1. Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön esimerkkejä)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön esimerkkejä)"

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 1 - KOONTAA Hei! Tässä yhteenliitettynä ajatuksianne työyhteisötehtävään 1. Osioiden lopussa punaisella ne asiat/teemat, jotka jossain määrin toistuvat. Lukemisen helpottamiseksi joka toinen vastaus harmaalla. Kirjoitustiimi koostaa ajatuksistanne luonnostekstiä. Kiitos vastauksistanne! - Henri Työyhteisötehtävä 1: Tutustukaa yksikössänne esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuihin 3.1 ja Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön esimerkkejä) Meillä päivittäisessä esiopetuksessa ja sen suunnittelussa lapset voivat käytännössä osallistua ja toimia lähes missä tahansa. Meillä on paljon pienryhmätoimintaa, joka tukee lasten osallisuutta. Lasten toiveita kuunnellaan ja niiden pohjalta toimintaa suunnitellaan pedagogisesti. pedagogiikka lapsen mielenkiinnon kohteet aikuisen ohjaus Tästä johtuen lasten tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Emme halua olla curling-kasvattajia, vaan pyrimme myös opettamaan lapsia pettymyksiin lapsen tasoisesti. Toiminnan suunnittelussa ja siihen liittyvässä lasten osallisuudessa on ensiarvoisen tärkeää muistaa hetkeen tarttuminen, heittäytyminen. Aikuisen suunnitelma elää ja muotoutuu ryhmän tarpeiden mukaan. Lapset kertovat etukäteen toiveistaan, jotka kirjataan ylös ja ne toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkkinä mainittakoon 1x kk oleva paraatipäivä. Viimeksi ryhmä jakaantui 7 eri pajaan. Pajat olivat lasten toiveista kootut: - näyttelevät nuket - masterchef - vesipedot - hollywood - remonttireiskat - sirkustaiteilijat - kaupunkisuunnittelijat

2 Lapset suunnittelivat ja toteuttivat päivän aikuisen avustuksella. Lapset saavat päivittäin suunnitella omat leikkiryhmänsä, toimintansa ja välineensä leikkikuvien kautta yhdessä muiden lasten kanssa. Tällä hetkellä leikkikuvissa on mm. - hiekkaleikki - askartelu - muovailu - erilaiset rakentelupisteet - koti/kauppaleikit - erilaiset nukke ja eläinleikit - autoleikit - liikuntapiste Vapaat leikkitilat on hyödynnetty maksimaalisella tasolla. Lasten taitojen kasvaessa ja mielenkiinnon kohteiden muuttuessa lasten tarpeet muuttuvat. Tämän myötä leikkitiloja sekä oppimisympäristöjä laitetaan uuteen uskoon lasten tarpeiden, toiveiden ja suunnittelun myötä. Siis fyysisen oppimisympäristön täytyy muuttua tarpeen vaatiessa. Aamupiirissä: - laulettavat laulut/leikit - liikuntaleikit - keskustelun aiheet - hetkeen tarttuminen ja toiveet Ulkoilu: - lähtö ja tuloaikoihin vaikuttaminen - pukeutuminen (tietyissä rajoissa) - leikkipaikka/välineet Pikkumetsän tehtävät: - vireystilan ja mielenkiinnon kohteiden vaikutus miten laajasti asiaa käsitellään - välineistö ja sen valinta - tilan hyödyntäminen uusin eri tavoin Kädentaito, askartelu/muotoilu: - ideat ja toiveet huomioidaan - materiaalit ja välineet vapaammin käytössä - ei valmiita malleja vaan kokeiluja ja tutkimista Ilmaisutaito/musiikki: - mielikuvitus ja omat lähtökohdat - lasten omat suunnitelmat esitykset - toivelaulut ja leikit - soittimien käyttö mahdollisuus Liikunta/retket - jumppasalin käyttö entistä laajempaa (ei vain 1x vko) - toiveiden kuuntelu - hetkeen tarttuminen - retkitoiveiden huomiointi/ retkien runsaus - oman toiminnan ja suunnittelun vapaus retkillä * Lasten toiveita kysellään, kuullaan ja otetaan ideoita toimintaan lapsilta. esim. toiveleikit

3 synttäreillä, liikunnassa, aamupiirillä, toiveleikkipäivät: mitä rooleja roolileikkipäivänä, millaisia oman lelun/levyn/kirjan/tmv. päiviä pidetään jne. * Joulukalenteri koostui pitkälti lasten toivelauluista, -tekemisistä, -leikeistä -> lasten omia tärkeitä joulunajan tekemisiä tuli mukaan paremmin kuin aikuisten valmiiksi suunnittelemana * Lapsiryhmästä nousevat aiheet: havainnoidaan ja tartutaan niihin mitkä pinnalla : kiusaamistilanteet, käytös-kampanjat, kiinnostuksen kohteet -> toimintaan aiheita ja samalla ollaan lasta lähellä olevien asioiden äärellä -> merkitys ja yhteys lapsen arkeen * Luodaan ryhmän toimintakulttuuria yhdessä lasten kanssa: säännöt, sopimukset, oikeudet ja velvoitteet, käytännöistä sopiminen -> vaikutusmahdollisuus ja sitoutuminen parempaa * Lapsista nouseville aiheille/projekteille/ideoiden toteutukseen pitäisi varata konkreettisesti suunnittelematonta aikaa, eli aikataulullisesti mahdollisuus tarttua hetkestä kiinni, mutta millaisella käytännön mallilla? : pv/vko, toimintakauden osa, tunti päivästä? Mikähän käytäntö toimisi.. Vaatii luovuutta opettajalta ja joustoa omista suunnitelmista, sekä taitoa luoda toimintamahdollisuuksia lapsille ex tempore, sekä sisällyttää ryhmän tavoitteita toiminnan toteutukseen * Viikon eskarilainen -käytäntö, jonka myötä tutustutaan jokaiseen eskarilaiseen paremmin-> erityistehtäviä, oma kirja, haastatteluhetki jne. josta muodostuu osa viikon toimintaa. * Vanhemmilta saa tärkeää taustatietoa lapsen elämästä, jota voi hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Vanhempia voi pyytää mukaan toiminnan toteutukseen esim. ammattiesittelyjen, vierailujen tmv. kautta, jolloin ollaan lähellä lapsen arkea. * Toimintaympäristöjä voidaan luoda ja muokata lasten kanssa yhdessä * Lapsia täytyy opettaa siihen, että heillä on oikea mahdollisuus vaikuttamiseen: luoda käytäntöjä demokraattiselle päättämiselle; malli yhteiskunnan toimintatavoista, äänestykset, kokoukset ym. - Yhdessä sovitut lasten laatimat säännöt ja ystävyyden sopimus kirjoitettu näkyville - Päivittäiset kasvatuskeskustelut yhdessä elämisestä. - Perjantain lastenpalaverit ja missä käydään läpi viikko ja pohditaan mieltä askarruttavia asioita yhdessä ja lapset saavat esittää toiveita (aikuinen vain sihteeri, joka kirjaa) - Lapset arvioi toimintaa ja esittää toiveita tulevalla. - Lasta kiinnostavien asioiden huomioiminen, lapsen lukeminen, kuuleva aikuinen, Ideat lapsilta toimintaan tai lasta kiinnostavilla välineillä tavoitteeseen pääseminen. Eli: kevään merkkinen havainnoiminen (idea lapsilta, kun muurahainen käveli haalarilla). Numerojen ja kirjainten opettelu legoilla (lapset tykkäävät rakennella legoilla) Ajetaan numeroa kahdeksan pikkuautoilla.

4 - Lapset valitsee itse toiminnan/leikin ja kaverin toimintaan. - Lapset suunnittelee oppimisympäristöä. - Lapset pitää aamupiiriä. esittämällä toiveita Aikuiset tarttuu lasten toiveisiin tilanteeseen sopivalla tavalla; jos mahdollista toteuttaa heti, siihen tartutaan saman tien tai jos toive ei sovi ko. hetkeen, etsitään sille oikea paikkansa, eikä sitä unohdeta tai jos toive ei ole mahdollista toteuttaa, pidetään huoli, että lapsi ymmärtää miksi toive ei ole mahdollinen, eikä vain sivuteta toivetta. Esimerkiksi lasten leikkiessä Risto Räppääjää ja toivoessa, että saavat esittää sen, hankitaan lapsille kaikki heidän tarvitsemat välineet esitykseen (vaatteet, rekvisiitta, lavasteet ), sekä tilaa & rauhaa harjoitteluun ja lopuksi vielä yleisö esitykselle, kun se on valmis *toimintakauden alussa (syksyllä) kerätään lasten toiveita, kirjataan kaikkien näkyville ja toteutetaan esikouluvuoden aikana, kun toteutettu esim. yliviivataan *välillä voi olla nk. Lasten viikkoja, joilla suunnittelusta vastaavat lapset (koko ryhmä tai lapsista koottu työryhmä) *käytössä on ollut myös Viikon lapsi eli ryhmän jokainen lapsi on vuorollaan nostettu framille ja hän on toivonut toimintaan erilaisia juuri hänelle tärkeitä asioita lapsilta kysellään lapset saavat vaikuttaa toiminnan suunnitteluun arvioinnin kautta, joka viikko lapsilta on kyselty (yksitellen) viikon mukavimmat asiat ja vastaavasti mikä on ollut ikävää. Mukavia asioita luonnollisesti otetaan jatkossakin ja ikäviä asioita voidaan pohtia yhdessä, mitä asialle voitaisiin tehdä tai ettei tehdä enää jatkossa asiaa. Esimerkiksi metsäretken noustessa viikon mukavimmaksi asiaksi monen kohdalla, voimme lisätä retken myös ensi viikon suunnitelmiin. Vastaavasti pitkien päiväunien noustessa ikävimmäksi asiaksi, voimme mennä hieman myöhemmin nukkariin, ruveta lukemaan pidempiä satuja ja vähentää hiljaista lepo aikaa. lapsi on keskiössä olemme töissä lapsia varten ja keskitymme lapsiin. Esimerkiksi lasten pyytäessä apua majanrakennukseen, menemme auttamaan lapsia, sen sijaan, että aikuisten kesken keskustelisimme jostakin. lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan aikuiset havainnoi ja kuuntelee lapsia jatkuvasti ja näin oppii, mistä lapsi on kiinnostunut, hyödyntäen sitä toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi lego-rakentelujen ollessa todella suosittua ryhmässä, hyödynsimme sitä monella osaalueella (matikkatehtäviä legopalojen avulla, kynänkäyttö harjoituksia legovärityskuvilla, värien miettimistä eriväristen legopalojen avulla, yhteen - ja vähennyslaskuja legoilla ). Lasten ollessa kiinnostuneita eri valtioista ja avaruudesta jaoimme porukan kahtia, toiset alkoivat tutkia projektiluontoisesti valtioita ja maapalloa, toiset avaruutta. lapset saa tehdä valintoja lapset saavat tehdä esiopetuspäivän aikana monta valintaa, jotka ovat hänen oman esiopetuksen suunnittelua. Mitä haluan leikkiä? Haluanko mennä heti ulos vai leikkiä ensin sisällä? Haluanko paljon vai vähän ruokaa? Haluanko lähteä saliin liikuntaleikkeihin vai jäädä ryhmään rauhallisiin hommiin? lapsille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia lapsilla on reilusti aikaa vapaalle toiminnalle, jonka he päättävät itse. Silloin lapsella on mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita. Vapaan toiminnan aikana lapsi saa leikkiä tai pelata tai rakennella tai tehdä hama -helmitöitä tai

5 piirtää tai maalata tai selailla kirjoja tai askarrella tai jutella kaverin kanssa tai ihan mitä hän vain haluaa ja keksii. Pyrimme järjestämään kaikki toiminta mahdolliseksi. Esimerkiksi eskarissa oli poikaporukka, jotka olivat todella innokkaita sählyn, jalkapallon ja jääkiekon pelaajia. He toivoivat usein voivansa vapaan toiminnan ajan pelata sählyä, jos saliin ei päässyt, teimme heille pienennetyn kentän eteiseen tai makkariin, jossa heillä oli jäätelötikut mailoina ja puuhelmi pallona. He olivat innoissaan tästä. *lapset voivat myös spontaanisti osallistua työtehtäviin (ruokakärrin nouto/haku, vaatteiden kuivauskaappiin laitto/purkaminen, pöydän pyyhkiminen) - eskarivuoden alussa kysellään lapsilta mitä he odottavat esikouluvuodelta + kirjataan ylös - leikin korostaminen > leikkiympäristöt sopivaksi >leikkivalintataulut tms. huoltajien osallistaminen suunnitteluun - ryhmän aikuisten herkkyys huomioida lasten mielenkiinnonkohteet ja toiveet > HAVAINNOINTI > tutkitaan lasten mielenkiinnon kohteita > projektit, projektityöskentely - materiaalit saatavilla (lelut, askartelutarvikkeet, oppimateriaalit yms) - vuosikello niin väljä, että on helppo tarttua lasten mielenkiinnon kohteisiin - keskustelua lasten kanssa, lasten kuuntelua - lapset mukaan suunnitteluun (esim. viikkopalaveriin - seuraavan viikon aiheita lapsilta) - huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteita tekemisissä - oppimisympäristön muokkaamiseen lasten mielipiteet mukaan (esim. miten pöydät, leikit, pelit, lelut yms laitetaan ryhmätilaan) - käytetään monipuolisesti erilaisia tiloja oppimiseen ja mielipiteet niihinkin kysytään lapsilta (esim. sovittu jokin aihe jota käsitellään - mennään ulos oppimaan) - pienryhmätoimintaa (esim. käsitellään samaa aihetta, mutta eri tiloissa lopuksi kokoonnutaan ja käydään aihe läpi) - Aito kuuntelu, kirjaaminen, kuvaamalla lasten ajatuksia, pohdintoja, työtapojen uudistaminen, projektityöskentelyä, dokumentointia Lapset huomioidaan tasavertaisina toimijoina ja heidän kykyihinsä luotetaan. Lasten ideat ja mielenkiinnon kohteet huomioidaan ja ne näkyvät toiminnassa, ne tuovat kaikkeen toimintaan lopullisen muodon, mausteet, höysteet ja ilon. Lapset ovat osallisina arkipäivän asioissa ja yhteisessä toiminnassa: rakentavat aamujumpparadat, suunnittelevat, ideoivat ja järjestävät. Lasten kanssa yhdessä tehtyjen hyvänolon sopimusten kautta opitaan kuulemaan ja arvostamaan toisia (oppilashuolto). Lapset huolehtivat vuorotellen esim. ruokakärryjen hakemisen, kattauksen, leikkiryhmien valinnat, toimintatarvikkeiden esille ottamisen, sekä tilat. Lapset valmistavat omaa oppimateriaalia esim. kuvaamalla. Projekteissa valitsevat ryhmät missä ryhmissä toimivat ja millä menetelmillä. Omissa tuotoksissa tekevät toimintasuunnitelmat ja valitsevat materiaalit.

6 Käytännön esimerkkejä lasten osallisuuteen esiopetuksen päivittäisessä suunnittelussa - Lapset apulaisina (apulaiset saavat aikuisen kanssa suunnitella esim. jumpparadan, pitää aamupiiriä, valita satukirjan mitä luetaan) - Lapsilta kerättiin toiveita eskarin toiminnasta syksyllä ja niistä yhdessä keskusteltiin mitä voidaan toteuttaa ja mitä ei pysytä ja miksi ei - Kysytään lapsilta ideoita ja toimintatapoja ja kokeillaan niitä (miten pääsemme kulkemaan rauhallisesti jumppasaliin/ruokalaan) - Lasten mielenkiinnon kohteiden huomioon ottamista ja päivittäisen toiminnan mahdollista muuttamista (esim. hyvät leikit kesken, tarvitseeko juuri nyt lähteä ulos tai tehdä juuri se mitä oli suunniteltu) - aiheeseen liittyviä ehdotuksia lapsilta, kirjoja kotoa ja kirjastosta - pikkutiimi saa ehdottaa seuraavan viikon ohjelman (raamit annettu aikuisen toimesta) - keskustelua lasten kanssa kiireettömyys - lasten kuuleminen/kuunteleminen - kokoonnutaan suunnittelemaan isolla porukalla - kohtaamisia lasten kanssa, rupattelu, tavallisista asioista nousee helposti mitä lapset haluavat - pienryhmät, aikuiset nostavat asioita esille - avoin ilmapiiri, voi sanoa mitä ajattelee, kukaan ei naura - eletään arkea yhdessä, ei tehdä asioita valmiiksi, lapset tekevät arkiaskareet - aikaa harjoitella asioita - arkiasioissa/askareissa voidaan opettaa huomaamatta paljon asioita, tekemällä itse - juttelemalla eri arkitilanteissa oppimisia tapahtuu huomaamatta - lapset auttavat keskenään toinen toistaan onnistumisen iloa molemmin puolin - yhdessä eläminen/ yhteisöllisyys. Ryhmä toimii ryhmänä Suunnittelun pohjalla on opettajan tieto lasten yksilöllisistä - ja ryhmän tavoitteista ja aikuinen ohjaa tarvittaessa lasten keskustelua monipuolisen toiminnan takaamiseksi. Lapset arvioivat päivittäin omaa toimintaansa ryhmässä esim hymynaamat, valintataulut Viikoittain perjantaisin kootaan lasten kanssa seuraavan viikon tekemiset ja viikkokokouksissa kysytään lasten mielipiteitä mitä he haluavat tehdä. Kuvia käytetään apuna toiminnan monipuoliseen tarjontaan (opettajan pedagogia taustalla). Arjen esimerkkejä: - Leipominen esim pullat leivotaan kirjaimen muotoon, matikkapussien ompelu ja sen sisällön käyttö - ipadit lapsilla käytössä päivittäin; opetuksellisia pelejä, kirjaimen opettelupelejä, - Lapset toimivat apuopeina ja vetävät aamupiirin perusasiat mm viikonpäivä, kuukausi, vuosi ym.

7 - Yksi lapsi on viikon Tähtihenkilö jolla on erityistehtäviä ja etuisuuksia. Lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa mitä tähtihenkilön viikko sisältää. Tähtihenkilö saa kutsua paikalle vieraan ja tuoda päiväkotiin omia tärkeitä tavaroita muille esiteltäväksi. - lasten toiveita huomioitu aikaisemminkin, mutta nyt toiveita otetaan huomioon tiedostetummin. Toimintakulttuuri on jo vasu-projektin myötä muuttunut tuohon suuntaan. - maanantain aamupiirissä luodaan lasten kanssa tulevan viikon katsaus ja siinä tiedustellaan lasten toiveita tulevalle viikolle, kasvattajalla tarjottavana etenkin aamupäiviin toimintasisältöjä, puolen päivän toimintahetkeen sopii sitten lasten toiveita - leikin osuus on lisääntynyt/korostunut - leikit, laulut ja liikuntaleikit ainkain osittain lasten toiveiden pohjalta Lasten osallisuus ja toimijuus: perusta esiopetusryhmän ilmapiirissä. Aikuiset toimivat niin että, lapset kokevat että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita, heitä kuunnellaan, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Aikuiset antavat aikaa tutustumiselle ja luovat turvallisen ryhmän, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä. Lapset tuntevat olevansa hyväksyttyjä ainutlaatuisina ja heille syntyy tietoisuus siitä, että esiopetusvuosi eletään yhdessä aktiivisesti touhuten. Eskariin ei tulla vain kuuntelemaan aikuisen ääntä, istumaan ja tekemään mitä aikuiset käskee, vaan tullaan itse aktiivisesti oppimaan, leikkimään, kokeilemaan, tutkimaan YHDESSÄ kavereitten kanssa. Ryhmään luodaan heti alussa yhdessä sellaiset säännöllisesti toistuvat tavat, säännöt ja käytänteet, jotka mahdollistavat ja tukevat lapsen itseilmaisua, kuulluksi tulemista ja suunnittelutaitojen kehittymistä. Toimintatapojen tulee olla sellaisia, että ne ovat kaikkien tiedossa, opittavissa ja jokaiselle ryhmän lapselle ominaisin keinoin toteutettavissa. Muistetaan, ettei puhuminen/kertominen ole ainoa tapa ilmaista mielipiteitä. Aikuiset ovat vuorovaikutuksen malli! Aikuiset ovat suunnittelevat päiväjärjestyksen sellaiseksi että se antaa mahdollisuuden leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Päivään jätetään tilaa lapsen valinnoille. Kaikkien ei aina tarvitse tehdä kaikkea, eikä missään nimessä ainakaan aina yhtä aikaa. Lapset opetetaan tekemään valintoja. Fyysinen toimintaympäristö pyritään järjestämään sellaiseksi, että se innostaa ja houkuttelee toimimaan myös niitä lapsia jotka ovat arkoja, vetäytyviä ja niitä joilla ei ole paljon omia ideoita. Kaikki eivät osaa vain tyhjästä keksiä mitä haluavat, tarvitaan kuvia, vaihtoehtoja, ohjausta, rohkaisua ja vähän ajatustenlukuakin. Konkreettisia esimerkkejä; jokainen on vuorollaan viikon tähtihenkilö (myös aikuiset), saa kertoa itsestään ja itselle tärkeistä haluamillaan keinoin ja pääsee halutessaan suunnittelemaan viikon toimintaa. Hyvä heti syksyllä, lapsesta saa tietoa joka auttaa tutustumisessa ja jota voi hyödyntää koko vuoden suunnittelussa. Ryhmässä edustettuina olevat kielet, kulttuurit, uskonnot saadaan heti näkyville jos perheet haluavat niiden näkyvän. tunnekuvat päivittäisessä käytössä, nimi alle miltä tänään tuntuu, kertoa saa jos tahtoo, yhdessä ryhmänä keskustellaan, lapset itse valitsevat mitä kuvia on esillä

8 aikuiset kertovat tulevista ajankohtaisista asioista/ mm. paikalliset uutiset ja yhdessä lasten kanssa mietitään miten niitä olisi hyvä ja mukava käsitellä. Annetaan lapsille ajattelu aikaa, esim tänään kerrotaan, että huomenna yhdessä suunnitellaan tälläistä juttua. lasten ja aikuisten yhteiset suunnitteluhetket joissa saa kertoa toiveita, jotka kirjataan ylös ja joihin palataan yhdessä tyyliin onko toteutunut välillä aikuinen nappaa kopin jostain spontaanista ideasta, mahdollistaa sen toteutuksen ja tarvittaessa auttaa jalostamaan sitä. retket, juhlat, tapahtumat suunnittelua yhdessä lasten kanssa lapsen omat työt ja tuotokset näkyville, ei vain ne aikuisen suunnittelemat askartelut Kysellään aktiivisesti lapsilta kiinnostuksen kohteita Tehdään yhdessä käsitekarttoja Huomioidaan lapsen elämän tilanne ja kokemukset; kotipiiri, ammatit, harrastukset Tehdään materiaalitarpeiden kartoitus toimintaan liittyen yhdessä lasten kanssa; mitä halutaan, mitä tarvitaan. Toimintojen tekemiseen annetaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista lapsi voi valita itselle sopivan. Vaihtoehdoista voidaan myös äänestää, minkä mukaan toimitaan. Idealaatikko, johon voi tehdä ehdotuksia ja toiveita (lapset & huoltajat) Yhteistyö vanhempien kanssa; kotona pohditaan lapsen toiveita ja vanhempi kirjoittaa tai tuo muuten sen esille. (Huom arat/hiljaiset lapset, jotka ryhmätilanteissa eivät saa tuotua omia ajatuksia esille) Tiedonkulku esiopetuksen ja perheiden välillä sellaiseksi, että lapsen on mahdollista keskustella ja suunnitella toimintaansa myös kotona. Mahdollistetaan vanhempien osallisuus, sitä kautta lapsikin tulee paremmin kuulluksi ja esiopetus tulee yhteiseksi asiaksi. Varsinkin sellaiset lapset, jotka eivät vielä pysty ilmaisemaan mielipiteitään sanallisesti ryhmässä tulevat paremmin kuulluksi näin. Konkreettisia esimerkkejä pyydetään lasta tuomaan kotoa jotain aiheeseen liittyvää materiaalia, esineitä, kirjoja.. (erilaiset lelu ja oman tavaran päivät, minä pienenä, lemmikki..) pyydetään lapsia suunnittelemaan ja tuomaan kotoa jotain tiettyä askartelumateriaalia, josta hän itse askartelee (esim. kierrätys- tai luonnonmateriaaleja) houkutellaan vanhempia osallistumaan arkeen (sitomaan luistimia, askartelemaan, avoimet ovet..jne). Lapsi tulee helpommin kuulluksi, kun vanhempi näkee ja siten ymmärtää millaisessa porukassa ja ympäristössä lapsi eskariajan viettää, millaisia taitoja hän tarvitsee/harjoittelee. leikkien ja pelien valitseminen oppimisympäristön valitseminen

9 oppimistavan valitseminen KOONTAA Lapset ovat selkeästi vahvasti mukana esiopetuksen päivittäisen toiminnan suunnittelussa. Tässä muutamia teemoja, jotka toistuvat vastauksissanne. Parhaan käsityksen asiasta kuitenkin saatte lukemalla yllä olevat vastaukset huolellisesti. - lasten kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon monipuolisesti - lasten kanssa keskustellaan paljon ja heitä kuunnellaan - lapsilla mahdollisuus vaikuttaa fyysiseen toimintaympäristöönsä, sisältöihin ja osin aikatauluihin (esim. käytettävät välineet ja materiaalit, leikit, retket, työpajojen sisältö, yms.) - lapset saavat tehdä paljon valintoja - lapselle annetaan vastuuta (esim. pienet arjen askareet päiväkodissa) - hetkeen tartutaan, annetaan aikaa lapselle - jokaisen lapsen huomioiminen tärkeää (esim. viikon lapsi -teema - jokainen lapsi pääsee huomion kohteeksi) - työskennellään pienryhmissä - pyritään avoimeen ja välittävään ilmapiiriin kaikessa toiminnassa 2. Minkä oman yksikkömme toimintakulttuurissa pitäisi muuttua, että lapsen ääni tulee huomioiduksi uuden esiopetussuunnitelman perusteiden vaatimalla tavalla? Kiireen vähentäminen; aikuisten aikataulut ja esim. käytössä olevan kirjasarjan sitovuus kuormittavat toiminnan suunnittelua paljon. Mikä siis olisi tärkeintä? Läsnäolo ja hetkessä eläminen? Teemmekö itse kiireen itsellemme, pitäisikö ns. täytymisistä luopua tai ainakin vähentää niitä? Täytyykö meidän ulkoilla joka aamu klo 10, täytyykö meidän askarrella jotain kerran viikossa jne. - Tiedostamattomien ja tahattomien toimintakulttuuriin vaikuttavien seikkojen esille nostaminen. - Aikuisen ymmärrys omien toimintatapojen vaikutuksesta/mallista lapsiin. - Itse- ja vertaisarvioinnin merkityksen tajuaminen - Kokeiltava erilaisia toimintatapoja rohkeammin. - Oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen. - Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa, jotta voidaan jakaa kokemuksia. - Dokumentoinnin ja arvioinnin lisääminen.

10 - Mielestämme lapsen ääni huomioidaan yksikössämme esiopetussuunnitelman perusteiden vaatimalla tavalla, olemme kehitelleet vuosien varrella toimintapoja, hioneet havainnointia ja kuuntelua, tätä toteutetaan myös varhaiskasvatuksen, ei pelkästään esiopetuksessa - Ainahan voidaan parantaa, mutta suureen muutokseen ei mielestämme tarvetta - vuosikello on väljä = ei liian paljon suunniteltu etukäteen - uskallusta tarttua lasten ajatuksiin - enemmän tutkivaa otetta > lapsi saa itse etsi ratkaisuja ja pohtia > hyväksytään saatu tulos > aina ei saada toivottua tulosta - kiire pois aikuisten mielestä! - aitoa kiinnostusta lasten maailmasta; keskustelua, kuuntelua, läsnäoloa enemmän lasten mielipiteiden ottamista huomioon lapsia enemmän suunnitteluun mukaan Vielä enemmän koko henkilöstöltä herkkyyttä mennä sisään lapsen ajatusten maailmaan. Lisää henkilöstön vuorovaikutustaitojen hiomista suhteessa lapsiin, työkavereihin ja vanhempiin. - Pysähtyä kuuntelemaan - Asennetta, tahtoa ja sitoutumista - Vielä avoimempaa keskustelua - Rohkeasti heittäytymistä - Ajankäytön organisointia eri tavalla - Tiedon ja kokemusten jakamista ja vastaanottamista - aikuislähtöisyyttä muutettava, asenteen muuttaminen - mennään mukaan lasten leikkeihin - tee lapsen päivästä hyvä, hetki ja asia kerrallaan - aikuinen on hetkessä mukana - ryhmien välistä yhteistyötä enemmän (lasten ehdotusten myötä) - aikuisten välistä keskustelua, yhteisiä sisältöjä - arviointikeskusteluja (pk:n aikuiset keskenään) - vasu-vihkojen käyttö luontevaksi (pk:n ja vanhempien toimesta) - vanhempien kanssa luontevaksi keskustelu lasten asioista - rohkeutta vanhemmille, kuunnellaan perheitä

11 Aikuinen ei anna valmiita vastauksia lasten kysymyksiin vaan voi kysyä lapselta mitä mieltä itse olet? Päiväkodissa on hyvät tilat mutta opettelemme käyttämään kaikkia tiloja vielä suunnitelmallisemmin ja aktiivisemmin. Päiväjärjestyksen joustavuus suhteessa lapsen aitoon kuunteluun esim lepoaika vireystilaleikkiaika. Ulkoilua voisi porrastaa enemmän eli eskarit voivat leikkiä raisumpia leikkejä, koska pihalla ei ole pienempiä lapsia. - maanantain aamupiiriin täytyy jatkossa lisätä lasten omaa arviointia; mikä oli edellisellä viikolla kivaa/mielenkiintoista ja käyttää sitä pohjana uuden viikon rakentamiselle - yhteistä suunnittelua ja toteutustakin tulee lisätä toisen esiopetusryhmän kanssa, tällöin voisi huomioida paremmin kunkin esiopettajan osaamisalueita - vanhempien osallistamista voitaisiin lisätä esim. syksyisen vanhempainillan sisältöä ja työtapaa muuttamalla. Yhteisen osuuden jälkeen käytäisiin ryhmäkohtaisesti pienissä porinaryhmissä keskustelua Mitä on hyvä esiopetus? / Mitä sen tulisi sisältää? Nämä kirjattaisiin Huoneentauluksi seinälle. - tarvitaan vielä enemmän uskallusta tarttua hetkeen ja tehdä muutoksia etukäteen mietittyyn suunnitelmarunkoon Koko kaupungissa: avoin vuorovaikutus, kunnioitus, huolenpito, välittämisen asenne myös aikuisten keskuudessa koko suursavonlinnan alueella. Tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina aikuiselta lapselle. Jos henkilöstö ei voi kokea tulevansa kuulluksi ja olevansa arvostettu, kunnioitettu, omine mielipiteineen hyväksytty, niin vaikea sitä on lapsillekaan välittää. aikuisten on uskallettava heittäytyä ja päästettävä irti omista vanhoista, perinteisistä suunnitelmista, opeteltava uusi tapa suunnitella ja lähestyä omaa työtä. Aikuinenhan sen toiminnan edelleen suunnittelee. Lapsi voi olla oman elämänsä toimija myös aikuisen suunnittelemassa toiminnassa. muistetaan että useimmiten prosessi on lopputulosta tärkeämpi Meillä: tarvittaisiinko erilaista lähestymistapaa heti vuosisuunnittelusta alkaen? Vai tarvitaanko aikuisten päättämä talon yhteinen teema? joidenkin perinteiden tarkastelu uudesta näkökulmasta; esim. juhlien ( retkien) suunnittelu lasten ideoilla ihan alusta alkaen..mitä juhlitaan, ketä kutsutaan, mitä siellä tehdään Lasten ideoimana voisi syntyä jotain ihan uutta yhteistä toimintaa laululeikkien rinnalla

12 yhteistyötä alakoulun ja lähitoimijoiden kanssa edelleen kehitettävä aikuisten vuorovaikutustaidot ja vanhat tavat toimia päivitettävä tietotekniikan osaamista parannettava yhteisiä projekteja arviointia ja toisten kannustamista lisättävä Koko henkilöstön perehtyminen uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tärkeää; keskustelua, mitä siina tarkoitetaan käytännössä. Koulutusta aiheeseen liittyen ja yhteiset pelisäännöt. Ajanmukaista tietoa ja materiaaleja. esiopetukseen oltava riittävästi aikaresurssia esiopettajalla; mahdollisuus irtautua muusta ryhmästä henkilöstömitoituksen vaarantumatta (sisarusryhmä, vähän esioppilaita) henkilöstön muutettava omaa tapaansa suunnitella toimintaa -> enemmän aitoa lapsen kuulluksi tulemista -> vältettävä kuitenkin näennäisdemokratiaa! - tässä haasteita tuo ryhmän rakenne ja toimintatilojen ahtaus KOONTAA - kiireen vähentäminen - enemmän läsnäoloa hetkessä - heittäytymistä lapsen maailmaan ja leikkeihin - tiedon ja kokemusten jakaminen ammatillisesti - toimintaympäristöjen kehittäminen (tilat, välineet) - herkkyyttä lapsen kohtaamiseen

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA

SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen:

TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3. Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS. Prosessin eteneminen: TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 Oppimiskokonaisuus syksyllä 2015 on YSTÄVYYS Prosessin eteneminen: 1. Ensin pidettiin ryhmässä aikuisten kesken palaveri, jossa mietittiin ryhmän ydin asia. Tärkeimmäksi koettiin -

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Sorilan päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 1990 Aitolahden kaupungin osassa kauniin maaseudun keskellä. Lapsiryhmiä on kolme, joista esiopetusryhmä

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi Esioppilaan itsearvionti Lomakkeet 1- Ohje Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearvointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 1 Syrjälän päiväkoti Päiväkotimme on valmistunut 1987 ja sijaitsee Syrjälän koulun yhteydessä Klaukkalan eteläisellä päivähoitoalueella. Talossamme

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. YKSIKKÖ Mäkituvan päiväkoti Toreenintie 4 01900 NURMIJÄRVI 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetuksessa noudatetaan koulun toiminta-aikoja. Esiopetusta

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot