KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO"

Transkriptio

1

2 Julkaisija: Yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä puh. (014) /vaihde fax (014) sähköposti: internet: Lisätietoja: Vt.maakuntajohtaja Jukka Patrikainen puh. (014) Yli-insinööri Erkki Pyyppönen puh. (014) Julkaisu: B 117 ISBN X ISSN Pohjakartat: Painos: Kansi: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 017/KESU/2002 Genimap Oy, lupa L4701/ kpl Tuula Niemistö Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2002

3 KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET

4 KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 Asiakirjan tarkoitus Maakunnan perusrakenteen kärkihankelistassa esitellään valtion tulo- menoarvioon ja valtion yksiköiden talousarvioihin tähtääviä kansallisesti ja osin EU-rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita. Siihen on koottu maakunnan keskeiset perusrakenteen hankkeet, joista on esitetty kuvaukset ja perustiedot. Asiakirja on valmisteltu maakuntahallituksessa käytyjen keskustelujen perusteella yhteistyössä alueen kansanedustajien kanssa. Sitä käytetään liiton ja maakunnan kansanedustajien yhtenä edunvalvonnan välineenä. EU-rahoituksesta on valmisteltu erikseen maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa sovitetaan yhteen seuraavan varainhoitovuoden EU-varojen ja kansallisten rahoitusosuuksien kohdentuminen maakunnassa ohjelmaa rahoittaville viranomaisille. Koska yhteistyöasiakirjassa ei esitetä kansallisesti rahoitettavia hankkeita tämä asiakirja täydentää maakunnan yhteistyöasiakirjaa. Lisäksi tässä esitettyjä hankekuvauksia hyödynnetään yhteistyöasiakirjaan sisältyvien EUvarojen ja kansallisten rahoitusosuuksien yksilöinnissä. Keski-Suomen strategiat Keski-Suomessa luodaan hyvinvointia kannattavalla ja uudistuvalla yritystoiminnalla. Toimiva perusrakenne on keskeinen yritystoiminnan apuväline. Valmisteltavana olevassa maakuntasuunnitelmassa maakunnan vision lähtökohtana on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi myös elämän laadun korostuminen. Keski-Suomi on monikeskuksinen, tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun ja mahdollisuuksien maakunta. Yhdyskuntien perusrakenteeseen sisältyvät teknisen huollon ratkaisut ja luontoinfra ovat tärkeitä elämisen laatutasoa tukevia elementtejä. EU:n tavoite 1 alueen strategiana on: Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Ydinverkostot muodostuvat puun, metallin, energian ja kiven jalostukseen sekä matkailuun ja maatilatalouteen. EU:n tavoite 2- alueella strategiana on: Tiedolla ja työllä itsensä elättävä eteläinen Keski-Suomi. Strategia perustuu kuntakohtaiseen erikoistumiseen. Tavoitteiden saavuttamisen perustana on maakunnan omien ponnistelujen lisäksi osapuolten keskinäinen yhteistyö ja riittävät valtiovallan toimenpiteet.

5 Valtion talousarvion, ministeriöiden ja keskushallinnon sekä osin EU:n kautta rahoitettavia maakunnan perusrakenteen kärkihankkeita ovat vuonna 2003: (Hankkeiden keskinäiseen tärkeysjärjestykseen ei ole otettu kantaa) LIIKENNEHANKKEET Tiehankkeet VT 4 Jyväskylä-Kirri (Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen) 20,963 M (124,6 Mmk), maakunnan kärkihanke VT 4 Heinola-Jyväskylä 54 M (320 Mmk) VT 18 Multia- Ähtäri-tiehankkeen jatko 17 M (100 Mmk) VT 4 Kirri-Äänekoski 37 M (220 Mmk) Perustienpidon rahoitustason nosto Muut liikennehankkeet Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus 5,0 M (30 Mmk) Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä 4,05 M (24,1Mmk) YMPÄRISTÖHANKKEET Leivonmäen kansallispuisto-ympäristöhanke 1,85 M (11 Mmk) Kuorevesi-Jämsä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 2,8 M (16,7 Mmk) Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo 1,682 M (10,0 Mmk) Kivijärven jätevedenpuhdistamo 1,18 M (7 Mmk) 1) Konneveden jätevedenpuhdistamo 1,260 M (7,5 Mmk) Pohjoisen Keski-Suomen alueellinen jätteenkäsittelyalue 1,212 M (7,2 Mmk). TURVALLISUUSHANKKEET Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen 20 M (120 Mmk) 1) Toteutus alkamassa ilmeisesti v.2002

6 VT 4 Jyväskylä-Kirri (Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen) Sijainti: Jyväskylä, Jyväskylän mlk Valtatie 4 (E75) on tärkein tieyhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois -Suomen välillä sekä osa yleiseurooppalaista TEN - tieverkkoa. Tiejakso Jyväskylästä pohjoiseen toimii osana lentokenttäyhteyttä ja palvelee Keski-Suomen maakunnan keskeistä kasvuvyöhykettä. Palokan eritasoliittymän läheisyydessä on nopeasti kasvava liiketoiminta-alue. Nykyinen tie on Jyväskylästä pohjoiseen yksiajoratainen ja noin 10 m leveä. Liikennemäärät vaihtelevat eri kohdilla tieosuutta ajon./vrk (KVL 2001), josta raskaita ajoneuvoja 10-14%. Ennustetilanteessa vuonna 2020 liikenteen arvioidaan olevan ajon./vrk ja ilman tiejakson alkuosan liikennemääriä kasvattavaa Mannilan suuntaisliittymää ajon/vrk. Nykytilanteessa liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Rinnakkaisyhteydet ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon välityskyvyn vuoksi. Liikennemääristä johtuen ohitusmahdollisuuksia ei päätiellä ole. Nelostien liikenneturvallisuus on huomattavasti heikomp i kuin valtateillä keskimäärin. Liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, risteysalueilla 60 km/h. Valtatien 4 Jyväskylästä pohjoiseen ensimmäisenä vaiheena toteutettava Jyväskylä-Kirri-jakso on suunniteltu parannettavaksi nykyiselle paikalleen kevennettynä moottoritienä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmat ovat valmiina. Kustannusarvio: Kokonaiskustannusarvio on 20,963 M (124,6 Mmk) ja H/K-suhde 3,19. Mikäli Mannilan suuntaisliittymää ei rakenneta kokonaiskustannusarvio on 19,127 M (113,72 Mmk) ja H/Ksuhde 3,41. Valtion osuus hankkeesta on 17,558 M (17,099 M ilman Mannilan suuntaisliittymää). Määrärahaesitys 2003: 10 M

7 VT 4 Heinola-Jyväskylä Sijainti: Jyväskylän mlk, Toivakka, Leivonmäki, Joutsa, Hartola Valtatie 4 kuuluu TEN-verkkoon ja se on maan keskeinen pitkittäisväylä. Liikennemäärä tiellä on tällä hetkellä ajoneuvoa/vrk, kesäaikainen liikenne yli 9000 ajon/vrk. Tiellä on paljon raskasta liikennettä ja se on valtakunnallinen tavaraliikenteen pitkittäisväylä ja keskeinen yhteys elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille. Tiejakso kuuluu moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Ongelmina ovat kapeus, mäkisyys, mutkaisuus, yksityistieliittymien suuri määrä, kevytväylien tierakenteen heikko kunto sekä melu - ja pohjavesisuojausten puuttuminen. Maaston suuret korkeuserot, tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti. Pääliittymät ovat turvattomia. Valtatie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Kokonaan uutta tietä rakennetaan n. 10 km jakson pohjoispäässä välillä Vaajakoski-Oravasaari sekä jyrkimpiä mutkia oikaistaessa. Hankekokonaisuus sisältää 19 ohituskaistan rakentamisen, tien leventämisen ja yksityistiejärjestelyt sekä taajamien kohdille kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Hanketta tulisi jatkaa lähivuosina edelleen Vaajakosken ohituksella Kanavuoresta Haapalahteen. Toteuttamisvalmius: Tien perusparannussuunnitelmat ovat osittain valmiina ja osittain valmisteltavana siten, että rakentaminen on mahdollista useammassa kohdassa tiejaksoa. YVA-käsittely on välillä Viisarimäki-Vaajakoski suoritettu. Kustannusarvio: Yhteensä 54 M (320 Mmk), Keski-Suomen puolella 28,1 M (167 Mmk) Määrärahaesitys : Keski-Suomessa 28,1 M

8 VT 18 Multia- Ähtäri, tiehankkeen jatkaminen Sijainti: Keuruu, Multia Jyväskylä-Vaasa valtatiestä (Vt 18) puuttuu väli Ähtäri-Multia. Hanke on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Välillä on vain heikkotasoisia ja osin päällystämättömiä paikallis - ja maanteitä. Reitti on viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria eikä se ole kilpailukykyinen kuljetuksille Suomen poikkisuunnassa Pietariin, eivätkä alueen kunnat ole hyötyneet liikenteestä välillä Vaasa-Pietari. Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on liikennettä vajaa kolmannes siitä määrästä, joka yleensä on vastaavanlaisten maakuntien keskusten välillä. Tiejakso kuuluu tiehallinnon PTS-suunnitelman mukaan pääteiden runkoverkkoon. Hanke parantaa huomattavasti Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittymisedellytyksiä alueen kunnille. Hankkeella on merkitystä kansainväliselle liikenteelle keskisen Skandinavian ja Pietarin välillä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelma on valmis. Multian ohitus on valmistunut syksyllä Kustannusarvio: 17 M (100 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 5 M

9 VT 4 Kirri-Äänekoski Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen, Äänekoski Valtatie 4 (E75) on keskeinen pääteiden runkoverkkoon kuuluva yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois -Suomen välillä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tien asema valtakunnallisena tavaraliikenteen kuljetusväylänä on korostunut. Tiejakso palvelee Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja on osa kasvavan maakuntakeskuksen lentokenttäyhteyttä. Lentoaseman matkustajaterminaalin vireillä olevan laajennuksen ja kentän tuntumaan valmisteilla olevan liiketoiminta-alueen kehityksen myötä alueen logistiset vaatimukset kasvavat. Palokan-Kirrin alueelle ja Äänekoskelle Hirvaskankaan liittymän läheisyyteen on muodostumassa kasvavat liiketoiminta- ja työpaikka -alueet. Liikennemäärä on nykytilanteessa yli ajon/vrk, joten tie ruuhkautuu helposti. Perjantain liikennemäärät ovat lähes 1,3 -kertaisia keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen verrattuna. Välillä on paljon myös työmatkaliikennettä molempiin suuntiin ja iltapäivän huipputunnin liikennemäärä on lähes 10 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Jyväskylän seudun kasvun luomien kuljetustarpeiden lisäksi Jyväskylästä on muodostunut kuljettajien työaikalainsäädännön johdosta strategisesti tärkeä kuljetusten vaihto- ja solmupiste, jolle nelostien toimivuus on elinehto. Tiejakso on keskeinen elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille, ei vain kesän viikonlopun ruuhkaliikenteen tarpeisiin. Raskaan liikenteen kasvu 4-tiellä on viisivuotisjaksolla ollut Jyväskylässä 43% ja Äänekosken kohdalla 38% ja kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa. Mm. M-realin kuljetukset ovat tekeillä olevien investointien myötä lisääntymässä vuosina Jyväskylän ja Äänekosken välillä tonnista tonniin. Tiejakso kuuluu kokonaisuudessaan moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja 10 m leveä. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti erityisesti runsaan raskaan liikenteen takia. Pääliittymät ovat turvattomia ja niihin on jo nyt jouduttu soveltamaan erityisjärjestelyjä. Kirri-Äänekoski välin hankekokonaisuus sisältää tien suuntauksen ja rakenteen parantamisen, ohituskaistojen rakentamisen, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt sekä kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Välillä varaudutaan myöhemmin tien nelikaistaistamiseen. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmia on osittain valmiina. Kustannusarvio: 37 M (220 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 5 M kehittämisrahoitusta.

10 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Koko Keski-Suomi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään riittämätön. Se ei turvaa maakunnan alueellista kehittämistä eikä tielain mukaista maakunnan tieverkon ylläpitoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa alueellista tasa-arvoa ja maakunnan harvaan asuttujen alueiden toimintoja, kun tiestön hoidon painopiste on siirtynyt pääteille ja kasvualueiden taajamaympäristöihin. Keski-Suomen suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden välttämättömiin liikenneturvallisuustöihin ja alan kustannustason kohoaminen on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Valtakunnallinen tienpidon rahoitustason nosto on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla nykyistä selvästi suurempi, tarvelaskelmien mukaan 35 M /v (210 Mmk/v) ja osuus n. 6,2% koko maan perustienpidon rahoituksesta. Määrärahaesitys 2003: Keski -Suomen perustienpidon rahoitus tulisi nostaa tasolle 35 M /v.

11 Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus Sijainti: Jyväskylän mlk Jyväskylän lentoaseman matkustajamäärän ja lentovuorojen lisääntymisen takia matkustajaterminaalin tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Terminaalin laajennuksesta ja uudistamisesta on lähivuosina tehtävä ratkaisu. Sitä varten on laadittu laajennussuunnitelma. Terminaalin laajennuksen kustannukset ovat 5 M. Kustannusarvio sisältää matkustajaterminaalin laajennuksen sekä laajennuksen edellyttämät asematason ja maaliikennealueiden muutostyöt. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi EUosarahoituksella. Hanke on maakunnan kehittämisen kannalta strategisesti tärkeä hanke. Toteuttamisvalmius: Hankesuunnitelma laajennuksesta on valmis. Kustannusarvio: 5 M (30 Mmk) Määrärahaesitys : Ilmailulaitos 1,7 M, EU/työvoimahallinto/kunnat 3,3 M

12 Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä Sijainti: Laukaa, Suolahti, Jyväskylä, Jyväskylän mlk Keiteleen kanavareitin matalimman sillan, Vuonteensalmen 3,5 m alikulkukorkeudessa olevan sillan korvaaminen uudella Eeronsalmen silta-ja väyläratkaisulla 8 m:n alikulkukorkeuteen sekä Paatelanlahden ratasillan nostaminen koko yläpuolisen vesistöalueen mukaiseen alikulkukorkeuteen, 5,5 m:iin. Liian matalat alikulkukorkeudet ovat olleet kanavaliikenteen pullonkaula. Alikulkukorkeuksien nosto edesauttaa kanavareitin liikenteellistä hyödyntämistä erityisesti vesimatkailuun. Jyväskylään satamaan pääsee vesitse vain huonokuntoisen Äijälänsalmen väylän kautta. Maaperältään hienojakoinen salmi on liettymässä kulkukelvottomaksi. Toimenpiteisiin väylän korjaamiseksi on ryhdyttävä pian, jotta liikenneyhteyden säilyminen varmistuu. Äijälänsalmen kunnostus turvaisi vesiliikenteen kehittämisen Jyväskylään. Toteuttamisvalmius: Kanavareitin hankkeet voidaan käynnistää heti. Äijälänsalmen suunnittelu on käynnissä Vaatii ympäristölupakäsittelyn. Kustannusarvio: Kustannukset yhteensä 4,05 M (24,1Mmk) Eeronsalmen silta ja väylä 2,78 M (16,5 Mmk) Paatelan ratasillan korotus 0,17 M (1,0 Mmk) Äijälänsalmen väylän kunnostus 1,11 M (6,6 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 2 M kehittämisrahoituksena.

13 Leivonmäen kansallispuisto-ympäristöhanke Sijainti: Leivonmäki Ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2002 valmistelutyön Haapasuon Syysniemen luonnonsuojelualueen muuttamisesta kansallispuistoksi. Alue on monipuolinen luontokokonaisuus soineen, metsineen, järvineen ja harjuineen. Alue sijaitsee valtatien E75 (4-tie) tuntumassa. Pääkaupunkiseudulta matkaa alueelle on noin 200 ja Jyväskylästä noin 50 kilometriä. Alue soveltuu ympäristövastuulliseen luontomatkailuun ja seutukunnan kylät ja yritykset ovat viime vuosina kehittäneet omia palveluitaan luontomatkailijoiden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on Leivonmäellä sijaitsevien Selänpohjan koulutus- ja virkistyskeskuksen käytön kehittäminen ja Kivisuon kurssikeskuksen ottaminen uuteen käyttöön sekä toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen. Hanke muodostaa kolme toimenpidekokonaisuutta: ympäristönsuojelullisten tavoitteiden ja palveluvarustuksen parantaminen, joka sisältää ennallistettavat luontokohteet, kalataloudelliset kunnostukset, metsäluonnon hoitohankkeet ja suojelualuehankinnat sekä reittiverkoston rakentamisen palveluineen (laavut, leiripaikat, lintutornit, pitkokset, opasteet ja kartat). rakennusten kunnostaminen, jossa toteutetaan Kivisuon kurssikeskuksen kunnostus valmisteilla olevan rakennusten ja miljöön kunnostussuunnitelman mukaisesti. vesihuollon järjestäminen johtamalla jätevedet ja ottamalla talousvesi Rutalahden kylän verkosta (7,3 km Selänpohjaan ja 11,3 km Kivisuolle) syöttövesijohdon kautta. Hankkeen toteuttajat ovat Keski-Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja Keski-Suomen metsäkeskus sekä yhteistyökumppaneina Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, Leivonmäen kunta, muut hankkeesta hyötyvät kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vapo Oy, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Leivonmäen metsänhoitoyhdistys ja alueen maanomistajat. Tulevalla kansallispuistolla ja sen palveluilla on maakunnallista merkitystä monipuolisena suojelukohteena ja luonnossa liikkumiseen liittyvien hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Leivonmäen 1200 asukkaan kunnan ja pienyritysten voimavarat ovat rajalliset suunniteltaessa ja rakennettaessa alueen infraa kestävän kehityksen lähtökohdista. Keski-Suomen ympäristökeskuksen esitys hankkeen rahoitukseksi v on YM , MMM , EU , kunnat Kustannusarvio: 1,85 M Määrärahaesitys 2003: YM , MMM

14 Kuorevesi-Jämsä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Sijainti: Jämsä Jämsän Hallin taajaman jätevedet puhdistetaan tällä hetkellä Hallin omalla jätevedenpuhdistamolla, jonka saneeraus on ollut suunnitelmissa v.1998 lähtien. Saneerauksen kustannukset olisivat nykytasolla n. 0,76 M. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on tutkittu jätevesien johtaminen Jämsän keskustaajamaan sekä yhdysvesijohdon rakentamista samassa yhteydessä Heräkulmasta Halliin. Suunniteltu hanke sisältää Hallin taajaman jätevesien (23 km) johtamisen Jämsä-Jämsänkoski yhteispuhdistamolle ja vesijohtolinjan (13 km) rakentamisen Jämsän Heräkulman ja Hallin välille. Mikäli investointeihin saadaan valtion tuki jätevesien johtamisen ja käsittelyn vuosikustannukset jäävät alhaisemmiksi kuin toteuttamalla käsittely Hallissa. Tällöin siirtoviemäröinti muodostuu kannattavaksi. Ympäristökuormitus Hallissa pienenee. Toteuttamisvalmius: Yleissuunnitelma on valmiina Kustannusarvio: 2,8 M Määrärahaesitys 2003: Valtion osuus 1,5 M siirtoviemäri suunniteltu vesijohto Heräkulman vedenottamo Hallin jätevedenpuhdistamo Liityntä nykyiseen vesijohtoon Liityntä rakennettuun viemäriin

