3.5 Suunnittelutyön etusijaistukset
|
|
- Yrjö Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3.5 Suunnittelutyön etusijaistukset Suunnittelutyön aikana on tärkeää tehdä selviä etusijaistuksia siten, että tärkeimmät haasteet ja suurimmat vaikutukset käsitellään ensin ja kustannustehokkaimmat toimet asetetaan muiden edelle. Toimenpiteiden etusijaistamisessa tulee myös analysoida niiden kustannusteho. Etusijaistukset riippuvat siitä, mikä on yksittäisen vesimuodostuman haaste. Tarkasteltaessa kaikkia priorisointeja yhteydessä toisiinsa asetetaan jotkut niistä selvästi etusijalle (useimmiten helpoimmin toteutettavat), kun taas joitakin etusijaistetaan vähäisessä määrin (johtuen korkeista kustannuksista tai teknisistä haasteista). On myös tärkeää asettaa suunnittelutyön tavoitteet realistiselle tasolle ajatellen kaikkia haasteita, sektoriviranomaisten kapasiteettia toimenpiteiden toteuttamiseen ja toimenpiteiden rahoittamista. Vesienhoidon keskeiset kysymykset on Finnmarkissa asetettu etusijalle. Nämä tuotiin esille Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä ( ) käsittelevässä asiakirjassa ja ne toimivat alueellisen toimenpideohjelman lähtökohtana. Kyseiseen yhteenvetoon perustuvien toimien selvittäminen on päätetty asettaa etusijalle. Yksittäisille pääasiallisille haasteille ei kuitenkaan ole selvitetty toimenpiteitä. Tämä koskee esim. Venäjän metalliteollisuuden aiheuttamia saasteita, koska tilanne vaatisi poliittisen ratkaisun valtakunnallisella tasolla. Kuningasravun aiheuttamien vaikutusten selvittäminen on nostettu ministeriötasolle, koska vaikka lajia pidetään vesienhoitoasetuksen mukaisesti vieraana, sitä hoidetaan hallituksen selonteon nro 40 ( ) perusteella resurssina. Lohitäin ja kalankasvatuslaitoksista karanneiden kalojen vaikutuksen alaisten vesimuodostumien ominaisuuksia tarkastellaan yhä edelleen. Tämän vuoksi näille vaikutuksille ei ole selvitetty toimenpiteitä, paitsi niissä tapauksissa, jolloin karanneiden kalojen geneettinen vaikutus vesimuodostuman luonnonlohikantoihin on todistettu. Suhteellisen vähäisistä vaikutuksista koko vesienhoitoalueella vastaavia tekijöitä ei ole asetettu etusijalle suuressa määrin. Tällaisia ovat esim. maatalous. Pohjavesien ominaisuuksien tarkastelua ei ole myöskään asetettu etusijalle, koska pohjaveden käyttö alueella on suhteellisen vähäistä ja vaikutuksia on vähän.. Toinen vähäisiä vaikutuksia aiheuttava tekijä, joka kuitenkin on nimetty tulevaisuuden päähaasteeksi, on jätevesi. Koko läänissä on tarpeen selvittää sekä hajaasutusalueiden että kunnallista jätehuoltoa. Tässä asiassa ei etusijaisteta vesialueiden välillä, vaan vesienhoitoviranomainen edellyttää kuntien priorisoivan itse lakien ja asetusten mukaisten toimenpiteiden käynnistämisen. Vesienhoitoviranomainen edellyttää lisäksi, että kunnat laativat yleissuunnitelman vesi- ja jätevesihuoltoon, jos niillä ei sitä vielä ole. Saastumisesta aiheutuvien kustannusten laskeminen olisi hyödyllinen työkalu, varsinkin ajatellen Suomen kanssa tehtävää yhteistyötä jätevesihuollossa. Etusijaistaminen perustuu vesialueiden paikallisille toimenpideanalyyseille, kuten vahvistetussa suunnitteluohjelmassa edellytetään. Paikallisissa toimenpideanalyyseissa käsitellään uhanalaisiin vesimuodostumiin kohdistuvia vaikutuksia, niiden ympäristötavoitteita sekä toimia tilanteen muuttamiseksi. Paikallisissa toimenpideanalyyseissa on kirjallinen osio ja toimenpidetaulukko. Tämä suunnitelma ja alueellinen toimenpideohjelma perustuvat analyysin kirjalliseen osaan. Toimenpidetaulukko on kokonaisuudessaan alueellisen toimenpideohjelman osana. Yksittäisissä paikallisissa toimenpideanalyyseissa priorisoidaan toimia, mutta yleisesti ottaen tietoa on liian vähän tämänkaltaiselle etusijaistamiselle. Joitakin toimia on esitetty paikallisten toimenpideanalyysien viimeistelyn jälkeen. Näin ollen vesialueilla ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa kokonaisvaltaista arvioita kunnassaan esitetyistä toimista.
2 Kunnat ovat alueensa maankäytön ja resurssien haltijoina olleet paikallisten toimenpideanalyysien myötä mukana arvioimassa toimia oman sektorivastuunsa puitteissa. Ne ovat myös ottaneet esille oman kuntansa vesiympäristön haasteita ja arvioineet prosessin aikana ja sen kautta tärkeitä, ajankohtaisia kysymyksiä. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma tuo esille tärkeitä vesienhoitoon liittyviä haasteita yhteiskuntakehitykselle. Kaikki esitetyt toimenpiteet olisi pääasiallisesti toteutettava, jotta vesimuodostumien ympäristötavoitteet saavutettaisiin. Työssä ei ole ollut monia toimenpiteitä valittavana, koska suuri osa toimista on ongelmien kartoittamista. Useimpien toimenpiteiden kustannuksia ja niistä seuraavaa hyötyä ei tiedetä. Näin ollen ei ole perusteltua asettaa joitakin toimenpiteitä toisten edelle. Vesivoima Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto (NVE) ja ympäristöhallinto ovat yhteistyössä toteuttaneet kansallisen vesistönsäännöstelylakiin perustuvien toimilupien tarkastelun ja etusijaistamisen, jonka ehtoja voidaan päivittää ennen vuotta (Raportti nro 49/2013 (NVE ja Miljødirektoratet)). Kyseinen työ on johtanut säännösteltyjen vesistöjen kansallisiin ohjeistuksiin. 1 Finnmarkin vesienhoitoalueella ainoastaan yhtä toimilupaa on esitetty uudelleen tarkasteltavaksi (Adamselv). Kyseessä voisi olla vähimmäisvirtaamaan kohdistuva toimenpide taimenkantaa ajatellen. Aluksi on kartoitettava ongelma, jotta voidaan määritellä tilanne ja tunnistaa mahdollisten muiden toimenpiteiden tarve. Lisäksi seuraavia vesivoimaloita toivotaan asetettavan etusijalle: Kongsfjord: Määräys vähimmäisvirtaamasta on annettu uuden, 1994 annetun toimiluvan myötä. Toimiluvan uudelleentarkastelua voidaan edistää seuraavalla suunnittelukaudella. Kongsfjordelva on myös kansallinen lohijoki. Ympäristötavoitetta "erinomainen tila", jossa kala on laatuindikaattorina, voi olla haasteellista saavuttaa, jos parantavia ja kuntouttavia toimia ei selvitetä ja toteuteta muun muassa lohiportaan yläpuolella. Mattiselv: Voimalaitoksella on ainoastaan energialakiin perustuva laitostoimilupa. Näin ollen sille ei ole olemassa standardinmukaisia tilatavoite-ehtoja, jotka voidaan myöntää vesistölainsäädännön perusteella. Voimalaitos voidaan kutsua toimilupakäsittelyyn vesivaralain (66 ) perusteella, jos erityiset ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Vesivaralain ehtoihin perustuva tilatavoite on asetettu hyväksi saavutettavissa olevaksi ekologiseksi tilaksi Esitettyjä toimenpiteitä ovat ongelmien kartoitus, lisätiedon hankinta ja kalaportaan kunnostus. Ympäristöön perustuvan vähimmäisvirtaaman määrittämisellä voitaisiin varmistaa, että kalaportaassa on riittävästi vettä vaelluskalojen nousun ja elinvoimaisten vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Sillä varmistettaisiin myös kalojen vaellusolosuhteet portaalta merelle. Vesienhoidon yhteistyöryhmä on sitä mieltä, että on erityisiä ympäristönsuojelullisia syitä esittää kutsu toimiluvan uudelleen arviointiin. Ryhmä toivoo NVE:n toteuttavan toimiluvan uudelleen arvioinnin. Lafjord: Vesistöön vaikuttavan Repvågin toimiluvan käsittely on loppusuoralla. Päättyneeseen toimilupaan ei sisältynyt määräystä Lafjordelvan vähimmäisvirtaamasta eikä standardinmukaisista tilatavoite-ehdoista, jotka mahdollistaisivat biotooppitoimenpiteet ja kalastustoimenpiteet (sekä ongelmien kartoituksen/tutkimukset). Toimia 1 Öljy- ja energiaministeriön ja ilmasto- ja ympäristöministeriön päivätty kirje.
3 vähimmäisvirtaaman edistämiseksi, biotooppitoimenpiteitä ja ongelmien kartoittamista on esitetty elinvoimaisen lohikannan tilatavoitteen saavuttamiseksi Lafjordelvassa. Vesienhoitoalueen etusijaistamiset ovat erityisen tärkeitä Mattiselvan kohdalla, koska sitä ei ole tarkasteltu ja arvioitu kansallisesti. Tämä koskee ehtojen muuttamista/ uusien ehtojen asettamista, mikä ei voi tapahtua määräaikaisessa uudelleentarkastelussa vesistönsäännöstelylain 10, mom. 3:n perusteella. Muutokset edellyttävät kutsumista toimiluvan käsittelyyn vesivaralain 66 :n mukaisesti. Vesienhoitoalueella on useita erittäin vanhoja, vesistönsäännöstelylain perusteella myönnettyjä toimilupia, joita on käsitelty kansallisessa uudistustarkastelussa. Toimiluvilla ei ole niille asetettuja tilatavoitteita ja tiedot vesistöistä ja vesimuodostumien tilasta ovat kansallisessa tarkastelussa puutteellisia ja vain vähäisessä määrin dokumentoituja. Olisi erittäin toivottavaa saada asetettua tilatavoitteet, joiden perusteella voitaisiin toteuttaa ongelmien kartoitus ja ympäristöä parantavat toimenpiteet. Vesienhoidon yhteistyöryhmä esittää, että NVE etsisi keinot edellä mainitun toteuttamiseksi suunnittelukauden aikana. Vesistönsäännöstelylain perusteella myönnetyt toimiluvat, joita olisi mahdollista tarkastella uudelleen: Alattio (Alta) (Toimilupa ) Koesäännöstö toteutettu ja säännöstelysäännöt vahvistettu Kåven (Toimilupa ) Porsa (Toimilupa ) (käyttöoikeuslupa vuodelta 1958) Repvåg (Toimilupa 1952, päättynyt) Adamselv (Toimilupa ) (NVE:n kansallisessa tarkastelussa etusijaistama) Mårøyfjord (Toimilupa (1988/2006)) Uusi toimilupa annettu 2006 ilman ympäristöehtoja Kongsfjord (Toimilupa 1946/ ) (Uusi toimilupa annettu 1994). Gandvik (Toimilupa ) Kobbholm (Toimilupa 1930/ ) (Toimilupa annettu alun perin 1999) Loustejok (Toimilupa 1956/ ) Ehto vähimmäisvirtaamasta annettu Breivikbotn (Toimilupa 1950/ ) (Alkuperäinen vesivoimala vuodelta 1950, säännöstelytoimilupa vuodelta 1969) Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo Adamsfjordin vähimmäisjuoksutuksen harkitsemisen lisäksi, että tilatavoitteiden asettaminen Kåvenille, Porsalle, Mårøyfjordille ja Gandvikille asetettaisiin etusijalle, koska niiden toimilupia on nyt mahdollista päivittää. Kaikkien, myös myöhemmin uudelleen tarkasteltavien säännöstelylupien ongelmat tulisi tässä yhteydessä kartoittaa ennen etusijaistamista. Vesivaralain mukaiset toimiluvat tai voimalaitokset, joilla ei ole toimilupaa: Mattiselv Ei vesistölainsäädännön mukaista toimilupaa Paatsjoki 1964 Skogfoss (Elinkeinotoimilupa) ja 1976 Maitokoski (Melkefoss) (vesivaralain mukainen toimilupa) Chabardasjohka Alun perin vuodelta 1956 peräisin oleva säännöstelytoimilupa, joka on rauennut. Päätös toimiluvasta vapauttamisesta annettu vuonna Ei toimilupaa. Hakkestabben (1993) Annettu vesivaralain mukaisesti
4 Mølnelva (1988) Annettu vesivaralain mukaisesti Friarfjordvassdraget (2000)- Annettu vesivaralain mukaisesti Bergsfjord (1957) Ei toimilupaa. Ymber on nyt hakenut vesivaralain mukaista toimilupaa Hammerfest (1924/1942) Ei vesistölainsäädännön mukaista toimilupaa Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että sektoriviranomainen vesistö- ja energiakeskusvirasto NVE arvioisi Mattiselvan ja Chabardasjohkan etusijaistettaviksi ja kutsuu vesivaralain 66 :n mukaiseen toimilupakäsittelyyn, jotta ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa ja tehdä ongelmien kartoitus niille vesimuodostumille, joita laajennukset koskevat. Bergsfjordin voimalalle toivotaan toimilupakäsittelyn tuloksena vakioympäristöehtojen käyttöönottoa. Muiden voimalaitosten ongelmat on kartoitettava, jotta voidaan tarkemmin arvioida vaadittavat toimenpiteet tai oikeudelliset vaikutuskeinot. Vesienhoidon yhteistyöryhmä toivoo, että tässä mainittuja vesistöjä/vesivoimaloita koskevissa kaikissa toimiluvissa käytetään luonnonvarahallinnon nykyisiä vakioehtoja ja että ilman toimilupaa toimivien voimalaitosten kohdalla arvioidaan oikeudellisia vaikutuskeinoja. Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Osa vesivoiman vaikutusten alaisista vesimuodostumista oli vuoden 2014 lausuntokierroksen alussa nimetty ehdolle voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi (ksvmf). Lopullinen nimeäminen voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi ei ollut mahdollista ennen lausuntokierroksen alkamista , koska ohjeistus ja suuntaviivat saatiin varsin myöhäisessä vaiheessa prosessia. Finnmarkin lääninhallitus on lausuntokierroksen päätyttyä yhdessä Norjan vesistö- ja energiakeskusviraston (NVE) ja Finnmarkin maakunnanhallituksen kanssa tarkastellut uudelleen kaikki ehdokkaat voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi. Ajatuksena on ollut vahvistaa muodostumien ekologinen tila, selvittää vesimuodostuman status ja päättää tilatavoitteista. Tilatavoitteiden määritelmää yksinkertaistettiin NVE:n lausuntokierroksen aikana antaman palautteen pohjalta. Monien vesimuodostumien kohdalla ei ole riittävästi tietoa niiden luokittelemiseksi. Tämän vuoksi niiden tilaa ja mahdollista voimakkaasti muutetun vesimuodostuman statusta on jouduttu arvioimaan harkinnanvaraisesti. Tarkastelun tuloksena 70 vesimuodostumaa nimettiin voimakkaasti muutetuiksi. Näistä 40 on jokia ja 30 järviä. Lisätietoja löytyy liitteessä 1 lukuun voimakkaasti muutetuista vesimuodostumista. Vesimuodostumille on myös esitetty tilatavoitteet. Loput aiemmin voimakkaasti muutetuiksi esitetyistä vesimuodostumista on arvioitu luonnollisiksi vesimuodostumiksi (26 vesimuodostumaa). Niiden tilatavoitteiksi on asetettu vakiotason tila (vähintään hyvä ekologinen tila) vuoteen 2021 mennessä. Toimenpiteenä suurimmalle osalle vesimuodostumista on esitetty ongelmien kartoittamista joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Rannikkolaitos (Kystverket) on lausuntokierroksen aikana vetänyt takaisin esityksensä voimakkaasti muutetuista rannikkovesimuodostumista. Osaamisperusta ongelmien lisäkartoitus välttämätöntä Vesiasetus edellyttää biologisten parametrien käyttöä, joissa fyysiset/kemialliset parametrit ovat tukiparametreja. Tämä perustuu vesienhoitoalueen ongelmien kartoituksen suureen tarpeeseen. Konkreettiset vesiympäristötiedot vesinäytteistä ja lääninhallituksen ammatilliset arvioinnit vesimuodostumien ympäristön tilasta on tallennettu tietokantaan ja paikalliset toimenpideanalyysit perustuvat näihin tietoihin. Suunnitteluprosessi on osoittanut, että on
5 olemassa suuri määrä vesimuodostumia, joista ei tiedetä tarpeeksi, mikä on haaste silloin kun sektoriviranomaisten on arvioitava vastuualueidensa toimenpiteitä. Ympäristön tilan arvioinnin osaamisperustaa on tämän vuoksi vahvistettava sekä vesistöjen että rannikkovesien osalta. Alueellinen toimenpideohjelma mahdollistaa ongelmien kartoituksen huomattavassa laajuudessa. Toimenpiteeksi on pääsääntöisesti esitetty ongelmien kartoittamista niiden vesimuodostumien kohdalla, joiden tilatavoitteen saavuttaminen on epävarmaa ja tilaa ei pystytä arvioimaan (ei luokiteltu). Tilatavoitteen saavuttamisen todennäköisyys perustuu silloin vaikutusten analysointiin, kuten siihen, mitä veteen päästetään ja milloin, mutta ilman vaikutuksen mittausta purkuvesistöön. Esitetty ongelmien kartoittaminen johtaa oletettavasti siihen, että joidenkin vesimuodostumien tilan tavoittamisen mahdollisuus muuttuu epävarmasta ei epävarmaksi. Mahdollisia toimenpiteitä voidaan alkaa selvittää ja tilaa seurata ongelmien kartoittamisen vahvistettua tilan olevan tilatavoitetta alhaisempi. Tämäkin aiheuttaa haasteen toimenpiteitä priorisoitaessa, ja vesienhoitoviranomainen edellyttää, että sektoriviranomaiset etusijaistavat ongelmien kartoitusta siellä, missä ensiksi epäillään suurinta vaikutusta. Vesialuetoimikunta on myös toivonut, että päätösten perustana olevan tiedon vahvistaminen, vesien tilan kartoittaminen ja käsityksen luominen vaikutuksista asetettaisiin vesienhoitoalueella etusijalle.
Uusi lausuntokierros Finnmarkin ja rajavesistöjen vesienhoitoalueiden alueellisen vesienhoitosuunnitelman ( ) yksittäisistä osista
Päiväys: 25.02.2015 Viitteemme: 201501215-5 Arkistointitunnus: ------ Kiireellisyys: Viitteenne: Asian käsittelijä: Kerry Maria Agustsson Puhelin: +4778963036 Kerry.Maria.Agustsson@ffk.no Uusi lausuntokierros
LisätiedotLiite 1: Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Finnmarkissa ja suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella
Liite 1: Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Finnmarkissa suomalais-norlaisella vesienhoitoalueella SMVF- järvet (sekä Finnmarkin että suomalais-norlaisella vesienhoitoalueella) Vesi- muodostuma-
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotSuomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma
Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma 2016-2021 www.vannportalen.no/norsk-finsk Pykeijä, Näätämön vesialue. Kuva: Frank Martin Ingilæ Finnmarkin vesienhoitoalueen ja suomalais-norjalaisen
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotLiite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty ja joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet
Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet Tähän liitteeseen on koottu yhteenveto vesimuodostumista, joiden tilatavoitteen
LisätiedotVesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle
Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC
LisätiedotSuomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen hoitosuunnitelma
Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen hoitosuunnitelma 2016-2021 www.vannportalen.no/norsk-finsk Torhop, Tenonvuono. Kuva: Frank Martin Ingilæ Finnmarkin vesienhoitoalueen ja Tenon, Paatsjoen
LisätiedotVesistöjen kunnostusstrategian esittely
Vesistöjen kunnostusstrategian esittely Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaariin 26.1.2012 klo 10.00-16.30 SYKE Hannele Nyroos Ympäristöministeriö Vesien ekologinen tila ja tavoitetilat
LisätiedotValtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus
Valtionavustukset järvien kunnostamiseen Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus Kotijärvet kuntoon Espoossa -seminaari 22.9.2016 Avustukset järvien kunnostamiseen ELY-keskus voi myöntää valtionavustusta järven
LisätiedotYhteistyöryhmän kokouskäytännöt
Yhteistyöryhmän kokouskäytännöt 21.9.2016 Jaana Rintala 21.9.2016 1 Jokaisella ELY-keskuksella on oma vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tehtävät Yhteistyöryhmä on lakisääteinen vesien-
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa. Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Antton Keto ja Maria Laamanen Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi, 5.9.2017, Turku Vesienhoidon ajankohtaiset asiat Vesienhoidon suunnittelussa työn
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotPuruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
LisätiedotVESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.
VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotVesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia
Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu
Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotLIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus
LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotVesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia
Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien
LisätiedotFinnmarkin (Finmarkku) vesipiirin vesienhoitosuunnitelma 2016 2021
Esipuhe Vesi koskettaa kaikkia Finnmarkin (Finmarkku) asukkaita. Jos olet kiinnostunut lähialueittesi järvien, vesistöjen, pohjavesien ja rannikkovesien tilasta, sinun kannattaa osallistua vesipiirimme
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus. Hämeen ELY-keskus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Hämeen ELY-keskus Vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 Hyväksytty valtioneuvostossa 3.12.2015 Astuivat voimaan 2016 ja ohjaavat vesienhoidon toteutusta Löytyvät osoitteesta
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotTulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen
Tulvadirektiivin toimeenpanon ja vesienhoidon yhteensovittaminen 1 Lainsäädäntö Tulvadirektiivi (2007/60/EY) Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010)
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana
Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana EKOLOGISET YHTEYDET SEMINAARI Tieteiden talo. 9.3.2012 Ilpo Kuronen Johtava asiantuntija Valtioneuvoston päätös Kansalliseksi kalatiestrategiaksi
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotEU-OIKEUDELLINEN TAUSTA
EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA Apulaisprof. Niko Soininen Helsingin yliopisto/helsus 18.3.2019 1 SISÄLTÖ 1. Suomen sääntelyn nykytila 2. EU-oikeuden vaatimukset ja komission palaute Suomelle 3. Suomen nykysääntelyn
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
LisätiedotVesienhoito Keski-Pohjanmaalla
Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotVesienhoitokysely. Pirkanmaan ELY-keskus
Vesienhoitokysely Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa, kuinka hyvin ELY-keskuksessa tehtävä vesienhoitotyö tällä hetkellä palvelee sidosryhmien tarpeita. Saatu palaute huomioidaan seuraavan kauden vesienhoitotyössä.
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotVesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä
Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotVesienhoito hallinnonuudistuksessa. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus
Vesienhoito hallinnonuudistuksessa Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmä 23.5.2018 Harri Mäkelä Hämeen ELY-keskus 1 2 14 000 htv Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen vuosibudjetit yhteensä noin 1 200 000 000 euroa
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Kaakkois-Suomi MUISTIO 15.5.2012 VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika: 7.5.2012 klo 12.30-15.30 Paikka: Lappeenranta, Scandic Hotel Patria, kauppakatu 21, Lehmus-kabinetti Paikalla: Visa Niittyniemi
LisätiedotHE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vesienhoidon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0045/6. Tarkistus. Karl-Heinz Florenz PPE-ryhmän puolesta
6.2.2019 A8-0045/6 6 10 kohta 10. toteaa, että integroidun torjunnan työkalupakissa biologiseen torjuntaan kuuluu sellaisten hyödyllisten lajien menestymisen edistäminen tai käyttäminen, jotka ovat tuholaisten
LisätiedotUUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA
Maakuntauudistusta Uudellamaalla valmisteleville tahoille Viite: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kirje 15.1.2018 (liitteenä) ESITYS 18.1.2018 UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotRakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
LisätiedotHS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta
HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotVesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013
Vesienhoidon 1. kauden toimenpiteiden toteutustilanne Vesienhoidon aluetilaisuudet 2013 Uudenmaan ELY-keskus / Antti Mäntykoski Toteutustilanne Valtakunnallinen toteutusohjelma SY 8/2011 (VNpp 17.2.2011)
LisätiedotVaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan
Vesienhoidon ja Merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017, Pohjois- Pohjanmaan ELY Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan Jukka Muotka, Fortum Vaelluskalojen hoito Oulujoella
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotToimenpiteiden hyötyjen ja vaikuttavuuden arviointi
Toimenpiteiden hyötyjen ja vaikuttavuuden arviointi Turo Hjerppe & Virpi Lehtoranta Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toteutuminen 29.9.2019 Mistä puhutaan? 1. Toimenpiteiden kustannusten
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /
LisätiedotVESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotMerenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotYhdessä vesien hyväksi
Yhdessä vesien hyväksi Alueellisen vesienhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman ajantasaistaminen Kuulemisasiakirja 1: alueellisen vesienhoitosuunnitelman Suunnitteluohjelma vannforvaltningsplan Foto:
LisätiedotVesistöhankkeiden avustaminen
Vesistöhankkeiden avustaminen Vesistöilta Evijärvi 30.8.2013 Marko Aalto Etelä-Pohjanmaan ELY-Keskus Marko Aalto; Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö- ja luonnonvarat,
LisätiedotVesivarojen hallinta ja vesihuolto
Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotYhteenveto ehdotuksista suomalaisnorjalaisen
RAPORTTEJA 2014 Yhteenveto ehdotuksista suomalaisnorjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2016 2021 Tenon, Näätämöjoen, Uutuanjoen ja Paatsjoen vesistöalueet Suomessa ja Norjassa
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin
ELY-keskuksen avustukset vesistöhankkeisiin Vaikuta lähivesiin! -ilta 27.9.2018 Pori 20.9.2018 Rahoitusmuodot ELY-keskuksessa Vesien- ja merenhoitoa edistävät hankkeet, YM Ensisijaisia avustuskohteita
LisätiedotVesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa
Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston
LisätiedotFinnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen
Ke s k e i s i äve s i e nhoi t ok y s y my k s i ä Fi nnmar k i nve s i e nhoi t oal ue e l l a, Uus i t t uve r s i o, y v äk s y t t y20. 3. 2013 Fi nnmar k i nv e s i pi i r i n v e s i e nhoi t os
LisätiedotTilaisuuden avaus. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä Antton Keto
Tilaisuuden avaus Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä 14.5.2019 Antton Keto Vesien- ja merenhoidon vaiheet Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (12 ) Toimenpideohjelma
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
LAUSUNTO Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 236, 20101 TURKU (Kirjaamo) kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku varsinais-suomi@sll.fi Asia:
LisätiedotSYKEn rooli rajavesiyhteistyössä
SYKEn rooli rajavesiyhteistyössä Lea Kauppi Tornionlaakson Vesiparlamentti 25.10. 2017 Yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Sisältö Kokemuksia YKn Euroopan
Lisätiedot