1. Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön esimerkkejä)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön esimerkkejä)"

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 1 - KOONTAA Hei! Tässä yhteenliitettynä ajatuksianne työyhteisötehtävään 1. Osioiden lopussa punaisella ne asiat/teemat, jotka jossain määrin toistuvat. Lukemisen helpottamiseksi joka toinen vastaus harmaalla. Kirjoitustiimi koostaa ajatuksistanne luonnostekstiä. Kiitos vastauksistanne! - Henri Työyhteisötehtävä 1: Tutustukaa yksikössänne esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuihin 3.1 ja Miten lapset voivat käytännössä osallistua päivittäisen esiopetuksen toiminnan suunnitteluun? (käytännön esimerkkejä) Meillä päivittäisessä esiopetuksessa ja sen suunnittelussa lapset voivat käytännössä osallistua ja toimia lähes missä tahansa. Meillä on paljon pienryhmätoimintaa, joka tukee lasten osallisuutta. Lasten toiveita kuunnellaan ja niiden pohjalta toimintaa suunnitellaan pedagogisesti. pedagogiikka lapsen mielenkiinnon kohteet aikuisen ohjaus Tästä johtuen lasten tunteminen on ensiarvoisen tärkeää. Emme halua olla curling-kasvattajia, vaan pyrimme myös opettamaan lapsia pettymyksiin lapsen tasoisesti. Toiminnan suunnittelussa ja siihen liittyvässä lasten osallisuudessa on ensiarvoisen tärkeää muistaa hetkeen tarttuminen, heittäytyminen. Aikuisen suunnitelma elää ja muotoutuu ryhmän tarpeiden mukaan. Lapset kertovat etukäteen toiveistaan, jotka kirjataan ylös ja ne toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkkinä mainittakoon 1x kk oleva paraatipäivä. Viimeksi ryhmä jakaantui 7 eri pajaan. Pajat olivat lasten toiveista kootut: - näyttelevät nuket - masterchef - vesipedot - hollywood - remonttireiskat - sirkustaiteilijat - kaupunkisuunnittelijat

2 Lapset suunnittelivat ja toteuttivat päivän aikuisen avustuksella. Lapset saavat päivittäin suunnitella omat leikkiryhmänsä, toimintansa ja välineensä leikkikuvien kautta yhdessä muiden lasten kanssa. Tällä hetkellä leikkikuvissa on mm. - hiekkaleikki - askartelu - muovailu - erilaiset rakentelupisteet - koti/kauppaleikit - erilaiset nukke ja eläinleikit - autoleikit - liikuntapiste Vapaat leikkitilat on hyödynnetty maksimaalisella tasolla. Lasten taitojen kasvaessa ja mielenkiinnon kohteiden muuttuessa lasten tarpeet muuttuvat. Tämän myötä leikkitiloja sekä oppimisympäristöjä laitetaan uuteen uskoon lasten tarpeiden, toiveiden ja suunnittelun myötä. Siis fyysisen oppimisympäristön täytyy muuttua tarpeen vaatiessa. Aamupiirissä: - laulettavat laulut/leikit - liikuntaleikit - keskustelun aiheet - hetkeen tarttuminen ja toiveet Ulkoilu: - lähtö ja tuloaikoihin vaikuttaminen - pukeutuminen (tietyissä rajoissa) - leikkipaikka/välineet Pikkumetsän tehtävät: - vireystilan ja mielenkiinnon kohteiden vaikutus miten laajasti asiaa käsitellään - välineistö ja sen valinta - tilan hyödyntäminen uusin eri tavoin Kädentaito, askartelu/muotoilu: - ideat ja toiveet huomioidaan - materiaalit ja välineet vapaammin käytössä - ei valmiita malleja vaan kokeiluja ja tutkimista Ilmaisutaito/musiikki: - mielikuvitus ja omat lähtökohdat - lasten omat suunnitelmat esitykset - toivelaulut ja leikit - soittimien käyttö mahdollisuus Liikunta/retket - jumppasalin käyttö entistä laajempaa (ei vain 1x vko) - toiveiden kuuntelu - hetkeen tarttuminen - retkitoiveiden huomiointi/ retkien runsaus - oman toiminnan ja suunnittelun vapaus retkillä * Lasten toiveita kysellään, kuullaan ja otetaan ideoita toimintaan lapsilta. esim. toiveleikit

3 synttäreillä, liikunnassa, aamupiirillä, toiveleikkipäivät: mitä rooleja roolileikkipäivänä, millaisia oman lelun/levyn/kirjan/tmv. päiviä pidetään jne. * Joulukalenteri koostui pitkälti lasten toivelauluista, -tekemisistä, -leikeistä -> lasten omia tärkeitä joulunajan tekemisiä tuli mukaan paremmin kuin aikuisten valmiiksi suunnittelemana * Lapsiryhmästä nousevat aiheet: havainnoidaan ja tartutaan niihin mitkä pinnalla : kiusaamistilanteet, käytös-kampanjat, kiinnostuksen kohteet -> toimintaan aiheita ja samalla ollaan lasta lähellä olevien asioiden äärellä -> merkitys ja yhteys lapsen arkeen * Luodaan ryhmän toimintakulttuuria yhdessä lasten kanssa: säännöt, sopimukset, oikeudet ja velvoitteet, käytännöistä sopiminen -> vaikutusmahdollisuus ja sitoutuminen parempaa * Lapsista nouseville aiheille/projekteille/ideoiden toteutukseen pitäisi varata konkreettisesti suunnittelematonta aikaa, eli aikataulullisesti mahdollisuus tarttua hetkestä kiinni, mutta millaisella käytännön mallilla? : pv/vko, toimintakauden osa, tunti päivästä? Mikähän käytäntö toimisi.. Vaatii luovuutta opettajalta ja joustoa omista suunnitelmista, sekä taitoa luoda toimintamahdollisuuksia lapsille ex tempore, sekä sisällyttää ryhmän tavoitteita toiminnan toteutukseen * Viikon eskarilainen -käytäntö, jonka myötä tutustutaan jokaiseen eskarilaiseen paremmin-> erityistehtäviä, oma kirja, haastatteluhetki jne. josta muodostuu osa viikon toimintaa. * Vanhemmilta saa tärkeää taustatietoa lapsen elämästä, jota voi hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Vanhempia voi pyytää mukaan toiminnan toteutukseen esim. ammattiesittelyjen, vierailujen tmv. kautta, jolloin ollaan lähellä lapsen arkea. * Toimintaympäristöjä voidaan luoda ja muokata lasten kanssa yhdessä * Lapsia täytyy opettaa siihen, että heillä on oikea mahdollisuus vaikuttamiseen: luoda käytäntöjä demokraattiselle päättämiselle; malli yhteiskunnan toimintatavoista, äänestykset, kokoukset ym. - Yhdessä sovitut lasten laatimat säännöt ja ystävyyden sopimus kirjoitettu näkyville - Päivittäiset kasvatuskeskustelut yhdessä elämisestä. - Perjantain lastenpalaverit ja missä käydään läpi viikko ja pohditaan mieltä askarruttavia asioita yhdessä ja lapset saavat esittää toiveita (aikuinen vain sihteeri, joka kirjaa) - Lapset arvioi toimintaa ja esittää toiveita tulevalla. - Lasta kiinnostavien asioiden huomioiminen, lapsen lukeminen, kuuleva aikuinen, Ideat lapsilta toimintaan tai lasta kiinnostavilla välineillä tavoitteeseen pääseminen. Eli: kevään merkkinen havainnoiminen (idea lapsilta, kun muurahainen käveli haalarilla). Numerojen ja kirjainten opettelu legoilla (lapset tykkäävät rakennella legoilla) Ajetaan numeroa kahdeksan pikkuautoilla.

4 - Lapset valitsee itse toiminnan/leikin ja kaverin toimintaan. - Lapset suunnittelee oppimisympäristöä. - Lapset pitää aamupiiriä. esittämällä toiveita Aikuiset tarttuu lasten toiveisiin tilanteeseen sopivalla tavalla; jos mahdollista toteuttaa heti, siihen tartutaan saman tien tai jos toive ei sovi ko. hetkeen, etsitään sille oikea paikkansa, eikä sitä unohdeta tai jos toive ei ole mahdollista toteuttaa, pidetään huoli, että lapsi ymmärtää miksi toive ei ole mahdollinen, eikä vain sivuteta toivetta. Esimerkiksi lasten leikkiessä Risto Räppääjää ja toivoessa, että saavat esittää sen, hankitaan lapsille kaikki heidän tarvitsemat välineet esitykseen (vaatteet, rekvisiitta, lavasteet ), sekä tilaa & rauhaa harjoitteluun ja lopuksi vielä yleisö esitykselle, kun se on valmis *toimintakauden alussa (syksyllä) kerätään lasten toiveita, kirjataan kaikkien näkyville ja toteutetaan esikouluvuoden aikana, kun toteutettu esim. yliviivataan *välillä voi olla nk. Lasten viikkoja, joilla suunnittelusta vastaavat lapset (koko ryhmä tai lapsista koottu työryhmä) *käytössä on ollut myös Viikon lapsi eli ryhmän jokainen lapsi on vuorollaan nostettu framille ja hän on toivonut toimintaan erilaisia juuri hänelle tärkeitä asioita lapsilta kysellään lapset saavat vaikuttaa toiminnan suunnitteluun arvioinnin kautta, joka viikko lapsilta on kyselty (yksitellen) viikon mukavimmat asiat ja vastaavasti mikä on ollut ikävää. Mukavia asioita luonnollisesti otetaan jatkossakin ja ikäviä asioita voidaan pohtia yhdessä, mitä asialle voitaisiin tehdä tai ettei tehdä enää jatkossa asiaa. Esimerkiksi metsäretken noustessa viikon mukavimmaksi asiaksi monen kohdalla, voimme lisätä retken myös ensi viikon suunnitelmiin. Vastaavasti pitkien päiväunien noustessa ikävimmäksi asiaksi, voimme mennä hieman myöhemmin nukkariin, ruveta lukemaan pidempiä satuja ja vähentää hiljaista lepo aikaa. lapsi on keskiössä olemme töissä lapsia varten ja keskitymme lapsiin. Esimerkiksi lasten pyytäessä apua majanrakennukseen, menemme auttamaan lapsia, sen sijaan, että aikuisten kesken keskustelisimme jostakin. lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan aikuiset havainnoi ja kuuntelee lapsia jatkuvasti ja näin oppii, mistä lapsi on kiinnostunut, hyödyntäen sitä toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi lego-rakentelujen ollessa todella suosittua ryhmässä, hyödynsimme sitä monella osaalueella (matikkatehtäviä legopalojen avulla, kynänkäyttö harjoituksia legovärityskuvilla, värien miettimistä eriväristen legopalojen avulla, yhteen - ja vähennyslaskuja legoilla ). Lasten ollessa kiinnostuneita eri valtioista ja avaruudesta jaoimme porukan kahtia, toiset alkoivat tutkia projektiluontoisesti valtioita ja maapalloa, toiset avaruutta. lapset saa tehdä valintoja lapset saavat tehdä esiopetuspäivän aikana monta valintaa, jotka ovat hänen oman esiopetuksen suunnittelua. Mitä haluan leikkiä? Haluanko mennä heti ulos vai leikkiä ensin sisällä? Haluanko paljon vai vähän ruokaa? Haluanko lähteä saliin liikuntaleikkeihin vai jäädä ryhmään rauhallisiin hommiin? lapsille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia lapsilla on reilusti aikaa vapaalle toiminnalle, jonka he päättävät itse. Silloin lapsella on mahdollisuus kokeilla erilaisia asioita. Vapaan toiminnan aikana lapsi saa leikkiä tai pelata tai rakennella tai tehdä hama -helmitöitä tai

5 piirtää tai maalata tai selailla kirjoja tai askarrella tai jutella kaverin kanssa tai ihan mitä hän vain haluaa ja keksii. Pyrimme järjestämään kaikki toiminta mahdolliseksi. Esimerkiksi eskarissa oli poikaporukka, jotka olivat todella innokkaita sählyn, jalkapallon ja jääkiekon pelaajia. He toivoivat usein voivansa vapaan toiminnan ajan pelata sählyä, jos saliin ei päässyt, teimme heille pienennetyn kentän eteiseen tai makkariin, jossa heillä oli jäätelötikut mailoina ja puuhelmi pallona. He olivat innoissaan tästä. *lapset voivat myös spontaanisti osallistua työtehtäviin (ruokakärrin nouto/haku, vaatteiden kuivauskaappiin laitto/purkaminen, pöydän pyyhkiminen) - eskarivuoden alussa kysellään lapsilta mitä he odottavat esikouluvuodelta + kirjataan ylös - leikin korostaminen > leikkiympäristöt sopivaksi >leikkivalintataulut tms. huoltajien osallistaminen suunnitteluun - ryhmän aikuisten herkkyys huomioida lasten mielenkiinnonkohteet ja toiveet > HAVAINNOINTI > tutkitaan lasten mielenkiinnon kohteita > projektit, projektityöskentely - materiaalit saatavilla (lelut, askartelutarvikkeet, oppimateriaalit yms) - vuosikello niin väljä, että on helppo tarttua lasten mielenkiinnon kohteisiin - keskustelua lasten kanssa, lasten kuuntelua - lapset mukaan suunnitteluun (esim. viikkopalaveriin - seuraavan viikon aiheita lapsilta) - huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteita tekemisissä - oppimisympäristön muokkaamiseen lasten mielipiteet mukaan (esim. miten pöydät, leikit, pelit, lelut yms laitetaan ryhmätilaan) - käytetään monipuolisesti erilaisia tiloja oppimiseen ja mielipiteet niihinkin kysytään lapsilta (esim. sovittu jokin aihe jota käsitellään - mennään ulos oppimaan) - pienryhmätoimintaa (esim. käsitellään samaa aihetta, mutta eri tiloissa lopuksi kokoonnutaan ja käydään aihe läpi) - Aito kuuntelu, kirjaaminen, kuvaamalla lasten ajatuksia, pohdintoja, työtapojen uudistaminen, projektityöskentelyä, dokumentointia Lapset huomioidaan tasavertaisina toimijoina ja heidän kykyihinsä luotetaan. Lasten ideat ja mielenkiinnon kohteet huomioidaan ja ne näkyvät toiminnassa, ne tuovat kaikkeen toimintaan lopullisen muodon, mausteet, höysteet ja ilon. Lapset ovat osallisina arkipäivän asioissa ja yhteisessä toiminnassa: rakentavat aamujumpparadat, suunnittelevat, ideoivat ja järjestävät. Lasten kanssa yhdessä tehtyjen hyvänolon sopimusten kautta opitaan kuulemaan ja arvostamaan toisia (oppilashuolto). Lapset huolehtivat vuorotellen esim. ruokakärryjen hakemisen, kattauksen, leikkiryhmien valinnat, toimintatarvikkeiden esille ottamisen, sekä tilat. Lapset valmistavat omaa oppimateriaalia esim. kuvaamalla. Projekteissa valitsevat ryhmät missä ryhmissä toimivat ja millä menetelmillä. Omissa tuotoksissa tekevät toimintasuunnitelmat ja valitsevat materiaalit.

6 Käytännön esimerkkejä lasten osallisuuteen esiopetuksen päivittäisessä suunnittelussa - Lapset apulaisina (apulaiset saavat aikuisen kanssa suunnitella esim. jumpparadan, pitää aamupiiriä, valita satukirjan mitä luetaan) - Lapsilta kerättiin toiveita eskarin toiminnasta syksyllä ja niistä yhdessä keskusteltiin mitä voidaan toteuttaa ja mitä ei pysytä ja miksi ei - Kysytään lapsilta ideoita ja toimintatapoja ja kokeillaan niitä (miten pääsemme kulkemaan rauhallisesti jumppasaliin/ruokalaan) - Lasten mielenkiinnon kohteiden huomioon ottamista ja päivittäisen toiminnan mahdollista muuttamista (esim. hyvät leikit kesken, tarvitseeko juuri nyt lähteä ulos tai tehdä juuri se mitä oli suunniteltu) - aiheeseen liittyviä ehdotuksia lapsilta, kirjoja kotoa ja kirjastosta - pikkutiimi saa ehdottaa seuraavan viikon ohjelman (raamit annettu aikuisen toimesta) - keskustelua lasten kanssa kiireettömyys - lasten kuuleminen/kuunteleminen - kokoonnutaan suunnittelemaan isolla porukalla - kohtaamisia lasten kanssa, rupattelu, tavallisista asioista nousee helposti mitä lapset haluavat - pienryhmät, aikuiset nostavat asioita esille - avoin ilmapiiri, voi sanoa mitä ajattelee, kukaan ei naura - eletään arkea yhdessä, ei tehdä asioita valmiiksi, lapset tekevät arkiaskareet - aikaa harjoitella asioita - arkiasioissa/askareissa voidaan opettaa huomaamatta paljon asioita, tekemällä itse - juttelemalla eri arkitilanteissa oppimisia tapahtuu huomaamatta - lapset auttavat keskenään toinen toistaan onnistumisen iloa molemmin puolin - yhdessä eläminen/ yhteisöllisyys. Ryhmä toimii ryhmänä Suunnittelun pohjalla on opettajan tieto lasten yksilöllisistä - ja ryhmän tavoitteista ja aikuinen ohjaa tarvittaessa lasten keskustelua monipuolisen toiminnan takaamiseksi. Lapset arvioivat päivittäin omaa toimintaansa ryhmässä esim hymynaamat, valintataulut Viikoittain perjantaisin kootaan lasten kanssa seuraavan viikon tekemiset ja viikkokokouksissa kysytään lasten mielipiteitä mitä he haluavat tehdä. Kuvia käytetään apuna toiminnan monipuoliseen tarjontaan (opettajan pedagogia taustalla). Arjen esimerkkejä: - Leipominen esim pullat leivotaan kirjaimen muotoon, matikkapussien ompelu ja sen sisällön käyttö - ipadit lapsilla käytössä päivittäin; opetuksellisia pelejä, kirjaimen opettelupelejä, - Lapset toimivat apuopeina ja vetävät aamupiirin perusasiat mm viikonpäivä, kuukausi, vuosi ym.

7 - Yksi lapsi on viikon Tähtihenkilö jolla on erityistehtäviä ja etuisuuksia. Lapset ovat olleet mukana suunnittelemassa mitä tähtihenkilön viikko sisältää. Tähtihenkilö saa kutsua paikalle vieraan ja tuoda päiväkotiin omia tärkeitä tavaroita muille esiteltäväksi. - lasten toiveita huomioitu aikaisemminkin, mutta nyt toiveita otetaan huomioon tiedostetummin. Toimintakulttuuri on jo vasu-projektin myötä muuttunut tuohon suuntaan. - maanantain aamupiirissä luodaan lasten kanssa tulevan viikon katsaus ja siinä tiedustellaan lasten toiveita tulevalle viikolle, kasvattajalla tarjottavana etenkin aamupäiviin toimintasisältöjä, puolen päivän toimintahetkeen sopii sitten lasten toiveita - leikin osuus on lisääntynyt/korostunut - leikit, laulut ja liikuntaleikit ainkain osittain lasten toiveiden pohjalta Lasten osallisuus ja toimijuus: perusta esiopetusryhmän ilmapiirissä. Aikuiset toimivat niin että, lapset kokevat että heistä ollaan aidosti kiinnostuneita, heitä kuunnellaan, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteillään on merkitystä. Aikuiset antavat aikaa tutustumiselle ja luovat turvallisen ryhmän, jossa uskaltaa ilmaista mielipiteensä. Lapset tuntevat olevansa hyväksyttyjä ainutlaatuisina ja heille syntyy tietoisuus siitä, että esiopetusvuosi eletään yhdessä aktiivisesti touhuten. Eskariin ei tulla vain kuuntelemaan aikuisen ääntä, istumaan ja tekemään mitä aikuiset käskee, vaan tullaan itse aktiivisesti oppimaan, leikkimään, kokeilemaan, tutkimaan YHDESSÄ kavereitten kanssa. Ryhmään luodaan heti alussa yhdessä sellaiset säännöllisesti toistuvat tavat, säännöt ja käytänteet, jotka mahdollistavat ja tukevat lapsen itseilmaisua, kuulluksi tulemista ja suunnittelutaitojen kehittymistä. Toimintatapojen tulee olla sellaisia, että ne ovat kaikkien tiedossa, opittavissa ja jokaiselle ryhmän lapselle ominaisin keinoin toteutettavissa. Muistetaan, ettei puhuminen/kertominen ole ainoa tapa ilmaista mielipiteitä. Aikuiset ovat vuorovaikutuksen malli! Aikuiset ovat suunnittelevat päiväjärjestyksen sellaiseksi että se antaa mahdollisuuden leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä. Päivään jätetään tilaa lapsen valinnoille. Kaikkien ei aina tarvitse tehdä kaikkea, eikä missään nimessä ainakaan aina yhtä aikaa. Lapset opetetaan tekemään valintoja. Fyysinen toimintaympäristö pyritään järjestämään sellaiseksi, että se innostaa ja houkuttelee toimimaan myös niitä lapsia jotka ovat arkoja, vetäytyviä ja niitä joilla ei ole paljon omia ideoita. Kaikki eivät osaa vain tyhjästä keksiä mitä haluavat, tarvitaan kuvia, vaihtoehtoja, ohjausta, rohkaisua ja vähän ajatustenlukuakin. Konkreettisia esimerkkejä; jokainen on vuorollaan viikon tähtihenkilö (myös aikuiset), saa kertoa itsestään ja itselle tärkeistä haluamillaan keinoin ja pääsee halutessaan suunnittelemaan viikon toimintaa. Hyvä heti syksyllä, lapsesta saa tietoa joka auttaa tutustumisessa ja jota voi hyödyntää koko vuoden suunnittelussa. Ryhmässä edustettuina olevat kielet, kulttuurit, uskonnot saadaan heti näkyville jos perheet haluavat niiden näkyvän. tunnekuvat päivittäisessä käytössä, nimi alle miltä tänään tuntuu, kertoa saa jos tahtoo, yhdessä ryhmänä keskustellaan, lapset itse valitsevat mitä kuvia on esillä

8 aikuiset kertovat tulevista ajankohtaisista asioista/ mm. paikalliset uutiset ja yhdessä lasten kanssa mietitään miten niitä olisi hyvä ja mukava käsitellä. Annetaan lapsille ajattelu aikaa, esim tänään kerrotaan, että huomenna yhdessä suunnitellaan tälläistä juttua. lasten ja aikuisten yhteiset suunnitteluhetket joissa saa kertoa toiveita, jotka kirjataan ylös ja joihin palataan yhdessä tyyliin onko toteutunut välillä aikuinen nappaa kopin jostain spontaanista ideasta, mahdollistaa sen toteutuksen ja tarvittaessa auttaa jalostamaan sitä. retket, juhlat, tapahtumat suunnittelua yhdessä lasten kanssa lapsen omat työt ja tuotokset näkyville, ei vain ne aikuisen suunnittelemat askartelut Kysellään aktiivisesti lapsilta kiinnostuksen kohteita Tehdään yhdessä käsitekarttoja Huomioidaan lapsen elämän tilanne ja kokemukset; kotipiiri, ammatit, harrastukset Tehdään materiaalitarpeiden kartoitus toimintaan liittyen yhdessä lasten kanssa; mitä halutaan, mitä tarvitaan. Toimintojen tekemiseen annetaan kaksi tai useampia vaihtoehtoja, joista lapsi voi valita itselle sopivan. Vaihtoehdoista voidaan myös äänestää, minkä mukaan toimitaan. Idealaatikko, johon voi tehdä ehdotuksia ja toiveita (lapset & huoltajat) Yhteistyö vanhempien kanssa; kotona pohditaan lapsen toiveita ja vanhempi kirjoittaa tai tuo muuten sen esille. (Huom arat/hiljaiset lapset, jotka ryhmätilanteissa eivät saa tuotua omia ajatuksia esille) Tiedonkulku esiopetuksen ja perheiden välillä sellaiseksi, että lapsen on mahdollista keskustella ja suunnitella toimintaansa myös kotona. Mahdollistetaan vanhempien osallisuus, sitä kautta lapsikin tulee paremmin kuulluksi ja esiopetus tulee yhteiseksi asiaksi. Varsinkin sellaiset lapset, jotka eivät vielä pysty ilmaisemaan mielipiteitään sanallisesti ryhmässä tulevat paremmin kuulluksi näin. Konkreettisia esimerkkejä pyydetään lasta tuomaan kotoa jotain aiheeseen liittyvää materiaalia, esineitä, kirjoja.. (erilaiset lelu ja oman tavaran päivät, minä pienenä, lemmikki..) pyydetään lapsia suunnittelemaan ja tuomaan kotoa jotain tiettyä askartelumateriaalia, josta hän itse askartelee (esim. kierrätys- tai luonnonmateriaaleja) houkutellaan vanhempia osallistumaan arkeen (sitomaan luistimia, askartelemaan, avoimet ovet..jne). Lapsi tulee helpommin kuulluksi, kun vanhempi näkee ja siten ymmärtää millaisessa porukassa ja ympäristössä lapsi eskariajan viettää, millaisia taitoja hän tarvitsee/harjoittelee. leikkien ja pelien valitseminen oppimisympäristön valitseminen

9 oppimistavan valitseminen KOONTAA Lapset ovat selkeästi vahvasti mukana esiopetuksen päivittäisen toiminnan suunnittelussa. Tässä muutamia teemoja, jotka toistuvat vastauksissanne. Parhaan käsityksen asiasta kuitenkin saatte lukemalla yllä olevat vastaukset huolellisesti. - lasten kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon monipuolisesti - lasten kanssa keskustellaan paljon ja heitä kuunnellaan - lapsilla mahdollisuus vaikuttaa fyysiseen toimintaympäristöönsä, sisältöihin ja osin aikatauluihin (esim. käytettävät välineet ja materiaalit, leikit, retket, työpajojen sisältö, yms.) - lapset saavat tehdä paljon valintoja - lapselle annetaan vastuuta (esim. pienet arjen askareet päiväkodissa) - hetkeen tartutaan, annetaan aikaa lapselle - jokaisen lapsen huomioiminen tärkeää (esim. viikon lapsi -teema - jokainen lapsi pääsee huomion kohteeksi) - työskennellään pienryhmissä - pyritään avoimeen ja välittävään ilmapiiriin kaikessa toiminnassa 2. Minkä oman yksikkömme toimintakulttuurissa pitäisi muuttua, että lapsen ääni tulee huomioiduksi uuden esiopetussuunnitelman perusteiden vaatimalla tavalla? Kiireen vähentäminen; aikuisten aikataulut ja esim. käytössä olevan kirjasarjan sitovuus kuormittavat toiminnan suunnittelua paljon. Mikä siis olisi tärkeintä? Läsnäolo ja hetkessä eläminen? Teemmekö itse kiireen itsellemme, pitäisikö ns. täytymisistä luopua tai ainakin vähentää niitä? Täytyykö meidän ulkoilla joka aamu klo 10, täytyykö meidän askarrella jotain kerran viikossa jne. - Tiedostamattomien ja tahattomien toimintakulttuuriin vaikuttavien seikkojen esille nostaminen. - Aikuisen ymmärrys omien toimintatapojen vaikutuksesta/mallista lapsiin. - Itse- ja vertaisarvioinnin merkityksen tajuaminen - Kokeiltava erilaisia toimintatapoja rohkeammin. - Oppimisympäristöjen jatkuva kehittäminen. - Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa, jotta voidaan jakaa kokemuksia. - Dokumentoinnin ja arvioinnin lisääminen.

10 - Mielestämme lapsen ääni huomioidaan yksikössämme esiopetussuunnitelman perusteiden vaatimalla tavalla, olemme kehitelleet vuosien varrella toimintapoja, hioneet havainnointia ja kuuntelua, tätä toteutetaan myös varhaiskasvatuksen, ei pelkästään esiopetuksessa - Ainahan voidaan parantaa, mutta suureen muutokseen ei mielestämme tarvetta - vuosikello on väljä = ei liian paljon suunniteltu etukäteen - uskallusta tarttua lasten ajatuksiin - enemmän tutkivaa otetta > lapsi saa itse etsi ratkaisuja ja pohtia > hyväksytään saatu tulos > aina ei saada toivottua tulosta - kiire pois aikuisten mielestä! - aitoa kiinnostusta lasten maailmasta; keskustelua, kuuntelua, läsnäoloa enemmän lasten mielipiteiden ottamista huomioon lapsia enemmän suunnitteluun mukaan Vielä enemmän koko henkilöstöltä herkkyyttä mennä sisään lapsen ajatusten maailmaan. Lisää henkilöstön vuorovaikutustaitojen hiomista suhteessa lapsiin, työkavereihin ja vanhempiin. - Pysähtyä kuuntelemaan - Asennetta, tahtoa ja sitoutumista - Vielä avoimempaa keskustelua - Rohkeasti heittäytymistä - Ajankäytön organisointia eri tavalla - Tiedon ja kokemusten jakamista ja vastaanottamista - aikuislähtöisyyttä muutettava, asenteen muuttaminen - mennään mukaan lasten leikkeihin - tee lapsen päivästä hyvä, hetki ja asia kerrallaan - aikuinen on hetkessä mukana - ryhmien välistä yhteistyötä enemmän (lasten ehdotusten myötä) - aikuisten välistä keskustelua, yhteisiä sisältöjä - arviointikeskusteluja (pk:n aikuiset keskenään) - vasu-vihkojen käyttö luontevaksi (pk:n ja vanhempien toimesta) - vanhempien kanssa luontevaksi keskustelu lasten asioista - rohkeutta vanhemmille, kuunnellaan perheitä

11 Aikuinen ei anna valmiita vastauksia lasten kysymyksiin vaan voi kysyä lapselta mitä mieltä itse olet? Päiväkodissa on hyvät tilat mutta opettelemme käyttämään kaikkia tiloja vielä suunnitelmallisemmin ja aktiivisemmin. Päiväjärjestyksen joustavuus suhteessa lapsen aitoon kuunteluun esim lepoaika vireystilaleikkiaika. Ulkoilua voisi porrastaa enemmän eli eskarit voivat leikkiä raisumpia leikkejä, koska pihalla ei ole pienempiä lapsia. - maanantain aamupiiriin täytyy jatkossa lisätä lasten omaa arviointia; mikä oli edellisellä viikolla kivaa/mielenkiintoista ja käyttää sitä pohjana uuden viikon rakentamiselle - yhteistä suunnittelua ja toteutustakin tulee lisätä toisen esiopetusryhmän kanssa, tällöin voisi huomioida paremmin kunkin esiopettajan osaamisalueita - vanhempien osallistamista voitaisiin lisätä esim. syksyisen vanhempainillan sisältöä ja työtapaa muuttamalla. Yhteisen osuuden jälkeen käytäisiin ryhmäkohtaisesti pienissä porinaryhmissä keskustelua Mitä on hyvä esiopetus? / Mitä sen tulisi sisältää? Nämä kirjattaisiin Huoneentauluksi seinälle. - tarvitaan vielä enemmän uskallusta tarttua hetkeen ja tehdä muutoksia etukäteen mietittyyn suunnitelmarunkoon Koko kaupungissa: avoin vuorovaikutus, kunnioitus, huolenpito, välittämisen asenne myös aikuisten keskuudessa koko suursavonlinnan alueella. Tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina aikuiselta lapselle. Jos henkilöstö ei voi kokea tulevansa kuulluksi ja olevansa arvostettu, kunnioitettu, omine mielipiteineen hyväksytty, niin vaikea sitä on lapsillekaan välittää. aikuisten on uskallettava heittäytyä ja päästettävä irti omista vanhoista, perinteisistä suunnitelmista, opeteltava uusi tapa suunnitella ja lähestyä omaa työtä. Aikuinenhan sen toiminnan edelleen suunnittelee. Lapsi voi olla oman elämänsä toimija myös aikuisen suunnittelemassa toiminnassa. muistetaan että useimmiten prosessi on lopputulosta tärkeämpi Meillä: tarvittaisiinko erilaista lähestymistapaa heti vuosisuunnittelusta alkaen? Vai tarvitaanko aikuisten päättämä talon yhteinen teema? joidenkin perinteiden tarkastelu uudesta näkökulmasta; esim. juhlien ( retkien) suunnittelu lasten ideoilla ihan alusta alkaen..mitä juhlitaan, ketä kutsutaan, mitä siellä tehdään Lasten ideoimana voisi syntyä jotain ihan uutta yhteistä toimintaa laululeikkien rinnalla

12 yhteistyötä alakoulun ja lähitoimijoiden kanssa edelleen kehitettävä aikuisten vuorovaikutustaidot ja vanhat tavat toimia päivitettävä tietotekniikan osaamista parannettava yhteisiä projekteja arviointia ja toisten kannustamista lisättävä Koko henkilöstön perehtyminen uusiin opetussuunnitelman perusteisiin tärkeää; keskustelua, mitä siina tarkoitetaan käytännössä. Koulutusta aiheeseen liittyen ja yhteiset pelisäännöt. Ajanmukaista tietoa ja materiaaleja. esiopetukseen oltava riittävästi aikaresurssia esiopettajalla; mahdollisuus irtautua muusta ryhmästä henkilöstömitoituksen vaarantumatta (sisarusryhmä, vähän esioppilaita) henkilöstön muutettava omaa tapaansa suunnitella toimintaa -> enemmän aitoa lapsen kuulluksi tulemista -> vältettävä kuitenkin näennäisdemokratiaa! - tässä haasteita tuo ryhmän rakenne ja toimintatilojen ahtaus KOONTAA - kiireen vähentäminen - enemmän läsnäoloa hetkessä - heittäytymistä lapsen maailmaan ja leikkeihin - tiedon ja kokemusten jakaminen ammatillisesti - toimintaympäristöjen kehittäminen (tilat, välineet) - herkkyyttä lapsen kohtaamiseen

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty?

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Näkyvä osa: tilat välineet Näkymätön osa: asenteet, tiedot taidot työkulttuuri yhteiset toimintatavat rutiinit rakenteet verkostoituminen Johtaja Hyvä työyhteisö Kiitos

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma

Ylitilantien päiväkodin. Esiopetuksen toimintasuunnitelma Ylitilantien päiväkodin Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2010-2011 1. YKSIKKÖ Ylitilantien päiväkoti Ylitilantie 5 01800 Klaukkala Puh. 040 317 4447 2. TOIMINTA-AIKA Ajalla 11.8. 2010-31.5.2011 Esiopetusta

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Tiina Eränummi, Soraset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset : 3-6-vuotiaiden ryhmä

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012. Huitin päiväkoti ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2011-2012 Huitin päiväkoti 1.Yksikkö Huitin päiväkoti Kyntäjäntie 5 01840 Klaukkala 2.Toiminta-aika Toimintasuunnitelma on toimintavuodelle 2011-2012. Päiväkoti on avoinna

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on 120 1-5-vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä 2014. Tasanteella

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Sorilan päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 1990 Aitolahden kaupungin osassa kauniin maaseudun keskellä. Lapsiryhmiä on kolme, joista esiopetusryhmä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16

Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Sivistyslautakunta 16.6.2016 70, oheismateriaali Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman arviointi lv 2015-16 Ohjaajat Anne Laukkanen Mirja Malinen (tiistaisin) Merja Miettinen Annika Niskanen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot