Kunnat muutoksessa tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin

Transkriptio

1 Kunnat muutoksessa tilannekatsaus ajankohtaisiin kunta-asioihin Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Lahti varatoimitusjohtaja

2 Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Rakennelakityöryhmä Metropoliselvitys Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Uudistusten aikataulut Arvio uudistuksesta ja 4/2014 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntien II kuulemiskierros Kuntien lausunnot Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntarakennelaki voimaan Rakennelain täydennys Lausunnot Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä Kuntien lausunnot 5/ HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan (Voimaan suurilta osin ) Sote Palvelurakennetyöryhmä Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun HE + eduskuntakäsittely mennessä Kuntien lausunnot ja Sote-selvityshenkilöt Sote järjestämislaki väliraportti loppuraportti Kuntien lausunnot HE luonnos 08/ 2014 Puheenjohtajien sopimus Eduskuntakäsittely Kuntien lausunnot HE luonnoksesta 08-10/2014 Parlamentaarinen valmisteluryhmä Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-alueen perussopimus Aluekierros toimeenpanosta Halukkuus tuottamisvastuuseen Sote-alueet: Kuntayhtymä aloittaa viimeistään Toiminnassa viim Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot Tuotantokunta/kuntayhtymä aloittaa viimeistään

3 Kuntaliiton lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista ja eräistä siihen liittyvistä laeista (liiton hallitus käsittelee ) Lain tarkoitus ja tavoitteet ovat hyviä. Huomio kiinnitettävä lakiluonnoksen parantamiseen ja uuden järjestelmän toimivuuden varmistamiseen Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että tavoitteisiin lisätään palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Laista puuttuu kytkentä kuntatalousohjelmaan sekä siihen kiinteästi liittyvään sote-kustannusten hallintajärjestelmään, jolla sovitetaan yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoituksen kokonaisuus. Kuntaliitto edellyttää, että tämä lisätään Laki on luonteeltaan puitelaki ja sen seurauksena useat lakiesityksen kohdat ja niiden perustelut jäävät tulkinnanvaraisiksi

4 Järjestämisvastuu ja järjestämispäätös Kuntaliitto ei pidä perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon periaatteen mukaisena sitä, että sotealue päättäisi tuotantovastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät, niiden tehtävät sekä niiden rahoituksen Tuotantovastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän tulee voida päättää palvelujen hankinnasta ja palvelusetelin käytöstä paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien puitteissa. Kuntaliitto pitää tiedonhallinnan osalta sote-alueelle esitettyä vahvaa roolia kannatettavana, koska sillä on avainrooli integraation käytännön toteuttamisessa

5 Tuottaminen Tuottamisvastuusta säätämisen tapa ei ole riittävän yksityiskohtainen eikä selkeä. Tulkintaongelmien välttämiseksi erityisesti suppeamman tuottamisvastuun teemallinen kuntayhtymä kaipaa selkiyttämistä Tuottamisvastuusta määrättäisiin järjestämispäätöksellä, joka on luonteeltaan hallinnollinen päätös. Tuottamisvastuussa on kyse kunnille annettavista tehtävistä, joista tulisi perustuslain mukaan säätää lailla

6 Hallinto Laissa pitäisi säätää, että kuntayhtymän ylin toimielin on yhtymäkokous, jonka kokoonpanossa ei oteta huomioon poliittista edustavuutta. Jokainen jäsenkunta valitsisi yhtymäkokousedustajansa kuhunkin yhtymäkokoukseen ja antaisi toimintaohjeet Kuntien omistajaohjauksen välineiden luominen tärkeää. Yhtymäkokous-hallitus malli johtaisi helposti liian suureen hallitukseen Tilannetta selkeyttäisi yhtymäkokouksen ja hallituksen väliin perustettava esim jäsenen hallintoneuvosto -tyyppinen kuntien edustajista koostuva elin, joka olisi poliittisesti edustava. Se voisi valita ja tarvittaessa erottaa hallituksen ja sille hallitus raportoisi toiminnasta ja taloudesta

7 Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Valtion ja sote-alueen välisen neuvottelumenettelyn juridista asemaa on selkiytettävä Kuntaliitto korostaa, että sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksen hyväksyminen on osa kuntahallintoa ja sen tulee tapahtua sote-alueen ylimmässä päättävässä toimielimessä. Ministeriöön perustettavan ohjausyksikön toiminta ei saa eriytyä taloudesta (sote-menojen hallintajärjestelmä osaksi kuntatalousohjelmaa)

8 Rahoitus Sote-alueen rahoitusta ja kustannusten jakaantumista koskevaa pykälää muotoiltava niin, että se on yksiselitteisesti tulkittavissa. Kuntaliitto vaatii, että kuntien maksuosuuksien ja tuotantokorvauksien määräytymisperusteista säädetään esitettyä yksityiskohtaisemmin Rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa tuotantoalueita toiminnan kustannustehokkuuteen ja uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoon Tuotantoalueella tulee voida olla myös muita rahoituslähteitä

9 Voimaanpanolaki Henkilöstön asema Omaisuusjärjestelyt Rahoituksen siirtymäjärjestely Muutostuki Varainsiirtoverolain väliaikainen muuttaminen

10 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta Aikataulu kiirettä pitää Sote-alueet 1 5 ja niihin kuuluvat kunnat Sote-alueen kuntayhtymän perustaminen» Perussopimus hyväksyttävä viimeistään » Kuntayhtymän aloitettava toimintansa viimeistään Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja ky:t» Kunnan ja ky:n ilmoitettava halukkuutensa toimia tuottamisvastuussa olevana kuntana tai ky:nä viim » Jos tuottamisvastuu ei kata alueen kaikkia kuntia, sote-alueen on kutsuttava koolle viim kuntien edustajat selvittämään, miten tuottamisvastuu voidaan toteuttaa» Ellei tuottamisvastuu kata kaikkia alueen kuntia, sote-alue määrää kunnat, joiden muodostettava tuottamisvastuussa olevat alueet ja kutsuu koolle ao. kuntien edustajakokouksen Sote-alueen laadittava ja hyväksyttävä järjestämispäätös ensimmäisen kerran viim Sote-alueiden järjestämisvastuu ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja ky:ien tuottamisvastuu alkaa

11 Kuntatalous

12 % Kuntien vuosikate % poistoista Päijät-Häme Päijät-Häme Koko maa * Lähde: Tilastokeskus

13 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), /as. Päijät-Häme yhteensä * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

14 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Lahden kaupunki * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

15 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Päijät-Häme pl. Lahden kaupunki * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) Lähde: Tilastokeskus

16 90 Päijät-Hämeen kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , milj Vuosikate Tilikauden tulos * Lähde: Tilastokeskus

17 4 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Päijät-Häme Rahavarat, Päijät-Häme Rahavarat, koko maa Lainakanta, Päijät-Häme Lainakanta, koko maa * Lähde: Tilastokeskus

18 Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Mrd. euroa 2,02 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 2,07 Asukasta kohti, Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos, mrd euroa Lainakanta: Mrd. euroa Asukasta kohti, ,74 8, ,62 8, Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): ,30 9, ,83 1) 10, ,43 11, ,31 12, * 0,37 13, Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Kuntien lkm. yhteensä Kuntien lkm. (v kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen Vuosikate < poistot Kertynyttä alijäämää taseessa Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa

19 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas * Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus

20 Kuntatalouden tulosta parantaneita tekijöitä v Suuri kunnallisverojen kasvu (6,7 %): Vuosimuutos yhteensä, milj siitä, milj. : Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) 474 siitä elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) 223 Tilitysuudistus: tammikuu > joulukuu (kertaerä) 200 Kuntien tuloveroprosenttien korotukset 133 Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313 Kuntien henkilöstösopeutus: KT Kuntatyöantajien selvitys, milj. 400 Vuoden 2013 toimenpiteet yhteensä, milj. : Verotustekniset toimenpiteet 674 Tuloveroprosenttien korotukset 133 Henkilöstösopeutukset (KT) 400 = Yhteensä (Lisäksi satunnaiset erät, kuten yhtiöittämiset ja muut organisaatiomuutokset)

21 Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Uusimaa Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kaikki kunnat: * 2013* Lähde: Tilastokeskus

22 Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus

23 Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien lopussa, /asukas Kaikki kunnat: * Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2013* Lähde: Tilastokeskus

24 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2012 ja 2013 lopussa, /as. Kunnan asukasluku * Kaikki kunnat Lähde: Tilastokeskus

25 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalvelubudjetti sekä Kuntaliiton laskelmat

26 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet PPB Prosenttia: BKT, määrän muutos -1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 1,4 1,4 Palkkasumman muutos 3,4 0,5 0,9 1,7 2,2 2,4 2,5 Ansiotasoindeksin muutos 3,2 2,2 1,4 1,2 1,5 1,8 2,0 Työttömyysaste 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 7,8 7,5 Kuluttajahintojen muutos 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 1,8 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 0,9 1,1 1,5 1,7 1,9 Valtionosuusindeksin muutos 3,8 3,0 1,5 0,6 1,5 1,7 1,9 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,6 1,8 1,2 1,1 1,5 1,8 2,0 Ennusteet huhtikuussa 2014 (PPO): BKT, määrän muutos -1,0-1,4 0,5 1,4 1,8 1,5 1,4 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 3,2 3,2 1,0 2,0 1,3 1,3 1,8 1,2 2,5 1,5 2,2 1,8 2,4 2,0 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 7,7 2,8 8,2 1,5 8,4 1,5 8,3 1,7 8,1 1,9 7,8 1,8 7,5 1,8 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 1,1 1,2 1,5 1,7 1,

27 Palkat Yhteensä Ostot Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. Toimintamenot yht. Muut henkilöstömenot Ostot Avustukset Korkomenot Investoinnit Muutosprosentti: Toimintamenot yht. Palkat Menot yhteensä ,44 16,29 4,85 13,39 2,24 0,33 4,59 42,36 5,0 4,1 5,4 5,1 2013* 38,39 16,38 4,96 13,90 2,36 0,30 4,70 43,39 2,5 0,6 3,9 2,4 2014** 1) 38,78 16,32 4,90 14,41 2,43 0,31 6,90 45,99 1,0-0,4 3,6 6,0 2015** 38,99 16,15 4,83 14,94 2,61 0,34 4,61 43,95 0,5-1,0 3,7-4,5 1) Vuodesta 2014 lähtien menojen tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen 2016** 39,98 16,40 4,88 15,58 2,65 0,40 4,64 45,02 2,5 1,5 4,3 2,4 2017** 40,94 16,62 4,92 16,25 2, ** 42,10 16,89 4,99 17,02 2,73 Muut toimintamenot 0,67 0,78 0,73 0,47 0,47 0,47 0,47 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ,49 4,64 46,07 2,4 1,4 4,2 2,3 0,64 4,64 47,38 2,8 1,7 4,8 2,

28 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: * Arvo: 5,1 % 1,8 % 2,4 % Määrä 1) : 1,9 % 0,4 % 1,0 % Kustannustaso: 3,2 % 1,4 % 1,4 % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) *Arvon muutos ilman yhtiöittämisten vaikutuksia 0, * 14a 15a 16a 17a 18a 2) 2) 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. 2) Vuosina 2014 ja 2015 menojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

29 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,5 1,0 0,5 2) 2) 2,5 2,4 2, a 15a 16a 17a 18a 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuosina toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

30 Kuntien verotulot vuosina , mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji * 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kunnallisvero 16,84 17,97 18,25 18,46 19,05 19,73 20,38 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 1,31 1,39 1,45 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,59 1,62 1,65 1,68 Verotulot yhteensä 19,32 20,63 21,15 21,52 21,98 22,77 23,51 Muutos, %: Kunnallisvero 3,9 6,6 1,6 1,2 3,2 3,5 3,3 Yhteisövero -26,9 8,2 6,1 5,8-11,2 6,5 4,1 Kiinteistövero 5,7 7,2 10,9 5,2 1,9 1,9 2,0 Verotulot yhteensä 1,3 6,8 2,5 1,8 2,1 3,6 3,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 19,74 19,74 19,74 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36 1) 30,30 30,30 30,30 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 prosenttiyksikköä Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

31 Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd Yht mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna milj = Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. ) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten (40 milj. ) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. )

32 Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat ,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4, * -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5, ** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5, ** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät ) 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5, ** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 23,41 4, ** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

33 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, ,0 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot

34 4,0 Vuosien valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa! 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 2,0 0,63 1,41 1,45 1,50 1,50 1,5 1,0 0,5 0, * 14** 15** 16** 17** 18** Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPB

35 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan Ei ennuste) Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB

36 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos ,64-37,44-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0, * 11,96-38,39-26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0, ** 11,90-38,78-26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1, ** 11,04-38,99-27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 muutosprosentti: Toimintatulot 2,1 2,8-0,5-7,2 Toimintamenot 5,0 2,5 1,0 0,5 Verotulot 1,3 6,8 2,5 1,8 Valtionosuudet 5,4 2,6-2,3-1,6 Vuosina 2014 ja 2015 tuloslaskelman eriin vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisen on arvioitu parantavan tilikauden tulosta noin 1 miljardia euroa voi olla suurempikin Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB /Kuntaliitto

37 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot ,79 0,25-0,55-4,59 0,21 0, * 2,69 0,37-0,60-4,70 0,23 0, ** 2,56 1,37-1,60-6,90 0,20 3, ** 1,77 0,30-0,48-4,61 0,20 0,95 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta ,98-0,08 2,41-1,48 0,55 0,25-0,33 4,20 13,81-1,09 0,13 3,02-1,65 0,39 0,20 1,00 5,16 15,56-0,82-0,80 2,90-1,70 0,45 0,00 0,03 5,19 17,21 Vuonna 2014 rahoituslaskelman erissä on mukana kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutukset ,87-0,10 3,27-1,80 0,45 0,00-0,05 5,14 19,13 Lähteet: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB /Kuntaliitto

38 Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa maakunnittain, /as. Pohjois-Savo Kymenlaakso Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Päijät-Häme Keski-Suomi Lappi Pohjanmaa Etelä-Karjala Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta Lähde: VM/KAO

39 Valtionosuusuudistus: Suurimmat voittajat ( /as.) vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/KAO Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Koko maa ,0 Evijärvi ,9 Utsjoki ,3 Raahe ,7 Kotka ,6 Kittilä ,9 Juva ,2 Iisalmi ,7 Juankoski ,8 Siikajoki ,9 Sodankylä ,6 Tohmajärvi ,9 Miehikkälä ,0 Vieremä ,8 Nurmes ,7 Pyhäjoki ,

40 Valtionosuusuudistus: Suurimmat häviäjät ( /as.) vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/KAO Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Koko maa ,0 Merikarvia ,0 Eurajoki ,3 Luhanka ,4 Kivijärvi ,4 Rautjärvi ,9 Rantasalmi ,6 Pomarkku ,3 Kinnula ,8 Rautavaara ,7 Karstula ,3 Kannonkoski ,5 Orivesi ,5 Taivassalo ,3 Pudasjärvi ,0 Luoto ,

41 Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa Päijät-Hämeen kunnissa Lähde: VM/KAO Kunta Asukas- Valtionosuudet Esityksen vaikutus luku yhteensä 2014 valtionosuuksiin yhteensä Nykyinen Uusi Laskenn järjes- järjes- /as vaikutus telmä telmä tulovero- /as. /as. prosenttiin %-yks. Koko maa ,0 Päijät-Häme ,1 Hollola ,7 Nastola ,6 Padasjoki ,6 Lahti ,2 Hartola ,0 Heinola ,2 Asikkala ,6 Orimattila ,7 Kärkölä ,7 Sysmä ,0 Hämeenkoski ,

42 Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Merikarvia +5,0 prosenttiyksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,9 prosenttiyksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, prosenttiyksikköä: +2,50 +6,00 (34 kpl) +1,00 +2,49 (66 kpl) +0,00 +0,99 (101 kpl) -0,00-0,99 (77 kpl) -1,00-2,70 (26 kpl) Maakuntakeskus Kuntarajat: Mml

43 Kuntalain kokonaisuudistus aikataulu Asettamispäätös Alustavat linjaukset kuuleminen kevät-kesä 2013 Jaostojen toimikausi Eduskunta syksy 2014 Uusi kuntalaki voimaan

44 Kuntaliitto-konsernin palvelut KT Kuntatyönantajat Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntarekry Oy KL-Kustannus Oy Kuntatalon kokouspalvelut Gustavelund kokoushotelli FCG Finnish Consulting Group Oy

45 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kuntapäättäjä-palvelut» ja tuoreet kuntauutiset joka päivä: KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: