MUISTIO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI SIVISTYSPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO 19.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI SIVISTYSPALVELUT"

Transkriptio

1 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI SIVISTYSPALVELUT 1. Tuottavuuden parantamisen rajat ja mahdollisuudet Pääministeri Vanhasen johtaman hallituksen politiikkariihessä on edellytetty 20 suurimman kaupungin laativan tuottavuusohjelman kuluvan vuoden aikana. Kaupunginvaltuustolle ohjelmaluonnos esitellään valtuustoseminaarissa. Palvelualueiden edellytetään antavan esityksensä mennessä. Ohjelmalla pyritään konkretisoimaan keinot, joilla kyetään saavuttamaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukainen talouden tasapaino valtuustokauden aikana. Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan resurssien käytön tehostamista suhteessa tuotoksiin. Tuottavuuskäsitteestä on muodostunut eräänlainen yleistermi, josta puhutaan paljon ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tuottavuutta on kohotettava. Tuottavuuden pääkäsite on kokonaistuottavuus, joka lasketaan kaavalla tuotos/panos. Lisäksi voidaan mitata osatuottavuuksia kuten työn tuottavuus, pääoman tuottavuus. Kokonaistuottavuuden panostekijöitä ovat henkilöstömenot, materiaalikustannukset, pääomakustannukset ja erikoispanokset ( esim. energia tms.). Yksityisellä sektorilla tuotosta voidaan kuvata fyysisin mittayksiköin (tonnia, kappaletta jne). Koko kuntaa kuvaavan yhteisen tuotoksen löytäminen ei ole helppoa. Helppoja asioita ovat esim. ruokapalvelut, jossa tuotoksena voi olla tuotetut ateriat. Koko kaupungin osalta tällaisena lukuna voisi olla esim. henkilöstön todellisten läsnäolopäivien määrä. Tuottavuustarkastelu on ajattelua ohjaava ja kysymyksiä herättävä. Oleellista on myös huomata, että tuottavuus on suhdetekijä. Yhden vuoden tuottavuusluku ei kerro juuri mitään. Vain muutokset ovat mielenkiintoisia eli miten tuottavuus on muuttunut. Tuottavuuslaskenta edellyttääkin yleensä indeksointia ja deflatointia vertailukelpoisten tunnuslukujen aikaansaamiseksi, jolloin voidaan tehdä joko pitkittäisvertailua (tuottavuuden taso on nyt parempi tai huonompi kuin aikaisemmin) tai poikittaisvertailua (verrataan keskenään eri kaupunkien tuottavuutta) tai vertailua optimitilaan. Kun siis pyrimme vaikuttamaan tuottavuuteen parantavasti, tulee meillä olla oikeat tuotteet, resurssien käyttö on tehokasta, tuotantomenetelmät hallinnassa, osaava, motivoitunut sekä yhteistyökykyinen ja haluinen henkilöstö sekä tehokkaat ohjausjärjestelmät. Myös johtaminen, yhteistoimintajärjestelmät, työnmuotoilu, teknologia ja työmenetelmät ovat niitä keinoja, joilla panospuolella voidaan vaikuttaa tuottavuuteen parantavasti. Lisäksi tärkeää on löytää oikeat mittarit ja hälytysjärjestelmät tehokkaan ohjauksen mahdollistamiseksi. Korkea tuottavuus ei ole sama kuin työtahdin kiristyminen. Uupumuksesta 75 % johtuu puutteista työjärjestelyissä ja työtavoissa.

2 2 Tässä muistossa näkökulma on pyydetyn mukainen eli sivistyspalvelualueen mahdollisuuksiin pitäytyvä tuottavuuden parantaminen. Korostamme sitä, että palvelualuekohtaisen tuottavuustarkastelun suurena vaarana on osaoptimointi, jolloin tuottavuuden parantaminen voi muuttua toisella palvelualueella kustannusten kasvuksi tai vähintään palvelun laadun heikennykseksi. Tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä tulisikin ideoida koko kaupungin näkökulmasta, jossa ensimmäinen edellytys olisi oman väen, kaupunkilaisten ja yhteistyökumppaneiden omaksuma kirkas ja fokusoitu strategia. Toiseksi tästä strategiasta johdettu rakenne (organisaatio, säännöt ja ohjeet, sekä suunnitteluja johtamisjärjestelmä) sekä kolmanneksi tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta edesauttavat prosessit ja tuotteet. Palvelualuekohtainen tuottavuustarkastelu johtaa helposti samaan kuin toimintamenojen supistuskohteiden etsintä: tiukka pitäytyminen olemassa olevassa sekä palvelujen tarjonnan että rakenteiden osalta. Viime vuosina Kuntalain hyvinvoinnin edistämisvelvoitteesta poiketen kuntien menoista yhä suurempi osa menee pahoinvointiyhteiskunnan seurausten hoitamiseen, kuten elintapasairastavuus (päihteet, liikalihavuus, tupakka, liikkumattomuus, lasten huostaanotot, syrjäytyminen, ylivelkaantuminen, avioliittojen kestämättömyys jne.) Tässä yhteydessä, kun strategiatyö on käynnissä, tulisikin pysähtyä ja kysyä, mitä on hyvinvointi ja mikä on hyvinvoinnin keskeinen tavoite. Onko se sitä, että kuntalainen pääsee mahdollisimman helpolla elämässään ja vastuu on pääosin kunnalla vai onko kunnan tehtävä kenties vahvistaa ihmisten kykyä itsenäisyyteen ja täysipainoiseen elämään? Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa korostetaan kuntalaisten elinikäistä toimintakykyä ja omatoimisuutta. Nykyisenkaltaisella perinteiseen ajatteluun nojaavalla sektorikohtaisella henkilöstö- ja luottamushenkilöorganisaatiolla omatoimisuutta edistäviä vahvistamisen kohteita koskevia prosesseja hoidetaan korkeintaan määräaikaisilla projekteilla, jotka eivät onnistu määräaikaisuutensa takia jättämään pysyviä positiivisia jälkiä palveluihin ja tuotteisiin. Motto: Strategisia virheitä ei voi korjata operatiivisella tehokkuudella! 2. Palveluverkon ja palveluiden mitoituksen optimointi Tavoite: Tarkoituksenmukainen palveluverkko ja tehokas tilojen moninaiskäyttö Nykytila: Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa linjataan, että kuntalaisille taataan lähipalvelujen saatavuus sekä kattava ja toimiva palveluverkosto. Kuntajakoselvityksen mukaan investointeja on supistettava valtuustokauden aikana n. 10 milj. /v. Palveluverkon optimoinnin avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä niin käyttökustannuksissa kuin investoinneissakin. Tämä edellyttää palveluverkon ja palveluiden

3 3 järjestämistavan uudelleen arviointia mm. siitä näkökulmasta mitkä palvelut järjestetään lähipalveluina, alueellisina palveluina ja keskitettyinä palveluina. A: Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuvat hankkeet: Palveluverkkoa koskevat toimenpiteet: 1. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan koulun ihannekoko kustannusten kannalta on 690 oppilasta. Kun huomioidaan erityisopetusta saavien, muiden kuin suomenkielisten sekä kuljetettavien ja majoitettavien oppilaiden osuus, ihannekoko asettuu haarukkaan. Lukioissa on päädytty samaan ihannekokoon kustannusten kannalta tarkastellen. Oppilasennusteet perusopetuksessa näyttävät alenevaa suuntaa. Mm. vuonna 2010 alenemaennuste on yhteensä 115 oppilasta. Tähän yhtälöön sopii huonosti opetukseen tarkoitettujen tilojen kasvattaminen. Palautetaan kouluverkkoselvitys uudelleen tarkasteluun alkuperäisen konsulttiselvityksen VE-1 pohjalta, jossa lähtökohtana oli 21,2 milj euron kokonaissupistukset investointimenoihin, jolloin samalla voidaan vähentää käyttötalousmenoja pysyvästi. Vaihtoehto 1 huomioi myös opetusalan asiantuntijoiden mukaan pedagogiset ja didaktiset näkökohdat riittävästi. 2. Pienille kyläkouluille laaditaan vuoden 2009 aikana erilliset oppilasmääräkriteerit, kuten järjestämissopimuksessa edellytetään. Kriteereillä tarkoitetaan oppilasmäärää, jonka alapuolelle meno varmistaa koulun sulkemisen. (vastuu: opetuspalvelut) 3. Suunnitellaan oppilaskuljetukset osana koko kaupungin logistista uudelleenarviointi projektia sekä valmistellaan siihen läheisesti kytkeytyvän turvallista liikkumista edesauttavan kevyen liikenteen väylästö. Oppilaskuljetuksen perusteet on hyväksytty sivistyslautakunnassa Kuljetusperusteiden yhdenmukaistamisen laskennallinen menojen supistus on vuositasolla euroa. Kuljetussopimusten kilpailutus toteutetaan vuoden 2010 aikana (vastuu: tukipalvelut ja kaupunkirakennepalvelut) 4. Liikunnan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan Jyväskylän kaupungin tarjoamia liikuntapalveluita kokonaisvaltaisesti. Tarkastelussa otetaan huomioon myös alueen yksityisten palvelutuottajien tarjonta sekä kolmannen sektorin tuomat mahdollisuudet ja arvioidaan, mitkä liikuntapalvelut ovat jatkossa kaupungin tuottamia palveluita. Selvitys tehdään vuoden 2010 aikana ja siinä tarkastellaan analyyttisesti myös henkilöstötarvetta. Henkilöstötarvetta tarkastellaan kriittisesti jatkuvasti ja esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana tavoitteena on, että 4-5 eläköitymisen kautta avautuvaa vakanssia jätetään liikuntapalveluissa täyttämättä. (vastuu: liikuntapalvelut) 5. Kirjaston palveluverkkoselvityksen tavoitteena on optimaalisen kirjastoverkon määrittäminen. Selvityksessä tarkastellaan kriittisesti toimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta, toiminnan taloudellisuutta (kustannukset/lainaus) aineiston kuljetustarpeita ja

4 4 kustannuksia sekä aineiston laajuuden ja kysynnän välistä suhdetta. Selvitys valmistuu vuoden 2010 toukokuun loppuun mennessä. Minimitavoitteeksi tilojen vähentämisen osalta voidaan tilastovertailujen perusteella asettaa 10 % eli 1600 m2, josta aiheutuva menojen vähentävä vaikutus on euroa/vuosi. Henkilöstömenojen osalta tavoitteeksi voidaan asettaa 5 %, jolloin menovähennys olisi euroa/vuosi(vastuu: kirjastopalvelut) 6. Tehtyjen päätösten mukaan Palokan ja Vaajakosken lukio yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi yhteiseksi yksiköksi lukien. Yksikkö sijoittuu Harjulle Jyväskylän ammattiopiston tiloihin kokonaisuudessaan marraskuun 2009 aikana. Rationalisointihyöty realisoituu tuottavuuden paranemisena vuodesta 2010 alkaen. (vastuu:opetuspalvelut) B: Tilojen käyttö- ja täyttöasteiden optimointi 7. Selvitetään vuoden 2010 joulukuun loppuun mennessä mahdollisuudet tehostaa koulutilojen käyttö- ja täyttöastetta kouluajan ulkopuolella ja kouluaikoja uudelleen rytmittämällä sekä vaikutukset koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. (vastuu:opetuspalvelut) 8. Kaupungin omistamien kiinteistöjen (JAMK ja JAO) liikuntatiloja hyödynnetään liikuntapalvelujen tarjonnassa. Tarkistetaan rakennettavien liikuntasalien mitoitus ja hyötysuhde koulujen ja kansalaisopiston toiminnassa ja vapaa-ajan käytössä. (vastuu: opetuspalvelut ja liikuntapalvelut) 3. Palvelujen tuotantotapojen uudelleenarviointi sekä työnjako kaupungin, yksityisten palvelujentuottajien ja kolmannen sektorin kesken Tavoite: Kun palvelujen tuotanto vaikuttaa ainoastaan kustannuksiin ja jos sama laatu voidaan tuottaa alhaisemmilla yksikkökustannuksilla palvelutuotannon rationalisoinnin avulla, on selvää, että henkilöstö voi tarjota tämän laadun yhtä hyvin kuin aikaisemminkin. Nykytila: Palvelujärjestelmän ja valikoiman kriittistä tarkastelua ja tuotantotapojen uudelleenarviointia uuden kunnan näkökulmasta ei ole tehty. On tarpeen määritellä, mitkä toiminnot ovat ns. ydintoimintoja, mitkä sivistyspalvelujen tehtävät kuuluvat kunnan itse tuotettaviksi tai rahoitettaviksi ja mitkä palvelut ovat kaupunkilaisten omalla vastuulla. Kehittämisen painopisteet: 1. Erityisopetuksen palvelurakenteen tehostaminen osana opetusministeriön strategian linjausten toteuttamista (koulujen palveluverkkoratkaisuihin liittyen on arvioitava erityisopetuksen palvelurakenne sekä palvelu- ja toimintalinjaukset ja laadittava kokonaissuunnitelma. Kaupungin järjestämien palveluiden suhde ostopalveluihin mm. valtion erityiskouluihin ja koulukoteihin liittyy tähän).

5 5 2. Palvelujen kehittämisen painopiste asetetaan ennaltaehkäisevän toiminnan, itsensä kehittämisen, hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen suuntaisesti. Työnjaon ja tavoitteiden asettaminen yhdessä opetuspalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kaupunkirakennepalvelujen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin kesken. (vastuu: kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntapalvelut, opetuspalvelut) 3. Työnjaon kokonaisvaltainen arviointi kolmannen sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja sen pohjalta tehtävät yhteistoimintasopimukset mm. kulttuuri- ja nuorisopalveluissa. (vastuu: kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntapalvelut) 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittämistyön jatkaminen (mm. kulttuuriluotsit, vertaisohjatut terveysliikuntaryhmät, kirjastoautotoiminta ja verkkopalvelut) ja merkityksen vahvistaminen palvelukokonaisuudessa (vastuu: kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, opetuspalvelut) Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuvat hankkeet: 5 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti lukiokoulutuksen hallintomallista tehdään päätös valtuustossa kuluvan vuoden elokuussa. Rakenteellinen uudistus, joka on luonteeltaan ennen muuta koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopoliittinen, luo edellytykset myös parantaa oppilaitosten tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. (vastuu: opetuspalvelut) 6 Selvitetään palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kytkennät ja linjaukset sekä asema hallinnossa vuoden 2009 aikana. ( vastuu: varhaiskasvatusjaosto) 7 Selvitetään taiteen perusopetuksen palvelurakenne, rahoitusmuotojen nykytila ja tilojen käytön tehostaminen sekä ennen kaikkea mahdollisuudet uudenlaiseen taiteen perusopetuksen organisoitumiseen, jossa hyödynnetään taiteen perusopetukselle osoitetut rahalliset valtionosuudet maksimaalisella tavalla. Selvityksen toteuttaa innovaatiopalvelujen vastuualue. Selvitys valmistuu syksyn 2009 aikana. 8 Selvitetään juniorien liikuntatilojen maksuttomuuden vaikuttavuus vuoden 2011 alussa. Tarkoituksena on tarkastella vaikutuksia kokonaisvaltaisesti, jotta päätöksestä aiheutuneita hyötyjä ja toisaalta tulojen menetystä voidaan tarkastella analyyttisesti peilaten niitä erityisesti siihen, kuinka panostus on vaikuttanut liikkumattomien lasten ja nuorten liikuntaharrastusta aktivoivasti. Liikuntapalvelujen tulojen menetys on vuoden 2008 hintatasolla arvioiden noin euroa. Uusia avauksia maksuttomuuden suuntaa ei enää tehdä ennen kuin vaikuttavuutta koskevat selvitykset ovat valmistuneet. 4. Työtehtävien ja työnjakojen uudistaminen henkilöstön ja ammattiryhmien välillä Tavoite: Kokonaisvaltainen palvelujen kehittäminen ja sektorirajojen madaltaminen tai jopa häivyttäminen palvelujen tuottamisessa

6 6 Nykytila: Tällä hetkellä kaupungin organisaatiossa on meneillään paljon erilaisia prosesseja (strategiatyö, hallinto, talous, muutos, kehittäminen, tuottavuus, uuden sukupolven organisaation luominen), joiden koordinointivastuu edellyttää selkiyttämistä. Palvelualueille tarvitaan henkilöstöä tuottamaan palveluja keskushallinnolle kun sen sijaan hallinnon tulee tukea palvelualueita ja niiden palvelutuotantoa. Palvelujen tarjonta on sektoroitunutta ja asiakkaan näkökulmasta sirpaloitunutta. Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Uuden sukupolven organisaatiota muodostettaessa analysoidaan ydintehtävät ja keskeiset palveluprosessit/-kokonaisuudet asiakkaan näkökulmasta vastaamaan käyttäjien muuttuvia tarpeita, tehdään hallintorakenteen kriittinen tarkastelu ja virtaviivaistaminen johtamisvastuiden näkökulmasta ja selvitetään hallinto- ja tukitoimille tehokkain tuotantotapa ja työnjako. (vastuu: muutosryhmä) 2. Palveluorganisaation organisaatiomuodoksi on todettu soveltuvan mahdollisimman matalan organisaation, jossa vallitsee selvä ja selkeä vallan ja vastuun jako. Nykyinen sivistyspalvelualueen lautakuntarakenne ei tue em. tavoitetta, tuottavuuden parantamista, hallinnon keventymistä eikä asiakaslähtöistä prosessijohtamista. Hallinto-oikeuden päätökseen tyytyen päätöksenteko-organisaatiota (mm. lautakuntarakenteen). Välitön säästövaikutus euroa/v + välillinen säästövaikutus hallintotyössä 1½ henkilötyövuotta 3. Kuvataidekoulun osa-aikaisen toimistosihteerin (60%) työpanos voidaan siirtää muihin hallintotehtäviin kulttuuri/sivistystoimessa. Kustannusvaikutus kuvataidekoululle euroa/v. 4. Kaupunkirakennepalveluiden, Tilapalvelun ja sivistyspalveluiden (Keski- Suomen museo ) välisen tilaaja-tuottaja mallin tapaisen käytännön (rakennusinventoinnit ja rakennushistoriaselvitykset) vakiinnuttaminen palvelualueiden rajat ylittävänä toimintana. 5. Lisätään palveluyksiköiden esimiesten ammatillisia asia- ja henkilöstöjohtamisen valmiuksia. 5. Palveluprosessit, tuotteistus ja niiden hinnoittelu sekä tuottavuuden mittaamismahdollisuudet sivistyspalveluissa Tavoite: Prosessit ovat parantuneet yksinkertaistamalla niitä, poistamalla turhia, asiakkaan kannalta yhdentekeviä töitä, lyhentämällä läpimenoaikoja, tekemällä työ mahdollisimman virheettömäksi ja luomalla kokonaan uusia asiakkaalle lisäarvoa tuovia prosesseja. Nykytila: Sivistyspalveluissa tunnistettiin työvaliokunta vaiheessa perustehtävästä nousevat ydinprossessit (= hyvä oppiminen, sivistynyt ja

7 7 toimintakykyinen kaupunkilainen, vetovoimaiset taidelaitokset) sekä useita eri tasoilla tapahtuvia suunnittelu- ja toimeenpanoprosesseja sekä niiden kehittämisja tukiprosesseja, mutta kaupunginhallitus ei nähnyt tarpeelliseksi ottaa niitä käyttöön. Esimerkiksi hyvää oppimista voidaan jossakin määrin arvioida oppimistulosten ja jatko-opintoihin sijoittumisen perusteella. Pelkät määrämittarit eivät kuitenkaan kuvaa toiminnan laatua. Kun koulussa esimerkiksi joudutaan kasvavien oppimisvaikeuksien takia lisäämään kouluavustajia, tehty työmäärä kasvaa, mutta suoritteet eli oppitunnit pysyvät entisellään. Prosessiajattelua tukee erityisesti monet tutkimustulokset, joiden mukaan koulutus on yhteydessä työllistyvyyden lisäksi yksilön talouteen, mutta myös terveyteen, sosiaalisten suhteiden moninaisuuteen ja jopa poliittiseen pääomaan. Äänestysinto korreloi voimakkaasti koulutustason kanssa. A. Sisäiset kehittämistoimenpiteet 1. Kuvataan keskeiset prosessit ja kehitetään prosessien laadullista ja määrällistä arviointia. Sivistyspalveluille määritellään vuosien 2009 ja 2010 aikana laatua (mm. perusopetuksen laatukriteerit), tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavia tavoitteita ja mittareita ydin- ja tukiprosessien seurantaan osana arviointijärjestelmän kehittämistä. (vastuu: tukipalvelut, opetuspalvelut ja kulttuuri- nuoriso ja liikuntapalvelut) B. Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuva hanke: 2. Laaditaan vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä selvitys nuorisopalvelujen vaikuttavuuden parantamisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista sekä siinä tarvittavista resurssi- ja organisaatiotarpeista. (vastuu: nuorisopalvelut) 6. Sähköisten palvelujen ja itsepalvelujen lisääminen sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa, yhteispalvelujen organisointi sekä teknologian hyödyntäminen ja käytön lisääminen tuotannossa, suunnittelussa ja hallinnossa Sähköisillä palveluilla vaikutetaan entistä paremmin palvelujen saatavuuteen, joustavuuteen, kustannustehokkuuteen ja tiedon saantiin. Varsinkin ne palvelut, joissa henkilökohtainen asiakaskontakti ei ole välttämätön, rakennetaan sähköisiä itsepalvelukanavia. Tavoite: Sähköisen asiankäsittelyn ja asioinnin kehittäminen asteittainen paperittomuuteen siirtymisenä. Hyödyntämällä hallinnossa tekniikan ja järjestelmien luomat mahdollisuudet tehostetaan työskentelyä sekä säästetään mm. prosessi-, matka- ja painatuskuluissa Nykytila: Sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä ei kykene palvelemaan hallintoa johtamista ja käytännön toimintaa riittävän tehokkaasti

8 8 A Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Kehitetään alueellista johtamisjärjestelmää ja sähköistä kokouskäytäntöä, joilla pyritään vähentämään kokousmatkoja. (vastuu: opetuspalvelut, tietohallinto) 2. Siirrytään asteittain sähköiseen kokouskäytäntöön. Lisätään sähköisten työympäristöjen ja välineiden käyttöä päätöksenteossa. (vastuu: tukipalvelut) 3. Verkko- ja itsepalvelukanavien kehittäminen jatkuvana prosessina (tukipalvelut, opetuspalvelut, kulttuuri-, nuoriso ja liikuntapalvelut) B Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuva hankkeet: 1.Tehostetaan sähköisten oppimisympäristöjen käyttöönottoa ja virtuaaliopetusta, selvitetään mm. lukion etäopetuksen (Korpilahti, Tikkakoski) hyödyt, haitat ja mahdollisuudet palvelujen myyntiin. (vastuu: opetuspalvelut, tukipalvelut). 2.Sähköisen, yhtenäisen palvelujärjestelmän kehittäminen palvelualueelle, esim. sähköisen tilanvarauksen, laskutuksen, kassapalvelun sekä avustusjärjestelmän yhteensovittaminen. Selvitetään toimenpiteiden vaikutukset hallintotyöhön. Myös päätösten (esim. oppilaaksi ottaminen) sähköinen tiedoksianto (vastuu: kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, opetuspalvelut, tukipalvelut) 3.Kirjastopalvelujen lainaus- sekä palautusautomaattien määrää lisätään. Pääkirjaston palautusautomaatin käyttöönotto vuonna 2009 säästää yhden kirjastovirkailijan henkilötyövuoden.. 7. Tuki- ja hallintopalveluihin liittyvät rationalisointimahdollisuudet, keskittämisen ja hajauttamisen edut ja haitat Tavoite: Tarkoituksenmukainen hallinto- ja johtamisjärjestelmä. Järjestämissopimuksen mukaan tavoitteena on hallinnon keventäminen ja organisaation madaltaminen Nykytila: Jos kaupungin hallintoa ja toimintoja halutaan kehittää siten, että inhimillinen kasvu, tyytyväisyys ja tuottavuus lisääntyvät, niin erityisesti koko organisaation johtamisen prosessia on muutettava. Miten muutetaan, mitä säilytetään, mikä johtamisessa on olennaista, kenen tyytyväisyyttä tavoitellaan (Henkilöstö/asiakkaat)? A Sisäiset kehittämistoimenpiteet:

9 9 1. Analysoidaan tuki- ja hallintoprosessit (yksiköt, vastuualueet, tukipalvelut, konsernihallinto) ja poistetaan päällekkäisyydet (esim. koulusihteereiden työ) niin, että työpanos saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Kehitetään johtamisjärjestelmää (mm. aluerehtorimalli) ja selkiytetään vastuita. (Vastuu: tukipalvelut, opetuspalvelut, kulttuuri-nuoriso- ja liikuntapalvelut) 2. Osana hallinnon keventämistä koskevaa hanketta kootaan erityisosaaminen koko konsernia ja palvelualuetta palveleviksi kokonaisuuksiksi ja kehitetään siihen liittyvää työnjakoa. Tähän liittyen yhdenmukaistetaan talousarviorakenne ja sitovuustaso valtuustoon nähden yhdenmukaiseksi muiden palvelualueiden kanssa, jolloin lautakunnalla on joustavampi mahdollisuus hakea tarvittaessa menojen vähentämiskohteita palvelualueen sisällä, jos jossain toisessa menokohdassa on vastaavasti syntymässä säästöä. (vastuu: muutosryhmä). 3. Hyödynnetään ja kehitetään edelleen yhteissuunnittelua mm. koulunkäyntiavustajien työajan käytössä yhteistyössä palvelualueiden kanssa. 8. Ostopalvelutoiminnan laajuus ja sisältö Tavoite: Kokonaistaloudellisten toimintatapojen kehittäminen hankintatoiminta, hallinnon palvelukokonaisuudet Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Laaditaan palvelualueen hankintaohjelma osana talousarviota, hankinnat kilpailutetaan ja hankintaprosesseja systematisoidaan, hankintaosaamista lisätään (vastuu:tukipalvelut) 2. Sopimushallintaa tehostetaan: sopimusten ajanmukaisuus ja taso tarkistetaan (vastuu: tukipalvelut) 3. Analysoidaan kulttuuri-, nuoriso ja liikuntapalvelujen vastuualueen ostopalvelusopimukset kehittämistyön perustaksi. (esim. liikuntapaikkojen kunnossapito, nuorisotyön järjestäminen, konservointitarpeet ja kirjastojen aineistokuljetukset) (vastuu: kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut) 4. Selvitetään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen muille palvelu- ja vastuualueille tuottamien palvelujen kustannukset/tuotto. 5. Tilojen sisäisen vuokraamisen pelisääntöjen kirkastaminen ja yhdenmukaistaminen 9. Henkilöstön eläköitymisen suunnitelmallinen hyödyntäminen, osaamisen ylläpito ja kehittäminen Tavoite: Ennakoiva henkilöstösuunnittelu, jossa henkilöstömitoitus ja osaaminen ovat suhteessa tavoitteisiin ja tehtäviin. Hyvinvoiva, osaava, aikaansaava ja työhönsä motivoitunut henkilöstö

10 10 Nykytila: Koko kaupungin eläköitymisvolyymi on n henkilöä/vuosi. Sivistyspalveluiden osuus siitä on noin 50 henkilöä/vuosi. Nykytila: Sivistyspalveluissa henkilöstökulut muodostavat n. 2/3 kaikista kustannuksista Tästä syystä työntekijä ja hänen laadukas työnsä on tärkein tuloksellisuutta edistävä panos., Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Tehdään palvelualuekohtainen selvitys ennakoitavista henkilöstöjärjestelyistä palveluyksiköissä. (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet). 2. Henkilöstöresurssien joustava käyttö eri vastuualueiden välillä. 3. Vakanssien vapautuessa arvioidaan, voidaanko tehtävä hoitaa olemassa olevalla henkilöstöllä tai tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Valtionosuuden säilyminen on kyettävä turvaamaan niissä toiminnoissa, joissa se on sidottu henkilötyövuosiin, kuten museot, teatteri ja orkesteri. (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet) 4. Henkilöstön osaamisen tavoitteellinen ja järjestelmällinen kehittäminen (aikaansaannoskyvyn lisääminen). Huolehditaan mahdollisuuksista mm. sisäiseen ja ulkoiseen koulutuksen, työkiertoon, vertaisoppimiseen ja kehittämiseen sekä hiljaisen tiedon siirtämiseen. Varmistetaan osaavaan ja koulutetun henkilöstön saaminen huolellisella ja suunnitelmallisella rekrytoinnilla. (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet) 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä kiinnitetään ennen kaikkea huomiota töiden rikastuttamiseen, vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen oman työn kehittämisessä, osallistumismahdollisuuksien parantamiseen omaa työtä koskevassa päätöksenteossa, mahdollisuuksien tarjoamiseen työaikojen joustamisessa, työilmapiiriä parantavien toimenpiteiden hakemiseen, aktiivisen liikunnan merkityksen korostamiseen (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet) 10. Toiminnan ja talouden seurannan tehostaminen Tavoite: Päämäärätietoinen jatkuva toiminnan ja palvelujen kehittäminen arviointi-, ennakointi-ja tutkimustiedon systemaattinen hyödyntäminen. Taloudellisten resurssien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Päätöksentekoa siirretään lähemmäksi toimintaa, mikä mahdollistaa taloudellisten resurssien tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja jatkuvan seurannan. Parannetaan kustannustietoisuutta kaikilla toiminnan tasoilla.

11 11 Nykytila: Nykyinen arviointijärjestelmä perustuu BSC tuloskorttiin ja sen määrällisiin mittareihin. Ongelmana sivistyspalveluissa on laadullisen arvioinnin systemaattisuuden ja kattavuuden puute. Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Kehitetään laadullista ja määrällistä arviointia. Sivistyspalveluille määritellään laatua (mm. perusopetuksen laatukriteerit), tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavia tavoitteita ja mittareita vuosien aikana. (vastuu: tukipalvelut, opetuspalvelu, kulttuuri-nuoriso ja liikuntapalvelut) 2. Kehitetään talous- ja henkilöstömenojen reaaliaikaista seurantaa ja raportointia (mm. kuukausi- ja osavuosiraportointi, yksikkökustannukset, henkilöstökustannukset) vuosien aikana. Seurantaan ja talouden hallintaan sitoutetaan vastuualueiden ja yksiköiden esimiehet. (vastuu: tukipalvelut ja talouspalvelukeskus) 3. Analysoidaan keskeiset prosessit sekä niiden tehokkuus suhteessa valtakunnallisiin indikaattoreihin ja vertailutietoihin. (vastuu: tukipalvelut) 4. Luodaan vertaisverkostot ja haetaan parhaat käytännöt (benchmarking). (vastuu: vastuualuejohtajat) 6. Matalan ja oppilaan tarpeet tunnistavan perusopetuksen resursointijärjestelmän (opetustunnit, erityisopetuksen resurssit, avustajat, kehittämispanokset jne.) resurssiohjauksen ja seurannan kehittäminen so. Uuden mallin luominen. Sivistyspalvelualueen johtoryhmä: Arto Lepistö Apulaiskaupunginjohtaja Laila Landen sivistysjohtaja Ari Karimäki Vastuualuejohtaja Harri Rönnholm hallintojohtaja Antti Laukkarinen Viestintäpäällikkö Petri Kääriäinen henkilöstön edustaja

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta -

Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntatyössä - Oikealla organisoitumisella sisältöjä ja tuloksellisuutta - Tuloksellisuuskampanjan seminaari Jyväskylä 3.5.2012 Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon

Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon 1 Liikelaitoksen toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2015 talousarvioon Taloustilanne tiukkenee edelleen ja sen vaikutukset näkyvät todennäköisesti myös liikelaitoksen

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa hanke - Ammatilliset opettajapäivät 17.9.2011 Vierumäki Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylän kaupunki Sisältö 1. Hankkeen yleiset pääkohdat 2. Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011 A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari C) Palvelualue: Koulutoimi D) Vastuuhenkilö: Jaakko Junes E) Tulosalueet:

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden painopisteet ja haasteet 2013

Sivistyspalveluiden painopisteet ja haasteet 2013 Sivistyspalveluiden painopisteet ja haasteet 2013 KV:n seminaari 6.2.2013 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 1.2.2013 Tiejaosto n kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston tehtäväalue Ympäristöterveysjaosto

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan linjauksia

Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden ja toiminnan linjauksia Talouden tasapainottamisohjelma 2010 2012 toteutetut toimenpiteet ja 2013 2016 toimenpiteet, vaikutus n. 1,9 M /v. Kiirastorstain lista 2009, vaikutus n. 1 M /v. Palvelujen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT 1 OPETUS- JA VARHAISKASVASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 2 3 Päävastuualueen johtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste

Kuntastrategia. Sivistystoimen strategia. Lukio Toinen aste Kuntastrategia Sivistystoimen strategia Lukio Toinen aste Kirjasto Kulttuuri Varhaiskasvatus Perusopetus Vapaaaikatoimi 1 KUNTASTRATEGIA Askolan kunta 2 VISIO 2020 Askola on elinvoimainen ja edistyksellinen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011

KYL TOIMII! palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 KYL TOIMII! 2016 palvelustrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Tiivistelmä 3 1. Palvelustrategian tehtävä 4 2. Palvelustrategian arvot 5 3. Palveluvisio 2016 5 4. Palvelujen järjestäminen 6 5. Palvelujen järjestämisen

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014

Vantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014 Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot