KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006

2 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 Asiakirjan tarkoitus Keski-Suomen kärkihankelistassa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtääviä kansallisesti ja osin EU-rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita. Siihen on koottu maakunnan keskeiset hankkeet, joista on esitetty kuvaukset ja perustiedot. Asiakirja on valmisteltu maakuntahallituksessa käytyjen keskustelujen perusteella yhteistyössä alueen kansanedustajien kanssa. Sitä käytetään liiton ja maakunnan kansanedustajien yhtenä edunvalvonnan välineenä. Maakunnan suunnittelujärjestelmän mukaisesti Keski-Suomen liitossa on valmisteltu pitkän aikavälin tavoitteita linjaava maakuntasuunnitelma sekä maakunnan voimavarat yhteen sovittava maakuntaohjelma, joissa esitetään maakunnan kehittämistavoitteet ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan voimavarojen lisäksi myös kansallisten resurssien käyttö. Kolmas keskeinen osa maakunnan suunnittelujärjestelmää on parhaillaan valmisteilla oleva Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavassa varaudutaan kärkihankkeiden toteutumiseen esim. liikenneinfrastruktuurin ja energiahuollon osalta. Vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmissa määritellään eri rahoitusjärjestelmien kautta rahoitettavat hankkeet. EU-rahoituksesta on valmisteltu erikseen maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa sovitetaan yhteen seuraavan varainhoitovuoden EU-varojen ja kansallisten rahoitusosuuksien kohdentuminen ohjelmaa rahoittaville viranomaisille. Tässä kärkihankeasiakirjassa yksilöidään edellä mainituissa ohjelmissa esitettyjä hankkeita. Keski-Suomen strategiat Maakunnan hyvinvointia luodaan kannattavalla yritystoiminnalla. Toimiva perusrakenne, johon kuuluvat mm. liikenneverkko ja korkeatasoinen koulutus on keskeinen yritystoiminnan apuväline. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa maakunnan vision lähtökohtana on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi myös elämän laadun korostuminen. Vision mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Yhdyskuntien hyvinvointipalvelut, teknisen huollon ratkaisut ja luontoinfra ovat tärkeitä elämisen laatutasoa tukevia elementtejä. Tavoitteiden saavuttamisen perustana on maakunnan omien ponnistelujen lisäksi osapuolten keskinäinen yhteistyö ja riittävät valtiovallan toimenpiteet.

3 Valtion talousarvion, ministeriöiden ja keskushallinnon sekä osin EU:n kautta rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita ovat meneillään olevien VT 4 Jyväskylä-Kirri -tien rakentamisen sekä Jyväskylä-Tampere -rataosan perusparannuksen jatkamisen lisäksi vuonna 2006: LIIKENNEHANKKEET Kehittämishankkeet VT 4 Lusi-Vaajakoski VT 4 Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas) VT 18 Vaasan valtatie VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi VT 24 Hämeen piirin raja-jämsä Perustienpidon rahoitustason nosto Teemahankkeet Koulumatkojen edellytysten parantaminen maaseututaajamissa (Vesanka, Ruoke, Lievestuore, Niemisjärvi, Vaajakoskentie, Tammijärvi, Kuhmoinen, Tikkakoski) Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen (Kuokkalan kehäväylä) Muut liikennehankkeet Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä KOULUTUSHANKKEET Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa Aikuiskoulutuksen ja e-oppimisen hanke SOSIAALI- JA TERVEYSHANKKEET Vitapolis ja Gerocenter -hankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen alueverkko (Medikes-SosKes) Suojarinteen uusi toimintamalli

4 YMPÄRISTÖHANKKEET Leivonmäen luontokeskus Syvälahden tekopohjavesilaitos Lievestuoreen Laajalahden kunnostaminen ENERGIAHUOLLON HANKKEET Lajitellun jätteen poltto Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylän voimalaitos Palokan lämpökeskus TURVALLISUUSHANKKEET Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen Seuraavassa on esitelty yleispiirteisesti kukin hanke ja tehty esitys hankkeen toteuttamisrahoituksesta.

5 VT 4 Lusi-Vaajakoski Sijainti: Jyväskylän mlk, Toivakka, Leivonmäki, Joutsa, Hartola Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon ja se on maan keskeinen pitkittäisväylä. Liikennemäärä tiellä vaihtelee tällä hetkellä välillä ajoneuvoa vuorokaudessa; kesäaikainen liikenne on prosenttia tätä vilkkaampaa, jopa 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä on paljon raskasta liikennettä (osuus liikenteestä %) ja se on valtakunnallinen tavaraliikenteen pitkittäisväylä ja keskeinen yhteys elinkeinoelämän päivittäisille ja pitkämatkaisille kuljetuksille. Tiejakso kuuluu moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Ongelmina ovat kapeus, mäkisyys, mutkaisuus, yksityistieliittymien suuri määrä, kevytväylien puuttuminen, tierakenteen heikko kunto sekä melu- ja pohjavesisuojausten puuttuminen. Maaston suuret korkeuserot, tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti. Pääliittymät ovat turvattomia. Valtatie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Kokonaan uutta tietä rakennetaan noin 21 kilometriä jakson pohjoispäässä välillä Viisarimäki Kanavuori sekä tiejakson jyrkimpiä mutkia oikaistaessa. Hankekokonaisuus sisältää 27 ohituskaistaparin rakentamisen, tien leventämisen ja yksityistiejärjestelyt sekä taajamien kohdille kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Hanketta tulisi jatkaa lähivuosina edelleen Vaajakosken ohituksella välillä Kanavuori Haapalahti. Toteuttamisvalmius: Tien perusparannussuunnitelmat ovat osittain valmiina ja osittain viimeisteltävänä. YVA-käsittely on välillä Viisarimäki-Vaajakoski suoritettu. Kustannusarvio: Yhteensä 68,7 M, Keski-Suomen puolella noin 42 M (MAKU 2000 = 100 ; 115). Määrärahaesitys : Keski-Suomessa 42 M.

6 VT 4 Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas) Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen, Äänekoski Valtatie 4 (E75) on keskeinen pääteiden runkoverkkoon kuuluva yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tien asema valtakunnallisena tavaraliikenteen kuljetusväylänä on korostunut. Tiejakso palvelee Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja on osa kasvavan maakuntakeskuksen lentokenttäyhteyttä. Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennuksen ja kentän tuntumaan rakenteilla olevan liiketoiminta-alueen kehityksen myötä alueen logistiset vaatimukset kasvavat. Palokan-Kirrin alueelle ja Äänekoskelle Hirvaskankaan liittymän läheisyyteen on muodostumassa kasvavat liiketoiminta- ja työpaikka-alueet. Liikennemäärä on nykytilanteessa ajon/vrk, joten tie ruuhkautuu helposti. Perjantain liikennemäärät ovat lähes 1,3-kertaisia keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen verrattuna. Välillä on paljon myös työmatkaliikennettä molempiin suuntiin ja iltapäivän huipputunnin liikennemäärä on lähes 10 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Jyväskylän seudun kasvun luomien kuljetustarpeiden lisäksi Jyväskylästä on muodostunut kuljettajien työaikalainsäädännön johdosta strategisesti tärkeä kuljetusten vaihto- ja solmupiste, jolle nelostien toimivuus on elinehto. Tiejakso on keskeinen elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille, ei vain kesän viikonlopun ruuhkaliikenteen tarpeisiin. Raskaan liikenteen kasvu 4-tiellä on viisivuotisjaksolla ollut Jyväskylässä 43% ja Äänekosken kohdalla 38% ja kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa. Mm. M-realin kuljetukset ovat tekeillä olevien investointien myötä lisääntyvät Jyväskylän ja Äänekosken välillä tonnista tonniin vuodessa. Tiejakso kuuluu kokonaisuudessaan moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja 10 m leveä. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti erityisesti runsaan raskaan liikenteen takia. Pääliittymät ovat turvattomia ja niihin on jo nyt jouduttu soveltamaan erityisjärjestelyjä. Kirri-Äänekoski -välin hankekokonaisuus sisältää Kirri-Tikkakoski -moottoritieosuuden lisäksi tien suuntauksen ja rakenteen parantamisen, ohituskaistojen rakentamisen, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt sekä kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Välillä varaudutaan myöhemmin tien nelikaistaistamiseen Äänekoskelle asti. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmia on osittain valmiina. Kustannusarvio: 33 M. Määrärahaesitys 2006: 5 M kehittämisrahoitusta hankkeen aloittamiseen.

7 VT 18 Vaasan valtatie Sijainti: Keuruu, Multia Jyväskylä-Vaasa valtatiestä (Vt 18) puuttuu väli Ähtäri-Multia. Hanke on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Välillä on vain heikkotasoisia ja osin päällystämättömiä paikallis- ja maanteitä. Reitti on viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria eikä se ole kilpailukykyinen kuljetuksille Suomen poikkisuunnassa Pietariin, eivätkä alueen kunnat ole hyötyneet liikenteestä välillä Vaasa-Pietari. Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on liikennettä vajaa kolmannes siitä määrästä, joka yleensä on vastaavanlaisten maakuntien keskusten välillä. Tiejakso kuuluu tiehallinnon PTS-suunnitelman mukaan päätieverkon vilkasliikenteisimpään osaan eli merkittäviin pääteihin. Hanke parantaa huomattavasti Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittymisedellytyksiä alueen kunnille. Hankkeella on merkitystä kansainväliselle liikenteelle keskisen Skandinavian ja Pietarin välillä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelma on valmis. Multian ohitus on valmistunut syksyllä Kustannusarvio: 17 M. Määrärahaesitys 2006: 5 M.

8 VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi Sijainti: Äänekoski, Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi Valtatie 13 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin. Tiellä on runsaasti valtakunnallista ja seudullista tavaraliikennettä ja se on Saarijärven seutukunnan keskeinen liikenneväylä. Liikennemäärä vaihteli vuonna 2004 jakson eteläosassa ajon/vrk ja pohjoisosassa ajon/vrk. Tiejakso on yksiajoratainen ja kapea. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien geometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista. Tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Hankekokonaisuus sisältää koko tien leventämisen, geometrian vähäisen korjaamisen, ohituskaistojen rakentamisen jakson eteläosassa, liittymien parantamisen keskeisten taajamien kohdalla, kevytväylien ja alikulkujen toteuttamisen, yksityistiejärjestelyt sekä tievalaistuksen täydentämisen ja useita muita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toteuttamisvalmius: Tiejaksolta on tehty selvitys tarvittavista toimenpiteistä, tarkempia suunnitelmia on osittain valmiina ja osittain vireillä. Kustannusarvio: 25 M. Määrärahaesitys 2006: 5 M kehittämisrahoitusta.

9 VT 24 Hämeen piirin raja-jämsä Sijainti: Kuhmoinen Valtatie 24 Lahti-Jämsä on osa valtakunnallisesti merkittävien pääteiden verkkoa. Tie toimii valtakunnallisen liikenteen vaihtoehtoisena reittinä pohjois-etelä -suunnassa. Liikennemäärä vaihteli vuonna 2004 välillä ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenteen on arvioitu kasvavan vuoteen 2020 mennessä välille ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiejakson suurimpia puutteita ovat tien kapeus, kevyen liikenteen väylien puute asutustihentymien kohdalla, valaistuksen puute liittymissä ja yksityistieliittymien suuri määrä. Sujuvuuden puutteet johtuvat tien pienipiirteisestä geometriasta, joka rajoittaa ohitusnäkemiä. Hämeen piirin raja - Jämsä -jaksoa parannetaan Kuhmoisten alueella nykyiselle paikalleen. Hankekokonaisuus sisältää tien leventämistä 12,9 km matkalla, uudelleen rakentamista 11,7 km, kuuden ohituskaistan rakentamisen, 11 tasoliittymän parantamisen, tievalaistuksen toteuttamista 9,5 km matkalla, kevytväyliä 8,9 km ja koko välille yksityistiejärjestelyt. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 12,6 M, joka jakautuu kolmeen vaiheeseen: I-vaihe 5,5 M, II-vaihe 3,0 M ja III-vaihe 4,1 M. Toteuttamisvalmius: Tiejaksolta on tehty tarveselvitys ja tiesuunnitelmia on osittain valmiina. Kustannusarvio: Yhteensä 12,6 M. Määrärahaesitys 2006: 5,5 M kehittämisrahoitusta I vaiheen toteuttamiseen.

10 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Koko Keski-Suomi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään täysin riittämätön. Se ei vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia eikä turvaa maakunnan alueellista kehittämistä eikä tielain mukaista maakunnan tieverkon ylläpitoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa alueellista tasa-arvoa ja maakunnan harvaan asuttujen alueiden toimintoja, kun tiestön hoidon painopiste on siirtynyt pääteille ja kasvualueiden taajamaympäristöihin. Keski-Suomen suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden välttämättömiin liikenneturvallisuustöihin mikä on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Alueen metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeitä kelirikon vaivaamia sorateitä ei kyetä parantamaan tarvittavassa määrin. Valtakunnallinen perustienpidon rahoitustason nosto nykyiseltä 558 miljoonan euron vuositasolta 710 miljoonaan euroon on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla oheisen kuvion mukaista tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman tasoa olennaisesti suurempi, Tiehallinnon laskelmien pohjalta määriteltynä 44 M /v ja osuus n. 6,2 % koko maan perustienpidon rahoituksesta. Rahoituksen lisäystarve kohdistuu pääosin peruskorjausinvestointeihin ja laajennus- ja uusinvestointeihin, mutta myös alemman tieverkon hoitotason nostamiseen. Määrärahaesitys 2006: Keski-Suomen perustienpidon rahoitus tulisi nostaa tasolle 44 M /v. Lähde: Keski-Suomen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma

11 Teemahanke: Koulumatkojen edellytysten parantaminen maaseututaajamissa Sijainti: Hankkeita eri puolilla Keski-Suomessa Teemapakettiin kuuluvilla hankkeilla parannetaan jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita toteuttamalla paikalliseen tarpeeseen sovitettuja kevytväyliä, kevyen liikenteen alituksia, suojateitä ja rinnakkaisraitteja. Kevyen liikenteen yhteyksiä linja-autopysäkeille parannetaan. Pienin toimenpitein edistetään samalla myös ajonopeuksien hallintaa taajamien liikenneympäristön vaatimusten mukaisesti sekä väylien sovittamista taajamakuvaan. Keski-Suomessa tästä teemapaketista toteutettavia hankkeita ovat Vesangan ja Ruokkeen kevytväylät Jyväskylän maalaiskunnassa, Lievestuoreen taajaman kevytväylä Laukaassa, Niemisjärven kevytväylä Hankasalmella, Vaajakoskentien kevytväylä, Tammijärven kevytväylä Luhangassa, Kuhmoisten kevytväylä sekä Tikkakosken kevytväylä. Toteuttamisvalmius: Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla. Kustannusarvio ja määrärahaesitys 2006: Keski-Suomessa yhteensä 4,5 M. Teemahanke: Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen Sijainti: Jyväskylä Teemapaketissa toteutetaan ohikulkutieratkaisuja, rinnakkaisteiden parantamista maankäytön mukaiseksi sekä taajaman liikennesaneerauskohteita nopeasti kasvavissa taajamissa. Keski-Suomesta tähän teemapakettiin kuuluu Jyväskylän eteläpuolisen Kuokkalan kehäväylän toteuttaminen. Kuokkalan alueen nykyinen sisääntulo pääteiltä on epäjatkuva ja mutkikas. Sisäinen ja osittain kaupungin eteläpuolitse läpikulkeva pidempimatkainen liikenne kuormittaa Kuokkalan pääkatuja ja ajoneuvoliikenne aiheuttaa liikenneturvallisuuden alenemisen lisäksi meluhaittoja ja päästöjä. Seutukaavassa on korostettu Kuokkalan kehäväylän merkitystä valtakunnallista tieverkkoa täydentävänä tienä ja edellytetty sen toteuttamista seudullisen läpikulkuliikenteen tarpeisiin katumaisena jaksona. Toteuttamisvalmius: Suunnitelmat valmisteilla. Kustannusarvio ja määrärahaesitys 2006: Kuokkalan kehäväylän toteuttamiseen 4,3 M.

12 Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä Sijainti: Laukaa, Suolahti, Jyväskylä, Jyväskylän mlk Hankkeen tarkoituksena on kanavareitin ja siihen liittyvän Jyväskylän sisääntuloväylän liikennöitävyyden parantaminen. Keiteleen kanavareitin matalin silta, Vuonteensalmen 3,5 metrin alikulkukorkeudessa oleva silta, korvataan uudella Eeronsalmen silta-ja väyläratkaisulla (alikulkukorkeus 8 metriä) ja Paatelanlahden ratasilta nostetaan koko yläpuolisen vesistöalueen mukaiseen alikulkukorkeuteen (5,5 metriä). Liian matalat alikulkukorkeudet ovat olleet kanavaliikenteen pullonkaula. Alikulkukorkeuksien nosto edesauttaa kanavareitin liikenteellistä hyödyntämistä erityisesti vesimatkailuun. Jyväskylään satamaan pääsee vesitse vain huonokuntoisen Äijälänsalmen väylän kautta. Maaperältään hienojakoinen salmi on liettymässä kulkukelvottomaksi. Toimenpiteisiin väylän korjaamiseksi on ryhdyttävä pian, jotta liikenneyhteyden säilyminen varmistuu. Äijälänsalmen kunnostus turvaisi vesiliikenteen kehittämisen Jyväskylään. Toteuttamisvalmius: Kanavareitin hankkeet voidaan käynnistää heti. Äijälänsalmen suunnitelmat ovat valmiina. Kustannusarvio: Kustannukset yhteensä 4,05 M Eeronsalmen silta ja väylä 2,78 M Paatelan ratasillan korotus 0,17 M Äijälänsalmen väylän kunnostus 1,25 M. Määrärahaesitys 2006: Äijälänsalmen kunnostukseen 1,1 M perusväylänpidon rahoitusta, Jyväskylän kaupunki 0,15 M.

13 Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa Sijainti: Jyväskylä Keski-Suomen aluetalouden perustan luo perusteollisuus ja sen kansainvälinen kilpailukyky. Tähän liittyy myös yritysten tuotannolliset verkostot sekä elinkeinoelämää palvelevan yritystoiminnan vahvistuminen. Keski-Suomi panostaa tulevaisuudessa erityisesti teknologisen osaamisen vahvistamiseen omalla strategiallaan, jonka ytimenä on myös nuori innovatiivinen korkean osaamisen työvoima. Keski-Suomi kasvattaa T&K toimintaansa ja lisää erityisesti yritysyhteistyötä. Tähän luo perustaa Suomen Akatemian (2005) Kestävä ja dynaaminen kumppanuus -selvityksen toimenpidelinjaukset. Työvoiman vaihtuvuus on lähivuosina Keski-Suomessa tieto- ja teknologiaperustaisissa ammateissa merkittävä. Näissä perustana on korkean asteen koulutus. Työelämä ja työtehtävä muuttuvat. Uuden työvoiman tarve on suuri. Osaamisvaateissa korostuu erilaisen DI koulutuksen vaatimukset. Samoin korostuu vahva opiskeluaikainen yhteys alueen yrityksiin. Teknisen koulutuksen saaneet osaajat luovat perustaa myös kipeästi tarvittavien uusien kasvuyritysten kehitykselle. Soveltavan yliopistokoulutuksen tarve on kasvanut teollisuuden ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskentelevien määrä on ohittanut perinteisen teollisuustyön määrän. Sovellussuuntautuneilla yliopistollisilla koulutusohjelmilla on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys elinkeinorakenteen muutokseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Yliopisto on selvittänyt määrällisiä ja laadullisia teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista nousevia koulutus- ja rekrytointitarpeita. Niiden perusteella koulutusta tulisi kehittää siten, että opiskelijat saavat opintojen alkuvaiheessa luonnontieteellisen yleissivistyksen ohella hyvät yleisteknologiset ja menetelmälliset valmiudet maisterivaiheen koulutukseen liitetään tuotannon ohjaukseen, laadun valvontaan, tuotantoprosessien hallintaan sekä liiketoimintaosaamiseen liittyvää koulutusta ja johtamis- ja viestintäkoulutusta perustetaan yhteisiä monitieteisiä tutkijankoulutusohjelmia, joissa on vahva soveltava komponentti. Tällä kärkihankkeella vastataan koulutuksen kehittämistarpeisiin, nopeutetaan välillisesti uusien teknologioiden kuten informaatio-, energia- ja ympäristöteknologian käyttöönottamista perinteisillä teollisuuden aloilla sekä edistetään uusien, alueen teollisuuden alihankintaan ja asiantuntijapalveluihin erikoistuneiden tutkimuslähtöisten yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Hanke painottuu erityisesti moderneille ja kehittyville tekniikan aloille ja tukee kansallisesti tärkeiden vientiteollisuuden alojen ja Keski- Suomen teollisuuden keskeisimpien toimialaklustereiden kehittymismahdollisuuksia. Jyväskylän yliopistolla on valmiudet käynnistää DI- ja tekniikantohtorikoulutus paperinvalmistusteknologian, elektroniikan, ympäristöteknologian ja informaatioteknologian aloilla vahvaan alueelliseen tarpeeseen perustuen. Osa yliopiston luonnontieteellisen alan koulutuksesta vastaa jo nykyisellään DI-tutkintokoulutusta, ja vireillä oleva hanke tukee tekniikan alan koulutukseen siirtymistä. Keski-Suomen ja sen lähialueiden alueellinen koulutustarve ja alueellisen kehittämistyön haasteelliset tehtävät edellyttävät teknistieteellisen koulutuksen aloittamista Jyväskylän yliopistossa pikaisesti. Toteuttamisvalmius: Kustannusarvio: Suunnitelma ja valmiudet hankkeen käynnistämiseksi ovat olemassa. Kustannukset yhteensä 1,0 M /a hankkeen ylimenokaudella vuosina Tämän jälkeen hankkeen rahoitus siirtyy tutkintotavoitteiden kautta perusrahoitukseen. Määrärahaesitys 2006: 1 M.

14 Aikuiskoulutuksen ja e-oppimisen hanke Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomen vision pohjalta tapahtuva osaamisen vahvistaminen perustuu tiedollisten ja taidollisten sekä yrittäjyyteen liittyvien valmiuksien vahvistamiseen. Kehittämistyön ytimenä on ollut vahvistaa erityisesti ammatillisen koulutuksen työelämäsuhteita sekä tietoisuutta eriasteisen aikuiskoulutuksen tarpeista ja niiden muutoksista. Aikuiskoulutuksen perustan muodostaa eri koulutusorganisaatioiden rooli työyhteisöjen kehittäjänä. Yksilön osalta maakunnan tulee tarjota oppimisen ja opiskelun väylä tukemaan erilaista urakehitystä. Keski-Suomi rakentaa näitä mahdollisuuksia laajentamalla ja monipuolistamalla oppimispaikkojensa verkostoa. Tässä työssä suuri merkitys on tietoverkoilla ja e-oppimisella. Maakunnallisesti Keski-Suomi vahvistaa aikuiskoulutuksen tarjontaa ja kohdentumista seutujen ja oppilaitosten yhteistyöverkostoilla. Opetushallinnon johdolla laaditaan maakunnallista aikuiskoulutuksen ohjelmaa. Tämä kattaa kaikki koulutusasteet. Suunnitelmassa pyritään luomaan tarjonnalle tarvepohjaa sekä mitoittamaan aikuiskoulutuksen resursseja. Samalla vahvistetaan alueellista yhteistyötä sekä eri koulutus- ja rahoitusmuotojen tehokasta käyttöä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen resursointi ja koulutuksen tarjonta on sopeutunut merkittävään muutoksen. Kysyntä on kasvava, mutta tarjonta ja sen sopeuttaminen vaatii monia innovatiivisia toimia. Näyttötutkintotoiminta kasvaa ja vaatii myös työelämältä omaa osaavaa panostusta. Aikuiskoulutuksen liittyy opiskelijoiden henkilökohtaistaminen. Tähän liittyvä maakunnallinen kehittämistyö on Keski-Suomessa käynnistynyt. Oppisopimuskoulutus ei ole kasvanut asetettujen nelinkertaistamistavoitteiden ja kasvaneen tarpeen mukaisesti. Korkean asteen aikuiskoulutus vahvistuu Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun alueyhteistyön strategian mukaisesti. Aikuiskoulutuksen kehittämistarve näiltä osin kohdistuu erityisesti maakunnan kärkitoimialojen osaamiseen sekä erityisalueena opettajien täydennyskoulutukseen. Julkishallinnon palvelurakenteen muutokset kasvattavat myös eriasteisen aikuiskoulutuksen tarvetta. Merkittävä poistuma eri toimialoilla ja ammattialoilla vaikuttaa työyhteisön osaamistarpeisin. Muutoksessa aikuiskoulutuksella on suuri merkitys. Tarvitaan uusia toimintamalleja, uusia osaamisalueita, laajaa työelämän kouluttajien ja valmentajien verkostoa sekä uudenlaisia oppimisympäristöjä. Aikuiskoulutukseen osoitettuja resursseja tulee oleellisesti lisätä. Maakunnallisesti aikuiskoulutuksessa yhdistyy työelämälähtöinen osaamisen vahvistaminen, oppisopimuskoulutus, omaehtoinen tutkintoihin ja sen osiin johtava koulutus sekä työvoimapoliittinen työvoimakoulutus. Koulutus edellyttää laajaa alue- ja seutulähtöistä toteutuksen organisointia. Kehittämistä tukee tietoyhteiskuntakehitys ja erityisesti valittu keskisuomalainen opinpolkuihin perustuva e-oppimisympäristöjen kehittäminen. Maakunnan kattava koulutus ja oppiminen muodostavat oppimispaikkojen verkoston. Verkosto syntyy oppilaitosten ympäristöjä kehittämällä, työelämän työssäoppimisen paikkoja jalostamalla, seudullisia osaamis- ja innovaatiolähtöisiä oppimispaikkoja kehittämällä, kansalaislähtöisiä oppimisyhteisöjä tukemalla sekä tietoverkkoja hyödyntävää e-oppimista vahvistamalla. Tämä edellyttää alueellisen eoppimisen klusterin muodostamista ja verkostoyhteistyön vahvistamista. Samalla tulee luoda yhteinen eoppimisen alusta. Keski-Suomi muodostaa kehitystyölle hyvän pilotoivan oppivan alueen. Aikuiskoulutuksen toimintamallien maakunnallinen uudistamiseksi ja vahvistamiseksi sekä e-oppimisen innovatiivisen kehitystyön vauhdittamiseksi on turvattava tarvittavat resurssit. Toteuttamisvalmius: Kustannusarvio: Valmistelu ja suunnittelu on käynnissä ja valmius toteuttamiseen olemassa. 1,5 M, josta - aikuiskoulutuksen maakunnalliset toimintamallit 1,0 M - e-oppimisen kehittäminen Keski-Suomen oppimispaikkaverkoissa 0,5 M. Määrärahaesitys 2006: Aikuiskoulutuksen maakunnalliset toimintamallit 1,0 M (OPM+TM) ja e-oppimisen kehittäminen Keski-Suomen oppimispaikkaverkoissa 0,5 M (OPM).

15 Vitapolis ja Gerocenter -hankkeet Sijainti: Muurame Jyväskylän seudun ikääntyvien henkilöiden määrän muutoksen ja nykymuotoisten laitos- ja asumispalveluiden käytön perusteella on kunnissa arvioitu tarvittavan 290 uutta palveluasumisen ja erityyppisten hoiva- ja hoitopalvelujen paikkaa vuoteen 2010 mennessä. Vitapolis-hankkeella luodaan Kinkomaan sairaalan uutta toimintamallia. Tavoitteena on luoda sairaalakiinteistöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikkö, jossa painotetaan ikääntyvien palveluja. Vitapolis hankkeen pohjalta on tarkoitus valmistella Kinkomaalle rakentuva ikääntyneiden ihmisten elinvoimaisuuden ja elämisen laadun ylläpitämisen kehittämis- ja tukikeskus, jossa kehitetään vuorovaikutteinen toimintamalli alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämistarpeiden ja kansainvälisesti merkittävän monialaisen gerontologisen ja geriatrisen osaamisen välille. Hankeajatus perustuu laadukkaisiin ja monipuolisiin palveluihin sekä palvelutarpeiden tutkimukseen. Vitapolis-hanke toteutuu kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheessa keskeistä on sairaalakiinteistöjen ja alueen ostajan/ostajien löytyminen ja riittävien toimintaedellytysten turvaaminen sekä hankkeen jatkosuunnittelu. Tämä edellyttää kuntien kanssa tehtävää puitesopimusta yksityisten hoivapalvelujen ostosta hoitopaikan osalta riittävän volyymin takaamiseksi. Toisena vaiheena kunnostettavien sairaalakiinteistöjen ydintoiminnot muodostuisivat sairaanhoitopiirin jo nykyisin kiinteänä kokonaisuutena toimivasta geriatrian, kuntoutuksen, neurologian, fysiatrian ja apuvälineyksikön toiminnasta. Vitapolis-hankkeeseen liittyy tiiviisti ikääntyneen väestönosan tutkimus- ja osaamiskeskittymä, ns. Gerocenter. Kyseinen yksikkö tulee olemaan keskeinen osa monimuotoista iäkkäiden ihmisten elinvoimaisuuden ja elämänlaadun kehittämis- ja tukikeskusta. Käytänteiden uudistamien edellyttää näyttöön pohjautuvien hyvien toimintamallien kehittämistä tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, soveltajien ja palvelujärjestelmän kesken. Jyväskylän yliopistossa ja sen yhteydessä toimivalla Suomen Gerontologian tutkimuskeskuksella on kansainvälisesti katsottuna huipputason monitieteellinen osaamiskeskittymä vanhenemistutkimuksessa ja koulutuksessa erityisesti toimintakykyisyyden arvioinnissa ja edistämisessä sekä kuntoutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on toiminnassaan panostanut ikääntymiseen liittyvän täydennyskoulutuksen lisäksi alueen kuntien ja kuntayhtymien tarpeisiin räätälöityjen toimintakyvyn arviointimenetelmien, työmenetelmien ja toimintamallien kehittämiseen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin geriatrinen ja kuntouttamiseen liittyvä käytännön ja tutkimustyön osaaminen sekä yhteistyö alueen terveyskeskusten kanssa tuovat kehittämisyhteistyöhön tarvittavan monialaisen, käytännöllisen lääketieteen osion. Gerocenterissä on tarkoitus yhdistää olemassa olevaa osaamista, jolloin saavutetaan merkittävää lisäarvoa ikääntyvän väestön toimintakykyisyyden ja hyvinvoinnin edistämismallien rakentamiseen. Gerocenterin on määrä tuottaa hyvinvointialan innovaatioita osana maakuntastrategiaa tuotteistamalla korkeatasoista osaamistaan alueen ja koko valtakunnan tarpeisiin terveyspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kehittäen palvelujärjestelmää ja gerontologisen politiikan suuntaviivoja. Gerocenterin toiminta tulee pohjautumaan osin pysyvään kansalliseen rahoitukseen, projektirahoitukseen sekä palveluiden myynnistä saataviin tuloihin. Asiakkaina voivat olla eri organisaatioiden lisäksi palvelutuottajien lähettämät ikääntyvät palvelujärjestelmän asiakkaat tai seniorit täysin itse maksavina. Gerocenter tulee työllistämään noin 20 ydinhenkilön lisäksi projektikohtaista henkilöä. Toteuttamisvalmius: Vitapolis-kehittämishanke on valmisteltavana ja STM on myöntänyt valtion rahoitusta vuosille yhteensä euron kokonaiskustannuksiin. Gerocenter -hankkeen jatkovalmistelu on käynnissä ja valmius toteuttamiseen olemassa. Liiketoimintasuunnitelma Vitapolis-kokonaisuudesta sairaalarakennuksen korjausselvityksineen on valmisteltu ja Gerocenteristä on laadittu oma yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Gerocenterin toiminnan käynnistämiseen on haettu valtiolta rahoitusta 0,5 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin vuosille

16 Kustannusarvio: Määrärahaesitys: Vitapolis-kehittämishanke Yksikön perustamiskustannukset täsmentyvät suunnittelun edetessä. Gerocenterin osalta tarvittava rahoitus perustamisvaiheen palkka-, tilavuokra-, tutkimus-, kuntoutus- ja erityislaitekustannukset ja toimintamenot ovat yhteensä 2 ME. Tämän lisäksi sairaalarakennuksen kunnostamisesta ko. tarkoitukseen aiheutuu kustannuksia. Vitapoliksen osalta rahoituspäätöksen mukaisesti vuosille valtion rahoitus on 0,12 M ja kuntien rahoitus 0,12M hankkeen jatkovalmisteluun (vuodelle 2006 valtion rahoitus euroa, kunnan euroa). Gerocenterin osalta rahoitusesitys vuosille on 0,25 M valtion avustusta perustamisvaiheen rahoitukseen (STM) kuntien osuuden ollessa 0,25 miljoonaa euroa.

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen alueverkko (Medikes-SosKes) Sijainti: Koko Keski-Suomi Hankkeella pyritään joustavan organisaatioiden välisen informaatioyhteistyön ja ajantasaisen tiedon saatavuuden parantamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkoituksena on saada aikaan entistä laaja-alaisempaa ja koordinoidumpaa maakunnallista yhteistyötä Keski-Suomen kuntien sosiaalipalvelujen tietohallinnon järjestämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskinäisen ja välisen toiminnan, yhteistyön ja työnjaon edistäminen tärkeänä alan tukipalveluna asiakkaiden tarpeet huomioiden. Tavoitteena on : 1) maakunnallisten toimijoiden yhteistyöhalukkuuden selvittäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen sisäisten ja näiden palveluntuottajien välisten saumattomien palveluketjujen luomiseksi, yhteistyön ja työnjaon edistämiseksi (vrt. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman puitteissa toteutettu seudullinen tietohallintostrategiatarkastelu) 2) asiakkaiden tarpeet huomioonottavien, saumatonta palveluntarjontaa tukevien tietojärjestelmien toteuttaminen (sovellettu MediKes -konsepti) 3) maakunnallisen terveyden- ja sosiaalihuollon organisointiehdotuksen laadinta. Prosessi etenee maakunnallisen aiesopimuksen valmistelulla sosiaalipalvelujen yhteisestä kehittämisestä tietoteknologian avustuksella. Pyrkimyksenä on toteuttaa maakunnallinen tietoteknologiaa hyväksikäyttävä järjestelmä sosiaalipalvelujen toimijoille Keski-Suomessa jo toteutetun MediKes -ratkaisun tapaisesti. Tämän tavoitteen joustava toteuttaminen tukee maakunnan terveydenhuollon tavoitesuunnitelmaan kirjatuissa yhteistyötavoitteissa mainittua maakunnallisen tietohallintoyksikön muodostamista ja on onnistuessaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa mainitun terveyden- ja sosiaalihuollon aluetietojärjestelmän kehittämishankkeen kulmakivi. Alueellinen sähköinen asiakastietojärjestelmä parantaa palvelun saatavuutta ja laatua sekä nopeuttaa asiakkaan asioiden hoitoa, koska tiedot ovat reaaliaikaisesti saatavilla eri palveluyksiköissä. Myös päällekkäisen toiminnan todennäköisyys pienenee. Toimivat tietojärjestelmät edistävät asiakkaan mahdollisesti tarvitseman hoidon oikeaa porrastusta. Toteuttamisvalmius: Hankkeelle on haettu STM:n rahoitusta. Kustannusarvio: 0,46 M. Määrärahaesitys: 0,46 M.

18 Suojarinteen uusi toimintamalli Sijainti: Suolahti Suomessa noin henkilöä tarvitsee kehitysvammaisten erityispalveluja ja heistä noin 14 % on laitoshoidossa. Palvelujen järjestämisvastuun painopiste on siirtynyt erityishuoltopiireistä kuntiin, mutta maan eri osien väillä on suuria eroja palvelujen toteuttamistavassa. Myös vaikeasti kehitysvammaisille voidaan tuottaa palvelut lähiyhteisössä. Tällöin kuitenkin tarvitaan uusien asumisratkaisujen ja tukipalvelujen kehittämistä sekä riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Kehitysvammaisten palvelujen hajauttamiseksi ja inhimillistämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja myös palvelujen sisältöjen ja toimintatapojen kehittämiseksi sekä työvoiman ammattitaidon ja työssä tarvittavan asiantuntija-avun turvaamiseksi. Keski-Suomi on kehitysvamma-alan asiantuntemuksen ydinalue Suomessa. Jyväskylän yliopistossa on edustettuina lukuisia kehitysvammaisuuteen keskeisesti liittyviä tutkimus- ja koulutusaloja, kuten esimerkiksi erityispedagogiikka, fysio- ja toimintaterapia, liikuntatiede, gerontologia sekä psykologia. Suojarinne projektin tavoitteena on toteuttaa keskisuomalainen ratkaisu kehitysvammaisten palvelujen kehittämiseksi valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Toteutuessaan kehittämistyön tuloksena tulee olemaan tulevaisuuteen suuntautuva ja edistyneintä teknologiaa hyväksi käyttävä konsepti kehitysvammaisten palvelujen laadullisen uudistamisen perustaksi. Alueellisten ratkaisujen rinnalla ja uusia mobiileja ja korkean teknologian tarjoamia mahdollisuuksia soveltamalla keskisuomalainen erityisosaaminen voi tuottaa myös valtakunnallisesti hyödynnettäviä ja vientikelpoisiksi tuotteistettavia palveluja ja toiminnallisia ratkaisuja. Suojarinteen kehitysvammalaitoksesta muodostuu Pohjoismaissa ainutlaatuinen kehitysvammaisuuden osaamiskeskus. Uusi osaamiskeskus nostetaan yliopisto- ja oppilaitosyhteistyön ja tutkimuksen avulla maan huipputasolle ja palveluja tarjotaan tietoverkon avulla Keski-Suomen lisäksi myös valtakunnallisesti ja jopa Pohjoismaihin. Fyysisesti tämä verkosto muodostetaan olemassa olevista tietoverkoista, jotka yhdistetään yhdeksi kansalliseksi kokonaisuudeksi. Tässä tietoverkossa voidaan harjoittaa turvallisesti ja luotetusti konsultaatio-, koulutus-, päivystys- ja telelääketiedetoimintaa hyödyntäen koko maan verkottunutta erityisosaamista. Myös potilastietojen sähköinen katselu yli organisaatiorajojen potilaan luvalla on mahdollista. Kehitysvammapalveluiden uusi, tietoteknologiaa hyödyntävä, palvelumalli pilotoidaan ensin Suojarinteellä ja Keski-Suomessa. Keski-Suomeen ehdotetaan lisäksi rakennettavaksi modernia tietoteknologiaa hyväksikäyttäviä ns. älytaloja sekä Suojarinteelle että kunnallisten hoivakotien yhteyteen. Ensimmäiset mallitalot rakennetaan Suojarinteelle ja ne toimivat myös kurssitoiminnan keskuksena. Näissä tuetaan kehitysvammaisten itsenäistä suoriutumista erilaisten ympäristönhallinta-, turva- ja kommunikaatiojärjestelmien avulla. Älytalot ovat mahdollista yhdistää tietoverkon avulla Call Centeriin (kontaktikeskus), jonka kautta päivystävät asiantuntijat on tavoitettavissa. Keski-Suomen kontaktikeskus voi antaa palveluja myös muualle Suomeen. Toteuttamisvalmius: Hanke voidaan käynnistää välittömästi. Kustannusarvio: Investointien kokonaiskustannukset ovat n. 8,5 M ja suunnittelukustannukset 0,83 M. Määrärahaesitys 2006: Suunnitteluun 0,3 M.

19 Leivonmäen luontokeskus Sijainti: Leivonmäki Hankkeen tavoitteena on Leivonmäen luontokeskuksen rakentaminen. Vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto on Keski-Suomen arvokkaimpia maisema- ja luontokohteita ja monipuolisuudessaan sitä voi kutsua keskisuomalaisen luonnon pikkujättiläiseksi. Ominaisia alueelle ovat erityisesti suot, rannat ja harjumetsät, jonne rakentuu helposti saavutettava ja kattava ulkoilureittiverkosto. Kansallispuiston pinta-ala on noin hehtaaria. Ensimmäisenä vuonna kansallispuiston kävijämäärä oli arviolta noin kävijää ja vuonna 2004 noin kävijää. Kansallispuisto sijaitsee 50 kilometrin päässä Jyväskylästä etelään, nelostien tuntumassa. Metsähallituksen asiakastutkimuksen perusteella (2004) Leivonmäen kansallispuistolla on mahdollisuus kehittyä sekä Jyvässeudun lähivirkistysalueeksi että luontomatkailukohteeksi. Leivonmäen kunta puolestaan laaditutti vuonna 2004 luontokeskuksen toimintaan tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvän liiketoimintasuunnitelman. Keski-Suomen alueella on neljä kansallispuistoa, mutta ei yhtään luontokeskusta. Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen suunnitteluhanke (EAKR) tähtää luontokeskuksen perustamiseen. Hanke tuottaa luontokeskuksen toteutussuunnitelman v aikana. Hankkeen yhteistyökumppanit on koottu Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen neuvottelukunnaksi, jonka tavoitteena on edistää luontokeskuksen perustamista ja vahvistaa sen kehittymistä valtakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi. Kansallispuiston luontokeskus painottuu teemaltaan ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Suo-teeman esiintuomista vahvistaa Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Virtuaalisuo hanke, joka tuottaa suohon monipuolisesti liittyvän oppimisympäristön osaksi luontokeskuksen sisällöntuotantoa. Vuoden 2005 aikana laaditaan Leivonmäen luontokeskuksesta selvitys, jossa on asiakasryhmien, palvelujen ja toimintojen määrittely sekä esitys luontokeskuksen sijaintipaikaksi, tarpeelliset mitoitukset ja sijoituspaikkasuunnitelma. Lisäksi kartoitetaan hallinto- ja toimintamallin sekä rakentamisen ja ylläpidon vaihtoehdot. Kuluvan vuoden lopussa on selvillä myös hankkeen eteneminen ja seuraavien vaiheiden prosessikuvaus. Vuonna 2006 varaudutaan Leivonmäen luontokeskuksen suunnittelutyön aloittamiseen osittain valtion rahoituksella. Luontokeskuksen rakentaminen ajoittuu vuosille Leivonmäen luontokeskushanke on kumppanuushanke. Metsähallitus vastaa hallinnoimansa kansallispuistoalueen opastuksesta ja toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä ja alueellinen ympäristökeskus vastaa ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Jyväskylän yliopiston vastuulla on tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sen käytännön soveltaminen; Leivonmäen kunta koordinoi luontokeskuksen yhteistyötä. Toteuttamisvalmius: Sijaintipaikkaselvitys, yleissuunnitelma ja kustannusarvio valmistuvat vuoden 2005 lopussa. Määrärahaesitys 2006: 0,1 M jatkosuunnittelun aloittamiseen (arvio : 2 M, tarkentuu v aikana).

20 Syvälahden tekopohjavesilaitos Sijainti: Sumiainen, Suolahti, Äänekoski Syvälahden tekopohjavesilaitoksen tavoitteena on hyvälaatuisen vesijohtoveden turvaaminen ja vedenhankinnan varmistaminen Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamissa. Kuntien vesilaitosten raakaveden saannin turvaamiseksi on tarkoitus rakentaa Syvälahden tekopohjavesilaitos, jonka mitoitukseksi on suunniteltu 6000 m 3 /d. Laitosta varten rakennettaisiin imuputki Keiteleen Ukonselältä Syvälahden rantaan rakennettavalle raakavesipumppaamolle, josta vesi pumpataan tekopohjaveden imeytysalueelle Kulopalonkankaalle. Imeytysalueelle rakennetaan neljä erillistä imeytyskenttää, joissa raakavesi sadetetaan ja se imeytyy maahan. Tekopohjaveden muodostumisalueella vesi kulkeutuu maaperässä neljälle vedenottoalueelle, joille kullekin sijoitetaan 1-2 pohjavesikaivoa. Niistä raakavesi johdetaan vedenkäsittelylaitokselle, josta se pumpataan Äänekoskelle ja Suolahden-Sumiaisten suuntaan rakennettavia siirtojohtoja pitkin taajamien käyttöön. Toteuttamisvalmius: Kehittämissuunnitelma on valmis. Kustannusarvio: 8,1 M. Määrärahaesitys 2006: Valtio 4,0 M, Kunnat 4,1 M. Syvälahden tekopohjavesilaitos

KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO

KESKI-SUOMEN PERUSRAKENTEEN KÄRKIHANKKEET 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisija: Yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä puh. (014) 652 200/vaihde fax (014) 652 277 sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi internet: http://www.keskisuomi.fi Lisätietoja:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 KESKI-SUOMEN LIITTO 30.3.2006 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007

KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 KESKI-SUOMEN LIITTO 30.3.2006 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2007 Asiakirjan tarkoitus Tässä julkaisussa kootaan yksiin kansiin Keski-Suomen kärkihankkeiksi arvotetut hankkeet. Keski- Suomen kärkihankeasiakirjassa esitellään valtion tulo-

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio

Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio KESKI-SUOMEN LIITTO 7.9.2007 Kansanedustajien aloitteet / vuoden 2008 talousarvio VT 4 Tiejakso Kirri - Äänekoski / Hirvaskangas VT 4 Tiejakso Haapalahti Kanavuori (Vaajakosken moottoritie) VT 18 Tiejakso

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN

KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN 17.12.2008 Valtioneuvosto Valtiosihteeri Sailas Valtiosihteerit, kansliapäälliköt ja keskeiset valmistelijat (TEM, LVM, OPM, YM, MMM) KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN Valtioneuvosto

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

täyttä elämää päijänteen rannalla TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

täyttä elämää päijänteen rannalla TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ täyttä elämää päijänteen rannalla TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ vitapolis edelläkävijä Kiinteistö Oy Kinkomaan Vitapolis on perustettu keväällä 2008 omistamaan, hallinnoimaan ja kehittämään entistä Kinkomaan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit

Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Vt 8 ja Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät tieinvestoinnit Risto Leppänen 30.10.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtakunnalliset kärkihankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA

MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 1 MAAKUNTAVERKKO ESISELVITYKSEN PROJEKTISUUNNITELMA Pohjois-Savon liitto MAAKUNTAVERKKO Sivu 2 1. Tausta Pohjois-Savon liitto rahoitti ajalla 1.2.2006 28.2.2007

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot