Finnmarkin (Finmarkku) vesipiirin vesienhoitosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finnmarkin (Finmarkku) vesipiirin vesienhoitosuunnitelma 2016 2021"

Transkriptio

1

2 Esipuhe Vesi koskettaa kaikkia Finnmarkin (Finmarkku) asukkaita. Jos olet kiinnostunut lähialueittesi järvien, vesistöjen, pohjavesien ja rannikkovesien tilasta, sinun kannattaa osallistua vesipiirimme vesienhoitoon. Ympäri Eurooppaa on ryhdytty toimiin arvokkaista ja elintärkeistä vesiresursseista huolehtimiseksi. Norjassa on hyväksytty asetus vesienhoidon puitteista, jossa määritellään, miten tätä työtä tehdään Norjassa. Tavoitteena on ylläpitää vesistöjen hyvää kuntoa ja parantaa olosuhteita siellä, missä ne eivät ole tyydyttävät. Jotta tavoite toteutuisi, viranomaisten on tehtävä yhteistyötä aiempaa enemmän. Tämä suunnitteluohjelma koskee viranomaisten, järjestöjen ja muiden vesipiirin toimijoiden vesienhoitotyötä vuoteen Suunnitteluohjelmalla tavoitellaan sitä, että suunnitteluprosessi olisi selkeä ja ennustettava kaikille osapuolille. Suunnittelutyön päätteeksi tehdään hoitosuunnitelma, joka on yhteenveto tehdystä työstä. Suunnitelma kuvaa, miten tavoitteet vesien hyvästä kunnosta toteutetaan Finnmarkissa. Jotta suunnitelma onnistuisi mahdollisimman hyvin, on tärkeää, että kaikki osapuolet ja asiasta kiinnostuneet osallistuvat sen tekoon. Olemme riippuvaisia yhteistyöstä ja yhteisistä panostuksista saavuttaaksemme koko Norjaa koskevat vesienhoidon kunnianhimoiset ja tärkeät tavoitteet. Terveisin Ann-Solveig Sørensen Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja 1

3 Sisältö 1 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Tausta Lakiperusta Suunnittelutyön tavoitteet ja toteutus Vesienhoitosuunnitelma Kaavaselostus ja vaikutusten arviointi Toimenpideohjelma Seuranta Ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma Suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan Suhde muihin alueellisiin suunnitelmiin Ympäristötavoitteet ja sanasto Perustavoiteet Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja ympäristön tila Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Sanasto Suunnitelma-alueen kuvaus Vesipiiri Vesialueiden kuvaus Työn organisointi Vesipiiriviranomainen (VRM) Sektoriviranomaiset Kunnat Vesipiirilautakunta (VRU) Alueellinen viiteryhmä Vesialuelautakunta Paikalliset ryhmät ja yhdistykset Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueella Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueen ulkopuolella Teemakokoukset Työohjelma ja toteuttamissuunnitelma Suunnitteluprosessi Päätösten asiaperusta Hoitosuunnitelma vuosiksi Osallistuminen ja tiedonkulku milloin ja miten voi vaikuttaa? Viiteryhmät Vaikuttaminen ennen lausuntokierrosta Lausuntokierros Tiedotus ja julkisuus Selvitettävät teemat Selvitysten vastuunjako Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja riskien arviointi Ympäristöä parantavat toimet Vesiympäristön seuranta Suojelualueet Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Ilmastonmuutos Taloudelliset ja hallinnolliset seuraukset Vesipalvelujen kustannusten kattaminen Kansainvälinen yhteistyö

4 1 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet 1.1 Tausta EU:n direktiivi yhteisön vesipolitiikan puitteista (vesipuitedirektiivi) tuli voimaan EU:n jäsenmaissa vuonna Norja on vuodesta 2001 lähtien osallistunut EU-maiden toimiin vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi. Vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsenmaat laativat kokonaisvaltaisen vesienhoitosuunnitelman veden ja vesistöjen hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Direktiivi on velvoittanut Norjaa ETA-sopimuksen osana lähtien. Direktiivin toteuttamiseksi Norjassa on laadittu vesiasetus, joka tuli voimaan Vesiasetuksen tarkoitus on varmistaa, että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan ja hyväksytään alueellisia hallintosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia sekä huolehditaan tarvittavasta tietoperustasta kyseistä työtä varten. Jokaisessa Norjan 11 vesipiirissä laaditaan ja toimeenpannaan kokonaisvaltainen suunnitteluohjelma sekä siihen liittyvä toimenpideohjelma ennen vuoden 2015 loppua. Jos veden laatu on huono, ryhdytään toimiin vesimuodostumien hyvän vesiympäristön ja hyvän ekologisen potentiaalin saavuttamiseksi ennen vuotta Vesiasetuksessa huomautetaan lisäksi, että vesiympäristöä on suojeltava tietyiltä ympäristömyrkyiltä (vrt. vesiasetuksen 7). Tämä suunnitteluohjelma on suunnitelma Finnmarkin vesienhoitosuunnitelman tekemisestä. Suunnitteluohjelmalla tavoitellaan sitä, että suunnitteluprosessi olisi selkeä ja ennustettava kaikille osapuolille. Suunnitteluohjelma pitää sisällään suunnittelutyön tavoitteet, suunnitteluprosessin ja osallistumissuunnitelman. 1.2 Lakiperusta Vesiasetus perustuu kaavoitus- ja rakentamislakiin (plan- og bygningsloven), päästölakiin (forurensningsloven) sekä vesivaralakiin (vannressursloven). Lisäksi vesiasetuksen säännökset ovat monin paikoin samankaltaisia luonnon monimuotoisuutta koskevan lain (naturmangfoldloven) säännösten ja periaatteiden kanssa. Luonnon monimuotoisuutta koskeva laki määrittää tavoitteet, periaatteet ja konkreettiset säännöt luonnon kestävästä käytöstä ja suojelusta, ja se velvoittaa kaikkia, jotka hallinnoivat luontoa tai vaikuttavat luontoon. Lakiin liittyvien perusteiden on ilmettävä suunnitelmasta, ja tavoitteet ja periaatteet on otettava huomioon suunnittelun alusta alkaen. 3

5 1.3 Suunnittelutyön tavoitteet ja toteutus Suunnittelutyön tavoitteena on varmistaa Finnmarkin vesien suojeleminen, tarpeellinen parantaminen ja kestävä käyttäminen. Tämä koskee sekä vesistöjä, pohjavesiä että rannikkovesiä 1. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja siihen liittyvä toimenpideohjelma täydentävät kokonaiskäsitystä vesiympäristön tilasta, ympäristövaikutuksista, seurannasta ja ajankohtaisista ympäristötoimista, jotka koskevat kaikkia Finnmarkin piirin vesimuodostumia. Suunnitelma käsittää pintavedet 2, pohjavedet ja rannikkovedet. Hyväksyttyä vesienhoitosuunnitelmaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa seurataan ja tarkistetaan kuuden vuoden välein. Kuva 1: Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen ja seuraaminen. Kuva 1 esittää suunnittelutyön eri vaiheita: Ominaispiirteiden tarkastelu ja luokittelu antavat perustietoa vesimuodostumien tilasta. Ympäristön tila on päätösperuste hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimiselle. Hoitosuunnitelman toteutukseen kuuluu ympäristötoimenpiteiden toimeenpaneminen sekä tilan ja toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen. 1 Rannikolta ja meripeninkulman päässä perusviivasta 2 Joet ja järvet 4

6 Taulukko 1: Vesienhoitoon liittyvät keskeiset määräajat vesiasetuksen mukaan. Vuosi Tehtävä 2011 Suunnitteluohjelman kuuleminen ja hyväksyminen 2012 Ominaispiirteiden tarkastelu, ympäristövaikutusten arviointi ja vesimuodostumien taloudellinen analyysi valmis 2012 Alueellisen seurantaohjelman laatiminen 2012 Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset -asiakirjan käsittely 2012 Suojelualuerekisteri valmis suunnitelmakauden toimenpiteet käytössä sekä tilan raportointi keskushallinnolle 2014 Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman luonnos lausuntokierrokselle ennen heinäkuun 1. päivää Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma käsitellään lääninkäräjillä 2015 Hoitosuunnitelma hyväksytään keskushallinnossa suunnitelmakauden tavoitteiden saavuttamisen määräaika suunnitelmakauden ja 1. suunnitelmakauden lykättyjen tavoitteiden saavuttamisen määräaika 2020 Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman uudelleenkäsittely 1.4 Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma sisältää yhteenvedon ja analyysin vesipiirin vesimuodostumista ja yksittäisistä vesialueista. Se antaa kokonaiskuvan myös siitä, mitä on tehtävä direktiivin asettamien vesien hyvää tilaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoitosuunnitelman laatimisprosessi on itse suunnitelman ohella tärkeä osa tiedotusta ja viestintää viranomaisten ja kaikkien niiden välillä, joita alueen vesikysymykset koskevat. Hoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein, ja se toimii viranomaisten toimintakertomuksena ja päätösperustana. Suunnitelma toimii myös tiedonlähteenä, suunnittelutyökaluna sekä raporttina alueen vesimuodostumien tilasta. Vesiasetuksen liitteessä VII kuvaillaan asiat, joiden on sisällyttävä hoitosuunnitelmaan. Hyväksytty hoitosuunnitelma on perusta alueellisten toimielinten toiminnalle sekä kunnallis- ja valtionhallinnon suunnittelulle ja toiminnalle vesipiirissä. Hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan seuraavista asioista: 1. Vesimuodostumien tila 2. Vesiympäristöön vaikuttavat tekijät ja uhkat 3. Asetetut ympäristötavoitteet 4. Tarpeellinen seuranta 5. Toimenpideohjelman yhteenveto. 6. 5

7 1.5 Kaavaselostus ja vaikutusten arviointi Kaavoitus- ja rakentamislain 4-2 edellyttää hallintasuunnitelman kaavaselostusta ja tietyissä tapauksissa vaikutusten arviointia. Kaavaselostuksessa kuvaillaan hallintasuunnitelman tavoitteet, pääsisältö ja vaikutukset. Säännös edellyttää erityisesti sitä, että kaavaselostuksessa esitetään, miten suunnitelma liittyy muihin alueen suunnitelmiin. Vaikutusten arvioinnin vaatimus koskee aluesuunnitelmia, joissa määritellään suuntaviivoja tai rajoja tulevalle kehittämiselle. Ellei hallintasuunnitelmassa aseteta rajoja tai suuntaviivoja kehittämiselle, sitä koskee vain kaavoituslain vaatimus kaavaselostuksesta. Tällä hetkellä vesipiiriviranomainen tulkitsee, että hoitosuunnitelmaa varten ei täydy tehdä vaikutusten arviointia. Jos suunnitteluprosessin aikana toteutetaan toimia, jotka vaativat vaikutusten arviointia, vesipiiriviranomainen huolehtii sen tekemisestä ennen suunnitelman lähettämistä lääninkäräjille (vrt. asetuksen ympäristövaikutusten arvioinnista 13, forskrift om konsekvensutredninger). 1.6 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma sisältää kaikenlaiset toimenpide-ehdotukset ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi hoitosuunnitelmassa määritetyissä vesimuodostumissa. Lisäksi se tiivistää kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet, jotka on määritetty tai jotka perustuvat voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin (vrt. vesiasetuksen 25). Vuoden 2013 alkupuoliskon aikana vesipiiriviranomainen pyytää sektoriviranomaisilta toimenpide-ehdotuksia kunkin viranomaisen toimialueelta. Toimenpideohjelma antaa kokonaiskuvan, johon sisältyvät: 1. käynnistetyt ympäristötoimenpiteet 2. uudet toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia vesiympäristön suojelemiseksi ja parantamiseksi. Toimenpideohjelman ympäristötoimien on oltava käynnissä viimeistään kolmen vuoden kuluttua toimenpideohjelman hyväksymisestä. 1.7 Seuranta Perusseurannan tarkoituksena on määrittää ympäristön tila ja eri vesityyppien pitkäaikaismuutokset. Näin voidaan dokumentoida ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Perusseurannan rahoitus- ja toteutusvastuu kuuluu kansallisille viranomaisille. Toimenpiteiden seurannalla määritetään ja seurataan ympäristön tilan kehittymistä vesimuodostumissa, joissa ympäristötavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Seuranta kertoo ympäristötoimien vaikutuksista ja luo perustan mahdollisille korjaustoimenpiteille. Seuranta osoittaa myös uusien toimenpiteiden tarpeen. 6

8 Jos laissa on määräyksiä seurannasta, vaikutuksista vastaavan on kokonaan tai osittain maksettava ja toteutettava ne. Tässä sovelletaan pilaaja maksaa -periaatetta. 1.8 Ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma Tenon (Tana), Näätämön (Neiden) ja Paatsjoen (Pasvik) vesipiireille on tehty hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma kaudelle Hoitosuunnitelmaa seurataan ja toteutetaan samalla, kun laaditaan hoitosuunnitelma muille Finnmarkin vesipiirin vesialueille. Suunnitelman ja toimenpideohjelman uudelleenkäsittelyn yhteydessä ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma sisällytetään muun alueen hoitosuunnitelmaan. Vuoden 2015 päättyessä Finnmarkin vesipiirillä on oltava hyväksytty vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma kaikille seudun vesialueille. 1.9 Suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan Viranomaiset Eri viranomaiset tekevät päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta vesienhoitoon. Näiden viranomaisten on laadittava vesiasetukseen liittyviä arviointeja ja integroitava vesiasetuksesta aiheutuvat vaatimukset asioiden käsittelyyn. Päätökset, jotka eivät ota huomioon vesiasetusta, ovat pätemättömiä. Hoitosuunnitelman suunnittelu ja toteuttaminen tulevat vaikuttamaan näihin viranomaisiin vaihtelevissa määrin. Hoitosuunnitelma luo suuntaviivoja päätöksille, joita yksittäiset sektoriviranomaiset tekevät suunnitelmakauden aikana. Yksittäisillä viranomaisilla on vastuu selvittää toimenpide-ehdotuksia ja ympäristötavoitteiden vahvistamisen edellytyksiä vastuualueillaan. Työ on tehtävä vesipiiriviranomaisen asettamissa määräajoissa. Kunnat Vesienhoitosuunnitelman laatiminen ja vesiasetuksesta seuraavat toimet vaikuttavat suoraan kuntiin. Niiden on integroitava vesihallinto muuhun suunnitteluun. Kuntien velvollisuus on toteuttaa kuntasuunnitelmaa, joka sisältää sekä yhteiskuntakehityksen että maankäytön. Kunnille on siirretty vastuuta päästölain (forurensningsloven) mukaisesti. Ne hallinnoivat huomattavaa osaa maatalouden toimia, omistavat usein vesivoimaloita ja julkisia jätevedenpuhdistamoita sekä vastaavat ympäristöterveydestä. Toiminta Monen eri alan toiminta kuormittaa vesipiirin vesiresursseja. Maatalous, jätevedenpuhdistus, liikenne, teollisuus ja vesivoima ovat aloja, joiden on toimittava säännösten ympäristötavoitteiden mukaan Suhde muihin alueellisiin suunnitelmiin Hoitosuunnitelman suunnittelutyö on mahdollisimman hyvin sovitettava muihin aluesuunnitelmiin. Tällaisia suunnitelmia ovat muun muassa Finnmarkin alueellinen liikennesuunnitelma vuosiksi Finnmarkin suunnitelmastrategia (tekeillä). 7

9 2 Ympäristötavoitteet ja sanasto 2.1 Perustavoiteet Yleinen tavoite on, että ennen vuotta 2021 pintaveden ekologinen ja kemiallinen tila on vähintään hyvä ja pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä. Jos vesimuodostuman tila on erinomainen tai hyvä, sitä on suojeltava tilan säilyttämiseksi. 2.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja ympäristön tila Ominaispiirteiden tarkastelun päätavoitteena on tunnistaa vesimuodostumat, joissa vesienhoitoasetuksen hyvän ympäristöntilan tavoitteet eivät todennäköisesti tule toteutumaan. Tarkasteluprosessiin kuuluu 1) käsiteltävien vesimuodostumien rajaus (joki, järvi, rannikko- ja pohjavesi) 2) vesimuodostumien tyypittely samanlaisten luonnontilojen perusteella 3) ympäristökuormitusten tunnistaminen (olemassa olevat ja odotettavat) 4) ympäristövaikutusten yksinkertaistettu arviointi. Jos vesimuodostuma ei täytä ympäristötavoitteita, on ryhdyttävä ympäristöä parantaviin toimiin ja mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin. Vesiasetus edellyttää myös sen arviointia, ovatko ehkäisevät toimenpiteet tarpeellisia pilaantumisen estämiseksi vesimuodostumissa, jotka tällä hetkellä täyttävät ympäristötavoitteet. 3 Yleinen luonnon pintavesiä 4 koskeva tavoite on, että pintaveden ekologisen ja kemiallisen tilan on oltava vähintään hyvä, kun taas pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan on oltava vähintään hyvä. Ominaispiirteiden tarkastelun ja luokittelun tavoitteena on varmistaa oikea ympäristötavoite eri vesimuodostumille. 3 Hyvä tai erinomainen tila, ks. kuva 2 4 Joet, järvet ja rannikkovedet 8

10 Kuva 2: Vesimuodostumien luokittelu ja ympäristötavoitteet. Jos vesimuodostuman luokitus on tyydyttävä tai sitä huonompi, kestävän käytön rajan ylittäminen vaatii toimenpiteitä. Hyväksi tai erinomaiseksi luokiteltu vesimuodostuma puolestaan vaatii suojelua pilaantumiselta. 2.3 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Vesimuodostumat, joihin yhteiskunnalle hyödylliset tavoitteet ovat vaikuttaneet merkittävästi fyysisesti, ovat tyypillisiä kohteita voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, ellei hyvän ekologisen tilan ympäristötavoitetta voida toteuttaa kohtuullisesti lieventävillä toimilla. Nykyiset lieventävät toimenpiteet hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät ole teknisesti toteutettavia, niiden kustannukset ovat kohtuuttoman suuret tai toimenpiteet aiheuttavat yhteiskuntahyödyn katoamisen tai vähenemisen toimenpiteiden tuomaan hyötyyn nähden. Tyypilliset voimakkaasti muutetut vesimuodostumat ovat säännösteltyjä jokia ja järviä, kanavoituja jokialueita tai rannikkoalueita, joissa on suuria satamia. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ominaispiirteiden tarkastelu ja valinta tehdään sellaisten vesimuodostumien joukosta, joiden luokitus on huono ja joihin fyysiset toimet vaikuttavat. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ympäristötavoitteena on hyvä ekologinen potentiaali eli tila, joka saavutetaan, kun mahdolliset ympäristöä parantavat toimet on toteutettu. Hyvä ekologinen potentiaali määritellään kullekin voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle sen perusteella, mikä on realistisesti tehtävissä, jotta päästäisiin mahdollisimman lähelle hyvää ekologista tilaa. Muodostumia on myös suojeltava pilaantumiselta. 9

11 Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien valinnasta vastaavat viranomaiset, joiden vastuulle niihin liittyvät lait ja lakiperusteet kuuluvat. 2.4 Sanasto Tässä asiakirjassa käytetään seuraavia termejä. Vesipiiri: Yksi tai useampi vierekkäinen valuma-alue sekä niihin yhteydessä olevat pohja- ja rannikkovedet, jotka yhdessä muodostavat tarkoituksenmukaisen yksikön vesihallintoa varten. Finnmarkin vesipiiri on kuvailtu luvussa 2. Vesialue: Vesipiirin rajattu osa, joka koostuu joko yksittäisestä valuma-alueesta tai osittaisista tai useimmista valuma-alueista sekä niihin liittyvistä pohjavesistä ja mahdollisista rannikkovesistä. Vesimuodostuma: Rajallinen ja huomattava määrä pintavettä, kuten järvi, säännöstelyallas, joki, puro, kanava, vuono tai rantaviiva tai näiden osa, tai rajallinen määrä pohjavettä yhdessä tai useammassa pohjavesivarastossa. Valuma-alue: Maa-alue, jonka valuma laskee tiettyyn kohtaan jokea, järveä, vuonoa tai merta. Pintavesi: Rannikkovesi, murtovesi ja makea vesi pohjavettä lukuun ottamatta. Pohjavesi: Vesi maanpinnan alapuolella pohjan kyllästyneessä vyöhykkeessä. Rannikkovesi: Suolainen vesi meripeninkulman päässä perusviivasta maahan päin tai murtoveden ulkorajasta aluevesien ulkorajalle asti, kun kyse on kemiallisesta tilasta. Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma: Pintavesimuodostuma, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti ja joka on määritelty voimakkaasti muutetuksi vesiasetuksen :ssä 5. Ekologinen tila: Tila, joka koskee pintavesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa ja perustuu vesiasetuksen liitteen V luokitukseen. Ekologinen potentiaali: Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten pintavesimuodostumien mahdollinen ekologinen tila, joka perustuu liitteen V luokitukseen. Suojelualueet: Alueet, jotka on määritelty juomaveden lähteiksi, suojelualueiksi yms. (vrt. vesiasetuksen 16 ja liite IV). 10

12 Ominaispiirteiden tarkastelu: Ominaispiirteiden tarkastelu tarkoittaa rajallisten vesimuodostumien ympäristöuhkien arviointia, joka perustuu yksinkertaistettuun tunnettujen ympäristökuormitusten ja ympäristön tilan analyysiin. Prosessiin sisältyy 1) käsiteltävien vesimuodostumien rajaus (joki, järvi, rannikko- ja pohjavesi), 2) vesimuodostumien tyypittely samanlaisten luonnontilojen perusteella, 3) ympäristökuormitusten tunnistaminen (olemassa olevien sekä odotettujen) ja 4) ympäristövaikutusten yksinkertaistettu arviointi. Saatavien tietojen perusteella vesimuodostelma saa luokituksen I) riski, II) mahdollinen riski tai III) ei riskiä sen perusteella, onko vaarana ympäristötavoitteen saavuttamatta jääminen ennen vuotta Luokittelu: Perustuu niihin muutoksiin, joita ihmisen toiminta aiheuttaa. Luokittelu tehdään vertailemalla veden tilaa vastaaviin luonnontilaisiin vesimuodostumiin. Pintavesi luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella viiteen luokkaan. 3 Suunnitelma-alueen kuvaus 3.1 Vesipiiri Finnmarkin vesipiiri koostuu Finnmarkin läänistä ja sisältää rannikkovesialueen meripeninkulman päähän perusviivasta. Lisäksi vesipiiriin kuuluu osia Tenon, Näätämön ja Paatsjoen valuma-alueista, jotka sijaitsevat Suomessa, sekä osia Paatsjoesta ja Vuoremijoesta (Grense Jakobselv), jotka sijaitsevat Venäjällä. Pieni osa Finnmarkin läänin maa-aluetta kuuluu Kemijoen vesipiiriin. Tromssan ja Finnmarkin vesipiirien välinen raja noudattaa suurin piirtein lääninrajaa. Tarkempi maantieteellinen rajaus on osoitteessa 11

13 Kuva 3: Kartta Finnmarkin vesipiiristä. Finnmarkin vesipiiri on jaettu 10 vesialueeseen, jotka näkyvät edellisessä kuvassa. Jako on tehty valuma-alueen mukaan, joten se ei noudata kunnan-, läänin- tai maanrajoja. Joidenkin kuntien pinta-ala ulottuu siitä syystä useaan vesialueeseen. Taulukko 2: Finnmarkin vesipiirin vesialueet, joiden pinta-ala ja kunnat ovat Norjan rajojen sisäpuolella. Vesialue Pinta-ala Kuntien määrä Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja km 2 6 Stjernøya Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) km 2 5 ja mantereen puoleiset osat Måsøy ja Magerøya km 2 4 Lemmijoen vesistö (Lakselv) ja km 2 7 Porsanginvuono Teno km 2 9 Lemmivuono (Laksefjorden) ja km 2 5 Nordkinnin niemimaa Varanginvuonon pohja km

14 Varanginniemi km 2 6 Näätämö km 2 2 Paatsjoki km 2 1 Finnmarkin vesipiiri km 2 19 Taulukko 3: Finnmarkin vesipiirin vesialueet, joiden pinta-ala ja kunnat tai alueet ovat Norjan rajojen ulkopuolella. Vesialue Pinta-ala Kunnat/alueet Paatsjoki Venäjällä Paatsjoki Suomessa Näätämö Suomessa Teno Suomessa km2 Muurmanskin alue km2 Inari km2 Inari km2 Utsjoki 3.2 Vesialueiden kuvaus Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja Stjernøya Pinta-ala ulottuu Kautokeinon (Koutokeino), Altan (Alattio), Lopan (Lappea) ja Hasvikin kuntiin sekä pienemmät osat Nordreisaan (Raisi) ja Kvænangeniin (Naavuono). Raja noudattaa ennen kaikkea vesialueen suurimman vesistön eli Alattio-Koutokeinon valumaaluetta. Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) ja mantereen puoleiset osat Tämä vesialue sisältää kaikki valuma-alueet Sørøyan, Seilandin ja Kvaløyan (Valassaari) saarilla, sekä Repovuonon (Repparfjord) vesistön ja useat pienet vesistöt Kvalsundissa ja Alattiossa. Kunnat, joiden pinta-ala ulottuu tälle vesialueelle, ovat Hasvik, Hammerfest, Kvalsund, Alta (Alattio) ja Porsanger (Porsanki). Måsøy ja Magerøya Pinta-ala ulottuu Måsøyn, Nordkappin (Kappa), Kvalsundin ja Porsangin kuntiin. Lafjordelva, Russelva ja Ravduljåkka ovat maa-alueen suurimmat vesistöt. Lisäksi valumaalueet ulottuvat Magerøyaan ja Måsøyn kunnan saariin. Lemmijoen vesistö (Lakselv) ja Porsanginvuono Tähän vesialueeseen kuuluvat Lakselva (Lemmijoki), Stabburselva ja Børselva (Pyssyjoki) sekä lisäksi pienempiä valuma-alueita, jotka laskevat molemmin puolin Porsanginvuonoa. Valtaosilla Stabburselvan valuma-alueista on kansallispuiston status. Alueen pinta-ala ulottuu Nordkappin, Porsangin ja Kaarasjoen kuntiin, ja pienet osat ulottuvat Lebesbyn, Kvalsundin, Alattion ja Tenon kuntiin. 13

15 Lemmivuono (Laksefjorden) ja Nordkinnin niemimaa Pinta-ala ulottuu Lebesbyn ja Gamvikin kuntiin. Lisäksi pieniä osia on Nordkappissa, Porsangissa ja Tenossa. Alue muodostuu valuma-alueista, jotka laskevat Lemmivuonoon. Kaksi suurinta vesistöä ovat Storelva ja Adamselva. Teno Vesialueen rajat noudattavat Tenovesistön valuma-aluetta sekä valuma-alueita Tenovuonon molemmin puolin. Pinta-alaa on Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Gamvikin ja Berlevågin kunnissa sekä pienempiä osia Alattiossa, Porsangissa, Lebesbyssä ja Nessebyssä (Uuniemi). Varanginvuonon pohja Vesialue koostuu pääasiassa Uuniemen kunnan (Nesseby) pinta-alasta ja pienemmistä osista Tenoa ja Etelä-Varankia (Sør-Varanger). Vesterelvin, Bergebyelvan, Reahppenjohkan ja Nyelvin valuma-alueet muodostavat suurimman osan alueesta. Varanginniemi Pinta-ala ulottuu Vadsøn (Vesisaari), Vardøn (Vuoreija), Båtsfjordin ja Berlevågin kuntiin sekä pienemmät osat Uuniemeen ja Tenoon. Huomattava osa vesialuetta on Varanginniemen kansallispuiston rajojen sisäpuolella. Niemen pohjoispuolella on muun muassa Kongsfjordelva, Syltefjordelva ja Sandfjordelva, kun taas Komagelv, Skallelva (Kallijoki) ja Vestre Jakobselv (Annijoki) laskevat Varanginvuonoon. Näätämö Pinta-ala ulottuu Norjan puolella Etelä-Varangin kuntaan sekä pienemmät osat Uuniemen kuntaan. Alueen suurimmat vesistöt ovat Näätämöjoki (Neidenelva), jonka valuma-alue ulottuu rajan yli Suomeen. Alueeseen kuuluvat myös Bugøyfjord (Reisivuono), Kjøfjord, Neidenfjorden (Näätämönvuono), Korsfjorden (Ristivuono) sekä läntinen osa Bøkfjordenia. Nämä kaikki ovat Varanginvuonon sivuvuonoja. Paatsjoki Paatsjoen valuma-alue sekä Karpelva ja Grense-Jakobselv (Vuoremijoki) muodostavat vesialueen suurimman osan. Merialueilla on Langfjorden, Bøkfjordenin itäinen osa, Jarfjord (Rautavuono) ja Kobbholmfjorden. Koko pinta-ala Norjan puolella on Etelä-Varangin kunnan alueella. 4 Työn organisointi Norja on sitoutunut kansainvälisesti noudattamaan vesipuitedirektiiviä ETA-sopimuksen osana. Hallitus raportoi ja tiedottaa Norjan tilasta EFTAn seurantaviranomaiselle. Kansallisella tasolla ympäristöministeriöllä on koordinointivastuu, jota varten on perustettu ministeriötyöryhmä. Keskusvirastotasolla luonnonhallinnon keskusvirasto (direktoratet for naturforvaltning) vastaa työn koordinoinnista, jota varten on asetettu keskusvirastotyöryhmä. 14

16 Norjan vesihallinto on jaettu 11 vesipiiriin, joissa on kussakin yksi maakunta vesipiiriviranomaisena. Alueet on rajattu luontoperustein, ja lähtökohtana on valuma-alue sekä siihen kuuluva rannikkovyöhyke. Lisäksi on otettu huomioon hallinnollinen näkökulma sekä se, miten viranomaisten osaamista voidaan hyödyntää tehokkaimmin. Kuva 4: Vesihallinnon organisointi Norjassa. 4.1 Vesipiiriviranomainen (VRM) Finnmarkin maakunta (Finnmark fylkeskommune) on vesipiiriviranomainen (vannregionmyndighet, VRM) Finnmarkin vesipiirissä. Finnmarkin maakunnan tärkein tehtävä on toimia suunnittelun ja prosessin johtajana. Maakunta myös koordinoi työtä toteuttamalla vesiasetuksesta aiheutuvia tehtäviä. Finnmarkin maakunta huolehtii vesipiiriviranomaisena siitä, että laaditaan sektorin kattava vesienhoitosuunnitelma ja toimintaohjelma, jotka lääninkäräjät hyväksyvät ja kuningas vahvistaa ennen vuotta Sektoriviranomaiset Kaikki sektoriviranomaiset osallistuvat työhön vastuualueellaan selvittämällä ympäristötavoitteiden vahvistamisen edellytyksiä, ehdottamalla ympäristö- ja seurantatoimenpiteitä sekä toteuttamalla toimenpideanalyysejä ja toimenpide-ehdotusten kustannus-hyötyanalyyseja. Maaherra (fylkesmann) on alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen, jolla on päävastuu ympäristöön liittyvistä päätöksistä. Maaherran apuna päätösperusteiden vahvistamisessa ovat muut sektoriviranomaiset ja paikallinen tieto, ja koordinoitavat alueet ovat vesiympäristöön liittyvä seuranta ja tiedonhallinta vesimuodostumien ominaispiirteiden tarkastelu vaikutusten ja riskien arviointi ympäristön tilan luokitus ja ympäristötavoitteiden ehdottaminen. 15

17 Ilmastosta ja päästöistä vastaava keskusviranomainen KLIF (Klima- og forurensingsdirektoratet) vastaa kansallisen päästöpolitiikan toimeenpanosta sekä ohjaa, valvoo ja hallinnoi sitä paremman ympäristön luomiseksi. Tärkeimmät vastuualueet ovat ilmasto, ympäristömyrkyt, meri ja vesi, jätteet, ilma ja melusaasteet. KLIF ohjaa maaherrojen päästötyötä, ja sille voi kannella maaherrojen päätöksistä päästölain mukaisesti. Rannikkovirasto (Kystverket) on kalastus- ja rannikkoministeriön (Fiskeri- og kystdepartementet) yksikkö, joka vastaa meriliikenteestä, meriturvallisuudesta, satamista ja valmiudesta äkilliseen saasteiden torjuntaan. Rannikkoviraston työn tavoitteena on tehokas ja turvallinen meriliikenne, jota tavoitellaan pitämällä huolta meriliikenteen saavutettavuudesta ja satamien toimivuudesta. Rannikkovirasto ehkäisee ja rajoittaa äkillisten saasteiden haittavaikutuksia. Norjan vesistöistä ja energiasta vastaavan keskusviranomaisen (Norges vassdrags- og energidirektorat, NVE) tehtävänä on varmistaa kokonaisvaltainen ja ympäristöä säästävä vesienhoito sekä sähkönsaanti. NVE:llä on keskeinen tehtävä tulva- ja vyörytilanteissa, ja se vastaa kansallisesta sähköntuotantovalmiudesta. NVE muun muassa valvoo kahden tärkeän lain noudattamista; vesiresurssilaki (vannressursloven) ja vesistöjen säännöstelylaki (vassdragsreguleringsloven) säätelevät kaikkia toimia, jotka liittyvät vesistöihin ja vesivoiman kehittämiseen. Kalastushallinnon keskusviranomainen (Fiskeridirektoratet) tukee osaltaan kalastus- ja rannikkoministeriön tavoitteita, joilla varmistetaan edellytykset kannattavalle ja kestävälle kalastus- ja meriviljelyelinkeinolle sekä muille merielinkeinoille. Norjan tielaitos (Statens vegvesen) kuuluu liikenneministeriöön ja hallinnoi valtion kilometriä pitkää tieverkkoa. Monien valtateiden hallinnointi siirtyi maakunnille vuonna Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä maakuntien kanssa, joissa tieverkostoa on yhteensä kilometriä. Tielaitos vastaa myös väestön, yhteiskuntakehityksen, turvallisuuden, ympäristön, maiseman, teknologian ja talouden huomioon ottamisesta. Norjan elintarviketurvallisuusvirasto (Mattilsynet) kuuluu kolmeen eri ministeriöön, jotka ovat maatalous- ja ruokaministeriö (Landbruks- og matdepartementet, LMD), kalastusja rannikkoministeriö (Fiskeri- og kystdepartementet, FKD) sekä terveys- ja hoivapalveluministeriö (Helse- og omsorgsdepartementet, HOD). Hallinnollinen vastuu on maatalous- ja ruokaministeriöllä. Elintarviketurvallisuusvirasto hallinnoi kaikkia lakeja, jotka liittyvät elintarviketuotantoon, kuten juomaveteen ja pellolta pöytään ulottuvaan elintarvikeketjuun. 4.3 Kunnat Kunnilla on usein paikallista tietoa vesimuodostumien olosuhteista, kuten niihin liittyvistä vaikutuksista, oikeuksista ja intresseistä. Näin ollen kuntien on osallistuttava aktiivisesti sekä asiatietoperustan luomiseen että suunnittelutyöhön. Kunnille on siirtynyt valtiolta 16

18 toimeenpanovaltaa ja veteen liittyviä tehtäviä esimerkiksi maatalouden, veden ja jäteveden, ympäristön ja päästöjen alalta. Kuntien on tehtävä selvityksiä omalta vastuualueeltaan sektoriviranomaisten tavoin. Vesipuitedirektiivi perustuu siihen, että vesienhoidossa tarkastellaan koko valuma-aluetta ja sen olosuhteita. 4.4 Vesipiirilautakunta (VRU) Vesiasetuksen 22 edellyttää vesipiirilautakunnan (vannregionutvalget, VRU) perustamista alueellisen sektorikoordinoinnin tärkeimmäksi kanavaksi. VRU:hun kuuluvat Finnmarkin maakunta (VRM), Finnmarkin maaherra, elintarviketurvallisuusvirasto, rannikkovirasto, kalastushallinnon keskusviranomainen, NVE, Norjan tielaitos ja kunnat. Kaikilla asiaankuuluvilla viranomaisilla on oikeus 5 osallistua, mutta yksittäiset viranomaiset voivat itse päättää osallistumisen priorisoinnista ja organisoinnista. VRM toimii johtajana ja sihteerinä VRU:ssa, ja sektoriviranomaisilla, kunnilla ja saamelaiskäräjillä (Sametinget) on oikeus yhteen osallistujaan ja sijaiseen. Finnmarkissa alueneuvostoja kehotetaan osallistumaan kuntien puolesta, mutta kunnat voivat halutessaan osallistua suoraan. 4.5 Alueellinen viiteryhmä Finnmarkin maakunta (VRM) vastaa yhteistyössä VRU:n kanssa siitä, että kaikille kiinnostuneille annetaan tilaisuus osallistua aktiivisesti suunnitteluohjelman tekoon sekä jaetaan tietoa keskeisistä kysymyksistä ja vesienhoitosuunnitelman luonnoksista. Kaikkien yksityisten ja yleisten eturyhmien edustajilla ja oikeudenomistajilla on oikeus osallistua VRU:n alueelliseen viiteryhmään. Eturyhmien on päätettävä, onko tarkoituksenmukaisempaa osallistua alueellisen viiteryhmän vai paikallisen vesialuelautakunnan tai mahdollisesti molempien työhön. Alueellisen viiteryhmän osallistujista on luettelo osoitteessa 4.6 Vesialuelautakunta Tärkeä osa alueellista suunnitelmaa on paikallistieto ympäristön tilasta, vaikutuksista ja riskeistä sekä mahdollisuus paikallisten ratkaisujen kehittämiseen. Suuri osa suunnittelun esityöstä onkin siitä syystä tehtävä paikallisesti vesialueissa. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma, jossa on paikallinen perusta, mahdollistaa suunnitelman paremman seuraamisen. Sekä viranomaiset että muut kiinnostuneet voivat osallistua vesialuelautakuntiin (vannområdeutvalg). Finnmarkin maakunta vastaa vesipiiriviranomaisena (VRM) vesialuelautakunnan perustamisesta. Työn edetessä kuntien on vastattava monen vastuualueen sektoriviranomaisena työn edistymisestä vesialueilla. Monen kunnan alueelle ulottuvilla vesialueilla voi kuntien välinen yhteistyö olla tarpeen vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi. VRM tarjoaa resursseja projektipäälliköiden palkkaamiseen vesialueilla, mutta lisäksi on luotava muodolliset puitteet kuntien sisäistä yhteistyötä varten, jotta tuen hakeminen maaherralta on mahdollista. Koska eri vesialueilla on erilaiset tarpeet, projektipäälliköiden on tarkoituksenmukaista vastata useista vesialueista. Projektipäällikön tärkeimpiä tehtäviä on toimia vesialuelautakunnan sihteerinä, auttaa kuntia 5 Muttei velvollisuus 17

19 ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa ja raportoinnissa, olla yhdyshenkilönä sektoriviranomaisten ja kuntien välillä sekä johtaa vesialueella tehtävää työtä. Jos vesialueella on elinkeinoelämän toimijoita (esimerkiksi vesivoiman tai viljelyn alalla), jotka vaikuttavat merkittävästi yksittäisiin vesimuodostumiin, nämä on otettava mukaan aikaisessa vaiheessa vesialuetasolla. 4.7 Paikalliset ryhmät ja yhdistykset Paikallistiedon hankkiminen vesimuodostumien tilasta on tärkeää. Vesialuelautakunnat voivat vapaasti päättää, miten ne osallistavat paikallisryhmiä ja - yhdistyksiä. Joillakin vesialueilla on syytä koota omia paikallisia viiteryhmiä, kun taas toisaalla voi olla asianmukaista ottaa ryhmät mukaan suoraan vesialuelautakuntiin. Jotta osallistumisen kynnys olisi matala, kokoukset olisi pidettävä ilta-aikaan. Projektipäälliköt tai vesialuelautakuntien edustajat voivat osallistua myös niiden paikallisryhmien kokouksiin, jotka sitä toivovat. 4.8 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueella Tenon, Näätämön ja Paatsjoen valuma-alueet ulottuvat osin Suomeen. Vesiasetuksen 31 vaatii, että Suomen vastuuviranomaisen kanssa vaihdetaan asiaankuuluvaa tietoa. Suomessa vastuuviranomainen on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Norjan ja Suomen on tehtävä Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset -asiakirjaa varten yhteenveto rajat ylittävien vesialueiden haasteista ennen lausuntokierrosta. Myös yhteisten vesimuodostumien rajausta ja ympäristön tilan statusta on yhdenmukaistettava. Vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan olisi hyvä saada yhteinen tiivistelmä yhteisten vesialueiden tilasta ja toimenpiteistä. Rajavesikomissiota informoidaan tästä työstä, mutta komissio päättää siitä, miten se osallistuu prosessiin. 4.9 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueen ulkopuolella Paatsjoen valuma-alue ulottuu osin Venäjälle. Vesiasetuksen 32 edellyttää kansainvälistä yhteistyötä tavoitteeksi asetetun ympäristön tilan saavuttamiseksi koko valuma-alueelle. Kyseistä vesialuetta varten on tehty hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ensimmäisellä suunnittelukaudella. Vesipiiriviranomainen vastaa yhteistyön käynnistämisestä venäläisten viranomaisten kanssa kyseisillä valuma-alueilla, mutta myös keskushallinnon on otettava tästä vastuuta. Sektoriviranomaisten tekevät yhteistyöaloitteen omalla vastuualueellaan Teemakokoukset Osa ympäristövaikutuksista ja -toimista ulottuu usein samankaltaisten vesialuejakojen yli. Kyse voi olla esimerkiksi rannikkoalueista, säännöstellyistä vesistöistä tai maataloudesta. Siksi on luonnollista, että tällaisia tapauksia tarkastellaan yhteisissä teemakokouksissa, joihin sektoriviranomaiset, vesialuelautakunnat, tutkijat ja muut kiinnostuneet osallistuvat. 5 Työohjelma ja toteuttamissuunnitelma Vuonna 2015 vahvistettavien alueellisten hoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien on oltava laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia, minkä vuoksi niillä on oltava paikallinen perusta 18

20 vesialueissa. Tavoitteena on, että koko VRU voi yhdessä vastata alueelliseen hoitosuunnitelmaan sisältyvästä ympäristön tilan, uhkien ja vaikutusten kuvauksesta. Sekä vesialueet että VRU voivat vaikuttaa osaltaan tietoperustan laatimiseen liittyvään prosessiin. 5.1 Suunnitteluprosessi Lääninkäräjät käsittelee hoitosuunnitelmaa keväällä 2015 aluesuunnitelmana, vrt. kaavoitusja rakennuslain 8-4. Kuninkaan on vahvistettava suunnitelma valtioneuvostossa ennen vuoden 2015 loppua. Suunnitteluprosessissa on kaavoitus- ja rakennuslain sekä vesiasetuksen mukaisesti 6 kuukauden kuulemismääräaika. Prosessin aikana laaditaan kolme asiakirjaa, jotka kuullaan julkisesti 6 kuukauden aikana (vrt. vesiasetuksen 28). Nämä kolme asiakirjaa ovat seuraavat: 1. Suunnitteluohjelma 6 on suunnitelma siitä, miten hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen tapahtuu. Tämä asiakirja lähetetään lausuntokierrokselle ennen vuoden 2010 loppua, ja lääninlautakunta käsittelee lopullista suunnitteluohjelmaa ennen vuoden 2011 loppua. 2. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä kuvaa tärkeimpiä haasteita vesimuodostumien ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Asiakirja lähetetään kuultavaksi ennen heinäkuun 1. päivää 2012, ja lääninkäräjät käsittelee sen vuoden 2013 alkupuoliskolla. 3. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään kuultavaksi viimeistään Lääninkäräjät käsittelee hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman keväällä Vain hoitosuunnitelma lähetetään keskushallinnon hyväksyttäväksi. Tällä hetkellä ei ole määräaikaa sille, milloin hoitosuunnitelma on lähetettävä keskushallinnon hyväksyttäväksi. Määräaika asetetaan myöhemmin Suunnitteluprosessi Suunnitteluohjelma L S P Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset S L P Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma 1. suunnitelmakauden hoitosuunnitelma TOTEUTUS S TARKISTUS L S P KH Lausuntokierros Selvitys Lääninkäräjien/lääninlautakunnan päätös Keskushallinnon hyväksyntä Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteutus Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tarkistus Kuva 5: Suunnitteluprosessin toteuttamissuunnitelma määräaikoineen. 6 Tämä asiakirja 19

21 5.2 Päätösten asiaperusta Päätösten asiaperusta on se, mihin päätökset perustuvat, ja sen pohjalta päätetään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Finnmarkin maaherralla on päävastuu sen vastuualueisiin kuuluvissa kysymyksissä. Kunnilla on runsaasti tietoa alueidensa vesimuodostumista. On tärkeää saada kokoon paikalliset vesialuelautakunnat, jotta paikallinen tieto ja osaaminen tulevat esiin. Vesipiirissä on tehty vesimuodostumien suurpiirteinen ominaispiirteiden tarkastelu, myöhemmin tehdään täysi tarkastelu, johon sisältyy yksityiskohtaisempi vesimuodostumien tilan ja kuormitusten arvio. Vesimuodostumat tunnistetaan, tyypitellään ja arvioidaan ympäristövaikutusten näkökulmasta ennen heinäkuun 1. päivää Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä lähetetään kuultavaksi ennen heinäkuun 1. päivää Lisäksi tehdään talousarvio (vrt. vesiasetuksen 15). Ennen vuoden 2012 loppua on perustettu rekisteri suojelualueista (vrt. vesiasetuksen 16). Vuoden 2012 aikana on myös oltava tarpeeksi seurantaohjelmia, jotka antavat kokonaiskuvan vesimuodostumien tilasta (vrt. vesiasetuksen 18). Ennen vuoden 2013 loppua on tehty toimenpideanalyysit sen selvittämiseksi, mitä toimenpiteitä on tehtävä ympäristötavoitteiden toteutumiseksi ja saastumisen ehkäisemiseksi. Tästä muodostuu toimenpideohjelman perusta. Vesimuodostumien olemassa olevaa seurantaa jatketaan samanaikaisesti, kun uutta seurantaa toteutetaan. Kyseinen seuranta sekä asiaan liittyvät selvitykset ja kokemukset vesimuodostumista jatkavat varmistavat, että tyypittely- ja luokitteluprosessit jatkuvat koko kauden Päätösperusteet Vesialueiden valmistelu Suojelualuerekisteri Alueellisen seurantaohjelman luonnos Toimenpideanalyysit Toimenpideraportointi, 1. suunnitelma Ominaispiirteiden tarkastelu ja luokitus Valvonta Kuva 6: Päätöksenteon asiaperustan tulevaisuussuunnitelma. 5.3 Vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Vesiasetuksessa määritellään ensimmäinen suunnitelmakausi alkavaksi ja päättyväksi vuoden 2015 lopussa. Täksi kaudeksi vesipiiriviranomainen eli Finnmarkin maaherra sai päättää yhdessä vesipiirilautakunnan kanssa siitä, koskeeko hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma vain tiettyjä vesipiirin vesialueita. Finnmarkin vesipiirissä valittiin Teno, Näätämö ja Paatsjoki, ja Finnmarkin lääninkäräjät hyväksyivät hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman Kuningas vahvisti hoitosuunnitelman

22 Tenon, Näätämön ja Paatsjoen alueiden ensimmäisen kauden hoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa toteutetaan parhaillaan. Kun suunnitelma tulee uudelleen käsiteltäväksi vuoden 2015 jälkeen, se integroidaan osaksi Finnmarkin yhteistä hoitosuunnitelmaa. 6 Osallistuminen ja tiedonkulku milloin ja miten voi vaikuttaa? 6.1 Viiteryhmät Työn lähtökohtana on kaavoitus- ja rakennuslain vaatimus tiedotuksesta ja vaikuttamisesta. Parhaat mahdollisuudet vaikuttamiseen ennen lausuntokierrosta tarjoaa viiteryhmien työskentelyyn osallistuminen. Finnmarkin vesipiiriin perustetaan alueellinen viiteryhmä, johon kaikki kiinnostuneet järjestöt, yritykset ja etujärjestöt voivat ottaa osaa. On tärkeää, että paikalliset järjestöt, seutuyhdistykset ja eturyhmät saavat tilaisuuden vaikuttaa. Jokainen vesialuelautakunta saa ottaa kantaa siihen, onko tarkoituksenmukaista perustaa viiteryhmiä vai järjestää paikallinen osallistuminen muulla tavalla. Yksityishenkilöt voivat osallistua ottamalla yhteyttä suoraan kuntaan tai vesialuelautakuntaan. Mahdollisesti myös vesipiiriviranomaiseen voi ottaa suoraan yhteyttä. Sivustossa on vesipiiriviranomaisen, VRU:n jäsenten ja vesialueiden yhteyshenkilöiden ajantasaiset yhteystiedot. 21

23 Kuva 7: Vaikutusmahdollisuudet suunnitteluprosessin aikana ja päätöksenteon asiaperustan luonnissa. 6.2 Vaikuttaminen ennen lausuntokierrosta Tärkein osallistuminen eri asiakirjojen tekoon tapahtuu vesialueilla. Tapa, jolla tämä järjestetään, saattaa poiketa eri vesialueilla sen mukaan, millaisia haasteita ominaispiirteiden tarkastelussa ja luokituksessa on havaittu. Ks. myös luvut 4.6 ja 4.7. Alueelliselle viiteryhmälle tiedotetaan jatkuvasti työstä ja prosessista. VRU:n ja alueellisen viiteryhmän on myös syytä pitää kokouksia ennen tärkeitä päätöksiä. Aluetasolla järjestetään myös teemakokouksia, ks. luku Jos järjestöt tai muut eturyhmät haluavat pitää kokouksia, esitelmiä tai vastaavia, niiden järjestämisestä vastaa vesipiiriviranomainen yhteistyössä vesipiirilautakunnan kanssa ja mahdollisesti myös vesialuelautakunnan kanssa. 6.3 Lausuntokierros Ennen vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman valmistumista vuonna 2015 suunnitteluohjelma, asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä sekä hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään lausuntokierrokselle. Kaikkien lausuntojen määräaika on vesiasetuksen mukaan 6 kuukautta. 22

24 1. Suunnitteluohjelma on lausuntokierroksella vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Tällä lausuntokierroksella on tärkeää saada asiakirjasta kommentteja ja parannusehdotuksia. Ovatko hoitosuunnitelman laatiminen, roolit ja vastuu sekä suunnittelutyön tarkoitus selvät? Kattaako suunnitteluohjelma ne teemat, joita on käsiteltävä hoitosuunnitelmassa? Onko vaikutusmahdollisuuksia kuvattu tarpeeksi? Onko prosessi laadittu tarpeeksi hyvin niin, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa eri suunnitteluasiakirjoihin ja etenkin hoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan? 2. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä lähetetään lausuntokierrokselle ennen heinäkuun 1. päivää Kyseisen asiakirjan lausuntokierroksella kiinnostavaa on se, painotetaanko oikeita haasteita. Ovatko prioriteetit oikeita? Onko olemassa muita priorisoitavia haasteita, joita ei mainita? Asiaankuuluvia ovat myös parannusehdotukset priorisointien kuvauksesta sekä muusta asiakirjasta. 3. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ovat lausuntokierroksella viimeistään vuoden 2014 loppupuoliskolla. Hoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan on tärkeää saada näkemyksiä priorisoitaviksi ehdotetuista haasteista. Ovatko prioriteetit oikeita? Onko olemassa haasteita, joita ei ole mainittu tai joiden priorisointiin on perusteita? Ovatko toimenpiteet riittävät? Onko vastuu toimenpiteistä jaettu oikein? Onko toimenpiteiden rahoitus riittävä? Kehitysehdotukset kuvauksista ja perusteista ovat tarpeen. On tärkeää kertoa, jos priorisoinneista tai ympäristötoimenpiteiden ehdotuksista ollaan eri mieltä. Näin huomio voidaan mahdollisesti siirtää paikallisiin tai alueellisiin haasteisiin. 6.4 Tiedotus ja julkisuus Finnmarkissa on runsaasti vettä, jonka ominaispiirteitä on tarkasteltava. Siksi koko Finnmarkin alueen veden "kokonaistilaa" ei ole mahdollista dokumentoida ennen vuotta Jotta pääsisimme mahdollisimman lähellä tavoitetta, olemme riippuvaisia niiden osallistumisesta, jotka tuntevat paikallisalueensa vedet. Siksi on tärkeää tavoittaa ne, joilla on kokemusta ja tietoa lähialueidensa vedestä ja jotka voivat antaa hyödyllistä tietoa, mikä on myös paras mahdollinen tapa osallistua ja vaikuttaa. Tästä syystä on tärkeää tiedottaa säännöllisesti tekeillä olevasta työstä ja tuloksista. Tietoa julkaistaan säännöllisesti osoitteessa sekä sähköpostitse. Jos kysyntää on, järjestetään kurssi vann-nett-karttapalvelun tietopalvelusta. Lausuntokierroksen yhteydessä arvioidaan, pidetäänkö kunnassa tai vesialueella kansalaiskokouksia. Paikallisyhdistysten ja muiden etujärjestöjen tulisi osallistua kyseisten kokousten suunnitteluun. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä ja Finnmarkin vesipiirin vesienhoitosuunnitelma käännetään suomeksi ja saameksi. Toimenpideohjelma käännetään saameksi, kun taas Suomen raja-alueita koskeva toimenpideohjelma käännetään Suomeksi. 23

25 Venäjän raja-alueita koskevat otteet Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset - asiakirjasta sekä hoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta käännetään venäjäksi. 7 Tutkittavat teemat Hoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa laadittaessa on teemoja, joita pitää tutkia. Joitakin tutkittavia teemoja koskevat keskushallinnon laatimat ohjeet. Selvitysten on oltava myös vesiasetuksen ja muiden asiaan liittyvien säädösten mukaisia. 7.1 Selvitysten vastuunjako Sektoriviranomaisilla on vastuu osallistua vastuualueensa selvityksiin, kun taas kunnat ja muut toimijat antavat tukea omalla alallaan. On toivottavaa, että Finnmarkin maakunta 7, Finnmarkin maaherra sekä valtion keskusviranomaiset ja kunnat Finnmarkin läänissä tekevät tiivistä yhteistyötä tehdäkseen selvitykset mahdollisimman hyvin. Lisäksi muille asiaosaajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa eri teemoihin. Taulukko 4: Tutkimukset, asiasisällöstä vastaavat sekä määräajat Selvitys Vastuullinen Määräaika Yhteenveto Finnmarkin vesiympäristön tärkeimmistä haasteista Ympäristöä parantavat toimet Finnmarkin maaherra Kaikki omilla vastuualueillaan Alueellinen seurantaohjelma Finnmarkin maaherra Suojelualuerekisteri Sektoriviranomaiset/kunnat Voimakkaasti muutetut Sektoriviranomaiset/VRU vesimuodostumat Ilmastonmuutokset Kaikki omilla työskentelyalueillaan Kaikki omilla vastuualueillaan Kansainvälinen yhteistyö Vesipiiriviranomainen 7.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja riskien arviointi Useimmat läänin vesimuodostumien ominaispiirteet on tarkasteltu suurpiirteisesti. Yksityiskohtaisempi vesimuodostumien tarkastelu on kuitenkin tarpeen. Myös vesimuodostumien luokitus ja riskien arviointi on tehtävä sen selvittämiseksi, onko vaarana ympäristötavoitteiden saavuttamatta jääminen. 7 Vesipiiriviranomainen 24

26 Ennen heinäkuun 1. päivää 2012 laaditaan esitys vesiympäristön tärkeimmistä haasteista. Tässä asiakirjassa käsitellään ja priorisoidaan vesimuodostumia, joiden ympäristötavoitteiden toteutumatta jäämisen riski on suurin. Päävastuu ympäristötyöstä on maaherralla, kun taas sektoriviranomaisilla on vastuu auttaa työssä omalla vastuualueellaan. Lisäksi on tarpeellista, että kunnat, vesialuelautakunta ja viiteryhmät osallistuvat. 7.3 Ympäristöä parantavat toimet Jos vesimuodostuman ympäristötavoitteet eivät täyty tai ne uhkaavat jäädä täyttymättä, on selvitettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Asiaa on selvitettävä yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta ja arvioitava, ovatko kustannukset suhteelliset toimenpiteiden ympäristövaikutukseen nähden. Lisäksi on selvitettävä, uhkaako jonkin vesimuodostuman tavoitteet jäädä toteutumatta suunnitelmakautena, jolloin ympäristötavoitteita on lykättävä 8. Ennen vuoden 2013 loppua on tehtävä toimenpideanalyysit sen selvittämiseksi, mitä toimenpiteitä on tehtävä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja saastumisen ehkäisemiseksi. 7.4 Vesiympäristön seuranta Seurannan tarve on selvitettävä oikeiden päätösperusteiden varmistamiseksi ympäristön tilan mukaan sekä toimenpiteiden vaikutuksen seuraamiseksi. Perusseuranta antaa viitearvot vesimuodostumien luonnontilasta, kun taas toimenpideseuranta kertoo, miten toimenpiteet vaikuttavat. Sektoriviranomaiset laativat luettelon olemassa olevasta ja sunnitellusta valvonnasta omalla vastuualueellaan. Ennen vuoden 2012 loppua on laadittu kattava alueellinen seurantaohjelma, johon sisältyy vesimuodostumien tilan seuranta. 9 On selvitettävä, onko perusseuranta riittävää eri muuttujien tutkimiseksi edustaakseen koko Finnmarkin vesipiiriä. Tilanteissa, joissa tunnettu taho aiheuttaa vesimuodostuman saastumista tai merkittäviä vaikutuksia, asiaan liittyvä sektoriviranomainen selvittää, määrääkö laki seurantavelvoitteita. 7.5 Suojelualueet Juomaveden lähteistä, suojelualueista ym. laaditaan kuvaus. Lisäksi varmistetaan, että suojelutavoitteet ovat mukana hoitosuunnitelmassa. Sektoriviranomainen laatii omaan vastuualueeseensa kuuluvan katsauksen suojelualueista ja siitä, missä määrin niitä suojellaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Ennen vuoden 2012 loppua on laadittava rekisteri suojelualueista Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat on tunnistettava. Nämä ovat vesimuodostumia, joihin yhteiskuntahyödylliset tavoitteet ovat vaikuttaneet fyysisesti niin, että vesimuodostumien tila on huono ja hyvän ekologisen tilan ympäristötavoite ei ole kohtuudella toteutettavissa lieventävillä toimilla. Näille vesimuodostumille on laadittava 8 vrt. vesiasetuksen 9 9 vrt. vesiasetuksen vrt. vesiasetuksen 16 ja 17 25

Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty ja joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet

Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty ja joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet Tähän liitteeseen on koottu yhteenveto vesimuodostumista, joiden tilatavoitteen

Lisätiedot

Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen

Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen Ke s k e i s i äve s i e nhoi t ok y s y my k s i ä Fi nnmar k i nve s i e nhoi t oal ue e l l a, Uus i t t uve r s i o, y v äk s y t t y20. 3. 2013 Fi nnmar k i nv e s i pi i r i n v e s i e nhoi t os

Lisätiedot

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo 21.4.2017 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelu järjestetty muuttamalla maankäyttö- ja rakennuslakia

Lisätiedot

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos 24.9.2015 ympäristöministeriö Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivin vaatimukset Direktiivin tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Laki. vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Laki. vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011 272/2011 Laki vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2011 Eduskunnan

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta

Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

VUONOJEN JA TUNTURIEN VEDET FINNMARKIN PIIRIN VESIENHOITOSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLE 2010-2015

VUONOJEN JA TUNTURIEN VEDET FINNMARKIN PIIRIN VESIENHOITOSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLE 2010-2015 VUONOJEN JA TUNTURIEN VEDET FINNMARKIN PIIRIN VESIENHOITOSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLE 2010-2015 1 ympäristönsuojeluministeriö KUNINKAALLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA Ympäristö- ja kehitysministeri Erik Solheim

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa

Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa Alueellinen vesiensuojeluyhdistystoiminta Suomessa VESIENHOIDON VAPAAEHTOINEN JÄRJESTÄYTYMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA VYYHTI-hankkeen seminaari 4.2.2014, Oulu Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT SUOMEN

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua.

Henkilö ei saa osallistua sellaisten sopimusten tai asioiden käsittelyyn, joista hänellä on odotettavissa olennaista henkilökohtaista etua. HÄMEENLINNAN ELÄKKEENSAAJAT RY Taloussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Yhdistyksen hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa ja tilinpäätöstä tehtäessä on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto EU Meripolitiikka, merialuesuunnittelu, meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Vesienhoidon kuulemispalaute

Vesienhoidon kuulemispalaute Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöfoorumi 17.3.2016 Jarno Lamponen Sääntelyviranomaiset hyväksyvät suuntaviivojen mukaiset ehdot Siirtoverkonhaltijat ja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

ZA4890. Flash Eurobarometer 261 (Flash eurobarometer on water) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4890. Flash Eurobarometer 261 (Flash eurobarometer on water) Country Specific Questionnaire Finland ZA4890 Flash Eurobarometer 261 (Flash eurobarometer on water) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 261 WATER Q1. Kuinka hyvin tunnette olevanne informoitu maanne järvien, jokien ja rannikkovesien

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot