Tampereen seudun ammattiopisto opetussuunnitelma. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat

Transkriptio

1 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja ; päivitetty , 177 ; voimassa alkaen

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Opintojen jakautuminen opiskeluajalle ja muut opetusjärjestelyt yli 18-vuotias ennen perustutkinnon opintojen aloittamista Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus n omat opintopolut ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa Valinnaisuus ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisina opintoina Valinnaisuus lukion perusteiden mukaisina opintoina Vapaasti valittavat opinnot Arviointi Osaamisen tunnustaminen Arviointi erityisopetuksessa Täydennettävät suoritukset ja arvosanojen korotukset Tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli 4 ov Äidinkieli 1 Opin ja osaan Äidinkieli 2 Tulkitsen ja tuotan Äidinkieli 3 Viestin ja vaikutan Äidinkieli 4 Ammatillinen viestintä Äidinkieli, suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1ov Vieras kieli A- Englanti 2ov Englanti 1, 1ov Englanti 2, 1ov Vieras kieli, B- englanti Matematiikka 3 ov Matematiikka 1, 1 ov Matematiikka 2, 1ov Matematiikka 3, 1ov Fysiikka ja kemia 2 ov Fysiikka, 1 ov Kemia 1 ov

3 5.1.6 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, 1 ov Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri, 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat Äidinkieli Toinen kotimainen Vieras kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta

4 1 Johdanto Tampereen seudun ammattiopisto Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun sisältää yhteisen osan (linkki) sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten opintojen järjestämisestä. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien n pakollisten opintojen osalta ja valinnaisten tutkinnon osien osalta Näitä suunnitelmia noudatetaan lukuvuonna aloitettavissa opinnoissa. Vahvistetut Tredun n tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman sivuilla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. a ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. a ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tarkoitus on tukea ammattitaidon hankkimista ja elämänhallinnan valmiuksia sekä laajentaa yleissivistystä ja turvata jatko-opintokelpoisuus. Opintojen laajuus on 20 opintoviikkoa, joista pakollisia tutkinnon osia 16 opintoviikkoa ja valinnaisia lisäosia 4 opintoviikkoa. Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat ovat (suluissa opintojen laajuus): pakolliset opinnot, yht. 16 ov äidinkieli (4ov) toinen kotimainen (1ov) vieras kieli (A-kielen/B-kielen opintoja) (2ov) matematiikka (3ov) fysiikka ja kemia (2ov) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1ov) liikunta (1ov) terveystieto (1ov) taide ja kulttuuri (1ov) valinnaiset lisäopinnot, yht. 4 ov Valinnaisina tarjotaan opintoja pakollisista ja/tai seuraavista tutkinnon osista: ympäristötieto tieto- ja viestintätekniikka etiikka kulttuurien tuntemus psykologia yritystoiminta Aikaisemmin hankittu osaaminen voidaan tunnustaa opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ammattitaitoa täydentäviksi opinnoiksi. 4

5 2 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle ja muut opetusjärjestelyt Atto-opinnot jakautuvat tutkinnosta riippuen joko kahdelle ensimmäiselle opiskeluvuodelle tai koko opiskeluajalle. Lukio-opinnot sijoittuvat opiskeluajalle oman suunnitelman mukaan riippuen toimipisteestä, tutkinnosta ja/tai opiskelijan omasta henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta (HOPS). Tutkinnon osan opetus toteutetaan useampana opintojaksona, jos osan laajuus on enemmän kuin 1 opintoviikko. Kaikki atto-opinnot koostuvat lähiopetuksesta sekä opiskelijan itseopiskelusta, kotitehtävistä ja/tai projekteista. Tutkinnon osan/opintojakson tavoitteet ja arvioinnin kohteet ja kriteerit löytyvät luvusta 5. Atto-opintojen sisällöissä ja opetusmenetelmissä otetaan huomioon eri ammatillisten tutkintojen tavoitteet esimerkiksi erilaisina painotuksina. Atto-opintoja ja ammatillisia opintoja voidaan toteuttaa myös integroidusti. Lukujärjestyksissä opintoja voi olla yhden tai useamman oppitunnin mittaisina jaksoina (HUOM! Yhden lukuvuosijakson aikana lukujärjestykset muuttuvat, joten viikoittaiset tuntimäärät voivat vaihdella). Osa opinnoista sisältää myös verkko-opetusta. lla on käytettävissään Tredun opetusverkossa oma henkilökohtainen kansio, jota voi hyödyntää opiskelutehtäviä laatiessa. Verkkotunnukset ja -salasanat ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön. n tulee pitää huolta, että tunnukset ja salasanat ovat aina mukana. Opintojen apuna käytetään useimmiten oppikirjoja ja mahdollisesti muuta materiaalia. n tulee hankkia tarvittavat materiaalit opettajien antamien ohjeiden mukaisesti heti ko. opintojen alettua. n tulee myös säilyttää hänelle annettu muu materiaali esim. tehtävämonisteet koko tutkinnon osan tai opintojakson ajan. Kaikki tarvittava aineisto tulee olla mukana aina oppitunneilla mukana. Vaadittavien aineistojen (oppikirjat, jaetut tehtävämonisteet jne) puuttuminen ja tehtävien tekemättä jättäminen vaikeuttaa oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Niiden puuttuminen voi myös estää oppitunneille osallistumisen. 2.1 yli 18-vuotias ennen perustutkinnon opintojen aloittamista Jos opiskelija on täyttänyt 18 ennen ammatillisen perustutkinnon opintojen alkua, hänen ei tarvitse suorittaa liikunnan, terveystiedon tai taide ja kulttuuri tutkinnon osan opintoja. Näiden opintojen tilalla opiskelijan ei tarvitse suorittaa muita opintoja ja tutkintotodistukseen tulee maininta Vapautettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998, 12 :n perusteella. voi toki osallistua näiden opetukseen niin halutessaan, jos ko. opetusjärjestelyt antavat siihen mahdollisuuden. 2.2 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajaopiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi (eli oppilaitoksen opetuskieli), tulee tukea etenkin kieliopinnoissa ja muissakin opinnoissa mahdollisesti erityisin järjestelyin. Opetuksessa tulee ottaa huomioon maahanmuuton syy, maassaoloaika ja kehittyvä suomen kielen taito. Opintojen tulee tukea opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. (Tutkintojen perusteet luku 8.4) Eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevilla opiskelijoilla kieliopintovaihtoehdot ovat seuraavat: 5

6 - äidinkieli 4 ov: Joissakin toimipisteissä järjestetään suomi toisena kielenä opetusta, mutta ensisijaisesti suomen kielen taito arvioidaan aina suomi toisen kielenä tavoitteiden ja kriteerien mukaan. voi osallistua äidinkieli, suomi -tavoitteiden mukaiseen opetukseen ja tulla arvioiduksi ko. tutkinnon osan kriteerien mukaan, jos hänen kielitaitonsa on riittävällä tasolla. Tästä tulee merkintä opiskelijan HOPSaan. voi opiskella myös oman äidinkielen opintoja, mutta perustutkinto-opintojen aikana tulee huolehtia hänen suomen kielen taidon kehittymisestä. - toinen kotimainen 1 ov: opiskelijan tulee opiskella joko ruotsia tai suomi toisena kielenä opintoja Äidinkielen 4 ov ja toisen kotimaisen kielen 1 ov opinnot voivat siis koostua äidinkieli, suomi-, suomi toisena kielenä -opinnoista ja/tai opiskelijan oman äidinkielen opinnoista. - vieras kieli 2 ov: Pääsääntöisesti Tredussa opetetaan vieraana kielenä A-englantia. Maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla ei välttämättä ole perusopetuksen A-kielen opintoja pohjaosaamisena. voi osallistua A-kielen opetukseen mutta tulla arvioiduksi B-kielen kriteerien mukaan. voi aloittaa myös toisen B-kielen opinnot. Maahanmuuttajataustainen opiskelija voi suorittaa vieraana kielenä myös oman äidinkielen opintoja - toinen kotimainen kieli: maahanmuuttajataustainen opiskelija voi korvata toisen kotimaisen kielen opinnot suomi toisena kielenä opinnoilla - jos opiskelija on opiskellut esim. ruotsinkielisessä lukiossa, Tredussa osaamisen tunnustaminen tehdään OPH:n arviointioppaan mukaisesti: toinen kotimainen kieli 1 ov korvataan lukion ruotsin kielen oppimäärällä äidinkieli, suomi 4 ov:sta voidaan korvata 2 ov:a, toiset 2 ov:a opiskelijan tulee joko opiskella tai osoittaa muuten osaamisensa, jotta koko 4 ov:n tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana Kooste: OPS HOPS HUOM äidinkieli 4 ov äk, s2 tai oma äk tai kooste näistä (ruotsinkielisen koulutuksen käynyt 2 ov ruotsi äk:na ja 2 ov äk, suomi osaamista) toinen kotimainen 1 ov ruotsi tai s2 (ruotsinkielisen koulutuksen käynyt ruotsin oppimäärä korvaa toisen kotimaisen) päättötodistuksessa voi olla useita tutkinnon osia: äk, s2, oma äk (kieli on mainittava) jos opiskelija suorittaa s2-opintoja ruotsin sijaan, todistukseen tulee alaviitemerkintä Opetus on toteutettu valtioneuvoston asetuksen 616/2001 mukaisesti. vieras kieli 2 ov vieras kieli (A tai B-kieli), oma äk todistuksessa maininta mikä kieli ja taso (A/B) lla on oikeus esittää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella (Ks. luku 4 Arviointi). 6

7 3 n omat opintopolut ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa Opintoihin kuuluu pakollisia atto-opintoja ja niiden valinnaisia opintoja. voi sisällyttää tutkintoonsa oppilaitoksen tarjoamia ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisia opintoja tai lukion n mukaisia opintoja. voi myös itse hakeutua esim. kansalais- tai työväenopistoihin opiskelemaan oman opiskelusuunnitelmansa mukaisia opintoja. Tredu pyrkii myös tarjoamaan valinnaisina opintoina sellaisia sisältöjä, joiden tavoitteena on auttaa opiskelijaa esim. ammattikorkeakoulujen pääsykokeisiin valmistautumisessa. Kaikki oppilaitoksen ulkopuolelta valittavat ja itsenäisesti suoritettavat opinnot tulee tarkistuttaa opintoohjaajalla/ryhmänohjaajalla ja kirjata HOPSaan, jotta suoritukset tulevat kirjatuksi osaamisen tunnustamisen kautta. 3.1 Valinnaisuus ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisina opintoina n tulee sisällyttää tutkintoonsa opintoja seuraavista tutkinnon osista yhteensä 4 opintoviikkoa (suluissa pakollisten opintojen laajuus): äidinkieli (4ov) toinen kotimainen (1ov) vieras kieli (joko A-kielen tai B-kielen opintoja) (2ov) matematiikka (3ov) fysiikka ja kemia (2ov) yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto (1ov) liikunta (1ov) terveystieto (1ov) taide ja kulttuuri (1ov) ympäristötieto tieto- ja viestintätekniikka etiikka kulttuurien tuntemus psykologia yritystoiminta Valinnaisten atto-opintojen tarjonta ja toteutus vaihtelevat toimipisteittäin ja/tai tutkinnoittain ja voivat edellyttää siirtymistä toiseen toimipisteeseen. 3.2 Valinnaisuus lukion perusteiden mukaisina opintoina voi suorittaa osan opinnoistaan lukio-opintoina. Hyväksytysti suoritetut lukio-opinnot tunnustetaan ammatillisten tutkintojen perusteissa mainittujen määräysten mukaan ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin (20ov), vapaasti valittaviin (10 ov) ja muihin valinnaisiin tutkinnon osiin (10ov). Myös ennen perustutkinto-opintoja suoritetut lukio-opinnot tunnustetaan opiskelijan esityksen mukaan. (liite Lukio-opintojen tunnustaminen) 7

8 Varsinaiset lukio-opintojen opetusjärjestelyt voivat vaihdella toimipisteittäin ja voivat edellyttää siirtymistä toiseen toimipisteeseen. Lukio-opintoja koordinoivana oppilaitoksen on Teknillinen lukio ja opetus järjestetään yhdessä Teknillisen lukion, Sammon keskuslukion, Tampereen aikuislukion, Ylöjärven lukion, Oriveden lukion ja Virtain lukion kanssa. Opinnoissa noudatetaan kuitenkin aikuislukion a. voi suorittaa: 1) kahden tutkinnon opintoja tavoitteenaan sekä ammatillinen perustutkinto, ylioppilastutkinto ja lukion päättötodistus (toteutetaan vain osassa tutkintoja ja toimipisteitä) 2) kahden tutkinnon opintoja tavoitteenaan ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto (toteutetaan kaikille opiskelijoille avoimena vaihtoehtona riippumatta tutkinnosta ja toimipisteestä). voi suorittaa lukion päättötodistukseen vaaditun oppimäärän joko opintojen aikana tai perustutkinnon valmistuttua iltaopintoina aikuislukiossa. HUOM! Ammattiopiston lukio-opintoja suorittavalla opiskelijalla on oltava koko ammatillinen perustutkinto valmiina ennen kuin hän voi valmistua ylioppilaaksi. 3) kahden tutkinnon opintoja tavoitteenaan ammatillinen perustutkinto ja yksittäisten lukion kurssien tai oppimäärien suorittaminen (toteutetaan kaikille opiskelijoille avoimena vaihtoehtona riippumatta tutkinnosta ja toimipisteestä). Ylioppilaskirjoituksissa voi suorittaa myös yksittäisten oppimäärien tutkintoja, mutta varsinaista ylioppilastutkintotodistusta ei tällöin ole mahdollista saada. 4) opiskelijan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan esim. siten, että opiskelija suorittaa lukio-opintoja aikuislukiossa oman suunnitelmansa mukaisesti tai on jo aiemmin suorittanut ko. opintoja. Suoritetut opinnot tunnustetaan osaksi ammatillista perustutkintoa. Vaihtoehdoissa 1-3 opiskelija voi osallistua myös aikuislukion iltaopetukseen Tredun opiskelijana. Aikuislukion etälukiossa voi opiskella verkko-opintoja vain poikkeustapauksissa. Tällaisia kursseja voivat olla esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien oppiaineiden syventävät kurssit. Etä- ja verkkokursseja koskevat yleiset verkkokurssisäännöt. keskustelee kursseille osallistumisesta ammattiopiston opinto-ohjaajan kanssa. Kurssille osallistuminen edellyttää myös lukion opinto-ohjaajan hyväksyntää. Päätöksen verkko-opetukseen tai etälukio-opetukseen osallistumisesta tekee ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien koulutuspäällikkö. Jos opiskelija suorittaa täysin oman suunnitelmansa mukaan (vaihtoehto 4), hän vastaa itse mahdollisista kurssimaksuista. Aikuislukion opinto-ohjaaja ottaa vastaan ilmoittautumiset ylioppilaskirjoituksiin ja tiedottaa asiasta ammattiopiston opinto-ohjaajalle. Ylioppilaskirjoituksiin liittyvistä erityisjärjestelystä sovitaan lukuvuosittain. 8

9 3.3 Vapaasti valittavat opinnot Ammatilliseen perustutkintoon kuuluu 10 opintoviikon laajuiset vapaasti valittavat opinnot. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla oman koulutusalan tai muiden koulutusalojen ammatillisia tai ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen tai jatko-opintoihin valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. Vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta ja toteutus vaihtelee toimipisteittäin/tutkinnoittain ja niiden suorittaminen voi edellyttää siirtymistä toiseen toimipisteeseen. voi esittää myös osaamisen tunnustamista aiemmin hankitun osaamisen perusteella (liite Osaamisen tunnustaminen vapaasti valittaviin tutkinnon osiin). 4 Arviointi Arvioinnin tarkoituksena on ohjata ja auttaa opiskelijaa opinnoissaan ja osaamisen osalta kertoa, miten opiskelija on saavuttanut tutkinnon osalle asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Osaamisen arviointi tapahtuu kullekin tutkinnon osalle annettujen arviointikriteerien ja kohteiden perusteella. Nämä tulee tehdä selväksi opiskelijalle kunkin tutkinnon osan opintojen alkaessa. Oppimisen arviointi on opintojen aikaista palautetta siitä, miten opiskelija on edistynyt ja saavuttanut asetettuja tavoitteita. Oppimisen arvioinnissa käytetään arvosanoja S (suoritettu), T (täydennettävä) tai J (opinnot jatkuvat eikä arviointia ole vielä suoritettu). Ennen kunkin opintojakson päättymistä opiskelijan kanssa on käytävä arviointikeskustelu. Kriteerien mukaista hyväksyttyä osaamista arvioidaan seuraavalla asteikolla: 3(kiitettävä), 2(hyvä), 1(tyydyttävä). Tutkinnon osasta saa aina arvosanan 1-3 tutkinnon perusteissa määriteltyjen kriteerien perusteella. Jokainen tutkinnon osa tulee olla hyväksytysti suoritettu. Luvussa 5 on esitetty tarkemmin kunkin tutkinnon osan/opintojakson arvioinnin kohteet ja kriteerit. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvosanoista päättää kyseisten opintojen opettaja/ opettajat. Viimeisen opintojakson arvioinut opettaja neuvottelee muiden opettajien kanssa tutkinnon osan arvosanan antamisesta, jos kyseisen tutkinnon osan opettajia on ollut useita. Viimeisen arvosanan antanut opettaja merkitsee arvosanat opiskelijahallintajärjestelmään. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnissa painotetaan viimeksi osoitettua osaamista. 4.1 Osaamisen tunnustaminen n on oikeus esittää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella. Tutkintojen perusteissa määriteltyjen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ja lukio-opintojen tai aiemmin suoritetun toisen ammatillisen perustutkinnon atto-opintojen tunnustamisen tekee opinto-ohjaaja. Jos osaaminen on hankittu muulla tavalla, osaamisen tunnistaa ja tunnusta aina ko. tutkinnon osan opettaja. Jos opiskelija on suorittanut lukion koko oppimäärän tai toisen ammatillisen perustutkinnon ennen nykyisiä perustutkinto-opintoja, hän voi esittää osaamisen tunnustamista ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin (20ov), vapaasti valittavaiin opintoihin (10ov) ja muihin valinnaisiin tutkinnon osiin 9

10 (10ov). Jos opiskelija on suorittanut vain osia lukion oppimäärästä tai ammatillisesta perustutkinnosta, hyväksytysti suoritetut opinnot voidaan tunnustaa osaksi nykyistä ammatillista perustutkintoa tutkintojen perusteiden mukaan. Vapaasti valittaviin opintoihin osaamisen tunnustaminen tehdään opiskelijan esityksen mukaan Tredussa sovittujen periaatteiden mukaisesti (ks liite Osaamisen tunnustaminen vapaasti valittaviin tutkinnon osiin). 4.2 Arviointi erityisopetuksessa lle, joka erityisistä tukitoimista huolimatta (tai aikaisemmasta opiskeluhistoriasta päätellen) ei saavuta asetettuja tavoitteita, laaditaan opiskelijan, sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan, kanssa henkilökohtaiset, mukautetut tavoitteet. Tredussa on laadittu ohjeelliset mukautetut tavoitteet kieliopintoihin, matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan sekä yhteis-, yritys- ja työelämätietoon. Tarkemmat tiedot kustakin löytyvät luvusta 5. Nämä laaditut mukautetut tavoitteet ja arviointikriteerit ovat vain suuntaa-antavia ja on tärkeätä, että kunkin opiskelijan kohdalla kirjataan HOJKSiin henkilökohtaiset tavoitteet ja arviointikriteerit. Päätös mukauttamisesta tehdään yhdessä opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. Suunnitelman laatii aineenopettaja aina yhdessä erityisopettajan kanssa. On tärkeätä, että kaikki mukautettua tutkinnon osaa opettavat tietävät asetetut uudet tavoitteet ja kriteerit. Yhden opintojakson mukauttaminen ei merkitse automaattisesti koko tutkinnon osan mukauttamista. lle täytyy kertoa, että mukautetuin tavoittein suoritetut opinnot voivat muodostua esteeksi jatko-opintoihin hakeutuessa. Todistukseen tulee merkintä M) Tutkinnon osa(t) on suoritettu mukautetuin tavoittein (ja ammattitaitovaatimuksin= koskee ammatillisia tutkinnon osia) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998,20 mukaisesti. saa tutkintotodistuksen, vaikka arviointia on mukautettu. 4.3 Täydennettävät suoritukset ja arvosanojen korotukset lle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja, järjestetään mahdollisuus uusintaan. n tulee aina sopia ko. opintojen opettajan kanssa uusinnan sisällöstä, muodosta ja ajankohdasta. Uusintatilaisuudet määritellään lukuvuosittain ja toteutukset vaihtelevat toimipisteittäin. Tarkemmat tiedot aikatauluista ja toteutustavoista löytyvät opiskelijahallintojärjestelmästä (Wilmakäyttöliittymä). voi korottaa osaamisen arvioinnista annettua arvosanaa. Korotuksista tulee aina sopia erikseen ko. opintojen opettajan kanssa. Jos opiskelija haluaa korottaa saamiaan tutkinnon osan arvosanoja tutkinnon suoritettuaan ja saatuaan päättötodistuksen, tulee hänen ottaa yhteyttä ensin opinto-ohjaajaan. Em. korotukset voivat olla maksullisia. 10

11 5 Tutkinnon osat 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Äidinkieli 4 ov Äidinkieli 1 Opin ja osaan - integroidaan ammatillisiin aineisiin mahdollisuuksien mukaan arvioi omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti ymmärtää alaansa liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen osaa laatia ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt hallitsee oman alansa erilaiset puheviestintätilanteet Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suullisiin ja kirjallisiin tehtäviin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin. keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Tiedonhankinta ja tekstien ymmärtäminen opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä opiskelutaidot opiskelu ammatillisessa koulutuksessa lukutekniikka, muistiinpanotekniikka, K3 H2 T1 K3 M H2 M T1 M opiskelija tekee vastuullaan olevat tehtävät huolellisesti ja sovitusti toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisön jäsenenä hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselhankkii ammattialaansa liittyvää tekee vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta hakee ohjatusti ammattialansa 11 toimii selkeiden ohjeiden mukaan pyrkii toimimaan selkeiden ohjeiden mukaan pyrkii ottamaan vastaan selkeitä ohjeita seuraa opetusta erilaisissa oppimisympärispyrkii seuraamaan opetusta erilaisissa oppipyrkii seuraamaan opetusta tutussa

12 erilaisia oppimistapoja, erilaisia oppijoita, kirjaston käyttö koisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta Tampereen seudun ammattiopisto tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä töissä misympäristöissä oppimisympäristössä Kirjallinen viestintä oikeinkirjoituksen perusteet oikeinkirjoituksen perusteet kerrataan alakohtaisesti painottaen asiakirjoittaminen ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanoman että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa hallitsee kielenkäytön perusnormit sekä hioo tuottamiensa tekstien kieli- ja ulkoasua ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen käyttää sujuvaa lause- ja virkerakennetta ja jaksottaa tekstiä ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa tuntee oikeinkirjoituksen perusasioita tuottaa tekstiä ja tunnistaa oikeinkirjoituksen perusasioita tuottaa tekstiä pyrkii tuottamaan tekstiä Suullinen viestintä asiakirjastandardi, lyhyet asiakirjat (esim. kauppakirja, valtakirja, tiedote, ilmoitus, raportti tai työselostus), referaatti, tietoja viestintätekniikan soveltaminen mahdollisuuksien mukaan alakohtaisesti painottaen puheviestinnän perusteet sanaton ja sanallinen viestintä, kielenkäyttö kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvioinnin ja palautteen pohjalta laatii asianmukaisia asiakirjoja ja osaa soveltaa asiakirjamalleja soveltaa tekstilajin vaatimuksia omissa teksteissään kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä laatii asianmukaiset asiakirjat käyttää tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia ja muutakin tekstilajitietämystään kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjat käyttää mallin mukaan tekstilajiin kuuluvia vaatimuksia osallistuu oppimistilanteeseen käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa tekstin tuottamiseen osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteosallistuu keskusteluun ja vie keskusteosallistuu keskusteluun käyttämältoimii asiallisesti ja osaa ilmaista mielipiteitään pyrkii osallistumaan oppimistilanteeseen tutustuu tekstinkäsittelyohjelmaan pyrkii toimimaan asiallisesti ja ilmaisemaan ilmaisee itseään omalla tavallaan pyrkii toimimaan asiallisesti ja aktiivi- 12

13 eri tilanteissa, referointi luun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä pystyy muuntamaan viestintäänsä tilanteen mukaan lua tavoitteen suunnassa eteenpäin pyrkii muuntamaan viestintäänsä tilanteen mukaan lä puheenvuoroja kykenee ohjatusti ja asiallisesti muuntamaan viestintäänsä tilanteen mukaan mielipiteitään sesti, vaikka ei kielellisesti pystyisikään ilmaisemaan itseään perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä perustelee mielipiteensä ja väitteensä Äidinkieli 2 Tulkitsen ja tuotan - integroidaan ammatillisiin aineisiin mahdollisuuksien mukaan osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti tulkitsee erilaisia tekstilajeja ja kaunokirjallisuutta hyödyntää alansa ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä käyttää mediaa kriittisesti ja tuntee lähteidenkäytön periaatteet Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suullisiin ja kirjallisiin tehtäviin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin. keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Tiedonhankinta ja tekstien ymmärtäminen Mediaosaaminen opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä opiskelutaidot mediataito mediasanasto, oman K3 H2 T1 K3 M H2 M T1 M opiskelija hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa tuntee ammattialansa keskeiset 13 tunnistaa ja tuottaa mediatekstejä tunnistaa erilaisia mediatekstejä tunnistaa medioita

14 mediankäytön arviointi ja arvioi kriittisesti mediatekstejä Tampereen seudun ammattiopisto arvioida mediatekstejä mediat Kielen ja kulttuurin tunteminen erilaiset mediatekstit: tunnistaminen, tulkitseminen ja tuottaminen kielen- ja kulttuurintuntemus kirjallisuutta ja muita taidemuotoja alakohtaisesti painottaen osaa viitata käyttämiinsä lähteisiin ja tarvittaessa pyytää niihin käyttöluvan soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan sekä toimii suvaitsevasti osaa analysoida ja tulkita kirjallisuutta ja muita taidemuotoja tuntee tekijänoikeudet oikeutena ja velvoitteena, noudattaa tekijänoikeuksia mm. ilmoittamalla lähteensä ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan osaa eritellä kirjallisuutta ja muita taidemuotoja noudattaa ohjatusti tekijänoikeuksia tunnistaa oman kielen ja kulttuurienvälisen viestinnän merkityksen käyttää kirjallisuutta ja muita taidemuotoja elämyksellisesti tunnistaa oman kielen ja kulttuurin sekä eroja kulttuurien välillä tuntee ja käyttää eri taidemuotoja tunnistaa oman kielen ja kulttuurin merkityksen tuntee eri taidemuotoja tunnistaa oman kielen merkityksen Äidinkieli 3 Viestin ja vaikutan - integroidaan ammatillisiin aineisiin mahdollisuuksien mukaan keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin hallitsee työelämässä tarvittavat tekstitaidot osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä osaa toimia erilaisissa oman alansa vuorovaikutustilanteissa hallitsee oman alansa erilaiset puheviestintätilanteet kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu rakentavasti työpaikkansa viestintään opintojakson sisältö: esimerkkejä K3 H2 T1 K3 M H2 M T1 M aiheista ja sisäl- löistä työelämän kielenkäyttötilanteet opiskelija palaveri, neuvottelu, koko- toimii erilaisissa vuoro- toimii asiallisesti ja toimii asiallisesti vuoro- toimii asialli- pyrkii toimi- pyrkii toimi- 14

15 ustekniikka, kokousasiakirjat vaikutustilanteissa asiakaslähtöisesti, joustavasti ja vakuuttavasti kohteliaasti vuorovaikutustilanteissa vaikutustilanteissa sesti erilaisissa tilanteissa maan asiallisesti erilaisissa tilanteissa maan asiallisesti Kirjallinen viestintä Oman työn dokumentointi Työelämässä tarvittavat tekstitaidot ja tiedonhaku yksilö- ja ryhmäviestintätaidot keskustelut, puheet ammatillinen tiedonhaku, raportointi ja kirjoittaminen laajahko kirjallinen ammatillinen työ kirjallisen työn tekoa, kuten sisällöntuottoa sekä tarvittavien työkalujen käyttöä, esim. tekstinkäsittelyä, blogin kirjoittamista, videon/kameran käyttöä tai portfolion kokoamista työnhaku ja siihen liittyvät asiakirjat liikekirjeet (kuten reklamaatio, tarjouspyyntö, tarjous, tilaus, lasku) mahdollisuuksien/tarpeen mukaan alakohtaisesti painottaen osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti keskusteluun ja kantaa osaltaan vastuuta viestintäilmapiiristä perustelee monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioi vaikuttamispyrkimyksiä kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvioinnin ja palautteen pohjalta dokumentoi työtään selkeästi ja huolellisesti tarvittavilla välineillä hakee tietoa erilaisista lähteistä ja vaikeaselkoisistakin teksteistä sekä arvioi niiden luotettavuutta osallistuu keskusteluun ja vie keskustelua tavoitteen suunnassa eteenpäin perustelee monipuolisesti mielipiteensä ja väitteensä kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä dokumentoi työtään tarvittavilla välineillä ymmärtää sekä tekstin tarkoituksen ja sanohankkii ammattialaansa liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää luotettavia tekstejä ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön osallistuu keskusteluun käyttämällä puheenvuoroja perustelee mielipiteensä kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä dokumentoi työtään ohjatusti tarvittavilla välineillä hakee ohjatusti ammattialansa kannalta keskeistä tietoa selkeistä teksteistä ymmärtää ammattitaidon kannalta keskeisen osaa esitellä ja perustella mielipiteitään osaa esittää mielipiteensä pyydettäessä esittää mielipiteensä omalla tavallaan pystyy esittämään esityksen 15

16 Suullinen viestintä ammattialakohtaisesti tiedonhaku ja lähteiden käyttö työelämässä tarvittavia puhetilanteita, kuten oman työn esittely, työhaastattelu man että yksityiskohtien merkityksen, tekee johtopäätöksiä ja arvioi tekstin sisältöä ja ilmaisutapaa pystyy puhuessaan ylläpitämään vuorovaikutusta, osaa esittää asiansa havainnollisesti ja loogisesti sekä osaa yhdistää ja vertailla sen yksityiskohtia omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa suhteuttaen saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa viestintäänsä niin, että sitä on helppo seurata tekstin päätarkoituksen ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa tuntee ammatissa tarvittavia puheviestintätilanteita pystyy lukemaan esityksen yleisölle pystyy lukemaan esityksen omalla tavallaan pystyy esittämään esityksen Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suullisiin ja kirjallisiin tehtäviin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin Äidinkieli 4 Ammatillinen viestintä - integroidaan ammatillisiin aineisiin mahdollisuuksien mukaan ymmärtää alaansa liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen hallitsee työelämässä tarvittavat tekstitaidot hankkii eri tavoilla tietoa eri lähteistä sekä välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti osaa toimia työnhakutilanteessa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suullisiin ja kirjallisiin tehtäviin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin. keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Kirjallinen viestintä Oman työn dokumentointi opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä ammatillinen tiedonhaku, raportointi ja kirjoittaminen laajahko kirjallinen ammatillinen työ K3 H2 T1 K3 M H2 M T1 M opiskelija kirjoittaa tavoitteellisesti ja työstää tekstejään oman arvioinnin ja kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä 16 kirjoittaa ohjatusti ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä kirjoittaa tuetusti mallinmukaisen seloskirjoittaa tuetusti selostuksen tai raportin osaa kertoa työstään

17 Suullinen viestintä ammattialakohtaisesti kirjallisen työn tekoa, kuten sisällöntuottoa sekä tarvittavien työkalujen käyttöä, esim. tekstinkäsittelyä, blogin kirjoittamista, videon/kameran käyttöä tai portfolion kokoamista työelämässä tarvittavia puhetilanteita, kuten oman työn esittely, työhaastattelu palautteen pohjalta dokumentoi työtään selkeästi ja huolellisesti tarvittavilla välineillä pystyy puhuessaan ylläpitämään vuorovaikutusta, osaa esittää asiansa havainnollisesti ja loogisesti dokumentoi työtään tarvittavilla välineillä saa puhuessaan kontaktin kuulijoihinsa ja osaa rakentaa viestintäänsä niin, että sitä on helppo seurata dokumentoi työtään ohjatusti tarvittavilla välineillä tuntee ammatissa tarvittavia puheviestintätilanteita tuksen tai raportin kykenee ohjatusti laatimaan itselleen työhakemuksen kirjoittaa tuetusti työhakemuksen pyrkii kertomaan itsestään ja osaamisestaan Tutkintoalakohtaistaminen Oppimisympäristöt Luokkatilat, atk-tilat, kirjasto. Kun opintoja integroidaan ammatillisiin sisältöihin, oppimisympäristöt voivat olla myös ammatillisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristönä voivat olla lisäksi esim. museot, näyttelyt, teatterit, elokuvateatterit ym. Tutkinnon osan arviointi Kukin opintojakso arvioidaan osaamisena asteikolla 1 3. Kokonaisarvosanaa annettaessa painotetaan äidinkielen opintojen loppuvaiheen osaamista. Osaamisen tunnustaminen Osaaminen tunnustetaan taulukon mukaan. 17

18 18

19 Äidinkieli, suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä 1 Opin ja osaan hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn ymmärtää alansa kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen tuottaa ammatissa tarpeellisia ja muita tekstejä hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä alansa ammattisanaston ja sanontatavat hakee alaansa liittyvää tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi Keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä Arviointikriteerit T1 H2 K3 Tiedonhankinta Opiskelutaidot Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa hakee ohjatusti tietoa selkeistä teksteistä hakee tietoa teksteistä ja käyttää lähteitä hakee tietoa erilaisista lähteistä ja arvioi niiden luotettavuutta Tekstien ymmärtäminen lukutekniikka, muistiinpanotekniikka, kirjaston käyttö ymmärtää lyhyiden, käytännönläheisten tekstien päätarkoituksen ja tunnistaa oman alansa perussanastoa ymmärtää tekstin tarkoituksen ja pääsisällön ja osaa yhdistää sen tietoja omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa sekä ymmärtää jonkin verran oman alansa perussanastoa ymmärtää tekstin pääsisällön ja tarkoituksen lisäksi myös yksityiskohtia ja vertailee näitä omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa sekä tuntee alansa perussanastoa 19

20 Kirjallinen viestintä oikeinkirjoituksen perusteet kerrataan alakohtaisesti painottaen, kirjoitetun kielen rakenteita opiskelijoiden kielitaidon mukaan kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa kirjoittaa tekstejä tutuista abstrakteista aiheista ja kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista ja työtehtävistään sekä käyttää laajaa sanavarastoa ja vaativiakin lauserakenteita asiakirja-asettelu, tekstinkäsittelyn perusteet laatii tuetusti ja mallin mukaan asiakirjan laatii ohjatusti mallinmukaisia asiakirjoja laatii mallinmukaisia asiakirjoja ja työstää tekstejään oman arvioinnin ja palautteen pohjalta Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot keskusteluun osallistuminen, sanaton ja sanallinen viestintä, kielenkäyttö eri tilanteissa, suomen kielen ääntäminen ymmärtää opiskelua tai oman alansa työtä käsittelevää puhetta ja tavallista sanastoa sisältävää keskustelua ja osallistuu ohjatusti vuorovaikutustilanteisiin ymmärtää yleisiä aiheita ja asiatietoa sisältävää sekä omaan ammattialaansa liittyvää keskustelua ja osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ymmärtää konkreetin ja abstraktin sekä omaa ammattialaa käsittelevän puhutun kielen, erottaa erilaiset puhetyylit ja osaa tiivistää kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat sekä toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työyhteisönsä jäsenenä 20

21 Kielenopiskelu Esimerkiksi sanakirjan ja internetin käyttö kielenopiskelussa tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita ja osaa arvioida oman kielitaitonsa kehittymistä soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi sekä ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti soveltaa erilaisia kielenopiskelun strategioita ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna sekä kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suullisiin ja kirjallisiin harjoituksiin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin. Opintojaksossa painottuvat elinikäisen oppimisen avaintaidoista 1, 2 ja 10 Suomi toisena kielenä 2 Tulkitsen ja tuotan ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan alansa kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään tuottaa ammatissa tarpeellisia ja muita tekstejä osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan hakee alaansa liittyvää tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä Arviointikriteerit T1 H2 K3 21

22 Mediaosaaminen Mediataito (mediasanasto, oman mediankäytön arviointi) Erilaiset mediatekstit: tunnistaminen, tulkitseminen ja tuottaminen tunnistaa eri medioita ja mediatekstejä käyttää keskeisiä viestintävälineitä ja osaa arvioida mediatekstejä hyödyntää monipuolisesti viestintävälineitä ja arvioi kriittisesti mediatekstejä Kielen ja kulttuurin tunteminen Suomalainen viestintä työelämässä tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja työelämän toimintatapoja sekä ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatavoista sekä soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suullisiin ja kirjallisiin harjoituksiin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin. Opintojaksossa painottuvat elinikäisen oppimisen avaintaidoista7, 8, 10 ja 11. Suomi toisena kielenä 3 Viestin ja vaikutan hallitsee sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, että hänellä on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn Keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä Työelämän kielenkäyttötilanteet Arviointikriteerit T1 H2 K3 22

23 Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Tavoitteelliset keskustelut, kuten esimerkiksi palaveri tai neuvottelu. Kokoustekniikka, kokousasiakirjat. kertoo tutuista asioista ja selviytyy epävirallisista keskusteluista kertoo tavallisista, konkreeteista aiheista sekä viestii asiallisesti ja käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja monenlaisia rakenteita viestii selkeästi kokemuspiiriinsä ja ammattialaansa liittyvissä tilanteissa sekä useimmissa käytännöllisissä ja sosiaalisissa tilanteissa sekä muodollisissa keskusteluissa, käyttää kielen rakenteita ja laajaa sanastoa Yksilö- ja ryhmäviestintätaidot Esimerkiksi keskustelut, puheet, esitelmä. pyydettäessä osaa esittää mielipiteensä ja pitää lyhyen esityksen sovitusta aiheesta esittää mielipiteensä ja pitää esityksensä sovitulla tavalla osaa esitellä ja perustella mielipiteitään sekä pitää mielenkiintoisen ja ansiokkaan esityksen Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja suullisiin ja kirjallisiin harjoituksiin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin. Opintojaksossa painottuvat elinikäisen oppimisen avaintaidoista 2 ja 11. Suomi toisena kielenä 4 Ammatillinen viestintä ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn tuottaa ammatissa tarpeellisia ja muita tekstejä osaa toimia ammatissaan suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan keskeisten toimintatapojen mukaan hakee alaansa liittyvää tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tekee muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. 23

24 Keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä Kirjallinen viestintä Oman työn dokumentointi Ammatillinen tiedonhaku, raportointi ja kirjoittaminen Kirjallinen opinnäytetyöraportti, joka voi olla esimerkiksi työselostus, tutkielma tai työssäoppimisraportti Arviointikriteerit T1 H2 K3 kirjoittaa ohjatusti mallin mukaan selostuksen tai raportin, muokkaa ja korjaa tekstiään ohjatusti kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä ja muokkaa ja korjaa tekstiään kirjoittaa ammattitaidon kannalta keskeisiä tekstejä ja työstää tekstejään tavoitteellisesti oman arvioinnin ja palautteen pohjalta Työelämässä tarvittavat tekstitaidot Työnhaku ja siihen liittyvät asiakirjat. Kielenhuoltoa opiskelijan kielitaidon mukaan. laatii ohjatusti ja mallin mukaan asiakirjoja, joissa käyttää suppeaa sanastoa ja yksinkertaisia lauserakenteita laatii mallinmukaisia asiakirjoja ja käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä laatii mallinmukaisia asiakirjoja, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja kirjalliseen opinnäytetyöraporttiin sekä mahdolliseen suulliseen esitykseen ja itsearviointiin. Opintojaksossa painottuvat elinikäisen oppimisen avaintaidoista 1, 2, 7, 8, 10 ja 11. Suomi toisena kielenä 5 Opin ja kertaan ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja seuraa vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kykenee osallistumaan työskentelyyn 24

25 saa virikkeitä ja elämyksiä tutustuessaan alansa kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään tuottaa ammatissa tarpeellisia ja muita tekstejä hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet sekä alansa ammattisanaston ja sanontatavat Keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet Opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä Arviointikriteerit T1 H2 K3 Tekstien ymmärtäminen Erilaiset tekstilajit (esim. kaunokirjallisuus, uutistekstit ym.) ymmärtää lyhyitä tekstejä, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä ammattialansa sisältöjä käsitteleviä tekstejä ymmärtää tekstejä oman alansa tai yleisistä aiheista sekä jonkin verran päättelyä vaativia tekstejä, hahmottaa tekstin sisällön ja sen tarpeellisuuden ymmärtää itsenäisesti tekstejä myös abstrakteista aiheista, jotka voivat liittyä myös oman alan työhön, osaa etsiä ja yhdistellä tietoja ja soveltaa niitä erilaisiin tehtäviin Kirjallinen viestintä kirjallisen ilmaisun, kielen rakenteiden ja sanaston kertausta tarpeen mukaan kirjoittaa lyhyen, sidosteisen tekstin tutuista aiheista sekä hallitsee yleisissä ja ammatillisissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet kirjoittaa tekstejä sekä tutuista abstrakteista ja oman ammattialansa aiheista, käyttää monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita sekä kirjoittaa ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä myös abstrakteista aiheista sekä työtehtävistään, yhdistelee tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja tekstiinsä, hallitsee laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi 25

26 Kielen ja kulttuurin tunteminen Suomalainen viestintä työelämässä tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan normeja ja työelämän toimintatapoja sekä ottaa huomioon kulttuurienvälisen viestinnän omassa vuorovaikutuksessaan soveltaa tietoaan suomalaisen yhteiskunnan normeista ja työelämän toimintatavoista sekä soveltaa kulttuurienvälistä viestintää ja omaa kulttuuriosaamistaan Kielenopiskelu Esimerkiksi sanakirjan ja internetin käyttö kielenopiskelussa tuntee erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteita soveltaa erilaisia kielenopiskelun työtapoja ja käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä ymmärtämisen avuksi soveltaa opiskelussaan erilaisia kielenopiskelun strategioita sekä käyttää sanakirjoja ja muita tietolähteitä tuottamistehtävien apuna Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja kirjallisiin harjoituksiin sekä kirjalliseen kokeeseen tai muuhun vastaavaan näyttöön ja itsearviointiin. Opintojaksossa painottuvat elinikäisen oppimisen avaintaidoista 1, 2 ja Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1ov Tavoitteet selviytyy alan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista ruotsin kielellä ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa Sisältö Yleiset sisällöt kaikissa TREDU:n perustutkintojen opetussuunnitelmissa kielen perusrakenteiden kertaaminen tervehdykset ja kohteliaisuudet itsestä ja omasta työstä kertominen 26

27 palvelutilanteet työ- ja turvallisuusohjeet lomakkeiden täyttö Tampereen seudun ammattiopisto Ammatilliset painotukset TREDU:n kunkin perustutkinnon ssa alan perussanasto ja kielenkäyttötilanteet soveltuvin osin integrointi ammatillisiin aineisiin Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Integroidaan mahdollisuuksien mukaan erilaisissa oppimisympäristöissä. Arviointi arvioinnin kohteet: ks arviointitaulukko ja elinikäisen oppimisen avaintaidot arviointimenetelmät: opiskelija osoittaa osaamisensa tuntiosaamisena, kotitehtävin ja muilla opettajan antamilla tehtävillä, esim. ryhmä- tai parityönä, kokeella tai oppimispäiväkirjan avulla arviointi edellyttää, että opiskelija tekee opintoihin kuuluvat opettajan määräämät tehtävät, sekä noudattaa työaikoja, ymmärtää ja noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja sekä sopii mahdollisista poikkeamista etukäteen arviointi asteikolla T1, H2 tai K3 arvosana hyvä H2 vastaa Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikolla kuullun ja tekstin ymmärtämisessä kielitaidon taitotasoa A1.3 A2.1 ja puhumisessa ja kirjoittamisessa taitotasoa A1.3 A2.1 (lisätietoja ja kuvausasteikko löytyy perustutkinnon perusteet asiakirjasta) Tutkinnon osan arviointitaulukko keskeiset sisällöt ja arvioinnin kohteet opintojakson sisältö: esimerkkejä aiheista ja sisällöistä K3 H2 T1 K3 M H2 M T1 M opiskelija 27

28 Tiedon hankinta Tekstien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä käyttää sanakirjoja, myös sähköisiä, ja muuta lähdeaineistoa hankkiakseen lisätietoa omaa alaa käsittelevistä vieraskielisistä yksinkertaisista ohjeistuksista kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita tai tilauslistoja käyttää sanakirjoja ja jonkin verran myös muita tietolähteitä, kuten esimerkiksi sähköisiä. mallin mukaan kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä kuten työ- ja turvallisuusohjeet tuntee sanakirjojen ja muiden tietolähteiden käytön periaatteet ymmärtää apuvälineitä käyttäen lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten viestien sisällön osaa hakea arkielämän tietoa ymmärtää lyhyitä, selkeitä ja yksinkertaisia omaan elämään ja työhön liittyviä kirjallisia viestejä osaa hakea yksittäisiä sanoja sanastoista ymmärtää apuvälineitä käyttäen yksinkertaisista kirjallisista viesteistä sanoja ja ilmauksia osaa toimia helppojen ja suullisten ohjeiden mukaan tilanteissa, joita on harjoiteltu paljon tunnistaa joitain yksittäisiä, tuttuja sanoja ja hyvin lyhyitä ilmaisuja esim. kuvan avulla osaa toistaa hyvin yksinkertaisia ilmaisuja ja sanoja mallin mukaan Vuorovaikutus ja työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen Kielen ja kulttuurin merkitys toimii tavanomaisimmissa viestintätilanteissa sekä kasvotusten että puhelimessa ja tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin aseman monikulttuurisessa Suomessa selviytyy rutiininomaisista päivittäiseen elämään liittyvistä puhetilanteista, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja käyttää yksinkertaista, keskeistä sanastoa ymmärtää ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen kohdatessaan pohjoismaalaisia kertoo muutamalla sanalla itsestään tai tutuista asioista omassa työssään on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksestä osaa ilmaista itseään hyvin lyhyesti suullisesti kaikkein tutuimmissa arkitilanteissa osaa toimia tutuissa vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutilanteissa, kirjallisten ja suullisten viestien mukaan on tietoinen ruotsin kielen ja kulttuurin asemasta Suomessa kertoo tuettuna mallin mukaan tutuista asioista muutamalla sanalla, esim. henkilötietonsa. pystyy toistamaan yksinkertaisia ilmaisuja sekä tunnistamaan oman alansa perussanastoa ja symboleja on tietoinen ruotsinkielisestä ympäristöstä Suomessa kertoo avustettuna irrallisilla sanoilla esim. kuvasta on kuullut Ruotsista ja ruotsin kielestä Kielenopiskelu kokeilee uusia strategioita ja oppimistapoja tunnistaa omien oppimisstrategioidensa vahvuuksia ja heikkouksia tunnistaa omat oppimisstrategiansa omaa positiivisen asenteen kielen opiskeluun omaa positiivisen asenteen kielen opiskeluun, vaikka se on usein hankalaa ilmeisistä kielellisistä vaikeuksista huolimatta yrittää suoriutua tehtävistä 28