KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO"

Transkriptio

1

2 Julkaisija: Yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä puh. (014) /vaihde fax (014) sähköposti: internet: Lisätietoja: Vt.maakuntajohtaja Jukka Patrikainen puh. (014) Yli-insinööri Erkki Pyyppönen puh. (014) Julkaisu: B 117 ISBN X ISSN Pohjakartat: Painos: Kansi: Keski-Suomen maanmittaustoimisto, lupanro: 017/KESU/2002 Genimap Oy, lupa L4701/ kpl Tuula Niemistö Painopaikka: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2002

3 KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET

4 KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 Asiakirjan tarkoitus Maakunnan perusrakenteen kärkihankelistassa esitellään valtion tulo- menoarvioon ja valtion yksiköiden talousarvioihin tähtääviä kansallisesti ja osin EU-rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita. Siihen on koottu maakunnan keskeiset perusrakenteen hankkeet, joista on esitetty kuvaukset ja perustiedot. Asiakirja on valmisteltu maakuntahallituksessa käytyjen keskustelujen perusteella yhteistyössä alueen kansanedustajien kanssa. Sitä käytetään liiton ja maakunnan kansanedustajien yhtenä edunvalvonnan välineenä. EU-rahoituksesta on valmisteltu erikseen maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa sovitetaan yhteen seuraavan varainhoitovuoden EU-varojen ja kansallisten rahoitusosuuksien kohdentuminen maakunnassa ohjelmaa rahoittaville viranomaisille. Koska yhteistyöasiakirjassa ei esitetä kansallisesti rahoitettavia hankkeita tämä asiakirja täydentää maakunnan yhteistyöasiakirjaa. Lisäksi tässä esitettyjä hankekuvauksia hyödynnetään yhteistyöasiakirjaan sisältyvien EUvarojen ja kansallisten rahoitusosuuksien yksilöinnissä. Keski-Suomen strategiat Keski-Suomessa luodaan hyvinvointia kannattavalla ja uudistuvalla yritystoiminnalla. Toimiva perusrakenne on keskeinen yritystoiminnan apuväline. Valmisteltavana olevassa maakuntasuunnitelmassa maakunnan vision lähtökohtana on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi myös elämän laadun korostuminen. Keski-Suomi on monikeskuksinen, tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun ja mahdollisuuksien maakunta. Yhdyskuntien perusrakenteeseen sisältyvät teknisen huollon ratkaisut ja luontoinfra ovat tärkeitä elämisen laatutasoa tukevia elementtejä. EU:n tavoite 1 alueen strategiana on: Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Ydinverkostot muodostuvat puun, metallin, energian ja kiven jalostukseen sekä matkailuun ja maatilatalouteen. EU:n tavoite 2- alueella strategiana on: Tiedolla ja työllä itsensä elättävä eteläinen Keski-Suomi. Strategia perustuu kuntakohtaiseen erikoistumiseen. Tavoitteiden saavuttamisen perustana on maakunnan omien ponnistelujen lisäksi osapuolten keskinäinen yhteistyö ja riittävät valtiovallan toimenpiteet.

5 Valtion talousarvion, ministeriöiden ja keskushallinnon sekä osin EU:n kautta rahoitettavia maakunnan perusrakenteen kärkihankkeita ovat vuonna 2003: (Hankkeiden keskinäiseen tärkeysjärjestykseen ei ole otettu kantaa) LIIKENNEHANKKEET Tiehankkeet VT 4 Jyväskylä-Kirri (Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen) 20,963 M (124,6 Mmk), maakunnan kärkihanke VT 4 Heinola-Jyväskylä 54 M (320 Mmk) VT 18 Multia- Ähtäri-tiehankkeen jatko 17 M (100 Mmk) VT 4 Kirri-Äänekoski 37 M (220 Mmk) Perustienpidon rahoitustason nosto Muut liikennehankkeet Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus 5,0 M (30 Mmk) Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä 4,05 M (24,1Mmk) YMPÄRISTÖHANKKEET Leivonmäen kansallispuisto-ympäristöhanke 1,85 M (11 Mmk) Kuorevesi-Jämsä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 2,8 M (16,7 Mmk) Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo 1,682 M (10,0 Mmk) Kivijärven jätevedenpuhdistamo 1,18 M (7 Mmk) 1) Konneveden jätevedenpuhdistamo 1,260 M (7,5 Mmk) Pohjoisen Keski-Suomen alueellinen jätteenkäsittelyalue 1,212 M (7,2 Mmk). TURVALLISUUSHANKKEET Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen 20 M (120 Mmk) 1) Toteutus alkamassa ilmeisesti v.2002

6 VT 4 Jyväskylä-Kirri (Vt 4 Jyväskylästä pohjoiseen) Sijainti: Jyväskylä, Jyväskylän mlk Valtatie 4 (E75) on tärkein tieyhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois -Suomen välillä sekä osa yleiseurooppalaista TEN - tieverkkoa. Tiejakso Jyväskylästä pohjoiseen toimii osana lentokenttäyhteyttä ja palvelee Keski-Suomen maakunnan keskeistä kasvuvyöhykettä. Palokan eritasoliittymän läheisyydessä on nopeasti kasvava liiketoiminta-alue. Nykyinen tie on Jyväskylästä pohjoiseen yksiajoratainen ja noin 10 m leveä. Liikennemäärät vaihtelevat eri kohdilla tieosuutta ajon./vrk (KVL 2001), josta raskaita ajoneuvoja 10-14%. Ennustetilanteessa vuonna 2020 liikenteen arvioidaan olevan ajon./vrk ja ilman tiejakson alkuosan liikennemääriä kasvattavaa Mannilan suuntaisliittymää ajon/vrk. Nykytilanteessa liikenteen palvelutaso erityisesti liittymäalueilla on heikko, päätielle liittyminen ja sieltä vasemmalle kääntyminen on vaikeaa. Rinnakkaisyhteydet ovat ruuhkautuneet valtatien liittymien huonon välityskyvyn vuoksi. Liikennemääristä johtuen ohitusmahdollisuuksia ei päätiellä ole. Nelostien liikenneturvallisuus on huomattavasti heikomp i kuin valtateillä keskimäärin. Liikenteestä suuri osa on pitkämatkaista. Nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h, risteysalueilla 60 km/h. Valtatien 4 Jyväskylästä pohjoiseen ensimmäisenä vaiheena toteutettava Jyväskylä-Kirri-jakso on suunniteltu parannettavaksi nykyiselle paikalleen kevennettynä moottoritienä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmat ovat valmiina. Kustannusarvio: Kokonaiskustannusarvio on 20,963 M (124,6 Mmk) ja H/K-suhde 3,19. Mikäli Mannilan suuntaisliittymää ei rakenneta kokonaiskustannusarvio on 19,127 M (113,72 Mmk) ja H/Ksuhde 3,41. Valtion osuus hankkeesta on 17,558 M (17,099 M ilman Mannilan suuntaisliittymää). Määrärahaesitys 2003: 10 M

7 VT 4 Heinola-Jyväskylä Sijainti: Jyväskylän mlk, Toivakka, Leivonmäki, Joutsa, Hartola Valtatie 4 kuuluu TEN-verkkoon ja se on maan keskeinen pitkittäisväylä. Liikennemäärä tiellä on tällä hetkellä ajoneuvoa/vrk, kesäaikainen liikenne yli 9000 ajon/vrk. Tiellä on paljon raskasta liikennettä ja se on valtakunnallinen tavaraliikenteen pitkittäisväylä ja keskeinen yhteys elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille. Tiejakso kuuluu moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Ongelmina ovat kapeus, mäkisyys, mutkaisuus, yksityistieliittymien suuri määrä, kevytväylien tierakenteen heikko kunto sekä melu - ja pohjavesisuojausten puuttuminen. Maaston suuret korkeuserot, tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti. Pääliittymät ovat turvattomia. Valtatie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Kokonaan uutta tietä rakennetaan n. 10 km jakson pohjoispäässä välillä Vaajakoski-Oravasaari sekä jyrkimpiä mutkia oikaistaessa. Hankekokonaisuus sisältää 19 ohituskaistan rakentamisen, tien leventämisen ja yksityistiejärjestelyt sekä taajamien kohdille kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Hanketta tulisi jatkaa lähivuosina edelleen Vaajakosken ohituksella Kanavuoresta Haapalahteen. Toteuttamisvalmius: Tien perusparannussuunnitelmat ovat osittain valmiina ja osittain valmisteltavana siten, että rakentaminen on mahdollista useammassa kohdassa tiejaksoa. YVA-käsittely on välillä Viisarimäki-Vaajakoski suoritettu. Kustannusarvio: Yhteensä 54 M (320 Mmk), Keski-Suomen puolella 28,1 M (167 Mmk) Määrärahaesitys : Keski-Suomessa 28,1 M

8 VT 18 Multia- Ähtäri, tiehankkeen jatkaminen Sijainti: Keuruu, Multia Jyväskylä-Vaasa valtatiestä (Vt 18) puuttuu väli Ähtäri-Multia. Hanke on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Välillä on vain heikkotasoisia ja osin päällystämättömiä paikallis - ja maanteitä. Reitti on viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria eikä se ole kilpailukykyinen kuljetuksille Suomen poikkisuunnassa Pietariin, eivätkä alueen kunnat ole hyötyneet liikenteestä välillä Vaasa-Pietari. Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on liikennettä vajaa kolmannes siitä määrästä, joka yleensä on vastaavanlaisten maakuntien keskusten välillä. Tiejakso kuuluu tiehallinnon PTS-suunnitelman mukaan pääteiden runkoverkkoon. Hanke parantaa huomattavasti Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittymisedellytyksiä alueen kunnille. Hankkeella on merkitystä kansainväliselle liikenteelle keskisen Skandinavian ja Pietarin välillä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelma on valmis. Multian ohitus on valmistunut syksyllä Kustannusarvio: 17 M (100 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 5 M

9 VT 4 Kirri-Äänekoski Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen, Äänekoski Valtatie 4 (E75) on keskeinen pääteiden runkoverkkoon kuuluva yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois -Suomen välillä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tien asema valtakunnallisena tavaraliikenteen kuljetusväylänä on korostunut. Tiejakso palvelee Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja on osa kasvavan maakuntakeskuksen lentokenttäyhteyttä. Lentoaseman matkustajaterminaalin vireillä olevan laajennuksen ja kentän tuntumaan valmisteilla olevan liiketoiminta-alueen kehityksen myötä alueen logistiset vaatimukset kasvavat. Palokan-Kirrin alueelle ja Äänekoskelle Hirvaskankaan liittymän läheisyyteen on muodostumassa kasvavat liiketoiminta- ja työpaikka -alueet. Liikennemäärä on nykytilanteessa yli ajon/vrk, joten tie ruuhkautuu helposti. Perjantain liikennemäärät ovat lähes 1,3 -kertaisia keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen verrattuna. Välillä on paljon myös työmatkaliikennettä molempiin suuntiin ja iltapäivän huipputunnin liikennemäärä on lähes 10 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Jyväskylän seudun kasvun luomien kuljetustarpeiden lisäksi Jyväskylästä on muodostunut kuljettajien työaikalainsäädännön johdosta strategisesti tärkeä kuljetusten vaihto- ja solmupiste, jolle nelostien toimivuus on elinehto. Tiejakso on keskeinen elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille, ei vain kesän viikonlopun ruuhkaliikenteen tarpeisiin. Raskaan liikenteen kasvu 4-tiellä on viisivuotisjaksolla ollut Jyväskylässä 43% ja Äänekosken kohdalla 38% ja kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa. Mm. M-realin kuljetukset ovat tekeillä olevien investointien myötä lisääntymässä vuosina Jyväskylän ja Äänekosken välillä tonnista tonniin. Tiejakso kuuluu kokonaisuudessaan moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja 10 m leveä. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti erityisesti runsaan raskaan liikenteen takia. Pääliittymät ovat turvattomia ja niihin on jo nyt jouduttu soveltamaan erityisjärjestelyjä. Kirri-Äänekoski välin hankekokonaisuus sisältää tien suuntauksen ja rakenteen parantamisen, ohituskaistojen rakentamisen, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt sekä kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Välillä varaudutaan myöhemmin tien nelikaistaistamiseen. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmia on osittain valmiina. Kustannusarvio: 37 M (220 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 5 M kehittämisrahoitusta.

10 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Koko Keski-Suomi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään riittämätön. Se ei turvaa maakunnan alueellista kehittämistä eikä tielain mukaista maakunnan tieverkon ylläpitoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa alueellista tasa-arvoa ja maakunnan harvaan asuttujen alueiden toimintoja, kun tiestön hoidon painopiste on siirtynyt pääteille ja kasvualueiden taajamaympäristöihin. Keski-Suomen suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden välttämättömiin liikenneturvallisuustöihin ja alan kustannustason kohoaminen on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Valtakunnallinen tienpidon rahoitustason nosto on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla nykyistä selvästi suurempi, tarvelaskelmien mukaan 35 M /v (210 Mmk/v) ja osuus n. 6,2% koko maan perustienpidon rahoituksesta. Määrärahaesitys 2003: Keski -Suomen perustienpidon rahoitus tulisi nostaa tasolle 35 M /v.

11 Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennus Sijainti: Jyväskylän mlk Jyväskylän lentoaseman matkustajamäärän ja lentovuorojen lisääntymisen takia matkustajaterminaalin tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. Terminaalin laajennuksesta ja uudistamisesta on lähivuosina tehtävä ratkaisu. Sitä varten on laadittu laajennussuunnitelma. Terminaalin laajennuksen kustannukset ovat 5 M. Kustannusarvio sisältää matkustajaterminaalin laajennuksen sekä laajennuksen edellyttämät asematason ja maaliikennealueiden muutostyöt. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi EUosarahoituksella. Hanke on maakunnan kehittämisen kannalta strategisesti tärkeä hanke. Toteuttamisvalmius: Hankesuunnitelma laajennuksesta on valmis. Kustannusarvio: 5 M (30 Mmk) Määrärahaesitys : Ilmailulaitos 1,7 M, EU/työvoimahallinto/kunnat 3,3 M

12 Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä Sijainti: Laukaa, Suolahti, Jyväskylä, Jyväskylän mlk Keiteleen kanavareitin matalimman sillan, Vuonteensalmen 3,5 m alikulkukorkeudessa olevan sillan korvaaminen uudella Eeronsalmen silta-ja väyläratkaisulla 8 m:n alikulkukorkeuteen sekä Paatelanlahden ratasillan nostaminen koko yläpuolisen vesistöalueen mukaiseen alikulkukorkeuteen, 5,5 m:iin. Liian matalat alikulkukorkeudet ovat olleet kanavaliikenteen pullonkaula. Alikulkukorkeuksien nosto edesauttaa kanavareitin liikenteellistä hyödyntämistä erityisesti vesimatkailuun. Jyväskylään satamaan pääsee vesitse vain huonokuntoisen Äijälänsalmen väylän kautta. Maaperältään hienojakoinen salmi on liettymässä kulkukelvottomaksi. Toimenpiteisiin väylän korjaamiseksi on ryhdyttävä pian, jotta liikenneyhteyden säilyminen varmistuu. Äijälänsalmen kunnostus turvaisi vesiliikenteen kehittämisen Jyväskylään. Toteuttamisvalmius: Kanavareitin hankkeet voidaan käynnistää heti. Äijälänsalmen suunnittelu on käynnissä Vaatii ympäristölupakäsittelyn. Kustannusarvio: Kustannukset yhteensä 4,05 M (24,1Mmk) Eeronsalmen silta ja väylä 2,78 M (16,5 Mmk) Paatelan ratasillan korotus 0,17 M (1,0 Mmk) Äijälänsalmen väylän kunnostus 1,11 M (6,6 Mmk) Määrärahaesitys 2003: 2 M kehittämisrahoituksena.

13 Leivonmäen kansallispuisto-ympäristöhanke Sijainti: Leivonmäki Ympäristöministeriö käynnisti keväällä 2002 valmistelutyön Haapasuon Syysniemen luonnonsuojelualueen muuttamisesta kansallispuistoksi. Alue on monipuolinen luontokokonaisuus soineen, metsineen, järvineen ja harjuineen. Alue sijaitsee valtatien E75 (4-tie) tuntumassa. Pääkaupunkiseudulta matkaa alueelle on noin 200 ja Jyväskylästä noin 50 kilometriä. Alue soveltuu ympäristövastuulliseen luontomatkailuun ja seutukunnan kylät ja yritykset ovat viime vuosina kehittäneet omia palveluitaan luontomatkailijoiden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on Leivonmäellä sijaitsevien Selänpohjan koulutus- ja virkistyskeskuksen käytön kehittäminen ja Kivisuon kurssikeskuksen ottaminen uuteen käyttöön sekä toiminnan ja toimintaympäristön kehittäminen. Hanke muodostaa kolme toimenpidekokonaisuutta: ympäristönsuojelullisten tavoitteiden ja palveluvarustuksen parantaminen, joka sisältää ennallistettavat luontokohteet, kalataloudelliset kunnostukset, metsäluonnon hoitohankkeet ja suojelualuehankinnat sekä reittiverkoston rakentamisen palveluineen (laavut, leiripaikat, lintutornit, pitkokset, opasteet ja kartat). rakennusten kunnostaminen, jossa toteutetaan Kivisuon kurssikeskuksen kunnostus valmisteilla olevan rakennusten ja miljöön kunnostussuunnitelman mukaisesti. vesihuollon järjestäminen johtamalla jätevedet ja ottamalla talousvesi Rutalahden kylän verkosta (7,3 km Selänpohjaan ja 11,3 km Kivisuolle) syöttövesijohdon kautta. Hankkeen toteuttajat ovat Keski-Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja Keski-Suomen metsäkeskus sekä yhteistyökumppaneina Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, Leivonmäen kunta, muut hankkeesta hyötyvät kunnat, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Vapo Oy, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Leivonmäen metsänhoitoyhdistys ja alueen maanomistajat. Tulevalla kansallispuistolla ja sen palveluilla on maakunnallista merkitystä monipuolisena suojelukohteena ja luonnossa liikkumiseen liittyvien hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Leivonmäen 1200 asukkaan kunnan ja pienyritysten voimavarat ovat rajalliset suunniteltaessa ja rakennettaessa alueen infraa kestävän kehityksen lähtökohdista. Keski-Suomen ympäristökeskuksen esitys hankkeen rahoitukseksi v on YM , MMM , EU , kunnat Kustannusarvio: 1,85 M Määrärahaesitys 2003: YM , MMM

14 Kuorevesi-Jämsä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Sijainti: Jämsä Jämsän Hallin taajaman jätevedet puhdistetaan tällä hetkellä Hallin omalla jätevedenpuhdistamolla, jonka saneeraus on ollut suunnitelmissa v.1998 lähtien. Saneerauksen kustannukset olisivat nykytasolla n. 0,76 M. Vaihtoehtoisena ratkaisuna on tutkittu jätevesien johtaminen Jämsän keskustaajamaan sekä yhdysvesijohdon rakentamista samassa yhteydessä Heräkulmasta Halliin. Suunniteltu hanke sisältää Hallin taajaman jätevesien (23 km) johtamisen Jämsä-Jämsänkoski yhteispuhdistamolle ja vesijohtolinjan (13 km) rakentamisen Jämsän Heräkulman ja Hallin välille. Mikäli investointeihin saadaan valtion tuki jätevesien johtamisen ja käsittelyn vuosikustannukset jäävät alhaisemmiksi kuin toteuttamalla käsittely Hallissa. Tällöin siirtoviemäröinti muodostuu kannattavaksi. Ympäristökuormitus Hallissa pienenee. Toteuttamisvalmius: Yleissuunnitelma on valmiina Kustannusarvio: 2,8 M Määrärahaesitys 2003: Valtion osuus 1,5 M siirtoviemäri suunniteltu vesijohto Heräkulman vedenottamo Hallin jätevedenpuhdistamo Liityntä nykyiseen vesijohtoon Liityntä rakennettuun viemäriin

15 Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo Sijainti: Joutsa Joutsan seudullisella puhdistamolla käsitellään Joutsan ja Leivonmäen kuntien sekä Tammihaara - Savenahon ja Uimaniemen vesiosuuskuntien jätevedet. Uusi laitospuhdistamo rakennetaan nykyisen Joutsan kunnan kemiallisesti tehostetun lammikkopuhdistamon pohjoispäähän ja se korvaa kolme vanhaa puhdistamoa. Hankkeeseen sisältyy myös purkuputken rakentaminen. Kuivattu puhdistamoliete toimitetaan Jyväskylään Mustankorkea Oy:n laitoksille kompostoitavaksi. Jätevesien johtamiseksi kuntien välille on rakennettu siirtoviemäri ja vesiosuuskunnat ovat rakentaneet tai rakentavat omat siirtoviemärinsä, joihin haja -asutus ja rantakaava-alueet ja yritykset voivat liittyä. Uusi puhdistamo rakennetaan vuosina heinäkuuhun 2005 mennessä. Joutsan kunnan talousarviossa on varauduttu rakennuspaikan perustamiseen jo v Toteuttamisvalmius: Ympäristölupahakemus on ympäristökeskuksen käsiteltävänä ja lopullinen suunnittelu käynnistyy heti ympäristölupapäätöksen jälkeen. Kustannusarvio: 1,682 M (10,0 Mmk) Määrärahaesitys 2003: EU/YM 0,84 M, kunta 0,84 M.

16 Kivijärven jätevedenpuhdistamo Sijainti: Kivijärvi Kivijärven jätevedenpuhdistamo rakennetaan uuteen paikkaan, noin 1,5 km etäisyydelle entisestä satamarannassa sijaitsevasta puhdistamosta. Hankkeeseen sisältyy puhdistamon lisäksi uuden sijoituspaikan edellyttämänä tarvittavan siirtoviemärin rakentaminen, pääpumppaamon uusiminen, purkuputki Kivijärveen sekä tieyhteyden parantaminen uudelle alueelle. Uusi puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, jossa on biologinen ja kemiallinen osa, koneellinen tulevien vesin välppäys sekä sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto. Typen poistoon varaudutaan allastilavuuksien mitoituksissa. Lietteen käsittely tapahtuu yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Toteuttamisvalmius: Hankkeelle on saatu ympäristölupa Suunnitelmat ovat valmistuneet 1998 ja ne on päivitetty maalis -huhtikuussa Kustannusarvio: 1,2 M (7 Mmk) Määrärahaesitys 2003: EU/TM 0,6 M, kunta 0,6 M

17 Konneveden jätevedenpuhdistamo Sijainti: Konnevesi Konneveden kunnan nykyinen jätevedenpuhdistamo on huonokuntoisuutensa takia rakennettava kokonaan uudelleen. Tavoitteena on rakentaa tavanomaista tehokkaampi puhdistamo, jossa ravinteiden poisto tapahtuu biologisesti. Sellaista ei ole aiemmin toteutettu tämän kokoisella laitoksella. Prosessina on matalakuormitteinen aktiivilietelaitos tehostettuna fosforin ja typen biologisella poistolla ja jälkisuodatuksella. Esikäsittelynä on siivilöinti tai tiheä välppä, jolloin karkein kiintoaines saadaan talteen. Välppäjäte puristetaan. Ylijäämäliete kuivataan. Uusi puhdistamo rakennetaan nykyisen läheisyyteen, jolloin nykyinen puhdistamo voidaan pitää koko rakennustyön ajan toiminnassa ja vältytään ohijuoksutuksilta. Rakentamisen jälkeen prosessin toimintaa seurataan tehostetusti biologisen ravinteiden poiston, prosessitekniikan ja kustannusten valvomiseksi. Toteuttamisvalmius: Yksityiskohtainen suunnitelma valmistuu v Rakentaminen käynnistyy v Kustannusarvio: 1,26 M (7,5Mmk) (ALV 0%) Määrärahaesitys 2003: EU 0,63 M, kunta 0,63 M

18 Pohjoisen Keski-Suomen alueellinen jätteenkäsittelyalue Sijainti: Saarijärvi Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Pylkönmäen kuntien ja Saarijärven kaupungin kesken aloitettiin v.1999 Jätehuollon kehittämishankkeen yhteydessä neuvottelut yhteisen jätteenkäsittelyalueen perustamisesta käytössä olevalle Saarijärven Sammakkokankaan kaatopaikka-alueelle. V.2001 käynnistettiin Saarijärven seudun jätehuolto Oy:n perustamista koskevat neuvottelut. Yhtiön tarkoituksena on hoitaa osakaskuntien jätehuollon palvelutehtävät. Myös Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari ovat ilmaisseet halukkuutensa liittyä perustettavaan jätehuoltoyhtiöön ja tarvittavat selvitykset on aloitettu v.2002 alussa. Nykyisellään Sammakkokankaan kaatopaikalla on käytössä n. hehtaarin jätetäyttöalue, öljyisten maiden käsittelyallas ja v.2001 valmistunut asfaltoitu kompostointikenttä. Toiminnan jatkuessa käsittelyalueelle rakennetaan vuosina uusi pohjan tiiveysvaatimukset täyttävä jätetäyttöalue yhteiskaatopaikaksi. Nykyinen kaatopaikka -alue poistetaan käytöstä ja maisemoidaan. Kaatopaikkavesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla suotovesille puhdistamo. Samalla alueen valais tusta, viemäröintiä, teitä ja rakennuksia korjataan alueen toimivuuden parantamiseksi. Uudelle käsittelyalueelle hankitaan autovaaka. Toteuttamisvalmius: Alueen suunnittelu v Kustannusarvio: Rakennushankkeen kustannukset ovat 1,212 M (7,2 Mmk) Määrärahaesitys 2003: - Saarijärven seudun jätehuolto Oy EU

19 Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen Sijainti: Laukaa Laukaan varavankila perustettiin 1994 Pernasaaren koulukodilta vapautuneisiin tiloihin. Alkuperäisen suunnitelmana oli koulukodin suljettuun osastoon oli tarkoitus perustaa lääninvankila. Vankilapaikkoja varavankilaan toteutui 36. Vankimäärät ovat parin viime vuoden kuluessa kasvaneet koko maassa vangilla. Länsi-Suomen vankeinhoitoalueella suljetut vankilat ovat täynnä ja kuormitus jatkuu. Vankeinhoitolaitos pyrkii kehittämään laitoskantaa siten, että vangeille pystytään tarjoamaan rangaistuksen suorittamispaikka mahdollisimman lähellä kotipaikkakuntaa, lähellä omaisia ja kotipaikkakunnan palveluita. Vankilat tarvitsevat myös toimivia yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan taatakseen mahdollisuudet opiskeluun, työhön ja muihin toimintoihin. Vankien päihdehuollon yhteistyön lisääminen kuntien kanssa edellyttää myös vankien sijoittamista lähelle kotipaikkakuntaa. Vankiloiden turvallisuus pyritään takaamaan optimaalisilla kokoratkaisuilla ja riittävän tiheällä laitosverkolla. Keski- Suomessa tai edes lähietäisyydellä ei ole rangaistus- tai tutkintavankien sijoitusmahdollisuutta. Keski-Suomen kaikki vangit joudutaan sijoittamaan toisille vankeinhoitoalueille, erityisesti Sukevalle, Kuopioon ja Vaasaan, jopa Turkuun. Vankilakokonaisuus Jyväskylän seudulla vastaisi vankilakannan kehittämistavoitteita ja yksikkö sijoittuisi tarkoituksenmukaisesti maan muuhun vankilaverkkoon nähden. Suljetun vankilan paikkaluvun tulisi olla Laukaan Vuonteella on nykyisessä vankilakäytössä maa-alueet myös uuden suljetun yksikön rakentamiseen. Nykyisen laitoksen henkilöresursseja voitaisiin hyödyntää erityisesti hallinnon ja huollon osalta ja työtoimintoja voitaisiin yhdistää. Uudessa vankilassa voitaisiin ottaa huomioon ne rakenteelliset ja toiminnalliset seikat, joilla voitaisiin estää päihteiden ja huumeiden käyttö ja muu rikollisuus vankilassa. Hankkeella on merkittäviä työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuksia. Se työllistää rakennusaikana useita kymmeniä henkilöitä ja lisää välillisesti työpaikkoja alueen rakennusteollisuuteen. Pysyvä välittömien ja välillisten työpaikkojen lisäys alueella olisi useita kymmeniä. Laitoksen sijoittamisella Keski-Suomeen pystyttäisiin laajentamaan vankeinhoitohenkilöstön rekrytointipohjaa, josta on tulossa ongelma koko vankeinhoitolaitoksessa. Toteuttamisvalmius: Hankkeen valmistelu voitaisiin aloittaa välittömästi. Kustannusarvio: Rakentamishanke 20 M (120 Mmk) Määrärahaesitys 2003: Hankkeen ja toimintojen suunnitteluun 0,3 M

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio

Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio KESKI-SUOMEN LIITTO 7.9.2007 Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio VT 4 Tiejakso Kirri - Äänekoski / Hirvaskangas VT 4 Tiejakso Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) VT 18 Tiejakso

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015

REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015 Sivu 1 / 14 3.3.2015 REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015 2014-2015 Ritasjärven vesiosuuskunta, Hyvinkää, rak.suunnittelu Palopuro-Kaukas Vesi- ja viemäriverkosto, 320 tal. / 35 km / 100

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 Asiakirjan tarkoitus Keski-Suomen kärkihankelistassa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtääviä

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS. Vastaanottaja Laukaan kunta Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 20.4.2015 LAUKAAN KUNTA LIEVESTUOREEN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VERKOSTOON HANKEKUSTANNUSSELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Risto Leppänen 30.10.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 KESKI-SUOMEN LIITTO 30.3.2006 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 KESKI-SUOMEN LIITTO 30.3.2006 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 Asiakirjan tarkoitus Tässä julkaisussa kootaan yksiin kansiin Keski-Suomen kärkihankkeiksi arvotetut hankkeet. Keski- Suomen kärkihankeasiakirjassa esitellään valtion tulo-

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

Hyväksytty Tuki % Uusia tp yrit EAKR K-S EAKR S-V EAKR RM KANS 32.80.64 KANS RM ALV Yhteensä EAKR Valtio Yht. yksityinen julkinen ALV kust.

Hyväksytty Tuki % Uusia tp yrit EAKR K-S EAKR S-V EAKR RM KANS 32.80.64 KANS RM ALV Yhteensä EAKR Valtio Yht. yksityinen julkinen ALV kust. KES ELY - Työllisyysperusteiset investointitukipäätökset 1.1.-31.12.2009 Myönnetty / varattu rahoitus Rahoituserittely Tukitiedot Tavoitteet Hakija Hankkeen nimi Kunta, Uusia kuntayhtymä, Muu Hyväksytty

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Tienpidon ja liikenteen suunnitelma RAPORTTEJA XX 201X Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 Liikennejärjestelmää kehitetään uuden liikennepolitiikan hengessä Liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI FI LIITE OHJELMA DIREKTIIVIN 91/271/ETY TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI Taulukko 1 Perustiedot Jäsenvaltio: Suomi Raportointipäivä: 30.9.2014 Viitepäivä, jonka avulla tunnistetaan vaatimustenvastaisuudet tai erääntyvät

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Vertailu Päivämäärä 6.11.2013 Viite 1510005863 LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU LIEVESTUOREEEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015. Urakoitsijailtapäivä 2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualueen rakennushankkeet 2015 Urakoitsijailtapäivä 2015 30.1.2015 Esityksen sisältö: Investointihankkeet 2015 Käynnissä olevat ELY-keskuksen omat uudet hankkeet Muiden

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta

Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Vt 12 yhteysvälin Kouvola Lahti ylimaakunnallinen edunvalvonta Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki Vt 12 Kouvola Lahti yhteysväli Valtatien 12 yhteysvälin Kouvola - Lahti perusparantaminen on ollut vireillä

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus

OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Jyväskylä 31.12.2010 KESKI-SUOMEN LIITTO/TURVA-HANKE OSASELVITYS: Tutkimuksessa mukana olleiden soiden ojitustilannekartoitus Ojituskartoituksen työmenetelmä: - Suokohtaisina kartoitusalueina käytettiin

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163

27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Pieksämäen kaupunki/rakennusvalvonta Lausunto / Viite: Lausuntopyyntö 5.2.2015 27/10.03.00.00/2015 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Jäppilä; Junttila5:308 ja Kaatopaikka 5:163 Alue,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot