Uusi lausuntokierros Finnmarkin ja rajavesistöjen vesienhoitoalueiden alueellisen vesienhoitosuunnitelman ( ) yksittäisistä osista

Transkriptio

1 Päiväys: Viitteemme: Arkistointitunnus: Kiireellisyys: Viitteenne: Asian käsittelijä: Kerry Maria Agustsson Puhelin: Uusi lausuntokierros Finnmarkin ravesistöjen vesienhoitoalueiden alueellisen vesienhoitosuunnitelman ( ) yksittäisistä osista Finnmarkin maakunnanhallitus on päättänyt järjestää uuden lausuntokierroksen Finnmarkin ravesistöjen vesienhoitoalueiden alueellisen vesienhoitosuunnitelman ( ) yksittäisistä osista. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien (SMVF) nimeämistä tilatavoitteita on työstetty järjestetyn lausuntokierroksen jälkeen. Toteutettu muutoksia pidetään niin olennaisina, että on järkevää järjestää uusi lausuntokierros. Näin niille, joita asia koskettaa, annetaan mahdollisuus antaa palautetta suunnittelutyön merkitys voidaan ksyä laajemmin. Järjestettävän lausuntokierroksen pituus on maankäyttö- rakennuslain 8 3. momentin vaatima vähimmäispituus, kuusi (6) viikkoa. Finnmarkin maakunnanhallitus haluaa näin valmistella suunnitelman maakunnanvaltuuston päätettäväksi Näin noudatetaan kansallisia vesienhoidolle asetettu määräaiko. Maakunnanvaltuusto ksyy suunnitelman, minkä jälkeen hallitus tekee siitä lopullisen kuninkaan allekirjoittaman päätöksen vuoden 2015 aikana. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma toimenpideohjelma perustuvat vesienhoitoasetukseen. Lausuntokierrokselle toimitettavat asiakiran tässä vaiheessa tehdyt muutokset perustuvat eri toimijoiden edellisellä kierroksella antamiin lausuntoihin kansallisiin ohjeistuksiin. Kuninkaan 2010 allekirjoittamassa hallituksen päätöksessä painotetaan poikkeusmääräysten käyttämistä siinä tapauksessa, että tarvittavia toimenpiteitä tilatavoitteiden saavuttamiseksi ei puutteellisten keinojen vuoksi ole mahdollista saavuttaa. Ilmasto- ympäristöministeriön kirjeessä ohjeistetaan tarkennetaan vesienhoitosuunnitelmien laatimista. Lausuntokierrokselle toimitettavat asiakirt on käännetty suomeksi. Tenon, Paatsjoen Näätämön Suomen puoleisen osuuden hoitosuunnitelma on virallisella lausuntokierroksella maaliskuuhun 2015 saakka sen nornkielinen versio löytyy osoitteesta vannportalen.no. Yhteinen kooste molempien maiden vesienhoitosuunnitelmista, Roof Report, on myös edelleen lausuntokierroksella saatavilla sekä suomeksi että norksi. Tälle lausuntokierrokselle toimitetaan ainoastaan valitut osat alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta. Muita osia asiakirsta työstetään jo edellisellä lausuntokierroksella saatujen palautteiden perusteella. Asiakirt ovat saatavilla ainoastaan sähköisessä muodossa Finnmarkin maakunnanhallituksen sivuilla osoitteessa Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Y-tunnus Fylkeshuset 9815 VADSØ Henry Karlsens plass VESISAARI Faksi Tilinumero postmottak@ffk.no Plan- og kulturavdelinga

2 Lausunnot alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta toimenpideohjelmasta pyydetään lähettämään osoitteeseen: Finnmark fylkeskommune Vannregionmyndigheten i vannregion Finnmark Fylkeshuset 9815 Vadsø NORGE Lausunnon voi lähettää myös sähköpostitse: postmottak@ffk.no. Sähköpostin aiherivin otsikoksi merkitään: Høringsuttalelse til den regionale vannforvaltningsplanen for Finnmark ( ). Lausuntojen jättämisen määräaika on Tämä asiakir, vesienhoitoviranomaisten vesialueiden yhteystiedot sekä muuta hyödyllistä tietoa Finnmarkin kansainvälisen vesienhoitoalueen vesienhoidosta löytyy osoitteessa Vesisaaressa, Stein Tage Domaas Maankäyttö- muinaismuistojohta Kerry Maria Agustsson Tarkasta

3 3.5 Suunnittelutyön etusiistukset Suunnittelutyön aikana on tärkeää tehdä selviä etusiistuksia siten, että tärkeimmät haasteet suurimmat vaikutukset käsitellään ensin kustannustehokkaimmat toimet asetetaan muiden edelle. Toimenpiteiden etusiistamisessa tulee myös analysoida niiden kustannusteho. Etusiistukset riippuvat siitä, mikä on yksittäisen vesimuodostuman haaste. Tarkasteltaessa kaikkia priorisointe yhteydessä toisiinsa asetetaan jotkut niistä selvästi etusille (useimmiten helpoimmin toteutettavat), kun taas joitakin etusiistetaan vähäisessä määrin (johtuen korkeista kustannuksista tai teknisistä haasteista). On myös tärkeää asettaa suunnittelutyön tavoitteet realistiselle tasolle atellen kaikkia haasteita, sektoriviranomaisten kapasiteettia toimenpiteiden toteuttamiseen toimenpiteiden rahoittamista. Vesienhoidon keskeiset kysymykset on Finnmarkissa asetettu etusille. Nämä tuotiin esille Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä ( ) käsittelevässä asiakirssa ne toimivat alueellisen toimenpideohjelman lähtökohtana. Kyseiseen yhteenvetoon perustuvien toimien selvittäminen on päätetty asettaa etusille. Yksittäisille pääasiallisille haasteille ei kuitenkaan ole selvitetty toimenpiteitä. Tämä koskee esim. Venäjän metalliteollisuuden aiheuttamia saasteita, koska tilanne vaatisi poliittisen ratkaisun valtakunnallisella tasolla. Kuningasravun aiheuttamien vaikutusten selvittäminen on nostettu ministeriötasolle, koska vaikka lajia pidetään vesienhoitoasetuksen mukaisesti vieraana, sitä hoidetaan hallituksen selonteon nro 40 ( ) perusteella resurssina. Lohitäin kalankasvatuslaitoksista karanneiden kalojen vaikutuksen alaisten vesimuodostumien ominaisuuksia tarkastellaan yhä edelleen. Tämän vuoksi näille vaikutuksille ei ole selvitetty toimenpiteitä, paitsi niissä tapauksissa, jolloin karanneiden kalojen geneettinen vaikutus vesimuodostuman luonnonlohikantoihin on todistettu. Suhteellisen vähäisistä vaikutuksista koko vesienhoitoalueella vastaavia tekijöitä ei ole asetettu etusille suuressa määrin. Tällaisia ovat esim. maatalous. Pohvesien ominaisuuksien tarkastelua ei ole myöskään asetettu etusille, koska pohveden käyttö alueella on suhteellisen vähäistä vaikutuksia on vähän.. Toinen vähäisiä vaikutuksia aiheuttava tekijä, joka kuitenkin on nimetty tulevaisuuden päähaasteeksi, on jätevesi. Koko läänissä on tarpeen selvittää sekä haasutusalueiden että kunnallista jätehuoltoa. Tässä asiassa ei etusiisteta vesialueiden välillä, vaan vesienhoitoviranomainen edellyttää kuntien priorisoivan itse lakien asetusten mukaisten toimenpiteiden käynnistämisen. Vesienhoitoviranomainen edellyttää lisäksi, että kunnat laativat yleissuunnitelman vesi- jätevesihuoltoon, jos niillä ei sitä vielä ole. Saastumisesta aiheutuvien kustannusten laskeminen olisi hyödyllinen työkalu, varsinkin atellen Suomen kanssa tehtävää yhteistyötä jätevesihuollossa. Etusiistaminen perustuu vesialueiden paikallisille toimenpideanalyyseille, kuten vahvistetussa suunnitteluohjelmassa edellytetään. Paikallisissa toimenpideanalyyseissa käsitellään uhanalaisiin vesimuodostumiin kohdistuvia vaikutuksia, niiden ympäristötavoitteita sekä toimia tilanteen muuttamiseksi. Paikallisissa toimenpideanalyyseissa on kirllinen osio toimenpidetaulukko. Tämä suunnitelma alueellinen toimenpideohjelma perustuvat analyysin kirlliseen osaan. Toimenpidetaulukko on kokonaisuudessaan alueellisen toimenpideohjelman osana. Yksittäisissä paikallisissa toimenpideanalyyseissa priorisoidaan toimia, mutta yleisesti ottaen tietoa on liian vähän tämänkaltaiselle etusiistamiselle. Joitakin toimia on esitetty paikallisten toimenpideanalyysien viimeistelyn jälkeen. Näin ollen vesialueilla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa kokonaisvaltaista arvioita kunnassaan esitetyistä toimista.

4 Kunnat ovat alueensa maankäytön resurssien haltijoina olleet paikallisten toimenpideanalyysien myötä mukana arvioimassa toimia oman sektorivastuunsa puitteissa. Ne ovat myös ottaneet esille oman kuntansa vesiympäristön haasteita arvioineet prosessin aikana sen kautta tärkeitä, ankohtaisia kysymyksiä. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma tuo esille tärkeitä vesienhoitoon liittyviä haasteita yhteiskuntakehitykselle. Kaikki esitetyt toimenpiteet olisi pääasiallisesti toteutettava, jotta vesimuodostumien ympäristötavoitteet saavutettaisiin. Työssä ei ole ollut monia toimenpiteitä valittavana, koska suuri osa toimista on ongelmien kartoittamista. Useimpien toimenpiteiden kustannuksia niistä seuraavaa hyötyä ei tiedetä. Näin ollen ei ole perusteltua asettaa joitakin toimenpiteitä toisten edelle. Vesivoima Norn vesistö- energiakeskusvirasto (NVE) ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet kansallisen vesistönsäännöstelylakiin perustuvien toimilupien tarkastelun etusiistamisen, jonka ehto voidaan päivittää ennen vuotta (Raportti nro 49/2013 (NVE Miljødirektoratet)). Kyseinen työ on johtanut säännösteltyjen vesistöjen kansallisiin ohjeistuksiin. 1 Finnmarkin vesienhoitoalueella ainoastaan yhtä toimilupaa on esitetty uudelleen tarkasteltavaksi (Adamselv). Kyseessä voisi olla vähimmäisvirtaamaan kohdistuva toimenpide taimenkantaa atellen. Aluksi on kartoitettava ongelma, jotta voidaan määritellä tilanne tunnistaa mahdollisten muiden toimenpiteiden tarve. Lisäksi seuraavia vesivoimaloita toivotaan asetettavan etusille: Kongsfjord: Määräys vähimmäisvirtaamasta on annettu uuden, 1994 annetun toimiluvan myötä. Toimiluvan uudelleentarkastelua voidaan edistää seuraavalla suunnittelukaudella. Kongsfjordelva on myös kansallinen lohijoki. Ympäristötavoitetta "erinomainen tila", jossa kala on laatuindikaattorina, voi olla haasteellista saavuttaa, jos parantavia kuntouttavia toimia ei selvitetä toteuteta muun muassa lohiportaan yläpuolella. Mattiselv: Voimalaitoksella on ainoastaan energialakiin perustuva laitostoimilupa. Näin ollen sille ei ole olemassa standardinmukaisia tilatavoite-ehto, jotka voidaan myöntää vesistölainsäädännön perusteella. Voimalaitos voidaan kutsua toimilupakäsittelyyn vesivaralain (66 ) perusteella, jos erityiset ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Vesivaralain ehtoihin perustuva tilatavoite on asetettu ksi saavutettavissa olevaksi ekologiseksi tilaksi Esitettyjä toimenpiteitä ovat ongelmien kartoitus, lisätiedon hankinta kalaportaan kunnostus. Ympäristöön perustuvan vähimmäisvirtaaman määrittämisellä voitaisiin varmistaa, että kalaportaassa on riittävästi vettä vaelluskalojen nousun elinvoimaisten vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Sillä varmistettaisiin myös kalojen vaellusolosuhteet portaalta merelle. Vesienhoidon yhteistyöryhmä on sitä mieltä, että on erityisiä ympäristönsuojelullisia syitä esittää kutsu toimiluvan uudelleen arviointiin. Ryhmä toivoo NVE:n toteuttavan toimiluvan uudelleen arvioinnin. Lafjord: Vesistöön vaikuttavan Repvågin toimiluvan käsittely on loppusuoralla. Päättyneeseen toimilupaan ei sisältynyt määräystä Lafjordelvan vähimmäisvirtaamasta eikä standardinmukaisista tilatavoite-ehdoista, jotka mahdollistaisivat biotooppitoimenpiteet kalastustoimenpiteet (sekä ongelmien kartoituksen/tutkimukset). Toimia 1 Öljy- energiaministeriön ilmasto- ympäristöministeriön päivätty kirje.

5 vähimmäisvirtaaman edistämiseksi, biotooppitoimenpiteitä ongelmien kartoittamista on esitetty elinvoimaisen lohikannan tilatavoitteen saavuttamiseksi Lafjordelvassa. Vesienhoitoalueen etusiistamiset ovat erityisen tärkeitä Mattiselvan kohdalla, koska sitä ei ole tarkasteltu arvioitu kansallisesti. Tämä koskee ehtojen muuttamista/ uusien ehtojen asettamista, mikä ei voi tapahtua määräaikaisessa uudelleentarkastelussa vesistönsäännöstelylain 10, mom. 3:n perusteella. Muutokset edellyttävät kutsumista toimiluvan käsittelyyn vesivaralain 66 :n mukaisesti. Vesienhoitoalueella on useita erittäin vanho, vesistönsäännöstelylain perusteella myönnettyjä toimilupia, joita on käsitelty kansallisessa uudistustarkastelussa. Toimiluvilla ei ole niille asetettu tilatavoitteita tiedot vesistöistä vesimuodostumien tilasta ovat kansallisessa tarkastelussa puutteellisia vain vähäisessä määrin dokumentoitu. Olisi erittäin toivottavaa saada asetettua tilatavoitteet, joiden perusteella voitaisiin toteuttaa ongelmien kartoitus ympäristöä parantavat toimenpiteet. Vesienhoidon yhteistyöryhmä esittää, että NVE etsisi keinot edellä mainitun toteuttamiseksi suunnittelukauden aikana. Vesistönsäännöstelylain perusteella myönnetyt toimiluvat, joita olisi mahdollista tarkastella uudelleen: Alattio (Alta) (Toimilupa ) Koesäännöstö toteutettu säännöstelysäännöt vahvistettu Kåven (Toimilupa ) Porsa (Toimilupa ) (käyttöoikeuslupa vuodelta 1958) Repvåg (Toimilupa 1952, päättynyt) Adamselv (Toimilupa ) (NVE:n kansallisessa tarkastelussa etusiistama) Mårøyfjord (Toimilupa (1988/2006)) Uusi toimilupa annettu 2006 ilman ympäristöehto Kongsfjord (Toimilupa 1946/ ) (Uusi toimilupa annettu 1994). Gandvik (Toimilupa ) Kobbholm (Toimilupa 1930/ ) (Toimilupa annettu alun perin 1999) Loustejok (Toimilupa 1956/ ) Ehto vähimmäisvirtaamasta annettu Breivikbotn (Toimilupa 1950/ ) (Alkuperäinen vesivoimala vuodelta 1950, säännöstelytoimilupa vuodelta 1969) Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo Adamsfjordin vähimmäisjuoksutuksen harkitsemisen lisäksi, että tilatavoitteiden asettaminen Kåvenille, Porsalle, Mårøyfjordille Gandvikille asetettaisiin etusille, koska niiden toimilupia on nyt mahdollista päivittää. Kaikkien, myös myöhemmin uudelleen tarkasteltavien säännöstelylupien ongelmat tulisi tässä yhteydessä kartoittaa ennen etusiistamista. Vesivaralain mukaiset toimiluvat tai voimalaitokset, joilla ei ole toimilupaa: Mattiselv Ei vesistölainsäädännön mukaista toimilupaa 1964 Skogfoss (Elinkeinotoimilupa) 1976 Maitokoski (Melkefoss) (vesivaralain mukainen toimilupa) Chabardasjohka Alun perin vuodelta 1956 peräisin oleva säännöstelytoimilupa, joka on rauennut. Päätös toimiluvasta vapauttamisesta annettu vuonna Ei toimilupaa. Hakkestabben (1993) Annettu vesivaralain mukaisesti

6 Mølnelva (1988) Annettu vesivaralain mukaisesti Friarfjordvassdraget (2000)- Annettu vesivaralain mukaisesti Bergsfjord (1957) Ei toimilupaa. Ymber on nyt hakenut vesivaralain mukaista toimilupaa Hammerfest (1924/1942) Ei vesistölainsäädännön mukaista toimilupaa Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että sektoriviranomainen vesistö- energiakeskusvirasto NVE arvioisi Mattiselvan Chabardasjohkan etusiistettaviksi kutsuu vesivaralain 66 :n mukaiseen toimilupakäsittelyyn, jotta ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa tehdä ongelmien kartoitus niille vesimuodostumille, joita laajennukset koskevat. Bergsfjordin voimalalle toivotaan toimilupakäsittelyn tuloksena vakioympäristöehtojen käyttöönottoa. Muiden voimalaitosten ongelmat on kartoitettava, jotta voidaan tarkemmin arvioida vaadittavat toimenpiteet tai oikeudelliset vaikutuskeinot. Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että tässä mainittu vesistöjä/vesivoimaloita koskevissa kaikissa toimiluvissa käytetään luonnonvarahallinnon nykyisiä vakioehto että ilman toimilupaa toimivien voimalaitosten kohdalla arvioidaan oikeudellisia vaikutuskeino. Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Osa vesivoiman vaikutusten alaisista vesimuodostumista oli vuoden 2014 lausuntokierroksen alussa nimetty ehdolle voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi (ksvmf). Lopullinen nimeäminen voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi ei ollut mahdollista ennen lausuntokierroksen alkamista , koska ohjeistus suuntaviivat saatiin varsin myöhäisessä vaiheessa prosessia. Finnmarkin on lausuntokierroksen päätyttyä yhdessä Norn vesistö- energiakeskusviraston (NVE) Finnmarkin maakunnanhallituksen kanssa tarkastellut uudelleen kaikki ehdokkaat voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi. Atuksena on ollut vahvistaa muodostumien ekologinen tila, selvittää vesimuodostuman status päättää tilatavoitteista. Tilatavoitteiden määritelmää yksinkertaistettiin NVE:n lausuntokierroksen aikana antaman palautteen pohlta. Monien vesimuodostumien kohdalla ei ole riittävästi tietoa niiden luokittelemiseksi. Tämän vuoksi niiden tilaa mahdollista voimakkaasti muutetun vesimuodostuman statusta on jouduttu arvioimaan harkinnanvaraisesti. Tarkastelun tuloksena 70 vesimuodostumaa nimettiin voimakkaasti muutetuiksi. Näistä 40 on jokia 30 järviä. Lisätieto löytyy liitteessä 1 lukuun voimakkaasti muutetuista vesimuodostumista. Vesimuodostumille on myös esitetty tilatavoitteet. Loput aiemmin voimakkaasti muutetuiksi esitetyistä vesimuodostumista on arvioitu luonnollisiksi vesimuodostumiksi (26 vesimuodostumaa). Niiden tilatavoitteiksi on asetettu vakiotason tila (vähintään ekologinen tila) vuoteen 2021 mennessä. Toimenpiteenä suurimmalle osalle vesimuodostumista on esitetty ongelmien kartoittamista joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Rannikkolaitos (Kystverket) on lausuntokierroksen aikana vetänyt takaisin esityksensä voimakkaasti muutetuista rannikkovesimuodostumista. Osaamisperusta ongelmien lisäkartoitus välttämätöntä Vesiasetus edellyttää biologisten parametrien käyttöä, joissa fyysiset/kemialliset parametrit ovat tukiparametre. Tämä perustuu vesienhoitoalueen ongelmien kartoituksen suureen tarpeeseen. Konkreettiset vesiympäristötiedot vesinäytteistä lääninhallituksen ammatilliset arvioinnit vesimuodostumien ympäristön tilasta on tallennettu tietokantaan paikalliset toimenpideanalyysit perustuvat näihin tietoihin. Suunnitteluprosessi on osoittanut, että on

7 olemassa suuri määrä vesimuodostumia, joista ei tiedetä tarpeeksi, mikä on haaste silloin kun sektoriviranomaisten on arvioitava vastuualueidensa toimenpiteitä. Ympäristön tilan arvioinnin osaamisperustaa on tämän vuoksi vahvistettava sekä vesistöjen että rannikkovesien osalta. Alueellinen toimenpideohjelma mahdollistaa ongelmien kartoituksen huomattavassa laajuudessa. Toimenpiteeksi on pääsääntöisesti esitetty ongelmien kartoittamista niiden vesimuodostumien kohdalla, joiden tilatavoitteen saavuttaminen on epävarmaa tilaa ei pystytä arvioimaan (ei luokiteltu). Tilatavoitteen saavuttamisen todennäköisyys perustuu silloin vaikutusten analysointiin, kuten siihen, mitä veteen päästetään milloin, mutta ilman vaikutuksen mittausta purkuvesistöön. Esitetty ongelmien kartoittaminen johtaa oletettavasti siihen, että joidenkin vesimuodostumien tilan tavoittamisen mahdollisuus muuttuu epävarmasta ei epävarmaksi. Mahdollisia toimenpiteitä voidaan alkaa selvittää tilaa seurata ongelmien kartoittamisen vahvistettua tilan olevan tilatavoitetta alhaisempi. Tämäkin aiheuttaa haasteen toimenpiteitä priorisoitaessa, vesienhoitoviranomainen edellyttää, että sektoriviranomaiset etusiistavat ongelmien kartoitusta siellä, missä ensiksi epäillään suurinta vaikutusta. Vesialuetoimikunta on myös toivonut, että päätösten perustana olevan tiedon vahvistaminen, vesien tilan kartoittaminen käsityksen luominen vaikutuksista asetettaisiin vesienhoitoalueella etusille.

8 5.3 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (5 ) Vesienhoitoasetuksessa on oma luokka vesimuodostumille, joita kutsutaan voimakkaasti muutetuiksi (SMVF). Vesimuodostumaa on ihmistoiminnan seurauksena muutettu huomattavasti yhteiskuntahyödyllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia ovat voimatuotanto, juomavesialueet, vedenottamot, maatalous, merenkulku, tulvasuous muut vastaavat. Kyseeseen voivat tulla niin joet, järvet kuin rannikkovedetkin. On tärkeää tasapainottaa ympäristön parantaminen yhteiskunnallinen hyöty, kuten esim. voimantuotanto tulvasuous. Jos vesimuodostuman rakentamista halutaan ylläpitää sen yhteiskunnallisen hyödyn vuoksi, ei vesimuodostumalle ole tarkoituksenmukaista asettaa tavoitteeksi ä ekologista tilaa. "Hyvän ekologisen tilan" tavoitteen sian voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tavoitteeksi asetetaan /paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, joka on sopeutettu vesimuodostuman yhteiskuntahyödylliseen käyttöön. Tilatavoite on siis asetettu erityisesti jokaiselle voimakkaasti muutetuksi nimetylle vesimuodostumalle erikseen, eikä ole sama kuin luonnollisilla vesimuodostumilla, joissa sama tilatavoite koskee kaikkia saman vesityypin muodostumia. Tilatavoite on määriteltävä kullekin voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle erikseen, koska vaikutukset ekologiseen tilaan voivat vaihdella vesimuodostumien välillä niiden vaikutuksien välillä, joiden perusteella vesimuodostuma voidaan nimetä voimakkaasti muutetuksi. Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat arvioidaan uudelleen seuraavassa suunnitelmassa. Toisin sanoen voimakkaasti muutettu vesimuodostuma on sitä vain seuraavaan hoitosuunnitelmaan saakka. Vesienhoitoviranomainen päättää yhdessä vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa, mitkä vesimuodostumista nimetään voimakkaasti muutetuiksi. Viranomaisen vastuulla on myös laatia tilatavoitteet vesimuodostumille, vrt. vesienhoitoasetuksen 22, toinen mom. 24, ensimmäinen mom. Vesimuodostuma on nimettävä voimakkaasti muutetuksi ennen alueellisen vesienhoitosuunnitelman kansallista ksymistä. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että vesimuodostuman nimeäminen voimakkaasti muutetuksi vaatii riittävästi tietoa sen ekologisesta tilasta, jotta voidaan arvioida, voidaanko vesienhoitoasetuksen vaatimukset lle ekologiselle tilalle saavuttaa. Finnmarkin alueella on suurena haasteena se, että vesimuodostumien ekologinen tila ei ole tiedossa. Kaikki nyt voimakkaasti muutetuiksi nimetyt vesimuodostumat tullaan arvioimaan uudelleen, kun hoitosuunnitelmaa päivitetään vesienhoitoasetuksen 5 :n mukaisesti. Näin ollen luettelo voimakkaasti muutetuista vesimuodostumista voi muuttua an kuluessa, kun niistä saadaan lisää tietoa. Voimakkaasti muutettu vesimuodostumia käsittelevä opas löytyy osoitteessa Ehdokkaat voimakkaasti muutetuiksi rannikkovesimuodostumiksi Kystverket (Rannikkolaitos) on aiemmin esittänyt seitsemän ehdokasta voimakkaasti muutetuiksi rannikkovesimuodostumiksi. Rannikkolaitoksen ympäristökeskusviraston päivätyssä kirjeessä vesienhoitoviranomaisille pyydetään satamiin liittyvän tyypittelyn tarkastamista, koska joissakin tapauksissa epäillään saastumisen tulleen kirtuksi 1

9 rakentamiseksi. Rannikkolaitos on tutustunut tarkemmin suuntaviivoihin, joita ehdokkuus voimakkaasti muutetuksi rannikkovesimuodostumaksi edellyttää päätynyt siihen, että sen aiemmin esittämät ehdokkaat eivät täytäkään näitä kyseisiä ehto. Näin ollen Finnmarkin suomalais-norlaisella vesienhoitoalueilla ei ole yhtään ehdokasta voimakkaasti muutetuksi rannikkovesimuodostumaksi. Ehdokkaat voimakkaasti muutetuiksi järviksi vesistöiksi Vesistö- energiakeskusvirasto NVE Fylkesmannen i Finnmark (Finnmarkin ) ovat yhdessä nimenneet ehdokkaita voimakkaasti muutetuiksi järviksi vesistöiksi. Tarkoituksena on ollut vahvistaa niiden ekologinen tila, selvittää ovatko ne voimakkaasti muutettu päättää niiden tilatavoitteista. Tila se, onko kyseessä voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, on pitkälti jouduttu arvioimaan harkinnanvaraisesti, koska vesimuodostumista ei ole riittävästi tietoa luokittelun perustaksi. Edellisellä lausuntokierroksella arvioitavaksi suositellut vesimuodostumat Paatsjoen vesialueella on nyt arvioitu. Toimenpiteeksi useimmille voimakkaasti muutetuille vesimuodostumille esitetään ongelmien kartoittamista ekologisen tilan selvittämiseksi. Joillekin vesimuodostumille esitetään toimenpiteiksi vähimmäisvirtaamaa, muutoksia virtaamassa tai biotooppitoimenpiteitä. Joidenkin vesimuodostumien kohdalla, kuten muun muassa Paatsjoen vesistössä, on jo käynnistetty toimenpiteitä eikä niille esitetä uusia toimenpiteitä. Järvien kohdalla on noudatettu niitä ohjeita, jotka löytyvät luokitteluohjeen taulukosta 6.15 (Ohje 02:2013 Vesien ympäristöntilan luokittelu), jossa altaiden säännöstelykorkeuden perusteella esitetään laatuelementeiksi kalojen luokittelurajo. Taulukon mukaan ra «n» «tyydyttävän» tilan välillä on noin viiden metrin ero korkeimman säännöstelyn matalimman säännöstellyn vedenpinnan välillä. Vesimuodostumia tarkasteltaessa on myös päädytty olemaan olettamatta huonompaa kuin ä ekologista tilaa että kyseessä on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, paitsi niissä tapauksissa, jolloin asiasta on voitu olla kohtuullisen varmo. Luokitteluohjeistuksen mukaan 5 8 metrin säännöstelykorkeudesta seuraa «tyydyttävä ekologinen tila». Vesimuodostumat, joiden säännöstelykorkeus on tätä luokkaa, on jätetty nimeämättä voimakkaasti muutetuiksi, koska tietoa ei ole tarpeeksi niiden ekologiseen tilaan liittyy tiettyä epävarmuutta. Karkeasti ottaen järvien, joiden säännöstelykorkeus on noin kahdeksan metriä, oletettu ekologinen tila olisi huonompi kuin ne nimettäisiin voimakkaasti muutetuiksi, mistä seuraisi sen mukainen tilatavoite. Matalammin säännösteltyjen järvien oletetaan olevan voimakkaasti muutettu vesimuodostumia, kunnes toisin todistetaan. Joista vesistöistä ei ole myöskään riittävästi suoraan luokitteluun tarvittavaa tietoa. Jokien, joista virtaama puuttuu, voidaan suurella varmuudella todeta olevan huonommassa kuin ssä ekologisessa tilassa vesimuodostuma on näin ollen voimakkaasti muutettu. Jokiin, joissa vedenvirtaama on vähentynyt tai joissa on yksi tai useampi vaelluseste, liittyy suurempaa epävarmuutta sen suhteen, kuinka paljon tilanne on vaikuttanut joen alkuperäiseen ekologiaan. Tällaisissa tapauksissa ei voida suurella varmuudella esittää vesimuodostuman ekologisen tilan olevan ä huonompi vesimuodostumaa ei nimetä voimakkaasti muutetuksi. Voimakkaasti muutetuiksi nimettäville vesimuodostumille asetetaan omat tilatavoitteet, jotka vahvistetaan valituin toimenpitein. Näin ollen tilatavoite asetetaan toteutettavissa olevien tilaa kohentavien toimenpiteiden perusteella. Useiden voimakkaasti muutettujen 2

10 vesimuodostumien kohdalla on vaikeaa arvioida, mitkä tilaa kohentavat toimenpiteet ovat toteutettavissa, koska ekologisesta tilasta ei ole tarpeeksi tieto. Tämän vuoksi on tilatavoitteen asettamisessa tälle kaudelle hyödynnetty yksinkertaistettua menetelmää vesistö- energiakeskusviraston ohjeistuksen perusteella (taulukko 5.3.1). Tilatavoitteet arvioidaan uudelleen suunnitelmaa päivitettäessä. Tavoitteena on, että siihen mennessä on saatu riittävästi tietoa, jotta voidaan määrittää ekologinen tila, arvioida toteutuskelpoisia kohentavia toimenpiteitä päättää tilatavoitteet voimassa olevan ohjeistuksen perusteella. Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että voimakkaasti muutetut vesimuodostumat asetettaisiin tässä suhteessa etusille. Joidenkin voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien tilatavoitteita on porrastettu, mistä seuraa se, että tilatavoite tullaan saavuttamaan asteittain. Tarkastelun perusteella nimettiin lopulta 70 vesimuodostumaa voimakkaasti muutetuksi. Finnmarkin vesialueilla siitsevat voimakkaasti muutetut vesimuodostumat esitellään taulukossa sekä liitteessä 1. Myös näille vesimuodostumille on esitetty tilatavoitteet, jotka löytyvät liitteestä 1 (Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat). Tilatavoite paras saavutettavissa oleva tila (GEP) vuodelle 2021 on asetettu 51 vesimuodostumalle. Tilatavoitetta GEP esitetään lykättäväksi vuoteen seitsemän vesimuodostuman kohdalla. Lykkäystä perustellaan sillä, että tilaa kohentavien toimenpiteiden selvittäminen käynnistäminen sekä vaikutusten toteaminen vie aikaa. Lisäksi kuuden voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tilatavoitteeksi on esitetty GEP vuodelle 2015, koska tilatavoitteet arvioidaan saavutettavan pikaisesti käynnissä jo olevien toimenpiteiden avulla. Kaikkiaan kuudelle voimakkaasti muutetuiksi nimetylle vesimuodostumalle on vesistö- energiakeskusviraston ohjeistuksen perusteella asetettu vesienhoitoasetuksen 10:n mukaiset lievemmät tilatavoitteet. Tällä hetkellä ei ole ollut mahdollista laskea esitetyistä toimenpiteistä syntyviä kustannuksia. Esitettyjen toimenpiteiden vaikutus ympäristön tilan parantumiseen on arvioitu joidenkin voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen vesimuodostumien kohdalla (liite 3). Toimenpiteet tulisi asettaa etusille, jos niistä syntyvä hyöty on suuri. Toimenpiteiden kokonaisvaltaista hyötyarviota ei kuitenkaan ole koostettu. Kaikki voimakkaasti muutetuiksi nimetyt vesimuodostumat kootaan lyhyen an sisällä tietokantaan vann-nett, josta löytyvät myös niihin kohdistuvat toimenpiteet niiden tilatavoitteet. Taulukko 5.3.1: Yksinkertaistettu taulukko säännösteltyjen vesistöjen tilatavoitteista (Lähde: NVE) Vesimuodostumatyyppi Tilatavoite 1.1-etusiistetut vesistöt muut Paras saavutettavissa oleva tila (GEP) i 2021, paikallisesti etusiistetut juoksutukseen, 2033, konkreettisesti odotetun tms. hyödynnettävät vesistöt vaikutuksen perusteella (esim. muutokset virtaamassa) Voimakkaasti muutettu, vain biotooppitoimenpiteitä esitetty Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma - toimenpiteitä ei esitetty, vesistöä ei GEP, konkreettisesti odotettavissa olevasta vaikutuksesta. Jos vaikutus epävarma, tilatavoitteeksi asetetaan «toimiva ekosysteemi» GEP on tämänhetkinen tila (luokittelusta, esim. tyydyttävä tai välttävä ekologinen tila) 3

11 etusiistettu (mahd. esitetty vain ongelmien kartoittamista tai toiminnallista seurantaa) Luonnolliset vesimuodostumat tai vesimuodostumat, joissa riittävästi vedenvirtaamaa (jälkivalumaa tai ympäristöperusteista vedenvirtaamaa) Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma ei-toimiva ekosysteemi Hyvä ekologinen tila, vesimuodostuma ei ole voimakkaasti muutettu Lievemmät tilatavoitteet, välttävä tai huono ekologinen saavutettavissa oleva tila Taulukko 5.3.2: Voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen vesimuodostumien määrä Finnmarkin suomalais-norlaisella vesienhoitoalueilla Vesialue Joet Järvi Yhteensä Alattio (Alta)/Kautokeino/Lappea (Loppa)/Stjernøya vuono (Varangerfjord) pohjukka Laisvuono (Laksefjorden)/Nordkinnin (Nordkinnhalvøya) Lemmijoen vesistö (Lakselvvassdraget)/Porsanginvuono (Porsangerfjorden) Mosei (Måsøy) Makrei (Magerøya) Sørøya/Seiland/Valassaari (Kvaløya) (Varangerhalvøya) Teno (Tana) Näätämö (Neiden) (Pasvik) Yhteensä Loput aikaisemmin voimakkaasti muutetuiksi ehdotetut vesimuodostumat on nyt arvioitu luonnollisiksi vesimuodostumiksi. Kyseessä on 26 vesimuodostumaa niiden tilatavoitteet ovat nyt vakiotasoisia (vähintään ekologinen tila) ennen vuotta Tarkemmat tiedot löytyvät liitteestä 3 (Toimenpidetaulukko). Voimakkaasti muutettuihin vesimuodostumiin kohdistettavaksi toimenpiteiksi on pääasiallisesti esitetty ongelmien kartoittamista. Joitakin poikkeuksia kuitenkin on. Laamittaisen ongelmien kartoittamisen tavoitteena on selvittää oletettu ekologinen tila, jolloin tilaa kohentavia toimenpiteitä on myös helpompi arvioida. Toteutettavat tutkimukset voivat luonnollisesti johtaa muutoksiin jo laaditussa luettelossa. Vesienhoitoalueella voi olla muitakin voimakkaasti muutettu vesimuodostumia, esim. jos niiden vesiä on ohttu putkiin. Näiden kohdalla on vielä tutkittava ennen kuin voidaan päättää, voidaanko vesimuodostumaa tai sen osia pitää voimakkaasti muutettuina. Tätä tehtävää ei kuitenkaan ole asetettu tällä hetkellä etusille. 4

12 5.4 Poikkeusmääräykset Vesienhoitoasetuksen nolla on mahdollista lykätä tilan tavoittamisen ankohtaa niissä tapauksissa, joissa vesimuodostuman n tai parhaan mahdollisen saavutettavissa olevan ekologisen tilan saavuttaminen on mahdotonta johtuen teknisistä syistä, luonnollisesta olosuhteista tai aiheutuvista suhteettoman suurista kustannuksista. Näissä tapauksissa voidaan lykätä tilan tavoittamisen määräaikaa, asettaa lievempiä tilatavoitteita tai myöntää poikkeuksia väliaikaisille muutoksille tai uudelle toiminnalle. Kaikilla vesimuodostumilla on oltava tilatavoite, vaikka poikkeusta toteutettaisiin. Kaikki poikkeukset arvioidaan uudelleen vesienhoitosuunnitelmaa uudistettaessa Määräan lykkääminen (9 ) Tilatavoitteiden saavuttamisen määräaikaa voidaan lykätä silloin, jos tilatavoite voidaan saavuttaa asteittain eikä tilassa tapahdu huonontumista. Vähintään yhden seuraavista edellytyksistä on täytyttävä: Tekniset rajoitukset (ratkaisua ei ole, puuttuvat keinot, prosessi vie aikaa, syyt eivät tiedossa) Suhteettomat kustannukset Luontaiset olosuhteet, joiden vuoksi vesimuodostuman tilan koheneminen ei ole mahdollista annetussa määräassa, näihin lukeutuen se, että toimenpiteiden vaikutus näkyy vasta vuoden 2021 jälkeen. Tilatavoitteen saavuttamista on esitetty lykättäväksi 66 vesimuodostuman kohdalla. Näihin kuuluu voimakkaasti muutetuiksi nimettyjä vesimuodostumia (SMVF), joista seitsemän määräaikaa on lykätty vuoteen (GEP ). Täydellinen luettelo määräaikojen lykkäämisestä sekä vakiotason tilatavoitteista että voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien kohdalta löytyy liitteestä 2. Tekniset rajoitukset Useammasta vesimuodostumasta ei ole riittävästi tietoa tilaa kohentavien kustannustehokkaiden toimenpiteiden selvittämiseksi. Tieto voi koskea vaikutuksia tai esim. haltijuutta tai sitä, kenen vastuulla tilaa kohentavat toimenpiteet ovat. Yksittäisten vesimuodostumien tilatavoitteen saavuttamisen määräaikaa on lykätty siksi, että toimenpiteiden selvittäminen saasteiden puhdistaminen on vaativaa vie aikaa. Kaikkia Finnmarkin satamia, joissa on saastuneita sedimenttejä, ei ole asetettu etusille kansallisessa toimintasuunnitelmassa, jonka tavoitteena on saastuneiden merenpohjien kunnostus. Toimenpiteitä tullaan tästä johtuen lykkäämään, minkä vuoksi tilatavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ennen vuotta Tämä koskee muun muassa Båtsfjordia, Rypefjordia Honningsvågia. Hammerfestin satama on asetettu etusille merenpohn kunnostuksessa, mutta toimenpiteiden täysimittaista vaikutusta ei odoteta saavutettavan ennen vuotta Joidenkin parametrien, kuten kuparin TBT:n kohdalla, voi olla vaikeaa saavuttaa vesienhoitoasetuksen mukainen tilatavoite.

13 Joidenkin Paatsjoen järvien jokien tilatavoitteiden saavuttaminen ei ole realistista ennen vuotta Venäjän Nikkelin kaivoskombinaatista laskeutuu kaukosaasteita vesimuodostumiin tilanne vaatii valtakunnallisen tason poliittisia ratkaisu, Joidenkin voimakkaasti muutetuiksi nimettyjen vesistöjen/järvien tilatavoitteen saavuttamista on siirretty johtuen teknisistä ratkaisuista tai kansallisista linuksista. Suhteettoman korkeat kustannukset Suhteettoman korkeat kustannukset ovat syynä ainoastaan Berlevågissa siitsevan Hergeelvan määräan lykkäämiseen. Kyseinen toimenpide on rakennettujen kalanvaellusesteiden parantaminen Berlevågissa, vuonon vesialueella. Toimenpiteessä olisi rakennettava uusi silta, jonka arvioitu kustannus on 4 miljoonaa kruunua. Kustannukset ovat liian suuret saavutettuun hyötyyn verrattuna. Kustannusten tasosta tiedetään tällä hetkellä liian vähän, jotta esitettyjä toimenpiteitä voitaisiin arvioida. On mahdollista, että useamman vesimuodostuman tilatavoitteiden saavuttamisen määräaikaa lykätään lähempien selvitysten seurauksena. Luontaiset olosuhteet/hidas vaikutus Luontaiset olosuhteet voivat johtaa siihen, että tilaa kohentavia toimenpiteitä ei voida aloittaa tai että vaikutukset syntyvät hitaasti. Tämän seurauksena tilatavoitetta ei voida saavuttaa tällä suunnittelukaudella , vaan vasta seuraavalla (2021 ). Poheläimistön tai kalakantojen elpymiseen vesimuodostumassa tai vesistössä voi kulua vuosia. Hidasta vaikutusta ei voi kiirehtiä, vaan on annettava an kulua vesimuodostuman ksi. Vesimuodostumien tilatavoitteen määräan lykkäämiselle on esitetty perustelu, tarvittavat toimenpiteet luonnosteltu ankohtaa tilatavoitteen saavuttamiselle. Poikkeuksena ovat vesimuodostumat, joiden määräan lykkäys johtuu kaukosaasteista. Niille ei ole esitetty toimenpiteitä. Taulukko Tiivistelmä tilatavoitteen saavuttamisen määräan lykkäämisestä Finnmarkin suomalais-norlaisella vesienhoitoalueilla. Taulukkoon sisältyvät voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF), toisin sanoen ne, joiden tavoite on /paras saavutettavissa oleva tila (GEP). Vesialue Joki Järvi Rannikko Kaikkiaan Alattio(Alta)/Kautokeino/ Lappea (Loppa)/Stjernøya vuono (Varangerfjord), vuonon pohjukka Lemmijoen vesistö (Lakselvvassdraget)/ Porsanginvuono (Porsangerfjorden) Laisvuono (Laksefjorden)/Nordkinnin (Nordkinnhalvøya) Mosei (Måsøy) Makrei (Magerøya) Sørøya/Seiland/Valassaari (Kvaløya) mantereelle kuuluvine alueine (Varangerhalvøya) Teno (Tana) Näätämö (Neiden)

14 (Pasvik) Yhteensä Lievemmät tilatavoitteet (10 ) Lievempiä tilatavoitteita hyödynnetään ainoastaan poikkeuksellisesti erityisissä tilanteissa. Lievempien tilatavoitteiden asettaminen vaatii enemmän tietoa perusteellisempia vaihtoehtojen arvioita kuin määräan lykkääminen. Vesimuodostumille voidaan asettaa lievempiä tilatavoitteita, jos ihmistoiminta vaikuttaa niihin voimakkaasti, tai niiden luonnolliset olosuhteet ovat sellaiset, että tilatavoitteen saavuttaminen ei ole mahdollista tai on suhteettoman kallista. Lievempien tilatavoitteiden asettamisen edellytykset ovat: 1. Vaikutuksen hyötyä yhteiskunnalle ympäristölle ei voida saavuttaa muilla ympäristöystävällisimmillä tavoilla. 2. Paras mahdollinen tilatavoite on saavutettava. 3. Tämänhetkisen tilan huononemista ei sallita. Lievemmät tilatavoitteet on perusteltava selitettävä vesienhoitosuunnitelmassa ne on päivitettävä joka kuudes vuosi. Perusteluihin on sisällytettävä arvio siitä, mitä seurauksia/haitto tekemättä jättämisellä olisi. Alueellisen vesienhoitosuunnitelman lievempien tilatavoitteiden on perustuttava kansallisiin linuksiin. Kansallisissa linuksissa lievemmät tilatavoitteet sallitaan ainoastaan vesivoimaa tuottaville vesistöille: Jos vesimuodostuma tai osia siitä on kuivana koko vuoden tai osan siitä, eikä vesimuodostuma tämän vuoksi voi saavuttaa parasta/ä saavutettavissa olevaa tilatavoitetta (GEP), tulee tilatavoite poikkeuksellisesti asettaa vesienhoitoasetuksen 10 :n mukaisesti lievemmäksi tilatavoitteeksi, vrt. Ilmasto- ympäristöministeriön Öljy- energiaministeriön kirje vesienhoitoalueille Liitteessä 2 käyvät esiin lievemmät tilatavoitteet saaneet voimakkaasti muutetut vesimuodostumat, joiden tilan kohentamiselle ei tällä hetkellä ole realistisia käytettävissä olevia toimenpiteitä. Vesimuodostumien ekologinen tila on välttävä tai huono, koska vesimuodostuma on kuiva koko vuoden tai osan vuotta, minkä seurauksena ekosysteemi ei toimi. Lievempien tilatavoitteiden asettamista on arvioitava uudelleen hoitosuunnitelmaa päivitettäessä vuonna Näille tapauksille ei ole ollut mahdollista arvioida kustannuksia sille, että kohentavia toimenpiteitä ei käynnistettäisi Väliaikaiset muutokset (vesienhoitoasetuksen 11 ) Vesienhoitoasetuksen 11 nolla vesimuodostuman tila voi väliaikaisesti huonontua odottamattomien tai/ ennalta arvaamattomien olosuhteiden seurauksena syntyvien tapahtumien vuoksi. Vesimuodostuman tilan väliaikainen huonontuminen ei ole ristiriidassa 4-6 :n tilatavoitteiden kanssa, jos huonontuminen johtuu odottamattomista olosuhteista. Tiettyjen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Vesienhoitoalueilla ei ole tähän mennessä tehty päätöstä vesienhoitoasetuksen 11 :n perusteella.

15 5.4.4 Uudet toiminnat tai rakentaminen (12 ) Vesienhoitosuunnitelmaan tulee sisältyä yhteenveto 12 :n soveltamisesta alueella edellisen vesienhoitosuunnitelma ksymisen jälkeen. Pykälä 12:n mukaan uusia toiminto tai vesimuodostuman rakentamista voidaan toteuttaa, vaikka siitä seuraisi se, että vesimuodostumalle asetetut tilatavoitteet eivät täyty tai vesimuodostuman tila huononee. Tiettyjen ehtojen on täytyttävä ennen 12 :n soveltamista. Tiedossa ei ole, että 12 :ä olisi sovellettu edellisen vesienhoitosuunnitelman ksymisen jälkeen (2010).

16 Liite 1: Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Finnmarkissa suomalais-norlaisella vesienhoitoalueella SMVF- järvet (sekä Finnmarkin että suomalais-norlaisella vesienhoitoalueella) Vesi- muodostuma- ID Nimi Ekologinen tila Tilatavoite Tilatavoitteen määritelmä L Kovvatnet Oletetusti luokitteluoppaaseen perustuen vähintään välttävä L Virdnevri Oletetusti luokitteluoppaaseen perustuen vähintään välttävä GEP 2021 GEP 2021 Toimiva Toimiva L Altadammen Välttävä GEP 2021 Toimiva L Mattisvatnet Tyydyttävä GEP 2021, ekologinen tila L Mohkkejávri Tyydyttävä tila, osittainen tekojärvi johtuen kohottamisesta pinta-alan lisäyksestä L Fossvatnet Pidetään luokitteluoppaaseen perustuen tyydyttävänä L Store Måsvatn Oletetusti tyydyttävä luokitteluoppaaseen perustuen L Sieidejávri Gahpatvri (säännösteltyjä) Oletetusti tyydyttävä luokitteluoppaaseen perustuen GEP 2021 GEP 2021 GEP GEP Lisääntymiskykyisten kalastettavissa olevien nieriäkantojen elinolojen varmistaminen Lisääntymiskykyisten kalastettavissa olevien nieriäkantojen elinolojen varmistaminen Toimiva Lisääntymiskykyisten kalastettavissa olevien nieriäkantojen elinolojen varmistaminen Lisääntymiskykyisten kalastettavissa olevien nieriäkantojen elinolojen varmistaminen L Reinoksvatna L Gaggajávri Luokitteluoppaaseen perustuen vähintään tyydyttävä L Bealjáidjávri Luokitteluoppaaseen perustuen oletettavasti GEP 2021 GEP 2021 Lisääntymiskykyisten kalastettavissa olevien nieriäkantojen elinolojen varmistaminen Toimiva Toimenpide Mahdolliset biotooppitoimenpiteet muut tutkimukset joessa, mutta ei järvessä Mahdolliset biotooppitoimenpiteet muut tutkimukset kartoittaminen Vähimmäisvirtaama vaellusmahdollisuuksien parantaminen kartoittaminen Toiminnallinen seuranta, toimenpiteiden käynnistämiselle perustaa kartoittaminen kartoittaminen kartoittaminen Koekalastus joka 4.vuosi, vuosittainen nieriän harvennuskalastus, vuosittainen taimenenistutus kartoittaminen (kalastusbiologisin tutkimuksin), Vesialue Alattio (Alta), Kautokeino, Lappea (Loppa) Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea, Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea Stjernøya Laisvuono Nordkinnin (Laksefjorden/ Nordkinnhalvøya) Laisvuono Nordkinnin Laisvuono Nordkinnin Laisvuono Nordkinnin Laisvuono Nordkinnin Lemmijoen vesistö (Lakselvvassdraget) Porsanginvuono (Porsangerfjorden) Mosei (Måsøy) Makrei (Magerøya) 1

17 tyydyttävä toiminnallinen seuranta L Lávvárjávrit Luokitteluoppaaseen perustuen oletettavasti tyydyttävä L Bjørnstadvatnet - allas Oletetusti vähintään välttävä luokitteluoppaaseen perustuen L Store Eggevatn Luokitteluoppaaseen perustuen oletettavasti tyydyttävä L L Storvatnet - Porsavatn L Store Buevannet Vestfjelldammen Luokitteluoppaaseen perustuen oletettavasti välttävä Luokitteluoppaaseen perustuen oletetusti huono GEP 2021 GEP 2021 GEP 2021 GEP 2021 GEP 2021 Toimiva Toimiva Toimiva Toimiva Toimiva L Lille Buevannet L Bjørnevatnet L Salmijärvi (Svanevatn) L - Fossevatn L - Skrukkebukta L Bjørnevatnet L L L L L L Salmijärvi välillä Skogfoss Maitokoski (Melkefoss) Pitkäjärvi (Langvatnet) Hasetjørna Vouvatusjärvi (Vaggatem) Höyhenjärvi (Fjørvatnet) L ) Hevoskosken pato (Hestefossdam Vähimmäisvirtaama kartoittaminen: Tilan seuranta mahdollisten toimenpiteiden valinta. kartoittaminen: tilan selvittäminen, mutta siihen ei oikeusperustaa. Edellytetään, että laaditaan asetus, joka mahdollistaisi sen. kartoittaminen, toiminnallinen seuranta, ei lupaa, oikeusperusta toteuttamiseen puuttuu. kartoittaminen tilan varmistamiseksi mahdollisten toimenpiteiden selvittämiseksi. kartoittaminen kartoittaminen toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä Mosei Makrei Sørøya, Seiland Valassaari (Kvaløya) mantereelle kuuluvine alueine Sørøya, Seiland Valassaari mantereelle kuuluvine alueine Sørøya, Seiland Valassaari mantereelle kuuluvine alueine Sørøya, Seiland Valassaari mantereelle kuuluvine alueine (Varangerhalvøya) (Pasvik) 2

18 men) SMVF- joet (sekä Finnmarkin että suomalais-norlaisella vesienhoitoalueella) Vesi muodostuma- ID R R Nimi Ekologinen tila Tilatavoite Tilatavoitteen määritelmä Alattionjoki (Altaelva) Altadammenin alapuolella Joki Kovannetista Huono tila (kuivunut) Välttävä Lievemmät tilatavoitteet Lievemmät tilatavoitteet Ei odotettavissa toimivaa ä Ei odotettavissa toimivaa ä R Mattisfossen R Bognelv Tyydyttävä GEP 2021, ekologinen tila R R R R R Mattiselva alajuoksu Mattiselva keskiosa Sautso Laisvuono Nordkinnin (Laksefjorden/ Nordkinnhalvøya) Laisvuono Nordkinnin Gáissavuolesjohka Anadromisten kalalajien lisääntymisen kalastamisen mahdollistavien olosuhteiden varmistaminen. Kalakantojen vahvistaminen. Tyydyttävä GEP 2021 Anadromisten kalalajien lisääntymisen kalastamisen mahdollistavien olosuhteiden varmistaminen. Kalakantojen vahvistaminen. Tyydyttävä GEP 2021, ekologinen tila Anadromisten kalalajien lisääntymisen kalastamisen mahdollistavien olosuhteiden varmistaminen. Kalakantojen vahvistaminen. Tyydyttävä GEP 2021 Anadromisten kalalajien lisääntymisolosuhteiden pyydystettävissä olevien kantojen varmistaminen. Tyydyttävä R Deardnojohka Yläjuoksu kuivunut, tyydyttävä R Adamselva/ Áttánjohka GEP 2015 (ei toimenpiteitä esitettäväksi) Friarfjordelva/ Irgavuonjohka Lisääntymiskykyisten taimenkantojen elinolosuhteiden varmistaminen. Tyydyttävä GEP Toimiva GEP Toimiva Tyydyttävä GEP Lisääntymiskykyisten taimenkantojen elinolosuhteiden varmistaminen Toimenpide Vedenvirtaama (josta myönnetään poikkeus) Ei uusia toimenpiteitä, mahdollisesti vähimmäisvirtaama Vähimmäisvirtaama: virtaama kalaportaassa Käynnissä olevien toimenpiteiden sovittaminen laajentaminen. Houkuttelu - vedenvirtaama vaellus ylöspäin Vähimmäisvirtaama vaellusmahdollisuuksien parantaminen Riippuvainen käynnissä olevista toimenpiteistä (kalanistutus) Ei uusia toimenpiteitä, muodostuma niin säännöstelty Toiminnallinen seuranta. Mahdolliset biotooppitoimenpiteet Vähimmäisjuoksutuksen biotooppitoimenpiteiden arviointi Vähimmäisjuoksutuksen biotooppitoimenpiteiden arviointi Vesialue Alattio (Alta), Kautokeino, Lappea (Loppa) Stjernøya Alattio Kautokeino, Lappea Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea, Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea, Stjernøya Alattio, Kautokeino, Lappea, Stjernøya Laisvuono Nordkinnin Laisvuono Nordkinnin 3

19 R Adamselva/ Áttánjohka välillä Meađđeluopp al Mohkkejávri Tyydyttävä GEP Toimiva Vähimmäisjuoksutuksen biotooppitoimenpiteiden arviointi Laisvuono Nordkinnin R Látnjohka Látnroggejá vri (säännöstelty) Kuivunut, mutta voidaan arvioida vähimmäisjuoksutusta. Välttävä GEP R Tverrelva Tyydyttävä Lievemmät tilatavoitteet R Luostejohka - Lailafossen 4 Anadromisten kalalajien lisääntymisen kalastamisen mahdollistavien olosuhteiden varmistaminen. Kalakantojen vahvistaminen. Ei odotettavissa toimivaa ä R Lafjordelva Välttävä GEP 2021 Olosuhteiden varmistaminen anadromisten kalalajien lisääntymiselle. Lohikantojen vahvistaminen R Joki välillä Lavvarvvrit Lafjordvatnet R Austerelva - Bealidjohka R R R Storelva, ylempi Porsa-välillä Gruvvatnet Storvatnet Porsaalemmat osat Välttävä, anadromiset kalat kadonneet GEP 2021 Toimiva Tyydyttävä GEP 2021 Olosuhteiden varmistaminen anadromisten kalojen lisääntymiselle kalastusmahdollisuuksille. Välttävä GEP 2015 Toimiva Välttävä (kuivunut) Lievemmät tilatavoitteet Ei odotettavissa toimivaa ä R Storelva Huono tila (kuivunut) Lievemmät tilatavoitteet R Ei toimenpiteitä (ei tarkoituksenmukaista kartoittaa, ei kyseeseen tulevia toimenpiteitä) Biotooppitoimenpiteet Kongsfjordelva Ei odotettavissa toimivaa ä Tyydyttävä GEP 2015 Lisääntymiskykyisten lohikantojen kalastamisen mahdollistavien olosuhteiden varmistaminen, kutukantatavoitteen Uudelleentarkastelua ei saada aloitettua ennen vuotta Vähimmäisjuoksutuksen biotooppitoimenpiteiden arvioiminen. Ei toimenpiteitä Lemmijoen vesistö (Lakselvvassdraget) Porsanginvuono (Porsangerfjorden) Lemmijoen vesistö Porsanginvuono Mosei (Måsøy) Makrei (Magerøya) Vahimmäisvirtaamamääräys Vähimmäisvirtaama, biotooppitoimenpiteet Vähimmäisvirtaama, biotooppitoimenpiteet Biotooppitoimenpiteet Ei uusia toimenpiteitä Ei kyseeseen tulevia toimenpiteitä Ei uusia toimenpiteitä Laisvuono Nordkinnin Mosei Makrei Mosei Makrei Sørøya, Seiland Valassaari (Kvaløya) mantereelle kuuluvine alueine Sørøya, Seiland Valassaari mantereelle kuuluvine alueine Sørøya, Seiland Valassaari mantereelle kuuluvine alueine Sørøya, Seiland Valassaari mantereelle kuuluvine alueine (Varangerhalvøya)

20 R Geadnjeelva Tyydyttävä, ei vähimmäisvirtaamaa, mutta tulovirtaamaa vähitellen R Buevasselva Huono (kuiva osan R Biotooppitoimenpiteet Fahccabealjohka alavirtaan pato saavuttaminen. GEP 2021 Toimiva ekosysteemi, kalastettavissa oleva kalakanta Lievemmät Toimiva vuodesta) tilatavoitteet Välttävä GEP 2021 Tämänhetkinen tila, mahd. elinkelpoinen kalakanta (jos ongelmien kartoittamisen perusteella on mahdollista) Ei uusia toimenpiteitä kartoittaminen Teno (Tana) R Joulujokiyläjuoksu R Duttajohka - Duddaelva R Láddegurra (Pykeinvuono) Tyydyttävä GEP 2021 Tämänhetkinen tila, mahd. elinkelpoinen kalakanta (jos ongelmien kartoittamisen perusteella on mahdollista) 5-10-kertainen kasvu vedenvirtaamassa, 50m putous, mahdollinen kielteinen vaikutus, jos kaikki vesi juoksutetaan kerralla tulee tulvakausia. Tyydyttävä GEP 2021 Toimiva R Gearretjohka Tyydyttävä (ylemmät GEP 2015 Toimiva osat ohttu pois) R Garsjøelva - Gárddajohka R (Pasvikelva) alavirtaan Kolttakönkäältä (Boris Gleb) R Jäniskoski (Harefoss) R - Holmfoss R alavirtaan Maitokoskelta (Melkefoss) R - Skogfoss R R Kobbfoss Vouvatus- Huono GEP 2021 Toimiva Huono GEP 2021 Toimiva Biotooppitoimenpiteet (kutukuopat) kartoittaminen, toiminnallinen seuranta kartoitus juoksutusmallin selvittämiseksi, mahdolliset toimenpiteet ylivirtaaman vähentämiseksi (yksittäisinä kausina) kartoittaminen kartoittaminen, mahdollisten toimenpiteiden (esim. biotooppi-) selvittäminen toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide käynnissä toimenpide Teno Näätämö (Neiden) Näätämö Näätämö Näätämö 5