Yhtiöiden Siilinjärven tuotantolaitoksia koskeva ympäristölupa ja Kemphos Oy:n vesitalouslupa,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 79/06/2 Dnro ISY-2004-Y-272 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Yhtiöiden Siilinjärven tuotantolaitoksia koskeva ympäristölupa ja Kemphos Oy:n vesitalouslupa, Siilinjärvi LUVAN HAKIJAT Kemphos Oy PL Siilinjärvi Kemira Oyj PL Helsinki Minelco Oy Helsinki HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Yhtiöt hakevat ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa Siilinjärvellä olevien laitosten toimintojen jatkamiseen. Kemphos Oy hakee samalla vesilain mukaista lupaa veden ottoon Sulkavanjärvestä, Kuuslahdesta ja avolouhoksesta, Sikalammen täyttämiseen, Mustin rikastushiekka-alueen vesialtaan rakentamisesta johtuvaan valuma-alueen muutokseen sekä vesialtaan osalta lupaa rakentamisen ja toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Siilinjärven tehtaiden kokonaisuuteen kuuluvat Kemphos Oy:n fosforihappoliiketoiminta, Kemira GrowHow Oyj:n lannoiteliiketoiminta ja Minelco Oy:n kiilleliiketoiminta. Kemphos Oy vastaa kaivoksen, rikkihappo-, typpihappo-, fosforihappo-, lannoite- ja biotiittituotetehtaan toiminnoista. Lisäksi tehdaskokonaisuuteen kuuluvat voimalaitos, kaksi kemiallista jätevedenpuhdistamoa, satama sekä sivukivien, rikastushiekan kipsin ja pasutteen läjitysalueet. Kemira Oyj vastaa kipsipigmenttitehtaan ja Minelco Oy kiilletuotetehtaan toiminnasta.

2 2 (90) SIJAINTI Yhtiöiden toiminnat sijaitsevat Siilinjärven kunnan Hamulan, Kaaraslahden, Kasurilan, Koivumäen, Kolmisopen ja Kuuslahden kylissä useilla eri tiloilla. Kiinteistöjen haltija on Kemphos Oy. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Yhtiöiden toiminnat ovat lupavelvollisia ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin 4 kohdan sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b, 4 a, d, f, 7 a, b ja 12 a sekä 3 momentin mukaan. Ennen ympäristönsuojelulainsäädännön voimaan tuloa myönnetyn luvan nojalla toimivalle lannoitetehtaalle on tullut hakea ympäristölupaa viimeistään mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n mukaisesti. Vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuun vesiympäristön muuttamiseen, 2 luvussa tarkoitettuun rakentamiseen, 9 luvussa tarkoitettuun veden johtamiseen muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi ja toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavettä poistuu pohjavesiesiintymästä muuten kuin tilapäisesti yli 250 m 3 /d, on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto käsittelee lannoitetehtaan toimintaa koskevan ympäristöluvan ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1 a) kohdan perusteella. Siilinjärven tehdasalueella toimivilla laitoksilla on sellainen ympäristösuojelulain 35 :n 4 momentin mukainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Tällaisen toiminnan luvan ratkaisee ympäristölupavirasto ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin (252/2005) nojalla. Ympäristölupavirasto myöntää luvan vesilain 2 luvun 2 :n mukaan vesistöön rakentamiseen tai sen aiheuttamaan vesiympäristön muutokseen, 7 luvun 1 :n mukaan vesistön järjestelyyn sekä 9 luvun 2 :n ja 7 :n mukaan veden ja pohjaveden ottamiseen. TOIMINTOJA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Luvat Kuopion lääninhallituksen ympäristölupapäätös /9Y seuraavien terveydenhoitolain, ilmansuojelulain ja jätehuoltolain mukaisten lupa-, ilmoitus- ja suunnitelmaratkaisujen siirtämisestä Kemira Chemicals Oy:lle: - Siilinjärven kunnan sijoituspaikkaviranomaisen antamat sijoituspaikkaluvat: pasutekasa (Myllykoski Oy) , pasutekasa (Kemira Oy) 1983, lannoitetehdas , tehdaslaitoksen sijoittaminen , koerikastamo , kaivoksen sijoittaminen , kaatopaikka , rikastamon laajennus ja apatiittituotannon lisääminen , rikkihappo- ja fosforihappotehtaan laajennus, voimalaitoksen ja korjaamon

3 3 (90) Kaivosoikeudet laajennus , CoCoat-tehtaan sijoittaminen , kiilletehtaan sijoittaminen , kipsin läjitysalue (Kuopion lääninoikeuden päätös , rautapasutevarasto (Kuopion lääninoikeuden päätös ) ja rautapasutevarasto Kuopion lääninhallituksen päätökset ilmansuojeluilmoituksen tarkastamisesta: nro 389Y, nro 330Y, nro 189Y ja nro 9Y. - Kuopion lääninhallituksen päätös jätehuoltosuunnitelman hyväksymisestä nro 190 Y Kemira Oy Siilinjärven tehtaat sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätös Kemira Chemicals Oy:n Siilinjärven toimipaikan laitoksia ja jätteiden käsittelyä koskeva ympäristölupapäätös 0695 Y , Pohjois-Savon ympäristökeskus sekä korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös nro 935. Kipsin läjitysalueen laajentaminen (1C), ympäristölupapäätös nro 0695 Y , Pohjois-Savon ympäristökeskus Uusioraaka-aineiden hyödyntäminen lannoitetuotannossa, ympäristölupapäätös nro 0695 Y , Pohjois-Savon ympäristökeskus Kemira Chemicals Oy:n Siilinjärven tehtaiden ja kaivoksen veden ottamista ja jätevesien Juurusveteen johtamista koskeva päätös nro 68/99/2, Itä-Suomen vesioikeus sekä Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös nro 00/0050/4. Siilinjärven avolouhoksen itäpuolelta pumpattavan veden Sikopuroon johtamisesta koskevan suunnitelman ja pumpatun veden kuormitustarkkailun hyväksyminen, Pohjois- Savon ympäristökeskus Kaivostoiminta Siilinjärvellä perustuu kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämään kaivosoikeuteen Särkijärvi -nimisessä kaivospiirissä apualueineen nro 1298/1b sekä kaivospiirin laajennuksiin ja apualueiden muutoksiin ja lisäyksiin , nro 1298/1C ja , nro 1298/1a-c sekä , nro 1298/1d. (Kauppa- ja teollisuusministeriö on antamallaan päätöksellä päättänyt kaivosoikeuden siirron Kemira Chemicals Oy:ltä Kemira Phosphates Oy:lle. ) Kauppa- ja teollisuusministeriö on liittänyt Saarisenjärven apatiittimalmiesiintymän käyttöalueen kaivospiiriin sekä Mustin altaan länsipuolelta vesialtaaksi tarkoitetun ja Ansanmäen sivukiven läjitysalueeksi tarkoitetun alueen kaivospiirin apualueiksi kaivoskirjalla nro 1298/1e. Kaavoitus Siilinjärven kaivos- ja tehdasalue on voimassa olevassa Pohjois-Savon seutukaavassa merkitty teollisuusalueeksi.

4 4 (90) LAITOSTEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Siilinjärven kaivos- ja tehdasalue on pohjois-etelä suunnassa, 2 3 km leveä ja noin 12 km pitkä sekä noin ha laaja Kemphos Oy:n omistuksessa oleva alue. Tehdasalue on toiminta-alueen kaakkois-/eteläosassa kantatien 75 (Nilsiäntie) ja Juurusveden Laukanrannan välissä. Tien pohjoispuolella sijaitsevat apatiittikaivos, rikastamo sekä kipsin ja sivukiven läjitysalueet. Rautatie Joensuuhun kulkee kipsin läjitysalueen länsipuolelta ja kaivoksen itäpuolelta. Raasion ja Mustin rikastushiekan läjitysalueet ovat alueen pohjoisosassa. Alueen (kaivoksen) länsipuoli rajoittuu Sulkavanjärveen. Apatiittiesiintymä on 16 km pitkä, enimmillään 700 metriä leveä ja sen tunnettu syvyys on 800 m. Siilinjärven kirkonkylän keskustaajama sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä lähimpien teollisuusalueen rakennusten ja kaivosalueen sivukivikasojen lounaispuolella. Kaivos- ja tehdasalueen länsipuolella on Kolmisopen, pohjoispuolella Koivumäen ja idässä Heinämäen sekä etelässä ja kaakossa Kuuslahden kylät. Kirkonkylän taajamassa asuu liki asukasta ja kylien asukasluku on noin Sulkavanniityn asuinalue on 0,8 km:n ja lähimmät yksittäiset asuinrakennukset ovat noin 0,5 km:n etäisyydellä kipsin läjitysalueesta. Rikastamolta ja pasutteen läjitysalueelta on matkaa lähimpiin asuntoihin noin 0,6 km. Raasion rikastushiekka-altaan etelä-, länsi- ja pohjoispuolella on asuinrakennuksia muutaman sadan metrin etäisyydellä. Myös Mustin altaasta noin 0,5 km:n päässä on asutusta. Toiminta-alueen maasto on mäkistä. Alueen eteläosassa maasto kohoaa tasolle +140 m ja rikastushiekka-alueen itäpuolella tasolle m. Kaivoksen itäpuolella Kuusimäki ja Jaakonmäki ja pohjoispuolella Ansanmäki ovat tasolla +160 m. Sulkavanjärven veden pinnan taso on +84,9 m ja Kuuslahdessa +81,8 m. Alueen maaperä muodostuu pääasiassa kalliosta, hienoainespitoisesta moreenista sekä muista hienorakeisista kerrostumista. Maaperä on yleisesti huonosti vettä läpäisevää. Pohjavedenpinnan korkeudet vaihtelevat valuma-alueiden latvaosien yli m:sta Juurusveden ja Sulkavanjärven ranta-alueiden tasoon m. Kaivosalueella sijaitsee viisi valuma-aluetta. Pohjois-eteläsuuntaisen vedenjakajan itäpuolelta pinta- ja pohjavedet virtaavat Juurusveteen ja länsipuolella Sulkavanjärveen. Alueella ei ole pohjaveden hankintaan tärkeitä pohjavesialueita. Vesistö Kaivos- ja tehdasalue sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Nilsiän reitin valuma-alueella (4.6). Kaivosalueen itäpuolella, etelään tehdasalueen poikki kulkee vedenjakaja, jonka itäpuolen alueet kuuluvat Juurusveden valuma-alueeseen (4.61) ja länsipuoliset alueet Siilinjoen valuma-alueen (4.65) vedenjakaja-alueeseen. Alueen pohjoisosa on Siilinjoen valuma- alueen ja Naarvanjoen valuma-alueen (4.59) vedenjakaja-aluetta. Veden laadun yleisluokituksen perusteella Juurusveden Kuuslahden veden laatu on tyydyttävä. Muilta osin Juurusveden veden laatu on hyvä. Kolmisopen, Sulkavanjärven, Pieni-Sulkavan sekä Siilinjärven veden laatu on tyydyttävä. Kaivostoiminta on pienentänyt valuma-alueilta valuvien vesien määrää, minkä vuoksi veden vaihtuvuus järvissä on hidastunut.

5 5 (90) Kemphos Oy:n jätevedet johdetaan Kuuslahteen. Tehdasalueelta johdetaan normaaleja kuivatusvesiä Sulkavanjärveen ojia myöten. Siilinjärven kunnan puhdistetut asumajätevedet johdetaan Juurusveteen. Luonnonsuojelukohteet lähialueilla Ilman laatu Melu ja tärinä Toimipaikan lähialueilla ei ole suojelukohteita. Lähimmät suojelualueet ovat lintujensuojeluohjelmaan kuuluva Kevätön-järvi 4,5 km länteen/lounaaseen sekä Natura alueverkostoon kuuluvat Hirvisuo ja Eitikansalon suot 6,5 km ja 7 km kaivospiiristä pohjoiseen ja koilliseen. Kyseisiin alueisiin toiminnalla ei ole vaikutusta. Laitosten toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Myös vaikutukset ympäristössä ovat pienentyneet. Siilinjärven keskustaajaman ilmanlaatuun vaikuttaa eniten liikenne. Siilinjärven keskusta-alueen ilmanlaatu kuvattuna ilmanlaatuindeksillä oli vuonna ,6 % ajasta hyvä, 12, 3 % ajasta tyydyttävä, 1,0 % ajasta välttävä ja 0,04 % ajasta huono. Kuivalla ja tuulisella säällä (5-7 kertaa vuodessa) rikastushiekan läjitysalueelta kulkeutuu pölyä alueen ulkopuolelle. Suurimmat mitatut laskeumat ovat olleet 1,5 g/ m 2 /kk. Viime vuosina fluorilaskeuma on ollut suurimmillaan tehdasalueella 0,260-0,470 mg/m 2 /vrk ja Kuuslahden itärannalla, noin 2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta, 0,021-0,034 mg/m 2 /vrk. Vuonna 1999 tehdyn bioindikaattoriselvityksen mukaan haitallisia vaikutuksia aiheuttavia kuusen neulasten rikkipitoisuuksia on edelleen teollisuuslaitosten lähettyvillä. Kasvillisuudelle erittäin haitallisia fluoripitoisuuksia (>30 µg/g) on vain yhdellä koealalla ja luonnollisesta taustasta poikkeavia fluoripitoisuuksia esiintyy vain tehdasalueen läheisyydessä. Jäkälävaurioalue on tehdasalueen ympärillä kasvanut. Lyhytaikaista melua ja tärinää aiheutuu louhintaräjäytyksistä. Räjäytyksiä tehdään 2-3 kertaa kuukaudessa. Räjäytysten aikana mitataan tehdasalueen konttorirakennuksessa sekä painetta että tärinää. Vuonna 1997 tehdyn meluselvityksen mukaan kipsin päiväaikaisen maksimaalisen läjitystoiminnan aiheuttaman melun 55 dba vyöhykkeen etäisyys on noin 360 m. Lähimmällä asuinpaikalla, 800 m:n etäisyydellä, päiväajan keskimelutaso on 46 dba. Normaalitoiminnan päiväaikainen 55 dba meluvyöhyke on 280 m ja keskimelutaso lähimmän asuinpaikan kohdalla 43 dba. Yöaikaisen normaalitoiminnan (myös maksimitoiminta) 45 dba meluvyöhyke on 270 m ja keskimelutaso lähimmän asuinpaikan kohdalla 33 dba. Erittäin hiljaisissa ympäristöolosuhteissa ja vähän ääntä vaimentavissa sääolosuhteissa läjitystoiminnan ääni on kuultavissa muutamien kilometrien etäisyydellä. Erittäin hiljaisia ympäristöolosuhteita ei Siilinjärven keskusta- ja asuntoalueilla esiinny edes yöaikaan mm. vilkkaan liikenteen vuoksi.

6 6 (90) Liikenne ja liikennejärjestelyt Tehdasalueen sisällä eniten raskasta liikennettä aiheuttavat apatiittirikasteen siirto, pasutteen levitystyöt, prosessikipsin ja lietteiden ajot, maatalouskalkin lastaus ynnä raaka- ja apuaineiden sekä tuotteiden siirrot. Vuonna 2003 tehtaalle saapui tai tehtaalta lähti keskimäärin 69 maantiekuljetusta ja 75 rautatievaunua. Oheisessa taulukossa on kuvattu tehdas- ja kaivosalueen sisäinen liikenne. Kuljetettava aines Määrä, t Kuljetuksia, kpl Tekninen typpiliuos Kalkki Biotiitti Kipsi Apatiitti Malmin ja sivukiven kuljetus Sisäinen liikenne yhteensä Sisäinen liikenne taajuus/vrk Ajoneuvoliikenne on ympärivuorokautista. Rautatieliikenne tapahtuu pääosin päiväsaikaan. Kuormat saapuvat yleensä aamupäivällä ja lähtevät iltapäivällä. Sataman käyttöaste on ollut vähäinen, aluskäyntiä vuodessa. Ratapiha-alueella tapahtuu ammoniakin, rikkikiisun, typpi-, rikki-, fosfori- ja fluoripiihapon sekä lannoitteiden lastausta ja purkua. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Siilinjärven toimipaikalla toimivat liiketoimintayksiköt ovat fosforihappoliiketoiminta päätuotteena fosforihappo, lannoiteliiketoiminta päätuotteena lannoitteet, prosessikemikaalit päätuotteena tekninen typpiliuos, kalsiumsulfaattipigmentti-liiketoiminta päätuotteenaan paperinpäällystyspigmentti ja kiilleliiketoiminta päätuotteena kiilletuotteet. Toiminta Siilinjärvellä on alkanut vuonna 1969 ja alueella olevan fosforiesiintymän hyödyntäminen vuonna Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Siilinjärven toimipaikalla tuotannon raaka-ainepohja perustuu oman kaivoksen fosforiin, läheisen Pyhäsalmen kaivoksen pyriittiin rikin raaka-aineena sekä tuontiraaka-aineisiin. Päätuotannon yhteydessä syntyvien sivutuotteita hyödynnetään tuottamalla mm. paperinpäällystyspigmenttejä, maanparannusaineita, kalliomurskeita ja raaka-aineita eri sovelluksiin. Tuotantotoiminta jakautuu fosforiketjuun (kaivos energiantuotanto ja fosforihappotuotanto), lannoitteiden valmistukseen, paperinpäällystyspigmenttien valmistukseen ja kiilletuotteiden valmistukseen oheis- ja sivutuotteineen. Oheisessa taulukossa on esitetty tehdaslaitosten tuotteet ja tuotanto.

7 7 (90) Tehdaslaitos Tuotanto Vuosi 2003, t Enimmäistuotanto, t/a Kaivos/avolouhos Kokonaislouhinta Rikastamo Apatiittirikaste Kalsiitti Markkinoiden mukaan Murskeet Biotiittituotanto Biotiittituote Rikkihappotehtaat Rikkihappo Typpihappotehdas Typpihappo Fosforihappotehdas Fosforihappo Fluoripiihappo Lannoitetehdas Lannoitteet Tekniset typpiliuokset Ammoniakkivesi Kipsipigmenttitehdas Kipsipigmentti Kiilletuotetehdas Kiilletuotteet Kaivos Apatiittimalmin louhinta ja rikastaminen aloitettiin Siilinjärven avokaivoksella vuonna Fosforimalmiesiintymää louhitaan avolouhoksena 14 m:n pengerväleillä poraamalla ja räjäyttämällä 2-3 kertaa/kk. Malmia kaivoksella louhitaan n t/a, kokonaislouhinnan ollessa t/a. Irti räjäytetyn malmin urakoitsija lastaa maansiirtoautoihin ja kuljettaa karkeamurskaukseen. Sivukivi ( k-m 3 /a) varastoidaan kaivospiirin alueen läjitysalueilla ja osin hyödynnetään maanrakennusaineena. Louhintaräjähteenä käytetään Kemiitti -nimistä emulsioräjähdysainetta. Kemiittiä valmistetaan ja käytetään t/a. Rikastamo Louhe esimurskataan karkeamurskaimella 25 cm:n kappalekokoon ja kaksivaiheisessa hienomurskauksessa noin 80 %:sti alle 12 mm:n raekokoon. Murskauksessa syntynyt pöly erotetaan kuitusuodattimilla. Malmimurske syötetään kahdelle jauhatuslinjalle ja hienonnetaan vesilietteessä tanko- ja kuulamyllyissä. Jauhatuksesta malmi johdetaan valmennuksen kautta vaahdotuspiiriin. Valmennuksessa malmilietteeseen lisätään rikastuskemikaalit. Esivaahdotuksessa apatiitti erotetaan mahdollisimman tarkasti. Esivaahdotuksen rikastushiekka johdetaan vedenpoistosyklonien ja välisakeutuksen kautta suoraan rikastushiekan pumppaukseen allasalueelle. Esirikaste puhdistetaan kertausvaahdotuksissa. Rikasteesta poistetaan vesi sakeuttamalla ja suodattamalla. Tuote johdetaan suodatuksen jälkeen ulkovarastoon, josta se kuljetetaan kuorma-autoilla asiakkaille. Rikkihappotehtaat ja pasutot Rikkihappoa valmistetaan kolmen pasuton ja kahden rikkihappotehtaan avulla fosforihappo- ja lannoitetehtaan käyttöön. Rikkirikaste eli pyriitti tuodaan tehtaalle jatkuvina junakuljetuksina ja siirretään kuljettimilla pasuttojen päiväsiiloihin tai rikastevarastoon. Rikkirikaste poltetaan (pasutetaan) pasuteuuneissa (2 x 22,4 MW ja 1 x 28 MW) leijupetitekniikalla. Palamisessa muodostuu rikkidioksidikaasua, pasutetta (rautaoksidia) ja lämpöä. Rikkidioksidikaasu puhdistetaan pasutepölystä sykloneilla ja sähkösuodattimilla. Erotettu pasute jäähdytetään, kostutetaan ja siirretään kuljettimilla pasutteen läjitysalueelle.

8 8 (90) Typpihappotehdas Fosforihappotehdas Lannoitetehdas Pasuton noin 12 %:nen ja 400 C:nen SO 2 -prosessikaasu jäähdytetään ja puhdistetaan edelleen rikkihappotehtaan pesutorneissa ja märkäsähkösuodattimissa. Rikkidioksidi hapetetaan katalyyttisesti kaksoiskontaktilaitteistoissa. Syntynyt SO 3 -prosessikaasu imeytetään väkevään rikkihappoon. Kaasuun jäänyt rikkidioksidi (2-3 %) hapetetaan uudessa katalyyttikerroksessa, jolloin saavutetaan korkea SO 2 :n hapettumishyötysuhde (99,8 %). Rikkihappo laimennetaan 93 %:ksi tuotehapoksi ( t/a) ja johdetaan varastosäiliöihin. Oman tuotannon lisäksi rikkihappoa tuodaan toimipaikalle lähinnä junakuljetuksina. Pasutuksessa syntyvä lämpö sidotaan prosessilämpökattiloissa korkeapainehöyryksi (60 bar, 480 C), joka hyödynnetään tehdashöyryksi ja voimalaitoksella sähköksi. Hapetuksessa, imeytyksessä ja laimennuksessa vapautuva lämpö otetaan talteen kattilan syöttöveden lämmityksessä ja kaukolämpönä. Typpihapon raaka-aineena käytettävä ammoniakki tuodaan tehtaalle rautatiekuljetuksina. Tehdasalueella säiliövaunut puretaan t:n paineelliseen varastosäiliöpalloon. Puskurivarastona on t:n jäähdytetty säiliö. Typpihapon valmistusprosessissa höyrystetty ammoniakki johdetaan %:n ilmaseoksena platinakatalyytille ja poltetaan typen oksideiksi. Prosessi on paineellinen (4,8 bar, 895 C). Hapettamiseen käytetään puhdistettua ilmaa. Typen oksideja sisältävä kuuma kaasu jäähdytetään useassa vaiheessa, jolloin typen oksidit ja vesihöyry lauhtuvat lauhdehapoksi ja väkevöityvät imetystornissa HNO 3 -tuotehapoksi (60-65 %). Poistokaasun typenoksidit pelkistetään typeksi ja vedeksi vanadiinipentoksidin toimiessa katalyyttinä. Typpihappotehtaan prosessilämpö hyödynnetään lannoitetuotannossa tuotteiden kuivauksessa. Typpihappotehtaan yhteydessä on ammoniakkiveden valmistuslaitos. Laitoksessa ammoniakki liuotetaan veteen %:ksi ammoniakkivesiliuos-tuotteeksi. Ammoniakkiveden valmistukseen liittyvät päästöt ja vesikierrot ovat osana typpihappoprosessia. Fosforihappoprosessi on jatkuvatoiminen di-hydraattiprosessi. Prosessin raaka-aineet ovat apatiittirikaste, rikkihappo ja vesi. Apatiitti reagoi vesilietteessä rikkihapon kanssa ja reaktorilinjassa syntyy laimeaa fosforihappoa (28 %) ja kipsiä. Seoksesta kipsi erotetaan ja pestään tasosuodattimella. Suodatuksissa sivutuotteena erotettu ja pesty prosessikipsi siirretään hihnakuljettimilla kipsin läjitysalueelle. Laimeasta fosforihaposta haihdutetaan vettä alipainehaihdutuksessa, jolloin laimea happo väkevöityy tuotehapoksi. Haihtuva kaasu sisältää fluoria, joka on peräisin apatiitista (fluoria 2,4-2,7 %). Fluori kerätään talteen fluoripesureissa fluorivetyhappona (H 2 SiF 6, 27 %). Fluorin, arseenin ja sulfaatin suhteen puhtaampaa prefohappoa valmistetaan perustuotantoon integroidulla prosessilla. Tehtaalla on myös mahdollista valmistaa perustuotantoon integroidulla hapon puhdistusprosessilla elintarvikelaatuista fosforihappoa. Puhdistusprosessit eivät aiheuta ympäristöön erilliskuormitusta. Lannoitetehdas tuottaa moniravinteisia lannoitteita jatkuvatoimisessa reaktorilinjassa apatiittirikasteesta, typpi-, rikki- ja fosforihaposta, ammoniakista sekä kalium- ja hiven-

9 9 (90) raaka-aineista. Lannoiteliemi kuivataan kahdessa rinnakkaisessa rakeistusrummussa. Pääosa kuivausilmasta tuotetaan typpihapon valmistusprosessista ja tarvittava lisälämpö kahdella raskasta polttoöljyä polttavalla kuumailmakehittimellä. Kuivatut, seulotut ja jäähdytetyt rakeet pinnoitetaan paakkuuntumisen ja pölyämisen estämiseksi ja siirretään kypsymään kahteen tuotevarastoon. Lopputuotteet pakataan säkkeihin asiakkaille toimitettavaksi. Pieni osa lannoitteista toimitetaan irtotuotteena. Tekninen typpiliuos Lisäksi lannoitetehtaalla valmistetaan ammoniakista ja typpihaposta ammoniumnitraattia jatkuvatoimisessa reaktorissa, teknisten typpiliuosten raaka-aineeksi. Tekninen typpiliuos valmistetaan panosreaktorissa annostelemalla ammoniumnitraattiin kalsium- tai natriumnitraattia ja vettä. Liuos pumpataan varastosäiliöihin ja käytetään toimipaikalla räjähdysaineen raaka-aineena sekä toimitetaan myös ulkopuolisille asiakkaille. Voimalaitos Kiilletuotetahdas Biotiittituotetehdas Kipsipigmenttitehdas Voimalaitos on sähköteholtaan 26 MW:n höyryvoimalaitos. Korkeapainehöyry (100 t/h; 60 bar, 480 C) saadaan pääasiassa rikki- ja typpihappotehtaalta. Tuotantolaitosten energiatarpeen varmistaa raskasta polttoöljyä käyttävä 19,8 MW:n apukattila, jota käytetään satunnaisesti ja lyhyitä aikoja kerrallaan korkeapainehöyryn tuotantohäiriöiden aikana. Sähköenergiaa tuotetaan vuosittain n. 140 GWh. Voimalaitos vastaa tehdasalueen kaukolämmön jakelusta. Minelco Oy omistaa kiilletuotannon koneet ja laitteet ja vastaa kiilleliiketoiminnasta. Kiilletuotannon toimitilat on vuokrattu Kemphos Oy:ltä. Apatiittimalmi sisältää runsaasti kiillemineraaleja. Raakakiille erotetaan apatiitin vaahdotuksen jäännöslietteestä painovoiman ja seulonnan avulla. Tuote seulotaan ja jauhetaan haluttuun karkeuteen. Tuloksena on puhdas flogopiittikiillettä sisältävä rikaste. Tuote kuivataan öljyä polttoaineena käyttävillä kuivaimilla. Kiilletuotteet varastoidaan tehtaalla terässiiloissa. Tuotteet (enintään t/a) toimitetaan asiakkaille irtotavarana tai pakkauksissa. Kiillerikasteiden pääkäyttökohteita ovat muovit ja rakennelevyt. Biotiittirikaste on samaa kiillemassaa kuin malmikin, josta apatiittivaahdotussa on erotettu apatiitti. Biotiitin valmistuksessa käytetään vaahdotusta, jolloin tuotteen karbonaattitasoa saadaan laskettua. Lopuksi tuote suodatetaan ja kuivataan rumpusuotimella ja toimitetaan asiakkaille suoraan tehtaalta. Biotiittia käytetään lannoitteiden raaka-aineena. Se korvaa tuontiraaka-aineita ja maanparannusaineita. Kipsipigmenttiliiketoiminta ja tuotanto kuuluvat Kemira Oyj:lle. Tehtaalla on oma henkilöstö ja organisaatio.

10 10 (90) Kipsipigmenttitehdas valmistaa fosforihappotehtaan kipsistä kipsipigmenttilietettä, jota käytetään paperin päällystykseen. Kipsi lietetään veteen ja epäpuhtaudet poistetaan seulomalla ja vahvamagneettierottimella. Puhdistettu kipsi suodatetaan rumpusuodattimella. Kuiva-ainepitoisuudeltaan 80 %:n kipsikakku dispergoidaan ja jauhetaan haluttuun hiukkaskokoon. Jälkikäsittelyssä säädetään tuotteen hiukkasjakauma. Tuote pumpataan varastosäiliöihin ja toimitetaan asiakkaille säiliöautokuljetuksina. Satama Kemphos Oy:n teollisuussatama sijaitsee teollisuusalueella Kuuslahden Laukanrannassa. Satama-alue on erotettu tehdasalueesta omalla aidalla. Satama-alueelle käynti tapahtuu lukitun portin kautta. Sataman toiminta on määritelty toimintajärjestelmässä, jossa on toimintaohje toimipaikan sataman purku- ja lastaustoiminnoille. Siilinjärven toimipaikalle/-lta kuljetetaan vesiteitse lannoite- ja fosforihappotuotannon raaka-aineita sekä tiettyjä lannoitelopputuotteita. Pääosa toimituksista, esimerkiksi alusilica saapuvat ns. irtotavaratoimituksina ja tietyt materiaalit, kuten kalsiumnitraatti, säkitettyinä. Laivan purun ja lastauksen yhteydessä estetään materiaalin joutuminen vesistöön sekä vältetään pölyämistä tehdasalueella. Sataman käyttö viime vuosina on ollut vähäistä, alusta/vuosi. Satamassa käy myös toisen yhtiön aluksia noin 5 kertaa vuodessa tuoden merihiekkaa. Jätteiden keräilytarve on vähäinen. Tarvittaessa yhtiö järjestää ulkopuolisen jätteen kuljettajan, joka toimittaa jätteet asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätteen kuljettajina käytetään samoja yrityksiä kuin mitä tehdaslaitoskin käyttää. Sataman jätehuollosta on tehty jätehuoltosuunnitelma ja se sisältyy lupahakemukseen. Raakaveden otto ja käsittely Tehtaan pintavesilaitos ottaa raakavettä Kuuslahdesta noin m 3 /d. Vesi käytetään prosessi- ja talousvetenä. Jäähdytysvettä otetaan Kuuslahdesta noin m 3 /d, jonne vesi myös palautetaan. Raakavettä rikastamolle otetaan Sulkavanjärvestä noin m 3 /d ja avolouhoksesta noin m 3 /d. Vesien johtaminen ja jätevesien käsittely Toimipaikan vedenotto sekä jäähdytys-, valuma- ja jätevesien johtaminen säilyvät pääosin ennallaan louhosveden joustavampaa johtamistarvetta ja tehtaan jäähdytysvesien johtamiskapasiteetin lisäystä lukuun ottamatta. Jäähdytysveden johtamiskapasiteettia lisätään ottamalla käyttöön entinen painevesiputki. Sulkavanjärvestä otettava rikastamon ja kiilletuotetehtaan jäähdytysvesi ohjataan rikastamon vesikiertoon. Voimakkaasti ravinnepitoiset tai happamat vedet otetaan toimipaikan kiertovesijärjestelmään. Pasutteen, kipsin ja lannoitteiden varastointi- ja käsittelyalueiden valumavedet sekä tehtaiden pesu- ja vuotovedet johdetaan kiertoon tai suoraan prosessivedeksi. Kierron ylitevesi, saniteettivesi, tehtaiden piha-alueen valumavedet, korjaamoiden pesupaikkojen vedet, ratapihan ja pakkaamon alueen kuivatusvedet sekä kipsikuljettimen ja kantatie 75:n välisen ojan vedet käsitellään kemiallisella puhdistamolla. Kuivatusvedet muodostavat puolet jätevedenpuhdistamolla käsiteltävästä vedestä.

11 11 (90) Tehtaan kemialliselle puhdistamolle tulevien vesien määrä ja laatu vaihtelevat. Jäteveden epäpuhtaudet saostetaan kalkilla. Kemiallisessa puhdistamossa käsitellään jätevettä keskimäärin 44 m 3 /h sammutetun kalkin annostuksen ollessa 0,5-1 kg/m 3. Pääosa saostusflokista laskeutuu kahdessa 500 m 3 :n maavaraisessa esiselkeytysaltaassa. Esiselkeytyksen ylite johdetaan m 3 :n maanvaraiseen jälkiselkeytysaltaaseen. Altaista poistettu liete sijoitetaan kipsikasan lietealtaaseen. Saniteettialtaan liete viedään Siilinjärven jätevedenpuhdistamolle. Jälkiselkeytysaltaalta puhdistettu vesi johdetaan ylivuotokaivon kautta avo-ojaa pitkin Kuuslahteen. Avo-ojaan liittyy ammoniakkiaseman jäähdytysvesiviemäri, jonka tuoma vesimäärä on keskimäärin 27 m 3 /h ja suurimmillaan 50 m 3 /h. Kemiallisen puhdistamon kuormitus sisältyy toimipaikan Kuuslahden kuormitukseen. Kemiallisen puhdistamon kuormituksen pienentämiseksi sekä kipsi- ja kiertovesialtaan vesitaseen varmentamiseksi on mahdollista, että fosforihappotehtaan kipsi- ja kiertovesialueen laimeita vesiä käsitellään rikastushiekan kalsiitin kanssa rikastamon vesikierrossa. Kuormitus on mukana tällöin Sikopuron raportoinnissa. Tehdas- ja kipsin läjitysalueen ympäristön pintavedet ohjataan Sulkavanjärven Särkilahteen johtavaan ojaan. Ojan aiheuttama kuormitus sisältyy Sulkavanjärven kuormitukseen. Sulkavanjärveen ei tulevaisuudessakaan ohjata varsinaisia jätevesiä. Avolouhokseen kertyvä pohja- ja valumavesi johdettiin lupajakson alkupuolella rikastamon vesikiertoon. Lupajaksolla on toteutettu avolouhoksen N-jatkeelta vesien johtaminen Pirttilahden ojan kautta Sulkavanjärveen vuodesta 2001 alkaen Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kanssa sovitulla tavalla. Pumppauksen ajankohtana N-jatkeelta pumpattu vesi on ollut puhtaampaa kuin Pirttilahden ojan vesi. Tämä kuormitus sisältyy Pirttilahden ojan kuormitukseen. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päivätyllä päätöksellä louhosveden johtamista muutettiin niin, ettei louhosvesiä enää ohjata rikastamon vesikiertoon vaan ne koeluontoisesti johdetaan Itäaltaasta ylivuotona altaan itäpuolitse kulkevaan avo-ojaan, joka laskee Sikopuroon. Louhosveden laatu on ollut ammoniumtyppipitoisuutta lukuun ottamatta Jaakonlammesta puhdistamon kautta Sikopuroon johdetun veden laatua parempaa. Esitetyt johtamisjärjestelyt ovat pienentäneet pumppausten investointi-, käyttö- ja huoltokustannuksia samoin kuin kemikalointikustannuksia. Lisäksi johtamisjärjestelyt ovat vakauttaneet kesäaikaista rikastamon toimintaa. Koska kyse oli kokeiluista, jotka tässä ympäristölupahakemuksessa tulee arvioida uudelleen, hakija esittää kyseisten johtamisjärjestelyjen jatkamista edelleen tulevalla lupajaksolla. Rikastamon vesikiertoon johdetaan kaivosvedet, piha-alueiden hulevesiä, kiilletehtaan vesijakeet, kaivoksen saniteettivedet ja autosäiliöiden pesuvedet sekä varastosäiliöalueen likaiset vedet. Rikastamon vedet pumpataan rikastushiekan kantoaineena Mustin altaaseen, jonne rikastushiekka pääosin läjittyy. Mustin altaasta erottunut vesi pumpataan Raasion altaaseen, josta se laskee Jaakonlammen altaaseen. Jaakonlammen altaasta vesi palautetaan rikastamolle. Vesikierron ylitevesi käsitellään Sikopuron puhdistamossa. Puhdistamo koostuu kemikalointiosasta, jossa ferrisulfaatti annostetaan selkeytysaltaaseen johdettavaan veteen. Maa-

12 12 (90) pohjaisen selkeytysaltaan tilavuus on m 3. Kesäisin kemikaaliannostus voi olla korkea (280 g/m 3 ). Puhdistamolta puhdistettu vesi johdetaan Sikopuroa pitkin Kuuslahteen. Sikopuroon johdettu yliteveden aiheuttama kuormitus sisältyy Kuuslahden kuormitukseen. Ympäristön puhtaammat valumavedet johdetaan öljynerotuskaivojen ja laskeutusaltaiden kautta Sulkavanjärven Pirttilahteen. Pirttilahteen laskevan ojan aiheuttama kuormitus sisältyy Sulkavanjärven kuormitukseen. Sivukiven, rikastushiekan, kipsin ja pasutteen käsittely Sivukiven läjitys Vuonna 2003 tuotannossa syntyi sivukiveä t/a, rikastushiekkaa t/a, kipsiä t/a ja pasutetta t/a. Sivukivestä hyödynnettiin valtaosa mm. murskeena, sepelinä ja kivituotteina ( t) pääosin omassa käytössä. Rikastushiekkaa hyötykäytettiin t, pasutetta 10 t ja kipsiä t. Hyödyntämättömät sivutuotteet läjitetään toimipaikan alueelle. Kaivoksen kokonaislouhintamäärä on noin 13 Mt/a, josta syntyy sivukiveä noin 1,1 Mt/a. Sivukivestä hyödynnetään valtaosa ja loput läjitetään. Sivukiveä on sijoitettu viidelle läjitysalueelle: Kaakkoisläjitys, Länsiläjitys, Itäläjitys, Lounaisläjitys ja Luoteisläjitys. Länsi- ja Kaakkoisläjitys ovat täynnä. Lounaisläjitys ei ole aktiivisessa käytössä. Länsiläjitys sijaitsee avolouhoksen länsipuolella. Sen pinta-ala on 15,7 ha ja sinne on läjitetty sivukiveä 2,5 Mm 3. Alue on täytetty tasolle +174 m. Länsiläjityksen lounaispuolella, tasolla +140 m oleva tasannealue on peitetty maa-aineksilla ja siihen on istutettu koivun ja männyn taimia. Kaakkoisläjitys on avolouhoksen itäpuolella Nilsiäntien vieressä ja sen pinta-ala on 6,2 ha. Kaakkoisläjitys on täytetty tasolle +120 m ja siellä on sivukiveä runsaat 0,6 Mm 3. Alueelle on läjitetty myös maa-aineksia ja se on suljettu ja poistettu käytöstä. Sivukivikasan luiskaan on istutettu heinänsiemeniä ja Nilsiäntielle näkyvä sivu on maisemoitu. Lounaisläjitys sijaitsee avolouhoksen lounaispuolella Sulkavanjärven rannalla. Alueen suunniteltu pinta-ala on 41,8 ha, josta maan läjitykseen käytetään 8,6 ha ja sivukiven läjitykseen 33,2 ha. Alueen läjityskapasiteetti on yhteensä 8,4 Mm 3, josta sivukiven läjityskapasiteettia 7,3 Mm 3. Lounaisläjityksen keskellä on allas pehmeille maa-aineksille. Sivukivi läjitetään etelä- ja pohjoispäähän tasolle +130 m. Läjityksen Sulkavanjärven puoleinen sivu ja eteläosan laki on maisemoitu maalla ja nurmetettu. Pohjoisrinnettä kiertävä 2-8 m:n penger on peitetty ja kaivoksen tien varressa olevat penkereet on peitetty ja nurmetettu. Käytössä olevat läjitysalueet ovat itä- ja luoteisläjitys. Itäläjitys sijaitsee avolouhoksen itäpuolella noin kilometrin etäisyydellä Nilsiäntiestä. Alueen pinta-ala on 52 ha ja kokonaistilavuus 16 Mm 3. Alueen täyttö on aloitettu länsiosasta. Itäläjitys nousee korkeimmillaan pohjoisosassa tasolle +180 m ja keskellä tasolle +170 m. Luoteisläjitys sijaitsee avolouhoksen luoteispuolella. Alueen suunniteltu pinta-ala on 26 ha, josta maan läjitykseen käytetään 19 ha ja sivukiven läjitykseen 7 ha. Sivukiven lä-

13 13 (90) Rikastushiekka jityskapasiteetti on 1,4 Mm 3. Tarkoituksena on, että luoteisläjitys yhdistyy myöhemmässä vaiheessa suunnitteilla olevaan Ansanmäen läjitysalueeseen. Ansanmäki Kaivostoiminnan jatkaminen vuoden 2010 jälkeen edellyttää uusien alueiden käyttöönottoa sivukivien läjitykseen. Uusia sivukiven läjitysalueita on käsitelty laajasti alueelle tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Uuden sivukiviläjitysalueen rakentaminen Ansanmäelle arvioitiin parhaaksi vaihtoehdoksi. Alueella sijaitseva liito-oravan reviiri pystytään kiertämään luiskan linjauksen sisäänpäin vedolla. Alueen keskellä jäävää pientä umpilampea, Sikalampea, ei voida kiertää ja sen täyttämiseen haetaan lupaa. Ansanmäen sivukiviläjitys sijaitsee pääosin Ansanmäen etelärinteessä. Läjitysalueen pinta-ala on 52 ha, läjitystilavuus 12 Mm 3 ja korkein läjitystaso +190 m. Noin 12 m levät turvahyllyt ovat tasoilla +160 ja Sivukivi läjitetään noin 42 asteen kulmaan. Sikalampi Rikastushiekan läjitys Sikalammen pinta-ala on 0,32 ha. Siilinjärven kunnan alueelta löytyy 98 alle 1 ha:n kokoisia yhtenäisiä vesialueita, joista suurin osa on lampia. Sikalammen kuivatus ei vaaranna pienten lampien yleistä luonnontilaa eikä kyseisen luontotyypin suojelutavoitteita Siilinjärven kunnan alueella. Sikalampi kuivatetaan kiertämällä se painopenkalla tasossa +145 m ja täyttämällä louheella. Vesi ohjataan Ansamäen läjityksen itäpuolen ojaston kautta Pirttilahteen (suunnitelmapiirros Sikalammen täyttö 1:4 000, ). Kuivatuksen aikaista veden laatua seurataan Pirttilahden ojan tarkkailupisteessä. Tarvittaessa vesi voidaan johtaa kaivoksen prosessivesijärjestelmään Jaakonlammen kautta. Sivukivien läjitysalueen jälkihoito Sivukiviläjitykset eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita eikä niistä leviä ympäristöön pölyä. Sivukiviläjitykset maisemoidaan Maisemavisio -suunnitelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tämän maisemoinnin tarkoituksena on läjitysten sovittaminen maisemakuvaan. Läjityskasoihin tehdään täyttövaiheessa välitasanteita (turvatasoja), jotka peitetään maa-aineksella ja niille istutetaan puita. Tasanteita peitetään vähitellen läjitysalueen täytön myötä. Rikastushiekka sisältää pääasiassa piitä, magnesiumia, kalsiumia ja kaliumia. Selvitysten mukaan epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ja orgaanisen aineksen osuus ovat alhaiset. Rikastushiekka täyttää pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavalta jätteeltä vaaditut kriteerit. Raasion allas Raasion allasta on käytetty vuosina rikastushiekan läjitysaltaana. Altaan kokonaispinta-ala on noin 170 ha, josta vesiallasta noin 110 ha. Altaaseen on pumpattu

14 14 (90) yhteensä noin 8,1 Mt (5,1Mm 3 ) rikastushiekkaa. Nykyisin Raasion altaaseen johdetaan rikastushiekkaa ainoastaan Mustin altaan pumppauslinjan muutos- ja kunnossapitotöiden aikana, jolloin rikastushiekka johdetaan altaan koillisnurkkaan. Pääasiassa Raasion allasta käytetään rikastamon kiertovesialtaana, jonka kautta Mustin altaalle rikastushiekan mukana pumpattu vesi ja allasalueiden valumavedet johdetaan Jaakonlammen altaaseen ja edelleen rikastamon prosessivedeksi. Ylimääräinen vesi puhdistetaan Sikopuron puhdistamolla ja johdetaan Kuuslahteen. Raasion altaan länsiosa on syysmuuttavien kahlaajalintujen suosima alue. Alue on arvokas vesilintujen ja törmäpääskyjen pesimisalueena. Vuosina Raasion altaan kaakkoisnurkasta peitettiin noin 6 ha:n alue cm:n vahvuisella moreeni- ja multamaakerroksella, johon istutettiin koivun, männyn ja kuusen taimia. Lisäksi alueella on hyödynnetty yhdyskuntajäteveden puhdistamolta muodostuvaa kompostia. Muilta osin alueen hiekkapintaan on muodostunut pioneerilajien muodostama ruohikko. Raasion altaan itäreuna on ollut maanparannusbiotiitin nostoalueena. Nykyisin alue on maisemoitu. Biotiitin nosto on mahdollista tulevaisuudessa. Mustin allas Vuodesta 1983 rikastushiekka on pumpattu Mustin altaaseen. Mustin altaan kokonaispinta-ala on noin 800 ha, josta vesiallasta ha. Mustin altaaseen on vuoden 2003 loppuun mennessä sijoitettu 139,1 Mt rikastushiekkaa. Padotuskorkeuden nosto tasolta +134,5 m tasoon +142 m mahdollistaa altaan käytön nykyisellä läjitystekniikalla vuoteen Suurin vedenkorkeus rikastushiekka-altaalla on +140 m kahden metrin routimisvaran takia. Mustin allasta täytetään rikastushiekalla (noin 9 milj. märkä-t/a) sen itäreunalla olevan putkilinjan purkaushaaroja vuorotellen käyttäen. Länsipuolen laajennus: vesiallas Kaivostoiminnan jatkaminen vuoden 2010 jälkeen edellyttää uusien alueiden käyttöönottoa rikastushiekan läjityksessä. Vaihtoehtoina on tarkasteltu nykyisen vesialtaan padon korottamista ja vesialtaan laajentamista alueen länsipuolelle. Vesiallasvaihtoehto mahdollistaa pitkällä aikavälillä parhaiten rikastushiekan ja veden turvallisen varastoinnin ja hallinnan. Rakennusmassojen tarve saavutettavaan hyötytilavuuteen suhteutettuna on alle viidesosa patokorotusvaihtoehdon tarpeeseen. Vesiallasvaihtoehdon rakennusaika on merkittävästi lyhyempi, viivästysriski pienempi, säännöstelytilavuusturva parempi ja rakennusaikaiset haitat rajatumpia kuin korotusvaihtoehdossa. Vesiallasvaihtoehto parantaa kaikkien muiden vaihtoehtojen toteutettavuutta tulevaisuudessa. Tuulen aiheuttama pölyn irtoaminen hiekan pinnasta ja maisemavaikutukset on helpommin hallittavissa matalassa rakenteessa. Vesiallasvaihtoehdon etuna on myös parempi luontainen turvallisuus etenkin rakennusaikana, mutta myös pitkällä aikavälillä sekä häiriötilanteissa. Haitallisina ympäristövaikutuksina on Kolmisopen lammen valumaalueen pieneneminen edelleen noin 10 % vähentäen veden vaihtuvuutta (nykyinen valuma-alueen pienennys on noin 40 %) sekä alueen poistuminen muusta käytöstä ja Mustin yksityistien linjauksen muuttuminen. Lisäksi altaan alueelta on löydetty liito-oravan reviiripuu. Vesialtaan rakentamiseksi tarvittavat maa-alueet ovat Kemphos Oy:n omistuksessa. Uusi vesiallas (suunnitelmakartta ) toimii prosessiveden selkeytys-, varastoja tasausaltaana. Vesi johdetaan nykyiseltä alueelta painovoimaisesti ylivuotokynnyksen

15 15 (90) yli altaan pohjoispäähän. Altaan pohjalle on arvioitu laskeutuvan korkeintaan 1 % rikastushiekasta eli noin 0,08 Mt/a. Altaan pinta-ala on 1 km 2 ja allastilavuus 7,8 Mm 3. Padon harjakorkeus on +135 m ja patolinjan pituus m. Pato on rakenteeltaan vinosydäminen vyöhykepato (tyyppipoikkileikkaus A ja B 1:500, ). Pato perustetaan kantavan pohjamoreenin ja osin kallion varaan. Allasalueen maaperän vedenjohtokyky on pieni ja pohjaveteen suotautuva vesimäärä vähäinen. Patorakenteen läpi suotautuva vähäinen vesimäärä päätyy Kolmisoppeen Syrjänlammen, Syrjäjoen ja Perkkiönpuron kautta. Uuden padon myötä suotovesien määrä hieman kasvaa, mutta veden laatuun sillä ei ole vaikutusta. Täydennys Altaan rakentamisaikana olemassa olevat vesiuomat pyritään säilyttämään niin pitkään kuin se rakennusteknisesti ja veden mahdollisen samentumisen vuoksi on mahdollista. Kiintoaineen kulkeutuminen vesistöön estetään pintavalutuskentällä. Patolinjan alavimman kohdan, Perkkiön alueen, massanvaihdon yhteydessä rakennetaan alueelle laskeutusallas, jonka ylivuoto laskee suoalueelle. Rakennusaikaisia vesiä tarkkaillaan päivittäin silmämääräisesti ja alueen ulkopuolelta otetaan vesinäyte kerran viikossa vedenlaadun (ph, sähkönjohtokyky ja kokonaisfosfori) varmistamiseksi. Rikastushiekka-alueiden jälkihoito Rikastushiekan läjitysalueen jälkihoitotöihin kuuluvat maisemointi sekä valumavesien kerääminen ja johtaminen. Kompostoitua jätevedenpuhdistamolietettä käytetään kaivoksen alueella kasvukerroksena teiden luiskissa ja rikastushiekka-alueella. Lisäksi jälkihoitotöihin kuuluvat alueen kunnossapito ja tarkkailu. Rikastushiekasta ei pitkänkään ajan kuluessa aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kipsi Kipsi sisältää lähinnä kalsiumia, rikkiä, fosforia ja piitä. Kipsistä liukenee fluorideja ja sulfaatteja direktiivin (2003/33/EY) tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle annettuja raja-arvoja enemmän. Sen sijaan liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) on raja-arvoa selvästi alhaisempi. Kipsin läjitys Tehtaiden lounaispuolella Nilsiäntien vieressä olevalle läjitysalueelle on vuodesta 1969 alkaen läjitetty kipsiä runsaat 32 Mt. Vuodesta 1992 on läjitysaluetta vaiheittain laajennettu. Laajennusalue ja nykyinen läjitys muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden (85 ha). Alueelle on tarkoitus sijoittaa 43 Mm 3 kipsiä vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa kipsi läjitetään korkeuteen +160 m ja toisessa vaiheessa loppukorkeuteen +190 m, jolloin läjityksen korkeus on m maanpinnasta. Kipsi siirretään fosforihappotehtaalta hihnakuljettimella ja läjitetään porrasmaiseksi kasaksi, jonka luiskien kaltevuus on noin 1:2. Läjitys tehdään ns. päätypengerrysperiaatteella niin, että tuoreen kipsin haihdutuspinta-ala on mahdollisimman pieni. Siten fluoriyhdisteiden haihtuminen kipsistä on mahdollisimman vähäistä. Kipsi levitetään ja tiivis-

16 16 (90) tetään rinne- tai kaivinkoneella. Kipsipigmenttitehtaalle ja muualle raaka-aineeksi toimitettava kipsi läjitetään erilleen kipsikasan päälle. Laskennallisen vakavuustarkastelun mukaan kipsikasan vakavuus on riittävä ja kasan liukumisvaaraa ei esiinny Aluksi löyhään tilaan jäävä kipsi painuu, jolloin se tiivistyy merkittävästi ja sen lujuus lisääntyy. Kipsikasan sisäisellä vedenkorkeudella on oleellinen merkitys kasan kokonaisvakavuudelle. Vedenkorkeus kasan keskiosassa on +122 m (kasan pohjan korkeus +115 m ja yläpinnan korkeus +155 m). Kipsin läjitysalueen IC laajennuksen varmuus murtumista vastaan on arvioitu riittäväksi. Laajennusalueen maaperä on kantavaa kitkamaata, moreenia, avokalliota ja louhikkoa. Laajennusalueelle rakennetun valumavesien keruualtaan pohjalla maa on laihaa savea ja savista silttiä. Kipsin läjitysalue sijaitsee vedenjakajan länsipuolella, josta pohjavedet purkautuvat Sulkavanjärven Särkilahteen ja osaksi Sulkavansalmeen. Alueella ei esiinny laajempaa yhtenäistä pohjavesialuetta. Vanhan läjitysalueen pohjaa ei ole tiivistetty. Laajennusalueen pohja on tiivistetty ensimmäisessä täyttökerroksessa 1-1,5 m:n vahvuiseksi, jonka jälkeen tiivistettävän kerroksen paksuus on enintään 0,8 m. Keinotekoinen eriste muodostuu alusrakenteen varaan rakennettavasta mineraalitiivisteestä ja sen yläosaan kipsiveden vaikutuksesta muodostuvasta "betonoituvasta" kerroksesta. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysarvo K on vedenläpäisevyyskokeiden perusteella arvioitu olevan 10-9 m/s. Moreenitiivisteen päälle on tehty kiviainessalaojat hydraulisen paineen poistamiseksi. Valumavesien keruualtaan (kipsivesiallas) pohjan alla olevat vettä johtavat maa-ainekset ja muta vaihdetaan hienoainesmoreeniin. Altaan pohja tiivistetään kahteen kertaan n. 70 cm:n paksuisella hienoainesmoreenilla. Tiivistetyn moreenin pintaan asennetaan bentoniittimatto, joka peitetään ohuella moreenikerroksella. Tällä rakenteella päästään vedenläpäisevyyden K-arvoon Vanhoja altaita ei ole tiivistetty em. tavalla. Vanhoista altaista allas 7 poistuu käytöstä kipsiläjityksen itälaajennuksen myötä. Kuitenkin vanhojen altaiden allaspenkereet on tiivistetty allasalueelta saadulla siltillä, laihalla savella ja moreenilla, jonka vedenläpäisevyyden K-arvo on välillä 10-6, m/s ennen tiivistymisilmiötä. Kipsin läjitysalueen pohjois- ja itäreunalle on sijoitettu lieteallas (5 000 m 2 ), johon sijoitetaan tehtaan kemiallisen puhdistamon lietettä sekä kipsipigmenttitehtaan hylkykipsilietettä. Allas sijoittuu likaisen kipsin sijoitusalueen viereen. Altaan reunat on korotettu tasolle +110 m ja altaan tilavuus on m 3. Kipsipitoisen jätteen sijoituspaikka Kipsin läjitysalueen pohjoispuoliseen rinteeseen noin 0,4 ha:n alueelle läjitetään kipsin ja happamien suolojen likaamaa metalli-, muovi- ja puujätettä (noin m 3 /a). Alueelle on vuoden 2003 loppuun mennessä varastoitu t kipsipitoista jätettä. Jäte läjitetään korkeana penkkana, moreenipohjauksen päälle tasoon +110 m. Alueelle mahtuu jätettä noin m 3. Suoto- ja valumavesien keräys ja käsittely Kipsikasalta valuvat ja suotautuvat kipsipitoiset vedet kerätään kipsivesiojiin. Ojitus toteutetaan läjityksen edistymisen myötä laajennusvaiheittain. Kipsivesiojat ulottuvat tiivii-

17 17 (90) seen maakerrokseen tai kallioon. Vanhalta läjitysalueelta vedet johdetaan entisen allasalueen altaisiin, laajennusalueelta läjitysalueen pohjoispuolelle rakennettuun kipsivesialtaaseen. Altaista vedet pumpataan kiertovesialtaaseen ja siitä prosessivesikiertoon. Läjitysalue on ympäröity kaksinkertaisella ojituksella. Ulommasta ojasta kipsin läjitysalueen ympäristön valumavedet johdetaan Sulkavanjärven Särkilahteen. Läjitysalueen peittäminen ja jälkihoito Kipsin läjitysalueen täyttö ja alueiden hoito toteutetaan siten, että mahdollisimman pieni alue jätteestä on kerrallaan peittämättä. Täyttöalueen pinta muotoillaan siten, etteivät sade- ja sulamisvedet pääse lammikoitumaan täyttöalueelle. Kipsi läjitysalueen reunoille rakennetaan m leveät vaakapenkereet tasoille +110 m, +130 m, +150 m ja +170 m. Lopullinen luiskankaltevuus on 1:1,7 ja luiskien pituus vaakapenkereiden välillä 40 m. Läjityksen ylin taso +190 m muotoillaan loivasti kuperaksi vesien juoksutuksen ja esteettisyyden lisäämiseksi. Kipsin läjitys on osa tuotantoprosessia. Läjitetystä kipsistä suotautuva ja huuhtoutuva liukoinen aines (lähinnä fosfori) kerätään kiertovetenä altaisiin ja palautetaan prosessivetenä tuotantoon. Valmis läjityksen luiska peitetään metrin paksuisella moreenikerroksella, joka vähentää veden suotautumista kipsiläjitykseen ja toimii kasvien kasvualustana. Peittorakenteen erilliselle kuivatuskerrokselle ei ole teknisiä perusteita. Läjityksen päällä sijaitsevat raaka-aine kipsin varastoaumat. Kipsin läjitysalueen ylin kerros nurmetetaan. Verhoilumateriaali saadaan suoraan alueiden maanpoistoista tai läjitetyistä maa-aineksista. Lisäksi on kokeiltu Kuopion ja Siilinjärven jätevedenpuhdistamojen kompostoitua lietettä. Tasanteille istutetaan kasvillisuutta aikaisintaan vuoden kuluttua peittomaiden tuonnista. Luiskat peitetään työntämällä maaaines yläreunalta luiskaan. Tarvittaessa voidaan luiskan alaosia peittää ja muotoilla myös luiskan juurelta. Suuri osa kipsikasan luiskista on jo peitetty ja nurmetettu. Jälkihoidettu läjitysalue pidetään rakenteineen jatkuvasti kunnossa. Läjitysalueen tilaa ja rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisin tarkastuksin ja mahdollisesti havaittavat rakennevauriot korjataan viipymättä. Kipsin hyötykäyttö tulevaisuudessa ja kipsin kaatopaikkaluokka Kipsi on määritelty tavanomaiseksi jätteeksi ja kipsin läjitysalue tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kipsin soveltuvuutta rakennusteollisuuden raaka- ja apuaineeksi, päällystys- ja pigmenttiaineeksi sekä maarakennus- ja eristeaineeksi on tutkittu aina 1970-luvulta asti. Kipsiä hyödynnetään mm. rakennuslevy- ja sementtiteollisuuden raaka-aineena. Kemira Oyj on tuotteistanut kipsipigmentin, jossa kipsiä käytetään toimipaikalla toimivassa kipsipigmenttitehtaassa. Lisäksi kipsiä käytetään lannoitefillerinä ja maanparannusaineena. Myös kipsin käyttämistä ympäristötuotteena on tutkittu. Kipsipigmenttitehtaan tuotantokapasiteetti on kasvanut tasolle t/a ja tuotantoa on tarkoitus kasvattaa tasolle t/a tulevaisuudessa. Kipsikasalla on omat läjitysalueensa eri kipsituotteiden raaka-aineille. Hakija esittää, että kipsiä ei luokitella jätteeksi tai ainakin, että syntynyt ja välittömästi hyötykäyttöön otettava kipsi, jätetään jätenimikkeen ulkopuolelle. Pasute Pasute sisältää eniten rautaa (66 %). Pasutteen arseenipitoisuus on korkea (500 mg/kg) ja ylittää selvästi mm. pilaantuneiden maiden ohje- ja raja-arvot (13 mg/kg ja 60 mg/kg).

18 18 (90) Pasutteen läjitys Myös pasutteen sinkkipitoisuus 900 mg/kg (raja-arvo 700 mg/kg), bariumpitoisuus 1700 mg/kg (raja-arvo 600 mg/kg) ja kuparipitoisuus 400 mg/kg (raja-arvo 400 mg/kg) ovat korkeita. Kolonnitesteissä pasutteesta liukenee merkittäviä, sijoituskelpoisuuden kannalta kriittisiä määriä arseenia, kuparia, sinkkiä ja sulfaattia. Em. aineiden liukoisuudet ylittävät direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteenhyväksymiseksi kaatopaikoille (2003/33/EY) vaaralliselle jätteelle annetut kriteerit. Pasutteen läjitysalue ja siihen kuuluvat vesienkeräily- ja varastoaltaat ovat tehtaiden koillispuolella Nilsiäntien ja Kuuslahden välissä. Läjitysalueen pinta-ala on 21 ha. Alueelle on läjitetty pasutetta vuodesta 1969 yhteensä 5,2 milj. m 3. Läjitysalueen kokonaistilavuus on 8,0 milj. m 3. Pasute siirretään rikkihappotehtaalta hihnakuljettimella ja läjitetään korkeana penkkana, jonka luiskakaltevuus on 1:1,5. Pasute levitetään kauhakuormaajalla. Läjitysaluetta on laajennettu kahdessa vaiheessa, joista molemmat ovat tällä hetkellä käytössä. Kasan enimmäiskorkeus on +143 m. Läjitys- ja allasalueen maaperä on kantavaa kitkamaata, valtaosaltaan vettä huonosti läpäisevää moreenia. Moreenin joukossa on joitakin ohuita paremmin vettä johtavia välikerroksia, jotka alavammalla Kuuslahden puoleisella osalla nousevat lähemmäksi maanpintaa. Läjitysalueen ympäristön valumavedet virtaavat Kuuslahteen. Läjitysalueen altaiden alapuolelta pumpataan rannan suuntaisesta kallioruhjeesta likaantunutta pohjavettä takaisin altaaseen. Suojapumppauksella estetään vanhalta läjitysalueelta haitta-aineiden pääsyn vesistöön. Alueella ei ole laajaa yhtenäistä pohjavesialuetta. Vanhan läjitysalueen pohjaa ei ole tiivistetty. Alue ei ole enää käytössä ja se on pääosin jo maisemoitu. Laajennusalueiden I ja II pohja on rakennettu keskiarvoltaan 95 %:in tiiveyteen tiivistetyistä moreenikerroksista, joiden välissä on kalsiittikerros. Rakenteen kokonaispaksuus on 1,5 m ja tiivistetyn moreenin vedenläpäisevyysarvo K on luokkaa 10-9 m/s. Tiivisterakenteen päälle on tehty hienosta louheesta kiviainessalaojia. Salaojituksella alennetaan pasutekasan sisäistä, moreenitiivisteeseen kohdistuvaa vesipainetta. Läjitysaluetta ympäröi kaksinkertainen ojitus. Läjitysalueen ulkopuoliset puhtaat vedet kerätään ulompaan puhdasvesiojaan ja johdetaan Kuuslahteen. Läjitysalueen valuma- ja suotovedet kulkeutuvat sisempään pasutevesiojaan. Pasutteen läjitysalueen ja pasutevesiojan välissä on 10 m:n suojakaista. Vanhalla alueella pasutevesiojat ovat 0,5 m syvempiä kuin puhdasvesiojat. Laajennusalueilla pasutevesioja ulottuu läjitysalueen pohjan tiivisterakenteen alapuolelle ja ojan ulkoreunan tiivisterakenne on puhdasvesiojan pohjan tason alapuolella. Rakenne estää pasutevesien joutumista puhdasvesiojaan. Läjitysalueen suoto- ja valumavedet (360 m 3 /d) kerätään kolmeen altaaseen, joiden yhteistilavuus on m 3 ja pumpataan rikkihappotehtaalle prosessivedeksi. Kolmas allas on laajennusalueen vesille. Altaan pohja ja luiskat on tiivistetty moreenilla, jonka välissä on kalsiittikerros. Tiiviin kerroksen paksuus on 1,65 m. Uuden ja vanhojen altaiden väliin on rakennettu kallioon ulottuva 3 m leveä tiivistysura, jonka pohjalta kalliohalkeamat on tiivistetty. Altaan pohja ja luiskat sekä tiivistysura on tehty moreenista, jonka