MUISTIO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI SIVISTYSPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO 19.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI SIVISTYSPALVELUT"

Transkriptio

1 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TUOTTAVUUSOHJELMA KAUPUNGIN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI SIVISTYSPALVELUT 1. Tuottavuuden parantamisen rajat ja mahdollisuudet Pääministeri Vanhasen johtaman hallituksen politiikkariihessä on edellytetty 20 suurimman kaupungin laativan tuottavuusohjelman kuluvan vuoden aikana. Kaupunginvaltuustolle ohjelmaluonnos esitellään valtuustoseminaarissa. Palvelualueiden edellytetään antavan esityksensä mennessä. Ohjelmalla pyritään konkretisoimaan keinot, joilla kyetään saavuttamaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukainen talouden tasapaino valtuustokauden aikana. Tuottavuuden parantamisella tarkoitetaan resurssien käytön tehostamista suhteessa tuotoksiin. Tuottavuuskäsitteestä on muodostunut eräänlainen yleistermi, josta puhutaan paljon ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tuottavuutta on kohotettava. Tuottavuuden pääkäsite on kokonaistuottavuus, joka lasketaan kaavalla tuotos/panos. Lisäksi voidaan mitata osatuottavuuksia kuten työn tuottavuus, pääoman tuottavuus. Kokonaistuottavuuden panostekijöitä ovat henkilöstömenot, materiaalikustannukset, pääomakustannukset ja erikoispanokset ( esim. energia tms.). Yksityisellä sektorilla tuotosta voidaan kuvata fyysisin mittayksiköin (tonnia, kappaletta jne). Koko kuntaa kuvaavan yhteisen tuotoksen löytäminen ei ole helppoa. Helppoja asioita ovat esim. ruokapalvelut, jossa tuotoksena voi olla tuotetut ateriat. Koko kaupungin osalta tällaisena lukuna voisi olla esim. henkilöstön todellisten läsnäolopäivien määrä. Tuottavuustarkastelu on ajattelua ohjaava ja kysymyksiä herättävä. Oleellista on myös huomata, että tuottavuus on suhdetekijä. Yhden vuoden tuottavuusluku ei kerro juuri mitään. Vain muutokset ovat mielenkiintoisia eli miten tuottavuus on muuttunut. Tuottavuuslaskenta edellyttääkin yleensä indeksointia ja deflatointia vertailukelpoisten tunnuslukujen aikaansaamiseksi, jolloin voidaan tehdä joko pitkittäisvertailua (tuottavuuden taso on nyt parempi tai huonompi kuin aikaisemmin) tai poikittaisvertailua (verrataan keskenään eri kaupunkien tuottavuutta) tai vertailua optimitilaan. Kun siis pyrimme vaikuttamaan tuottavuuteen parantavasti, tulee meillä olla oikeat tuotteet, resurssien käyttö on tehokasta, tuotantomenetelmät hallinnassa, osaava, motivoitunut sekä yhteistyökykyinen ja haluinen henkilöstö sekä tehokkaat ohjausjärjestelmät. Myös johtaminen, yhteistoimintajärjestelmät, työnmuotoilu, teknologia ja työmenetelmät ovat niitä keinoja, joilla panospuolella voidaan vaikuttaa tuottavuuteen parantavasti. Lisäksi tärkeää on löytää oikeat mittarit ja hälytysjärjestelmät tehokkaan ohjauksen mahdollistamiseksi. Korkea tuottavuus ei ole sama kuin työtahdin kiristyminen. Uupumuksesta 75 % johtuu puutteista työjärjestelyissä ja työtavoissa.

2 2 Tässä muistossa näkökulma on pyydetyn mukainen eli sivistyspalvelualueen mahdollisuuksiin pitäytyvä tuottavuuden parantaminen. Korostamme sitä, että palvelualuekohtaisen tuottavuustarkastelun suurena vaarana on osaoptimointi, jolloin tuottavuuden parantaminen voi muuttua toisella palvelualueella kustannusten kasvuksi tai vähintään palvelun laadun heikennykseksi. Tuottavuuden kehittämistoimenpiteitä tulisikin ideoida koko kaupungin näkökulmasta, jossa ensimmäinen edellytys olisi oman väen, kaupunkilaisten ja yhteistyökumppaneiden omaksuma kirkas ja fokusoitu strategia. Toiseksi tästä strategiasta johdettu rakenne (organisaatio, säännöt ja ohjeet, sekä suunnitteluja johtamisjärjestelmä) sekä kolmanneksi tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta edesauttavat prosessit ja tuotteet. Palvelualuekohtainen tuottavuustarkastelu johtaa helposti samaan kuin toimintamenojen supistuskohteiden etsintä: tiukka pitäytyminen olemassa olevassa sekä palvelujen tarjonnan että rakenteiden osalta. Viime vuosina Kuntalain hyvinvoinnin edistämisvelvoitteesta poiketen kuntien menoista yhä suurempi osa menee pahoinvointiyhteiskunnan seurausten hoitamiseen, kuten elintapasairastavuus (päihteet, liikalihavuus, tupakka, liikkumattomuus, lasten huostaanotot, syrjäytyminen, ylivelkaantuminen, avioliittojen kestämättömyys jne.) Tässä yhteydessä, kun strategiatyö on käynnissä, tulisikin pysähtyä ja kysyä, mitä on hyvinvointi ja mikä on hyvinvoinnin keskeinen tavoite. Onko se sitä, että kuntalainen pääsee mahdollisimman helpolla elämässään ja vastuu on pääosin kunnalla vai onko kunnan tehtävä kenties vahvistaa ihmisten kykyä itsenäisyyteen ja täysipainoiseen elämään? Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa korostetaan kuntalaisten elinikäistä toimintakykyä ja omatoimisuutta. Nykyisenkaltaisella perinteiseen ajatteluun nojaavalla sektorikohtaisella henkilöstö- ja luottamushenkilöorganisaatiolla omatoimisuutta edistäviä vahvistamisen kohteita koskevia prosesseja hoidetaan korkeintaan määräaikaisilla projekteilla, jotka eivät onnistu määräaikaisuutensa takia jättämään pysyviä positiivisia jälkiä palveluihin ja tuotteisiin. Motto: Strategisia virheitä ei voi korjata operatiivisella tehokkuudella! 2. Palveluverkon ja palveluiden mitoituksen optimointi Tavoite: Tarkoituksenmukainen palveluverkko ja tehokas tilojen moninaiskäyttö Nykytila: Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa linjataan, että kuntalaisille taataan lähipalvelujen saatavuus sekä kattava ja toimiva palveluverkosto. Kuntajakoselvityksen mukaan investointeja on supistettava valtuustokauden aikana n. 10 milj. /v. Palveluverkon optimoinnin avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä niin käyttökustannuksissa kuin investoinneissakin. Tämä edellyttää palveluverkon ja palveluiden

3 3 järjestämistavan uudelleen arviointia mm. siitä näkökulmasta mitkä palvelut järjestetään lähipalveluina, alueellisina palveluina ja keskitettyinä palveluina. A: Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuvat hankkeet: Palveluverkkoa koskevat toimenpiteet: 1. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan koulun ihannekoko kustannusten kannalta on 690 oppilasta. Kun huomioidaan erityisopetusta saavien, muiden kuin suomenkielisten sekä kuljetettavien ja majoitettavien oppilaiden osuus, ihannekoko asettuu haarukkaan. Lukioissa on päädytty samaan ihannekokoon kustannusten kannalta tarkastellen. Oppilasennusteet perusopetuksessa näyttävät alenevaa suuntaa. Mm. vuonna 2010 alenemaennuste on yhteensä 115 oppilasta. Tähän yhtälöön sopii huonosti opetukseen tarkoitettujen tilojen kasvattaminen. Palautetaan kouluverkkoselvitys uudelleen tarkasteluun alkuperäisen konsulttiselvityksen VE-1 pohjalta, jossa lähtökohtana oli 21,2 milj euron kokonaissupistukset investointimenoihin, jolloin samalla voidaan vähentää käyttötalousmenoja pysyvästi. Vaihtoehto 1 huomioi myös opetusalan asiantuntijoiden mukaan pedagogiset ja didaktiset näkökohdat riittävästi. 2. Pienille kyläkouluille laaditaan vuoden 2009 aikana erilliset oppilasmääräkriteerit, kuten järjestämissopimuksessa edellytetään. Kriteereillä tarkoitetaan oppilasmäärää, jonka alapuolelle meno varmistaa koulun sulkemisen. (vastuu: opetuspalvelut) 3. Suunnitellaan oppilaskuljetukset osana koko kaupungin logistista uudelleenarviointi projektia sekä valmistellaan siihen läheisesti kytkeytyvän turvallista liikkumista edesauttavan kevyen liikenteen väylästö. Oppilaskuljetuksen perusteet on hyväksytty sivistyslautakunnassa Kuljetusperusteiden yhdenmukaistamisen laskennallinen menojen supistus on vuositasolla euroa. Kuljetussopimusten kilpailutus toteutetaan vuoden 2010 aikana (vastuu: tukipalvelut ja kaupunkirakennepalvelut) 4. Liikunnan palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan Jyväskylän kaupungin tarjoamia liikuntapalveluita kokonaisvaltaisesti. Tarkastelussa otetaan huomioon myös alueen yksityisten palvelutuottajien tarjonta sekä kolmannen sektorin tuomat mahdollisuudet ja arvioidaan, mitkä liikuntapalvelut ovat jatkossa kaupungin tuottamia palveluita. Selvitys tehdään vuoden 2010 aikana ja siinä tarkastellaan analyyttisesti myös henkilöstötarvetta. Henkilöstötarvetta tarkastellaan kriittisesti jatkuvasti ja esimerkiksi kuluvan valtuustokauden aikana tavoitteena on, että 4-5 eläköitymisen kautta avautuvaa vakanssia jätetään liikuntapalveluissa täyttämättä. (vastuu: liikuntapalvelut) 5. Kirjaston palveluverkkoselvityksen tavoitteena on optimaalisen kirjastoverkon määrittäminen. Selvityksessä tarkastellaan kriittisesti toimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta, toiminnan taloudellisuutta (kustannukset/lainaus) aineiston kuljetustarpeita ja

4 4 kustannuksia sekä aineiston laajuuden ja kysynnän välistä suhdetta. Selvitys valmistuu vuoden 2010 toukokuun loppuun mennessä. Minimitavoitteeksi tilojen vähentämisen osalta voidaan tilastovertailujen perusteella asettaa 10 % eli 1600 m2, josta aiheutuva menojen vähentävä vaikutus on euroa/vuosi. Henkilöstömenojen osalta tavoitteeksi voidaan asettaa 5 %, jolloin menovähennys olisi euroa/vuosi(vastuu: kirjastopalvelut) 6. Tehtyjen päätösten mukaan Palokan ja Vaajakosken lukio yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi yhteiseksi yksiköksi lukien. Yksikkö sijoittuu Harjulle Jyväskylän ammattiopiston tiloihin kokonaisuudessaan marraskuun 2009 aikana. Rationalisointihyöty realisoituu tuottavuuden paranemisena vuodesta 2010 alkaen. (vastuu:opetuspalvelut) B: Tilojen käyttö- ja täyttöasteiden optimointi 7. Selvitetään vuoden 2010 joulukuun loppuun mennessä mahdollisuudet tehostaa koulutilojen käyttö- ja täyttöastetta kouluajan ulkopuolella ja kouluaikoja uudelleen rytmittämällä sekä vaikutukset koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. (vastuu:opetuspalvelut) 8. Kaupungin omistamien kiinteistöjen (JAMK ja JAO) liikuntatiloja hyödynnetään liikuntapalvelujen tarjonnassa. Tarkistetaan rakennettavien liikuntasalien mitoitus ja hyötysuhde koulujen ja kansalaisopiston toiminnassa ja vapaa-ajan käytössä. (vastuu: opetuspalvelut ja liikuntapalvelut) 3. Palvelujen tuotantotapojen uudelleenarviointi sekä työnjako kaupungin, yksityisten palvelujentuottajien ja kolmannen sektorin kesken Tavoite: Kun palvelujen tuotanto vaikuttaa ainoastaan kustannuksiin ja jos sama laatu voidaan tuottaa alhaisemmilla yksikkökustannuksilla palvelutuotannon rationalisoinnin avulla, on selvää, että henkilöstö voi tarjota tämän laadun yhtä hyvin kuin aikaisemminkin. Nykytila: Palvelujärjestelmän ja valikoiman kriittistä tarkastelua ja tuotantotapojen uudelleenarviointia uuden kunnan näkökulmasta ei ole tehty. On tarpeen määritellä, mitkä toiminnot ovat ns. ydintoimintoja, mitkä sivistyspalvelujen tehtävät kuuluvat kunnan itse tuotettaviksi tai rahoitettaviksi ja mitkä palvelut ovat kaupunkilaisten omalla vastuulla. Kehittämisen painopisteet: 1. Erityisopetuksen palvelurakenteen tehostaminen osana opetusministeriön strategian linjausten toteuttamista (koulujen palveluverkkoratkaisuihin liittyen on arvioitava erityisopetuksen palvelurakenne sekä palvelu- ja toimintalinjaukset ja laadittava kokonaissuunnitelma. Kaupungin järjestämien palveluiden suhde ostopalveluihin mm. valtion erityiskouluihin ja koulukoteihin liittyy tähän).

5 5 2. Palvelujen kehittämisen painopiste asetetaan ennaltaehkäisevän toiminnan, itsensä kehittämisen, hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisen suuntaisesti. Työnjaon ja tavoitteiden asettaminen yhdessä opetuspalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kaupunkirakennepalvelujen sekä kolmannen ja yksityisen sektorin kesken. (vastuu: kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntapalvelut, opetuspalvelut) 3. Työnjaon kokonaisvaltainen arviointi kolmannen sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ja sen pohjalta tehtävät yhteistoimintasopimukset mm. kulttuuri- ja nuorisopalveluissa. (vastuu: kulttuuri-,nuoriso- ja liikuntapalvelut) 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittämistyön jatkaminen (mm. kulttuuriluotsit, vertaisohjatut terveysliikuntaryhmät, kirjastoautotoiminta ja verkkopalvelut) ja merkityksen vahvistaminen palvelukokonaisuudessa (vastuu: kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, opetuspalvelut) Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuvat hankkeet: 5 Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti lukiokoulutuksen hallintomallista tehdään päätös valtuustossa kuluvan vuoden elokuussa. Rakenteellinen uudistus, joka on luonteeltaan ennen muuta koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopoliittinen, luo edellytykset myös parantaa oppilaitosten tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. (vastuu: opetuspalvelut) 6 Selvitetään palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kytkennät ja linjaukset sekä asema hallinnossa vuoden 2009 aikana. ( vastuu: varhaiskasvatusjaosto) 7 Selvitetään taiteen perusopetuksen palvelurakenne, rahoitusmuotojen nykytila ja tilojen käytön tehostaminen sekä ennen kaikkea mahdollisuudet uudenlaiseen taiteen perusopetuksen organisoitumiseen, jossa hyödynnetään taiteen perusopetukselle osoitetut rahalliset valtionosuudet maksimaalisella tavalla. Selvityksen toteuttaa innovaatiopalvelujen vastuualue. Selvitys valmistuu syksyn 2009 aikana. 8 Selvitetään juniorien liikuntatilojen maksuttomuuden vaikuttavuus vuoden 2011 alussa. Tarkoituksena on tarkastella vaikutuksia kokonaisvaltaisesti, jotta päätöksestä aiheutuneita hyötyjä ja toisaalta tulojen menetystä voidaan tarkastella analyyttisesti peilaten niitä erityisesti siihen, kuinka panostus on vaikuttanut liikkumattomien lasten ja nuorten liikuntaharrastusta aktivoivasti. Liikuntapalvelujen tulojen menetys on vuoden 2008 hintatasolla arvioiden noin euroa. Uusia avauksia maksuttomuuden suuntaa ei enää tehdä ennen kuin vaikuttavuutta koskevat selvitykset ovat valmistuneet. 4. Työtehtävien ja työnjakojen uudistaminen henkilöstön ja ammattiryhmien välillä Tavoite: Kokonaisvaltainen palvelujen kehittäminen ja sektorirajojen madaltaminen tai jopa häivyttäminen palvelujen tuottamisessa

6 6 Nykytila: Tällä hetkellä kaupungin organisaatiossa on meneillään paljon erilaisia prosesseja (strategiatyö, hallinto, talous, muutos, kehittäminen, tuottavuus, uuden sukupolven organisaation luominen), joiden koordinointivastuu edellyttää selkiyttämistä. Palvelualueille tarvitaan henkilöstöä tuottamaan palveluja keskushallinnolle kun sen sijaan hallinnon tulee tukea palvelualueita ja niiden palvelutuotantoa. Palvelujen tarjonta on sektoroitunutta ja asiakkaan näkökulmasta sirpaloitunutta. Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Uuden sukupolven organisaatiota muodostettaessa analysoidaan ydintehtävät ja keskeiset palveluprosessit/-kokonaisuudet asiakkaan näkökulmasta vastaamaan käyttäjien muuttuvia tarpeita, tehdään hallintorakenteen kriittinen tarkastelu ja virtaviivaistaminen johtamisvastuiden näkökulmasta ja selvitetään hallinto- ja tukitoimille tehokkain tuotantotapa ja työnjako. (vastuu: muutosryhmä) 2. Palveluorganisaation organisaatiomuodoksi on todettu soveltuvan mahdollisimman matalan organisaation, jossa vallitsee selvä ja selkeä vallan ja vastuun jako. Nykyinen sivistyspalvelualueen lautakuntarakenne ei tue em. tavoitetta, tuottavuuden parantamista, hallinnon keventymistä eikä asiakaslähtöistä prosessijohtamista. Hallinto-oikeuden päätökseen tyytyen päätöksenteko-organisaatiota (mm. lautakuntarakenteen). Välitön säästövaikutus euroa/v + välillinen säästövaikutus hallintotyössä 1½ henkilötyövuotta 3. Kuvataidekoulun osa-aikaisen toimistosihteerin (60%) työpanos voidaan siirtää muihin hallintotehtäviin kulttuuri/sivistystoimessa. Kustannusvaikutus kuvataidekoululle euroa/v. 4. Kaupunkirakennepalveluiden, Tilapalvelun ja sivistyspalveluiden (Keski- Suomen museo ) välisen tilaaja-tuottaja mallin tapaisen käytännön (rakennusinventoinnit ja rakennushistoriaselvitykset) vakiinnuttaminen palvelualueiden rajat ylittävänä toimintana. 5. Lisätään palveluyksiköiden esimiesten ammatillisia asia- ja henkilöstöjohtamisen valmiuksia. 5. Palveluprosessit, tuotteistus ja niiden hinnoittelu sekä tuottavuuden mittaamismahdollisuudet sivistyspalveluissa Tavoite: Prosessit ovat parantuneet yksinkertaistamalla niitä, poistamalla turhia, asiakkaan kannalta yhdentekeviä töitä, lyhentämällä läpimenoaikoja, tekemällä työ mahdollisimman virheettömäksi ja luomalla kokonaan uusia asiakkaalle lisäarvoa tuovia prosesseja. Nykytila: Sivistyspalveluissa tunnistettiin työvaliokunta vaiheessa perustehtävästä nousevat ydinprossessit (= hyvä oppiminen, sivistynyt ja

7 7 toimintakykyinen kaupunkilainen, vetovoimaiset taidelaitokset) sekä useita eri tasoilla tapahtuvia suunnittelu- ja toimeenpanoprosesseja sekä niiden kehittämisja tukiprosesseja, mutta kaupunginhallitus ei nähnyt tarpeelliseksi ottaa niitä käyttöön. Esimerkiksi hyvää oppimista voidaan jossakin määrin arvioida oppimistulosten ja jatko-opintoihin sijoittumisen perusteella. Pelkät määrämittarit eivät kuitenkaan kuvaa toiminnan laatua. Kun koulussa esimerkiksi joudutaan kasvavien oppimisvaikeuksien takia lisäämään kouluavustajia, tehty työmäärä kasvaa, mutta suoritteet eli oppitunnit pysyvät entisellään. Prosessiajattelua tukee erityisesti monet tutkimustulokset, joiden mukaan koulutus on yhteydessä työllistyvyyden lisäksi yksilön talouteen, mutta myös terveyteen, sosiaalisten suhteiden moninaisuuteen ja jopa poliittiseen pääomaan. Äänestysinto korreloi voimakkaasti koulutustason kanssa. A. Sisäiset kehittämistoimenpiteet 1. Kuvataan keskeiset prosessit ja kehitetään prosessien laadullista ja määrällistä arviointia. Sivistyspalveluille määritellään vuosien 2009 ja 2010 aikana laatua (mm. perusopetuksen laatukriteerit), tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavia tavoitteita ja mittareita ydin- ja tukiprosessien seurantaan osana arviointijärjestelmän kehittämistä. (vastuu: tukipalvelut, opetuspalvelut ja kulttuuri- nuoriso ja liikuntapalvelut) B. Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuva hanke: 2. Laaditaan vuoden 2009 elokuun loppuun mennessä selvitys nuorisopalvelujen vaikuttavuuden parantamisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista sekä siinä tarvittavista resurssi- ja organisaatiotarpeista. (vastuu: nuorisopalvelut) 6. Sähköisten palvelujen ja itsepalvelujen lisääminen sekä yritysten ja yhteisöjen kanssa, yhteispalvelujen organisointi sekä teknologian hyödyntäminen ja käytön lisääminen tuotannossa, suunnittelussa ja hallinnossa Sähköisillä palveluilla vaikutetaan entistä paremmin palvelujen saatavuuteen, joustavuuteen, kustannustehokkuuteen ja tiedon saantiin. Varsinkin ne palvelut, joissa henkilökohtainen asiakaskontakti ei ole välttämätön, rakennetaan sähköisiä itsepalvelukanavia. Tavoite: Sähköisen asiankäsittelyn ja asioinnin kehittäminen asteittainen paperittomuuteen siirtymisenä. Hyödyntämällä hallinnossa tekniikan ja järjestelmien luomat mahdollisuudet tehostetaan työskentelyä sekä säästetään mm. prosessi-, matka- ja painatuskuluissa Nykytila: Sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä ei kykene palvelemaan hallintoa johtamista ja käytännön toimintaa riittävän tehokkaasti

8 8 A Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Kehitetään alueellista johtamisjärjestelmää ja sähköistä kokouskäytäntöä, joilla pyritään vähentämään kokousmatkoja. (vastuu: opetuspalvelut, tietohallinto) 2. Siirrytään asteittain sähköiseen kokouskäytäntöön. Lisätään sähköisten työympäristöjen ja välineiden käyttöä päätöksenteossa. (vastuu: tukipalvelut) 3. Verkko- ja itsepalvelukanavien kehittäminen jatkuvana prosessina (tukipalvelut, opetuspalvelut, kulttuuri-, nuoriso ja liikuntapalvelut) B Palveluihin ja kuntalaisiin kohdistuva hankkeet: 1.Tehostetaan sähköisten oppimisympäristöjen käyttöönottoa ja virtuaaliopetusta, selvitetään mm. lukion etäopetuksen (Korpilahti, Tikkakoski) hyödyt, haitat ja mahdollisuudet palvelujen myyntiin. (vastuu: opetuspalvelut, tukipalvelut). 2.Sähköisen, yhtenäisen palvelujärjestelmän kehittäminen palvelualueelle, esim. sähköisen tilanvarauksen, laskutuksen, kassapalvelun sekä avustusjärjestelmän yhteensovittaminen. Selvitetään toimenpiteiden vaikutukset hallintotyöhön. Myös päätösten (esim. oppilaaksi ottaminen) sähköinen tiedoksianto (vastuu: kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut, opetuspalvelut, tukipalvelut) 3.Kirjastopalvelujen lainaus- sekä palautusautomaattien määrää lisätään. Pääkirjaston palautusautomaatin käyttöönotto vuonna 2009 säästää yhden kirjastovirkailijan henkilötyövuoden.. 7. Tuki- ja hallintopalveluihin liittyvät rationalisointimahdollisuudet, keskittämisen ja hajauttamisen edut ja haitat Tavoite: Tarkoituksenmukainen hallinto- ja johtamisjärjestelmä. Järjestämissopimuksen mukaan tavoitteena on hallinnon keventäminen ja organisaation madaltaminen Nykytila: Jos kaupungin hallintoa ja toimintoja halutaan kehittää siten, että inhimillinen kasvu, tyytyväisyys ja tuottavuus lisääntyvät, niin erityisesti koko organisaation johtamisen prosessia on muutettava. Miten muutetaan, mitä säilytetään, mikä johtamisessa on olennaista, kenen tyytyväisyyttä tavoitellaan (Henkilöstö/asiakkaat)? A Sisäiset kehittämistoimenpiteet:

9 9 1. Analysoidaan tuki- ja hallintoprosessit (yksiköt, vastuualueet, tukipalvelut, konsernihallinto) ja poistetaan päällekkäisyydet (esim. koulusihteereiden työ) niin, että työpanos saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Kehitetään johtamisjärjestelmää (mm. aluerehtorimalli) ja selkiytetään vastuita. (Vastuu: tukipalvelut, opetuspalvelut, kulttuuri-nuoriso- ja liikuntapalvelut) 2. Osana hallinnon keventämistä koskevaa hanketta kootaan erityisosaaminen koko konsernia ja palvelualuetta palveleviksi kokonaisuuksiksi ja kehitetään siihen liittyvää työnjakoa. Tähän liittyen yhdenmukaistetaan talousarviorakenne ja sitovuustaso valtuustoon nähden yhdenmukaiseksi muiden palvelualueiden kanssa, jolloin lautakunnalla on joustavampi mahdollisuus hakea tarvittaessa menojen vähentämiskohteita palvelualueen sisällä, jos jossain toisessa menokohdassa on vastaavasti syntymässä säästöä. (vastuu: muutosryhmä). 3. Hyödynnetään ja kehitetään edelleen yhteissuunnittelua mm. koulunkäyntiavustajien työajan käytössä yhteistyössä palvelualueiden kanssa. 8. Ostopalvelutoiminnan laajuus ja sisältö Tavoite: Kokonaistaloudellisten toimintatapojen kehittäminen hankintatoiminta, hallinnon palvelukokonaisuudet Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Laaditaan palvelualueen hankintaohjelma osana talousarviota, hankinnat kilpailutetaan ja hankintaprosesseja systematisoidaan, hankintaosaamista lisätään (vastuu:tukipalvelut) 2. Sopimushallintaa tehostetaan: sopimusten ajanmukaisuus ja taso tarkistetaan (vastuu: tukipalvelut) 3. Analysoidaan kulttuuri-, nuoriso ja liikuntapalvelujen vastuualueen ostopalvelusopimukset kehittämistyön perustaksi. (esim. liikuntapaikkojen kunnossapito, nuorisotyön järjestäminen, konservointitarpeet ja kirjastojen aineistokuljetukset) (vastuu: kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut) 4. Selvitetään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelujen muille palvelu- ja vastuualueille tuottamien palvelujen kustannukset/tuotto. 5. Tilojen sisäisen vuokraamisen pelisääntöjen kirkastaminen ja yhdenmukaistaminen 9. Henkilöstön eläköitymisen suunnitelmallinen hyödyntäminen, osaamisen ylläpito ja kehittäminen Tavoite: Ennakoiva henkilöstösuunnittelu, jossa henkilöstömitoitus ja osaaminen ovat suhteessa tavoitteisiin ja tehtäviin. Hyvinvoiva, osaava, aikaansaava ja työhönsä motivoitunut henkilöstö

10 10 Nykytila: Koko kaupungin eläköitymisvolyymi on n henkilöä/vuosi. Sivistyspalveluiden osuus siitä on noin 50 henkilöä/vuosi. Nykytila: Sivistyspalveluissa henkilöstökulut muodostavat n. 2/3 kaikista kustannuksista Tästä syystä työntekijä ja hänen laadukas työnsä on tärkein tuloksellisuutta edistävä panos., Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Tehdään palvelualuekohtainen selvitys ennakoitavista henkilöstöjärjestelyistä palveluyksiköissä. (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet). 2. Henkilöstöresurssien joustava käyttö eri vastuualueiden välillä. 3. Vakanssien vapautuessa arvioidaan, voidaanko tehtävä hoitaa olemassa olevalla henkilöstöllä tai tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Valtionosuuden säilyminen on kyettävä turvaamaan niissä toiminnoissa, joissa se on sidottu henkilötyövuosiin, kuten museot, teatteri ja orkesteri. (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet) 4. Henkilöstön osaamisen tavoitteellinen ja järjestelmällinen kehittäminen (aikaansaannoskyvyn lisääminen). Huolehditaan mahdollisuuksista mm. sisäiseen ja ulkoiseen koulutuksen, työkiertoon, vertaisoppimiseen ja kehittämiseen sekä hiljaisen tiedon siirtämiseen. Varmistetaan osaavaan ja koulutetun henkilöstön saaminen huolellisella ja suunnitelmallisella rekrytoinnilla. (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet) 5. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä kiinnitetään ennen kaikkea huomiota töiden rikastuttamiseen, vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen oman työn kehittämisessä, osallistumismahdollisuuksien parantamiseen omaa työtä koskevassa päätöksenteossa, mahdollisuuksien tarjoamiseen työaikojen joustamisessa, työilmapiiriä parantavien toimenpiteiden hakemiseen, aktiivisen liikunnan merkityksen korostamiseen (vastuu: henkilöstöpalvelut ja vastuualueet) 10. Toiminnan ja talouden seurannan tehostaminen Tavoite: Päämäärätietoinen jatkuva toiminnan ja palvelujen kehittäminen arviointi-, ennakointi-ja tutkimustiedon systemaattinen hyödyntäminen. Taloudellisten resurssien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Päätöksentekoa siirretään lähemmäksi toimintaa, mikä mahdollistaa taloudellisten resurssien tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja jatkuvan seurannan. Parannetaan kustannustietoisuutta kaikilla toiminnan tasoilla.

11 11 Nykytila: Nykyinen arviointijärjestelmä perustuu BSC tuloskorttiin ja sen määrällisiin mittareihin. Ongelmana sivistyspalveluissa on laadullisen arvioinnin systemaattisuuden ja kattavuuden puute. Sisäiset kehittämistoimenpiteet: 1. Kehitetään laadullista ja määrällistä arviointia. Sivistyspalveluille määritellään laatua (mm. perusopetuksen laatukriteerit), tuottavuutta ja taloudellisuutta kuvaavia tavoitteita ja mittareita vuosien aikana. (vastuu: tukipalvelut, opetuspalvelu, kulttuuri-nuoriso ja liikuntapalvelut) 2. Kehitetään talous- ja henkilöstömenojen reaaliaikaista seurantaa ja raportointia (mm. kuukausi- ja osavuosiraportointi, yksikkökustannukset, henkilöstökustannukset) vuosien aikana. Seurantaan ja talouden hallintaan sitoutetaan vastuualueiden ja yksiköiden esimiehet. (vastuu: tukipalvelut ja talouspalvelukeskus) 3. Analysoidaan keskeiset prosessit sekä niiden tehokkuus suhteessa valtakunnallisiin indikaattoreihin ja vertailutietoihin. (vastuu: tukipalvelut) 4. Luodaan vertaisverkostot ja haetaan parhaat käytännöt (benchmarking). (vastuu: vastuualuejohtajat) 6. Matalan ja oppilaan tarpeet tunnistavan perusopetuksen resursointijärjestelmän (opetustunnit, erityisopetuksen resurssit, avustajat, kehittämispanokset jne.) resurssiohjauksen ja seurannan kehittäminen so. Uuden mallin luominen. Sivistyspalvelualueen johtoryhmä: Arto Lepistö Apulaiskaupunginjohtaja Laila Landen sivistysjohtaja Ari Karimäki Vastuualuejohtaja Harri Rönnholm hallintojohtaja Antti Laukkarinen Viestintäpäällikkö Petri Kääriäinen henkilöstön edustaja

Uusi Jyväskylä Sivistyksen palvelualue. Arto Lepistö

Uusi Jyväskylä Sivistyksen palvelualue. Arto Lepistö Uusi Jyväskylä Sivistyksen palvelualue Arto Lepistö 12.5.2008 Rakenne seuraa strategiaa Kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky imago ja vetovoima Myönteinen näkyvyys Hyvinvointi Kuntalaisten elinikäinen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Valtuustoseminaari 21.2.2011 Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Kasvu, oppiminen, perheet - palveluja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT Terveydenhuollon palvelut Lasten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016

LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 88 29.09.2015 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVION VUODELLE 2016 Lasten ja nuorten lautakunta 29.09.2015 88 Lasten ja nuorten lautakunnan talousarviota on valmisteltu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari

Hallintopalveluiden talousarvio Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari Hallintopalveluiden talousarvio 2017 Kaupunginhallituksen ja -valtuuston talousarvioseminaari 3.10.2016 Hallinnon tukipalveluiden sitovat tavoitteet Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä

Sivistystoimen peruspalvelut turvataan. Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Sivistystoimen peruspalvelut turvataan Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 21.9.2011 Espoon sivistystoimen strategiakartta 2012 Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen

Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Elinympäristö ja kaupunkirakenne Palvelu- ja organisaatiouudistuksen eteneminen Organisaatiotoimikunnan kokous 23.5.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto Elinympäristö ja kaupunkirakenne Mitä tehty,

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Lapin sairaanhoitopiiri

Valtuustoseminaari Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 15.6.2016 Lapin sairaanhoitopiiri Tavoitteet Valitut kehittämiskohteet Terveystaloustieteellinen viitekehys tuottavuuteen tai tehokkuuteen Terveydenhuollossa tuottavuustarkastelu voidaan

Lisätiedot

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Elämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta

Elämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta Elämänlaatulautakunta 71 21.09.2016 ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO 2017 Elämänlaatulautakunta 21.09.2016 71 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.7.2016 ( 196) antanut talousarvioraamin vuosille 2017-2019.

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Ei lisäresurssia, olemassa olevien kohdentaminen. Nykyinen taso säilytetään. Ei lisäresurssia, Nykyinen

Ei lisäresurssia, olemassa olevien kohdentaminen. Nykyinen taso säilytetään. Ei lisäresurssia, Nykyinen Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen perusopetuksen tulosalueella Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus Perusresurssien turvaaminen Kaikille lapsille ja oppilaille taataan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015

Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 Liite 4 81 JOENSUUN LIIKUNTATOIMEN STRATEGIA 2009-2015 STRATEGIAKARTTA Toimivat palvelut ja uudistuvat rakenteet Riittävä ja laadukas palveluverkko Palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen ja uudistaminen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Valtuustotaso

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Valtuustotaso ASKOLAN KUNTA 1 Valtuustotaso Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosaston tehtävänä on vastata Askolan, Myrskylän, Pornaisten ja Pukkilan kuntien raken-nusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä

Lisätiedot

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008

Uuden kunnan talousarviorakenne. Työvaliokunta 26.5.2008 Uuden kunnan talousarviorakenne Työvaliokunta 26.5.2008 Määräraharakenne Talousarvion suunnittelussa käytetään tässä ( dia 3 ) esitettyä määräraharakennetta Mahdollisista muutostarpeista tulee tehdä perustellut

Lisätiedot