Finnmarkin (Finmarkku) vesipiirin vesienhoitosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finnmarkin (Finmarkku) vesipiirin vesienhoitosuunnitelma 2016 2021"

Transkriptio

1

2 Esipuhe Vesi koskettaa kaikkia Finnmarkin (Finmarkku) asukkaita. Jos olet kiinnostunut lähialueittesi järvien, vesistöjen, pohjavesien ja rannikkovesien tilasta, sinun kannattaa osallistua vesipiirimme vesienhoitoon. Ympäri Eurooppaa on ryhdytty toimiin arvokkaista ja elintärkeistä vesiresursseista huolehtimiseksi. Norjassa on hyväksytty asetus vesienhoidon puitteista, jossa määritellään, miten tätä työtä tehdään Norjassa. Tavoitteena on ylläpitää vesistöjen hyvää kuntoa ja parantaa olosuhteita siellä, missä ne eivät ole tyydyttävät. Jotta tavoite toteutuisi, viranomaisten on tehtävä yhteistyötä aiempaa enemmän. Tämä suunnitteluohjelma koskee viranomaisten, järjestöjen ja muiden vesipiirin toimijoiden vesienhoitotyötä vuoteen Suunnitteluohjelmalla tavoitellaan sitä, että suunnitteluprosessi olisi selkeä ja ennustettava kaikille osapuolille. Suunnittelutyön päätteeksi tehdään hoitosuunnitelma, joka on yhteenveto tehdystä työstä. Suunnitelma kuvaa, miten tavoitteet vesien hyvästä kunnosta toteutetaan Finnmarkissa. Jotta suunnitelma onnistuisi mahdollisimman hyvin, on tärkeää, että kaikki osapuolet ja asiasta kiinnostuneet osallistuvat sen tekoon. Olemme riippuvaisia yhteistyöstä ja yhteisistä panostuksista saavuttaaksemme koko Norjaa koskevat vesienhoidon kunnianhimoiset ja tärkeät tavoitteet. Terveisin Ann-Solveig Sørensen Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja 1

3 Sisältö 1 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Tausta Lakiperusta Suunnittelutyön tavoitteet ja toteutus Vesienhoitosuunnitelma Kaavaselostus ja vaikutusten arviointi Toimenpideohjelma Seuranta Ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma Suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan Suhde muihin alueellisiin suunnitelmiin Ympäristötavoitteet ja sanasto Perustavoiteet Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja ympäristön tila Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Sanasto Suunnitelma-alueen kuvaus Vesipiiri Vesialueiden kuvaus Työn organisointi Vesipiiriviranomainen (VRM) Sektoriviranomaiset Kunnat Vesipiirilautakunta (VRU) Alueellinen viiteryhmä Vesialuelautakunta Paikalliset ryhmät ja yhdistykset Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueella Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueen ulkopuolella Teemakokoukset Työohjelma ja toteuttamissuunnitelma Suunnitteluprosessi Päätösten asiaperusta Hoitosuunnitelma vuosiksi Osallistuminen ja tiedonkulku milloin ja miten voi vaikuttaa? Viiteryhmät Vaikuttaminen ennen lausuntokierrosta Lausuntokierros Tiedotus ja julkisuus Selvitettävät teemat Selvitysten vastuunjako Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja riskien arviointi Ympäristöä parantavat toimet Vesiympäristön seuranta Suojelualueet Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Ilmastonmuutos Taloudelliset ja hallinnolliset seuraukset Vesipalvelujen kustannusten kattaminen Kansainvälinen yhteistyö

4 1 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet 1.1 Tausta EU:n direktiivi yhteisön vesipolitiikan puitteista (vesipuitedirektiivi) tuli voimaan EU:n jäsenmaissa vuonna Norja on vuodesta 2001 lähtien osallistunut EU-maiden toimiin vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi. Vesipuitedirektiivi edellyttää, että jäsenmaat laativat kokonaisvaltaisen vesienhoitosuunnitelman veden ja vesistöjen hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Direktiivi on velvoittanut Norjaa ETA-sopimuksen osana lähtien. Direktiivin toteuttamiseksi Norjassa on laadittu vesiasetus, joka tuli voimaan Vesiasetuksen tarkoitus on varmistaa, että ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan ja hyväksytään alueellisia hallintosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia sekä huolehditaan tarvittavasta tietoperustasta kyseistä työtä varten. Jokaisessa Norjan 11 vesipiirissä laaditaan ja toimeenpannaan kokonaisvaltainen suunnitteluohjelma sekä siihen liittyvä toimenpideohjelma ennen vuoden 2015 loppua. Jos veden laatu on huono, ryhdytään toimiin vesimuodostumien hyvän vesiympäristön ja hyvän ekologisen potentiaalin saavuttamiseksi ennen vuotta Vesiasetuksessa huomautetaan lisäksi, että vesiympäristöä on suojeltava tietyiltä ympäristömyrkyiltä (vrt. vesiasetuksen 7). Tämä suunnitteluohjelma on suunnitelma Finnmarkin vesienhoitosuunnitelman tekemisestä. Suunnitteluohjelmalla tavoitellaan sitä, että suunnitteluprosessi olisi selkeä ja ennustettava kaikille osapuolille. Suunnitteluohjelma pitää sisällään suunnittelutyön tavoitteet, suunnitteluprosessin ja osallistumissuunnitelman. 1.2 Lakiperusta Vesiasetus perustuu kaavoitus- ja rakentamislakiin (plan- og bygningsloven), päästölakiin (forurensningsloven) sekä vesivaralakiin (vannressursloven). Lisäksi vesiasetuksen säännökset ovat monin paikoin samankaltaisia luonnon monimuotoisuutta koskevan lain (naturmangfoldloven) säännösten ja periaatteiden kanssa. Luonnon monimuotoisuutta koskeva laki määrittää tavoitteet, periaatteet ja konkreettiset säännöt luonnon kestävästä käytöstä ja suojelusta, ja se velvoittaa kaikkia, jotka hallinnoivat luontoa tai vaikuttavat luontoon. Lakiin liittyvien perusteiden on ilmettävä suunnitelmasta, ja tavoitteet ja periaatteet on otettava huomioon suunnittelun alusta alkaen. 3

5 1.3 Suunnittelutyön tavoitteet ja toteutus Suunnittelutyön tavoitteena on varmistaa Finnmarkin vesien suojeleminen, tarpeellinen parantaminen ja kestävä käyttäminen. Tämä koskee sekä vesistöjä, pohjavesiä että rannikkovesiä 1. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja siihen liittyvä toimenpideohjelma täydentävät kokonaiskäsitystä vesiympäristön tilasta, ympäristövaikutuksista, seurannasta ja ajankohtaisista ympäristötoimista, jotka koskevat kaikkia Finnmarkin piirin vesimuodostumia. Suunnitelma käsittää pintavedet 2, pohjavedet ja rannikkovedet. Hyväksyttyä vesienhoitosuunnitelmaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa seurataan ja tarkistetaan kuuden vuoden välein. Kuva 1: Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen ja seuraaminen. Kuva 1 esittää suunnittelutyön eri vaiheita: Ominaispiirteiden tarkastelu ja luokittelu antavat perustietoa vesimuodostumien tilasta. Ympäristön tila on päätösperuste hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimiselle. Hoitosuunnitelman toteutukseen kuuluu ympäristötoimenpiteiden toimeenpaneminen sekä tilan ja toimenpiteiden vaikutusten seuraaminen. 1 Rannikolta ja meripeninkulman päässä perusviivasta 2 Joet ja järvet 4

6 Taulukko 1: Vesienhoitoon liittyvät keskeiset määräajat vesiasetuksen mukaan. Vuosi Tehtävä 2011 Suunnitteluohjelman kuuleminen ja hyväksyminen 2012 Ominaispiirteiden tarkastelu, ympäristövaikutusten arviointi ja vesimuodostumien taloudellinen analyysi valmis 2012 Alueellisen seurantaohjelman laatiminen 2012 Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset -asiakirjan käsittely 2012 Suojelualuerekisteri valmis suunnitelmakauden toimenpiteet käytössä sekä tilan raportointi keskushallinnolle 2014 Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman luonnos lausuntokierrokselle ennen heinäkuun 1. päivää Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma käsitellään lääninkäräjillä 2015 Hoitosuunnitelma hyväksytään keskushallinnossa suunnitelmakauden tavoitteiden saavuttamisen määräaika suunnitelmakauden ja 1. suunnitelmakauden lykättyjen tavoitteiden saavuttamisen määräaika 2020 Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman uudelleenkäsittely 1.4 Vesienhoitosuunnitelma Vesienhoitosuunnitelma sisältää yhteenvedon ja analyysin vesipiirin vesimuodostumista ja yksittäisistä vesialueista. Se antaa kokonaiskuvan myös siitä, mitä on tehtävä direktiivin asettamien vesien hyvää tilaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoitosuunnitelman laatimisprosessi on itse suunnitelman ohella tärkeä osa tiedotusta ja viestintää viranomaisten ja kaikkien niiden välillä, joita alueen vesikysymykset koskevat. Hoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein, ja se toimii viranomaisten toimintakertomuksena ja päätösperustana. Suunnitelma toimii myös tiedonlähteenä, suunnittelutyökaluna sekä raporttina alueen vesimuodostumien tilasta. Vesiasetuksen liitteessä VII kuvaillaan asiat, joiden on sisällyttävä hoitosuunnitelmaan. Hyväksytty hoitosuunnitelma on perusta alueellisten toimielinten toiminnalle sekä kunnallis- ja valtionhallinnon suunnittelulle ja toiminnalle vesipiirissä. Hoitosuunnitelma antaa kokonaiskuvan seuraavista asioista: 1. Vesimuodostumien tila 2. Vesiympäristöön vaikuttavat tekijät ja uhkat 3. Asetetut ympäristötavoitteet 4. Tarpeellinen seuranta 5. Toimenpideohjelman yhteenveto. 6. 5

7 1.5 Kaavaselostus ja vaikutusten arviointi Kaavoitus- ja rakentamislain 4-2 edellyttää hallintasuunnitelman kaavaselostusta ja tietyissä tapauksissa vaikutusten arviointia. Kaavaselostuksessa kuvaillaan hallintasuunnitelman tavoitteet, pääsisältö ja vaikutukset. Säännös edellyttää erityisesti sitä, että kaavaselostuksessa esitetään, miten suunnitelma liittyy muihin alueen suunnitelmiin. Vaikutusten arvioinnin vaatimus koskee aluesuunnitelmia, joissa määritellään suuntaviivoja tai rajoja tulevalle kehittämiselle. Ellei hallintasuunnitelmassa aseteta rajoja tai suuntaviivoja kehittämiselle, sitä koskee vain kaavoituslain vaatimus kaavaselostuksesta. Tällä hetkellä vesipiiriviranomainen tulkitsee, että hoitosuunnitelmaa varten ei täydy tehdä vaikutusten arviointia. Jos suunnitteluprosessin aikana toteutetaan toimia, jotka vaativat vaikutusten arviointia, vesipiiriviranomainen huolehtii sen tekemisestä ennen suunnitelman lähettämistä lääninkäräjille (vrt. asetuksen ympäristövaikutusten arvioinnista 13, forskrift om konsekvensutredninger). 1.6 Toimenpideohjelma Toimenpideohjelma sisältää kaikenlaiset toimenpide-ehdotukset ympäristötavoitteiden toteuttamiseksi hoitosuunnitelmassa määritetyissä vesimuodostumissa. Lisäksi se tiivistää kaikki asiaankuuluvat toimenpiteet, jotka on määritetty tai jotka perustuvat voimassa oleviin lakeihin ja asetuksiin (vrt. vesiasetuksen 25). Vuoden 2013 alkupuoliskon aikana vesipiiriviranomainen pyytää sektoriviranomaisilta toimenpide-ehdotuksia kunkin viranomaisen toimialueelta. Toimenpideohjelma antaa kokonaiskuvan, johon sisältyvät: 1. käynnistetyt ympäristötoimenpiteet 2. uudet toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia vesiympäristön suojelemiseksi ja parantamiseksi. Toimenpideohjelman ympäristötoimien on oltava käynnissä viimeistään kolmen vuoden kuluttua toimenpideohjelman hyväksymisestä. 1.7 Seuranta Perusseurannan tarkoituksena on määrittää ympäristön tila ja eri vesityyppien pitkäaikaismuutokset. Näin voidaan dokumentoida ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Perusseurannan rahoitus- ja toteutusvastuu kuuluu kansallisille viranomaisille. Toimenpiteiden seurannalla määritetään ja seurataan ympäristön tilan kehittymistä vesimuodostumissa, joissa ympäristötavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Seuranta kertoo ympäristötoimien vaikutuksista ja luo perustan mahdollisille korjaustoimenpiteille. Seuranta osoittaa myös uusien toimenpiteiden tarpeen. 6

8 Jos laissa on määräyksiä seurannasta, vaikutuksista vastaavan on kokonaan tai osittain maksettava ja toteutettava ne. Tässä sovelletaan pilaaja maksaa -periaatetta. 1.8 Ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma Tenon (Tana), Näätämön (Neiden) ja Paatsjoen (Pasvik) vesipiireille on tehty hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma kaudelle Hoitosuunnitelmaa seurataan ja toteutetaan samalla, kun laaditaan hoitosuunnitelma muille Finnmarkin vesipiirin vesialueille. Suunnitelman ja toimenpideohjelman uudelleenkäsittelyn yhteydessä ensimmäisen suunnitelmakauden hoitosuunnitelma sisällytetään muun alueen hoitosuunnitelmaan. Vuoden 2015 päättyessä Finnmarkin vesipiirillä on oltava hyväksytty vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma kaikille seudun vesialueille. 1.9 Suhde muuhun suunnitteluun ja toimintaan Viranomaiset Eri viranomaiset tekevät päätöksiä, joilla voi olla vaikutusta vesienhoitoon. Näiden viranomaisten on laadittava vesiasetukseen liittyviä arviointeja ja integroitava vesiasetuksesta aiheutuvat vaatimukset asioiden käsittelyyn. Päätökset, jotka eivät ota huomioon vesiasetusta, ovat pätemättömiä. Hoitosuunnitelman suunnittelu ja toteuttaminen tulevat vaikuttamaan näihin viranomaisiin vaihtelevissa määrin. Hoitosuunnitelma luo suuntaviivoja päätöksille, joita yksittäiset sektoriviranomaiset tekevät suunnitelmakauden aikana. Yksittäisillä viranomaisilla on vastuu selvittää toimenpide-ehdotuksia ja ympäristötavoitteiden vahvistamisen edellytyksiä vastuualueillaan. Työ on tehtävä vesipiiriviranomaisen asettamissa määräajoissa. Kunnat Vesienhoitosuunnitelman laatiminen ja vesiasetuksesta seuraavat toimet vaikuttavat suoraan kuntiin. Niiden on integroitava vesihallinto muuhun suunnitteluun. Kuntien velvollisuus on toteuttaa kuntasuunnitelmaa, joka sisältää sekä yhteiskuntakehityksen että maankäytön. Kunnille on siirretty vastuuta päästölain (forurensningsloven) mukaisesti. Ne hallinnoivat huomattavaa osaa maatalouden toimia, omistavat usein vesivoimaloita ja julkisia jätevedenpuhdistamoita sekä vastaavat ympäristöterveydestä. Toiminta Monen eri alan toiminta kuormittaa vesipiirin vesiresursseja. Maatalous, jätevedenpuhdistus, liikenne, teollisuus ja vesivoima ovat aloja, joiden on toimittava säännösten ympäristötavoitteiden mukaan Suhde muihin alueellisiin suunnitelmiin Hoitosuunnitelman suunnittelutyö on mahdollisimman hyvin sovitettava muihin aluesuunnitelmiin. Tällaisia suunnitelmia ovat muun muassa Finnmarkin alueellinen liikennesuunnitelma vuosiksi Finnmarkin suunnitelmastrategia (tekeillä). 7

9 2 Ympäristötavoitteet ja sanasto 2.1 Perustavoiteet Yleinen tavoite on, että ennen vuotta 2021 pintaveden ekologinen ja kemiallinen tila on vähintään hyvä ja pohjaveden kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä. Jos vesimuodostuman tila on erinomainen tai hyvä, sitä on suojeltava tilan säilyttämiseksi. 2.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja ympäristön tila Ominaispiirteiden tarkastelun päätavoitteena on tunnistaa vesimuodostumat, joissa vesienhoitoasetuksen hyvän ympäristöntilan tavoitteet eivät todennäköisesti tule toteutumaan. Tarkasteluprosessiin kuuluu 1) käsiteltävien vesimuodostumien rajaus (joki, järvi, rannikko- ja pohjavesi) 2) vesimuodostumien tyypittely samanlaisten luonnontilojen perusteella 3) ympäristökuormitusten tunnistaminen (olemassa olevat ja odotettavat) 4) ympäristövaikutusten yksinkertaistettu arviointi. Jos vesimuodostuma ei täytä ympäristötavoitteita, on ryhdyttävä ympäristöä parantaviin toimiin ja mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin. Vesiasetus edellyttää myös sen arviointia, ovatko ehkäisevät toimenpiteet tarpeellisia pilaantumisen estämiseksi vesimuodostumissa, jotka tällä hetkellä täyttävät ympäristötavoitteet. 3 Yleinen luonnon pintavesiä 4 koskeva tavoite on, että pintaveden ekologisen ja kemiallisen tilan on oltava vähintään hyvä, kun taas pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan on oltava vähintään hyvä. Ominaispiirteiden tarkastelun ja luokittelun tavoitteena on varmistaa oikea ympäristötavoite eri vesimuodostumille. 3 Hyvä tai erinomainen tila, ks. kuva 2 4 Joet, järvet ja rannikkovedet 8

10 Kuva 2: Vesimuodostumien luokittelu ja ympäristötavoitteet. Jos vesimuodostuman luokitus on tyydyttävä tai sitä huonompi, kestävän käytön rajan ylittäminen vaatii toimenpiteitä. Hyväksi tai erinomaiseksi luokiteltu vesimuodostuma puolestaan vaatii suojelua pilaantumiselta. 2.3 Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Vesimuodostumat, joihin yhteiskunnalle hyödylliset tavoitteet ovat vaikuttaneet merkittävästi fyysisesti, ovat tyypillisiä kohteita voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, ellei hyvän ekologisen tilan ympäristötavoitetta voida toteuttaa kohtuullisesti lieventävillä toimilla. Nykyiset lieventävät toimenpiteet hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät ole teknisesti toteutettavia, niiden kustannukset ovat kohtuuttoman suuret tai toimenpiteet aiheuttavat yhteiskuntahyödyn katoamisen tai vähenemisen toimenpiteiden tuomaan hyötyyn nähden. Tyypilliset voimakkaasti muutetut vesimuodostumat ovat säännösteltyjä jokia ja järviä, kanavoituja jokialueita tai rannikkoalueita, joissa on suuria satamia. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ominaispiirteiden tarkastelu ja valinta tehdään sellaisten vesimuodostumien joukosta, joiden luokitus on huono ja joihin fyysiset toimet vaikuttavat. Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ympäristötavoitteena on hyvä ekologinen potentiaali eli tila, joka saavutetaan, kun mahdolliset ympäristöä parantavat toimet on toteutettu. Hyvä ekologinen potentiaali määritellään kullekin voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle sen perusteella, mikä on realistisesti tehtävissä, jotta päästäisiin mahdollisimman lähelle hyvää ekologista tilaa. Muodostumia on myös suojeltava pilaantumiselta. 9

11 Voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien valinnasta vastaavat viranomaiset, joiden vastuulle niihin liittyvät lait ja lakiperusteet kuuluvat. 2.4 Sanasto Tässä asiakirjassa käytetään seuraavia termejä. Vesipiiri: Yksi tai useampi vierekkäinen valuma-alue sekä niihin yhteydessä olevat pohja- ja rannikkovedet, jotka yhdessä muodostavat tarkoituksenmukaisen yksikön vesihallintoa varten. Finnmarkin vesipiiri on kuvailtu luvussa 2. Vesialue: Vesipiirin rajattu osa, joka koostuu joko yksittäisestä valuma-alueesta tai osittaisista tai useimmista valuma-alueista sekä niihin liittyvistä pohjavesistä ja mahdollisista rannikkovesistä. Vesimuodostuma: Rajallinen ja huomattava määrä pintavettä, kuten järvi, säännöstelyallas, joki, puro, kanava, vuono tai rantaviiva tai näiden osa, tai rajallinen määrä pohjavettä yhdessä tai useammassa pohjavesivarastossa. Valuma-alue: Maa-alue, jonka valuma laskee tiettyyn kohtaan jokea, järveä, vuonoa tai merta. Pintavesi: Rannikkovesi, murtovesi ja makea vesi pohjavettä lukuun ottamatta. Pohjavesi: Vesi maanpinnan alapuolella pohjan kyllästyneessä vyöhykkeessä. Rannikkovesi: Suolainen vesi meripeninkulman päässä perusviivasta maahan päin tai murtoveden ulkorajasta aluevesien ulkorajalle asti, kun kyse on kemiallisesta tilasta. Voimakkaasti muutettu vesimuodostuma: Pintavesimuodostuma, jota ihmisen toiminta on merkittävästi muuttanut fyysisesti ja joka on määritelty voimakkaasti muutetuksi vesiasetuksen :ssä 5. Ekologinen tila: Tila, joka koskee pintavesiekosysteemin rakennetta ja toimintaa ja perustuu vesiasetuksen liitteen V luokitukseen. Ekologinen potentiaali: Voimakkaasti muutettujen tai keinotekoisten pintavesimuodostumien mahdollinen ekologinen tila, joka perustuu liitteen V luokitukseen. Suojelualueet: Alueet, jotka on määritelty juomaveden lähteiksi, suojelualueiksi yms. (vrt. vesiasetuksen 16 ja liite IV). 10

12 Ominaispiirteiden tarkastelu: Ominaispiirteiden tarkastelu tarkoittaa rajallisten vesimuodostumien ympäristöuhkien arviointia, joka perustuu yksinkertaistettuun tunnettujen ympäristökuormitusten ja ympäristön tilan analyysiin. Prosessiin sisältyy 1) käsiteltävien vesimuodostumien rajaus (joki, järvi, rannikko- ja pohjavesi), 2) vesimuodostumien tyypittely samanlaisten luonnontilojen perusteella, 3) ympäristökuormitusten tunnistaminen (olemassa olevien sekä odotettujen) ja 4) ympäristövaikutusten yksinkertaistettu arviointi. Saatavien tietojen perusteella vesimuodostelma saa luokituksen I) riski, II) mahdollinen riski tai III) ei riskiä sen perusteella, onko vaarana ympäristötavoitteen saavuttamatta jääminen ennen vuotta Luokittelu: Perustuu niihin muutoksiin, joita ihmisen toiminta aiheuttaa. Luokittelu tehdään vertailemalla veden tilaa vastaaviin luonnontilaisiin vesimuodostumiin. Pintavesi luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella viiteen luokkaan. 3 Suunnitelma-alueen kuvaus 3.1 Vesipiiri Finnmarkin vesipiiri koostuu Finnmarkin läänistä ja sisältää rannikkovesialueen meripeninkulman päähän perusviivasta. Lisäksi vesipiiriin kuuluu osia Tenon, Näätämön ja Paatsjoen valuma-alueista, jotka sijaitsevat Suomessa, sekä osia Paatsjoesta ja Vuoremijoesta (Grense Jakobselv), jotka sijaitsevat Venäjällä. Pieni osa Finnmarkin läänin maa-aluetta kuuluu Kemijoen vesipiiriin. Tromssan ja Finnmarkin vesipiirien välinen raja noudattaa suurin piirtein lääninrajaa. Tarkempi maantieteellinen rajaus on osoitteessa 11

13 Kuva 3: Kartta Finnmarkin vesipiiristä. Finnmarkin vesipiiri on jaettu 10 vesialueeseen, jotka näkyvät edellisessä kuvassa. Jako on tehty valuma-alueen mukaan, joten se ei noudata kunnan-, läänin- tai maanrajoja. Joidenkin kuntien pinta-ala ulottuu siitä syystä useaan vesialueeseen. Taulukko 2: Finnmarkin vesipiirin vesialueet, joiden pinta-ala ja kunnat ovat Norjan rajojen sisäpuolella. Vesialue Pinta-ala Kuntien määrä Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja km 2 6 Stjernøya Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) km 2 5 ja mantereen puoleiset osat Måsøy ja Magerøya km 2 4 Lemmijoen vesistö (Lakselv) ja km 2 7 Porsanginvuono Teno km 2 9 Lemmivuono (Laksefjorden) ja km 2 5 Nordkinnin niemimaa Varanginvuonon pohja km

14 Varanginniemi km 2 6 Näätämö km 2 2 Paatsjoki km 2 1 Finnmarkin vesipiiri km 2 19 Taulukko 3: Finnmarkin vesipiirin vesialueet, joiden pinta-ala ja kunnat tai alueet ovat Norjan rajojen ulkopuolella. Vesialue Pinta-ala Kunnat/alueet Paatsjoki Venäjällä Paatsjoki Suomessa Näätämö Suomessa Teno Suomessa km2 Muurmanskin alue km2 Inari km2 Inari km2 Utsjoki 3.2 Vesialueiden kuvaus Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja Stjernøya Pinta-ala ulottuu Kautokeinon (Koutokeino), Altan (Alattio), Lopan (Lappea) ja Hasvikin kuntiin sekä pienemmät osat Nordreisaan (Raisi) ja Kvænangeniin (Naavuono). Raja noudattaa ennen kaikkea vesialueen suurimman vesistön eli Alattio-Koutokeinon valumaaluetta. Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) ja mantereen puoleiset osat Tämä vesialue sisältää kaikki valuma-alueet Sørøyan, Seilandin ja Kvaløyan (Valassaari) saarilla, sekä Repovuonon (Repparfjord) vesistön ja useat pienet vesistöt Kvalsundissa ja Alattiossa. Kunnat, joiden pinta-ala ulottuu tälle vesialueelle, ovat Hasvik, Hammerfest, Kvalsund, Alta (Alattio) ja Porsanger (Porsanki). Måsøy ja Magerøya Pinta-ala ulottuu Måsøyn, Nordkappin (Kappa), Kvalsundin ja Porsangin kuntiin. Lafjordelva, Russelva ja Ravduljåkka ovat maa-alueen suurimmat vesistöt. Lisäksi valumaalueet ulottuvat Magerøyaan ja Måsøyn kunnan saariin. Lemmijoen vesistö (Lakselv) ja Porsanginvuono Tähän vesialueeseen kuuluvat Lakselva (Lemmijoki), Stabburselva ja Børselva (Pyssyjoki) sekä lisäksi pienempiä valuma-alueita, jotka laskevat molemmin puolin Porsanginvuonoa. Valtaosilla Stabburselvan valuma-alueista on kansallispuiston status. Alueen pinta-ala ulottuu Nordkappin, Porsangin ja Kaarasjoen kuntiin, ja pienet osat ulottuvat Lebesbyn, Kvalsundin, Alattion ja Tenon kuntiin. 13

15 Lemmivuono (Laksefjorden) ja Nordkinnin niemimaa Pinta-ala ulottuu Lebesbyn ja Gamvikin kuntiin. Lisäksi pieniä osia on Nordkappissa, Porsangissa ja Tenossa. Alue muodostuu valuma-alueista, jotka laskevat Lemmivuonoon. Kaksi suurinta vesistöä ovat Storelva ja Adamselva. Teno Vesialueen rajat noudattavat Tenovesistön valuma-aluetta sekä valuma-alueita Tenovuonon molemmin puolin. Pinta-alaa on Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Gamvikin ja Berlevågin kunnissa sekä pienempiä osia Alattiossa, Porsangissa, Lebesbyssä ja Nessebyssä (Uuniemi). Varanginvuonon pohja Vesialue koostuu pääasiassa Uuniemen kunnan (Nesseby) pinta-alasta ja pienemmistä osista Tenoa ja Etelä-Varankia (Sør-Varanger). Vesterelvin, Bergebyelvan, Reahppenjohkan ja Nyelvin valuma-alueet muodostavat suurimman osan alueesta. Varanginniemi Pinta-ala ulottuu Vadsøn (Vesisaari), Vardøn (Vuoreija), Båtsfjordin ja Berlevågin kuntiin sekä pienemmät osat Uuniemeen ja Tenoon. Huomattava osa vesialuetta on Varanginniemen kansallispuiston rajojen sisäpuolella. Niemen pohjoispuolella on muun muassa Kongsfjordelva, Syltefjordelva ja Sandfjordelva, kun taas Komagelv, Skallelva (Kallijoki) ja Vestre Jakobselv (Annijoki) laskevat Varanginvuonoon. Näätämö Pinta-ala ulottuu Norjan puolella Etelä-Varangin kuntaan sekä pienemmät osat Uuniemen kuntaan. Alueen suurimmat vesistöt ovat Näätämöjoki (Neidenelva), jonka valuma-alue ulottuu rajan yli Suomeen. Alueeseen kuuluvat myös Bugøyfjord (Reisivuono), Kjøfjord, Neidenfjorden (Näätämönvuono), Korsfjorden (Ristivuono) sekä läntinen osa Bøkfjordenia. Nämä kaikki ovat Varanginvuonon sivuvuonoja. Paatsjoki Paatsjoen valuma-alue sekä Karpelva ja Grense-Jakobselv (Vuoremijoki) muodostavat vesialueen suurimman osan. Merialueilla on Langfjorden, Bøkfjordenin itäinen osa, Jarfjord (Rautavuono) ja Kobbholmfjorden. Koko pinta-ala Norjan puolella on Etelä-Varangin kunnan alueella. 4 Työn organisointi Norja on sitoutunut kansainvälisesti noudattamaan vesipuitedirektiiviä ETA-sopimuksen osana. Hallitus raportoi ja tiedottaa Norjan tilasta EFTAn seurantaviranomaiselle. Kansallisella tasolla ympäristöministeriöllä on koordinointivastuu, jota varten on perustettu ministeriötyöryhmä. Keskusvirastotasolla luonnonhallinnon keskusvirasto (direktoratet for naturforvaltning) vastaa työn koordinoinnista, jota varten on asetettu keskusvirastotyöryhmä. 14

16 Norjan vesihallinto on jaettu 11 vesipiiriin, joissa on kussakin yksi maakunta vesipiiriviranomaisena. Alueet on rajattu luontoperustein, ja lähtökohtana on valuma-alue sekä siihen kuuluva rannikkovyöhyke. Lisäksi on otettu huomioon hallinnollinen näkökulma sekä se, miten viranomaisten osaamista voidaan hyödyntää tehokkaimmin. Kuva 4: Vesihallinnon organisointi Norjassa. 4.1 Vesipiiriviranomainen (VRM) Finnmarkin maakunta (Finnmark fylkeskommune) on vesipiiriviranomainen (vannregionmyndighet, VRM) Finnmarkin vesipiirissä. Finnmarkin maakunnan tärkein tehtävä on toimia suunnittelun ja prosessin johtajana. Maakunta myös koordinoi työtä toteuttamalla vesiasetuksesta aiheutuvia tehtäviä. Finnmarkin maakunta huolehtii vesipiiriviranomaisena siitä, että laaditaan sektorin kattava vesienhoitosuunnitelma ja toimintaohjelma, jotka lääninkäräjät hyväksyvät ja kuningas vahvistaa ennen vuotta Sektoriviranomaiset Kaikki sektoriviranomaiset osallistuvat työhön vastuualueellaan selvittämällä ympäristötavoitteiden vahvistamisen edellytyksiä, ehdottamalla ympäristö- ja seurantatoimenpiteitä sekä toteuttamalla toimenpideanalyysejä ja toimenpide-ehdotusten kustannus-hyötyanalyyseja. Maaherra (fylkesmann) on alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen, jolla on päävastuu ympäristöön liittyvistä päätöksistä. Maaherran apuna päätösperusteiden vahvistamisessa ovat muut sektoriviranomaiset ja paikallinen tieto, ja koordinoitavat alueet ovat vesiympäristöön liittyvä seuranta ja tiedonhallinta vesimuodostumien ominaispiirteiden tarkastelu vaikutusten ja riskien arviointi ympäristön tilan luokitus ja ympäristötavoitteiden ehdottaminen. 15

17 Ilmastosta ja päästöistä vastaava keskusviranomainen KLIF (Klima- og forurensingsdirektoratet) vastaa kansallisen päästöpolitiikan toimeenpanosta sekä ohjaa, valvoo ja hallinnoi sitä paremman ympäristön luomiseksi. Tärkeimmät vastuualueet ovat ilmasto, ympäristömyrkyt, meri ja vesi, jätteet, ilma ja melusaasteet. KLIF ohjaa maaherrojen päästötyötä, ja sille voi kannella maaherrojen päätöksistä päästölain mukaisesti. Rannikkovirasto (Kystverket) on kalastus- ja rannikkoministeriön (Fiskeri- og kystdepartementet) yksikkö, joka vastaa meriliikenteestä, meriturvallisuudesta, satamista ja valmiudesta äkilliseen saasteiden torjuntaan. Rannikkoviraston työn tavoitteena on tehokas ja turvallinen meriliikenne, jota tavoitellaan pitämällä huolta meriliikenteen saavutettavuudesta ja satamien toimivuudesta. Rannikkovirasto ehkäisee ja rajoittaa äkillisten saasteiden haittavaikutuksia. Norjan vesistöistä ja energiasta vastaavan keskusviranomaisen (Norges vassdrags- og energidirektorat, NVE) tehtävänä on varmistaa kokonaisvaltainen ja ympäristöä säästävä vesienhoito sekä sähkönsaanti. NVE:llä on keskeinen tehtävä tulva- ja vyörytilanteissa, ja se vastaa kansallisesta sähköntuotantovalmiudesta. NVE muun muassa valvoo kahden tärkeän lain noudattamista; vesiresurssilaki (vannressursloven) ja vesistöjen säännöstelylaki (vassdragsreguleringsloven) säätelevät kaikkia toimia, jotka liittyvät vesistöihin ja vesivoiman kehittämiseen. Kalastushallinnon keskusviranomainen (Fiskeridirektoratet) tukee osaltaan kalastus- ja rannikkoministeriön tavoitteita, joilla varmistetaan edellytykset kannattavalle ja kestävälle kalastus- ja meriviljelyelinkeinolle sekä muille merielinkeinoille. Norjan tielaitos (Statens vegvesen) kuuluu liikenneministeriöön ja hallinnoi valtion kilometriä pitkää tieverkkoa. Monien valtateiden hallinnointi siirtyi maakunnille vuonna Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä maakuntien kanssa, joissa tieverkostoa on yhteensä kilometriä. Tielaitos vastaa myös väestön, yhteiskuntakehityksen, turvallisuuden, ympäristön, maiseman, teknologian ja talouden huomioon ottamisesta. Norjan elintarviketurvallisuusvirasto (Mattilsynet) kuuluu kolmeen eri ministeriöön, jotka ovat maatalous- ja ruokaministeriö (Landbruks- og matdepartementet, LMD), kalastusja rannikkoministeriö (Fiskeri- og kystdepartementet, FKD) sekä terveys- ja hoivapalveluministeriö (Helse- og omsorgsdepartementet, HOD). Hallinnollinen vastuu on maatalous- ja ruokaministeriöllä. Elintarviketurvallisuusvirasto hallinnoi kaikkia lakeja, jotka liittyvät elintarviketuotantoon, kuten juomaveteen ja pellolta pöytään ulottuvaan elintarvikeketjuun. 4.3 Kunnat Kunnilla on usein paikallista tietoa vesimuodostumien olosuhteista, kuten niihin liittyvistä vaikutuksista, oikeuksista ja intresseistä. Näin ollen kuntien on osallistuttava aktiivisesti sekä asiatietoperustan luomiseen että suunnittelutyöhön. Kunnille on siirtynyt valtiolta 16

18 toimeenpanovaltaa ja veteen liittyviä tehtäviä esimerkiksi maatalouden, veden ja jäteveden, ympäristön ja päästöjen alalta. Kuntien on tehtävä selvityksiä omalta vastuualueeltaan sektoriviranomaisten tavoin. Vesipuitedirektiivi perustuu siihen, että vesienhoidossa tarkastellaan koko valuma-aluetta ja sen olosuhteita. 4.4 Vesipiirilautakunta (VRU) Vesiasetuksen 22 edellyttää vesipiirilautakunnan (vannregionutvalget, VRU) perustamista alueellisen sektorikoordinoinnin tärkeimmäksi kanavaksi. VRU:hun kuuluvat Finnmarkin maakunta (VRM), Finnmarkin maaherra, elintarviketurvallisuusvirasto, rannikkovirasto, kalastushallinnon keskusviranomainen, NVE, Norjan tielaitos ja kunnat. Kaikilla asiaankuuluvilla viranomaisilla on oikeus 5 osallistua, mutta yksittäiset viranomaiset voivat itse päättää osallistumisen priorisoinnista ja organisoinnista. VRM toimii johtajana ja sihteerinä VRU:ssa, ja sektoriviranomaisilla, kunnilla ja saamelaiskäräjillä (Sametinget) on oikeus yhteen osallistujaan ja sijaiseen. Finnmarkissa alueneuvostoja kehotetaan osallistumaan kuntien puolesta, mutta kunnat voivat halutessaan osallistua suoraan. 4.5 Alueellinen viiteryhmä Finnmarkin maakunta (VRM) vastaa yhteistyössä VRU:n kanssa siitä, että kaikille kiinnostuneille annetaan tilaisuus osallistua aktiivisesti suunnitteluohjelman tekoon sekä jaetaan tietoa keskeisistä kysymyksistä ja vesienhoitosuunnitelman luonnoksista. Kaikkien yksityisten ja yleisten eturyhmien edustajilla ja oikeudenomistajilla on oikeus osallistua VRU:n alueelliseen viiteryhmään. Eturyhmien on päätettävä, onko tarkoituksenmukaisempaa osallistua alueellisen viiteryhmän vai paikallisen vesialuelautakunnan tai mahdollisesti molempien työhön. Alueellisen viiteryhmän osallistujista on luettelo osoitteessa 4.6 Vesialuelautakunta Tärkeä osa alueellista suunnitelmaa on paikallistieto ympäristön tilasta, vaikutuksista ja riskeistä sekä mahdollisuus paikallisten ratkaisujen kehittämiseen. Suuri osa suunnittelun esityöstä onkin siitä syystä tehtävä paikallisesti vesialueissa. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma, jossa on paikallinen perusta, mahdollistaa suunnitelman paremman seuraamisen. Sekä viranomaiset että muut kiinnostuneet voivat osallistua vesialuelautakuntiin (vannområdeutvalg). Finnmarkin maakunta vastaa vesipiiriviranomaisena (VRM) vesialuelautakunnan perustamisesta. Työn edetessä kuntien on vastattava monen vastuualueen sektoriviranomaisena työn edistymisestä vesialueilla. Monen kunnan alueelle ulottuvilla vesialueilla voi kuntien välinen yhteistyö olla tarpeen vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi. VRM tarjoaa resursseja projektipäälliköiden palkkaamiseen vesialueilla, mutta lisäksi on luotava muodolliset puitteet kuntien sisäistä yhteistyötä varten, jotta tuen hakeminen maaherralta on mahdollista. Koska eri vesialueilla on erilaiset tarpeet, projektipäälliköiden on tarkoituksenmukaista vastata useista vesialueista. Projektipäällikön tärkeimpiä tehtäviä on toimia vesialuelautakunnan sihteerinä, auttaa kuntia 5 Muttei velvollisuus 17

19 ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa ja raportoinnissa, olla yhdyshenkilönä sektoriviranomaisten ja kuntien välillä sekä johtaa vesialueella tehtävää työtä. Jos vesialueella on elinkeinoelämän toimijoita (esimerkiksi vesivoiman tai viljelyn alalla), jotka vaikuttavat merkittävästi yksittäisiin vesimuodostumiin, nämä on otettava mukaan aikaisessa vaiheessa vesialuetasolla. 4.7 Paikalliset ryhmät ja yhdistykset Paikallistiedon hankkiminen vesimuodostumien tilasta on tärkeää. Vesialuelautakunnat voivat vapaasti päättää, miten ne osallistavat paikallisryhmiä ja - yhdistyksiä. Joillakin vesialueilla on syytä koota omia paikallisia viiteryhmiä, kun taas toisaalla voi olla asianmukaista ottaa ryhmät mukaan suoraan vesialuelautakuntiin. Jotta osallistumisen kynnys olisi matala, kokoukset olisi pidettävä ilta-aikaan. Projektipäälliköt tai vesialuelautakuntien edustajat voivat osallistua myös niiden paikallisryhmien kokouksiin, jotka sitä toivovat. 4.8 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueella Tenon, Näätämön ja Paatsjoen valuma-alueet ulottuvat osin Suomeen. Vesiasetuksen 31 vaatii, että Suomen vastuuviranomaisen kanssa vaihdetaan asiaankuuluvaa tietoa. Suomessa vastuuviranomainen on Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Norjan ja Suomen on tehtävä Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset -asiakirjaa varten yhteenveto rajat ylittävien vesialueiden haasteista ennen lausuntokierrosta. Myös yhteisten vesimuodostumien rajausta ja ympäristön tilan statusta on yhdenmukaistettava. Vesienhoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan olisi hyvä saada yhteinen tiivistelmä yhteisten vesialueiden tilasta ja toimenpiteistä. Rajavesikomissiota informoidaan tästä työstä, mutta komissio päättää siitä, miten se osallistuu prosessiin. 4.9 Kansainvälinen yhteistyö Euroopan talousalueen ulkopuolella Paatsjoen valuma-alue ulottuu osin Venäjälle. Vesiasetuksen 32 edellyttää kansainvälistä yhteistyötä tavoitteeksi asetetun ympäristön tilan saavuttamiseksi koko valuma-alueelle. Kyseistä vesialuetta varten on tehty hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ensimmäisellä suunnittelukaudella. Vesipiiriviranomainen vastaa yhteistyön käynnistämisestä venäläisten viranomaisten kanssa kyseisillä valuma-alueilla, mutta myös keskushallinnon on otettava tästä vastuuta. Sektoriviranomaisten tekevät yhteistyöaloitteen omalla vastuualueellaan Teemakokoukset Osa ympäristövaikutuksista ja -toimista ulottuu usein samankaltaisten vesialuejakojen yli. Kyse voi olla esimerkiksi rannikkoalueista, säännöstellyistä vesistöistä tai maataloudesta. Siksi on luonnollista, että tällaisia tapauksia tarkastellaan yhteisissä teemakokouksissa, joihin sektoriviranomaiset, vesialuelautakunnat, tutkijat ja muut kiinnostuneet osallistuvat. 5 Työohjelma ja toteuttamissuunnitelma Vuonna 2015 vahvistettavien alueellisten hoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien on oltava laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia, minkä vuoksi niillä on oltava paikallinen perusta 18

20 vesialueissa. Tavoitteena on, että koko VRU voi yhdessä vastata alueelliseen hoitosuunnitelmaan sisältyvästä ympäristön tilan, uhkien ja vaikutusten kuvauksesta. Sekä vesialueet että VRU voivat vaikuttaa osaltaan tietoperustan laatimiseen liittyvään prosessiin. 5.1 Suunnitteluprosessi Lääninkäräjät käsittelee hoitosuunnitelmaa keväällä 2015 aluesuunnitelmana, vrt. kaavoitusja rakennuslain 8-4. Kuninkaan on vahvistettava suunnitelma valtioneuvostossa ennen vuoden 2015 loppua. Suunnitteluprosessissa on kaavoitus- ja rakennuslain sekä vesiasetuksen mukaisesti 6 kuukauden kuulemismääräaika. Prosessin aikana laaditaan kolme asiakirjaa, jotka kuullaan julkisesti 6 kuukauden aikana (vrt. vesiasetuksen 28). Nämä kolme asiakirjaa ovat seuraavat: 1. Suunnitteluohjelma 6 on suunnitelma siitä, miten hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen tapahtuu. Tämä asiakirja lähetetään lausuntokierrokselle ennen vuoden 2010 loppua, ja lääninlautakunta käsittelee lopullista suunnitteluohjelmaa ennen vuoden 2011 loppua. 2. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä kuvaa tärkeimpiä haasteita vesimuodostumien ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Asiakirja lähetetään kuultavaksi ennen heinäkuun 1. päivää 2012, ja lääninkäräjät käsittelee sen vuoden 2013 alkupuoliskolla. 3. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään kuultavaksi viimeistään Lääninkäräjät käsittelee hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman keväällä Vain hoitosuunnitelma lähetetään keskushallinnon hyväksyttäväksi. Tällä hetkellä ei ole määräaikaa sille, milloin hoitosuunnitelma on lähetettävä keskushallinnon hyväksyttäväksi. Määräaika asetetaan myöhemmin Suunnitteluprosessi Suunnitteluohjelma L S P Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset S L P Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma 1. suunnitelmakauden hoitosuunnitelma TOTEUTUS S TARKISTUS L S P KH Lausuntokierros Selvitys Lääninkäräjien/lääninlautakunnan päätös Keskushallinnon hyväksyntä Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteutus Hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tarkistus Kuva 5: Suunnitteluprosessin toteuttamissuunnitelma määräaikoineen. 6 Tämä asiakirja 19

21 5.2 Päätösten asiaperusta Päätösten asiaperusta on se, mihin päätökset perustuvat, ja sen pohjalta päätetään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Finnmarkin maaherralla on päävastuu sen vastuualueisiin kuuluvissa kysymyksissä. Kunnilla on runsaasti tietoa alueidensa vesimuodostumista. On tärkeää saada kokoon paikalliset vesialuelautakunnat, jotta paikallinen tieto ja osaaminen tulevat esiin. Vesipiirissä on tehty vesimuodostumien suurpiirteinen ominaispiirteiden tarkastelu, myöhemmin tehdään täysi tarkastelu, johon sisältyy yksityiskohtaisempi vesimuodostumien tilan ja kuormitusten arvio. Vesimuodostumat tunnistetaan, tyypitellään ja arvioidaan ympäristövaikutusten näkökulmasta ennen heinäkuun 1. päivää Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä lähetetään kuultavaksi ennen heinäkuun 1. päivää Lisäksi tehdään talousarvio (vrt. vesiasetuksen 15). Ennen vuoden 2012 loppua on perustettu rekisteri suojelualueista (vrt. vesiasetuksen 16). Vuoden 2012 aikana on myös oltava tarpeeksi seurantaohjelmia, jotka antavat kokonaiskuvan vesimuodostumien tilasta (vrt. vesiasetuksen 18). Ennen vuoden 2013 loppua on tehty toimenpideanalyysit sen selvittämiseksi, mitä toimenpiteitä on tehtävä ympäristötavoitteiden toteutumiseksi ja saastumisen ehkäisemiseksi. Tästä muodostuu toimenpideohjelman perusta. Vesimuodostumien olemassa olevaa seurantaa jatketaan samanaikaisesti, kun uutta seurantaa toteutetaan. Kyseinen seuranta sekä asiaan liittyvät selvitykset ja kokemukset vesimuodostumista jatkavat varmistavat, että tyypittely- ja luokitteluprosessit jatkuvat koko kauden Päätösperusteet Vesialueiden valmistelu Suojelualuerekisteri Alueellisen seurantaohjelman luonnos Toimenpideanalyysit Toimenpideraportointi, 1. suunnitelma Ominaispiirteiden tarkastelu ja luokitus Valvonta Kuva 6: Päätöksenteon asiaperustan tulevaisuussuunnitelma. 5.3 Vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Vesiasetuksessa määritellään ensimmäinen suunnitelmakausi alkavaksi ja päättyväksi vuoden 2015 lopussa. Täksi kaudeksi vesipiiriviranomainen eli Finnmarkin maaherra sai päättää yhdessä vesipiirilautakunnan kanssa siitä, koskeeko hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma vain tiettyjä vesipiirin vesialueita. Finnmarkin vesipiirissä valittiin Teno, Näätämö ja Paatsjoki, ja Finnmarkin lääninkäräjät hyväksyivät hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman Kuningas vahvisti hoitosuunnitelman

22 Tenon, Näätämön ja Paatsjoen alueiden ensimmäisen kauden hoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa toteutetaan parhaillaan. Kun suunnitelma tulee uudelleen käsiteltäväksi vuoden 2015 jälkeen, se integroidaan osaksi Finnmarkin yhteistä hoitosuunnitelmaa. 6 Osallistuminen ja tiedonkulku milloin ja miten voi vaikuttaa? 6.1 Viiteryhmät Työn lähtökohtana on kaavoitus- ja rakennuslain vaatimus tiedotuksesta ja vaikuttamisesta. Parhaat mahdollisuudet vaikuttamiseen ennen lausuntokierrosta tarjoaa viiteryhmien työskentelyyn osallistuminen. Finnmarkin vesipiiriin perustetaan alueellinen viiteryhmä, johon kaikki kiinnostuneet järjestöt, yritykset ja etujärjestöt voivat ottaa osaa. On tärkeää, että paikalliset järjestöt, seutuyhdistykset ja eturyhmät saavat tilaisuuden vaikuttaa. Jokainen vesialuelautakunta saa ottaa kantaa siihen, onko tarkoituksenmukaista perustaa viiteryhmiä vai järjestää paikallinen osallistuminen muulla tavalla. Yksityishenkilöt voivat osallistua ottamalla yhteyttä suoraan kuntaan tai vesialuelautakuntaan. Mahdollisesti myös vesipiiriviranomaiseen voi ottaa suoraan yhteyttä. Sivustossa on vesipiiriviranomaisen, VRU:n jäsenten ja vesialueiden yhteyshenkilöiden ajantasaiset yhteystiedot. 21

23 Kuva 7: Vaikutusmahdollisuudet suunnitteluprosessin aikana ja päätöksenteon asiaperustan luonnissa. 6.2 Vaikuttaminen ennen lausuntokierrosta Tärkein osallistuminen eri asiakirjojen tekoon tapahtuu vesialueilla. Tapa, jolla tämä järjestetään, saattaa poiketa eri vesialueilla sen mukaan, millaisia haasteita ominaispiirteiden tarkastelussa ja luokituksessa on havaittu. Ks. myös luvut 4.6 ja 4.7. Alueelliselle viiteryhmälle tiedotetaan jatkuvasti työstä ja prosessista. VRU:n ja alueellisen viiteryhmän on myös syytä pitää kokouksia ennen tärkeitä päätöksiä. Aluetasolla järjestetään myös teemakokouksia, ks. luku Jos järjestöt tai muut eturyhmät haluavat pitää kokouksia, esitelmiä tai vastaavia, niiden järjestämisestä vastaa vesipiiriviranomainen yhteistyössä vesipiirilautakunnan kanssa ja mahdollisesti myös vesialuelautakunnan kanssa. 6.3 Lausuntokierros Ennen vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman valmistumista vuonna 2015 suunnitteluohjelma, asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä sekä hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään lausuntokierrokselle. Kaikkien lausuntojen määräaika on vesiasetuksen mukaan 6 kuukautta. 22

24 1. Suunnitteluohjelma on lausuntokierroksella vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Tällä lausuntokierroksella on tärkeää saada asiakirjasta kommentteja ja parannusehdotuksia. Ovatko hoitosuunnitelman laatiminen, roolit ja vastuu sekä suunnittelutyön tarkoitus selvät? Kattaako suunnitteluohjelma ne teemat, joita on käsiteltävä hoitosuunnitelmassa? Onko vaikutusmahdollisuuksia kuvattu tarpeeksi? Onko prosessi laadittu tarpeeksi hyvin niin, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus vaikuttaa eri suunnitteluasiakirjoihin ja etenkin hoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan? 2. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä lähetetään lausuntokierrokselle ennen heinäkuun 1. päivää Kyseisen asiakirjan lausuntokierroksella kiinnostavaa on se, painotetaanko oikeita haasteita. Ovatko prioriteetit oikeita? Onko olemassa muita priorisoitavia haasteita, joita ei mainita? Asiaankuuluvia ovat myös parannusehdotukset priorisointien kuvauksesta sekä muusta asiakirjasta. 3. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ovat lausuntokierroksella viimeistään vuoden 2014 loppupuoliskolla. Hoitosuunnitelmaan ja toimenpideohjelmaan on tärkeää saada näkemyksiä priorisoitaviksi ehdotetuista haasteista. Ovatko prioriteetit oikeita? Onko olemassa haasteita, joita ei ole mainittu tai joiden priorisointiin on perusteita? Ovatko toimenpiteet riittävät? Onko vastuu toimenpiteistä jaettu oikein? Onko toimenpiteiden rahoitus riittävä? Kehitysehdotukset kuvauksista ja perusteista ovat tarpeen. On tärkeää kertoa, jos priorisoinneista tai ympäristötoimenpiteiden ehdotuksista ollaan eri mieltä. Näin huomio voidaan mahdollisesti siirtää paikallisiin tai alueellisiin haasteisiin. 6.4 Tiedotus ja julkisuus Finnmarkissa on runsaasti vettä, jonka ominaispiirteitä on tarkasteltava. Siksi koko Finnmarkin alueen veden "kokonaistilaa" ei ole mahdollista dokumentoida ennen vuotta Jotta pääsisimme mahdollisimman lähellä tavoitetta, olemme riippuvaisia niiden osallistumisesta, jotka tuntevat paikallisalueensa vedet. Siksi on tärkeää tavoittaa ne, joilla on kokemusta ja tietoa lähialueidensa vedestä ja jotka voivat antaa hyödyllistä tietoa, mikä on myös paras mahdollinen tapa osallistua ja vaikuttaa. Tästä syystä on tärkeää tiedottaa säännöllisesti tekeillä olevasta työstä ja tuloksista. Tietoa julkaistaan säännöllisesti osoitteessa sekä sähköpostitse. Jos kysyntää on, järjestetään kurssi vann-nett-karttapalvelun tietopalvelusta. Lausuntokierroksen yhteydessä arvioidaan, pidetäänkö kunnassa tai vesialueella kansalaiskokouksia. Paikallisyhdistysten ja muiden etujärjestöjen tulisi osallistua kyseisten kokousten suunnitteluun. Asiakirja vesienhoitoa koskevista keskeisistä kysymyksistä ja Finnmarkin vesipiirin vesienhoitosuunnitelma käännetään suomeksi ja saameksi. Toimenpideohjelma käännetään saameksi, kun taas Suomen raja-alueita koskeva toimenpideohjelma käännetään Suomeksi. 23

25 Venäjän raja-alueita koskevat otteet Vesienhoitoa koskevat keskeiset kysymykset - asiakirjasta sekä hoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta käännetään venäjäksi. 7 Tutkittavat teemat Hoitosuunnitelmaa ja toimenpideohjelmaa laadittaessa on teemoja, joita pitää tutkia. Joitakin tutkittavia teemoja koskevat keskushallinnon laatimat ohjeet. Selvitysten on oltava myös vesiasetuksen ja muiden asiaan liittyvien säädösten mukaisia. 7.1 Selvitysten vastuunjako Sektoriviranomaisilla on vastuu osallistua vastuualueensa selvityksiin, kun taas kunnat ja muut toimijat antavat tukea omalla alallaan. On toivottavaa, että Finnmarkin maakunta 7, Finnmarkin maaherra sekä valtion keskusviranomaiset ja kunnat Finnmarkin läänissä tekevät tiivistä yhteistyötä tehdäkseen selvitykset mahdollisimman hyvin. Lisäksi muille asiaosaajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa eri teemoihin. Taulukko 4: Tutkimukset, asiasisällöstä vastaavat sekä määräajat Selvitys Vastuullinen Määräaika Yhteenveto Finnmarkin vesiympäristön tärkeimmistä haasteista Ympäristöä parantavat toimet Finnmarkin maaherra Kaikki omilla vastuualueillaan Alueellinen seurantaohjelma Finnmarkin maaherra Suojelualuerekisteri Sektoriviranomaiset/kunnat Voimakkaasti muutetut Sektoriviranomaiset/VRU vesimuodostumat Ilmastonmuutokset Kaikki omilla työskentelyalueillaan Kaikki omilla vastuualueillaan Kansainvälinen yhteistyö Vesipiiriviranomainen 7.2 Ominaispiirteiden tarkastelu, luokittelu ja riskien arviointi Useimmat läänin vesimuodostumien ominaispiirteet on tarkasteltu suurpiirteisesti. Yksityiskohtaisempi vesimuodostumien tarkastelu on kuitenkin tarpeen. Myös vesimuodostumien luokitus ja riskien arviointi on tehtävä sen selvittämiseksi, onko vaarana ympäristötavoitteiden saavuttamatta jääminen. 7 Vesipiiriviranomainen 24

26 Ennen heinäkuun 1. päivää 2012 laaditaan esitys vesiympäristön tärkeimmistä haasteista. Tässä asiakirjassa käsitellään ja priorisoidaan vesimuodostumia, joiden ympäristötavoitteiden toteutumatta jäämisen riski on suurin. Päävastuu ympäristötyöstä on maaherralla, kun taas sektoriviranomaisilla on vastuu auttaa työssä omalla vastuualueellaan. Lisäksi on tarpeellista, että kunnat, vesialuelautakunta ja viiteryhmät osallistuvat. 7.3 Ympäristöä parantavat toimet Jos vesimuodostuman ympäristötavoitteet eivät täyty tai ne uhkaavat jäädä täyttymättä, on selvitettävä, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Asiaa on selvitettävä yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta ja arvioitava, ovatko kustannukset suhteelliset toimenpiteiden ympäristövaikutukseen nähden. Lisäksi on selvitettävä, uhkaako jonkin vesimuodostuman tavoitteet jäädä toteutumatta suunnitelmakautena, jolloin ympäristötavoitteita on lykättävä 8. Ennen vuoden 2013 loppua on tehtävä toimenpideanalyysit sen selvittämiseksi, mitä toimenpiteitä on tehtävä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja saastumisen ehkäisemiseksi. 7.4 Vesiympäristön seuranta Seurannan tarve on selvitettävä oikeiden päätösperusteiden varmistamiseksi ympäristön tilan mukaan sekä toimenpiteiden vaikutuksen seuraamiseksi. Perusseuranta antaa viitearvot vesimuodostumien luonnontilasta, kun taas toimenpideseuranta kertoo, miten toimenpiteet vaikuttavat. Sektoriviranomaiset laativat luettelon olemassa olevasta ja sunnitellusta valvonnasta omalla vastuualueellaan. Ennen vuoden 2012 loppua on laadittu kattava alueellinen seurantaohjelma, johon sisältyy vesimuodostumien tilan seuranta. 9 On selvitettävä, onko perusseuranta riittävää eri muuttujien tutkimiseksi edustaakseen koko Finnmarkin vesipiiriä. Tilanteissa, joissa tunnettu taho aiheuttaa vesimuodostuman saastumista tai merkittäviä vaikutuksia, asiaan liittyvä sektoriviranomainen selvittää, määrääkö laki seurantavelvoitteita. 7.5 Suojelualueet Juomaveden lähteistä, suojelualueista ym. laaditaan kuvaus. Lisäksi varmistetaan, että suojelutavoitteet ovat mukana hoitosuunnitelmassa. Sektoriviranomainen laatii omaan vastuualueeseensa kuuluvan katsauksen suojelualueista ja siitä, missä määrin niitä suojellaan voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Ennen vuoden 2012 loppua on laadittava rekisteri suojelualueista Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat on tunnistettava. Nämä ovat vesimuodostumia, joihin yhteiskuntahyödylliset tavoitteet ovat vaikuttaneet fyysisesti niin, että vesimuodostumien tila on huono ja hyvän ekologisen tilan ympäristötavoite ei ole kohtuudella toteutettavissa lieventävillä toimilla. Näille vesimuodostumille on laadittava 8 vrt. vesiasetuksen 9 9 vrt. vesiasetuksen vrt. vesiasetuksen 16 ja 17 25

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty ja joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet

Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty ja joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet Tähän liitteeseen on koottu yhteenveto vesimuodostumista, joiden tilatavoitteen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos 24.9.2015 ympäristöministeriö Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivin vaatimukset Direktiivin tavoitteena on edistää

Lisätiedot

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Laki. vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta /2011 Laki. vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2011 272/2011 Laki vesienhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2011 Eduskunnan

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Vesistöhankkeiden avustaminen

Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla

Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöfoorumi 17.3.2016 Jarno Lamponen Sääntelyviranomaiset hyväksyvät suuntaviivojen mukaiset ehdot Siirtoverkonhaltijat ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA

OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA OPPILAITOKSEN TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA-ARVOSUUNNITELMA Tavoitteet: Ymmärtää tasa-arvosuunnitelman tarkoitus ja rakenne. Tutustua tasa-arvosuunnitelman laatimisprosessiin. Sisältö: Tasa-arvosuunnittelun

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja

Lisätiedot

ZA4890. Flash Eurobarometer 261 (Flash eurobarometer on water) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4890. Flash Eurobarometer 261 (Flash eurobarometer on water) Country Specific Questionnaire Finland ZA4890 Flash Eurobarometer 261 (Flash eurobarometer on water) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 261 WATER Q1. Kuinka hyvin tunnette olevanne informoitu maanne järvien, jokien ja rannikkovesien

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille.

Esitys: Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri. Esitys: Kirjataan kokouksen läsnäolijat. Myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus ei-jäsenille. ESITYSLISTA Ratamestarinkatu 11 00520 HELSINKI taso@talentia.fi YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS Aika: Lauantai 19.11.2016, klo 17. Paikka: Turun Konservatorio, Crichton-sali. Linnankatu 60, 20100 Turku 1 Kokouksen

Lisätiedot

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus Maarit Satomaa ProAgria Oulu 05.04.2016 Hae VYYHTI II pilottialueeksi tule mukaan luomaan vesienhoidon verkostoa ja hyviä käytäntöjä Pilottialuehaku 2016 - Koko valuma-aluetta

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot