Korpiselkä, Tolvajärvi kartta löytyy:

Transkriptio

1

2 Lähde mukaan sotahistorialliselle retkelle, joka suuntautuu Korpiselän, Tjokin ja Kokkarin kautta Tolvajärvelle. Matkan ajankohta on heinäkuun ensimmäinen viikko Retki kestää yhden päivän, eli lähdemme aamulla ja palaamme takaisin illalla. Matkareittinä on Niirala, Värtsilä, Havuvaara, Korpiselkä, Tjokki, Kokkari, Tolvajärvi, Soanlahti, Roikonkoski (mahdollisesti Loimola) ja takaisin Värtsilään Petroskoin tietä. Ilmoittaudu matkalle viimeistään huhtikuussa p Sotahistoriallista matkaa varten tarvitaan vähintään vuoden Venäjän viisumi ja Venäjän rajavyöhykelupa Värtsilään ja Korpiselkää (sen saa tilattua Lämpöidealta Joensuusta ja se maksaa 20 euroa. Toimitus kestää noin 1-2 kk). Katso Lämpöidean yhteystiedot netistä, Malmikatu 5, Joensuu. Puhelin tai

3 Alkuperäisen suunnitelman mukaan retki olisi jatkunut Tolvajärveltä Ristisalmen kautta Vegarukseen, mutta tie on siellä todella huono. Jos halukkaita löytyy, järjestämme maastoautoilla matkan Värtsilästä Korpiselän kautta Tsokkin, Kokkarin ja Tolvajärven kyliin. Paluumatka tehdään joko menoreittiä, tai vaihtoehtoisesti Roikonkosken tai Soanlahden kautta. Korpiselän vanha kylä jää rajavyöhykealueelle, joten sinne tuskin pääsemme reissun aikana! Korpiselkä, Tolvajärvi kartta löytyy: Suistamo, Soanlahti ja Roikonkoski: Jos lähdemme matkalle aikaisin aamulla, voimme palata illalla takaisin Suomeen Niiralan tullin kautta. Matkalla on yksi huonompi paikka Korpiselkä - Kokkari välillä. Kolossenjärven ja Vuotsijärven välisen joen yli on tehty väliaikainen silta mäntytukeista, mutta siitä on pääsyt yli maastoautoilla! Matkalla pysähdymme Korpiselän ja Kokkarin hautausmaille, jossa lepää useiden meidän läheisiä. Tolvajärvellä on paljon tutustumispaikkoja, mutta matkalla me tutustumme vanhan Tolvajärven kylän alueeseen, joka on nykyään luonnonsuojelualuetta. Käyntikohteina ovat koulun vierellä ollut kenttähautausmaa, Tolvajärven tsasounan ja kalmiston paikka, Matkailumaja, sekä matkan päätteeksi ajamme Tolvajärven harjujen läpi Kivisalmelle ja mahdollisesti Ristisalmelle saakka, jossa käytiin sekä talvisodassa, että jatkosodassa kovia taisteluita. Pidämme ruokailutauon Tolvajärven kauniilla rannalla, joko Kivisalmen vierellä olleen runonlaulajapatsaan paikalla tai matkailumajalla. Tolvajärveltä muistamme eversti Talvelan ja everstiluutnantti Pajarin joukkojen torjuntavoiton Joulukuun alussa perustettiin Ryhmä Talvela, jonka miehet iskivät Tolvajärven Kivisalmella olleet neuvostojoukot hajalle. Neuvostojoukot kuuluivat 139. divisioonaan, 75. divisioonaan ja 155. divisioonaan (JR 609). Tämän jälkeen neuvostodivisioona pääsi kiertämään suomalaisten joukkojen selustaan Korpiselän ja Tolvajärven väliselle tielle. Tolvajärvellä olleet suomalaisjoukot jäivät siinä vaiheessa mottiin. Neuvostodivisioona valtasi samalla Tolvajärven matkailijamajan ja siihen majoittui neuvostodivisioonan esikunta. Pajarin komppania hyökkäsi 11. -

4 välisenä yönä Korpiselän suunnalta motittavaa neuvostojoukkoja kohti ja eversti Talvelan joukot Tolvajärven suunnalta. Seuraavien päivien raskaissa taisteluissa neuvostojoukot saatiin perääntymään Aittojoelle saakka ja osittain tuhottua Tolvajärven alueelle. Tätä taistelua kutsuttiin Tolvajärven voitoksi. Matkailijamaja saatiin vallattua takaisin suomalaisjoukoille 12. joulukuuta 1939 ja siellä olleet neuvostojoukkojen esikunnan henkilöstö kaatui. Yhden kaatuneen komisaarin muistomerkki löytyy Matkailijamajan läheisyydestä. Joulukuun 18. päivänä 1939 eversti Talvela ylennettiin kenraalimajuriksi ja everstiluutnantti Pajari everstiksi. Tolvajärven taisteluissa suomalaisjoukot kärsivät noin 750 miehen tappiot ja vastapuolella olleet neuvostojoukot yli miehen tappiot. Tolvajärvellä taisteltiin jatkosodan alussa 1941 heinäkuun puolivälin jälkeen. Ristisalmella suomalaiset ja saksalaiset joukot kärsivät suuria tappioita. Tolvajärvellä kuolleet sotilaat haudattiin Tolvajärven kansakoulumäen itärinteeseen perustettuun kenttähautausmaahan. Tolvajärven reissun aikana tarvitsemme maastoautoja, sillä tiet ovat paikka paikoin huonoja. Katso Tolvajärvi-video vuodelta Alla linkin osoite, jos yllä oleva linkki ei toimi! Tolvajärven kartastot löydät esitteen takasivuilta!

5 Suomen matkailuyhdistyksen matkailijamaja valmistui kesällä 1939 Tolvajärvellä olevan Hirvasharjun päälle ja sen avajaisia pidettiin tiistaina Kuvassa ylhäällä matkailijamaja elokuussa 1941 (SA-kuva). Matkailumaja toimi talvisodassa ja jatkosodan alussa 1941 neuvostorykmentin komentopaikkana. Matkailijamajalla oli suomalaisten kenttäsairaala talvisodassa ja jatkosodan alussa vuonna 1941 siellä toimi saksalaisten kenttäsairaala. Matkailijamaja jouduttiin peruskorjaamaan syksyllä 1941, kun Neuvostoliiton sotilaat olivat särkeneet matkailumajan kalusteita, ovia ja ikkunoita. Merkillistä oli se, että matkailijamajan ovenkahvat ja saranat olivat lähteneet neuvostosotilaiden mukaan. Myös heinäkuussa 1941 käydyssä taistelussa talo vaurioitui. Matkailijamaja saatiin takaisin matkailukäyttöön kesällä 1942, kun se korjattiin talven aikana. Matkailijamajan ensimmäisessä

6 kerroksessa (betoninen osa) oli keittiö, ruokasali ja ns. seurusteluhuone, sekä kattilahuone. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa oli majoitustilat 40 hengelle. Kellarissa olivat kylmätilat ja ruokavarastot. Talossa oli keskuslämmitys, kylpyhuone ja "juokseva kuuma- ja kylmävesi" kaikkiin huoneisiin. Jätevedet varastoitiin jätevesikaivoihin ja puhdistettiin, ennen niiden laskemista luontoon. Talossa oli varalämmityslaitteena kamiinoita, jos kattila ei olisi ollut toimintakunnossa. Päärakennuksen vieressä oli talousrakennus ja rannassa oli suuri saunarakennus. Talon suunnitteli arkkitehti Aulis E. Hämäläinen Suomen matkailijayhdistyksestä. Matkailijamaja oli kesän ja syksyn 1939 käytössä vain lokakuulle saakka, jolloin se suljettiin matkailijoilta.

7 Matkailumaja ja sen sauna Hirvasjärven rannalla SA-KUVAT

8 Tolvajärven kenttähautausmaa SA-kuva Suomalaisten kaatuneitten hautaus elokuussa Hautauksen toimitti kapteeni/pastori Kurkiala. SA-kuva

9 Kuvassa haudataan suomalaisia sotilaita. Edessä ovat vänrikki Sulo Elorannan (k ) ja sotamies Pentti Paanasen (k Ristisalmella) haudat Tolvajärven kenttähautausmaalla. Miehet kaatuivat Ristisalmen yli tehdyn saksalaishyökkäyksen aikana, joka toteutettiin Sunnuntai-illan ja maanantaiaamun välisenä yönä. Suomalaiset vietiin saksalaisten syöksyveneillä Ristisalmen yli ja epäonnistuneessa hyökkäyksessä kaatui ja katosi kymmenkunta miestä, pääosin neuvostojoukkojen tykistökeskityksen aikana. Lisäksi kymmeniä miehiä haavoittui. Komentoryhmän miehet haavoittuivat ja useita miehiä kuoli klo 21.00, kun oman tykistön kranaatin osui komentoryhmän poteroon. JP 7 ensimmäisen komppanian tappiona oli tehdyn hyökkäyksen aikana viisi kaatunutta ja 25 miestä haavoittunutta. Tolvajärvellä Ryhmä Oinosen joukot alistettiin heinäkuun puolivälin jälkeen saksalaisen kenraaliluutnantti Engelbrechtin alaisuuteen. Ristisalmen alueella hyökkäystä johti saksalainen everstiluutnantti Ritzzman (JR 307) ja ensimmäinen hyökkäysyritys oli katastrofi. Saksalaiset olivat yrittäneet useita kertoja Ristisalmen yli ja oli suomalaisten vuoro, joka epäonnistui. Heinäkuun lopussa Tolvajärvellä kaatui suomalaista ja kaatuneet haudattiin Tolvajärven kenttähautausmaahan odottamaan mahdollista uudelleenhautausta kotikuntiin. Tolvajärvellä kaatui heinäkuun lopussa satoja saksalaissotilaita ja myös vastapuolella taistelleen neuvostoarmeija kärsi suuria tappioita.

10 Saksalaisten komentaja kenraali Erwin Engelbrecht ja everstiluutnantti Wahlbäck keskustelevat Ristisalmen ylittämisestä Tolvajärvellä SA-kuva. Jatkosodassa suomalaisten ohella saksalainen 163. divisioona (everstiluutnantti Rizzmannin rykmentti JR 307) hyökkäsi Tolvajärveltä kohti Vegarusta. Divisioona kärsi heinäkuun ja elokuun 1941 aikana miehen tappiot. Osa kaatuneista on haudattu Tolvajärvelle perustettuun kenttähautausmaahan. Saksalaisilla oli kenttähautausmaat myös Ägläjärvellä ja Loimolassa. Kaikki em. hautausmaat tuhottiin jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton toimesta. Saksalainen 163 divisioona (163. Infanterie division) tuli Kaltimoon kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa 1941 se siirtyi Joensuun Heinävaaraan ja sieltä jatkosodan alettua Värtsilän kautta Korpiselkään ja sieltä edelleen Tolvajärvelle. Tolvajärvellä taistelivat saksalaisdivisioonan ohella Ryhmä Oinosen joukko-osastot, JP 5, JP 6. Ristisalmella saksalaisosasto kärsi suuret tappiot ja myös Kollaajoen ja Suojärven välisellä alueella saksalaisten tappiot olivat suuria. Saksalaiset ovat yrittäneet saada lupaa pystyttää muistomerkit kenttähautausmaille, siinä onnistumatta. Vastaavat suomalaisten muistomerkkien pystytykset ovat pääosin hyväksytty venäjällä.

11 Kuvan kenttähautausmaan takana näkyy Profeetta Elian tsasouna, joka oli Tolvajärven rannalla. SA-kuva

12 Tolvajärven rannalle 1860-luvulla rakennettu Profeetta Elian tsasouna ja kalmisto, Museovirasto Musketti

13 Tolvajärven koululta Tolvajärven rantaan johtava kylätie, takana Kotisaari. Kuva 1920-luvulta Rajavahti nimisestä lehdestä vuodelta 1928

14 Tolvajärven Kivisalmen sillan viereen pystytettiin runonlaulajanpatsas Kuva Toukomies lehdestä. Olavi Paavolainen kirjoitti muistiinpanoihin kesällä 1941: "Saavutamme vihdoin sen paikan, missä metsä loppuu, harjun selkä taittuu ja vedet taipuvat molemmilta puolin melkein yhteen syleillen kumpua, jolla seisoo, kuulu Runonlaulajan patsas. Jalusta on tyhjä... Mustasta kivestä lohkaistu patsas on syösty alas ja makaa vesikivillä. Mutta mustasta pinnasta välkkyy jatkuvasti ylevä teksti: MATKAMIES, PYSÄHDY... Ja kultainen kannel loistaa yhä rantakivien välissä, kuin olisi sen helähtävä sävel vasta ensimmäisen kerran kaikunut alkuaikojen syntyvän maiseman pyhistä, hämäristä vesistä. Tänä aamuhetkenä Vornasten ja Shemeikkain sortuneen patsaan äärellä nousi sodan raiskaama ja hävittämä Tolvajärven maisema mielessäni vertauskuvalliseen suuruuteen"

15 Alla Tolvajärveltä ja Korpiselästä löytyviä vanhoja ja uudempia videolinkkejä: Jos linkki ei toimi, kopioi se ja vie YouTuben sivustoon! Sotaan liittyvät videot Sotahistoriaretkiltä videoita Korpiselkään liittyviä videoita Seuraavilla sivulla on Ristisalmen taistelukertomuksia ajalta Kertomuksissa mainitut miehet olivat Ilomantsissa kesäkuun lopusta 1941 aina 15. heinäkuuta saakka ja siirtyivät sieltä polkupyörillä Tolvajärven alueelle.

16 Ristisalmen alue Ristisalmen takana neuvostopuolustuslinjat ja suomalaissaksalainen osasto hyökkäsi syöksyveneillä salmen yli ja tappioita tuli paljon suomalaisosastolle (JP 7, toinen pataljoona). Kuva on saksalaisten lentojoukkojen ottama. Ensimmäisessä aallossa edenneet kersantti Vellingin miehet joutuivat palaamaan takaisin Ristisalmen takaa uimalla ja he jättivät aseet ja varusteet salmen taakse ja 3-4 miestä hukkui. Saksalaiset lentäjät ilmoittivat, että Ägläjärven kylän on neuvostojoukot sytyttäneet tuleen. Tiellä Ägläjärvi- Vuondele marssirivistöjä Suojärven suuntaan.

17

18

19

20 Yllä saksalaisdivisioonan muistiinpanot vapaasti Suomennettuna: Kenraaliluutnantti Oinosen henkilöstöpäällikkö ilmoitti, että Ristisalmella on ollut kovaa vastustusta. Hyökkäys on alkanut ja etulinja on edennyt Vitsaojalle ja pienempiä osia myös Ristisalmen itäpuolelle. Iltaan saakka hyökkäämässä on suomalaispataljoona ja illalla suomalaiset jatkavat hyökkäystä ruokailun jälkeen. Kolmetoista suomalaissotilasta on yrittänyt hyökätä venäläisbunkkereihin, mutta ne eivät ole onnistuneet tehtävässään. Kello saatiin tuhottua ensimmäinen venäläisbunkkeri. Iltapäivällä olemme saaneet ilmakuvia alueesta ja kello kuvataan alue uudelleen.

21

22 Yllä saksalaisdivisioonan muistiinpanot vapaasti suomennettuna: Ägläjärvi-Aittojoki tie on täynnä sotilaita. Muualla lähiympäristössä hyökkäykset ovat olleet menestys. Hieman myöhemmin saimme sanoma, että joen yli siirtyminen on onnistunut alaryhmillä. Pioneerit ja jääkärit ovat joen toisella puolella, mutta myöhemmin joen takaa itäranta on supistunut ja olemme aloittaneet evakuoinnin. Kello järven itärannalta on evakuoitava uudelleen miehiä, koska venäjä on aloittanut vastahyökkäyksen. Kello 2.40 Major Prahl raportoi epäonnistuneesta hyökkäyksestä. Eversti Rizzman ilmoitti, että myös Ägläjärven suunnalle tehty hyökkäys on epäonnistunut. Rizzman ehdottaa, että Kitelänselän valtaaminen on ennakkoedellytys hyökkäystoiminnan jatkamiseksi. On ryhdyttävä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että nyt tarvitaan Yläjärven suunnalta hyökkäystä.