15 Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo Sijainti: Joutsa Joutsan seudullisella puhdistamolla käsitellään Joutsan ja Leivonmäen kuntien sekä Tammihaara - Savenahon ja Uimaniemen vesiosuuskuntien jätevedet. Uusi laitospuhdistamo rakennetaan nykyisen Joutsan kunnan kemiallisesti tehostetun lammikkopuhdistamon pohjoispäähän ja se korvaa kolme vanhaa puhdistamoa. Hankkeeseen sisältyy myös purkuputken rakentaminen. Kuivattu puhdistamoliete toimitetaan Jyväskylään Mustankorkea Oy:n laitoksille kompostoitavaksi. Jätevesien johtamiseksi kuntien välille on rakennettu siirtoviemäri ja vesiosuuskunnat ovat rakentaneet tai rakentavat omat siirtoviemärinsä, joihin haja -asutus ja rantakaava-alueet ja yritykset voivat liittyä. Uusi puhdistamo rakennetaan vuosina heinäkuuhun 2005 mennessä. Joutsan kunnan talousarviossa on varauduttu rakennuspaikan perustamiseen jo v Toteuttamisvalmius: Ympäristölupahakemus on ympäristökeskuksen käsiteltävänä ja lopullinen suunnittelu käynnistyy heti ympäristölupapäätöksen jälkeen. Kustannusarvio: 1,682 M (10,0 Mmk) Määrärahaesitys 2003: EU/YM 0,84 M, kunta 0,84 M.

16 Kivijärven jätevedenpuhdistamo Sijainti: Kivijärvi Kivijärven jätevedenpuhdistamo rakennetaan uuteen paikkaan, noin 1,5 km etäisyydelle entisestä satamarannassa sijaitsevasta puhdistamosta. Hankkeeseen sisältyy puhdistamon lisäksi uuden sijoituspaikan edellyttämänä tarvittavan siirtoviemärin rakentaminen, pääpumppaamon uusiminen, purkuputki Kivijärveen sekä tieyhteyden parantaminen uudelle alueelle. Uusi puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, jossa on biologinen ja kemiallinen osa, koneellinen tulevien vesin välppäys sekä sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto. Typen poistoon varaudutaan allastilavuuksien mitoituksissa. Lietteen käsittely tapahtuu yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Toteuttamisvalmius: Hankkeelle on saatu ympäristölupa Suunnitelmat ovat valmistuneet 1998 ja ne on päivitetty maalis -huhtikuussa Kustannusarvio: 1,2 M (7 Mmk) Määrärahaesitys 2003: EU/TM 0,6 M, kunta 0,6 M

17 Konneveden jätevedenpuhdistamo Sijainti: Konnevesi Konneveden kunnan nykyinen jätevedenpuhdistamo on huonokuntoisuutensa takia rakennettava kokonaan uudelleen. Tavoitteena on rakentaa tavanomaista tehokkaampi puhdistamo, jossa ravinteiden poisto tapahtuu biologisesti. Sellaista ei ole aiemmin toteutettu tämän kokoisella laitoksella. Prosessina on matalakuormitteinen aktiivilietelaitos tehostettuna fosforin ja typen biologisella poistolla ja jälkisuodatuksella. Esikäsittelynä on siivilöinti tai tiheä välppä, jolloin karkein kiintoaines saadaan talteen. Välppäjäte puristetaan. Ylijäämäliete kuivataan. Uusi puhdistamo rakennetaan nykyisen läheisyyteen, jolloin nykyinen puhdistamo voidaan pitää koko rakennustyön ajan toiminnassa ja vältytään ohijuoksutuksilta. Rakentamisen jälkeen prosessin toimintaa seurataan tehostetusti biologisen ravinteiden poiston, prosessitekniikan ja kustannusten valvomiseksi. Toteuttamisvalmius: Yksityiskohtainen suunnitelma valmistuu v Rakentaminen käynnistyy v Kustannusarvio: 1,26 M (7,5Mmk) (ALV 0%) Määrärahaesitys 2003: EU 0,63 M, kunta 0,63 M

18 Pohjoisen Keski-Suomen alueellinen jätteenkäsittelyalue Sijainti: Saarijärvi Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Pylkönmäen kuntien ja Saarijärven kaupungin kesken aloitettiin v.1999 Jätehuollon kehittämishankkeen yhteydessä neuvottelut yhteisen jätteenkäsittelyalueen perustamisesta käytössä olevalle Saarijärven Sammakkokankaan kaatopaikka-alueelle. V.2001 käynnistettiin Saarijärven seudun jätehuolto Oy:n perustamista koskevat neuvottelut. Yhtiön tarkoituksena on hoitaa osakaskuntien jätehuollon palvelutehtävät. Myös Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari ovat ilmaisseet halukkuutensa liittyä perustettavaan jätehuoltoyhtiöön ja tarvittavat selvitykset on aloitettu v.2002 alussa. Nykyisellään Sammakkokankaan kaatopaikalla on käytössä n. hehtaarin jätetäyttöalue, öljyisten maiden käsittelyallas ja v.2001 valmistunut asfaltoitu kompostointikenttä. Toiminnan jatkuessa käsittelyalueelle rakennetaan vuosina uusi pohjan tiiveysvaatimukset täyttävä jätetäyttöalue yhteiskaatopaikaksi. Nykyinen kaatopaikka -alue poistetaan käytöstä ja maisemoidaan. Kaatopaikkavesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla suotovesille puhdistamo. Samalla alueen valais tusta, viemäröintiä, teitä ja rakennuksia korjataan alueen toimivuuden parantamiseksi. Uudelle käsittelyalueelle hankitaan autovaaka. Toteuttamisvalmius: Alueen suunnittelu v Kustannusarvio: Rakennushankkeen kustannukset ovat 1,212 M (7,2 Mmk) Määrärahaesitys 2003: - Saarijärven seudun jätehuolto Oy EU

19 Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen Sijainti: Laukaa Laukaan varavankila perustettiin 1994 Pernasaaren koulukodilta vapautuneisiin tiloihin. Alkuperäisen suunnitelmana oli koulukodin suljettuun osastoon oli tarkoitus perustaa lääninvankila. Vankilapaikkoja varavankilaan toteutui 36. Vankimäärät ovat parin viime vuoden kuluessa kasvaneet koko maassa vangilla. Länsi-Suomen vankeinhoitoalueella suljetut vankilat ovat täynnä ja kuormitus jatkuu. Vankeinhoitolaitos pyrkii kehittämään laitoskantaa siten, että vangeille pystytään tarjoamaan rangaistuksen suorittamispaikka mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaa, lähellä omaisia ja kotipaikkakunnan palveluita. Vankilat tarvitsevat myös toimivia yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan taatakseen mahdollisuudet opiskeluun, työhön ja muihin toimintoihin. Vankien päihdehuollon yhteistyön lisääminen kuntien kanssa edellyttää myös vankien sijoittamista lähelle kotipaikkakuntaa. Vankiloiden turvallisuus pyritään takaamaan optimaalisilla kokoratkaisuilla ja riittävän tiheällä laitosverkolla. Keski- Suomessa tai edes lähietäisyydellä ei ole rangaistus- tai tutkintavankien sijoitusmahdollisuutta. Keski-Suomen kaikki vangit joudutaan sijoittamaan toisille vankeinhoitoalueille, erityisesti Sukevalle, Kuopioon ja Vaasaan, jopa Turkuun. Vankilakokonaisuus Jyväskylän seudulla vastaisi vankilakannan kehittämistavoitteita ja yksikkö sijoittuisi tarkoituksenmukaisesti maan muuhun vankilaverkkoon nähden. Suljetun vankilan paikkaluvun tulisi olla Laukaan Vuonteella on nykyisessä vankilakäytössä maa-alueet myös uuden suljetun yksikön rakentamiseen. Nykyisen laitoksen henkilöresursseja voitaisiin hyödyntää erityisesti hallinnon ja huollon osalta ja työtoimintoja voitaisiin yhdistää. Uudessa vankilassa voitaisiin ottaa huomioon ne rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joilla voitaisiin estää päihteiden ja huumeiden käyttö ja muu rikollisuus vankilassa. Hankkeella on merkittäviä työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Se työllistää rakennusaikana useita kymmeniä henkilöitä ja lisää välillisesti työpaikkoja alueen rakennusteollisuuteen. Pysyvä välittömien ja välillisten työpaikkojen lisäys alueella olisi useita kymmeniä. Laitoksen sijoittamisella Keski-Suomeen pystyttäisiin laajentamaan vankeinhoitohenkilöstön rekrytointipohjaa, josta on tulossa ongelma koko vankeinhoitolaitoksessa. Toteuttamisvalmius: Hankkeen valmistelu voitaisiin aloittaa välittömästi. Kustannusarvio: Rakentamishanke 20 M (120 Mmk) Määrärahaesitys 2003: Hankkeen ja toimintojen suunnitteluun 0,3 M

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä

KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn. työpaja strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄn työpaja 8.3.2016 strategisen liikenneverkkoselvityksen maakuntakaavallisista ydinkysymyksistä 1 KESKI-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄRYHMÄ työpaja 8.3.2016 Työryhmän näkemys

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa

Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Hakukonsortio Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 20.12.2001 SILMUKKAKÄÄNNÖS OHITUSKAISTAN KOHDALLA Tausta Ohituskaistoja on yleisille teille suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie

Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie 1 Maantien 3051 (Hattulantie) parantaminen rakentamalla kevyen liikenteen väylä välille Männistöntie - Parolannummentie Tiesuunnitelman esittelytilaisuus 11.2.2013 2013 klo 15.00 16.00. 2 Maantien 3051

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu

FCG Finnish Consulting Group Oy ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI. Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liikennetarkastelu 1.11.2011 Liikenneselvitys 1 (3) M. Karttunen Hirvaskankaan koillisen sektorin asemakaavan ja

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA TÄMÄ KALVOSARJA ESITTÄÄ TILANNEKATSAUKSEN JA RATKAISUIHIN (MM. LIIKENNEKOKONAISUUKSIIN) VOI TULLA MUUTOKSIA. Työ valmistuu maaliskuussa

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Missä kunnossa metsätie on?

Missä kunnossa metsätie on? Esimerkin metsätie Missä kunnossa metsätie on? Merkkejä kunnostustarpeesta: Kuivatus ja kantavuus ei ole kunnossa Rummut eivät toimi tai ne puuttuvat kokonaan Sivu- ja laskuojat eivät toimi Ajoradan reunalla

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa

Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomen ELY-keskuksen rooli virkistystoiminnoissa Virkistyksen miniseminaari 13.6.2011 Merja Tissari Luonto ja kulttuuri- ympäristöt -yksikkö Kimmo Olkio Vesivarat -yksikkö YM:n hallinnonalan keskeisiä

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA

YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA VT12 PARANTAMINEN VÄLILLÄ ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YLEISSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISÖTILAISUUS YVA- SELOSTUKSESTA 15.6.2016 PITKÄJÄRVEN KOULU, KANGASALA YVA-SELOSTUSEN 1. TILAISUUDEN

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot