Pohjola Marika(TK)

Transkriptio

1 Tilastokeskus PERUSMUISTIO TK Pohjola Marika(TK) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille Kokous Tilastotyöryhmä U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komission lopullinen asetusehdotus EP:n ja neuvoston asetukseksi annettiin Käsittely neuvoston tilastotyöryhmässä on käynnistynyt jäsenmaiden näkökantojen kirjallisella kuulemisella määräajalla Neuvoston tilastotyöryhmä kokoontunee Suomi kannattaa EP:n ja neuvoston asetuksen antamista yhteisten puitteiden vahvistamiseksi otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille (jäljempänä IESS). Suomi puoltaa sosiaalitilastojen modernisointiohjelmaa yleisesti, yhtenäisen säädöspohjan säätämistä määrätyille surveytutkimuksille ja siihen liittyvää ajoitettua surveysuunnitelmaa. Asetukseen sisällytettävien tietokokonaisuuksien osalta Suomi ei kannata kulutustutkimuksen ja ajankäyttötutkimuksen sisällyttämistä asetuksen piiriin vaan katsoo, että nämä tutkimukset voidaan jatkossakin hyvin toteuttaa nykyisten sopimusjärjestelyjen puitteissa. Komission esittämässä ratkaisussa kulutuksen ja ajankäytön tilastoaloilla asetusta aletaan ehdotuksen mukaan soveltaa vasta vuoden 2025 alusta. Suomi voi hyväksyä säädösvallan siirron komissiolle perussäädöksessä mainittujen yksityiskohtaisten aiheiden muuttamiseksi, jotta aiheet paremmin kuvastaisivat merkittäviä teknisiä, yhteiskunnallisia tai taloudellisia muutoksia sekä liukuvan monivuotisen ohjelman perustamiseksi sillä edellytyksellä, että säädösvallan siirto on asetuksessa määritetty riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Ehdotukseen sisältyvät lausekkeet jäsenmaiden asiantuntijoiden kuulemisesta delegoituja säädöksiä valmisteltaessa vastaavat paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä instituutioiden välisessä sopimuksessa sovittua. Komission IESS-asetusehdotukseen sisältyy useita eri artiklojen kohtia, joissa asetukseen sisältyvissä sosiaalitilastoissa sovellettavia menetelmällisiä ja teknisiä asioita ohjattaisiin

2 2(6) täytäntöönpanosäädöksillä. Suomi katsoo, että Euroopan henkilö- ja kotitalouspohjaisten otostilastojen yhteisten puitteiden tulee mahdollistaa maiden erityispiirteiden ja käytettävissä olevien tietolähteiden huomioonottaminen. Suomessa tiedonkeruuta on tehostettu mm. käyttämällä hallinnollisia rekisteriaineistoja hyväksi aina, kun se on mahdollista. Tarvittavia toimia voidaan lähtökohtaisesti toteuttaa yhteistyössä jäsenmaiden tilastovirastojen kanssa esimerkiksi menetelmäohjeiden ja käsikirjojen avulla ja sisällyttämättä perussäädökseen valtuuksia täytäntöönpanosäädöksen antamiseen. Tämä koskee mm. kysymysten muotoiluja ja järjestystä, tiedonkeruussa käytettäviä menetelmiä ja kenttätyön teknisiä seikkoja. Samoin Suomi pitää parempana tietoja keräävien organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä toimimista mm. otantakehikoiden yhdenmukaisia edellytyksiä määritettäessä täytäntöönpanosäädöksen antamisen sijaan. Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää tilastojen täyttävän korkeat laatukriteerit. Asetusehdotuksessa mainitaan, että jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi. IESSasetusehdotuksessa jäsenvaltioille kohdennettu velvoite toimittaa komission (Eurostatin) pyynnöstä sille kaikki tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat tiedot voi mahdollisesti ylittää sen, mitä säädetään Euroopan tilastolaissa koskien sektorilainsäädäntöön sisällytettäviä laatuvaatimuksia (Euroopan tilastoista annettu EP:n ja neuvoston asetus No 223/2009, artikla 12, kohdat 2 ja 3). Suomen kannan mukaan jäsenvaltioiden osallistumisessa pilottitutkimuksiin voidaan edetä vapaaehtoisuuden pohjalta nyt asetukseen ehdotettujen pakollisten pilottitutkimusten sijaan. Asetusehdotuksen yksityiskohtaisten aiheiden luettelon sisältävä liite sekä sosiaalitilastoissa sovellettavia menetelmällisiä ja teknisiä asioita koskevat liitteet vaativat vielä huolellista tarkastelua. Tarkkuusvaatimusten osalta raja-arvoja ja kaavassa käytettyjä vakioita tulisi voida käsitellä tilastokohtaisissa työryhmissä sekä Ahvenanmaan tilanne (EU:n alueluokitus NUTS I ja NUTS II) on syytä huomioida asetuksen muotoiluissa. Otoksen ominaispiirteiden osalta työmarkkinoiden tilastoalalla viitevuosineljänneksen kansallista jakautumista koskeva kohta tulee tarkentaa aiemmin komission asiantuntijatyöryhmässä (LFS-metodityöryhmä) käsitellyn mukaiseksi. Tulojen ja elinolojen otoksen ominaispiirteiden osalta asetusehdotuksessa esitetty otokselta vaadittu vähintään kuuden vuoden kiertävä ohjelma tarkoittaisi pitkittäisominaisuuden pidentämistä nykyisestä neljästä vuodesta, mitä Suomi vastustaa laatusyistä. Ehdotettujen tietojen toimittamisen määräaikojen nähdään olevan haastavia. Suomen kannan mukaan IESS-kehysasetukseen pitäisi sisällyttää ns. No opinion clause. Tuolloin komissio ei voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpidettä, jos Euroopan tilastojärjestelmäkomitea ei anna lausuntoa. Komission vaikutustenarvioinnin mukaan sosiaalitilastojen surveytiedonkeruiden paremman integroinnin ja virtaviivaistamisen odotetaan tuovan kustannussäätöjä jäsenmaille. Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa ainakaan Suomen kaltaisen, rekisteritietoja runsaasti hyödyntävän maan osalta. Surveytutkimusten integrointi tuottanee lisäarvoa tutkimusten tuottamien tietojen koherenssin ja yhdisteltävyyden sekä responsiivisuuden suhteen. Samoin Suomi odottaa pitkällä tähtäyksellä kustannussäästöjä yhdistelmätiedonkeruun käyttöönotosta. Pääasiallinen sisältö

3 Komission ehdottamalla asetuksella luodaan Euroopan tilastojärjestelmää koskevat yhteiset puitteet tilastotietojen keruulle, käsittelylle ja tietotoimituksille henkilöitä ja kotitalouksia koskevien otospohjaisten tietojen osalta. Tarkoituksena on virtaviivaistaa Euroopan sosiaalitilastoja, tehostaa tiedonkeruuprosessia ja parantaa tuotettujen tietojen relevanssia. Laadukkaiden eurooppalaisten sosiaalitilastojen tarpeen on asetusehdotuksen perusteluissa nähty entisestään kasvavan. Surveytutkimusten tehokkuuden, responsiivisuuden ja integraation lisääminen konkretisoituu sosiaalitilastojen nykyaikaistamisohjelman mukaan mm. virtaviivaistamalla tutkimuksia, kehittämällä mixed mode -tiedonkeruuta, ottamalla käyttöön uusia tietolähteitä, data matchingillä ja ydinmuuttujien harmonisoinnilla sekä modularisoimalla tutkimuksia. Ajoitetun surveysuunnitelman johdosta jäsenmailla on tiedossa etukäteen, mille vuosille tutkimukset ajoittuvat. Asetusehdotuksessa määritetyt tietokokonaisuudet ovat työmarkkinat, tulot ja elinolot, terveys, koulutus, tieto- ja viestintätekniikan käyttö, ajankäyttö ja kulutus. Nykyisellään henkilöitä ja kotitalouksia koskevia tilastoja tuotetaan otannalla kerättyjen yksilötason tietojen pohjalta viiden oikeusperustan nojalla. Ne koskevat työvoimatutkimusta (LFS), Euroopan tulo- ja elinolotilastoja (EU-SILC), eurooppalaista terveyshaastattelututkimusta (EHIS) sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä kotitalouksissa koskevaa kyselytutkimusta (ICT-HH). Kotitalouksien kulutustutkimuksen (HBS) ja yhdenmukaistetun eurooppalaisen ajankäyttötutkimuksen (HETUS) sisällyttäminen asetuksen piiriin sen sijaan toisi mukanaan uusia lainsäädännöllisiä velvoitteita nykyisten epävirallisten sopimusten sijaan. Liitteessä eritellään kaikkia tilastoaloja koskevat sekä tilastoaloittaiset yksityiskohtaiset aiheet. Asetuksessa määritetty tilastopopulaatio koostuu kaikista yksityisissä kotitalouksissa vakituisesti asuvista henkilöistä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden on asetuksen mukaan toimitettava asetuksen mukaiset tiedot vuodesta 2019 alkaen. Kulutuksen ja ajankäytön tilastoaloilla asetusta aletaan soveltaa vasta vuoden 2025 alusta. Asetuksessa säädetään myös toteutettavuus- ja pilottitutkimuksista sekä EU:n rahoituksesta kansallisille tilastoviranomaisille. Komission ehdotus IESS-kehysasetukseksi on osa ns. uuden sukupolven tilastolainsäädäntöä, käsittelee laajempia alueita ja sisältää laajan säädösvallan siirron komissiolle sekä valtuuksia täytäntöönpanosäädösten antamiseen. Komissiolle siirretään tietyin edellytyksin ja ehdoin säädösvaltaa muuttaa liitteessä lueteltuja yksityiskohtaisia aiheita sekä perustaa monivuotinen liukuva ohjelma asetuksen piiriin kuuluvan tiedon keräämiseksi perusasetuksessa määritetyn jaksotuksen mukaisesti. Asetuksen mukaan komission tulee varmistaa, että annettavasta sääntelystä ei aiheudu huomattavaa lisärasitetta tai kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille. Asetusehdotuksen mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä yksittäisten tietokokonaisuuksien osalta muuttujien määrää ja kuvausta, tilastoluokituksia, tilastopopulaation tarkkoja ominaispiirteitä, havaintoyksiköitä ja vastaajia, viitekausia ja päivämääriä sekä maantieteellistä kattavuutta, otannan ominaisuuksia ja kenttätyön teknisiä seikkoja, tietojen toimitustyötä ja puuttuvien tietojen korvaamista, painotusta, estimointia ja varianssin estimointia koskevia vaatimuksia koskien ja tarvittaessa tiedonkeruussa käytettäviä menetelmiä koskien. 3(6)

4 4(6) Kun tietoalkiot ovat useille tietokokonaisuuksille yhteisiä komissio voi asetusehdotuksen mukaan antaa täytäntöönpanosäädöksiä tiettyjen teknisten ominaispiirteiden täsmentämiseksi: muuttujaluettelo ja kuvaus, tilastoluokitukset sekä tilastopopulaation ja havaintoyksiköiden tarkat ominaispiirteet. Täytäntöönpanoasetuksia voitaisiin antaa työmarkkinoiden tilastoalan kuukausittaista työttömyyttä koskevien tietokokonaisuuksien kohdalla toimitettavan aikasarjan muuttujien ja pituuden sekä laatuvaatimusten ja yksityiskohtaisuuden tason täsmentämiseksi. Lisäksi komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä tietojen toimittamista koskevien standardien, otantakehikoiden ja laaturaporttien osalta. Poikkeuksien myöntämisestä päätetään myös täytäntöönpanosäädöksillä. Asetusehdotuksen mukaan Euroopan tilastolain mukaisilla toimenpiteillä tulee varmistaa, että luottamukselliset tiedot suojataan eikä tietoja paljasteta laittomasti tai käytetä muihin kuin tilastotarkoituksiin Euroopan tilastojen tuotannon ja levittämisen aikana. Toimintalinjoilla turvataan vastaajien luottamuksellisuus, poistetaan tietojen tunnistettavuus ja suojataan kyselyvastaukset. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Komission ehdotuksesta päätetään perustamissopimuksen 338 artiklan 1 kohdan mukaan. Artikla sisältää EP:n ja neuvoston päätösmenettelyn tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Määräenemmistöpäätös. Käsittely Euroopan parlamentissa EP:ssä vastuuvaliokunta on työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Komission IESS-asetusehdotusta on käsitelty tilastoalan EU-asioiden yhteistyöryhmän kokouksessa ja kirjallisessa menettelyssä Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asetuksella ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. On vaikea nähdä IESS-asetuksen tuottamia kustannussäästöjä varsinkaan jäsenmaille, joissa tiedonkeruuta jo tällä hetkellä on tehostettu mm. käyttämällä hallinnollisia rekisteriaineistoja hyväksi aina, kun se on mahdollista. Pikemminkin muutokset nykyisiin tiedonkeruisiin aiheuttavat lisäkustannuksia. Kustannuksia voivat aiheuttaa myös tarkkuusvaatimusten mahdolliset otoskokoja kasvattavat vaikutukset. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

5 5(6) Asiakirjat ST 11774/16 (COM 2016) 551 final SWD(2016) 283 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Valtiovarainministeriö Minna Sneck Tilastokeskus Jari Tarkoma Johanna Rantanen Marika Pohjola EUTORI-tunnus EU/2016/1408 Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Tilastoalan EU-asioiden yhteistyöryhmä, tilastot TK, VM EUE, LUKE, LVM, MMM, OKM, OM, STM, TEM, TH, TULLI, UM, VNEUS, VNK, YM