Historiaa. Lähtökohtia. Kausaaliset mekanismit ja kausaalinen päättely yhteiskuntatieteissä. Humen säännönmukaisuusteoria
|
|
- Jaakko Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Historiaa Kausaaliset mekanismit ja kausaalinen päättely yhteiskuntatieteissä Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 9. luento 1 Tilastollisten aineistojen systemaattinen kerääminen luvun alkupuolella ajatus yhteiskunnallisista laeista Erityisesti ongelmallisiksi koetut ilmiöt, kuten rikollisuus, mielisairaudet ja itsemurhat Utilitaristinen insinöörimotivaatio Todennäköisyyslaskennan kehitys: regressio ja korrelaatio 1890-luvulla 1900-luvun alku: tilastollisen päättelyn ongelmat ja äärimmäinen empirismi Karl Pearson: kaikki tieteellinen tieto koskee korrelaatioita Durkheim ja Weber: kausaaliset käsitteet olennaisia > Tulkitseva tutkimus ja anti-positivismi, automatisoitu tilastollinen mallintaminen, kausaalipuhe takaisin kvantitatiiviseen tutkimukseen 2 Lähtökohtia Humen säännönmukaisuusteoria Kausaalinen päättely on jokapäiväistä ja liittyy selittämiseen, ympäristön kanssa vuorovaikuttamiseen, vastuullisuuden arvioimiseen jne. Nämä puhe- ja päättelytavat koskevat joillain tavoin filosofisten kausaliteettiteorioiden käsittelemiä tekijöitä: tilastollista relevanssi (syy kasvattaa seurauksensa todennäköisyyttä) Suppes, Eells, Papineau, Sober kontrafaktuaalinen riippuvuus (jos syytä ei olisi tapahtunut, ei seuraustakaan olisi tapahtunut); David Lewis ajallis-avaruudellista jatkuvuus (syytä ja seurausta yhdistää jokin konkreettinen prosessi); Wesley Salmon, Phil Dowe Humen säännönmukaisuusteorian mukaan syyn ja seurauksen välinen suhde edellyttää 1)syyn ja seurauksen ajallis-avaruudellista yhteyttä, 2)seurauksen säännönmukaista esiintymistä syyn jälkeen, 3)sekä syyn ja seurauksen välistä välttämätöntä yhteyttä. Kyseinen välttämättömyys on seurausta vain ja ainoastaan ihmismielen taipumuksesta liittää yhdessä esiintyvät asiat toisiinsa. 3 4
2 Humen säännönmukaisuusteoria Humen teoria pikemminkin psykologinen teoria kausaalikäsitteiden oppimisesta. Humen voidaan katsoa onnistuneesti osoittaneen, että kausaalisuhteet ovat empiirisiä ilmiöitä, joita ei voida löytää puhtaalla nojatuolimietiskelyllä. Jälkipolvien taakaksi on kuitenkin jäänyt väärinkäsitys, jonka mukaan kausaalisuhteissa on kyse vain ilmiöiden säännönmukaisesta esiintymisestä. Paha positivismi Yhteiskuntatieteet tutkivat kontekstisidonnaisia ja siten ainutkertaisia tapahtumia, joiden välillä ei ole säännönmukaisuuksia. Yhteiskuntatieteet tutkivat holistisia olioita (esim. merkitykset), jotka eivät voi olla alisteisia laeille. Kausaliteetti ei siis ole mielekäs käsite yhteiskuntatieteissä? 5 6 Syyt ja säännönmukaisuudet Yhteiset syyt: Kaksi ilmiötä voivat ilmetä säännönmukaisesti yhdessä, jos niillä on yhteinen syy: Syyt ja säännönmukaisuudet Mitä voimme päätellä: Jos muuttaisimme pullotetun veden kulutusta, lasten terveys ei muuttuisi (ja toisin päin). Toisaalta jos muuttaisimme äitien varallisuutta, sekä pulloveden kulutus, että lapsien terveys muuttuisi. Oletetaan, että lapsen terveys korreloi äidin pulloveden kulutuksen kanssa. Äidin varallisuus on ilmeinen yhteinen syy. P LT P P P LT LT LT Mitä tämä oikein tarkoittaa? 7 8
3 Syyt ja säännönmukaisuudet E-pillertit (C) ehkäisevät raskauksia (P), jotka altistavat veritulpille (T). Toisaalta e-pillerit nostavat estrogeenitasoa (E), joka myös altistaa veritulpille. - P + C T + E + ähäinen tai olematon korrelaatio C:n ja T:n välillä. Mitä yllä oleva kuvio tarkoittaa? 9 Syyt ja säännönmukaisuudet Mitä tapahtuisi, jos aktiivisesti kontrolloisimme raskauksia tai hormonitasoa? - P + C T + E + C:llä on mekanismi P:n välittämä ehkäisevä vaikutus - P + C T + E + C:llä on mekanismi E:n välittämä lisäävä vaikutus, mutta ei nettovaikutusta. 10 Kausaliteetti ja manipuloitavuus Kausaaliväitteiden paradigmaattinen sisältö on, että syyn manipuloimisesta seuraa seurauksen manipulaatio [suhteen] kausaalisuudesta seuraa, että muuttamalla yhtä tekijää voi saada aikaan muutoksia toisessa tekijässä (Cook & Campbell, 1979, p. 36) Kausaalinen tieto on arvokasta juuri sen takia, että se on välttämätöntä päämäärähakuisessa toiminnassa. ain tieto syy-seuraussuhteista mahdollistaa muutosten seurausten ennustamisen. 11 Kausaliteetti ja manipuloitavuus Kausaalinen päättely tekoälytutkimuksen osana: Kuinka ohjelmoida maailman kanssa menestyksekkäästi vuorovaikuttava robotti? Päättelysuhteet vs. kausaalisuhteet: Jos ruoho on märkää, niin on satanut. Jos rikon tämän pullon, niin ruoho on märkää. Jos rikon tämän pullon, niin on satanut. 12
4 Kausaliteetti ja manipuloitavuus Ennustaminen ja manipulaatio Manipulaation vaikutusten ennustaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos manipuloitavan tekijän ja kyseisen tekijän kausaalisten seurausten väliset riippuvuussuhteet eivät itse radikaalisti muutu manipulaation seurauksena. Esim. kaasupolkimen painaminen nostaa moottorin kierroslukua vain jos painaminen ei samalla hajota vaikutuksen välittävää mekanismia. Kausaalisuhteiden voidaan yleisesti katsoa olevan jossakin systeemissä olevien tekijöiden (muuttujien) välisiä riippuvuussuhteita, jotka pätevät myös ulkoisten manipulaatioiden kohdistuessa kyseiseen systeemiin. (Judea Pearl 2000, James Woodward 2003) Kausaalisuhteet on invariantteja interventioiden suhteen. 13 Puhtaat ennustemallit eivät mahdollista rakenteellisten muutosten vaikutusten ennustamista. erotus Taloud. Olosuhteet Taloud. Seuraukset Rakent. muutos TO TS E(TS =v, TO=to ) = E(TS do(=v ), TO=to ) 14 Ennustaminen ja manipulaatio Ennustaminen ja manipulaatio Esimerkki: rakenneyhtälömalli, joka esittää työntekijöiden tyytyväisyyteen (TT) ja lojaalisuuteen (TL) vaikuttavia tekijöitä, jotka on niputettu kulttuuriseksi (KA), sosiaaliseksi (SA) ja tekniseksi (TA) alisysteemeiksi, sekä lojaalisuuden vaikutusta yrityksen suoritukseen (YS). Lisätäkseen työntekijöiden lojaalisuutta, johto päättää passittaa työntekijät positiivisen ajattelun seminaariin, jonka lupauksien mukaan tulisi kohottaa työntekijöiden tyytyväisyyttä (arvoon TT = tt ) KA KA Seminaari 0,26 SA 0,37 TT 0,50 TL 0,39 YS SA TT=tt 0,50 TL 0,39 YS TA 0,24 0,16 TA 0,16 15 E(TL TT = tt ) > E(TL do(tt = tt )) 16
5 Kausaliteetti ja kontrafaktuaalit Invarianssi ja lait Kausaalinen päättely vastaa kysymyksiin Mitä tapahtuisi, jos X muutettaisiin x:ksi? ja Mitä olisi tapahtunut, jos X olisi muutettu x:ksi? äitelauseita, jotka ovat muotoa Jos olisi tapahtunut A, niin B:kin olisi tapahtunut, kutsutaan kontrafaktuaalisiksi konditionaaleiksi (sillä oletuksella, että A ei itse asiassa tapahtunut). 17 Säännönmukaisuusteorian perustava haaste: miten tehdä ero satunnaisen ja lainomaisen välillä. Invariantin suhteen kuvaus voi sisältää viittauksia paikkaan tai aikaan. Invariantin yleistyksen ei tarvitse olla täydennettävissä universaaliksi yleistykseksi. Millainen informaatio tekee selityksestä selityksen Millainen informaatio parantaa selitystä Kontrafaktuaalien tukeminen ei ole riittävä ehto invarianssille. 18 Kausaalinen päättely Miten voidaan tietää mitä tapahtuisi Y:lle, jos X muutettaisiin x:ksi? Millaiset ovat kontrafaktuaalisten konditionaalien totuusehdot? Mahdollisten maailmojen semantiikka? (Lewis) Tarvitaan oletus, että mahdolliset riippuvuussuhteet X:n ja Y:n välillä ovat itse riippumattomia (invariantteja) muutoksista X:ssä. Kausaalisuhteita ei voida johtaa pelkistä havainnoista, vaan kausaalinen päättely edellyttää aina aineiston ylittäviä kausaalisia oletuksia. Mekanismit Syy vaikuttaa seurauksiinsa aina mekanismin tai prosessin välityksellä. Evidenssi mekanismin olemassaolon puolesta on vahvaa evidenssiä kausaalisuhteen olemassaololle. Identifioidaan usein osana laajempaa systeemiä niiden suorittamien kausaalisten roolein kautta. Ovat kompleksisia olioita jotka koostuvat osista. Mekanismien toiminta on seurausta osien ominaisuuksista, interaktiosta ja organisaatiosta. Osien vuorovaikutus on jollain tavoin säännöllistä
6 Mekanismit Mekanismi on rakenne, joka suorittaa funktion osiensa, komponenttioperaatioidensa ja sisäisen organisaationsa nojalla. Mekanismin järjestäytynyt toiminta on vastuussa yhdestä tai useasta ilmiöstä. (Bechtel & Abrahamsen 2005). Carl Craver, Stuart Glennan, Daniel Steel, Woodward: mekanismi on kausaalinen rakenne Mekanismit Mekanismin esittäminen vastaa kysymykseen Miten syy-tekijä saa aikaan tietyn seurauksen? Esim. Miten keskuspankki voi vaikuttaa rahan tarjontaan? v: avomarkkinaoperaatioilla, muutoksilla kassareserveissä ja diskonttokoron muutoksella Mekanismin olemassaolon puolesta voidaan argumentoida teorian pohjalta tai tekemällä tarkempia havaintoja syyn ja seurauksen välisistä tekijöistä Mekanismit Tieteenfilosofian mekanistinen käänne Mekanismit vs. lait Mekanismit kausaliteetin teoriassa Mekanistinen selittämisen teoria Tapahtumien selittäminen Ominaisuuksien selittäminen Tutkimusheuristiikat Mekanismit yhteiskuntateoriassa Mekanismipuhe liitetään usein - metodologiseen individualismiin - intentionaaliseen psykologiaan - rationaalisen valinnan teoriaan Tämä ei ole mikään välttämätön käsitteellinen yhteys. Kriittinen realismi (Roy Bhaskar & co.) Mekanismit käsitteellisesti havaitsemattomia, saavutettavissa nojatuolista
7 Mekanismit yhteiskuntatieteissä Mekanismit yhteiskuntatieteissä Mekanismit yksilöidään yhteiskuntatieteissä usein systeemin osien vuorovaikutuksen muodon perusteella. Ts. abstraktioina konkreettisista järjestelmistä. Erilaiset markkinamuodot alintamekanismi Syrjäyttäminen (Crowding out) Diffuusio Itsensä toteuttavat ennusteet Hämähäkinverkko 25 Mekanismien teoreettinen/selittävä rooli ei ole rajoittunut positivistiseen tutkimukseen, kvantitatiivisuuteen tai rationaalisen valinnan teoriaan. Teoriat mekanismeista ovat keskitason teorioita (Robert K. Merton). Useat kvalitatiiviset, tulkitsevat tapaustutkimukset jäljittävät mekanismeja. 26 Mekanismien jäljittäminen Mekanismien jäljittäminen Esim. Bronislaw Malinowskin päättely Trobriand - saarilla vallitsevista myötäjäiskäytännöistä ja myötäjäisinä käytetyn maissin sosioekonomisesta tärkeydestä vaimojen omaamisen ja vaurauden ja vaikutusvallan väliseen kausaalisuhteeseen (Steel 2004): nuorikkojen veljet antoivat myötäjäisinä maissia tulevalle aviomiehelle ja tämä puolestaan pystyy ostamaan palveluksia ja lisäämään näin vaikutusvaltaansa Malinowski poimi kaksi edellä mainittua invarianttia riippuvuussuhdetta, jotka yhdessä muodostavat moniavioisuuden ja vallan yhdistävän sosioekonomisen mekanismin. 27 Esim. Jeremy Dent (1991) osoittaa, kuinka British Railwayn vasta nimitetyt bisnesmanagerit onnistuivat asteittain toteuttamaan uudistuksia laskentajärjestelmissä. Muutamassa vuodessa nämä uudistukset muuttivat organisaation rutiineja ja tapoja käsitteellistää organisaation toimialue, suhteet asiakkaisiin ja valtioon, käsityksen ajasta yms. Lyhyen tähtäimen taloudelliset näkökohdat tulivat hallitseviksi. oiton tuottamisesta tuli toiminnan päätavoite kun aiemmin junien, raiteiden ja muun kaluston kunnosta vaaliminen oli keskeinen tehtävä. 28
8 Mekanismien jäljittäminen Yhteiskuntateoria Laskentajärjestelmät ja ihmisten tavat käsitteellistää toimintaansa (tulkinnat) muodostavat yhdessä mekanismin, jonka kautta BM:t muuttivat organisaation toimintaa. Myös tulkitseva tutkimus sisältää kausaalista selittämistä ja sosiaaliset mekanismit voivat sisältää merkityksellisiä osia. Tulkitsevakin tutkimus ylittää usein tutkittavien elämismaailman näkökulman. 29 Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 10. luento 30
Tieteellinen selittäminen. Lait (1) Kausaalinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 5. Luento 28.1. 1 Tieteellinen selittäminen Selitys on vastaus selityskysymykseen selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu vastaa
LisätiedotTieteellinen selittäminen
Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 5. Luento 30.1.2009 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen: miksi p? perustelu
LisätiedotTieteel linen selittäminen ja kausaliteetti
Tieteellinen selittäminen Tieteellinen selittäminen ja kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 4. Luento 11.2.2010 Selitys on vastaus selityskysymykseen: selitys vastaa kysymykseen:
LisätiedotKausaliteetti. Kausaliteetin käsitek. Singulaarinen ja geneerinen kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi
Kausaliteetin käsitek Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 4. Luento 29.1.2009 Syy vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen seuraus ja vaikutus
LisätiedotKausaliteetin käsitek. Kausaliteetti. Kausaliteetti ja determinismi
Kausaliteetti Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 4. Luento 25.2. Kausaliteetin käsitek Syy-vaikutus-suhde kahden asian välillä syy aiheuttaa, tuottaa tms. vaikutuksen vaikutus ja seuraus : käytetään
LisätiedotSELITTÄMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA KAUSAALISET MEKANISMIT. Jaakko Kuorikoski New Social Research Tampereen yliopisto
SELITTÄMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA KAUSAALISET MEKANISMIT Jaakko Kuorikoski New Social Research Tampereen yliopisto SELITTÄMINEN TIETEEN PÄÄMÄRÄNÄ Perusajatus: selitys on vastaus kysymykseen Miksi? Kuinka?
LisätiedotYksilö ja yhteisö. Yksilö ja yhteisö. Yksilö ja ryhmä. Becker-Stigler malli korruptiosta. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6.
Yksilö ja yhteisö Yksilö ja yhteisö Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 6. luento 90-luvun lopulla sveitsiläinen avustusjärjestö toteutti korruption vastaisen ohjelman Pakistanissa. Perustui agentti-päämies
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotFoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.
FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.
LisätiedotKriittiseksi realismiksi kutsuttu tieteenfilosofinen KAUSALITEETTI JA KRIITTINEN REALISMI. Jaakko Kuorikoski & Petri Ylikoski
1/2006 Sosiologia 1 KAUSALITEETTI JA KRIITTINEN REALISMI Jaakko Kuorikoski & Petri Ylikoski ABSTRAKTI Tämä kirjoitus arvioi yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa suosituksi tulleen kriittisen realismin
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Arviointikriteerit kvasikokeelliselle tutkimukselle 29.11.2018 Tätä tarkistuslistaa käytetään kvasikokeellisen tutkimuksen metodologisen laadun arviointiin ja tutkimuksen tuloksiin vaikuttavan harhan
LisätiedotKausaalisuus ja kausaalipäättely. Pertti Töttö
Kausaalisuus ja kausaalipäättely Pertti Töttö ???? Tilastollinen riippuvuus ei ole yhtä kuin kausaalisuus Ei korrelaatiota ilman kausaatiota Näennäiskorrelaatio Suunnattu korrelaatio Korrelaatio: symmetrinen
LisätiedotInhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus
Intentionaalisuus Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 8. Luento 13.2.2009 Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yiopisto , kello 12-16
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yiopisto 1.3.2010, kello 12-16 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA LUONNON- JA IHMISTIETEET Onko luonnon- ja ihmistieteillä
LisätiedotSimpsonin paradoksi. arvostelija. Toni Merivuori
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Simpsonin paradoksi Toni Merivuori Helsinki 16. helmikuuta 2003 Kausaaliset mallit seminaari, kevät 2003 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i Simpsonin
LisätiedotMitä kausaalivaikutuksista voidaan päätellä havainnoivissa tutkimuksissa?
Mitä kausaalivaikutuksista voidaan päätellä havainnoivissa tutkimuksissa? Mervi Eerola Turun yliopisto Sosiaalilääketieteen päivät 3.-4.11.2014 HS 27.9.2014: Juhana Vartiainen ja Kari Hämäläinen (VATT):
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotTeoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)
Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle
LisätiedotMIKSI SEKOITTUMISELLE EI OLE OLEMASSA TILASTOLLISTA TESTIÄ, MIKSI MONET USKOVAT ETTÄ ON JA MIKSI HE OVAT LÄHES OIKEASSA
MIKSI SEKOITTUMISELLE EI OLE OLEMASSA TILASTOLLISTA TESTIÄ, MIKSI MONET USKOVAT ETTÄ ON JA MIKSI HE OVAT LÄHES OIKEASSA Jaakko Kuorikoski Kausaalimallien tutkimusseminaari 26.2.2003 1. Sekoittuminen Sekoittuminen
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotPoissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.
Poissulkemisargumentti Makro1 Makro2 Rakenne ja funktio konstituoi konstituoi Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7. luento Mikro1 aiheuttaa Mikro2 Mikrotaso kausaalisesti täydellinen makrotason selityksellinen
LisätiedotPerimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)
Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle
LisätiedotYMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti Lapin yliopisto
YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (kaisa.heinlahti@aalto.fi) Lapin yliopisto 24.11.2011 TUTKIMUSMENETELMIEN VALINTA TEOREETTINEN TUTKIMUS Kohteena tieteenalan käsitteisiin,
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotFilosofia yhdistää 1
Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin
LisätiedotROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
- - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA
LisätiedotKausaalimallien kontrafaktuaalit. Paula Silvonen
Kausaalimallien kontrafaktuaalit Paula Silvonen Helsingin yliopisto Kausaalimallien tutkimusseminaari 1.4.2003 1 JOHDANTO 3 2 KAUSAALIMALLIT JA RAKENNEYHTÄLÖT 4 3 ESIMERKKI 6 3.1 INTERVENTIO JA KONTRAFAKTUAALI
Lisätiedot1. Tilastollinen malli??
1. Tilastollinen malli?? https://fi.wikipedia.org/wiki/tilastollinen_malli https://en.wikipedia.org/wiki/statistical_model http://projecteuclid.org/euclid.aos/1035844977 Tilastollinen malli?? Numeerinen
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotMAKROKAUSAATIOSTA YHTEISKUNTATIETEISSÄ
MAKROKAUSAATIOSTA YHTEISKUNTATIETEISSÄ Veli-Pekka Parkkinen Pro gradu-tutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Syksy 2007 TIIVISTELMÄ MAKROKAUSAATIOSTA YHTEISKUNTATIETEISSÄ
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
Lisätiedot6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin
173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille
Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön Sosiaalinen todellisuus Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) 8. Luento 25.2.2010 Ajatus yksilöstä toiminnan syynä uhattuna kahdesta suunnasta:
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotDynaamiset regressiomallit
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen
LisätiedotKausaliteetti, kausaalinen determinismi ja syyn käsite tieteidenvälisessä kontekstissa Syiden löytäminen ja hyödyntäminen
Helsingin yliopisto Kausaliteetti, kausaalinen determinismi ja syyn käsite tieteidenvälisessä kontekstissa Syiden löytäminen ja hyödyntäminen Lääketieteen filosofiaa syventäen. Etiologia. Samuli Salmi
LisätiedotYmmärtäminen ja selittäminen ihmistieteissä
Ilmestynyt: Kasvatus 3/2015 PANU RAATIKAINEN Ymmärtäminen ja selittäminen ihmistieteissä Ihmistieteisiin liittyvää tieteenfilosofista keskustelua on pitkään hallinnut vastakkainasettelu, jossa toisella
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotAika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto
Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?
LisätiedotKymmenen haastetta kausaalisen selittämisen teorialle
Kymmenen haastetta kausaalisen selittämisen teorialle Johdanto Väitöskirjassani Understanding Interests and Causal Explanation (2001) hahmottelin teoriaa yksittäisten tapahtumien kausaalisesta selittämisestä.
LisätiedotKausaatio - universumin sementti
Kausaatio - universumin sementti Vaikutusten hallinta II -seminaari Matti Sintonen Teoreettisen filosofian professori Helsingin yliopisto Filosofian laitos Vaikutustieto: preludi ja esimerkki Vaikutusten
LisätiedotFoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo
FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-.14 Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 7 7. luento: Tarina yhden selittään lineaarisesta regressiomallista atkuu Kai Virtanen 1 Luennolla 6 opittua Kuvataan havainnot (y, x ) yhden selittään
LisätiedotKEHITYSMAA- TUTKIMUS johdanto. Kehitysmaatutkimus. Laitoksen henkilökuntaa. Kehitysmaiden tutkimus vs. kehitysmaatutkimus. Isot peruskysymykset
KEHITYSMAA- TUTKIMUS Johdantojakson luennot ti ja to 16-18 4.9.-18.10. 2007 ti PR, pieni juhlasali, to U40, sali 1 4.9. johdanto Kehitysmaatutkimus ja kehitysmaatutkimuksen laitos Kehitysmaatutkimuksen
LisätiedotJohdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)
Suoritus ja kurssimateriaalit Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140) Tomi Kokkonen tomi.kokkonen@helsinki.fi Puhelin: 191 29669 Työhuone: 628 (Unioninkatu 40 A, 6. krs) Oheislukemisto Panu
LisätiedotTilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio
Tilastollisen analyysin perusteet Luento 7: Lineaarinen regressio Sisältö Regressioanalyysissä tavoitteena on tutkia yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla
LisätiedotRegressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1
Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen
LisätiedotPersoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotArabikevään syttymisen kausaalinen kompleksi ja kontingenssi
Arabikevään syttymisen kausaalinen kompleksi ja kontingenssi Protestien syttymissyitä koskevien teorioiden kritiikki ja rekonstruktio Salli-Kaisa Paananen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotTieteellinen pääp. äättely. Deduktio. Induktio. Induktio. Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento
Deduktio Tieteellinen pääp äättely Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf( 140) 3. Luento 23.1.2009 Totuuden säilyttävä päätelmä: jos premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi P1: Sokrates
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
Lisätiedot5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä
5.6.3 Matematiikan lyhyt oppimäärä Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotVarhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen. FT Jenni Vartiainen
Varhainen tiedekasvatus: yhdessä ihmetellen FT Jenni Vartiainen Lämmittely Keskustelu vieruskavereiden kanssa; 5 minuuttia aikaa Keskustelkaa, mitä tuntemuksia luonnontieteiden opettaminen lapsille sinussa
LisätiedotPerhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille
Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTieteellinen selittäminen
6 Tieteellinen selittäminen 2012 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Helsingin
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Tieteenfilosofia.
11. Tieteenfilosofia ja argumentaatio KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Kategoriat. Tulkinnasta. Ensimmäinen analytiikka. Toinen analytiikka, Teokset I, Gaudeamus 1994. Aristoteles, Topiikka. Sofistiset kumoamiset.
LisätiedotTestit järjestysasteikollisille muuttujille
Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteenfilosofia KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA Kaksi pääperinnettä. Kaksi pääperinnettä 2
Tieteenfilosofia 6 Tieteellinen selittäminen 2009 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! KIRJALLISUUTTA 1 Haaparanta, Leila ja Ilkka Niiniluoto, Johdatus
LisätiedotDynaamiset regressiomallit
MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Heikki Seppälä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2015 Viikko 6: 1 Kalmanin suodatin Aiemmin käsitellyt
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotTutkimustiedonhallinnan peruskurssi
Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi, Inkeri Verkamo hannu.toivonen, marko.salmenkivi, inkeri.verkamo@cs.helsinki.fi Helsingin yliopisto Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi,
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotSosiaalinen konstruktio. Tutkimuskohteen riippuvuus tutkimuksesta. Sosiaalinen konstruktio. Hacking ja vuorovaikuttavat luokat
Sosiaalinen konstruktio Tutkimuskohteen riippuvuus tutkimuksesta Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 8. luento Sosiaalinen konstruktio vs. sosiaalisen konstruktio. Tieteelliset faktat ovat konstruktioita,
LisätiedotPekka Kettunen 12.12.2014
Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin
LisätiedotKaupunkitilan esteettisyys kohtaamisen alustana
Työryhmä: Kaupunkitilan yhteisöllinen suunnittelu ja tuottaminen Vesa Vihanninjoki Esitelmän abstrakti Filosofista estetiikkaa on koko sen olemassaolon ajan määrittänyt esteettistä arvottamista koskeva
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT 2017 Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 3 To 19.1.2016 12:15-14:00 2 MaA 103 3 Pe 20.1.2016 10:15-12:00 3 MaA 103 4 Ke
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio Luento 5. Farmasian tdk. 13.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet
Lisätiedot