla velkakirjojen vertailukelpoisuutta sekä tarjoamalla luottokelpoisuuden seurannan laajalle sijoittavalle yleisölle. Tästä syystä suuret lainanottajat, esimerkiksi Suomen valtio, hakevat luokituksen usealta taholta. A 9

10 Yrityslainat jaotellaan kahteen eri luokkaan niiden luotto luokituksen mukaan: vakavaraisiin yrityslainoihin (Investment Grade) ja korkeariskisiin yrityslainoihin (High Yield). LUOTTOLUOKITTELU Standard & Poor s Moody s Investors Service AAA Aaa Korkein luokitus AA Aa Erittäin hyvä A A Ylempi keskitaso BBB Baa Alempi keskitaso BB Ba Spekulatiivinen B, CCC, CC B, Caa Erittäin spekulatiivinen D C, Ca Maksu laiminlyöty tai maksuhäiriö erittäin todennäköinen Kansainväliset luottoluokittajat Standard & Poor s ja Moody s Investors Service esittävät yrityslainojen luottoluokituksia seitsemän luokitustason asteikolla. Korkein luokitus (AAA) edustaa erittäin hyvää luottokelpoisuutta ja matalimmat (D ja C, Ca) hyvin suurta maksuhäiriöriskiä tai maksuhäiriötä. 10

11 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä riskejä joukkolainoihin liittyy? Eri korkosijoitusten riskit vaihtelevat varsin paljon. Suurin riski on epävarmuus lainan takaisinmaksusta eli luottoriskistä. Jos liikkeeseenlaskija ei pysty suoriutumaan taloudellisista velvoitteistaan, myös lainan korot tai pääoma voivat jäädä maksamatta. Joukkolainasijoitusta valittaessa tulisi kiinnittää huomiota, kuka on lainan liikkeeseenlaskija, onko lainalla takaus ja millainen on sijoituksen asema yhtiön selvitys- tai konkurssitilanteessa. Mitä korkeammaksi luottoriski arvioidaan, sitä korkeampaa korkoa luotonottaja joutuu maksamaan. Sijoittajien vaatima riskilisä voi vaihdella lainojen juoksuaikana markkinaolosuhteiden ja liikkeeseenlaskijakohtaisten tekijöiden vaikutuksesta. Korkoriski voi olla hankala hahmottaa. Miksi joukkolaina tuottaa tappiota korkojen noustessa? Korkotason lasku nostaa joukkolainan hintaa, korkotason nousu puolestaan laskee sitä. Jos markkinoilta on mahdollista saada vastaavan riskitason joukkolainaa paremmalla korolla, on matalamman korkotason joukkolainan joustettava alaspäin ollakseen houkutteleva. Mitä kauempana tulevaisuudessa erääntyvä korkosijoitus on kyseessä, sitä kovemmin korkotason muutokset tuntuvat. Muutoksista ei tarvitse välittää, jos pitää sijoituksen sen eräpäivään asti. A 11

12 Korkojen nousu on siis huono asia velkakirjan omistajalle, mutta hyvä asia uutta sijoitusta tekevälle: hän saa rahansa sijoitettua paremmalla korolla. Korkosijoituksen arvoon vaikuttavat mm. inflaatio ja sen odotukset. Jos inflaatio-odotukset kasvavat, sijoittajat haluavat korkeampaa tuottoa korkosijoitukselleen. Inflaatiopaineiden helpottaminen merkitsee usein korkotason laskua eli korkosijoitusten arvonnousua. Myös sijoittajien halu siirtää varoja osakesijoituksista matalariskisempiin kohteisiin luo kysyntää korkopapereihin, mikä puolestaan laskee korkoja. KORKOTASO JA JOUKKOLAINOJEN ARVOT Korot ja joukkolainojen arvot liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lisäksi mitä pidempi lauta (eli laina-aika) niin sitä suurempia liikkeet joukkolainan arvossa kun korot muuttuvat. 1: Korkotaso 2: Lainan juoksuaika eli maturiteetti 3: Joukkolainan arvo 12

13 Likviditeettiriski tarkoittaa, kuinka nopeasti ja hintatasoon vaikuttamatta sijoitus on muutettavissa rahaksi. Mitä likvidimpi sijoitus, sitä nopeammin ja helpommin se on muutettavissa rahaksi. Jos kyse on epälikvidistä sijoituksesta, voi rahaksi muuttaminen kestää pidempään, ja toisaalta joukkovelkakirjalainasta saatava hinta voi olla tästä syystä huonompi. Arvopaperimarkkinoilla likviditeetti on hyvä, jos suuriakin kauppoja voi tehdä ilman merkittäviä vaikutuksia hintatasoon. Tämä koskee korkosijoittajaa, kun hän haluaa päästä sijoituksestaan eroon kesken sen juoksuajan. Valuuttakurssiriski sisältyy vieraan valuutan määräisiin korkosijoituksiin. Valuuttakurssien muutokset voivat parantaa tai heikentää tuottoa. PALJONKO JOUKKOLAINAN HINTA MUUTTUU, JOS KOROT LASKEVAT PROSENTTIYKSIKÖN? Korkoriskiä mitataan duraatiolla. Mitä korkeampi duraatio, sitä korkeampi on korkoriski eli herkkyys korkotason muutoksille. Duraatio ilmoitetaan vuosissa. Se eroaa joukkolainan maturiteetista siten, että maturiteetti on lainan juoksuaika eli aika lainan erääntymiseen. Siinä ei kassavirtoja, siis koronmaksuja ja pääoman takaisinmaksua, ole mukana. Duraation voi tulkita seuraavasti: jos korkotaso laskee prosenttiyksikön, nousee joukkolainan arvo duraation verran prosenteissa. Juoksuaika Duraatio Lähtökurssi Hintamuutos Loppuhinta 3 kk 0, ,35 % 1 003,50 10 v 8, ,25 % 1 082,50 30 v 17, ,50 % 1 175,50 13

14 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mikä on sijoitusobligaatio? Sijoitusobligaatio koostuu korkosijoituksesta ja siihen liitetystä tuotto-osasta. Sijoitusobligaatio on joukkolaina, joka koostuu korkosijoituksesta ja siihen liitetystä tuotto-osasta (yleensä optiosta). Tämän takia sitä kutsutaan struktuuriksi, koska kaksi tai useampi sijoitustuotetta on liitetty yhteen ja niistä yhdessä saadaan aikaan halutunlainen paketti. Sijoitusobligaatiossa korkosijoitus tuo vakauden ja yleensä myös nimellispääomaturvan. Tuotto-osan tarkoituksena on tehdä sijoituksen tuotto. Sijoitusobligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä mielenkiintoisille markkinoille. Sijoitusobligaatiot ovat määräaikaisia, yleensä kolme-viisivuotisia tuotteita. Laina-ajan päättyessä liikkeeseenlaskija maksaa eräpäivänä takaisin nimellispääoman sekä mahdollisen tuoton. Mikäli sijoittaja haluaa myydä lainan ennen eräpäivää, myynti tapahtuu sen hetkiseen markkinahintaan, joka voi olla enemmän tai vähemmän kuin sijoittajan lainasta maksama määrä. 14

15 Myös nimellispääomaturvattuihin sijoituksiin kuuluu riski pääoman menettämisestä, jos lainan liikkeeseenlaskija ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuteen ja vakavaraisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Sijoittajan on huomioitava, että tuotteen myyjä ei aina ole sen liikkeeseenlaskija. Tuotto-osan kohde-etuus eli tuoton lähde on tyypillisimmillään jokin osake- tai hyödykeindeksi. Mutta niiden kohteena voi olla lähes mitä tahansa, esimerkiksi kullan hinta. Sijoitusobligaation tuotto riippuu kohde-etuuden kehityksestä, mutta sijoittaja ei välttämättä saa sen tuottoa sellaisenaan, vaan yleensä vähemmän. Tuottokerroin eli osallistumisaste kertoo sijoittajalle, kuinka suuren osuuden hän saa kohde-etuuden noususta lasketusta sijoitusobligaation tuotosta. Tuottokerroin 80 tarkoittaa, että sijoittaja saa A SIJOITUSOBLIGAATION VALINTAKRITEERIT Sijoittajan pitää ennen sijoituspäätöstä lainaan selvittää: 1. liikkeeseenlaskijariski eli onko pelkoa pääoman menettämisestä 2. kuinka sijoitusobligaation tuotto muodostuu a. kohde-etuus eli mihin tuotto on sidottu b. tuottokerroin eli osallistumisaste c. tuotonlaskentatapa eli kuinka esimerkiksi keskiarvolaskentaa käytetään d. muut mahdolliset tuottoon vaikuttavat tekijät 3. kulut 15

16 80 prosenttia lainan ehtojen mukaan lasketusta indeksin tai muun kohde-etuuden arvonnoususta. Mitä korkeampi tuottokerroin, sitä houkuttelevampi sijoitusobligaatio on. Markkina- ja kilpailutilanne, esimerkiksi korkotaso, vaikuttavat sen tuottokertoimeen. Sijoitusobligaatioiden tuottoa laskettaessa käytetään kohde-etuuden päättymisarvon määrittelyssä usein keskiarvoistusta. Se on laskentamenetelmä, jossa kohde-etuuden päättymisarvo lasketaan esimerkiksi lainan juoksuajan kuuden viimeisen kuukauden havainnoista ja lasketaan niistä keskiarvo. Sillä halutaan pienentää sijoituksen ajoitukseen liittyvää riskiä. Keskiarvoistus hyödyttää sijoittajaa, jos kohde-etuuden arvo laskee laina-ajan loppuvaiheessa. Keskiarvoistuksessa käytetty aikaväli ei saa olla liian pitkä, jotta se ei syö sijoittajan tuoton mahdollisuuksia. OLETKO MALTILLINEN VAI TUOTTOHAKUINEN SIJOITTAJA? Liikkeeseenlaskijat tarjoavat usein sijoittajille samalla kertaa sijoitusobligaatiosta sekä maltillista että tuottohakuista versiota. Tuottokerroin voi olla esimerkiksi maltillisessa versiossa 80 ja tuottohakuisessa versiossa 150. Tuottohakuisessa versiossa tuottomahdollisuus on korkeampi, mutta riskin ottaminen johtaa myös rajoitetumpaan pääomaturvaan. Usein korkeampi tuottokerroin toteutetaan siten, että sijoittaja maksaa lainasta kurssin 110 eli kymmenen prosenttia maltillista versiota enemmän. Tällöin sijoittajalle voi tulla tappiota: jos sijoittaja ostaa tuotteen hintaan 110 (nimellisarvo 100), hän saa eräpäivänä takaisin vain 100, jos tuote ei ole tuottanut mitään. 16

17 PÄÄOMATURVATUN SIJOITUSOBLIGAATION RAKENNE Alussa turvaavaan osaan sijoitettava pääoma mitoitetaan vallitsevan korkotason ja tuotteen sijoitusajan mukaan. Eräpäivään mennessä turvaavan osan arvo kasvaa pääomaturvan tasolle. Sijoitettavan alkupääoman ja turvaavan osan erotus sijoitetaan tuotto-osaan. Tuotto-osan arvo eräpäivänä riippuu kohdemarkkinan kehityksestä ja tuotteen ehdoista. Tuotto-osan arvo ei voi olla negatiivinen. Liikkeeseenlaskija on sitoutunut maksamaan eräpäivänä nimellispääoman takaisin. Sijoitettuun nimellispääomaan liittyy siten liikkeeseenlaskijariski. Se realisoituisi siinä tapauksessa, jos liikkeeseenlaskija joutuisi laina-aikana maksukyvyttömäksi. 17

18 Sijoitusobligaation edut.. Sijoitusobligaatio tarjoaa suojaa pääomalle. Liikkeeseenlaskija lupautuu maksamaan lainan nimellispääoman takaisin laina-ajan päätyttyä riippumatta kohde-etuuden arvonkehityksestä... Sijoitusobligaatio on pääsylippu markkinoiden arvonnoususta nauttimiseen. Sijoittaja hyötyy kohde-etuuden arvon mahdollisesta suotuisasta kehityksestä... Kaukaisemmat kohteet ulottuvilla. Sijoitusobligaatio tarjoaa kätevän tavan sijoittaa rajatulla riskillä mielenkiintoisille markkinoille... Vaivattomuus. Sijoitusobligaatioon sijoittaminen ei vaadi markkinoiden aktiivista seurantaa ja on kustannuksiltaan kilpailukykyinen säästämistuote. 18

19 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Mitä palkkioita minulta peritään? Joukkolainakaupoissa peritään kauppakohtaiset palkkiot. Palkkiot voivat vaihdella riippuen mm. arvopaperista ja kauppasummasta. Palkkiot kannattaa tarkistaa pankin asiantuntijalta ennen lainan ostoa. Sijoitusobligaatioista sijoittajalta peritään Danske Bankissa merkintäpalkkio ja strukturointikustannus. Danske Bankin myymissä julkisissa sijoitusobligaatioissa merkintäpalkkio on yksi prosentti ja vuotuinen strukturointikustannus samaa luokkaa. Strukturointikustannuksella maksetaan tuotteen kehittämiseen, myyntiin, selvittämiseen, säilytykseen ja jälkimarkkinapalveluun liittyvät kustannukset. Sitä voisikin verrata rahastojen hallinnointipalkkioon tältä osin. Strukturointikustannus ei kuitenkaan vaikuta takaisin maksettavaan nimellispääomaan vaan sisältyy tuotteen rakenteeseen. Danske Bankin liikkeeseenlaskemien sijoitusobligaatioiden säilytyksestä ei peritä maksuja Danske Bankissa. Joukkolainojen kustannukset voivat vaihdella lainaerittäin. Ne ilmoitetaan kunkin lainan ehdoissa, markkinointimateriaaleissa ja hinnastossa. 19

20 Osa 1: Joukkolainasijoittaminen Paljonko maksan veroja? Kotimaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoitusobligaatioiden tuotot (indeksihyvitykset) ovat pääsääntöisesti korkotulon lähdeveron alaisia korkoja. Lähdevero on lopullinen vero. Koron maksaja perii lähdeveron samalla, kun korko maksetaan saajalle. Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia. Lähdeveron alaisista korkotuloista ei voi vähentää lainkaan tulonhankkimisesta aiheutuneita tai muita menoja. Lähdeveron alaisia korkotuloja ei lueta pääomatuloiksi eikä niitä ilmoiteta veroilmoituksessa. Ulkomaisten liikkeeseenlaskijoiden joukkolainojen korot ja sijoitusobligaatioiden tuotot ovat yleensä pääomatuloveron alaisia korkoja. Pääomatuloveron määrä on 30 prosenttia. Siltä osin kuin verotettavat pääomatulot ylittävät verovuonna euroa, pääomatuloveron määrä on 32 prosenttia. Pääomatulot ilmoitetaan veroilmoituksessa ja niistä voi vähentää verovähennyskelpoisia menoja. Joukkolainan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko (jälkimarkkinahyvitys) on aina veronalaista pääomatuloa eikä lähdeveron alaista korkoa. Jälkimarkkinahyvityksen maksajalle eli joukkolainan ostajalle jälkimarkkinahyvitys on puolestaan pääomatuloverotuksessa vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno. 20

21 Lähdeveron alaisesta joukkolainasta saatavaan korkotuloon tai tällaisen joukkolainan luovutuksen yhteydessä saatavaan jälkimarkkinahyvitykseen kohdistuvan lainan korot eivät ole verovähennyskelpoisia. Sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai tappiota. Korkotulon ja jälkimarkkinahyvityksen lisäksi tai sijaan sijoittajalle voi myös syntyä luovutusvoittoa tai -tappiota, kun joukkolaina luovutetaan ennen eräpäivää. Luovutusvoittoa tai -tappiota voi syntyä myös pidettäessä joukkolaina eräpäivään asti, jos sen merkintä- tai jälkimarkkinahinta palkkioineen ja kuluineen on ollut pienempi tai suurempi kuin lainan erääntyessä takaisinmaksettava pääoma. Luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutustappion voi vähentää ainoastaan muista omaisuuden luovutuksista saaduista veronalaisista voitoista tappion syntymisvuoden tai sitä seuraavien viiden vuoden verotuksissa. Pienet luovutusvoitot ovat tietyin edellytyksin verovapaita ja pienet luovutustappiot vähennyskelvottomia. Nollakuponkilainoista saatava tuotto (merkintä- ja takaisinmaksuhinnan erotus) on pääomatuloveron alaista korkotuloa liikkeeseenlaskijan kotimaasta riippumatta. Nollakuponkilainoista saattaa syntyä myös luovutusvoittoa tai -tappiota, jos nollakuponkilaina on hankittu tai myydään jälkimarkkinoilla. Edellä olevat tiedot koskevat Suomessa asuvia luonnollisia henkilöitä ja perustuvat voimassa olevaan verolainsäädäntöön. 21

22 OSA 2: Sijoitussuunnitelma Tämän osan luettuasi tiedät, mitä sijoitussuunnitelmassa pitää ottaa huomioon. LUKUAIKA: 4 MIN. Millainen sijoittaja olen? Matka alkaa matkasuunnitelmasta ja sijoittaminen sijoitussuunnitelmasta. Päämäärätietoisuus ja pitkäjänteisyys yhdistävät jokaista järkevää sijoittajaa. Sijoituksia on hyvä tarkistaa aika ajoin, erityisesti, jos sijoittamiseen liittyvät tavoitteesi tai elämäntilanteesi muuttuvat. Aina ei voi tehdä maailmanympärysmatkaa, vaikka mieli tekisi. Voit hahmottaa oman tilanteesi ja tulevaisuuden mahdollisuudet yhdessä Danske Bankin sijoitusneuvojan kanssa. Asiantuntijamme auttavat sinua ymmärtämään, millainen säästäjä tai sijoittaja sinä olet. 22

23 Tavoitteet, oletettu sijoitusaika ja riskinsietokyky ovat keskeisiä tekijöitä omaa sijoituskuvaa kartoitettaessa. Kun tunnemme henkilökohtaisen tilanteesi, niin taloudellisten kuin muidenkin tärkeiden asioiden osalta, voimme tarjota juuri sinulle sopivat sijoitusratkaisut. Sijoitusprofiilisi tulisi ohjata varallisuutesi jakamista korko- ja osakesijoituksiin sijoitusajan mukaan. Oma säästötavoitteesi ja -aika ovat kuitenkin tärkeimmät valintaan vaikuttavat tekijät. Alla on kuvattu kolme erilaista sijoitusprofiilia. MIKÄ SIJOITUSPROFIILI KUVAA SINUA PARHAITEN? A B C TURVAAJA Keskityt sijoittajana varojesi pitkäaikaiseen huolehtimiseen ja turvaamiseen. Olet valmis hyväksymään tuoton tavoitteluun liittyvän matalan arvonvaihtelun ja tappion riskin. ARVONKASVATTAJA Sijoittajana kasvatat varojasi hallitusti. Olet valmis hyväksymään tuoton tavoitteluun liittyvän kohtalaisen arvonvaihtelun ja tappion riskin. TUOTTOHAKUINEN Tavoittelet sijoituksillesi nopeaa arvonnousua. Olet valmis hyväksymään korkean tuoton tavoitteluun liittyvän voimakkaan arvonvaihtelun ja suuren tappion riskin. 23

24 Osa 2: Sijoitussuunnitelma Joukkolainat osana sijoitussalkkua Vuotuinen koronmaksu antaa vakaata kassavirtaa. Korkosijoitukset ovat vähäisemmän riskinsä vuoksi usein keskeinen osa sijoitussalkkua. Joukkolainojen tuotto on yleensä pankkitilien tuottoa korkeampi ja riski osakesijoituksia pienempi. Vuotuinen koronmaksu antaa vakaata kassavirtaa. Joukkolainojen avulla salkun hajauttaminen on helppoa ja tehokasta. Jos sijoittaja omistaa pelkästään osakkeita, tuovat joukkolainat salkkuun vakautta ja parantavat tuotto/riski-suhdetta. Joukkolainojen korrelaatio osakkeisiin on usein negatiivinen. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden laskiessa joukkolainojen tuotto on usein positiivinen. Vuodesta 1990 lähtien joukkolainojen tuotto on ollut aina hyvä silloin, kun osakemarkkinoilla ovat olleet huonot ajat. Osakkeet sopivat pitkäaikaiseen sijoittamiseen, mutta jos sijoittajan tavoite on lähempänä, tarjoaa joukkolaina usein osakkeita varmemman tuoton ja mahdollisesti myös pääoma on turvassa. Joukkolainoihin sijoittamalla on mahdollista rakentaa hyvin erityyppisiä sijoitussalkkuja. Sijoitusprofiilisi auttaa myös joukko lainasalkun 24

25 kokoamisessa. Turvaaja sijoittaa suuren osan korkosijoituksistaan valtionlainoihin. Arvonkasvattaja ottaa salkkuun mukaan matalariskisiä yrityslainoja. Tuottohakuinen sijoittaa korkeariskisiin yrityslainoihin sekä kehittyvien maiden korkorahastoihin. Huolellisesti valitut sijoitusobligaatiot sopivat jokaiseen sijoitusprofiiliin. JOUKKOLAINOJEN TUOTTO JA RISKI Yllä olevan kuvan tarkoituksena on havainnollistaa sijoittamiseen liittyvää riskin ja tuoton vaihtelua. Kuva on suuntaa-antava, eikä se ole tae kuhunkin rahoitusvälinetyyppiin liittyvästä riskistä tai tuotosta. 25

26 Sijoitussuunnitelmaan kirjattavia asioita.. Mistä varallisuuteni ja tuloni koostuvat?.. Mitkä ovat tavoitteeni ja päämääräni sijoittamisessa?.. Miten pitkäksi aikaa voin sijoittaa?.. Minkälaista tuottoa olen tavoittelemassa ja kuinka paljon olen valmis hyväksymään arvonvaihtelua?.. Mikä on oma sijoitusosaamiseni? Miten haluan sijoitukseni hoidettavan? 26

27 OSA 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Tämän osan luettuasi tiedät, miten valitset joukkolainan ja kuinka teet toimeksiannon. LUKUAIKA: 4 MIN. Joukkolainan valitseminen Kun olet tehnyt sijoitussuunnitelman, voit aloittaa sinulle sopivien korkosijoitusten tekemisen. Sinun täytyy päättää, kuinka paljon korko- ja liikkeeseenlaskijariskiä haluat ottaa. Jos haluat tyytyä matalaan tuottoon ja pidät sijoituksen turvallisuudesta, kannattaa tällöin valita valtion joukkolaina. Hieman tuottohakuisempi voi valita sopivan ratkaisun sijoitusobligaatioista tai yrityslainoista. Joukkolainan valintaan vaikuttavat sijoitusaika, lainan riskitaso (liikkeeseenlaskija) ja kuponkikorko. A 27

28 Yrityslainoihin ja erityisesti kehittyvien maiden korkoihin sijoitettaessa piensijoittajan kannattaa harkita rahaston käyttämistä. Korkorahastojen etu on, että jo pienilläkin summilla on mahdollisuus tehdä useita eri korkokohteita sisältävä sijoitus, ja näin parantaa tuottoa ja hajauttaa riskiä. Rahasto hoitaa esimerkiksi valuuttakaupat. Sijoittajan kannattaa ottaa selvää, kuinka euroalueen ulkopuolelle sijoittava rahasto ottaa valuuttakurssiriskin huomioon. NÄMÄ RAHASTOT SIJOITTAVAT KORKEARISKISIIN JOUKKOLAINOIHIN Erikoissijoitusrahasto Danske Invest High Yield on suunnattu sijoittajalle, joka kaipaa tuottavaa, ammattitaitoisesti hoidettua ja hyvin hajautettua sijoitusratkaisua pääosin Yhdysvaltain high yield -joukkolainamarkkinoilta. Heikomman luottoluokituksen high yield -lainat tarjoavat sijoittajalleen mahdollisuuden tavoitella korkeampaa tuottoa kuin paremman luottoluokituksen investment grade -lainat. Rahaston sijoituksissa käytetään täysimääräistä valuuttakurssisuojausta. Yhdysvaltain korkomarkkinoiden yleinen kehitys heijastuu rahaston arvoon. Suositeltava sijoitusaika rahastoon on yli kolme vuotta. Erikoissijoitusrahasto Danske Invest Emerging Markets Debt on suunnattu sijoittajalle, joka kaipaa tuottavaa, ammattitaitoisesti hoidettua ja hyvin hajautettua sijoitusratkaisua maailmanlaajuisilta kehittyviltä joukkolainamarkkinoilta. Rahaston sijoituksissa käytetään täysimääräistä valuuttakurssisuojausta. Maailmanlaajuisten korkomarkkinoiden yleinen kehitys heijastuu rahaston arvoon. Suositeltava sijoitusaika rahastoon on yli kolme vuotta. 28

29 Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Joukkolainatoimeksiannon tekeminen Joukkolainoja ja sijoitusobligaatioita voit ostaa ja myydä itsellesi parhaiten sopivalla tavalla. Toimeksiannon voit tehdä missä tahansa Danske Bankin konttorissa tai soittamalla Sijoituslinjaamme numeroon (ma-pe 8-18, pvm/mpm), kun käytössäsi on Danske Bankin pankkitunnukset. Joukkolainojen säilytystä varten tarvitset arvo-osuustilin. Mikäli sinulla ei entuudestaan ole arvo-osuustiliä, avaamme sen sinulle merkinnän yhteydessä. Joukkolainasijoituksesi kehitystä voit seurata Verkkopankissa, Tabletpankissa sekä Mobiilipankissa. Jos olet yksityispankin asiakas, otathan yhteyttä yksityispankkiiriisi. 29

30 Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Kaupankäynti joukkolainoilla Kaupankäynti joukkolainoilla poikkeaa esimerkiksi osakkeilla käytävästä kaupasta olennaisesti. Vaikka joukkolainat ovat usein listattu pörssiin, kaupankäynti niillä on vähäistä ja hinta muodostuu kauppa kohtaisesti. Joukkolainan hinta määräytyy ostajan ja myyjän välillä markkinatilanteen mukaisesti. Joukkolainoille on tyypillistä, että niiden osto- ja myyntihinnat voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Näin on erityisesti silloin, kun joukkolainalla käydään vähän kauppaa ja/tai joukkolainan liikkeeseenlaskettu määrä on euroissa mitattuna pieni ja/tai joukkolainan liikkeeseenlaskijalla ei ole luottoluokitusta. Myös markkinoiden yleistilanne vaikuttaa suuresti joukkolainojen osto- ja myyntihinnan väliseen eroon. Danske Bankin verkkopankissa näkyvä joukkolainan hinta on viitteellinen ostohinta, jota ei tule pitää suorana kaupankäyntihintana. Viimeisimmän hinnan voit tarkistaa lähimmästä Danske Bankin konttorista tai soittamalla Sijoituslinjaan (ma-pe 8-18, pvm/mpm). 30

31 Joukkolainan oston yhteydessä ilmoitetaan usein joukkolainan tuotto eräpäivään (englanniksi YTM = yield to maturity). Ostohetkellä ilmoitettu tuottotaso toteutuu, jos joukkolaina pidetään eräpäivään saakka ja siitä saadut kuponkikorot sijoitetaan vastaavalla tuotolla uudelleen. Tässä ei ole huomioitu verojen vaikutusta ja oletuksena on, että joukkolainan liikkeeseenlaskijaan liittyvä luottoriski ei toteudu laina aikana. HYÖDYLLISTÄ TIETOA Danske Bankin joukkolainat.fi -sivuilta löydät tietoa Danske Bankin tarjoamista joukkolainoista ja sijoitusobligaatioista. Sivuilla voit tutustua myynnissä oleviin uusiin tuotteisiin, tarkastella jo liikkeeseenlaskettujen tuotteiden arvoja ja kehitystä sekä oppia lisää joukkolainoista ja sijoitusobligaatioista. Löydät sivustolta myös sijoitusobligaatioiden jälkimarkkinahintoja sekä viikoittaisia raportteja kunkin lainan kehityksestä. 31

32 Osa 3: Näin aloitat joukkolainasijoittamisen Juoksuaika? Nollakuponkilaina? Duraatio on joukkolainan tai rahasto-osuuden tuotto- ja hintariskin mittari, joka kertoo missä ajassa keskimäärin pääoma ja korot maksetaan sijoittajalle. Se mittaa myös velkakirjan hinnan herkkyyttä korkomuutoksiin. Efektiivinen tuotto on sijoitusobligaatiolle maksettava todellinen tuotto. Lainan sijoitusajalta saatava efektiivinen tuotto selviää takaisinmaksupäivänä, ja se riippuu emissiokurssista ja mahdollisesta takaisinmaksupäivänä maksettavasta indeksihyvityksestä. Emissio tarkoittaa arvopaperin, kuten joukkolainan tai sijoitusobligaation liikkeeseenlaskua. Emissiokurssilla eli merkintäkurssilla taas tarkoitetaan joukkolainan liikkeeseenlaskukurssia, joka voi poiketa nimelliskurssista eli sadasta. Jos kurssi on alle 100, lainasta maksetaan vähemmän kuin nimellisarvon verran. Joukkolainaohjelma on useiden joukkolainojen peräkkäinen liikkeeseenlasku. Ohjelmassa liikkeeseenlaskija tekee vain yhden perusesitteen sekä julkaisee lisäksi lainakohtaiset ehdot. 32

33 Joukkolainan laina- eli juoksuaika, jonka kuluessa laina maksetaan takaisin. Myös maturiteetti tarkoittaa samaa asiaa. Jälkimarkkinahyvityksellä tarkoitetaan joukkovelkakirjan luovutuksen yhteydessä saatua tai maksettua, joukkovelkakirjan luovutusta edeltäneen koronmaksupäivän ja luovutuspäivän väliseltä ajalta kertynyttä korkoa vastaavaa hyvitystä. Kuponkikorko on joukkolainan nimelliskorko, joka maksetaan lainaan sijoittaneelle. Sijoittajan saama korkotuotto riippuu lainan hinnasta ja on nimelliskoron suuruinen, jos lainan arvo on 100 prosenttia eli nimellisarvo. Likviditeetillä tarkoitetaan sitä, kuinka nopeasti ja helposti sijoitus on muutettavissa rahaksi. Liikkeeseenlaskija on yritys, valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, jolla on oikeus laskea liikkeeseen arvopapereita. Liikkeeseenlaskijariskillä tarkoitetaan riskiä liikkeeseenlaskijan maksukyvystä eli siitä, että liikkeeseenlaskija ei kykene vastaamaan maksuvelvoitteistaan. Jos liikkeeseenlaskija ei kykene maksamaan lainan pääomaa tai mahdollista tuottoa, sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja mahdollisen tuoton osittain tai kokonaan. Merkinnällä tarkoitetaan joukkolainan (myös sijoitusobligaation) ostamista liikkeeseenlaskun yhteydessä. A 33

Nokia Autocall 2. Danske Bank DDBO FE49:

Nokia Autocall 2. Danske Bank DDBO FE49: Danske Bank DDBO FE49: Nokia Autocall 2 Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: XS1531143748 Päivitetty 7.12.2016

Lisätiedot

Nokia Autocall 3 päivitetty

Nokia Autocall 3 päivitetty Danske Bank DDBO FE53: Nokia Autocall 3 päivitetty 25.1.2017 Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: XS1547361409

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 6/2013

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 6/2013 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 6/2013 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 6/2013 Osaketalletus 6/2013 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Danske Bank DDBO 3021: AUTOCALL SUOMI. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS

Danske Bank DDBO 3021: AUTOCALL SUOMI. Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS Danske Bank DDBO 3021: AUTOCALL SUOMI Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan ISIN-koodi: XS1327053481 AUTOCALL SUOMI Euroopan talouskasvun piristyessä myös suomalaisten yhtiöiden

Lisätiedot

UniCredit Autocall. Danske Bank DDBO FE5C:

UniCredit Autocall. Danske Bank DDBO FE5C: Danske Bank DDBO FE5C: UniCredit Autocall Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: XS1567980708 UniCredit Autocall

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II

Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Valuuttaobligaatio 2305: Valuuttaobligaatio BRIC II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S Lainan järjestäjä: Danske Bank A/S. Lainan

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE)

Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina XI/2005 KÄÄNTEISKORKOLAINA (PRIVATE) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2005 Kuntarahoitus Oyj:n 24.3.2005 päivitetyn Kotimaisen Velkaohjelman EUR 500.000.000

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina III/2011

Kuntaobligaatiolaina III/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina III/2011 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 18.5.2011 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Luottokorilaina Pohjois-Amerikka High Yield. Sijoituskorin esite

Luottokorilaina Pohjois-Amerikka High Yield. Sijoituskorin esite Luottokorilaina Pohjois-Amerikka High Yield Sijoituskorin esite Luottokorilaina Pohjois-Amerikka High Yield Tuottohakuisille sijoittajille suunnattu korkeaa vuotuista korkotuottoa tavoitteleva ratkaisu.

Lisätiedot

Korkokauluri X -sijoituskori

Korkokauluri X -sijoituskori Korkokauluri X -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Korkokauluri X -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 18.4. 7.6.2012 Kohde-etuus: Sampo Pankki

Lisätiedot

Eurooppa Finanssi EUR sijoitusobligaatio

Eurooppa Finanssi EUR sijoitusobligaatio Danske Bank DDBO FE25 Eurooppa Finanssi EUR sijoitusobligaatio ISIN: XS1417265797 Eurooppa Finanssi EUR Eurooppaa elvytetään voimakkaasti 1) EKP ostaa joukkovelkakirjalainoja 2) Lyhyet korot negatiivisia

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina VI/2010

Kuntaobligaatiolaina VI/2010 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina VI/2010 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 11.8.2010 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2010 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen

Lisätiedot

100 % nimellisarvosta sekä liitteessä Tuotonmuodostus määritelty mahdollinen tuotto. Takaisinmaksumäärät laskee Laskenta-asiamies.

100 % nimellisarvosta sekä liitteessä Tuotonmuodostus määritelty mahdollinen tuotto. Takaisinmaksumäärät laskee Laskenta-asiamies. 1(8) EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 3/2011 ja 4/2011 LAINAKOHTAISET EHDOT EVLI FRONTIER MARKETS II Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Evli Pankki Oyj:n

Lisätiedot

Sijoituskorin säännöt

Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio USA -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio USA -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika 14.2.2013-5.4.2013 Kohde-etuus

Lisätiedot

Kuntaobligaatiolaina I/2012

Kuntaobligaatiolaina I/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Kuntaobligaatiolaina I/2012 Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 13.1.2012 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2011 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman EUR 800.000.000 Ohjelmaesite ja 24.8.2011 laadittu

Lisätiedot

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT

POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT POHJOLA FORTUM AUTOCALL 11/2012 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Pohjola Pankki Oyj:n 28.5.2012 päivätyn ja julkaistun sekä 31.5.2012 ja 1.8.2012 täydennetyn joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori

Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio Aasia III -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 21.12.2012

Lisätiedot

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin

Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin www.handelsbanken.fi/sertifikaatit KUPONKISERTIFIKAATTI SUOMI Uusi tapa sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin VIIMEINEN MERKINTÄPÄIVÄ 9 HELMIKUUTA 2010 MARKKINATILANNE Globaalin talouden elpyminen jatkuu.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1600: KORKOKAULURI VI Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 30.11.2010 päivättyyn ja 18.2.2011, 12.5.2011, 20.5.2011 ja 10.8.2011

Lisätiedot

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi?

Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Sijoitusvakuutus Haluatko parempaa tuottoa rahoillesi? Mandatum Lifen Sijoitusvakuutus sopii hyvin sekä omasta että läheisten taloudellisesta turvasta huolehtimiseen, kertyneiden varojen pitkäaikaiseen

Lisätiedot

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON KORKO 12 VI/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Op-joukkovelkakirjaohjelman 6.5.2004 listalleottoesitteen yleisten ehtojen kanssa tämän lainan ehdot. Yleisiä ehtoja

Lisätiedot

MAKROTALOUDEN NÄKYMÄT OSAKEMARKKINOIHIN S AM U L AN G, S I J O I T U S TO I M I N N O N J O H TAJ A

MAKROTALOUDEN NÄKYMÄT OSAKEMARKKINOIHIN S AM U L AN G, S I J O I T U S TO I M I N N O N J O H TAJ A MAKROTALOUDEN NÄKYMÄT OSAKEMARKKINOIHIN S AM U L AN G, S I J O I T U S TO I M I N N O N J O H TAJ A KORKOMARKKINAT LYHYET KOROT KORKOTASO % KORKOTASO % 9/14/2016 2 KORKOMARKKINAT PITKÄT KOROT (HYVÄLAATUISET)

Lisätiedot

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori

Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio Afrikka -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 11.5. 21.6.2012

Lisätiedot

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista

NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT. 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina I/2013 1 NOOA SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2013 KESKEISET TIEDOT 1. Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Nooa Säästöpankin Debentuurilaina

Lisätiedot

Private Sijoitusvakuutukseen ja Private Kapitalisaatiosopimukseen liitettävissä olevien Danske Bank Private Banking sijoituskorien säännöt

Private Sijoitusvakuutukseen ja Private Kapitalisaatiosopimukseen liitettävissä olevien Danske Bank Private Banking sijoituskorien säännöt Private Sijoitusvakuutukseen ja Private Kapitalisaatiosopimukseen liitettävissä olevien Danske Bank Private Banking sijoituskorien säännöt Danske Varainhoito Korko -sijoituskori säännöt Danske Varainhoito

Lisätiedot

Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori

Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori Sijoituskorin esite Osakeobligaatio Suomi VI Tuottohakuinen -sijoituskori on Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (jäljempänä Vakuutusyhtiö) omistama

Lisätiedot

Yritysluottokori Tuotto 1/2018

Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Valikoidusti eurooppalaisille yritysluottomarkkinoille Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum Life Yritysluottokori Tuotto 1/2018 Salkunhoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA V

OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA V Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1091A ja 1091B: OSAKEOBLIGAATIO MAAILMA V Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Paula Kirppu ja Tero Oikarinen Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoitustuotteiden markkinoihin

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Jos osaat säästää rahaa, osaat myös tehdä sitä.

Jos osaat säästää rahaa, osaat myös tehdä sitä. Säästösopimus Jos osaat säästää rahaa, osaat myös tehdä sitä. Sijoittaminen on järkevä tapa vaurastua Mandatum Lifen Säästösopimus on aktiiviseen säästämiseen ja sijoittamiseen sopiva kapitalisaatiosopimus.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Hallintopalvelukeskus. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa)

Iisalmen kaupunki Hallintopalvelukeskus. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa) 1 (5) SIJOITTAMISEN PUITTEET JA SIJOITUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.6.2007 70 (tarpeettomaksi jääneet kohdat suluissa) Sijoittamisen puitteet Kaupungin investointi- ja kehittämisrahaston

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Henkilösijoittajan opas

Henkilösijoittajan opas Henkilösijoittajan opas Joutsen Rahoitus Tervetuloa sijoittamaan suomalaisiin yrityslainoihin Olemme tehneet yrityslainoihin sijoittamisesta niin helppoa kuin se turvallisuudesta tinkimättä on mahdollista.

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Tampereen Osakesäästäjät 18.5.2016 Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Suomalaisilla on realistinen käsitys lakisääteisen eläkkeen riittävyydestä Miten hyvin uskot lakisääteisen eläkkeesi aikanaan

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI II

OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI II Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio FE1CA ja FE1CB: OSAKEOBLIGAATIO SUOMI-RUOTSI II Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies:

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 MYYNTIESITE Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 Lainan pääomalle maksetaan kultakin korkokaudelta 3,0 %:n vuotuinen nimelliskorko kuitenkin niin, että korko on aina vähintään 12 kk euribor vähennettynä

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2005 EuroTaala

Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2005 EuroTaala Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2005 EuroTaala Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 10.3.2005 päivätyn

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Sijoitusten hoitopalvelu

Sijoitusten hoitopalvelu Sijoitusten hoitopalvelu Vaurastuminen kuuluu kaikille, oma salkunhoitaja jokaiselle. Aktiivista huolenpitoa sijoituksillesi Sijoitusten hoitopalvelu tarjoaa sinulle uudenlaista varojen hoitoa, olitpa

Lisätiedot

Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori

Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori Sijoituskorin esite Osakeobligaatio Amerikkalaiset kulutustuotteet II -sijoituskori on Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (jäljempänä Vakuutusyhtiö)

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Yrityssijoittajan opas

Yrityssijoittajan opas Yrityssijoittajan opas Joutsen Rahoitus Tervetuloa sijoittamaan suomalaisiin yrityslainoihin Olemme tehneet yrityslainoihin sijoittamisesta niin helppoa kuin se turvallisuudesta tinkimättä on mahdollista.

Lisätiedot

Indeksiobligaatio Aasia II -sijoituskori

Indeksiobligaatio Aasia II -sijoituskori Indeksiobligaatio Aasia II -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Indeksiobligaatio Aasia II -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika: 5.11. 19.12.2012

Lisätiedot

Aasian Kasvukolmikko 1/2019

Aasian Kasvukolmikko 1/2019 Aasian Kasvukolmikko 1/2019 & Tuottomahdollisuus sinulle, joka uskot kansainvälisen kaupan piristyvän maailmantalouden kohentuessa Sijoituskorien keskeiset tiedot RISKITASO RISKITASO 5 4 3 2 1 MELKO KORKEA

Lisätiedot

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101.

Sijoituspalvelututkinnon tentti / APV1 12.2.2016 O=oikein/kyllä, V=väärin/ei. vastaus: O Taloudellista pääomaa s. 101. Sijoituspalvelututkinnon tentti / AP1 12.2.2016 =oikein/kyllä, =väärin/ei Kysymys: 1 hjauskorkoa nostamalla ja laskemalla EKP voi vaikuttaa lyhyiden korkojen tasoon euroalueella. 2 Keskuspankki voi pyrkiä

Lisätiedot

Salkunhoito Horisontti -sijoituskori

Salkunhoito Horisontti -sijoituskori Salkunhoito Horisontti -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Sijoituskorin keskeiset ehdot Sijoituskorin nimi: Salkunhoito Horisontti -sijoituskori Sijoituskorin hoitaja: Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

OKON OP-PRIVATE KORKOKÄYRÄ I/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

OKON OP-PRIVATE KORKOKÄYRÄ I/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT OKON OP-PRIVATE KORKOKÄYRÄ I/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Op-joukkovelkakirjaohjelman 6.5.2004 Listalleottoesitteen yleisten ehtojen kanssa tämän lainan ehdot.

Lisätiedot

Nordea Pankki Suomi Oyj 34/2005 Euro/TRY

Nordea Pankki Suomi Oyj 34/2005 Euro/TRY Nordea Pankki Suomi Oyj 34/2005 Euro/TRY Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 10.3.2005 päivätyn

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

Suomi-Ruotsi Twin Win 6/2019

Suomi-Ruotsi Twin Win 6/2019 Suomi-Ruotsi Twin Win 6/2019 Ainutlaatuinen tuottomahdollisuus Suomen ja Ruotsin osakemarkkinoilta RISKITASO 5 4 3 2 1 MELKO KORKEA Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum Life Suomi-Ruotsi Twin

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI

OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1067A ja 1067B: OSAKEOBLIGAATIO RUOTSI Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan liikkeeseenlaskijan asiamies: Danske

Lisätiedot

Osingot. Webinaarin tavoitteena on käydä läpi osinkoihin liittyvät perusteet, jotta jokainen on valmis alkavaan osinkokauteen.

Osingot. Webinaarin tavoitteena on käydä läpi osinkoihin liittyvät perusteet, jotta jokainen on valmis alkavaan osinkokauteen. Osingot Tervetuloa webinaariin! Webinaarin tavoitteena on käydä läpi osinkoihin liittyvät perusteet, jotta jokainen on valmis alkavaan osinkokauteen. Kysymyksiä voit esittää webinaarin aikana chatin kautta.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Osakeindeksiobligaatiolaina VIII/2008 Kuntarahoitus Metalli 2011 (Private)

Osakeindeksiobligaatiolaina VIII/2008 Kuntarahoitus Metalli 2011 (Private) LAINAKOHTAISET EHDOT Osakeindeksiobligaatiolaina VIII/2008 Kuntarahoitus Metalli 2011 (Private) Lainakohtaisten ehtojen päiväys: 21.11.2008 Kuntarahoitus Oyj:n 7.4.2008 laadittu Kotimaisen Velkaohjelman

Lisätiedot

5 000 000 euroa. Lainan määrä on mahdollista korottaa enintään 10 000 000 euroon

5 000 000 euroa. Lainan määrä on mahdollista korottaa enintään 10 000 000 euroon AITO DEBENTUURILAINA I/2015 MYYNTIESITE Liikkeeseenlaskija: Aito Säästöpankki Oy Korko: Emissiokurssi: Verollinen 2 % kiinteä vuotuinen. Efektiivinen tuotto vaihtelee emissiokurssin mukaisesti. Emissiokurssin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

MANDATUM APOLLO -INDEKSILAINA 1/2005 Lainakohtaiset ehdot

MANDATUM APOLLO -INDEKSILAINA 1/2005 Lainakohtaiset ehdot MANDATUM APOLLO -INDEKSILAINA 1/2005 Lainakohtaiset ehdot Lainan liikkeeseenlaskija on. Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 14.4.2004 päivätyn listalleottoesitteen perusosaan sisältyvien :n joukkovelkakirjaohjelman

Lisätiedot

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN

METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN METSÄRAHAN SIJOITTAMINEN Tässä esityksessä oleva veroinformaatio sisältää yleistä informaatiota 1.1.2016 voimassaolevasta Suomen lainsäädännöstä sekä oikeus- ja verotuskäytännöstä. Se ei ole täydellinen

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 29.4.2016

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 29.4.2016 1 Suhdannevaihteluilla tarkoitetaan arvo- ja kasvuosakkeiden paremmuuden vaihtelua sijoittajien näkökulmasta. V Taloudellista pääomaa s. 88. 2 Inflaation vastakohta on devalvaatio. V Taloudellista pääomaa

Lisätiedot

EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 2/2010 JA 3/2010 PRIVATE PLACEMENT LAINAKOHTAISET EHDOT

EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 2/2010 JA 3/2010 PRIVATE PLACEMENT LAINAKOHTAISET EHDOT 1(7) EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 2/2010 JA 3/2010 PRIVATE PLACEMENT LAINAKOHTAISET EHDOT EVLI KIINA+ PRIVATE PLACEMENT Nämä Lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä

Lisätiedot

MARKKINOINTIMATERIAALI Tammikuu Warrantit Potkua sijoitusportfolioosi

MARKKINOINTIMATERIAALI Tammikuu Warrantit Potkua sijoitusportfolioosi MARKKINOINTIMATERIAALI Tammikuu 2017 Warrantit Potkua sijoitusportfolioosi Warrantit Warrantit antavat mahdollisuuden sijoittaa osakkeisiin ja osakeindekseihin. Tuottoa voi saada sekä nousuettä laskumarkkinassa.

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE LISTALLEOTTOESITTEEN PERUSOSAN TÄYDENNYSOSA TEKNISET EHDOT WARRANTEILLE, JOIDEN KOHDE-ETUUTENA ON VALUUTTAKURSSI

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE LISTALLEOTTOESITTEEN PERUSOSAN TÄYDENNYSOSA TEKNISET EHDOT WARRANTEILLE, JOIDEN KOHDE-ETUUTENA ON VALUUTTAKURSSI SOCIÉTÉ GÉNÉRALE LISTALLEOTTOESITTEEN PERUSOSAN TÄYDENNYSOSA TEKNISET EHDOT WARRANTEILLE, JOIDEN KOHDE-ETUUTENA ON VALUUTTAKURSSI Tämä Listalleottoesitteen perusosan täydennysosa ( Täydennysosa ) täydentää

Lisätiedot

Yritysluottokori Eurooppa KuponkiPlus 1/2020

Yritysluottokori Eurooppa KuponkiPlus 1/2020 Yritysluottokori Eurooppa KuponkiPlus 1/2020 Eurooppalaiset yhtiöt tarjoavat houkuttelevaa tuottoa matalassa korkoympäristössä RISKITASO 5 4 3 2 1 MELKO KORKEA Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum

Lisätiedot

KORKOKAULURI IX SIJOITUSKORI. Sijoituskorin säännöt KORKOKAULURI IX SIJOITUSKORI. Keskeiset ehdot

KORKOKAULURI IX SIJOITUSKORI. Sijoituskorin säännöt KORKOKAULURI IX SIJOITUSKORI. Keskeiset ehdot KORKOKAULURI IX SIJOITUSKORI Sijoituskorin säännöt KORKOKAULURI IX SIJOITUSKORI Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika 13.3. 10.4.2012 Kohde-etuus Sijoituskorin

Lisätiedot

Lainan pääoma 1.076.000 euroa (Neutraali 702.000 euroa ja Extra 374.000 euroa)

Lainan pääoma 1.076.000 euroa (Neutraali 702.000 euroa ja Extra 374.000 euroa) AKTIA VALUUTTAOBLIGAATIO TAALANKÄÄNTÄJÄ - LOPULLISET EHDOT Lopulliset ehdot Aktia valuutaobligaatio Taalankääntäjälle (Neutraali FI4000006606 ja Extra FI4000006614) on 2. joulukuuta 2009 vahvistettu seuraavasti:

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Sijoitustuotteet tutuiksi

Sijoitustuotteet tutuiksi Sijoitustuotteet tutuiksi Sijoitus-Invest 14 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Eeva Granskog ja Tero Oikarinen Finanssivalvonta Suomen rahoitus-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

OP-PRIVATE VARAINHOITODEBENTUURI I/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT

OP-PRIVATE VARAINHOITODEBENTUURI I/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT OP-PRIVATE VARAINHOITODEBENTUURI I/2005 LAINAKOHTAISET EHDOT 1 Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Op-joukkovelkakirjaohjelman 6.5.2004 päivätyn listalleottoesitteen yleisten ehtojen kanssa tämän

Lisätiedot

Warrantit. Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto. Achieving more together

Warrantit. Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto. Achieving more together Warrantit Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto Achieving more together Warrantit Vipuvaikutusta Tarjoava Vaihtoehto Warrantit Warrantti on rahoitusinstrumentti, jonka kohdeetuutena on tietty osake tai osakeindeksi.

Lisätiedot

Yritysluottokori Eurooppa Kuponki 1/2020

Yritysluottokori Eurooppa Kuponki 1/2020 Yritysluottokori Eurooppa Kuponki 1/2020 Eurooppalaiset yhtiöt tarjoavat houkuttelevaa tuottoa matalassa korkoympäristössä RISKITASO 5 4 3 2 1 MELKO KORKEA Sijoituskorin keskeiset tiedot Nimi: Mandatum

Lisätiedot

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB SMART

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB SMART ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB SMART UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- Erikoissijoitusrahasto UB Smart älykäs varainhoitorahasto UB Smart on erikoissijoitusrahasto, jonka varat sijoitetaan kansainvälisille

Lisätiedot

Sijoituskorin säännöt

Sijoituskorin säännöt Luottokorilaina Eurooppa High Yield V -sijoituskori Sijoituskorin säännöt Luottokorilaina Eurooppa High Yield V -sijoituskori Keskeiset ehdot Sijoituskorin hoitaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö Myyntiaika

Lisätiedot

AITO SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2016 MYYNTIESITE

AITO SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2016 MYYNTIESITE AITO SÄÄSTÖPANKIN DEBENTUURILAINAN I/2016 MYYNTIESITE Liikkeeseenlaskija: Aito Säästöpankki Oy Korko: Verollinen 1,5 % kiinteä vuotuinen. Efektiivinen tuotto vaihtelee emissiokurssin mukaisesti. Emissiokurssin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

NORDIC PROPERTY ERIKOISSIJOITUSRAHASTO

NORDIC PROPERTY ERIKOISSIJOITUSRAHASTO NORDIC PROPERTY ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Nordic Property Liikekiinteistöistä parempaa tuottoa Erikoissijoitusrahasto UB Nordic Property on liike- ja toimitilakiinteistöihin

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

SULAUTUMISIA JA SÄÄNTÖMUUTOKSIA OP-RAHASTOYHTIÖN HALLINNOIMISSA RAHASTOISSA

SULAUTUMISIA JA SÄÄNTÖMUUTOKSIA OP-RAHASTOYHTIÖN HALLINNOIMISSA RAHASTOISSA SULAUTUMISIA JA SÄÄNTÖMUUTOKSIA OP-RAHASTOYHTIÖN HALLINNOIMISSA RAHASTOISSA OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallitus on 12.6.2014 päättänyt toteuttaa yhtiön hallinnoimissa issa alempana ilmenevät sulautumiset. Sulautuva

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

MERKINTÄLOMAKE ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB METSÄ A

MERKINTÄLOMAKE ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB METSÄ A MERKINTÄLOMAKE ERIKOISSIJOITUSRAHASTO UB METSÄ A Rahaston minimimerkintä (A-sarja) on 5 000 euroa. Rahasto-osuuksien merkintä tapahtuu toimittamalla täytetty ja allekirjoitettu merkintälomake alla olevaan

Lisätiedot

NORDEA PANKKI SUOMI OYJ

NORDEA PANKKI SUOMI OYJ NORDEA PANKKI SUOMI OYJ 35.000.000 euron Liikkeeseenlasku Nordea Pankki Suomi Oyj 19/2006 All Stars Aasia Ekstra Laskettu liikkeeseen osana 5.000.000.000 euron joukkovelkakirjaohjelmaa OSA A SOPIMUSEHDOT

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt 1 Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt Rahoitustarkastuksen 2.2.2007 hyväksymät säännöt. 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+, ruotsiksi

Lisätiedot

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN.

VAIKKA LAINAN TAKAISIN MAKSETTAVA MÄÄRÄ ON SEN NIMELLISARVO, SIJOITTAJA VOI MENETTÄÄ OSAN MERKINTÄHINNASTA, JOS LAINA ON MERKITTY YLIKURSSIIN. DANSKE BANK A/S DDBO 2020: GLOBAALIT OSAKKEET Lainakohtaiset ehdot A. Sopimusehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä 28.6.2012 päivättyyn sekä 8.8.2012, 5.11.2012, 13.2.2013 ja 7.5.2013 täydennettyyn

Lisätiedot

EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 6/2009 PRIVATE PLACEMENT LAINAKOHTAISET EHDOT

EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 6/2009 PRIVATE PLACEMENT LAINAKOHTAISET EHDOT 1(1) EVLI PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAN MUKAISEN JOUKKOVELKAKIRJAN 6/29 PRIVATE PLACEMENT LAINAKOHTAISET EHDOT INDEKSILAINA EVLI POHJOISMAAT OPTIMIAJOITUS 214 PRIVATE PLACEMENT Nämä Lainakohtaiset

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Danske Bank Osakeobligaatio 1044: OSAKEOBLIGAATIO POHJOISMAAT IV

Danske Bank Osakeobligaatio 1044: OSAKEOBLIGAATIO POHJOISMAAT IV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi Danske Bank Osakeobligaatio 1044: OSAKEOBLIGAATIO POHJOISMAAT IV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank A/S. Lainan järjestäjä ja liikkeeseenlaskijan

Lisätiedot