KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO 4.4.2005 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006

2 KESKI-SUOMEN KÄRKIHANKKEET 2006 Asiakirjan tarkoitus Keski-Suomen kärkihankelistassa esitellään valtion tulo- ja menoarvioon sekä valtion yksiköiden talousarvioihin tähtääviä kansallisesti ja osin EU-rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita. Siihen on koottu maakunnan keskeiset hankkeet, joista on esitetty kuvaukset ja perustiedot. Asiakirja on valmisteltu maakuntahallituksessa käytyjen keskustelujen perusteella yhteistyössä alueen kansanedustajien kanssa. Sitä käytetään liiton ja maakunnan kansanedustajien yhtenä edunvalvonnan välineenä. Maakunnan suunnittelujärjestelmän mukaisesti Keski-Suomen liitossa on valmisteltu pitkän aikavälin tavoitteita linjaava maakuntasuunnitelma sekä maakunnan voimavarat yhteen sovittava maakuntaohjelma, joissa esitetään maakunnan kehittämistavoitteet ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan voimavarojen lisäksi myös kansallisten resurssien käyttö. Kolmas keskeinen osa maakunnan suunnittelujärjestelmää on parhaillaan valmisteilla oleva Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavassa varaudutaan kärkihankkeiden toteutumiseen esim. liikenneinfrastruktuurin ja energiahuollon osalta. Vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmissa määritellään eri rahoitusjärjestelmien kautta rahoitettavat hankkeet. EU-rahoituksesta on valmisteltu erikseen maakunnan yhteistyöasiakirja, jossa sovitetaan yhteen seuraavan varainhoitovuoden EU-varojen ja kansallisten rahoitusosuuksien kohdentuminen ohjelmaa rahoittaville viranomaisille. Tässä kärkihankeasiakirjassa yksilöidään edellä mainituissa ohjelmissa esitettyjä hankkeita. Keski-Suomen strategiat Maakunnan hyvinvointia luodaan kannattavalla yritystoiminnalla. Toimiva perusrakenne, johon kuuluvat mm. liikenneverkko ja korkeatasoinen koulutus on keskeinen yritystoiminnan apuväline. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa maakunnan vision lähtökohtana on aineellisen hyvinvoinnin lisäksi myös elämän laadun korostuminen. Vision mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Yhdyskuntien hyvinvointipalvelut, teknisen huollon ratkaisut ja luontoinfra ovat tärkeitä elämisen laatutasoa tukevia elementtejä. Tavoitteiden saavuttamisen perustana on maakunnan omien ponnistelujen lisäksi osapuolten keskinäinen yhteistyö ja riittävät valtiovallan toimenpiteet.

3 Valtion talousarvion, ministeriöiden ja keskushallinnon sekä osin EU:n kautta rahoitettavia maakunnan kärkihankkeita ovat meneillään olevien VT 4 Jyväskylä-Kirri -tien rakentamisen sekä Jyväskylä-Tampere -rataosan perusparannuksen jatkamisen lisäksi vuonna 2006: LIIKENNEHANKKEET Kehittämishankkeet VT 4 Lusi-Vaajakoski VT 4 Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas) VT 18 Vaasan valtatie VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi VT 24 Hämeen piirin raja-jämsä Perustienpidon rahoitustason nosto Teemahankkeet Koulumatkojen edellytysten parantaminen maaseututaajamissa (Vesanka, Ruoke, Lievestuore, Niemisjärvi, Vaajakoskentie, Tammijärvi, Kuhmoinen, Tikkakoski) Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen (Kuokkalan kehäväylä) Muut liikennehankkeet Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä KOULUTUSHANKKEET Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa Aikuiskoulutuksen ja e-oppimisen hanke SOSIAALI- JA TERVEYSHANKKEET Vitapolis ja Gerocenter -hankkeet Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen alueverkko (Medikes-SosKes) Suojarinteen uusi toimintamalli

4 YMPÄRISTÖHANKKEET Leivonmäen luontokeskus Syvälahden tekopohjavesilaitos Lievestuoreen Laajalahden kunnostaminen ENERGIAHUOLLON HANKKEET Lajitellun jätteen poltto Rauhalahden voimalaitoksella Jyväskylän voimalaitos Palokan lämpökeskus TURVALLISUUSHANKKEET Laukaan vankilan suljetun yksikön rakentaminen Seuraavassa on esitelty yleispiirteisesti kukin hanke ja tehty esitys hankkeen toteuttamisrahoituksesta.

5 VT 4 Lusi-Vaajakoski Sijainti: Jyväskylän mlk, Toivakka, Leivonmäki, Joutsa, Hartola Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN-verkkoon ja se on maan keskeinen pitkittäisväylä. Liikennemäärä tiellä vaihtelee tällä hetkellä välillä ajoneuvoa vuorokaudessa; kesäaikainen liikenne on prosenttia tätä vilkkaampaa, jopa 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiellä on paljon raskasta liikennettä (osuus liikenteestä %) ja se on valtakunnallinen tavaraliikenteen pitkittäisväylä ja keskeinen yhteys elinkeinoelämän päivittäisille ja pitkämatkaisille kuljetuksille. Tiejakso kuuluu moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Ongelmina ovat kapeus, mäkisyys, mutkaisuus, yksityistieliittymien suuri määrä, kevytväylien puuttuminen, tierakenteen heikko kunto sekä melu- ja pohjavesisuojausten puuttuminen. Maaston suuret korkeuserot, tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti. Pääliittymät ovat turvattomia. Valtatie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Kokonaan uutta tietä rakennetaan noin 21 kilometriä jakson pohjoispäässä välillä Viisarimäki Kanavuori sekä tiejakson jyrkimpiä mutkia oikaistaessa. Hankekokonaisuus sisältää 27 ohituskaistaparin rakentamisen, tien leventämisen ja yksityistiejärjestelyt sekä taajamien kohdille kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Hanketta tulisi jatkaa lähivuosina edelleen Vaajakosken ohituksella välillä Kanavuori Haapalahti. Toteuttamisvalmius: Tien perusparannussuunnitelmat ovat osittain valmiina ja osittain viimeisteltävänä. YVA-käsittely on välillä Viisarimäki-Vaajakoski suoritettu. Kustannusarvio: Yhteensä 68,7 M, Keski-Suomen puolella noin 42 M (MAKU 2000 = 100 ; 115). Määrärahaesitys : Keski-Suomessa 42 M.

6 VT 4 Kirri-Äänekoski (Hirvaskangas) Sijainti: Jyväskylän mlk, Laukaa, Uurainen, Äänekoski Valtatie 4 (E75) on keskeinen pääteiden runkoverkkoon kuuluva yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen välillä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Tien asema valtakunnallisena tavaraliikenteen kuljetusväylänä on korostunut. Tiejakso palvelee Keski-Suomen keskeistä kasvuvyöhykettä ja on osa kasvavan maakuntakeskuksen lentokenttäyhteyttä. Lentoaseman matkustajaterminaalin laajennuksen ja kentän tuntumaan rakenteilla olevan liiketoiminta-alueen kehityksen myötä alueen logistiset vaatimukset kasvavat. Palokan-Kirrin alueelle ja Äänekoskelle Hirvaskankaan liittymän läheisyyteen on muodostumassa kasvavat liiketoiminta- ja työpaikka-alueet. Liikennemäärä on nykytilanteessa ajon/vrk, joten tie ruuhkautuu helposti. Perjantain liikennemäärät ovat lähes 1,3-kertaisia keskimääräiseen vuorokausiliikenteeseen verrattuna. Välillä on paljon myös työmatkaliikennettä molempiin suuntiin ja iltapäivän huipputunnin liikennemäärä on lähes 10 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Jyväskylän seudun kasvun luomien kuljetustarpeiden lisäksi Jyväskylästä on muodostunut kuljettajien työaikalainsäädännön johdosta strategisesti tärkeä kuljetusten vaihto- ja solmupiste, jolle nelostien toimivuus on elinehto. Tiejakso on keskeinen elinkeinoelämän päivittäisille kuljetuksille, ei vain kesän viikonlopun ruuhkaliikenteen tarpeisiin. Raskaan liikenteen kasvu 4-tiellä on viisivuotisjaksolla ollut Jyväskylässä 43% ja Äänekosken kohdalla 38% ja kuljetusmäärät ovat edelleen kasvussa. Mm. M-realin kuljetukset ovat tekeillä olevien investointien myötä lisääntyvät Jyväskylän ja Äänekosken välillä tonnista tonniin vuodessa. Tiejakso kuuluu kokonaisuudessaan moniongelmaisiin päätiekohteisiin. Nykyinen tie on yksiajoratainen ja 10 m leveä. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien pystygeometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista ja jonoja muodostuu helposti erityisesti runsaan raskaan liikenteen takia. Pääliittymät ovat turvattomia ja niihin on jo nyt jouduttu soveltamaan erityisjärjestelyjä. Kirri-Äänekoski -välin hankekokonaisuus sisältää Kirri-Tikkakoski -moottoritieosuuden lisäksi tien suuntauksen ja rakenteen parantamisen, ohituskaistojen rakentamisen, rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyt sekä kevytväylien ja alikulkukäytävien rakentamisen. Välillä varaudutaan myöhemmin tien nelikaistaistamiseen Äänekoskelle asti. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelmia on osittain valmiina. Kustannusarvio: 33 M. Määrärahaesitys 2006: 5 M kehittämisrahoitusta hankkeen aloittamiseen.

7 VT 18 Vaasan valtatie Sijainti: Keuruu, Multia Jyväskylä-Vaasa valtatiestä (Vt 18) puuttuu väli Ähtäri-Multia. Hanke on koko maassa ainoa valtatieverkon puuttuva osuus. Välillä on vain heikkotasoisia ja osin päällystämättömiä paikallis- ja maanteitä. Reitti on viitoitettu tilapäisesti vanhoja, mutkittelevia maantieuria eikä se ole kilpailukykyinen kuljetuksille Suomen poikkisuunnassa Pietariin, eivätkä alueen kunnat ole hyötyneet liikenteestä välillä Vaasa-Pietari. Seinäjoen ja Jyväskylän välillä on liikennettä vajaa kolmannes siitä määrästä, joka yleensä on vastaavanlaisten maakuntien keskusten välillä. Tiejakso kuuluu tiehallinnon PTS-suunnitelman mukaan päätieverkon vilkasliikenteisimpään osaan eli merkittäviin pääteihin. Hanke parantaa huomattavasti Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välisiä liikenneyhteyksiä ja luo merkittäviä kehittymisedellytyksiä alueen kunnille. Hankkeella on merkitystä kansainväliselle liikenteelle keskisen Skandinavian ja Pietarin välillä. Toteuttamisvalmius: Tiesuunnitelma on valmis. Multian ohitus on valmistunut syksyllä Kustannusarvio: 17 M. Määrärahaesitys 2006: 5 M.

8 VT 13 Huutomäki-Kyyjärvi Sijainti: Äänekoski, Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi Valtatie 13 kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin pääteihin. Tiellä on runsaasti valtakunnallista ja seudullista tavaraliikennettä ja se on Saarijärven seutukunnan keskeinen liikenneväylä. Liikennemäärä vaihteli vuonna 2004 jakson eteläosassa ajon/vrk ja pohjoisosassa ajon/vrk. Tiejakso on yksiajoratainen ja kapea. Yksityistieliittymien suuri määrä, maaston korkeuserot, osin tien geometrian pienipiirteisyys sekä tien kapeus haittaavat ohittamista. Tie parannetaan pääosin nykyiselle paikalleen. Hankekokonaisuus sisältää koko tien leventämisen, geometrian vähäisen korjaamisen, ohituskaistojen rakentamisen jakson eteläosassa, liittymien parantamisen keskeisten taajamien kohdalla, kevytväylien ja alikulkujen toteuttamisen, yksityistiejärjestelyt sekä tievalaistuksen täydentämisen ja useita muita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Toteuttamisvalmius: Tiejaksolta on tehty selvitys tarvittavista toimenpiteistä, tarkempia suunnitelmia on osittain valmiina ja osittain vireillä. Kustannusarvio: 25 M. Määrärahaesitys 2006: 5 M kehittämisrahoitusta.

9 VT 24 Hämeen piirin raja-jämsä Sijainti: Kuhmoinen Valtatie 24 Lahti-Jämsä on osa valtakunnallisesti merkittävien pääteiden verkkoa. Tie toimii valtakunnallisen liikenteen vaihtoehtoisena reittinä pohjois-etelä -suunnassa. Liikennemäärä vaihteli vuonna 2004 välillä ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikenteen on arvioitu kasvavan vuoteen 2020 mennessä välille ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiejakson suurimpia puutteita ovat tien kapeus, kevyen liikenteen väylien puute asutustihentymien kohdalla, valaistuksen puute liittymissä ja yksityistieliittymien suuri määrä. Sujuvuuden puutteet johtuvat tien pienipiirteisestä geometriasta, joka rajoittaa ohitusnäkemiä. Hämeen piirin raja - Jämsä -jaksoa parannetaan Kuhmoisten alueella nykyiselle paikalleen. Hankekokonaisuus sisältää tien leventämistä 12,9 km matkalla, uudelleen rakentamista 11,7 km, kuuden ohituskaistan rakentamisen, 11 tasoliittymän parantamisen, tievalaistuksen toteuttamista 9,5 km matkalla, kevytväyliä 8,9 km ja koko välille yksityistiejärjestelyt. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 12,6 M, joka jakautuu kolmeen vaiheeseen: I-vaihe 5,5 M, II-vaihe 3,0 M ja III-vaihe 4,1 M. Toteuttamisvalmius: Tiejaksolta on tehty tarveselvitys ja tiesuunnitelmia on osittain valmiina. Kustannusarvio: Yhteensä 12,6 M. Määrärahaesitys 2006: 5,5 M kehittämisrahoitusta I vaiheen toteuttamiseen.

10 Perustienpidon rahoitustason nosto Sijainti: Koko Keski-Suomi Keski-Suomen perustienpidon rahoitus on nykyisellään täysin riittämätön. Se ei vastaa tienpidolle asetettuja odotuksia eikä turvaa maakunnan alueellista kehittämistä eikä tielain mukaista maakunnan tieverkon ylläpitoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa alueellista tasa-arvoa ja maakunnan harvaan asuttujen alueiden toimintoja, kun tiestön hoidon painopiste on siirtynyt pääteille ja kasvualueiden taajamaympäristöihin. Keski-Suomen suurten kehittämishankkeiden lykkäytyminen on jo vuosia siirtänyt maakunnan perustienpitorahoitusta pääteiden välttämättömiin liikenneturvallisuustöihin mikä on syventänyt perustienpitorahoituksen vajetta. Vaje uhkaa erityisesti maakunnan harvaan asuttujen alueiden tieverkon kuntoa ja lykkää alempien teiden perustienpitohankkeita ja kevytväylähankkeita. Alueen metsäteollisuuden kuljetusten kannalta tärkeitä kelirikon vaivaamia sorateitä ei kyetä parantamaan tarvittavassa määrin. Valtakunnallinen perustienpidon rahoitustason nosto nykyiseltä 558 miljoonan euron vuositasolta 710 miljoonaan euroon on Keski-Suomen kannalta välttämätön. Maakunnan perustienpidon rahoituksen tulee olla oheisen kuvion mukaista tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman tasoa olennaisesti suurempi, Tiehallinnon laskelmien pohjalta määriteltynä 44 M /v ja osuus n. 6,2 % koko maan perustienpidon rahoituksesta. Rahoituksen lisäystarve kohdistuu pääosin peruskorjausinvestointeihin ja laajennus- ja uusinvestointeihin, mutta myös alemman tieverkon hoitotason nostamiseen. Määrärahaesitys 2006: Keski-Suomen perustienpidon rahoitus tulisi nostaa tasolle 44 M /v. Lähde: Keski-Suomen tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelma

11 Teemahanke: Koulumatkojen edellytysten parantaminen maaseututaajamissa Sijainti: Hankkeita eri puolilla Keski-Suomessa Teemapakettiin kuuluvilla hankkeilla parannetaan jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita toteuttamalla paikalliseen tarpeeseen sovitettuja kevytväyliä, kevyen liikenteen alituksia, suojateitä ja rinnakkaisraitteja. Kevyen liikenteen yhteyksiä linja-autopysäkeille parannetaan. Pienin toimenpitein edistetään samalla myös ajonopeuksien hallintaa taajamien liikenneympäristön vaatimusten mukaisesti sekä väylien sovittamista taajamakuvaan. Keski-Suomessa tästä teemapaketista toteutettavia hankkeita ovat Vesangan ja Ruokkeen kevytväylät Jyväskylän maalaiskunnassa, Lievestuoreen taajaman kevytväylä Laukaassa, Niemisjärven kevytväylä Hankasalmella, Vaajakoskentien kevytväylä, Tammijärven kevytväylä Luhangassa, Kuhmoisten kevytväylä sekä Tikkakosken kevytväylä. Toteuttamisvalmius: Osalla hankkeista suunnitelmat ovat valmiina, osalla valmisteilla. Kustannusarvio ja määrärahaesitys 2006: Keski-Suomessa yhteensä 4,5 M. Teemahanke: Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen Sijainti: Jyväskylä Teemapaketissa toteutetaan ohikulkutieratkaisuja, rinnakkaisteiden parantamista maankäytön mukaiseksi sekä taajaman liikennesaneerauskohteita nopeasti kasvavissa taajamissa. Keski-Suomesta tähän teemapakettiin kuuluu Jyväskylän eteläpuolisen Kuokkalan kehäväylän toteuttaminen. Kuokkalan alueen nykyinen sisääntulo pääteiltä on epäjatkuva ja mutkikas. Sisäinen ja osittain kaupungin eteläpuolitse läpikulkeva pidempimatkainen liikenne kuormittaa Kuokkalan pääkatuja ja ajoneuvoliikenne aiheuttaa liikenneturvallisuuden alenemisen lisäksi meluhaittoja ja päästöjä. Seutukaavassa on korostettu Kuokkalan kehäväylän merkitystä valtakunnallista tieverkkoa täydentävänä tienä ja edellytetty sen toteuttamista seudullisen läpikulkuliikenteen tarpeisiin katumaisena jaksona. Toteuttamisvalmius: Suunnitelmat valmisteilla. Kustannusarvio ja määrärahaesitys 2006: Kuokkalan kehäväylän toteuttamiseen 4,3 M.

12 Kanavasillat ja Äijälänsalmen väylä Sijainti: Laukaa, Suolahti, Jyväskylä, Jyväskylän mlk Hankkeen tarkoituksena on kanavareitin ja siihen liittyvän Jyväskylän sisääntuloväylän liikennöitävyyden parantaminen. Keiteleen kanavareitin matalin silta, Vuonteensalmen 3,5 metrin alikulkukorkeudessa oleva silta, korvataan uudella Eeronsalmen silta-ja väyläratkaisulla (alikulkukorkeus 8 metriä) ja Paatelanlahden ratasilta nostetaan koko yläpuolisen vesistöalueen mukaiseen alikulkukorkeuteen (5,5 metriä). Liian matalat alikulkukorkeudet ovat olleet kanavaliikenteen pullonkaula. Alikulkukorkeuksien nosto edesauttaa kanavareitin liikenteellistä hyödyntämistä erityisesti vesimatkailuun. Jyväskylään satamaan pääsee vesitse vain huonokuntoisen Äijälänsalmen väylän kautta. Maaperältään hienojakoinen salmi on liettymässä kulkukelvottomaksi. Toimenpiteisiin väylän korjaamiseksi on ryhdyttävä pian, jotta liikenneyhteyden säilyminen varmistuu. Äijälänsalmen kunnostus turvaisi vesiliikenteen kehittämisen Jyväskylään. Toteuttamisvalmius: Kanavareitin hankkeet voidaan käynnistää heti. Äijälänsalmen suunnitelmat ovat valmiina. Kustannusarvio: Kustannukset yhteensä 4,05 M Eeronsalmen silta ja väylä 2,78 M Paatelan ratasillan korotus 0,17 M Äijälänsalmen väylän kunnostus 1,25 M. Määrärahaesitys 2006: Äijälänsalmen kunnostukseen 1,1 M perusväylänpidon rahoitusta, Jyväskylän kaupunki 0,15 M.

13 Teknistieteellisen koulutuksen vahvistaminen Jyväskylän yliopistossa Sijainti: Jyväskylä Keski-Suomen aluetalouden perustan luo perusteollisuus ja sen kansainvälinen kilpailukyky. Tähän liittyy myös yritysten tuotannolliset verkostot sekä elinkeinoelämää palvelevan yritystoiminnan vahvistuminen. Keski-Suomi panostaa tulevaisuudessa erityisesti teknologisen osaamisen vahvistamiseen omalla strategiallaan, jonka ytimenä on myös nuori innovatiivinen korkean osaamisen työvoima. Keski-Suomi kasvattaa T&K toimintaansa ja lisää erityisesti yritysyhteistyötä. Tähän luo perustaa Suomen Akatemian (2005) Kestävä ja dynaaminen kumppanuus -selvityksen toimenpidelinjaukset. Työvoiman vaihtuvuus on lähivuosina Keski-Suomessa tieto- ja teknologiaperustaisissa ammateissa merkittävä. Näissä perustana on korkean asteen koulutus. Työelämä ja työtehtävä muuttuvat. Uuden työvoiman tarve on suuri. Osaamisvaateissa korostuu erilaisen DI koulutuksen vaatimukset. Samoin korostuu vahva opiskeluaikainen yhteys alueen yrityksiin. Teknisen koulutuksen saaneet osaajat luovat perustaa myös kipeästi tarvittavien uusien kasvuyritysten kehitykselle. Soveltavan yliopistokoulutuksen tarve on kasvanut teollisuuden ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen myötä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskentelevien määrä on ohittanut perinteisen teollisuustyön määrän. Sovellussuuntautuneilla yliopistollisilla koulutusohjelmilla on ollut ja tulee olemaan suuri merkitys elinkeinorakenteen muutokseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Yliopisto on selvittänyt määrällisiä ja laadullisia teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista nousevia koulutus- ja rekrytointitarpeita. Niiden perusteella koulutusta tulisi kehittää siten, että opiskelijat saavat opintojen alkuvaiheessa luonnontieteellisen yleissivistyksen ohella hyvät yleisteknologiset ja menetelmälliset valmiudet maisterivaiheen koulutukseen liitetään tuotannon ohjaukseen, laadun valvontaan, tuotantoprosessien hallintaan sekä liiketoimintaosaamiseen liittyvää koulutusta ja johtamis- ja viestintäkoulutusta perustetaan yhteisiä monitieteisiä tutkijankoulutusohjelmia, joissa on vahva soveltava komponentti. Tällä kärkihankkeella vastataan koulutuksen kehittämistarpeisiin, nopeutetaan välillisesti uusien teknologioiden kuten informaatio-, energia- ja ympäristöteknologian käyttöönottamista perinteisillä teollisuuden aloilla sekä edistetään uusien, alueen teollisuuden alihankintaan ja asiantuntijapalveluihin erikoistuneiden tutkimuslähtöisten yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Hanke painottuu erityisesti moderneille ja kehittyville tekniikan aloille ja tukee kansallisesti tärkeiden vientiteollisuuden alojen ja Keski- Suomen teollisuuden keskeisimpien toimialaklustereiden kehittymismahdollisuuksia. Jyväskylän yliopistolla on valmiudet käynnistää DI- ja tekniikantohtorikoulutus paperinvalmistusteknologian, elektroniikan, ympäristöteknologian ja informaatioteknologian aloilla vahvaan alueelliseen tarpeeseen perustuen. Osa yliopiston luonnontieteellisen alan koulutuksesta vastaa jo nykyisellään DI-tutkintokoulutusta, ja vireillä oleva hanke tukee tekniikan alan koulutukseen siirtymistä. Keski-Suomen ja sen lähialueiden alueellinen koulutustarve ja alueellisen kehittämistyön haasteelliset tehtävät edellyttävät teknistieteellisen koulutuksen aloittamista Jyväskylän yliopistossa pikaisesti. Toteuttamisvalmius: Kustannusarvio: Suunnitelma ja valmiudet hankkeen käynnistämiseksi ovat olemassa. Kustannukset yhteensä 1,0 M /a hankkeen ylimenokaudella vuosina Tämän jälkeen hankkeen rahoitus siirtyy tutkintotavoitteiden kautta perusrahoitukseen. Määrärahaesitys 2006: 1 M.

14 Aikuiskoulutuksen ja e-oppimisen hanke Sijainti: Keski-Suomi Keski-Suomen vision pohjalta tapahtuva osaamisen vahvistaminen perustuu tiedollisten ja taidollisten sekä yrittäjyyteen liittyvien valmiuksien vahvistamiseen. Kehittämistyön ytimenä on ollut vahvistaa erityisesti ammatillisen koulutuksen työelämäsuhteita sekä tietoisuutta eriasteisen aikuiskoulutuksen tarpeista ja niiden muutoksista. Aikuiskoulutuksen perustan muodostaa eri koulutusorganisaatioiden rooli työyhteisöjen kehittäjänä. Yksilön osalta maakunnan tulee tarjota oppimisen ja opiskelun väylä tukemaan erilaista urakehitystä. Keski-Suomi rakentaa näitä mahdollisuuksia laajentamalla ja monipuolistamalla oppimispaikkojensa verkostoa. Tässä työssä suuri merkitys on tietoverkoilla ja e-oppimisella. Maakunnallisesti Keski-Suomi vahvistaa aikuiskoulutuksen tarjontaa ja kohdentumista seutujen ja oppilaitosten yhteistyöverkostoilla. Opetushallinnon johdolla laaditaan maakunnallista aikuiskoulutuksen ohjelmaa. Tämä kattaa kaikki koulutusasteet. Suunnitelmassa pyritään luomaan tarjonnalle tarvepohjaa sekä mitoittamaan aikuiskoulutuksen resursseja. Samalla vahvistetaan alueellista yhteistyötä sekä eri koulutus- ja rahoitusmuotojen tehokasta käyttöä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen resursointi ja koulutuksen tarjonta on sopeutunut merkittävään muutoksen. Kysyntä on kasvava, mutta tarjonta ja sen sopeuttaminen vaatii monia innovatiivisia toimia. Näyttötutkintotoiminta kasvaa ja vaatii myös työelämältä omaa osaavaa panostusta. Aikuiskoulutuksen liittyy opiskelijoiden henkilökohtaistaminen. Tähän liittyvä maakunnallinen kehittämistyö on Keski-Suomessa käynnistynyt. Oppisopimuskoulutus ei ole kasvanut asetettujen nelinkertaistamistavoitteiden ja kasvaneen tarpeen mukaisesti. Korkean asteen aikuiskoulutus vahvistuu Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun alueyhteistyön strategian mukaisesti. Aikuiskoulutuksen kehittämistarve näiltä osin kohdistuu erityisesti maakunnan kärkitoimialojen osaamiseen sekä erityisalueena opettajien täydennyskoulutukseen. Julkishallinnon palvelurakenteen muutokset kasvattavat myös eriasteisen aikuiskoulutuksen tarvetta. Merkittävä poistuma eri toimialoilla ja ammattialoilla vaikuttaa työyhteisön osaamistarpeisin. Muutoksessa aikuiskoulutuksella on suuri merkitys. Tarvitaan uusia toimintamalleja, uusia osaamisalueita, laajaa työelämän kouluttajien ja valmentajien verkostoa sekä uudenlaisia oppimisympäristöjä. Aikuiskoulutukseen osoitettuja resursseja tulee oleellisesti lisätä. Maakunnallisesti aikuiskoulutuksessa yhdistyy työelämälähtöinen osaamisen vahvistaminen, oppisopimuskoulutus, omaehtoinen tutkintoihin ja sen osiin johtava koulutus sekä työvoimapoliittinen työvoimakoulutus. Koulutus edellyttää laajaa alue- ja seutulähtöistä toteutuksen organisointia. Kehittämistä tukee tietoyhteiskuntakehitys ja erityisesti valittu keskisuomalainen opinpolkuihin perustuva e-oppimisympäristöjen kehittäminen. Maakunnan kattava koulutus ja oppiminen muodostavat oppimispaikkojen verkoston. Verkosto syntyy oppilaitosten ympäristöjä kehittämällä, työelämän työssäoppimisen paikkoja jalostamalla, seudullisia osaamis- ja innovaatiolähtöisiä oppimispaikkoja kehittämällä, kansalaislähtöisiä oppimisyhteisöjä tukemalla sekä tietoverkkoja hyödyntävää e-oppimista vahvistamalla. Tämä edellyttää alueellisen eoppimisen klusterin muodostamista ja verkostoyhteistyön vahvistamista. Samalla tulee luoda yhteinen eoppimisen alusta. Keski-Suomi muodostaa kehitystyölle hyvän pilotoivan oppivan alueen. Aikuiskoulutuksen toimintamallien maakunnallinen uudistamiseksi ja vahvistamiseksi sekä e-oppimisen innovatiivisen kehitystyön vauhdittamiseksi on turvattava tarvittavat resurssit. Toteuttamisvalmius: Kustannusarvio: Valmistelu ja suunnittelu on käynnissä ja valmius toteuttamiseen olemassa. 1,5 M, josta - aikuiskoulutuksen maakunnalliset toimintamallit 1,0 M - e-oppimisen kehittäminen Keski-Suomen oppimispaikkaverkoissa 0,5 M. Määrärahaesitys 2006: Aikuiskoulutuksen maakunnalliset toimintamallit 1,0 M (OPM+TM) ja e-oppimisen kehittäminen Keski-Suomen oppimispaikkaverkoissa 0,5 M (OPM).

15 Vitapolis ja Gerocenter -hankkeet Sijainti: Muurame Jyväskylän seudun ikääntyvien henkilöiden määrän muutoksen ja nykymuotoisten laitos- ja asumispalveluiden käytön perusteella on kunnissa arvioitu tarvittavan 290 uutta palveluasumisen ja erityyppisten hoiva- ja hoitopalvelujen paikkaa vuoteen 2010 mennessä. Vitapolis-hankkeella luodaan Kinkomaan sairaalan uutta toimintamallia. Tavoitteena on luoda sairaalakiinteistöstä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikkö, jossa painotetaan ikääntyvien palveluja. Vitapolis hankkeen pohjalta on tarkoitus valmistella Kinkomaalle rakentuva ikääntyneiden ihmisten elinvoimaisuuden ja elämisen laadun ylläpitämisen kehittämis- ja tukikeskus, jossa kehitetään vuorovaikutteinen toimintamalli alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämistarpeiden ja kansainvälisesti merkittävän monialaisen gerontologisen ja geriatrisen osaamisen välille. Hankeajatus perustuu laadukkaisiin ja monipuolisiin palveluihin sekä palvelutarpeiden tutkimukseen. Vitapolis-hanke toteutuu kaksivaiheisesti. Ensimmäisen vaiheessa keskeistä on sairaalakiinteistöjen ja alueen ostajan/ostajien löytyminen ja riittävien toimintaedellytysten turvaaminen sekä hankkeen jatkosuunnittelu. Tämä edellyttää kuntien kanssa tehtävää puitesopimusta yksityisten hoivapalvelujen ostosta hoitopaikan osalta riittävän volyymin takaamiseksi. Toisena vaiheena kunnostettavien sairaalakiinteistöjen ydintoiminnot muodostuisivat sairaanhoitopiirin jo nykyisin kiinteänä kokonaisuutena toimivasta geriatrian, kuntoutuksen, neurologian, fysiatrian ja apuvälineyksikön toiminnasta. Vitapolis-hankkeeseen liittyy tiiviisti ikääntyneen väestönosan tutkimus- ja osaamiskeskittymä, ns. Gerocenter. Kyseinen yksikkö tulee olemaan keskeinen osa monimuotoista iäkkäiden ihmisten elinvoimaisuuden ja elämänlaadun kehittämis- ja tukikeskusta. Käytänteiden uudistamien edellyttää näyttöön pohjautuvien hyvien toimintamallien kehittämistä tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, soveltajien ja palvelujärjestelmän kesken. Jyväskylän yliopistossa ja sen yhteydessä toimivalla Suomen Gerontologian tutkimuskeskuksella on kansainvälisesti katsottuna huipputason monitieteellinen osaamiskeskittymä vanhenemistutkimuksessa ja koulutuksessa erityisesti toimintakykyisyyden arvioinnissa ja edistämisessä sekä kuntoutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on toiminnassaan panostanut ikääntymiseen liittyvän täydennyskoulutuksen lisäksi alueen kuntien ja kuntayhtymien tarpeisiin räätälöityjen toimintakyvyn arviointimenetelmien, työmenetelmien ja toimintamallien kehittämiseen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin geriatrinen ja kuntouttamiseen liittyvä käytännön ja tutkimustyön osaaminen sekä yhteistyö alueen terveyskeskusten kanssa tuovat kehittämisyhteistyöhön tarvittavan monialaisen, käytännöllisen lääketieteen osion. Gerocenterissä on tarkoitus yhdistää olemassa olevaa osaamista, jolloin saavutetaan merkittävää lisäarvoa ikääntyvän väestön toimintakykyisyyden ja hyvinvoinnin edistämismallien rakentamiseen. Gerocenterin on määrä tuottaa hyvinvointialan innovaatioita osana maakuntastrategiaa tuotteistamalla korkeatasoista osaamistaan alueen ja koko valtakunnan tarpeisiin terveyspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kehittäen palvelujärjestelmää ja gerontologisen politiikan suuntaviivoja. Gerocenterin toiminta tulee pohjautumaan osin pysyvään kansalliseen rahoitukseen, projektirahoitukseen sekä palveluiden myynnistä saataviin tuloihin. Asiakkaina voivat olla eri organisaatioiden lisäksi palvelutuottajien lähettämät ikääntyvät palvelujärjestelmän asiakkaat tai seniorit täysin itse maksavina. Gerocenter tulee työllistämään noin 20 ydinhenkilön lisäksi projektikohtaista henkilöä. Toteuttamisvalmius: Vitapolis-kehittämishanke on valmisteltavana ja STM on myöntänyt valtion rahoitusta vuosille yhteensä euron kokonaiskustannuksiin. Gerocenter -hankkeen jatkovalmistelu on käynnissä ja valmius toteuttamiseen olemassa. Liiketoimintasuunnitelma Vitapolis-kokonaisuudesta sairaalarakennuksen korjausselvityksineen on valmisteltu ja Gerocenteristä on laadittu oma yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Gerocenterin toiminnan käynnistämiseen on haettu valtiolta rahoitusta 0,5 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin vuosille

16 Kustannusarvio: Määrärahaesitys: Vitapolis-kehittämishanke Yksikön perustamiskustannukset täsmentyvät suunnittelun edetessä. Gerocenterin osalta tarvittava rahoitus perustamisvaiheen palkka-, tilavuokra-, tutkimus-, kuntoutus- ja erityislaitekustannukset ja toimintamenot ovat yhteensä 2 ME. Tämän lisäksi sairaalarakennuksen kunnostamisesta ko. tarkoitukseen aiheutuu kustannuksia. Vitapoliksen osalta rahoituspäätöksen mukaisesti vuosille valtion rahoitus on 0,12 M ja kuntien rahoitus 0,12M hankkeen jatkovalmisteluun (vuodelle 2006 valtion rahoitus euroa, kunnan euroa). Gerocenterin osalta rahoitusesitys vuosille on 0,25 M valtion avustusta perustamisvaiheen rahoitukseen (STM) kuntien osuuden ollessa 0,25 miljoonaa euroa.

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen alueverkko (Medikes-SosKes) Sijainti: Koko Keski-Suomi Hankkeella pyritään joustavan organisaatioiden välisen informaatioyhteistyön ja ajantasaisen tiedon saatavuuden parantamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkoituksena on saada aikaan entistä laaja-alaisempaa ja koordinoidumpaa maakunnallista yhteistyötä Keski-Suomen kuntien sosiaalipalvelujen tietohallinnon järjestämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskinäisen ja välisen toiminnan, yhteistyön ja työnjaon edistäminen tärkeänä alan tukipalveluna asiakkaiden tarpeet huomioiden. Tavoitteena on : 1) maakunnallisten toimijoiden yhteistyöhalukkuuden selvittäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen sisäisten ja näiden palveluntuottajien välisten saumattomien palveluketjujen luomiseksi, yhteistyön ja työnjaon edistämiseksi (vrt. Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman puitteissa toteutettu seudullinen tietohallintostrategiatarkastelu) 2) asiakkaiden tarpeet huomioonottavien, saumatonta palveluntarjontaa tukevien tietojärjestelmien toteuttaminen (sovellettu MediKes -konsepti) 3) maakunnallisen terveyden- ja sosiaalihuollon organisointiehdotuksen laadinta. Prosessi etenee maakunnallisen aiesopimuksen valmistelulla sosiaalipalvelujen yhteisestä kehittämisestä tietoteknologian avustuksella. Pyrkimyksenä on toteuttaa maakunnallinen tietoteknologiaa hyväksikäyttävä järjestelmä sosiaalipalvelujen toimijoille Keski-Suomessa jo toteutetun MediKes -ratkaisun tapaisesti. Tämän tavoitteen joustava toteuttaminen tukee maakunnan terveydenhuollon tavoitesuunnitelmaan kirjatuissa yhteistyötavoitteissa mainittua maakunnallisen tietohallintoyksikön muodostamista ja on onnistuessaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa mainitun terveyden- ja sosiaalihuollon aluetietojärjestelmän kehittämishankkeen kulmakivi. Alueellinen sähköinen asiakastietojärjestelmä parantaa palvelun saatavuutta ja laatua sekä nopeuttaa asiakkaan asioiden hoitoa, koska tiedot ovat reaaliaikaisesti saatavilla eri palveluyksiköissä. Myös päällekkäisen toiminnan todennäköisyys pienenee. Toimivat tietojärjestelmät edistävät asiakkaan mahdollisesti tarvitseman hoidon oikeaa porrastusta. Toteuttamisvalmius: Hankkeelle on haettu STM:n rahoitusta. Kustannusarvio: 0,46 M. Määrärahaesitys: 0,46 M.

18 Suojarinteen uusi toimintamalli Sijainti: Suolahti Suomessa noin henkilöä tarvitsee kehitysvammaisten erityispalveluja ja heistä noin 14 % on laitoshoidossa. Palvelujen järjestämisvastuun painopiste on siirtynyt erityishuoltopiireistä kuntiin, mutta maan eri osien väillä on suuria eroja palvelujen toteuttamistavassa. Myös vaikeasti kehitysvammaisille voidaan tuottaa palvelut lähiyhteisössä. Tällöin kuitenkin tarvitaan uusien asumisratkaisujen ja tukipalvelujen kehittämistä sekä riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Kehitysvammaisten palvelujen hajauttamiseksi ja inhimillistämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja myös palvelujen sisältöjen ja toimintatapojen kehittämiseksi sekä työvoiman ammattitaidon ja työssä tarvittavan asiantuntija-avun turvaamiseksi. Keski-Suomi on kehitysvamma-alan asiantuntemuksen ydinalue Suomessa. Jyväskylän yliopistossa on edustettuina lukuisia kehitysvammaisuuteen keskeisesti liittyviä tutkimus- ja koulutusaloja, kuten esimerkiksi erityispedagogiikka, fysio- ja toimintaterapia, liikuntatiede, gerontologia sekä psykologia. Suojarinne projektin tavoitteena on toteuttaa keskisuomalainen ratkaisu kehitysvammaisten palvelujen kehittämiseksi valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Toteutuessaan kehittämistyön tuloksena tulee olemaan tulevaisuuteen suuntautuva ja edistyneintä teknologiaa hyväksi käyttävä konsepti kehitysvammaisten palvelujen laadullisen uudistamisen perustaksi. Alueellisten ratkaisujen rinnalla ja uusia mobiileja ja korkean teknologian tarjoamia mahdollisuuksia soveltamalla keskisuomalainen erityisosaaminen voi tuottaa myös valtakunnallisesti hyödynnettäviä ja vientikelpoisiksi tuotteistettavia palveluja ja toiminnallisia ratkaisuja. Suojarinteen kehitysvammalaitoksesta muodostuu Pohjoismaissa ainutlaatuinen kehitysvammaisuuden osaamiskeskus. Uusi osaamiskeskus nostetaan yliopisto- ja oppilaitosyhteistyön ja tutkimuksen avulla maan huipputasolle ja palveluja tarjotaan tietoverkon avulla Keski-Suomen lisäksi myös valtakunnallisesti ja jopa Pohjoismaihin. Fyysisesti tämä verkosto muodostetaan olemassa olevista tietoverkoista, jotka yhdistetään yhdeksi kansalliseksi kokonaisuudeksi. Tässä tietoverkossa voidaan harjoittaa turvallisesti ja luotetusti konsultaatio-, koulutus-, päivystys- ja telelääketiedetoimintaa hyödyntäen koko maan verkottunutta erityisosaamista. Myös potilastietojen sähköinen katselu yli organisaatiorajojen potilaan luvalla on mahdollista. Kehitysvammapalveluiden uusi, tietoteknologiaa hyödyntävä, palvelumalli pilotoidaan ensin Suojarinteellä ja Keski-Suomessa. Keski-Suomeen ehdotetaan lisäksi rakennettavaksi modernia tietoteknologiaa hyväksikäyttäviä ns. älytaloja sekä Suojarinteelle että kunnallisten hoivakotien yhteyteen. Ensimmäiset mallitalot rakennetaan Suojarinteelle ja ne toimivat myös kurssitoiminnan keskuksena. Näissä tuetaan kehitysvammaisten itsenäistä suoriutumista erilaisten ympäristönhallinta-, turva- ja kommunikaatiojärjestelmien avulla. Älytalot ovat mahdollista yhdistää tietoverkon avulla Call Centeriin (kontaktikeskus), jonka kautta päivystävät asiantuntijat on tavoitettavissa. Keski-Suomen kontaktikeskus voi antaa palveluja myös muualle Suomeen. Toteuttamisvalmius: Hanke voidaan käynnistää välittömästi. Kustannusarvio: Investointien kokonaiskustannukset ovat n. 8,5 M ja suunnittelukustannukset 0,83 M. Määrärahaesitys 2006: Suunnitteluun 0,3 M.

19 Leivonmäen luontokeskus Sijainti: Leivonmäki Hankkeen tavoitteena on Leivonmäen luontokeskuksen rakentaminen. Vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto on Keski-Suomen arvokkaimpia maisema- ja luontokohteita ja monipuolisuudessaan sitä voi kutsua keskisuomalaisen luonnon pikkujättiläiseksi. Ominaisia alueelle ovat erityisesti suot, rannat ja harjumetsät, jonne rakentuu helposti saavutettava ja kattava ulkoilureittiverkosto. Kansallispuiston pinta-ala on noin hehtaaria. Ensimmäisenä vuonna kansallispuiston kävijämäärä oli arviolta noin kävijää ja vuonna 2004 noin kävijää. Kansallispuisto sijaitsee 50 kilometrin päässä Jyväskylästä etelään, nelostien tuntumassa. Metsähallituksen asiakastutkimuksen perusteella (2004) Leivonmäen kansallispuistolla on mahdollisuus kehittyä sekä Jyvässeudun lähivirkistysalueeksi että luontomatkailukohteeksi. Leivonmäen kunta puolestaan laaditutti vuonna 2004 luontokeskuksen toimintaan tukeutuvaan yrittäjyyteen liittyvän liiketoimintasuunnitelman. Keski-Suomen alueella on neljä kansallispuistoa, mutta ei yhtään luontokeskusta. Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen suunnitteluhanke (EAKR) tähtää luontokeskuksen perustamiseen. Hanke tuottaa luontokeskuksen toteutussuunnitelman v aikana. Hankkeen yhteistyökumppanit on koottu Leivonmäen kansallispuiston luontokeskuksen neuvottelukunnaksi, jonka tavoitteena on edistää luontokeskuksen perustamista ja vahvistaa sen kehittymistä valtakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi. Kansallispuiston luontokeskus painottuu teemaltaan ympäristökasvatukseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Suo-teeman esiintuomista vahvistaa Jyväskylän yliopiston Agora Centerin Virtuaalisuo hanke, joka tuottaa suohon monipuolisesti liittyvän oppimisympäristön osaksi luontokeskuksen sisällöntuotantoa. Vuoden 2005 aikana laaditaan Leivonmäen luontokeskuksesta selvitys, jossa on asiakasryhmien, palvelujen ja toimintojen määrittely sekä esitys luontokeskuksen sijaintipaikaksi, tarpeelliset mitoitukset ja sijoituspaikkasuunnitelma. Lisäksi kartoitetaan hallinto- ja toimintamallin sekä rakentamisen ja ylläpidon vaihtoehdot. Kuluvan vuoden lopussa on selvillä myös hankkeen eteneminen ja seuraavien vaiheiden prosessikuvaus. Vuonna 2006 varaudutaan Leivonmäen luontokeskuksen suunnittelutyön aloittamiseen osittain valtion rahoituksella. Luontokeskuksen rakentaminen ajoittuu vuosille Leivonmäen luontokeskushanke on kumppanuushanke. Metsähallitus vastaa hallinnoimansa kansallispuistoalueen opastuksesta ja toiminnallisen ympäristön ja rakenteiden kehittämisestä ja alueellinen ympäristökeskus vastaa ympäristökasvatuksesta ja kestävän kehityksen edistämisestä. Jyväskylän yliopiston vastuulla on tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sen käytännön soveltaminen; Leivonmäen kunta koordinoi luontokeskuksen yhteistyötä. Toteuttamisvalmius: Sijaintipaikkaselvitys, yleissuunnitelma ja kustannusarvio valmistuvat vuoden 2005 lopussa. Määrärahaesitys 2006: 0,1 M jatkosuunnittelun aloittamiseen (arvio : 2 M, tarkentuu v aikana).

20 Syvälahden tekopohjavesilaitos Sijainti: Sumiainen, Suolahti, Äänekoski Syvälahden tekopohjavesilaitoksen tavoitteena on hyvälaatuisen vesijohtoveden turvaaminen ja vedenhankinnan varmistaminen Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten taajamissa. Kuntien vesilaitosten raakaveden saannin turvaamiseksi on tarkoitus rakentaa Syvälahden tekopohjavesilaitos, jonka mitoitukseksi on suunniteltu 6000 m 3 /d. Laitosta varten rakennettaisiin imuputki Keiteleen Ukonselältä Syvälahden rantaan rakennettavalle raakavesipumppaamolle, josta vesi pumpataan tekopohjaveden imeytysalueelle Kulopalonkankaalle. Imeytysalueelle rakennetaan neljä erillistä imeytyskenttää, joissa raakavesi sadetetaan ja se imeytyy maahan. Tekopohjaveden muodostumisalueella vesi kulkeutuu maaperässä neljälle vedenottoalueelle, joille kullekin sijoitetaan 1-2 pohjavesikaivoa. Niistä raakavesi johdetaan vedenkäsittelylaitokselle, josta se pumpataan Äänekoskelle ja Suolahden-Sumiaisten suuntaan rakennettavia siirtojohtoja pitkin taajamien käyttöön. Toteuttamisvalmius: Kehittämissuunnitelma on valmis. Kustannusarvio: 8,1 M. Määrärahaesitys 2006: Valtio 4,0 M, Kunnat 4,1 M. Syvälahden tekopohjavesilaitos

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN

KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN 17.12.2008 Valtioneuvosto Valtiosihteeri Sailas Valtiosihteerit, kansliapäälliköt ja keskeiset valmistelijat (TEM, LVM, OPM, YM, MMM) KESKI-SUOMEN ESITYKSET HALLITUKSEN ELVYTYSPAKETTIIN Valtioneuvosto

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yhtymähallitus 21.6.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Henkilöstösuunnittelulle asetetut tavoitteet... 2 3 Nykyinen henkilöstömäärä... 2 4 Henkilöstön ikärakenne... 2 5

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot