Laiho-Kauranne Johanna(LUKE)

Transkriptio

1 Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus PERUSMUISTIO LUKE Laiho-Kauranne Johanna(LUKE) Asia Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta Kokous Tilastotyöryhmä U/E/UTP-tunnus Suomen kanta Komissio antoi ehdotuksen asetuksesta integroidusta maatilatilastoista sekä asetusten (EY N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta (COM(2016) 786 final). Asiaa on valmisteltu Eurostatin asiantuntija- ja johtajaryhmissä. Lisäksi asetuksesta on järjestetty avoin julkinen kuuleminen elokuun ja marraskuun 2015 välillä, ja sen yksityiskohtaiset tulokset on esitetty vaikutusten arviointiraportissa. Euroopan tilastokomiteaa on kuultu marraskuussa Käsittely neuvoston tilastotyöryhmässä on käynnistynyt jäsenmaiden näkökantojen kirjallisella kuulemisella määräajalla Tämä perusmuistio sisältää Suomen vastauksen kuulemiseen. Neuvoston tilastotyöryhmä aloittaa asian käsittelyn Suomi tukee esityksen yleisiä tavoitteita ja kannattaa asetusta yleisellä tasolla. Suhteellisuusperiaatteen vuoksi tulee uudelleen pohtia artiklassa 3 esitettyä laatutasovaatimusta 98 % kattavuudesta, koska 95 % riittäisi luotettaviin tilastoihin ja on yleisesti muilla EU tilastoalueilla käytetty laatutaso. Tämä laatutasovaatimuksen lasku mahdollistaisi merkittävät kustannussäästöt niin jäsenmaissa kuin koko EU-tasolla sekä keventäisi merkittävästi maatilojen tilastollista vastausrasitetta. Asetusuudistuksen yhdeksi tavoitteeksi on määritetty tuottaa enemmän tilastoja ja samalla pienentää vastaajien rasitetta etsimällä vaihtoehtoisia tietolähteitä ja mahdollisuuksia tehokkuuden parannuksiin. Ilman laatutasovaatimuksen laskua tätä tavoitetta ei saavuteta Suomessa. 95% laatutaso mahdollistaisi Suomessa merkittävän rakennetutkimuksen otoksen pienentämisen vuosina 2023 ja 2026 (arviolta yli 2000 maatilaa vähemmän). Suomi ehdottaa, että laatutasovaatimus olisi 95 % ehdotetun 98 % sijaan pienten EU:n maatalousmaiden kohdalla niiden esittämistä erityisistä perusteista, kuten pienestä tuotannon markkina-arvosta johtuen,

2 Pääasiallinen sisältö 2(7) Artiklan 4 tulee lisäksi sallia tieteellisiin menetelmiin perustuvat ja hyvin dokumentoidut imputointi, estimointi ja mallinnusmenetelmät korvaamaan ja/tai täydentämään rekisteriaineistoja, vähentämään tilastollista ja hallinnollista taakkaa sekä parantamaan tilastojen laatua. Jotta asetusuudistuksen tavoitteisiin päästäisiin, asetuksessa olisi hyvä painottaa tilastoinnin ja valvonnan käyttämien luokitusten yhtenäistämistä sekä edistää tätä EU:ssa. Luokitusten yhdenmukaistaminen lisäisi merkittävästi eläinrekisterien käytettävyyttä tilastoinnissa sekä vähentäisi kotieläintuotantotilojen vastausrasitetta (resitaali 7). Ehdotukseen sisältyy toimivallan siirtoa komissiolle (delegoidut asetukset ja toimeenpanoasetukset). Suomi katsoo, että toimivallan siirtoa koskevien valtuussäännösten tulee olla täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Suomi ehdottaa, että artiklaa 8 ja 9 täsmennetään suojatoimilausekkeilla, koska on tärkeätä varmistaa kertaluontoisista ja modulikysymyksistä aiheutuvien kustannusten ja tiedonantorasituksen pysyminen kohtuullisella tasolla. Suomi esittää, että kertaluontoisten tietojen osalta täsmennetään ominaisuustiedot rajautuvan maatilan tai maatalouden harjoittamisen ominaisuustiedot ja, että suoralle tiedonkeruulle tulee ensin selvittää vaihtoehtoisia EU-tasoisia tietolähteitä ja/tai menetelmiä. Kertaluontoisten tietojen toimittamisen aiheuttamien lisäkustannuksien hallitsemiseksi tarkkuustasovaatimusten tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Artikla 13(1) Suomi ehdottaa tarkennusta Unionin rahoitusosuuden maksamisesta: may korvataan shall (eli komission tulee rahoittaa). Suomi toivoo komission tarkemmin kertovan miten jäsenmaiden jakosuhteisiin on päädytty (artikla 13(4)). Artiklassa 13(6) säädetään, että Unioni voi antaa avustusta 9 artiklassa tarkoitettujen kertaluonteisten tietojen keruuta varten ja edelleen määrittää että tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä saa olla enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kustannusten korvauksen lisäksi tulee huomioida vastausrasitteen hyvä hallinta ja asetusuudistuksen tavoitteet. Artikla 16 Suomi ehdottaa delegoidun säädösvallan käyttämisestä, että määritetään delegoitujen asetusten valtuus 5 vuodeksi kerrallaan, kuten tilastoalalla on käytäntönä. Komiteamenettelyä koskevaan Artiklaan 17 ehdotetaan lisättävän ns. no opinion - klausuuli, koska asetus sisältää useita merkittäviä valtuutuksia komissiolle antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joista voi seurata huomattavia lisäkustannuksia tai tiedonantorasitetta. Klausuulilla pyritään turvaamaan jäsenmaille parempi asema tilanteessa, jossa komitea ei anna lausuntoa. Ns. komitologia-asetuksessa (192/2011, artikla 5(4)) yleissääntönä on, että komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen, jos lausuntoa ei anneta, mutta mahdollistaa säätää perusasetuksessa ettei täytäntöönpanosäädöstä voida hyväksyä, ellei lausuntoa ole annettu. Suomi toivoo, että komissiolle määrätään velvollisuus laatia raportti EP:lle ja neuvostolle asetuksen toteuttamisesta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta määrävuosina, vuoden 2020 ja 2026 tutkimusten jälkeen.

3 3(7) Aloitteella pyritään uudistamaan lainsäädäntöä, jotta se palvelisi uusia tietotarpeita joustavammin, saamaan tilastoista yhdenmukaistetumpia ja johdonmukaisempia sekä käsittelemään tietojen toimittamisesta aiheutuvaa rasitetta tuottamalla korkealaatuisia tilastoja, jotka täyttävät käyttäjien tarpeet tehokkaasti ja vaikuttavasti; lisäämällä maataloustilastojärjestelmän joustavuutta ja reagointinopeutta; integroimalla maatalous-, metsätalous-, maankäyttö- ja ympäristötilastot toisiinsa paremmin; kehittämällä reagoiva ja vastuullinen hallintorakenne maataloustilastoja varten; lisäämällä Euroopan maataloustilastojen yhdenmukaistamista ja johdonmukaisuutta; tuottamalla enemmän tilastoja mutta pienentämällä samalla vastaajien rasitetta etsimällä vaihtoehtoisia tietolähteitä ja mahdollisuuksia tehokkuuden parannuksiin. Asetuksessa tehdyn vaikuttavuusarvioinnin vaihtoehdot: 1. Perusskenaario ei EU:n toimia maataloutta koskevien rakennetietojen alalla. Tässä vaihtoehdossa tiedonkeruu jätettäisiin jäsenvaltioiden tehtäväksi, minkä tuloksena olisi joukko erilaisia lähestymistapoja ja vaihteleva laatu. 2. Maatilojen rakennetutkimusta koskevan asetuksen (EY) N:o 1166/2008 voimassaolon jatkaminen: Tällä vaihtoehdolla jatkettaisiin nykytilannetta. 3. Kaikkia maataloustilastoja koskevat yhdet oikeudelliset puitteet: Tässä vaihtoehdossa integroitaisiin kaikki maataloustilastojen tiedonkeruu yhteen uuteen puiteasetukseen. 4. Maataloustilastojen integrointi kahdessa vaiheessa: Tässä vaihtoehdossa säilytettäisiin vaihtoehdon 3 edut mutta lisättäisiin joustoa ja vähennettäisiin aikataulupaineita luomalla kaksi uutta puiteasetusta vaiheittain. Näin on perustellusti valittu esitettäväksi parhaaksi arvioitu vaihtoehto nro 4, koska sillä on parhaat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteet. Euroopan tilastokomitea (ESSC) vahvisti marraskuussa 2015 vuodesta 2020 eteenpäin toteutettavan maataloustilastostrategian. Sen mukaan annetun ensimmäisen puiteasetuksen lisäksi muut maataloutta koskevat unionin tilastovaateet maatalouden tilinpitoa lukuunottamatta kootaan myöhemmin annettavaan toiseen puiteasetukseen, joka kattaisi maatalouden panos- ja tuotostilastot (Statistics on agricultural input/output, SAIO). Lähtökohta uudistukseen on, että Unionin tämänhetkinen maataloustilastolainsäädäntö ei palvele riittävällä tavalla uusia ja tulevia tietotarpeita, koska ne eivät sisälly säädöksiin eivätkä säädökset ole riittävän joustavia ja integroituja, jotta niillä pystyttäisiin vastaamaan uusiin tarpeisiin nopeasti. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1166/2008, joka on keskeinen osa Euroopan unionin tämänhetkistä maataloustilastojärjestelmää, perusteella ei saada enää tilastotietoja vuodesta 2018 lähtien. Uudet tietotarpeet johtuvat pääasiassa maataloudessa tapahtuneesta kehityksestä, tarkistetusta lainsäädännöstä ja muuttuvista poliittisista prioriteeteista, etenkin hiljattain uudistetusta yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä sen tulevien ohjelmakausien tarpeista. (i) Tiedonkeruut eivät ole yhdenmukaistettuja eivätkä johdonmukaisia, koska uusia tietotarpeita on syntymässä, lainsäädäntöä on kehitetty erillisesti useiden vuosien aikana ja maataloustilastojen eri aloilla käytetään osittain erilaisia määritelmiä ja käsitteitä. (ii) Tietojen toimittamisesta aiheutuvaa rasitetta pidetään liian suurena, koska tietotarpeet ovat kasvamassa, tiedonkeruuta ei ole yhdenmukaistettu ja resurssit vähenevät edelleen sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Rasitteen vahvistettiin olevan vaaraksi tiedonkeruulle ja tietojen laadulle.

4 Suomessa maataloustilastoista vastaa Luonnonvarakeskus (Luke) maatalouden tilinpitoa lukuun ottamatta, josta vastaa Tilastokeskus. IFS-ehdotuksen tarkoituksena on laatia puitteet Euroopan maataloustilastoille tilatasolla ja säätää rakenteellisten tietojen integroinnista muihin tietoihin. Asetus ottaa huomioon muuttuneet tietotarpeet sekä pyrkii luomaan modernin, joustavan, yhdenmukaisen, kustannus-tehokkaan ja kevyemmän systeemin, joka tuottaa relevantteja ja korkealaatuisia tietoja. Asetusehdotus koskee viitevuosia 2020, 2023 ja 2026, joilta kaikilta on kerättävä olennaiset rakennetiedot. Viitevuoden 2020 tiedot tulee kerätä kokonaislaskentana, ja viitevuosien 2023 ja 2026 tiedot voidaan kerätä otoksilla. Rakennetietojen ohella on kerättävä ns. moduulitietoja, jotka on kohdistettu eri viitevuosille. Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava moduulitiedot, jäljempänä moduulit liitteessä luetelluista aiheista ja yksityiskohtaisista aiheista seuraavilta tutkimusviitevuosilta: a) Työvoima ja muu ansiotoiminta -moduuli vuosilta 2020, 2023 ja 2026; b) Maaseudun kehittäminen -moduuli vuosilta 2020, 2023 ja 2026; c) Eläinsuojat ja lannankäsittely -moduuli vuosilta 2020 ja 2026; d) Kastelu -moduuli vuodelta 2023; e) Maanhoitokäytännöt -moduuli vuodelta 2023; f) Koneet ja laitteet -moduuli vuodelta 2023; g) Hedelmätarhat -moduuli vuodelta 2023; h) Viinitarhat -moduuli vuodelta Lisäksi komissio voi täytäntöönpanosäädöksin määrätä kerättävän tietoja kertaluonteisesti ns. ad hoc -data. IFS-asetuksen mukaiset mikrotietojen toimitukset Eurostatiin alkaisivat vuonna 2022, ja asetuksen voimassaolo päättyisi vuoden 2028 lopussa. IFS-asetuksella määritellään myös näiden tilastojen rahoituskehys vuosille , joka on suuruudeltaan 40 miljoonaa euroa. Se kattaa Eurostatin menot sekä jäsenmaille kohdistettavat rahoitusavustukset. Vuosien rahoituksesta päätetään myöhemmin. Säädösvallan siirrot komissiolle: Ehdotuksessa komissiolle siirretään säädösvaltaa antaa delegoituja asetuksia muuttaa asetuksen liitettä III (olennaiset toimitettavat tiedot) ja liitteen IV (modulitiedot) yksityiskohtaisia aiheita (artiklat 5(6) ja 8(3)). Ehdotuksessa komissiolle siirretään säädösvaltaa antaa täytäntöönpanotoimia koskien liitteen III ominaisuustietojen määritelmiä, moduulitietojen muuttujia, mittayksiköitä ja määritelmiä, kertaluonteisia tietoja ja laaturaportin sääntöjä sekä sisältöä (artiklat 5(4), 8(1), 9(1) ja 11(4)). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338(1) artikla, jonka nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat päättää unionin toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamisen edellyttämistä toimenpiteistä. Artikla sisältää EP:n ja neuvoston päätösmenettelyn tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Määräenemmistöpäätös. 4(7)

5 5(7) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EP:n vastuuvaliokunta on AGRI (maatalous ja maaseudun kehittäminen). Esittelijä ja aikataulu eivät ole vielä tiedossa. Asetusehdotusta on käsitelty tilastoalan EU-asioiden yhteistyöryhmän kokouksessa sekä EU18-jaostossa Eduskuntaa informoidaan e-kirjeellä. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asetuksella ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Tilastoinnin muutoksesta tulee aiheutumaan eniten suoria kustannuksia uusiin tilastollisiin ja teknisiin järjestelmiin mukautumisesta. Näiden kustannusten ei arvioida lisäävän kokonaiskustannuksia merkittävästi Suomessa. Kertaluontoisten vielä määrittelemättömien muuttujien kustannusvaikutuksia on liian aikaista arvioida ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi kokonaiskustannuksiin ja/tai hallinnolliseen taakkaan. Suomen ehdottamalla laatutason vaatimuksen laskulla olisi hallinnollisen taakan vähenemisen vaikutus vuoden 2023 ja 2026 maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruissa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Suomen tekniset kommentit puheenjohtajamaa Maltan konsultaatioon (toimitettu kirjallisena ) on kuvattu alla: Resitaali 16: Viittaus vanhaan direktiiviin pitäisi korvata viittauksella yleiseen tietosuojaasetukseen 2016/679. Artikla 2: Ehdotetaan että termit Maatalousmaa ja standardituotos määritellään Määritelmät kohdassa, koska ne ovat keskeisiä määritelmiä tilastoinnin rajauksessa. Artikla 4(2) ja 4(3) on rajoite maatalouden rekisterien ja muiden tietolähteiden tilastollisesta käytöstä. Koska rekisteriaineistojen osalta jäsenmaat tekevät laadunvarmistamista ja validointia Suomi ehdottaa seuraavia teknisiä muutoksia: 4(2)..., jossa edellytetään että näiden tietojen laatu on vähintään yhtä hyvä kuin tilastollisista kyselytutkimuksista saatujen tietojen laatu. korvataan:... edellyttäen niistä tuotetut tilastot täyttävät artiklan 11 laatuvaatimukset.

6 4(3) niistä saadut tiedot ovat vähintään saman laatuisia kuin tilastollisista kyselytutkimuksista saadut. korvataan: niistä tuotetut tilastot täyttävät artiklan 11 laatuvaatimukset. 6(7) Suomi ehdottaa, että Artikla 11(4) alakohdat a-h poistettaisiin ja ne annettaisiin täytäntöönpanosäädöksellä. Artiklan 4-alakohdassa on jo mainittu, että laaturaportin sisällöstä päätetään täytäntöönpanosäädöksellä. Asiakirjat 15485/16 COM(2016) 786 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Laiho-Kauranne, Luonnonvarakeskus, Anita Heinonen, Tilastokeskus, Mikko Peltonen, Maa- ja metsätalousministeriö, EUTORI-tunnus EU/2016/1779 Liitteet COM(2016) 786 final Viite

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Tilastoalan EU-asioiden yhteistyöryhmä, maataloustilastot MMM, TK, VM ALR, EUE, LUKE, LVM, OKM, OM, STM, TEM, TULLI, VNK