Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen hoitosuunnitelma Torhop, Tenonvuono. Kuva: Frank Martin Ingilæ

2 Finnmarkin vesienhoitoalueen ja Tenon, Paatsjoen ja Näätämön suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen Finnmarkin maakuntahallituksesta tuli läänin vesienhoitoviranomainen, jolla on vesienhoitoasetuksen mukaan vastuu laatia alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja siihen kuuluva toimenpideohjelma suunnitelmakaudelle Luonnos vesienhoitosuunnitelmasta oli vesienhoitoasetuksen 28 :n mukaisella lausuntokierroksella Lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa tarkasteltiin lyhyesti Finnmarkin vesiympäristön ominaisuuksia ja kullekin yksittäiselle vesimuodostumalle määriteltiin ympäristötavoitteet. Suunnitelmaa täydentää toimenpideohjelma, jossa kuvaillaan keinot asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma-asiakirjat ovat johtuen ohjeistuksiin tulleista olennaisista muutoksista olleet uudella lausuntokierroksella välisenä aikana. Muutokset liittyvät muun muassa ympäristötavoitteiden saavuttamisen määräaikojen myöhentämiseen ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien nimeämiseen. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma on laadittu yhdessä sektoriviranomaisten kanssa ja ne perustuvat vesialueilla paikallisesti laadittuihin toimenpideanalyyseihin. Alueelliseen toimenpideohjelmaan liittyy toimenpidetaulukko, jossa kuvataan yksityiskohtaisemmin eri vesimuodostumille esitetyt toimenpiteet. Kaikki toimenpiteet tullaan kirjaamaan tietokantaan Toimenpidetaulukko on saatavissa ainoastaan sähköisesti osoitteessa Finnmarkin maakuntahallitus on myös valtakuntien rajalla sijaitsevista Tenon, Paatsjoen ja Näätämön vesialueista muodostuvan suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen Norjan puoleisista vesistä vastaava vesienhoitoviranomainen. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen suomalaiselle ja norjalaiselle puolelle on laadittu omat suunnitelmat ja ohjelmat. Kansalliseen vesienhoitosuunnitelmaan laaditaan oma osio (Roof Report) yhdessä suomalaisten viranomaisten kanssa. Yhteistyöosiossa esitellään lyhyesti kansalliset suunnitelmat ja vertaillaan työn organisointia sekä toteutuksessa käytettäviä menetelmiä rajan molemmin puolin. Lisätietoja löytyy osiosta «Roof Report», joka löytyy edellä mainitusta osoitteesta Vannportalen. Vesienhoitoviranomainen on yhdessä Finnmarkin ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoidon yhteistyöryhmän kanssa päivittänyt asiakirjan lausuntokierroksella saatujen palautteiden pohjalta. Päivitetty asiakirja on hyväksytty vesienhoidon yhteistyöryhmässä ja siitä on päätetty maakuntakäräjillä Tämä asiakirja, vesienhoitoviranomaisen ja vesialueiden yhteystiedot sekä lisätietoja Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoidon edistämiseksi tehtävästä työstä löytyy osoitteesta Asiakirjan lopussa on lueteltu keskeiset vesienhoitoon liittyvät käsitteet ja lyhenteet. 2

3 Esipuhe Hyvä vesi on enemmän kuin vesi, jota voi juoda. Vesi vaikuttaa myös meidän vapaa-aikaamme ja harrastuksiin, kuten kalastukseen ja rantaelämään, elinkeinojen kehittämiseen vaikka vesivoiman tai kalankasvatuksen muodossa ja elämänlaatuumme luoden mahdollisuuksia nauttia vaelluksista jokien ja vuonojen rannoilla. Vettä on voitava käyttää, mutta samalla on myös huolehdittava siitä, että vedenlaatua ja elämää vedessä ylläpidetään. Tulevien sukupolvienkin on voitava saada nauttia luonnosta vesistöjen äärellä ja rannikolla, jotka kuhisevat kaloja, eläimiä, hyönteisiä ja jossa kasvit kukoistavat. Vesienhoitoasetuksen päätavoitteena on huolehtia siitä, että vesiympäristöstä ja ekosysteemeistä pidetään huolta ja niitä hyödynnetään kestävällä tavalla. Tätä kutsumme kokonaisvaltaiseksi ja ekosysteemeihin perustuvaksi hallinnoksi. Vettä on hoidettava yhtenä kokonaisuutena vuorilta ja tuntureilta vuonoihin. Kaikkien sektorien veden käyttöä ja vaikutusta vesiin on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Kaikkien asiasta kiinnostuneiden ja koko väestön on voitava olla mukana vaikuttamassa. Tässä asiakirjassa, alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa, kuvaillaan vesienhoitoaluetta, vesienhoidollisen työn organisointia, vesiemme tilaa, Finnmarkin vesien ympäristötavoitteita ja sitä, kuinka ne pystytään saavuttamaan. Asiakirja on laadittu Finnmarkin vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä laaditun julkaisun «Vesentlige vannforvaltningsspørsmål for vannregion Finnmark» pohjalta. Lausuntokierros julkaisusta aloitettiin ja siinä kuvailtiin tärkeimpiä Finnmarkin vesienhoitoalueella esiintyviä vesiympäristön haasteita. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyy alueellinen toimenpideohjelma, jossa pyritään antamaan yleiskatsaus siihen, mitä toimia Finnmarkin vesiympäristön parantamiseksi on selvitetty sekä suunnitellut ajankohdat toimenpiteiden toteuttamiselle. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma toimivat osaltaan yksittäisen sektoriviranomaisen omalla vastuualueellaan tekemien suunnitelmien perustana. Sektoriviranomaiset, paikalliset järjestöt ja muut toimijat ovat yhteistyössä laatineet alueellisen vesienhoitosuunnitelman suomalais-norjalaiselle vesienhoitoalueelle vuosiksi Vesienhoitoviranomaisen vastuulla on ollut suunnitelman toteuttaminen prosessien ja niiden koordinoinnin kautta, kun taas sektoriviranomaiset ovat omalta osaltaan osallistuneet omien vastuualueidensa ammatillisten seikkojen esiintuomisessa. Vesialueiden hankejohtajat ovat vastanneet paikallisesta koordinoinnista ja paikallisten prosessien edistämisestä. Paikallisen osaamisen ja tiedon keräämiseksi on tehty hyvin tärkeää työtä. Lausuntokierroksen päätyttyä alueellinen vesienhoitosuunnitelma siihen kuuluvine toimenpideohjelmineen hyväksytään lopullisesti. Näin voimme kaikki yhdessä olla mukana parantamassa yhteisen vesiympäristömme tilaa. Terveisin Ragnhild Vassvik Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja 3

4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 TIIVISTELMÄ SUUNNITELMAN KUVAUS SUUNNITELMAN TAVOITE SUUNNITTELUN KOHTEENA OLEVA ALUE SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET (MUUT ASIANOSAISET TAHOT, EDUT JA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT) ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA JA MUUT ALUEEN SUUNNITELMAT TOIMENPIDEOHJELMA SUUNNITELMA SUHTEESSA YVA-ASETUKSEEN ARVIOT SUHTEESSA LAKIIN LUONNON MONINAISUUDESTA, LUKU II UUSI OSAAMISPERUSTA ERIMIELISYYDET SUUNNITELMAEHDOTUKSESTA ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA MIKÄ ON ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA? VESIENHOITOALUEEMME MIHIN SUUNNITELMALLA PYRITÄÄN? MUUTOKSIA SUHTEESSA EDELLISEEN HOITOSUUNNITELMAAN KANSAINVÄLISET VESIENHOITOALUEET RAJAT YLITTÄVIN VESIALUEIN MITEN TYÖSKENNELLÄÄN JA MITÄ PRIORISOIDAAN? TYÖN ORGANISOINTI OSALLISTUMINEN SUUNTAUSANALYYSI YHTEENVETO VESIENHOIDON KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ SUUNNITTELUTYÖN PRIORISOINNIT VESIYMPÄRISTÖMME TILA VAIKUTUKSET VESIMUODOSTUMAN TILA VAARASSA OLLA SAAVUTTAMATTA TILATAVOITTEITA ILMASTONMUUTOKSET JA TULVAT YMPÄRISTÖTAVOITTEET, POIKKEUKSET JA TOIMENPITEET VESIENHOITOASETUKSEN MUKAISET YMPÄRISTÖTAVOITTEET VESIENHOITOASETUSTA TIUKEMMAT TILATAVOITTEET VOIMAKKAASTI MUUTETUT VESIMUODOSTUMAT (5 ) POIKKEUSMÄÄRÄYKSET TOIMENPIDEOHJELMA SEURANTAOHJELMA SUUNNITTELUKAUDEKSI SOVITUT YMPÄRISTÖTAVOITTEET VIITATUT ASIAKIRJAT LIITTEET OSALLISTUMISPÖYTÄKIRJA VESIALUEIDEN RISKINARVIOINNIN KARTAT SUOMALAIS-NORJALAISEN VESIENHOITOALUEEN VOIMAKKAASTI MUUTETTUJEN VESIMUODOSTUMIEN LUETTELOA TÄYDENTÄVÄT TAULUKOT SUOMALAIS-NORJALAISEN VESIENHOITOALUEEN POIKKEUSMÄÄRÄYKSIEN HYÖDYNTÄMINEN VESIALUEILLE ESITETYT SEURANNAT KARTOILLA SANASTO

5 Tiivistelmä Mikä on alueellinen vesienhoitosuunnitelma? Alueellisella vesienhoitosuunnitelmalla pyritään huolehtimaan vesiympäristöstä. Suunnitelmalla pyritään ymmärrettävällä tavalla kuvaamaan, kuinka vesiympäristöä ja vesivaroja hoidetaan ja hallinnoidaan pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Vesienhoitosuunnitelma toimii alueellisten elinten toiminnan sekä kunnallisten ja valtiollisten elinten suunnitelmien ja toiminnan perustana kullakin vesienhoitoalueella. Suunnitelman avulla pyritään vähentämään erilaisten tekijöiden vaikutusta Finnmarkin vesiympäristöön. Sillä pyritään myös osaltaan lisäämään osaamista, suojelemaan lajien kirjoa, edesauttamaan ilmastonmuutoksiin sopeutumista ja näkemään maankäyttöä ja kaavoitusta kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Suunnitelma koskee suomalais-norjalaista vesienhoitoaluetta. Suunnitelma koskee ainoastaan vesienhoitoalueen Norjan puoleisia osia. Vesienhoitoalue on jaettu kolmeen vesialueeseen. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma on laadittu yhteistyössä sektorien viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa ja se perustuu paikalliselta ja alueelliselta tasolta saatuun ammatilliseen palautteeseen ja yhteistoimintaan. Vesiympäristömme tila Vesienhoitoasetus asettaa korkeat vaatimukset osaamisen tasolle ympäristön tilaa arvioitaessa. Vain harvat suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella sijaitsevat vesimuodostumat on tutkittu vaatimusten mukaisesti. Oletusarvona on kuitenkin, että yli 70 % alueella sijaitsevista vesimuodostumista ovat ekologiselta tilaltaan erinomaisia. Lisäksi 4 % vesimuodostumista oletetaan olevan hyvässä ekologisessa tilassa. Ainoastaan 6,8 % vesimuodostumista on arvioitu päätyvän hyvän ekologisen tilan rajan alapuolelle ja noin 17 % ei ole vielä luokiteltu. Kemiallista tilaa ei sen sijaan ole pystytty arvioimaan puutteellisten tietojen vuoksi. On painotettava sitä, että vaikka tilan usein oletetaankin olevan hyvä, on kuitenkin tarpeellista tutkia asiaa tarkemmin tilan varmistamiseksi. Vesien ekologiselle ja kemialliselle tilalle asetetut ympäristötavoitteet oletetaan lisäksi saavutettavan vuoteen 2021 mennessä useimmissa suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen pintavesissä ilman erityisiä toimenpiteitä. Ainoastaan 11,9 % vesienhoitoalueen vesimuodostumista on vaarassa jäädä saavuttamatta ympäristötavoitteitaan. Ympäristötavoitteet vesillemme Tärkeimpänä osana vesienhoitosuunnitelmaa kuuluvat ympäristötavoitteet, joiden saavuttamiseksi kaikki asianosaiset sektoriviranomaiset ovat sitoutuneet toimimaan. Ympäristötavoitteiden tulee pääasiallisesti taata vähintäänkin veden hyvä ekologinen tila (GES) ja vähintään hyvä kemiallinen tila. Erinomaisessa kunnossa olevien vesimuodostumien tila ei saa huonontua. Tavoitteesta voidaan poiketa siinä tapauksessa, että on perusteltua tarvetta joustaa asetetuista ympäristötavoitteista ja määräajoista. Poikkeukset käsittävät toisaalta vesienhoitoasetuksen määräaikojen lykkäykset ja toisaalta lievemmät tilatavoitteet, joihin vesienhoitoasetuksen 9 ja 10 antavat mahdollisuuden. Niissä tapauksissa, joissa vesimuodostuman tilatavoitteen saavuttamisen määräaikaa on myöhennetty, on syynä pääasiallisesti se, että sektoriviranomaisella ei ole käytettävissä tarvittavasti tietoa toimenpiteistä, joilla vaikutusta voidaan lieventää. Voimakkaasti 5

6 muutetuilla vesimuodostumilla on lisäksi omat tilatavoitteensa; hyvä saavutettavissa oleva tila (GEP). Taulukossa 1 nähdään niiden suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella sijaitsevien vesimuodostumien määrä, jotka ovat vaarassa olla saavuttamatta tilatavoitteitaan määräaikaan mennessä sekä vesimuodostumille asetetut tilatavoitteet. Yhteensä 73 vesimuodostuman tilatavoite on hyvä ekologinen tila 2021 ja 23 vesimuodostuman tavoite puolestaan hyvä saavutettavissa oleva tila Vesimuodostumia, joiden tilatavoitteen saavuttamisen määräaikaa on myöhennetty vuoteen 2027, on 34. Yhdellekään vesimuodostumalle ei ole asetettu lievempiä tilatavoitteita. Taulukko 1. Suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella sijaitsevat vesimuodostumat, jotka ovat vaarassa jäädä tilatavoitteestaan. GES: Hyvä ekologinen tila GEP: Hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila. Vesialue Vesimuodostumat (kpl), jotka ovat vaarassa olla saavuttamatta tilatavoitettaan. GES 2021 GES 2027 Tilatavoite** GEP 2021 GEP 2027 Lievemmät tilatavoitteet Teno (Tana) Paatsjoki (Pasvik) Näätämö (Neiden) Summa *Tiedot noudettu tietokannasta Vann-Nett Taulukossa eivät ole mukana vesimuodostumat, jotka eivät mahdollisesti saavuta tilatavoitettaan/joiden riskiä ei ole arvioitu. ** Tiedot noudettu toimenpidetaulukosta Taulukon 1 lukujen lisäksi kolmen vesimuodostuman tilatavoitteeksi on kirjattu «GEP 2015». Ympäristötavoitteiden saavuttaminen alueellinen toimenpideohjelma Alueellisessa toimenpideohjelmassa kerrotaan, kuinka asetetut ympäristötavoitteet voidaan saavuttaa. Toimenpiteet ovat sekä parantavia että ennaltaehkäiseviä. Ne esitellään joko toimenpidetaulukossa tai niitä kuvaillaan yleisellä tasolla toimenpideohjelmassa. Toimenpiteet perustuvat vesienhoitoalueen pääasiallisiin haasteisiin, jotka tuotiin esille Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä käsitelleessä raportissa «Vesentlige vannforvaltningsspørsmål for Finnmark vannregion» sekä Vann-Nettiin kirjattuihin vaikutuksiin, joista seuraa riski olla saavuttamatta tilatavoitteita. Toimenpiteiden toteutus tulee aloittaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun vesienhoitosuunnitelmasta on päätetty. Useat esitetyistä toimenpiteistä ovat ongelmien kartoittamista, mikä kertoo siitä, kuinka vähän useiden Finnmarkin vesimuodostumien ekologisesta tilasta tiedetään. Vesienhoidon yhteistyöryhmä on tämän vuoksi toivonut, että päätöksien perustana olevan tiedon vahvistaminen, vesien tilan kartoittaminen ja käsityksen luominen vaikutuksista asetettaisiin etusijalle tulevalla suunnittelukaudella. Tämän seurauksena vesienhoitosuunnitelmaa uudistettaessa vuonna 2021 voitaisiin selvittää konkreettisempia ja kustannustehokkaampia toimenpiteitä. Samalla voitaisiin myös asettaa kustannusten ja hyötyjen arviointiin perustuvia toimenpiteitä etusijalle. Sektoriviranomaiset olivat selvittäneet ja esittäneet kaikkiaan 179 toimenpidettä mennessä. Lisäksi 6

7 alueella toteutetaan joitakin lainsäädäntöön ja asetuksiin perustuvia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Ympäristötavoitteiden saavuttamisen tarkistaminen - alueellinen seurantaohjelma Alueellinen seurantaohjelma löytyy vesiportaalista Vannportalen. Seurannalla tarkistetaan ympäristötavoitteiden saavuttamista. Finnmarkin lääninhallituksessa on laadittu kaikkien vaarassa oleviin vesimuodostumiin kohdistuvia toimenpiteitä seuraava ja ongelmia kartoittava ohjelma. Ohjelma jakautuu kymmenelle eri vesialueelle. Kullekin näille vesimuodostumalle on seuranta- ja luokitteluohjeistuksen perusteella esitetty: - Mitä laadullisia tekijöitä on seurattava - Seurantajakso - Frekvenssi (näytteiden määrä pr. vuosi) - Näytteidenottoväli (vuosina) - Näytteidenottoasemien määrä Vuosittaisia vesimuodostumakohtaisia kustannuksia on myös pyritty arvioimaan, mutta luvut ovat erittäin summittaisia. 7

8 1 Suunnitelman kuvaus Kaikkiin alueellisiin suunnitelmiin tulee Norjan maankäyttö- ja rakennuslain (Plan- og bygningsloven) 4-2 mukaisesti sisältyä kuvaus suunnitelmasta. Suunnitelman kuvaus käsittää suunnitelman tavoitteen, pääasiallisen sisällön ja sen vaikutukset sekä sen aseman suhteessa vesienhoitoalueen puitteisiin ja suuntaviivoihin. 1.1 Suunnitelman tavoite Suunnitelman tavoitteena on kuvata ymmärrettävällä tavalla, kuinka vesiympäristöä ja vesivaroja pyritään pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti hoitamaan ja hallinnoimaan. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma perustuu Norjalle ETA-sopimuksella määrättyihin velvoitteisiin ja vesipuitedirektiivin toimeenpanemiseen maassa vesienhoitoasetuksen kautta. Saastumislaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja vesienhoitolaki toimivat Norjassa vesienhoitoasetuksen lakiperustana. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma hyväksytään alueellisena suunnitelmana maankäyttö- ja rakennuslain 8-4 perusteella vesienhoitoasetukseen perustuvilla erityissäädöksillä. Tämä alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma koskevat ainoastaan Norjan valtion alueita. Suunnitelmalla määrätään ympäristötavoitteet joille, puroille, järville, lammille, pohjavesille ja rannikkovesille. Suunnitelma kattaa useita eri sektoreita ja sillä pyritään osaltaan ohjamaan ja yhtenäistämään vesienhoitoa ja maankäyttöä yli kuntien ja läänien rajojen. Suunnitelma velvoittaa kuntia, alueellisia elimiä ja valtiollisia toimijatahoja perustamaan suunnitelmansa ja toimintansa ympäristötavoitteille. Alueellinen toimenpideohjelma on laadittu ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Siihen sisältyy vesien tilaa ennaltaehkäiseviä, parantavia ja/tai palauttavia toimenpiteitä niissä tapauksissa, jolloin se on välttämätöntä. Alueellista toimintasuunnitelmaa on työstetty samanaikaisesti, rinnakkain ja yhdessä alueellisen vesienhoitosuunnitelman laatimiseen suunnatun työn kanssa. Alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyy alueellisen toimenpideohjelman tiivistelmä. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma on asiakirja, joka kattaa vesienhoidon alueellisella tasolla. Siinä esitetään lyhyesti ja ymmärrettävästi kaikki tieto, johon vesienhoitosuunnitelma perustuu; alueellinen seurantaohjelma, tyypittely ja luokittelu, alueellinen toimenpideohjelma, luettelo suojelluista alueista ja keskeiset vesienhoitoa koskevat kysymykset. Perustana toimivat asiakirjat löytyvät sähköisessä muodossa vesiportaalin alueellisten sivujen yhteydestä. Tämä suunnitelma on laadittu vuosille ja se koskee ensimmäistä kolmesta suunnittelukierroksesta vuoteen 2033 saakka. Suunnitelmaa uudistetaan joka kuudes vuosi. 8

9 Maakuntakäräjät ovat maankäyttö- ja rakennuslain 3-4 :n kolmannen momentin nojalla alueellinen suunnitteluviranomainen. Finnmarkin vesienhoitoalueen ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellisista vesienhoitosuunnitelmista ja toimenpideohjelmista päätetään Finnmarkin maakuntakäräjillä. Norjassa päätetään ainoastaan Norjan puoleista osaa suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta koskevista suunnitelmista. Suomen puoleista osaa suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta koskevat suunnitelmat merkitään ainoastaan tiedoksi ja päinvastoin. Kun alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta ja alueellisesta toimenpideohjelmasta on päätetty, lähetetään ne ilmasto- ja ympäristöministeriön ja hallituksen hyväksyttäväksi sekä kuninkaan allekirjoitettavaksi. Mahdolliset eriävät mielipiteet suunnitelmista on esitettävä ennen kuin ministeriössä tehdään niistä lopullinen päätös. Hyväksytty hoitosuunnitelma koostuu esitetystä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta sekä asianomaisessa maakuntavaltuustossa ja ministeriössä tehdyistä päätöksistä. Alueellista toimenpideohjelmaa ei hyväksytä ministeriössä. Suunnitelman pääasiallinen sisältö Suunnitelma koostuu yhteensä neljästä osasta: 1. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma kaavaselostuksineen 2. Toimenpideohjelma 3. Alueellinen toimenpideohjelma 4. Roof Report (suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen suunnitelman yhteinen suomalais-norjalainen osio), joka laaditaan yhteistyössä naapurimaan viranomaisten kanssa. 9

10 1.2 Suunnittelun kohteena oleva alue Maantieteelliset rajat Finnmarkin vesienhoitoalue ja suomalais-norjalainen vesienhoitoalue kattavat koko Finnmarkin läänin. Pieni osa Finnmarkin läänin alueesta sisältyy lisäksi Kemijoen vesienhoitoalueeseen Suomen puolella. Tromsin ja Finnmarkin vesienhoitoalueiden raja seuraa karkeasti ottaen läänien välistä rajaa. Alueet, jotka aikaisemmin muodostivat Finnmarkin vesienhoitoalueen, on nyt jaettu kansainvälisen vesienhoitoalueen perustamisen seurauksena. Kansainvälinen vesienhoitoalue kattaa Norjan puoleisten osien lisäksi myös Suomen puolella sijaitsevat osat Tenon, Näätämön ja Paatsjoen vesistöjen valuma-alueista (Tenon, Näätämön ja Paatsjoen vesienhoitoalue Suomessa). Paatsjoen vesialue kattaa lisäksi osan Venäjän puolella sijaitsevista Paatsjoen vesistöstä ja Vuoremijoesta (Grense Jakobselv). Suunnitelma koskee luonnollisesti vain Norjan rajojen sisäpuolella sijaitsevaa aluetta ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelma merkitään ainoastaan tiedoksi Suomen puolella. Toiminta-alue Suunnitelman toiminta-alue on yhteneväinen maankäyttö- ja rakennuslain 1-2 kanssa. Tällä tarkoitetaan sitä, että se käsittää kaikki maa-alueet Finnmarkin vesienhoitoalueella, johon lukeutuvat myös vesistöt. Rannikkovesien kohdalla suunnitelman toiminta-alue ulottuu merimailin aluevesirajan ulkopuolelle. 1.3 Suunnitelman vaikutukset (muut asianosaiset tahot, edut ja huomioon otettavat asiat) Vesienhoitoasetuksen 29 :n viimeiseen momenttiin perustuen on vesienhoitoalueen alueellisten hallintoelinten toiminnan, kunnallisen ja valtiollisen suunnittelun ja toiminnan perustuttava alueellisissa vesienhoitosuunnitelmissa vahvistettuihin vesimuodostumien ympäristötavoitteisiin. Hoitosuunnitelmassa ohjataan alueellisella tai valtakunnallisella tasolla tarkasti vesienhoitoalueen kuntien toimintaa. Lisäksi sen tulee osaltaan edesauttaa yhtenäistämään ja suuntamaan kuntien ja läänien rajoja ylittävää maankäyttöä. Kunnan poikkeaminen annetuista ohjeista luo perustan huomauttaa kunnan suunnitelmista. Asianomaisen lainsäädännön vastuullistamat sektoriviranomaiset vastaavat toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteuttamisesta. Sektoriviranomaiset käsittelevät asiat hyväksytyn alueellisen suunnitelman pohjalta. Sektoriviranomaisten käsittelyssä tullaan kunkin toimenpiteen hyviä ja huonoja puolia selvittämään vielä pidemmälle ja tarkemmin konkreettisella tasolla ennen lopullista päätöstä toimenpiteiden toteuttamisesta. Siinä yhteydessä tullaan painottamaan vielä muitakin asioita kuin mitä suunnitelmissa on painotettu. Asianomaisen viranomaisen on tiedotettava vesienhoitoviranomaiselle siinä tapauksessa, että seurantatyöskentelyssä päädytään poikkeamaan jo hyväksytyssä suunnitelmassa esiintyvistä ehdoista ja edellytyksistä. Perustelu suunnitelmasta poikkeamiseen on kuvailtava toimenpiteen toteuttamisesta raportoitaessa ja suunnitelmia seuraavan kerran 10

11 uudistettaessa. Vesienhoitoasetuksen 12 mukaista käsittelyä voidaan soveltaa siinä tapauksessa, että kyseessä on vesimuodostuman ympäristön huononeminen. Finnmarkin vesienhoitoalueen ja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmat vaikuttavat poronhoidossa eri vuodenaikoina hyödynnettäviin laidunalueisiin Finnmarkissa. Mahdolliset suunniteltavat toimenpiteet on tämän vuoksi laadittava ja toteutettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa, vahinkoa tai haittaa poronhoidolle. Toimenpiteet tulee käynnistää kolmen vuoden sisällä suunnitelman hyväksymisestä. Suomalais-norjalaiselle vesienhoitoalueelle on esitetty kaikkiaan 179 toimenpidettä, joista syntyvät kustannukset on ilmoitettu ainoastaan 44 toimenpiteelle. Nämä muodostavat noin 16 % toimenpiteistä ja niiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat kaikkiaan miljoonaa Norjan kruunua. Taulukossa 2 vertaillaan tärkeimpien sektoreiden/toimenpideryhmien määriä. Osan kustannukset on arvioitu ja osan ei. Taulukko 2. Sektorikohtaiset esitetyt toimenpiteet, kustannusarvioidut ja ei-kustannusarvioidut. Toimenpiteet on kerätty toimenpidetaulukosta. Päivitetty Sektori Toimenpiteiden Kustannuksia ei Kustannusarvioitu määrä arvioitu Energia/vesivoima (27 %) 35 (73 %) Teollisuus (teollisuus, saastuneet sedimentit, kaivokset) 5 1 (20 %) 4 (80 %) Viemäri (sekä kunnallinen verkosto että haja-asutusalueiden viemärit) 11 8 (73 %) 3 (27 %) Maatalous 2 0 (0 %) 2 (100 %) Muu saastuminen (kaatopaikat, huuhtoumat, kaukosaasteet, muut) 53 9 (17 %) 44 (83 %) Luonnonhoito (kalastus, vieraslajit) 41 0 (0 %) 41 (100 %) Tiet ja liikenne (kalanvaellusesteet, liikenteen/infrastruktuurin huuhtoumat) (100 %) 0 (0 %) 1.4 Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja muut alueen suunnitelmat Suunnittelujärjestelmän on oltava yhtenäinen. Hoitosuunnitelmatyötä on tarkasteltava yhdessä muun alueellisen suunnittelun kanssa sen varmistamiseksi, että tarvittavat yhteydet toimivat ja mahdolliset synergiat hyödynnetään. Kyseeseen eivät tule ainoastaan muut maankäyttö- ja rakennuslain alaiset suunnitelmat, vaan myös muut muiden lakien perusteella tehdyt päätökset, kuten luonnonsuojelulain ja kulttuurimuistolain alaiset suojelupäätökset. On tärkeää, että alueellinen vesienhoitosuunnitelma suhteutetaan myös muihin kansallisiin ja alueellisiin linjauksiin siten, että se ei joudu ristiriitaan niiden kanssa. Tavoitteena on saavuttaa yhtenäinen suunnittelujärjestelmä, jossa saavutetaan mahdollisimman paljon synergiaetuja kokonaisvaltaisen alueellisen suunnittelun kautta. Valtakuntapoliittiset edut Tenon vesistön yläjuoksun kalakannat ovat kärsineet ylikalastuksesta, minkä vuoksi kalastusta on tarpeen säädellä. Valtakunnan rajaosuudella kalastusta säädellään jo tälläkin hetkellä suomalais-norjalaisella sopimuksella. Voimassaolevasta sopimuksesta vuodelta 1990 neuvotellaan juuri parhaillaan uudelleen. "Kahdenkeskinen sopimus" on tämän vuoksi 11

12 kirjattu toimenpiteeksi toimenpideohjelmaan, mutta tarkemmat yksityiskohdat riippuvat lopullisesta sopimuksesta. Norjan, Suomen ja Venäjän rajaseutujen ympäristön tilaan vaikuttavat Venäjän metalliteollisuuden päästöt. Näiden vaikutusten vaatimia toimenpiteitä ei ole selvitetty yhdessä Venäjän viranomaisten kanssa, koska maa ei ole mukana EU:n vesipuitedirektiivin alaisessa yhteistyössä. Kansalliset odotukset alueelliselle ja kunnalliselle suunnittelulle Kansalliset odotukset alueelliselle ja kunnalliselle suunnittelulle on yksi useista maankäyttöja rakennuslain alaisista keinoista, joiden tarkoituksena on tuoda esille ja ylläpitää kansallisia etuja ja kansallista politiikkaa suunnittelutyössä ja se vaikutta yhdessä muiden keinojen kanssa. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen vesienhoitosuunnitelma on laadittu Norjan kansallisen ohjeistuksen mukaiseksi. Näihin sisältyvät muun muassa suojeltuja vesistöjä koskevat suuntaviivat, kansalliset määräykset säännöstellyistä vesistöistä, anadromisten kalalajien elinympäristöinä toimivien vesistöjen ominaispiirteiden kuvailussa hyödynnettävät suuntaviivat jne. Suomen ja Norjan välinen yhteistyösopimus vesienhoidosta on myös ohjannut työtä. Alueellisen tason strategiset ja temaattiset suunnitelmat - Alueellinen suunnittelustrategia Finnmarkin maakunnalla on monia erilaisia alueellisia ohjeistuksia, strategioita ja suunnitelmia, joihin kuuluvat muun muassa tuulivoimastrategia, mineraalistrategia, kalastusja meriviljelystrategiat, liikennesuunnitelma ja maankäytön kehittämisen alueellinen suunnitelma. Kaikilla näillä suunnitelmilla voi olla vaikutusta vesienhoitoasetuksen alaisuudessa tehtävään työhön ja toimenpiteiden laatimiseen/toteuttamiseen, mutta yksikään niistä ei ole ohjannut vesienhoitosuunnitelman parissa tehtyä työtä. Katsaus alueellisiin suunnitelmiin löytyy osoitteesta Tähän saakka toimenpide-esitysten ja edellä mainittujen kansallisten ohjeistusten välillä ei ole ollut ristiriitoja, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Tiedossa ei myöskään ole ristiriitoja alueellisen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden ja Finnmarkin maakuntahallinnossa kulttuurimuistolain alaisuudessa ja muiden kehittämistehtävien parissa tehtävän työn välillä. Tietoisuudella ja yhteiskunnan riippuvuudella vesiympäristöjen tilasta tulisi olla todellista merkitystä valittaessa kehitysstrategioita ja päätettäessä toimenpiteistä innovaatioihin, koulutukseen, tutkimukseen, julkishallinnolle ja lähes kaikkeen toimintaan niin paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Suojellut alueet (luettelo suojelluista alueista) Vesienhoitoasetuksen 16 mukaisesti suojelluista kohteista on laadittava luettelo. Ympäristöhallinto vastaa kyseisen kansallisen luettelon laatimisesta. Luettelo löytyy Vann- Netistä ja ympäristöhallinnon kotisivuilta. Tarkemmin asiasta luvussa 5.2. Kansainväliset vesienhoitoalueet Vesienhoitolain 31 :ssä määrätään, että "jos valuma-alue ulottuu toisen ETA-maan aluerajojen sisäpuolelle, tulee kyseinen vesienhoitoalue määritellä kansainväliseksi vesienhoitoalueeksi. Vesienhoitoviranomaisen tulee tehdä yhteistyötä vastuullisen 12

13 viranomaisen kanssa ETA-naapurimaassa tavoitteenaan päätyminen ratkaisuihin, joilla toivottu ympäristöntila voidaan saavuttaa koko valuma-alueelle." Asiaa koskevia tietoja tulee vaihtaa ja kyseisiä valuma-alueita koskevat toimenpideohjelmat ja hoitosuunnitelmat on sovitettava yhteen rajan muodostavan ETA-naapurimaan kanssa. Suomi ja Norja ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jolla säädellään vesienhoitolakiin perustuvaa työtä kummassakin maassa. Finnmarkin vesienhoitoviranomainen on lisäksi nimetty vesienhoidosta Norjan puolella vastaavaksi viranomaiseksi Tenon, Paatsjoen ja Näätämön suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on puolestaan nimetty vesienhoitoviranomaiseksi kansainvälisen vesienhoitoalueen Suomen puoleisella osuudella. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma on käännetty suomeksi ja toimitettiin kuultavaksi myös Suomessa heinäkuusta joulukuuhun 2014, millä noudatettiin Norjan puolella tapahtuvan kuulemisen aikataulua. Suomen alueellinen vesienhoitosuunnitelma Tenolle, Paatsjoelle ja Näätämölle käännettiin norjaksi ja toimitettiin kuultavaksi Norjassa lokakuusta 2014 maaliskuuhun 2015, mikä noudatti Suomen puolella tapahtuvan kuulemisen aikataulua. Tämän lisäksi laadittiin yhteinen luku yleisellä tasolla, nk. Roof Report, jossa esitetään ja vertaillaan yhteistyön järjestämistä ja yhteensovittamista. Luku toimitettiin lausuntokierrokselle samanaikaisesti Suomen vesienhoitosuunnitelman kanssa (lokakuusta 2014 maaliskuuhun 2015). Kyseinen luku on suomalais-norjalaisen vesienhoitosuunnitelman alueellisen vesienhoitosuunnitelman liitteenä kummassakin maassa. Kaikki asiakirjat ovat luettavissa vesiportaalissa Vannportalen. 1.5 Toimenpideohjelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaikkien alueellisten suunnitelmien mukana on oltava hyväksytty toimenpideohjelma. Maakuntavaltuusto hyväksyy toimenpideohjelman osana alueellista suunnitelmaa. Maakuntavaltuusto myös vastaa siitä, että toimenpideohjelmaa uudistetaan vuosittain. Ohjelmaa uudistaessa uusitaan myös muiden alueellisten ja kunnallisten toimijoiden kanssa solmitut sopimukset suunnitelman toteuttamisesta. Kaikissa alueellisissa suunnitelmissa tulee maankäyttö- ja rakennuslain 8-1 nojalla olla toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmassa arvioidaan, millaista seurantaa suunnitelma vaatii. Taloudelliset resurssit riippuvat useimmiten vuosittaisista tulo- ja menoarvion alaisista päätöksistä. Toimenpideohjelmassa arvioidaan vaadittavia resursseja, nimetään vastuulliset toimijatahot ja yhteistyökumppanit suunnitelman toteuttamisen mahdollistamiseksi. Toimenpideohjelma on oma erillinen asiakirjansa ja se koskee sekä Finnmarkin vesienhoitoaluetta että suomalais-norjalaista vesienhoitoaluetta. 1.6 Suunnitelma suhteessa YVA-asetukseen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tulee kaikissa alueellisissa suunnitelmissa, joilla luodaan suuntaviivoja tai puitteita tulevaisuudessa tapahtuvalle rakentamiselle tai laajentamiselle, arvioida erikseen ja kuvailla suunnitelman vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan (ympäristövaikutusten arviointi, YVA). 13

14 Ympäristöhallinto on ohjeistuksessaan painottanut, että alueellisia suunnitelmia, joilla ei luoda puitteita tai ohjeisteta rakentamista koskevat ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslain kaavaselostukset. Vastuullinen viranomainen tekee päätöksen esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta kulloinkin kyseeseen tulevan lain nojalla. Näin ollen yksittäisten toimenpiteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan silloin, kun joko YVA-asetus tai muut vastaavat sektoria koskevat säännöstöt niin vaativat. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ei sisällä ohjeistusta tai linjauksia rakentamiselle. Tämän vuoksi ympäristövaikutusten arviointia ei pidetä ajankohtaisena ainakaan tällä hetkellä. Ympäristöhallinto on kuitenkin päivätyllä kirjeellään pyytänyt ilmasto- ja ympäristöministeriötä selventämään asiaa ja asia on lähetetty eteenpäin kunta- ja nykyaikaistamisministeriölle. Tällä hetkellä odotetaan kunta- ja nykyaikaistamisministeriön kirjallista selvitystä asiasta. Vastausta ei ole saatu mennessä, joten asian kohdalla pidätetään oikeus mahdollisiin muutoksiin. 1.7 Arviot suhteessa lakiin luonnon moninaisuudesta, luku II Lain luonnon moninaisuudesta luvun II Yleiset määräykset kestävästä käytöstä nojalla tulee suunnitelmia arvioida suhteessa Norjan luontotyyppien ja lajien hoitotavoitteiden ja julkisen päätöksenteon periaatteiden mukaisesti (vrt. 4-5 ja 8-12 ). Arvion tulee näkyä päätöksessä. Lakiin luonnon moninaisuudesta sisältyy luku II «Yleiset määräykset kestävästä käytöstä». Lain 4 ja 5 käsittelee Norjan luontotyyppien ja lajien hoitotavoitteita. Alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa asetetaan ympäristötavoitteet kaikille vesienhoitoalueen vesimuodostumille, mutta siinä ei päätetä lopullisesti maankäytön tarpeesta. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma koskevat ainoastaan Norjan valtion alueita. Suunnitelma perustuu lisäksi vesimuodostumien kestävään käyttöön, jossa suojelu ja nautinta ovat hyvässä tasapainossa. Maakuntahallitus arvioi tämän vuoksi, että alueellinen suunnitelma ei ole este Norjan luontotyyppien ja lajien hoitotavoitteille. Arvio käsittää lisäksi useita perustana olevia periaatteita, kuten julkisen viranomaisuuden harjoittamisen suuntaviivat, vrt. 7 laissa luonnon moninaisuudesta. Periaatteista määrätään lain 8-12 :ssä. Periaatteiden arvioinnin on käytävä esille asiasta tehdyssä päätöksessä. Tämän seurauksena Finnmarkin maakuntahallituksen on arvioitava, kuinka alueellinen vesienhoitosuunnitelma suomalais- norjalaiselle vesienhoitoalueelle toimii suhteessa näihin periaatteisiin. Kyseinen arvio esitetään tässä ja maakuntahallituksen johtopäätös on se, että: Suunnitelma on lain luonnon moninaisuudesta 8-12 mukainen ja näin ollen kyseisen lain kestävää käyttöä koskevan luvun II määräykset otetaan siinä huomioon. Lähemmin yksittäisistä periaatteista Maakuntahallitus arvioi, että lain luonnon moninaisuudesta 11 ja 12 eivät koske tätä suunnitelmaa, koska niitä edellytetään huomioitavan alemmalla suunnittelutasolla ja 14

15 yksittäisten asioiden yhteydessä. Maakuntahallitus edellyttää toimenpiteen yksittäisen toteuttajan vastaavan kustannuksista, vrt. laki luonnon moninaisuudesta 11. Lisäksi toimenpiteet edellytetään toteutettavan ympäristön kannalta puolustettavissa olevin tekniikoin ja menetelmin, vrt. laki luonnon moninaisuudesta 12. Osaamisperusta 8 Lain luonnon monimuotoisuudesta 8 :n ensimmäisen momentin perusteella tulee luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien päätösten perustua tieteelliselle osaamiselle niin pitkälti kuin kohtuullista on. Osaamisen tulee käsittää tiedot lajien kantojen tilasta, luontotyyppien levinneisyydestä ja ekologisesta tilasta sekä vaikutusten tehosta. Vaatimuksen osaamiseen perustuvasta päätöksenteosta tulee olla kohtuullinen suhteessa asian luonteeseen ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaurioiden vaaraan. Tietoja suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellisen vesienhoitosuunnitelman osaamisperustaksi on noudettu laajamittaisesti. Tiedot on kerätty Vann-Nett- sivustoon ja ne ovat siellä kaikkien asianosaisten. Vesimuodostumia on kuitenkin vielä tutkittava ja vaikutuksia kartoitettava suuressa määrin ennen kuin lopullisesti voidaan vahvistaa vesien ekologinen ja kemiallinen tila vesienhoitolaissa esitettyjen ominaispiirteitä koskevien tarkasteluvaatimusten mukaisesti. Tämän seurauksena esitetään, että moniin vesimuodostumiin, joihin kohdistuvaa vaikutusta ei tunneta, liittyviä ongelmia kartoitetaan ja lisätietoja niistä hankitaan suunnittelukaudella Yksittäisten vesimuodostumien tilatavoitteiden määräaikaa myöhennetään näin ollen vesienhoitolain 8 ja 9 mahdollistamana, koska konkreettisia toimia ekologisen tilan parantamiseksi ei voida toteuttaa ennen laajempia tutkimuksia. Yhtä tärkeää on keskittyä seurantaan, jolla voidaan varmistaa toimenpiteiden vaikutukset ja seurata mahdollisia muutoksia vesimuodostumien tilassa. Alueellinen vesienhoitosuunnitelma ei sisällä lopullisia selvityksiä maankäytöstä, vaan siinä asetetaan ympäristötavoitteet vesimuodostumille. Tavoitteet toimivat alueellisten viranomaisten ja elinten toiminnan sekä kunnallisen ja valtiollisen suunnittelun ja toiminnan perustana vesienhoitoalueella. Hoitosuunnitelmassa ohjataan alueellisella tai valtakunnallisella tasolla tarkasti vesienhoitoalueen kuntien toimintaa. Lisäksi sen tulee osaltaan edesauttaa yhtenäistämään ja suuntamaan kuntien ja läänien rajoja ylittävää maankäyttöä. Maakuntahallitus arvioi osaamisperustan olevan suhteellisen tyydyttävällä tasolla, koska kyseessä on yleisluontoinen suunnitelma. Tämän vuoksi asiasta voidaan tehdä päätös. Varovaisuusperiaate 9 Varovaisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että tehtäessä päätöksiä ilman riittävää tietoa niiden vaikutuksista luontoympäristöön on pyrittävä välttämään mahdollista olennaista haittaa luonnon monimuotoisuudelle. Laista luonnon monimuotoisuudesta seuraa lisäksi se, että tiedon puutetta ei saa käyttää perustana päätöksen tekemättä jättämiselle, jos on olemassa vaara vakavasta tai peruuttamattomasta vahingosta luonnon monimuotoisuudelle. Kuten edellä on selvitetty, pitää Finnmarkin maakuntahallitus olevaa tietoa riittävänä päätöksen tekemiseen asiassa. Suunnitelman sisällön ei arvioida johtavan olennaiseen 15

16 vaaraan vahingoittaa luonnon monimuotoisuutta. Finnmarkin maakuntahallituksen näkemyksen mukaan suunnitelmaesitys on varovaisuusperiaatteen mukainen. Maakuntahallitus haluaa kuitenkin painottaa, että asiaa on arvioitava lähemmin suhteessa maankäyttöön alemmalla suunnittelutasolla, kuten yleiskaavan, asemakaavan, toimilupien myöntämisen ja muiden vastaavien asioiden yhteydessä. Ekosysteemin sopeutuminen ja kokonaiskuormitus 10 Lakiin luonnon monimuotoisuudesta sisältyvien määräysten mukaan vaikutuksia ekosysteemiin tulee arvioida siihen joko jo kohdistuvan tai mahdollisesti kohdistuvan kokonaiskuormituksen perusteella. Maakuntahallitus on tämän mukaisesti arvioinut suunnitelman seurauksia ekosysteemiin sopeutumiseen ja kokonaiskuormitukseen suhteessa suunnitelman ympäristötavoitteisiin. Tämän vuoksi arvio on toteutettu yleisellä strategisella tasolla. Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa asetetaan ympäristötavoitteet, joilla pyritään takaamaan vesimuodostumien kestävä käyttö. Maakuntahallitus arvioi suunnitelman takaavan uusien toimenpiteiden toteutuvan kestävissä puitteissa. Näin ollen on ekosysteemin sopeutuminen ja kokonaiskuormitus yleisellä tasolla huomioitu riittävässä määrin. Maakuntahallitus haluaa kuitenkin painottaa, että asiaa on arvioitava lähemmin suhteessa maankäyttöön alemmalla suunnittelutasolla (yleiskaavan, asemakaavan, toimilupien myöntämisen ja muiden vastaavien asioiden yhteydessä). 1.8 Uusi osaamisperusta Alueellisten vesienhoitosuunnitelmien toimenpideohjelmineen tulee perustua uusimpaan käytettävissä olevaan tietoon sekä hyviin ammatillisiin arvioihin ympäristön tilasta, ihmisen aiheuttamista vaikutuksista ja toteuttamista toimenpiteistä. Vesienhoitoasetuksen nojalla tehtävä työ ja vaatimus tiedonhankkimisesta johtavat osaamisperustan jatkuvaan päivittymiseen. Lausuntokierroksen 2014 aikana sekä vuonna 2015 on saatu uutta tietoa ja yksittäisten aineiden luokkarajoihin on tullut muutoksia. Nämä muutokset voivat johtaa muutoksiin ekologisessa tilassa. Uusi tieto ja muutokset ovat tulleet esille sen jälkeen, kun vesienhoitoasetus on ollut lausuntokierroksella. Tämän vuoksi vesienhoitoalueella ja vesialueilla ei ole ollut mahdollisuutta hyödyntää tietoa paikallisissa ja alueellisissa suunnitteluprosesseissa. Tämän vuoksi vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia ei ole voitu perustaa näille uusille tiedoille. Kaikkia muutoksia ei ole päivitetty Vann-Nett-sivustoon, mutta tietojen odotetaan päivittyvän syksyn 2015 aikana siten, että osaamisperusta on mahdollisimman oikealla tasolla raportoitaessa Euroopan vapaakauppajärjestön valvontaviranomaiselle (ESA) vuoden 2016 aikana. Tästä johtuen suunnitteluasiakirjojen ja Vann-Nettin osaamisperusta ei välttämättä ole kaikilla alueilla yhtenäistä. Oikea, päivitetty osaamisperusta on tärkeää vesienhoitosuunnitelmien seurannalle. Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat on toteutettava viimeisimmän tiedon pohjalta. Vann-Nettissä on käytävä esille päivitetyn tiedon aiheuttamat mahdolliset muutokset toimenpiteiden toteutukseen perusteluineen siten, että suunnitelmat voidaan päivittää niiden mukaisesti vuonna

17 Tässä luvussa käsitellään esiin tulleita muutoksia. Lisätoimenpiteitä ei ole selvitetty tilaluokituksessa tapahtuneiden muutosten perusteella, vaan niiden vaikutus ulottuu seuraavaan suunnittelukauteen. Raudan, mangaanin ja COD-mangaanin luokkarajoissa tapahtuneet muutokset Ympäristöhallinto ilmoittaa päivätyssä kirjeessään luokittelukäytäntöjen ja rannikkovesityyppien mukauttamisesta vuoden 2015 aikana päivitettyyn luokitteluohjeistukseen. Muutokset toteutettiin keskitetysti Vann-Nettiin. Päivitys perustuu uusimpaan tietoon ja vanhan luokittelujärjestelmän hyödyntämisessä saatuihin kokemuksiin. Raudan, mangaanin ja COD-mangaanin luokittelurajat tullaan poistamaan ja rannikkovesien vesityypit tullaan samassa yhteydessä päivittämään vastaamaan luokitteluohjeistusta. Tällä ei oleteta olevan vaikutusta kyseisten vesimuodostumien ympäristön tilaan, mutta sillä voi kuitenkin olla merkitystä. Tilan muuttuminen ei vaikuta toimenpideohjelmaan välittömästi, mutta muutoksilla voi olla merkitystä tilatavoitteisiin, koska joidenkin vesimuodostumien tilatavoite kohoaa, minkä vuoksi myös vakiotilatavoitetta on nostettava vastaavasti. Ympäristöhallinnossa laaditaan luettelo vesimuodostumisesta, joiden ekologinen tila muuttuu. Tiedot löytyvät vesiportaalista Vannportalen. Luetteloa niistä vesimuodostumista, joita tämä koskee suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella, ei ole laadittu. Kaikki ekologista tilaa kuvaavat taulukot ja kaaviot on päivitetty suunnitelmaan, mistä seuraa muutoksia lausuntokierroksella olleiden asiakirjojen osaamisperustaan. Lisätietoja löytyy osoitteessa Anadromisten lohikalojen tilan arvio vesienhoitoasetuksen vaatimusten nojalla Ympäristöhallinto on jonkin aikaa sitten arvioinut anadromisten lohikalojen tilaa Norjan vesistöissä. Käytetyt menetelmät perustuvat lohenhoidon tieteellisen neuvoston (VRL) arvioihin Atlantin lohen kutukantatavoitteen saavuttamisesta niissä vesistöissä, joissa on riittävästi kutukalalaskennalla ja mahdollisesti nuorten kalojen tutkimuksella ja saalistilastoinnilla saavutettua tietoa. Lopullisissa arvioissa on lisäksi hyödynnetty voimassa olevaa tietoa kalastuksensäätelystä, lohirekisteristä Lakseregisteret löytyvää tietoa ja päivittämishankkeessa saatua tietoa. Tilaa arvioiva raportti julkaistiin keväällä 2015 ja myös se löytyy vesiportaalista. 1 Luonnonlohen tilaa arvioitiin myös suhteessa vesienhoitoasetuksessa määrättyihin ekologisen tilan edellytyksiin. Arvion perusteella on useiden vesistöjen ekologista tilaa muutettu, koska lohi on tilaa määrittelevä laatutekijä kaikissa Finnmarkin ja suomalaisnorjalaisen vesienhoitoalueen arvioiduissa vesistöissä. Taulukosta 3 käy esille luotettaviin suomalais-norjalaista vesienhoitoaluetta koskeviin tietoihin perustuva arvio ekologisesta tilasta kala laatutekijänä vesistöissä tai vesistöjen osissa, joissa on anadromisia kalalajeja. Kuusi vesistöä tai vesistön osaa saavuttaa hyvää huonomman tilan. Tämä voi johtaa siihen, että yksittäiset vesimuodostumat päätyvät muuhun ekologiseen tilaluokitukseen kuin se, jonka perusteella tämä suunnitelma on laadittu. Luetteloa niistä vesimuodostumista, joita tämä koskee, ei kuitenkaan ole laadittu. Kyseiset muutokset on otettava huomioon 1 Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto on yhdessä ympäristöhallinnon kanssa laatinut raportin, jossa asetetaan etusijalle vanhimmat vesivoimaloiden toimiluvat. Tarkoituksena on nimetä ne vesistöt, jotka tulee asettaa etusijalle toimilupia uudistettaessa, jotta saavutettaisiin mahdollisimman suurta hyötyä ympäristölle niin alhaisella vesivoiman menetyksellä kuin mahdollista. 17

18 alueellisen vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman toteuttamisessa sekä toimenpiteiden suunnittelussa. Taulukko 3. Ekologinen tila kala (lohi) laatutekijänä niissä suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella sijaitsevissa vesistöissä tai vesistön osissa, joissa anadromiset kalalajit liikkuvat. Vesialue Vesistö/vesistön osa Yksikkö REGINEssä (valuma-aluerekisteri) Ekologinen tila, laatutekijänä kala 233.Z Teno Langfjordelva, Gamvik Erinomainen 234.Z Teno Tenojoki (koko vesistö) Tyydyttävä 234.ZY3 Teno Teno/Kaarasjoki Tyydyttävä (Karasjohka) (sivujoki) 234.ZY4 Teno Teno/Iesjoki (Iesjohka) Välttävä (sivujoki) 234.ZY5 Teno Teno /Maskijoki Tyydyttävä (Maskejohka) (sivujoki) 234.ZY7 Teno Teno /Laksjohka Tyydyttävä 243.Z Näätämö Klokkerelva Tyydyttävä 244.4Z Näätämö Uutuanjoki (Munkelva) Hyvä 247.3Z Paatsjoki Siidejohka (Karpelva) Hyvä 247.Z Paatsjoki Vuoremijoki Tyydyttävä 1.9 Erimielisyydet suunnitelmaehdotuksesta Alueellista vesienhoitosuunnitelmaa ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa laadittaessa on syntynyt haasteita ja erimielisyyttä. Kuningasrapu Puuttuvat tiedot synnyttävät haasteita vesimuodostumien vesienhoitolain mukaisessa ominaispiirteiden tarkastelussa ja luokittelussa. Tämä koskee muun muassa sellaisten vesimuodostumien tyypittämistä, joissa esiintyy kuningasrapua. Vesimuodostumien tyypittely ja siihen sisältyvä riskien arvioiminen on toteutettu vesienhoitolain 15 mukaisesti. Finnmarkin lääninhallitus vastaa yhdessä sektoriviranomaisten kanssa ympäristötieteellisestä arvioinnista, jota ohjeistaa vesienhoitoasetuksen toimeenpanosta vastaava asiantuntijaryhmä (Direktoratsgruppen for vanndirektivet). Vesimuodostumien tyypittelyyn sisältyy ihmistoiminnasta vesiympäristölle aiheutuneiden vaikutusten kirjaaminen. Kirjattavissa olevat vaikutukset on jaettu viiteen pääryhmään, joihin kuuluu "biologinen vaikutus". Biologisten vaikutusten alle kuuluu alaryhmä vieraslajit, joihin myös kuningasrapu kuuluu. Kalastushallinto on eri mieltä tyypittelystä, jossa kuningasravun vaikutukselle altistuneiden rannikkovesimuodostumien arvioidaan olevan vaarassa olla saavuttamatta ympäristötavoitteita ennen määräajan umpeutumista, vrt. vesienhoitolain 8. Osapuolet ovat turhaan yrittäneet saavuttaa yksimielisyyttä tyypittelystä. Finnmarkin maakuntahallitus on tämän vuoksi lähettänyt asian selvitettäväksi keskusviraston asiantuntijaryhmään, joka puolestaan on lähettänyt asian edelleen ministeriölle. Tällä hetkellä odotetaan tulevia suuntaviivoja jatkotyöskentelylle asiassa. Kalastushallinto on selvittänyt kuningasravunhoitoa alueellisessa toimenpideohjelmassa. Asiasta löytyy lisätietoja osoitteessa 18

19 Kalanviljelyn aiheuttamat huuhtoumat/päästöt Raportissa vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Finnmarkin vesienhoitoalueella nimetään kalanviljelyn aiheuttama saastuminen suurimmaksi haasteeksi (luku 3.4). Ainoastaan kahden vesimuodostuman uskotaan olevan vaarassa olla saavuttamatta tilatavoitteitaan lohenviljelystä syntyvien ravinne- ja orgaanisten hiukkasten päästöjen vuoksi, vaikka lohenviljelystä syntyy mittavia kyseisten aineiden päästöjä. Vesimuodostumat ovat Finnmarkin vesienhoitoalueella sijaitsevan Aksuvuonon (Øksfjorden) sisäosat ja Vester- Lafjorden. Vester-Lafjordenilla toteutettavista toimenpiteistä ollaan yksimielisiä, mutta Finnmarkin lääninhallitus ja Norjan kalastushallinto ovat eri mieltä viljelyn vaikutuksista (päästöt) Aksuvuonon sisäosan vesistöön. Asia on viety eteenpäin ympäristöhallinnon asiantuntijaryhmän selvitettäväksi. Vannportalen-sivuilta löytyy lisätietoja sektorien arvioista. Vesiviljelytoiminnasta aiheutuvan saastumisen vastaisesta työstä vastaava lääninhallitus on esittänyt toimenpiteitä toteutettavaksi Aksuvuonon sisäosissa. Lääninhallituksen käsityksen mukaan päästöjä on rajoitettava, jos vesistön tilatavoite pyritään tavoittamaan vuoteen 2021 mennessä. Kalastushallinto vastaa ympäristön huomioon ottamisesta toiminnan aikana, mutta se ei ole esittänyt toimenpiteitä Aksuvuonon sisäosiin. Kalanviljelylaitoksista karanneiden kalojen geneettinen vaikutus Annijoen (Vestre Jakobselv) Finnmarkin vesienhoitoalueella arvioidaan olevan vaarassa olla saavuttamatta tilatavoitettaan. Syy tähän on kalanviljelylaitoksista karanneiden kalojen todistettu geneettinen vaikutus lohikantoihin. Kalastushallinto toi vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa esiin erimielisyytensä asiassa ja antoi seuraavan lausunnon: «Ilmasto- ja ympäristöministeriössä ollaan laatimassa laatunormeja luonnonlohelle ja elinkeino- ja kalastusministeriössä kehitetään kestävien ympäristövaikutusten mittausmenetelmiä ja raja-arvoja keskittyen erityisesti geneettisen erilaisuuden/ kalanviljelylaitoksista karkaavien kalojen ja lohitäin vaikutuksiin luonnonkaloihin. Ministeriön työ tulee osaltaan parantamaan osaamis- ja arviointiperustaa luonnonlohesta sekä niistä ihmisen aiheuttamista vaikutuksista, jotka kohdistuvat luonnonloheen ja joita voidaan hyödyntää päivitettäessä tuloksia ominaisuuksien tarkastelusta. Finnmarkin alueen kalastuksenhallinto on sitä mieltä, että on liian aikaista arvioida näiden kolmen Annijoella sijaitsevan joen olevan vaarassa olla saavuttamatta tilatavoitteitaan, koska ministeriöt eivät ole saattaneet loppuun työtään eikä osaamisperustaa päätökselle ole riittävästi. Arvio koskee tämänhetkistä tilannetta, jolloin odotetaan mittausmenetelmien ja raja-arvojen valmistumista. Tämän vuoksi esitämme, että karkulaisuuteen liittyvien ominaisuuksien tarkasteluun johtava työ pysäytetään, kunnes ministeriöstä saadaan uudet ohjeistukset, mikä osaltaan mainitaan jo päivätyssä kirjeessä ilmasto- ja ympäristöministeriöltä.» Ilmasto- ja ympäristöministeriöstä ohjeistetaan päivätyssä kirjeessä erimielisyyksistä vesiviljelyn vaikutuksista, että niiden vaikutusaste on kirjattava tuntemattomaksi: «Tarkasteltaessa vesimuodostuman ominaisuuksia käytännössä käsitellään ne vesimuodostumat, joista ollaan eri mieltä siten, että täin ja karkulaiskalojen vaikutusaste merkitään Vann-Nett-tietokantaan «tuntemattomaksi» ja sekä tilatavoite että vaara olla saavuttamatta tilatavoitetta «ei määritellyksi».» Kirjeessään vesienhoitoviranomaisille ilmasto- ja ympäristöministeriö ilmoittaa, että keskusviranomaiset tulevat viimeistelemään niiden vesimuodostumien ominaisuuksien tarkastelun, joissa anadromiset kalat liikkuvat. Sognin luonnonlohineuvoston (Sogn 19