Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen"

Transkriptio

1 Ke s k e i s i äve s i e nhoi t ok y s y my k s i ä Fi nnmar k i nve s i e nhoi t oal ue e l l a, Uus i t t uve r s i o, y v äk s y t t y Fi nnmar k i nv e s i pi i r i n v e s i e nhoi t os uunni t e l ma

2 Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitoviranomainen Finnmarkin lääninhallituksesta tuli Finnmarkin vesienhoitoalueviranomainen 1.tammikuuta Asiakirja Keskeisiä vesienhoitokysymyksiä Finnmarkin vesienhoitoalueella oli kuulemiskierroksella 1.heinäkuuta tammikuuta 2013 vesienhoitoasetuksen pykälän 28 mukaisesti. Kuulemisasiakirjan tarkoitus oli kuvata olemassa oleva tietopohja ja haasteet, joita meillä on edessämme, kun pyrimme saavuttamaan hyvän vesiympäristön. Kuulemisella haettiin eri tahojen näkemyksiä ja ehdotuksia koskien seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat vesienhoitoalueen ja sen osa-alueiden tärkeimmät haasteet? Mitkä ovat suurimmat vesiympäristöön kohdistuvat vaikutukset vesienhoitoalueella ja sen osa-alueilla? Missä vesimuodostumissa on on riski siitä, että tilatavoitteita hyvä/erinomainen ei saavuteta? Mitä teemoja ja alueita meidän on työssämme priorisoitava vuoteen 2021 mennessä Vesienhoitoalueviranomainen on tarkastanut asiakirjan ja tehnyt siihen oikaisuja kuulemiskierrokselta saatujen palautteiden pohjalta. Korjattu asiakirja on Vesienhoitoaluelautakunnassa. Kuulemisehdotuksessa esietetyt priorisoinnit luovat pohjan Finnmarkin vesienhoitoalueen uuden hoitosuunnitelman suunnittelutyön jatkolle kaudella Asiakirjaa koskevia kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen: Finnmark fylkeskommune Vannregionmyndigheten i vannregion FinnmarkFylkeshuset 9815 Vadsø Tai sähkopostitse: postmottak@ffk.no Sähköpostin aiheeksi merkitään: Vesentlige vannforvaltningsspørsmål (keskeisiä vesienhoitokysymyksiä ). Tämä kuulemisasiakirja, yhteystiedot ja muuta tärkeää tietoa Finnmarkin vesienhoitoalueen vesienhoitotyöstä löytyy verkkosivuilta: Kiitokset seuraaville henkilöille ja organisaatioille tähän julkaisuun lainaamistaan kuvista: Frank Martin Ingilæ, Tor Arne Bjørn, Mia Høgi, NVE Region Nord, Fiskeriforskning (kalataloudentutkimuslaitos) ja Statens vegvesen (tielaitos).

3 Esipuhe Hyvä vesi on enemmän, kuin juomakelpoista vettä. Vesi on tärkeää kalastukselle, virkistyskäytölle, yritystoiminnan kehitykselle (kuten voimataloudelle), kalankasvatukselle ja asukkaiden elämänlaadulle tarjoamalla ulkoilumahdollisuuksia jokien ja vuonojen varsilla. Meidän on voitava käyttää vettä ja samalla turvattava hyvä vedenlaatu ja vesiorganismien säilyminen. Myös tulevien sukupolvien on saatava nauttia vesistö- ja rannikkoluonnosta ja niiden runsaista kala-, eläin-, hyönteis- ja kasvikannoista. Ympäri Eurooppaa on ryhdytty toimiin arvokkaiden vesivarojemme hoitamiseksi. Norjassa on hyväksytty vesiasetus, jossa määriteilään, miten tätä työtä on tehtävä Norjassa. Tässä asiakirjassa kuvaillaan vesiympäristöjen tila, veteen kohdistuvat vaikutukset ja niiden seuraukset. Asiakirja sisältää yleiskatsauksen tämän hetkisestä vesienhoitotiedosta ja tähän mennessä hankituista tuloksista. Tältä pohjalta asiakirja antaa priorisoidun yleiskatsauksen Finnmarkin vesienhoitoalueen tärkeimmistä, vesiympäristöön kohdistuvista haasteista. Priorisoinnit muodostavat perustan uuden hoitosuunnitelman laatimiselle Finnmarkin vesienhoitoalueelle suunnitelmakaudelle Tietopohjan hankkiminen on pysyvä ja jatkuva prosessi, jolla ei ole tarkkaa lopetuspäivää. Kuulemisesta saadut palautteet ja prosessin mukanaan tuoma uusi tieto vaikuttavat niihin arviointeihin, joita tämä asiakirja tähän mennessä pitää sisällään. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikki vesienhoidosta kiinnostuneet osapuolet ottavat kantaa ja ilmaisevat mielipiteensä. Onko sinulla kommentteja koskien oman alueesi tärkeimpiä, vesiin kohdistuvia haasteita? Onko sinulla kysymyksiä, haasteita, puuttuuko jotain vai onko joku asia väärin esitetty? Onko sinulla asiantuntemusta tai havaintoja, jotka voivat täydentää ja vahvistaa vesiä koskevaa tietoa, jota tässä asiakirjassa ei ole tullut esille? Ann-Solveig Sørensen Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja 2

4 Sisällys Yhteenveto Tausta: Vesiasetus ja tilatavoitteet Suunnitteluprosessi vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi Finnmarkin vesienhoitoalueelle ( ) Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristö Keskeiset, vesien käyttöön liittyvät intressit Finnmarkin vesienhoitoalueella Vesiympäristöön vaikuttavia kehityssuuntauksia Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristön merkittävimmät kuormittajat Saavutammeko tilatavoitteet? Saavuttamatta jäämisen riskin arviointi Suomen puolella sijaitsevan Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueen suurimmat haasteet Finnmarkin vesienhoitoalueen päähaasteet Asioita, joika vielä on selvitettävä vesienhoitoaluetasolla Alan kirjallisuutta Liitteet

5 Yhteenveto Tämä asiakirja Keskeisiä vesienhoitokysymyksiä Finnmarkin vesienhoitoalueella ( ) kuvailee tietopohjan ja tärkeimmät haasteet, joita meillä on edessämme pyrkiessämme saavuttamaan hyvän vesiympäristön Finnmarkissa vuoteen 2021 mennessä. Asiakirjan oli kuulemiskierroksella , ja se käsitellään ja hyväksytään maakuntavaliokunnassa vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Useille vesienhoitoalueen osa-alueille on lisäksi laadittu paikalliset, vesienhoidon keskeisiä kysymyksiä käsittelevät asiakirjat. Nämä asiakirjat antavat yksityiskohtaisemman selvityksen tietopohjasta ja tehdyistä arvoinnista, ja ne ovat osa kuulemisasiakirjaa. Kuvat: Frank Martin Ingilæ Kohdat 1 ja 2 käsittelevät suunnittelutyön taustaa ja kertovat miten suunnittelutyö tähän mennessä on sujunut Finnmarkin vesienhoitoalueella. Finnmarkin vesiympäristö on esitelty kohdassa 3, ja kohdassa 4 arvioidaan keskeisimpiä ihmistoiminnan aiheuttamia vaikutuksia alueen vesiympäristöön. Seuraavien vaikutusten katsotaan olevan keskeisimpiä ja useimmin esiintyviä: voimatalouteen liittyvä säännöstely, kuningasravun vaikutukset, kaivostoiminta, Venäjän metalliteollisuuden päästöt, satamatoiminnasta aiheutuva saastuminen, jätevedet ja kalojen vaellusesteet. Vesiasetuksessa on asetettu tavoite siitä, että kaikkien vesimuodostumien on vuoteen 2021 mennessä saavutettava vähintään hyvä tila. Kohdassa 6 arvioidaan riskejä siitä, että hyvää tilaa ei saavuteta. Riskit liittyvät pääosin aikaisemmin esiteltyihin vaikutustekijöihin. Rannikkovesien kohdalla katsotaan, että kaikissa rannikkovesissä on riski tai mahdollinen riski siitä, että tilatavoitetta ei saavuteta johtuen kuningasravusta. Alueilla, joilla on tai on ollut kaivostoimintaa, huomataan ympäristövaikutuksia. Säännöstelyllä on suuri merkitys jokien ja järvien riskinarvioinnissa. Paatsjoen osa-aluetta kuormittavat lisäksi Venäjän metalliteollisuuden päästöt. Vaikutusanalyysin (kohta 4), riskinarvioinnin (kohta 6), kansainvälisten vesienhoitoalueiden toiminnan etenemisen (kohta 7) sekä vesienhoitoaluelautakunnan ja paikallisen viiteryhmän arviointien pohjalta on Finnmarkin vesienhoitoalueen päähaasteet suunnitelmakaudella priorisoitu seuraavasti: 4

6 Kaivostoiminnan vaikutukset Kunnallisista vesijohtoverkoista ja haja-asutuksesta tulevien jätevesien vaikutukset* Valuma eri lähteistä (muun muassa kunnallisilta kaatopaikoilta)** Toimenpiteet äkillisten saastumistapausten varalle Venäjän metalliteollisuuden päästöt Säännöstely Vieraslajit joissa ja järvissa Kalankasvatuslaitosten päästöt* Kuningasrapu rannikkovesissä (pohjaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset) Satama-alueiden (merenpohjan) saastuminen Kalojen vaellusesteet Jokikalastukseen liittyvät vaikutukset: vaeltavien kalakantojen ylikalastus. Gyrodactylus salariksen sekä muiden loisten ja kalasairauksien ehkäisy Kalankasvatusoiminnan vaikutukset vaeltaviin kalalajeihin (kalojen karkaaminen laitoksista)* Tähdellä (*) merkittyjen vaikutustyyppien kohdalla tietopohja on vielä puutteellinen ja yhteydet epäselviä. Kahdella tähdellä (**) merkittyjen vaikutusten kohdalla tarvitaan jatkokartoitusta. Puutteellinen tietopohja asettaa haasteita vesimuodostumien ominaispiirteiden määrittelylle ja luokittelulle vesiasetuksen mukaisesti. Kuten esimerkiksi sellaisten vesimuodostumien, joissa esiintyy kuningasrapua. Ominaispiirteiden määrittely ja riskinarviointi on suoritettu Vesiasetuksen :n 15 mukaisesti. Finnmarkin lääninhallitus tekee asiantuntija-arvioinnin Luonnonhoidon keskusviraston (DN) Direktoraattiryhmän ja KLIF:n opastamana. Vesimuodostuminen ominaispiirteidn määrittely käsittää tunnettujen, ihmistoiminnan aiheuttamien vaikusten rekisteröinnin Rekisteröidyt vaikutukset on jaettu viiteen eri pääkategoriaan, joita on muun muassa biologiset vaikutukset. Biologisilla vaikutuksilla on alakategoria: vieraat lajit, joihin kuningasrarapu kuuluu. Rannikkovesien ominaispiirteiden määrittelyssä Kalastushallinnon keskusvirasto on eri mieltä siitä, että niiden kohdalla on riski tavoitetilan saavuttamatta jäämisestä aikarajaan mennessä, vrt vesiasetuksen 8. Osapuolet ovat yrittäneet päästä yksimielisyyteen siinä kuitenkaan onnistumatta. Finnmarkin maakuntahallitus on tämän vuoksi lähettänyt asian eteenpäin Direktoraattiryhmälle, joka puolestaan on lähettänyt sen eteenpäin Hallitusryhmälle, ja tällä hetkellä odotellaan jatkosuuntaviivoja jatkotyölle asian kanssa. Ominaispiirteiden tarkastelussa täiden ja karkulaisten suhteen viitataan Ympäristönsuojeluministeriön 6. heinäkuuta 2012 lähettämään kirjeeseen, jossa viitataan ministeriössä meneillään olevaan laatunormien laatimistyöhön sekä Kalatalous- ja rannikkoministeriöön, jossa kehitetään kestävän ympäristövaikusten mittausmetodeja ja rajaarvoja. Tässä yhteydessä fokusoidaan geneettiseen puhtauteen/kasvatuslohien karkaamisiin ja luonnnonlohen lohitäihin. Kirjeessä korostetaan sitä, että ministereiden työ edesauttaa paremman tieto- ja arviointipohjan luomista koskien luonnonlohta ja siihen vaikuttavia ihmistoimintoja, ja tämän avulla ominaispiirteiden tarkastelutuloksia voidaan päivittää. Ministeriössä tekeillä oleva työ on vielä kesken, ja sen vuoksi ominaispiirteiden tarkastelutyö täin ja karkulaisten suhteen on pantu hyllylle odottamaan uusia suuntaviivoja ministeriöltä. 5

7 Auskarklubben Torhopissa Tenon vuonossa. Kuva. Foto: Frank Martin Ingilæ. 6

8 1. Tausta: Vesiasetus ja tilatavoitteet EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi astui jäsenmaissa voimaan vuonna Norjan kohdalla direktiivi sisällytetttin ETA-sopimukseen 1.toukokuuta 2009 alkaen. Direktiivin täytäntöönpanemiseksi Norjassa laadittiin vesiasetus, joka astui voimaan 1.tammikuuta Vesiasetuksen päätavoitteena on huolehtia siitä, että vesiä, vesiympäristöjä ja ekosysteemejä suojellaan ja käytetään kestävällä tavalla. Kutsumme sitä kokonaisvaltaiseksi ja ekosysteemipohjaiseksi vesienhoidoksi: Vesienhoidon tulee tapahtua kokonaisvaltaisesti. Vesimuodostumaa on katsottava kokonaisuutena tunturilta vuonoon valuma- ja rannikkoalueineen. Jokia, järviä, pohjavettä ja rannikkovesiä on katsottava kokonaisuutena Vesien määrää, laatua ja ekologiaa on katsottava kokonaisuutena On tarkasteltava kaikkien vettä käyttävien ja siihen vaikuttavien sektoreiden kokonaisvaikutusta Kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille on annettava mahdollisuus osallistua. Kokonaisvaltaisen ja ekosysteemipohjaisen vesienhoidon saavuttamiseksi on laadittu alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Kaikille Norjan vesienhoitoalueille (11) on laadittava vesienhoitosuunnitelma suunnitelmakaudelle Suunnitelmat on hyväksyttävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Tenojoki etelään ja yläjuoksuun päin Höyholmenista katsottuna. Tenon osaalue. Kuva: Frank Martin Ingilæ. 7

9 Toiminnan pohjana on oltava yhteinen tavoite hyvästä vesiympäristöstä, jossa pääpaino asetetaan ekologiselle ja kemialliselle tilalle. Hyvä ekologinen ja kemiallinen tila turvaa kaikkien tärkeiden organismiryhmien elinkykyiset kannat ja ekosysteemien toimivuuden. Yleisenä ympäristötavoitteena on, että kaikkien vesimuodostumien 1 on vuoteen 2021 saavutettava vähintään hyvä ekologinen ja kemiallinen tila 2 pintaveden osalta. Pohjaveden kohdalla vastaava tavoite on vähintään hyvä kemiallinen ja määrällinen tila 3. Tila määritellään vesimuodostumien luokittelun 5:llä eri skaalla (kuva 1.1). Kuva.1.1. Vesimuodostuman tilatavoitteen luokittelu. Tila, joka on tyydyttävä, välttävä tai huono vaatii toimenpiteitä, joilla päästään kestävän kehityksen rajan yläpuolelle. Jos vesimuodostuman tila on hyvä tai erinomainen, on sitä suojeltava pilaantumiselta. Vesimuodostumia, joilla jo on erinomainen tai hyvä tila on suojeltava pilaantumiselta (kuva 1.1). Kaikkiin vesimuodostumiin kohdistuvat vaikutukset on tunnistettava ja arvoitava suhteessa vesiympäristöön odotettavasti kohdistuvien seurausten suhteen. Tämä määrittely luo pohjan hoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman jatkotyölle, jotta saadaan suunnitelmat ja toimenpiteet, joiden avulla tilatavoitteet voidaan saavuttaa. Vesimuodostumissa, joissa 1 Vesimuodostuma on rajoitettu, huomattava määrä pintavettä, kuten esimerkiksi järvi, vesiallas, joki, puro, kanava tai rannikko-osuus tai rajoitettu määrä pohjavettä yhdessä tai useammassa pohjavesialtaassa. 2 Mikä on hyvä ekologinen ja kemiallinen tila on määritelty vesiasetuksessa objektiivisten minimikriteerien avulla. Eri vesityypeille on eri kriteerejä. Vesimuodostuman tilan määrittelemiseksi tehdään erilaisia mittauksia ja käytetään parhaiten sopivia ympäristövaikutusten bioindikaattoreita. Rannikkovesissä mitataan muun muassa kasivplanktonia, makroleviä ja pohjaeläimiä hydromorfologisten ja fysio-kemiallisten indikaattoreiden lisäksi (lämpötila, fosforimäärä, happi jne.). Vesistöissä mittauksia tehdään kaloissa, kasviplanktonissa, vesikasveissa, levissä ja pohjaeläimissä hydromorfologisten ja fysio-kemiallisten indikaattoreiden lisäksi. 3 Määrällinen tila ilmaisee millä tavalla vedenotto joko suoraan tai epäsuoraan vaikuttaa pohjavesiesiintymään. 8

10 tilatavoitteita ei ole saavutettu, on käynnistettävä kunnostustoimenpiteitä. Lisätietoa tästä prosessista löytyy verkkosivulta Joissakin vesistöissä on vesirakentamiseen liittyviä, suuria yhteiskuntaintressejä, kuten esimerkiksi voimalaitoksia ja satamia. Näiden kohdalla saattaa olla vaikeaa saavuttaa hyvä tila ilman, että yhteiskunnalle tulevaa hyötyä vähennetään. Tällaisia vesimuodostumia kutsutaan voimakkaasti muutetuiksi vesimuodostumiksi, joiden kohdalla tavoite on hyvä ekologinen potentiaali Mikä on hyvä ekologinen potentiaali, määritellään erikseen kaikille voimakkasti muutetuille vesimuodostumille siltä pohjalta, mitä on mahdollista tehdä mahdollisimman hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Vesimuodostumaa on myös suojeltava pilaantumiselta. 2. Suunnitteluprosessi vesienhoitosuunnitelman laatimiseksi Finnmarkin vesienhoitoalueelle ( ) Vesiasetus jakaa Norjan yhteentoista (11) vesienhoitoalueeseen, viidellä (5) näistä on osaalueita, joihin vesi tulee Ruotsista ja Suomesta. Kaikilla vesialueilla vesienhoitoviranomainen (VRM) on Maakunta. Finnmarkin vesienhoitoalue on jaettu kymmeneen (10) osa-alueeseen (taulukko 3.2.) vesiasetuksen 23 :n mukaisesti. Osa-alueiden rajaojen määrittelyssä on otettu huomioon luonnonnolosuhteet, esimerkiksi valuma-alueet, vuonot ja rannikkoalueet, ja samalla on otettu huomioon myös kuntien ja alueviranomaisten jo olemassa oleva yhteistyö sekä muita intressejä ja haasteita. Suunnittelutyön puitteet Vesienhoitosuunnitelman ( ) laatimiseksi on tehty suunnitteluohjelma 4. Suunnitteluohjelmassa on määritelty suunnitelman laatimistyön organisointi, aikataulu ja työhön osallistuvat tahot. Finnmarkin maakunta on vesienhoitoviranomainen (VRM), jolla on päävastuu suunnitelman laatimistyöstä Finnmarkin vesienhoitoalueella. Alueelle on asetettu vesienhoitoaluelautakunta (VRU), johon osallistuu sektoriviranomaisia ja kuntien edustajia. Lisäksi on perustettu alueellinen viiteryhmä. Vesienhoitoalueiden osa-alueiden paikallisella tasolla työhön osallistuvat sekä kunnat, sektoriviranomaiset että osa-aluelautakunnan ja työryhmien jäsenet (kuva 2.2.). Suunnitelman laatimistyö tapahtuu eri vaiheissa: ominaispiirteiden tarkastelu ja riskinarviointi, vesien luokittelu, toimenpideanalyysin laatiminen, seurantaohjelma, ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimenpideohjelmaksi (ks. suunnitteluohjelma ja kuva 2.1). Finnmarkin vesienhoitoalueelle on laadittu hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma ensimmäiselle kaudelle Tämä suunnitelma koskee vain Tenon, Näätämön ja Paatsjoen vesistöjä. Suunnitelman toimenpiteitä on alettu toteuttamaan, ja ne suoritetaan 4 Ks Finnmarkin vesienhoitoalueen paikalliset sivut 9

11 PÄÄTÖKSENTEON PERUSTEET SUUNNITTELU- PROSESSI KUULEMINEN TOTEUTUS loppuun vuoteen 2015 mennessä. Samanaikaisesti laaditaan uutta hoitosuunnitelmaa suunnitelmakaudelle Sektoriviranomaiset, intressitahot ja alueen asukkaat voivat vaikuttaa suunnitteluprosessiin osallistumalla lautakuntiin ja työryhmiin sekä antamalla palautteita kuulemisesta. Hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma lähetetään kuulemiskierrokselle viimeistään 1.heinäkuuta ja käsitellään lääninkäräjilla kevään 2015 kuluessa. Tässä täsmennetään, että se on se yksittäinen sektoriviranomainen, jolla on päätösvalta omalla vastuualueellaan priorisointien ja toimenpiteiden suhteen SUUNNITELMAN TOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN SUUNNITELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTTAMINEN SUUNNITE LMAOHJE LMA, kuuleminen vuoden 2010 loppuun mennessä KESKEISET HAASTEET, kuuleminen 1.heinäkuuta 2012 mennessä HOITOSUUNNITELMAN JA TOIMENPIDEO- HJELMAN LUONNOS kuuleminen 1.heinäkuuta 2014 mennessä LÄÄNIN- KÄRÄJIEN PÄÄTÖS sekä hyväksyntä keskeisellä tasolla vuoden 2015 loppuun mennessä SEURANTA OMINAISPIIRTEIDEN TARKASTELU JA RISKIN ARVIOINTI PAIKALLINEN TOIMENPIDEANALYYSI LUOKITTELU LUOKITTELU Kuva. 2.1.Suunnittelutyön virstanpylväitä Finnmarkin vesienhoitoalueen uutta suunnitelmaa laadittaessa kaudelle Kuva näyttää työn, joka on tehty vuosina sekä työn, joka on suoritettava vuoteen 2015 mennessä. Suunnittelutyö koostuu prosessityöstä sekä perustan luomisesta päätöksenteolle. Samanaikaisesti on käynnistettävä ja suoritettava kaudelle suunniteltuja toimenpiteitä. 10

12 Kuva.2.2.Vesienhoidon organisointi Norjassa ja Finnmarkin vesienhoitoalueella. Suunnittelutyön tilanne Vesienhoitoaluelautakunta (VRU) Sen jälkeen, kun vesienhoito siirtyi maakunnalle vuonna 2010, on nimetty vesienhoitoaluelautakunta, jota johtaa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Ann-Solveig Sørensen. Vesiehoitoaluelautakunta koostuu maakuntahallituksen lisäksi sektoriviranomaisista ja kunnan edustajista. Vesienhoitoaluelautakunnassa on edustajia Tromssan ja Finnmarkin rannikkolaitoksesta (Kytsverket Troms og Finnmark), Elintarviketurvallisuus viranomaisten Tromssan ja Finnmarkin aluekonttorista (Mattilsynet Regionkontor Troms og Finnmark), Tielaitoksesta (Statens vegvesen Region Nord), Finnmarkin alueen Kalastushallinnon keskusvirastosta (Fiskeridirektoratet Region Finnmark), NVE:stä (Region Nord). Finnmarkin lääninhallituksen ympäristönsuojeluosastosta, Finnmarkin maakunnann elinkeino-osastosta, Itä-Finnmarkin alueneuvostosta, Länsi-Finnmarkin alueneuvostosta sekä Tanan, Måsøyn ja Kautokeinon kunnista. Vesienhoitoaluelautakuntaan yritetään saada mukaan myös muita kuntia. Muita lautakunnan jäseniksi kutsuttuja toimijoita ovat Saamelaiskäräjät, poronhoitoviranomaiset sekä puolustusvoimien rakennusosasto (Forsvarsbygg), mutta hei valitsivat olla osallistumatta. Lisäksi on asetettu alueellinen viiteryhmä tekemään alueella tehtävää työtä koskevia ehdotuksia. Viiteryhmä koostuu vapaaehtoisista järjestöistä, haarajärjestöistä ja muista intressitahoista. Alueellinen viiteryhmä piti kokouksen ja työsti erityisesti tämän asiakirjan sisältöön liittyviä ehdotuksia. Vapaaehtoisten järjestöjen mukaan vetämiseksi pidettiin erillisiä tiedotuskokouksia marraskuussa 2011 yhteistyössä biologisen monimuotoisuuden yhteistyöneuvoston (Samarbeidsrådet for biologisk mangfold, SABIMA) kanssa. Voimatalouden edustajille on pidetty omia tiedotustilaisuuksia, joita on järjestänyt Norjan vesistöistä ja energiasta vastaava keskusviranomainen (NVE Region Nord) ja Energi Norge. 11

13 Vesienhoitoalueen osa-aluelautakunnat (VOU) Vesienhoitoalueen osa-alueiden tehtävät on määritelty vesiasetuksen pykälässä 23, jossa mainitaan muun muassa, että osa-alueiden tulee myötävaikuttaa vesimuodostumien ominaispiirteiden määrittelyyn ja heidän tulee arvioida toimenpiteitä, joita suoritetaan alueella. Talvella ja keväällä 2011 pidettiin työn käynnistämiseen liittyviä tapaamisia kuntien kanssa ja asetettiin vesienhoitoalueen osa-aluelautakunnat. Keväällä 2012 järjestettiin uusia osaaluelautakuntien kokouksia, joihin osallistui myös eri järjestöjen ja yritysten edustajia sekä sektoriviranomaisia. Kokouksissa käytiin läpi ominaispiirteiden tarkastelun tuloksia, ja osallistujat antoivat keskeisiä vesienhoitokysymyksiä koskevia ehdotuksia. Useilla vesienhoitoalueen osa-alueilla laadittiin paikallisia asiakirjoja, jotka käsittelevät keskeisiä vesienhoitokysymyksiä. Syksyllä 2011 Finnmarkin maakuntahallitus palkkasi projektinvetäjiä seitsemälle kaikkiaan kymmenestä osa-alueesta. Altan kunnalla on vastuu osa-alueesta Altavassdraget/Loppa/Stjernøya. Itä-Finnmarkissa työtä on johtanut Tenon kunta. Etelä- Varangin kunnalla on 1.maaliskuuta 2012 alkaen ollut vastuullaan työ Paatsjoen ja Näätämön osa-alueilla. Bugøynes/Pykeijä, Näätämön osa-alue. Kuva: Frank Martin Ingilæ. Ominaispiirteiden tarkasteluun liittyviä kokouksia on järjestetty kaikkien niiden osa-alueiden kuntien kanssa, joilla on omat projektinvetäjät. Måsøyn/Magerøyan ja Lakselvvassdraget (Lemmijoen vesistön)/porsangerfjorden (Porsanginvuonon) osa-alueilla ei ole pidetty ominaispiirteiden tarkastelukokouksia kevään 2012 aikana, ja paikalliset työt ovat tämän vuoksi viivästyneet. Näilla alueilla ei vielä ole onnistuttu saamaan aikaan tapaamisia. 1.tammikuuta 2013 alkaen on Altan/Lopan ja Sjernøyan osa-alueilla aloitettu kuntien välisiä hankkeita, joiden hankevastuullinen on Altan kunta, näin on tehty myös Tenon osa-alueella, jossa hankevastuullinen on Tenon kunta. Tähän hankkeeseen sisältyy myös Laksefjordin (Lemmivuonon) ja Nordkinnin niemimaan osa-alueen paikallinen toimenpideanalyysi. Paatsjoen 12

14 ja Näätämon osa-alueilla on hankkeenvetäjä Etelä-Varangin kunnasta. Hammerfestin kunta laatii paikallisen toimenpideanalyysin Sørøyalle/Seilandille/Kvaløyalle. Jäljellä oleville osa-alueille etsitään hankkeenvetäjiä Kansainvälinen yhteistyö Vesiasetuksen 31 :n mukaisesti vesienhoitoaluelautakunnan on toimittava yhteistyössä naapurivaltioiden (ETA-maat) vastuullisten viranomaisten kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että koko valuma-alueella saavutetaan toivottu tilatavoite. Suomen kanssa yhteisillä valumaalueilla on ominaispiirteiden tarkastelutyö ja keskeisten vesienhoitokysymysten laatiminen koordinoitu Suomen vastuuviranomaisen (Lapin ELY-keskuksen) kanssa pidettiin yksi yhteinen työkokous, lisäksi pidetään Pohjois-Kalotin vesienhoitoviranomaisten vuosittaisia yhteistyökokouksia. Tenon laakson kunnilla on lisäksi ollut kokous Utsjoen kunnan kanssa (maalikuusssa 2012), jossa käsiteltiin kuntien vesipuitedirektiiviin liittyvää roolia ja yhteistyötä. Työn edistymisestä raportoidaan vuosittain myös suomalais-norjalaisen rajavesistökomission kokouksissa. Tammikuussa 2013 pidettiin kokous Lapin ELY-keskuksen, Finnmarkin lääninhallituksen ja Vesienhoitoalueviranomaisen (maakunnanhallitus) välillä. Kokouksessa keskusteltiin yhteistyöstä vesienhoitoalueen kansainvälisillä osa-alueilla eli Tenolla, Paatsjoella ja Näätämössä. Osapuolet totesivat, että heidän yhteistyötavoitteensa kansainvälisillä osa-alueilla olivat yhtenevät. Yhetistyön muodollistamaiseksi laaditaan kansainvälinen sopimus, joka valmistuu kevään 2013 kuluessa. Lisätietoa tästä yhteistyöstä löytyy verkkosivulta Venäjä ei kuulu ETA-alueeseen. Vesiasetuksen :n ssä sanotaan, että on tehtävä aloite kansainvälisen yhteistyön käynnistämiseksi Venäjän kanssa niin, että koko valuma-alueella saavutetaan toivottu tilatavoite. Tähän mennessä on pidetty yksi seminaari Murmanskissa marraskuussa Seminaariin osallistui alueellisen tason edustajia Lapin läänista, Finnmarkista ja Murmanskista. Suomen, Norjan ja Venäjän välillä on jo useita vuosia ollut hyvä ympäristöyhteistyö raja-alueilla, mutta nyt uutena asiana on tullut EU:n vesipuitedirektiivi. Vesipuitedirektiiviin liittyvää yhteistyötä Venäjän kanssa ei ole vielä muodollistettu. 13

15 3. Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristö Finnmarkin vesienhoitoalue koostuu Finnmarkin läänistä sekä yhteen merimailiin ulottuvista rannikkovesistä. Finnmarkin vesienhoitoalue on osa kansainvälistä vesienhoitoaluetta ja kattaa Norjan puoleisten alueiden lisäksi myös Tenon, Näätämön ja Paatsjoen Suomen puolella sijaitsevat valuma-alueet (Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalue Suomessa), sekä osia Paatsjoen ja Vuoremijoen vesistöistä Venäjän puolella. Pieni osa Finnmarkin lääniä kuluu myös Kemijoen vesienhoitoalueeseen. Tromssan ja Finnmarkin vesienhoitoalueiden välinen raja seuraa melko tarkkaan läänien rajaa (kuva 3.1.). Tarkempi geografinen rajaus löytyy verkkosivuilta Kjøllefjorden, taustalla näkyy Finnkirkan kirkko, Laksefjordenin (Lemmivuonon) ja Nordkinnin niemimaan vesienhoitoalue. Kuva: Frank Martin Ingilæ. Norjan vesimuodostumat on ryhmitelty kuuteen (6) ekoluokkaan. Ryhmittelyn perustana ovat ilmastolliset olosuhteet ja biologisten laatutekijöiden (kuten esimerkiksi kalan ja biofaunan) biogeografinen levinneisyysmalli. Finnmarkin vesienhoitoalueen rannikkovedet kuuluvat Barentsinmeren ekoluokkaan. Sisämaan osalta (joet ja järvet) Finnmarkin vesienhoitoalue jakautuu kahteen eri ekoluokkaan: ulompi Pohjois-Norja ja sisempi Pohjois-Norja. Raja kulkee Reisavassdraget-vesistössä, joka ulottuu Tromssasta Finnmarkin Magerøyaan. Itä-Finnmark ja vesienhoitoalueen sisäosat kuuluvat ekoalueeseen sisempi Pohjois-Norja. Tällä ekoalueella on luonnostaan useampia kalalajeja, kuin muilla ekoalueilla, johtuen kalojen vaellushistoriasta. Finnmarkin vesienhoitoalueen pinta-ala (64381,73 km 2 ) tekee siitä Norjan suurimman vesienhoitoalueen. Suuresta pinta-alasta huolimatta on Finnmarkin asukasluku vain ( ) (1,5 % Norjan kokonaisasukasmäärästä). Tämä heijastuu myös vesiympäristössä. Suurella osalla alueen vesistä ihmistoiminnan aiheuttamat vaikutukset ovat vähäiset. 14

16 Vesi on dominoiva osa Finnmarkin luontoa. Kansalliseen tietokantaan (vann-nett) on rekisteröity 790 järveä 5 og 2552 jokea ja puroa (taulukko 3.1.). Lääninhallitus ei vielä ole saattanut loppuun kaikkien vesimuodostumien jakamista, koska he ovat priorisoineet vesimuodostumina, joihin kohdistuu vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan ole häirinnyt keskeisten vesikysymysten määrittelyä. Finnmarkin vesienhoitoalue on jaettu kymmeneen (10) osa-alueeseen, jotka on esitelty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1.Vesimuodostumien määrä ja pinta-ala Finnmarkin vesienhoitoalueella. Taulukko näyttää hoitoalueen joet, järvet, rannikkovedet ja pohjavesimuodostumat ( ). Joet ja purot on ilmaistu kilometreinä (km), muut neliökilometreinä (km 2 ). Vesimuodostuma Määrä Km2/km Joet ja purot ,51 Järvet ,42 Rannikkovedet ,34 Pohjavedet ,23 Yhteensä 3774 Kuva 3.1. Finnmarkin vesienhoitoalue ja sen osa-alueet. Finnmarkin vesienhoitoalue kuuluu kansainväliseen vesienhoitoalueeseen.osa-alueiden Suomen ja Venäjän puoleiset osat on näytetty valkoisella. Karttapohja: Statens Kartverk. Lähde: NVE. Tenon kunta. 5 Koskee vain järviä, joiden pinta-ala on yli 0,5 km 2. 15

17 Taulukko 3.2. Finnmarkin vesienhoitoalueen osa-alueisiin kuuluvien valuma-alueiden ja kuntien kuvaus. Osa-alue Osa-alueen valuma-alueet Kunnat, joilla on alueita osa-alueella Alta (Alattio), Loppa (Lappea) ja Stjernøya Sørøya, Seiland ja Kvaløya (Valassaari) mantereen puoleiset osat mukaan lukien Kattaa pääosin Alta- Kautokeinon vesistön valumaalueen Kattaa valuma-alueet Sørøyassa, Seilandissa ja Kvaløyassa. Mantereen puoleinen osa koostuu Repparfjordvesistön valuma-alueesta sekä muista pienemmistæ vesistöistæ Kvalsundin ja Altan kunnissa. Kautokeinon, Altan, Lopan ja Hasvikin kunnilla on alueita osa-alueella, samoin kuin Tromsan läänissä sijaitsevilla Nordreisan ja Kvänangenin kunnilla. Hammerfest, Hasvik, Kvalsund, Alta ja pieni osa Porsangeria. Måsøy ja Magerøya Magerøyalla ja Måsøyn kunnan saarilla sijaitsevat valuma-alueet ja sisämaassa sijaitsevat joet Lafjordelva, Russelva ja Rávdjuljohka. Osa-alue kattaa alueita Måsøyan ja Nordkapin kunnissa sekä pieniä osia Kvalsundin ja Porsangerin kunnissa. Lakselvvassdraget (Lemmijoen vesistö) ja Porsangerfjorden (Porsanginvuono) Lakselvan, Stabburselvan ja Børselvan vesistöjen valuma-alueet. Lisäksi Porsanginvuono ja vuonon molemmilla puolilla sijaitsevat valuma-alueet. Suurin osa osa-aluetta sijaitsee Porsangerin kunnassa. Pieniä osia myös Nordkapin kunnassa sekä joitakin pieniä osia Kaarasjoen, Lebesbyn, Kvalsundin, Altan ja Tanan kunnissa. Laksefjorden (Lemmivuono) ja Nordkinnhalvøya (Nordkinnin niemimaa) Hoitoalueen osa-alue kattaa Laksefjordeniin laskevat valuma-alueet Suurin osa osa-aluetta sijaitsee Lebesbyn ja Gamvikin kunnissa, pieniä alueita myös Nordkapin, Porsangerin ja Tanan kunnissa. Tana (Teno) Indre Varangerfjord (Varanginvuonon pohja) Varangerhalvøya (Varangin niemimaa) Neiden (Näätämö) Pasvik (Paatsjoki) Osa-alue kattaa Tenon vesistön valuma-alueen sekä Tenon vuonon molemman puolisiset valuma-alueet. Varanginvuonon rannikkovedet ja joitakin vesistöjä (Bergebyelva, Nyelva, Reahppenjohka, Nyborgelva). Osa-alue koostuu Varangin niemimaalla sijaitsevista valuma-alueista, jotka etelässä laskevat Varanginvuonoon ja pohjoisessa Barentsin mereen Näätämöm osa-alue koostuu Näätämön ja Uutuanjoen vesistöjen valuma-alueista Etelä- Varangin kunnassa. Kjøfjordenin, Korsfjordenin, Neidenfjordenin, Munkefjordenin rannikkovedet ja osia Bøkfjordenia kuuluvat osa-alueeseen. Paatsjoen osa-alue koostuu Paatsjoen vesistön valuma-alueesta, Jarfjordfjelletistä ja Vuoremijoesta Etelä-Varangin kunnassa. Bøkfjordenin, Langfjordenin, Jarfjordenin ja ulomman Varangin vuonon rannikkoalueet kuuluvat osa-alueeseen. Norjan puoleiset kunnat: Berlevåg, Gamvik, Tana, Karasjok ja Kautokeino, pieniä osia Altan, Porsangerin, Lebesbyn ja Nessebyn kunnissa. Suomen puolella alueita on Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa. Osa-alue kattaa pääosin alueita Nessebyn kunnassa. Osa-alue kattaa alueita Vadsøn, Vardøn, Båtsfjordin ja Berlevågin kunnissa, sekä pieniä osia Nessebytä ja Tanaa Kattaa alueita Etelä-Varangin kunnassa. Osaalue kuuluu kansainväliseen vesienhoitoalueeseen, jossa myös Inarin kunnalla on alueita. Kattaa alueita Etelä-Varangin kunnassa. Osaalue on kansainvälinen ja sillä on alueita Suomessa (Inarin kunta) ja Venäjällä Petsamon alueella. 16

18 4. Keskeiset, vesien käyttöön liittyvät intressit Finnmarkin vesienhoitoalueella Vedellä on paljon käyttäjiä, ja veteen liittyy monia intressejä. Tärkeimmät intressit on esitelty taulukossa 5.1., ja keskeisimmät intressikonfliktit käsitellään myös tässä kohdassa. Taulukko 5.1. Keskeiset käyttäjäintressit Finnmarkin vesienhoitoalueella. Taulukko perustuu kunnilta, vesienhoitoalueen osa-alueilta ja sektoriviranomaisilta saatuihin tietoihin. Elinkeinointressit Muut intressit Käyttäjäintressi Merielinkeinot (kalankasvatus) Kalastus/kalateollisuus Kaivostoiminta Merenkulku ja laivateollisuus Elintarvikeyritykset (muun muassa. kala/äyriäisteollisuus) Muu teollisuus Voimatalous Öljy- ja kaasutoiminta Mineraalien louhinta Maatalous Poronhoito Matkailu Liikenne Kalastus Ulkoilu, marjojen/sienien ym. poimiminen ja virkistyskäyttö Juomavedenhankinta Ruokatavaroiden turvallisuuteen liittyvät intressit (turvallinen ruoka) Luonnonsuojeluintressit Kansanterveyteen liittyvät intressit Kuningasrapu Kuningasravusta ollaan kahta mieltä. Jotkut pitävät kuningasrapua hyödynnettävänä resurssina, toiset taas meren ekologiaan haitallisesti vaikuttavana vieraslajina. Keskustelut koskevat, sitä onko kunigasravun hoito ja hallinto käsitetty oikealla tavalla. Norjan hallituksen tiedonannossa nro 40 ( ) suurkäräjille on määritelty kuningasravun kaksijakoinen hoitojärjestelmä. Itä-Finnmarkissa kuningasrapua on hoidettava uusiutuvana luonnonvarana, ja sen kalastukseen myönnetään kiintiöitä, kun taas Länsi-Finnmarkissa sitä pidetään vieraslajina, jota poistokalastetaan. Kalankasvatus ja luonnonlohi Joskus luonnonvarojen käyttäjien (urheilu- ja rannnikkokalastajien) ja merielinkeinojen harjoittajien välillä syntyy konflikteja. Kalankasvatus voi olla uhka luonnonlohikannoille. 17

19 Kasvatuslaitoksista karanneet kalat voivat aiheuttaa lohikantojen geneettistä saastumista ja levittää lohitäitä, joka on vahingollinen luonnossa eläville vaelluskaloille 6. Kaivostoiminta Alueilla, joilla on ollut, on, tai joille suunnitellaan kaivostoimintaa on konflikti siitä, voiko uusien työpaikkojen tarve oikeuttaa kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset luonnolle. Kaivostoiminta on ristiriidassa ympäristönsuojeluintressien, alkutuotantoon, vedenhankintaa ja ruokaturvallisuuteen liityvien intressien kanssa. Kaivostoiminnan ja kalastajien välisen konfliktin syynä ovat kaivoksen päästöt mereen. Ne sisältävät raskasmetalleja ja flokkulointiainetta, joilla voi olla arvaamattoman haitallisia vaikutuksia meren organismeille. Ihmisravinnon turvallisuuteen ei ole riittävästi suunnattu huomiota. Metallien ja kemiakaalien myrkyllisyyttä ja niiden vaikutuksia kaloihin ja äyriäisiin ei ole riittävästi dokumentoitu. Nämä on huomiotava tehtävässä vaikutusarvioinnissa. Voimatuotantoon liittyvä säännöstely Vesivoimatuotantoon liittyvän konfliktin yhteydessä vastakkain ovat elinkeinointressit (sähköntuottajat, paikallinen elinekinoelämä) ja luonnonsuojelu- ja käyttöintressesit (virkistyskäyttö, kalastus, luonnonsuojelu, alkutuotanto). Säännöstely vaikuttaa ympäristöön voimatalouteen hyödynnettävissä vesistöissä. Säännöstelyn seurauksena joen luonnollinen virtaama muuttuu, eroosio lisääntyy, sedimenttien kulkeutuminen ja veden lämpötila muuttuu, kalalajeja voi siirtyä vesistöstä toiseen jne. Finnmarkissa on suhteellisen vähän voimatalouteen liittyvää vesirakentamista muuhun Norjaan verrattuna (0,9 % Norjan vesivoimasta tuotetaan Finnmarkissa). Kalastusta Melkefossin voimalaitoksen vieressä Paatsjoen osa-alueella. Kuva: Tor Arne Bjørn. 6 Kestävän merielinkeinojen harjoituksen strategia. (Hallitus/Kalatalous- ja rannikkoministeriö)/strategi for en miljømessig bærekraftig havbruksnæring. (Regjeringen/Fiskeri- og kystdepartementet). 18

20 Juomavedenhankinta Finnmarkin alueella on vielä useita kunnallisia ja yksityisiä vesilaitoksia, joita ei ole hyväksytty. Kalateollisuus ja muu elinkeinotoiminta vaatii hyvänlaatuista vettä ja sen luotettavaa toimitusta. Pääosin vesilaitokset toimittavat vettä, joka on tyydyttävän laatuista, mutta laitosten sisäinen valvonta ja valmiusjärjestelmät ovat vielä puutteellisia. Joiltakin vesilaitoksilta puuttuu vielä vesien desinfiointi. Alueella on vain muutama vesilaitos, joilla on vesivaralain mukainen toimilupa. Juomaveden oton vaikutuksesta vesimuodostumiin tiedetään vielä liian vähän, mutta joissakin vesimuodostumissa vaikutuksia on ollut. Alueella on jo esimerkkejä siitä, että juomavesilähteiden läheisyydessä tapahtuva tai sinne suunniteltu toiminta voi olla uhkana juomaveden laadulle. Ruokaturvallisuus Tämä on keskeinen käyttäjäintressi Finnmarkissa, koska joillakin alueillla on jo annettu varoituksia luonnosta saatavien ruoka-ainesten käytölle nsaastumisen takia, muun muassa Hammerfestin satama-alueella sekä Kirkkoniemen ympärillä olevissa makeavesimuodostumissa. 19

21 5. Vesiympäristöön vaikuttavia kehityssuuntauksia Finnmarkin luonnovararesurssit ovat suuret. Kalastus on perinteisesti ollut suurin ja tärkein elinkeino yhdessä poronhoidon ja maatalouden kanssa. Uuden kehityksen myötä vesivoima ja alueen mineraaliresurssit ovat herättäneet voimatalouden ja kaivosteollisuuden toimijoiden mielenkiinnon Finnmarkia kohtaan. Barentsinmeren jakolinjan selvittämisen ja uuden mineraalilain myötä voidaan odottaa kasvavaa luonnonvarojen etsintää merellä ja mantereella. Tällä tulee olemaan suuri vaikutus Finnmarkin taloudelliselle kehitykselle ja väeston kasvulle tulevina vuosina 7. Väkiluku on henkilöä ( )(lähde: SSB). Väkiluku on viime vuosina kasvanut lievästi, ja tämän odotetaan jatkuvan. Mineraaleihin, energiaan ja mereen liittyvien elinkeinojen kehitys tulee jatkossa vaikuttamaan Finnmarkin vesiympäristön tilaan nykyistä enemmän. Mineraaliteollisuuden kehittyminen johtaa rakennustoiminnan kasvuun ja lisääntyvään saastumiseen, muun muassa kaivostoiminnan jätteiden varastoinnin seurauksena. Uudet öljy- ja kaasulöydot Norjan ja Venäjän puoleisilla alueilla Barentsin merellä kiihdyttävät öljy- ja kaasusektoriin liittyvää teollisuutta Finnmarkissa lähivuosina (ks Finnmarkin Energiastrategiat, , Energistrategier for Finnmark, ). Kehitys lisää laivaliikennettä ja satamissa tapahtuvaa toimintaa, mikä puolestaan johtaa lisääntyneeseen saastumiseen ja rakennustoiminnan kasvuun rannikkovyöhykkeellä. Öljypäästöjen ja - onnettomuuksien riski kasvaa öljyn kuljetuksen ja siirtolastauksen sekä muun lisääntyvän merenkulun myötä. Finnmark on Norjan lääneistä se, jolla on suurin mereen liityvän elinkeinotoiminnan kasvupotentiaali. Tuotannon odotetaan vuosina kasvavan 45 % (ks Finnmarkin kalastus- ja merielinkeinostrategiat, , Fiskeri- og havbruksstrategier for Finnmark ( ). Tällä voi olla vaikutusta Finnmarkin vesiympäristölle. Lisääntynyt yritystoiminta johtaa päästöjen kasvuun. Kalankasvatus lisää kalasairauksien tartuntariskiä ja lohitäin leviämisen vaaraa. Kehityssuuntana on, että yritetään rakentaa harvempia ja suurempia laitoksia, jotka käyttävät aluetta tehokkaammin ja kestävämmällä tavalla. Elinkeinoalan toimijoiden ja viranomaisten huomio biologista valvontaa kohtaan ei koskaan ole ollut niin suuri, kuin tänään. Ilmastonmuutoksilla voi myös olla vaikutusta vesiympäristöön. Finnmarkissa sadannan odotetaan kasvavan 8-9 % ja lämpötilan nousevan 2,3 astetta (keskiennuste) vuoteen 2050 mennessä. (Hanssen Bauer et al. 2009). Tämä voi tulevaisuudess aiheuttaa tulvia ja vyörymiä. Tässä yhteydessä viitataan NVE:n raporttiin sekä hallituksen lausuntoon Meld.St 15 ( ), joissa käsitellään tulevaisuuden epävarmoja haasteita. Finnmarkissa voivat talvija syksytulvat yleistyä rannikkoalueilla, myös jään kanssa saattaa tulla ongelmia. Tulvat voivat lisääntyä myös asutuilla alueilla. Sisämaassa voi suurten kevättulvien kanssa olla heiman pienempiä ongelmia, koska talvet lauhtuvat. Lauhempi talvi-ilmasto voi vaikuttaa vesistöjen ekologiaan ja vaeltavien kalakantojen selviytymiseen. 7 Ks Finnmarkin maakunta 2011, Finnmark fylkeskommune, Alueellinen suunnitelmastrategia Finnmarkin alueelle, Grunnlagsdokument til Regional planstrategi for Finnmark. 20

22 Lisääntynyt sadanta ja tulvat johtavat eroosion lisääntymiseen ja siten ravinnekuormituksen kasvuun. Tämä ei välttämättä johda rehevöitymiseen. Meidän vesienhoitoalueellamme vesistöt voivat tulla niukkaravinteisimmiksi (karuiksi) terrestrisen kasvun seurauksena. Uusia ongelmalajeja saattaa ilmaantua. Eroosiosuojausten rakentamistarve tarve maataloudessa kasvaa. Merkittäviä myönteisiä toimenpiteitä voisivat olla tiukemmat vaatimukset keinolannoitteen käytölle kasvukaudella, reunavyöhykkeet sekä aurauksen vähentäminen syksyisin. Lisääntynyt sadanta ja tulvat tulevat lisäämään infrastruktuuriin kohdistuvaa kuormitusta (m.m. vedenhankinnan ja viemäriverkoston osalta). Suuret sademäärät voivat johtaa viemäriverkon kautta tulevaan saastumiseen, jätevettä voi sekoittua juomaveteen. Viemäriverkostojen parannus- ja huoltotarve kasvaa, mikä vaikuttaa hoitosuunnitelman toimenpideohjelman laatimisen jatkotyöhön. Ilmaston muutokset voivat vaikuttaa myös rannikkovesien ekologiseen tilaan. Finnmarkissa on jo tapahtunut suuri muutos viimeisten aikana, koska merisiili on syönyt lähes koko levämetsän - mm Saccarina Latissiman pois. Ilmasto-olosuhteet voivat olla osasyyllisinä, sillä merisiilillä on kilpailuetu kylminä kausina, jotka alkoivat vuotta sitten. Viime vuosina rannikkovedet ovat kuitenkin hieman lämmennneet, mikä voi olla hyväksi levämetsälle (Merentutkimuslaitos - Havforskningsinstitutt) 21

23 6. Finnmarkin vesienhoitoalueen vesiympäristön merkittävimmät kuormittajat Tärkeimpien ihmistoiminnan aiheuttamien vaikutusten selvittämiseksi on tehty vaikutusanalyysi. Kaikki vesistön vesiympäristöön vaikuttavat kuormitukset on tunnistettava. Myös sellaiset, joilla mahdollisesti vasta myöhemmin voi olla vaikutusta vesiympäristöön. Tässä yhteydessä kerätään yhteen kaikkien osa-alueiden ja koko vesienhoitoalueen vaikutusanalyysit (tilanne ) (tietopohjaa on päivitetty sen jälkeen, mutta tässä käytetään vielä tilannetta. Päivitykset tulevat esille hoitosuunnitelmien laatimisessa). Vaikutusten syyt kuvaillaan, jotta saadaan yleiskatsaus kuormitusta aiheuttavista toiminnoista. Kuvaus koskee ainoastaan kansainvälisen vesienhoitoalueen vain Norjan puoleisia alueita (kohdassa 7 on tietoa valuma-alueiden Suomen puolella sijaitsevista osista) Finnmarkin vesienhoitoalueen keskeisten vaikutusten yleiskatsaus Ihmistoiminnasta tuleva kuormitus vesiympäristöön Finnmarkin vesienhoitoalueella on suhteellisen vähäinen. Yli 75 prosentilla järvistä ja 70 prosentilla joista ja puroista ei ole todettu ihmistoiminnan vaikutuksia 8. Rannikkovesien kohdalla tilanne on toinen. Rannikkovesiin kohdistuu enemmän kuormitusta, ja sen vaikutukset ovat suuremmat. Erityisesti biologisten vaikutusten on todettu olevan suuria. Eri vesimuodostumiin kohdistuvat vaikutukset on esitelty erikseen seuraavissa kohdissa: Rannikkovedet Kuningasravun (Paralithodes camtschatica Tilesius) vaikutuksia pohjaeläimistöön havaitaan usein koko vesienhoitoalueella, ja niitä on todettu alueen kaikissa rannikkovesissä (204 vesimuodostumaa)(kuva 6.1.). Muita kuormittajia ovat saasteet (teollisuus, kaivostoiminta, merenkulku, satamien päästöt, viemäriverkosto, kalankasvatuslaitosten päästöt 9, jne.) (116 rekesteröintiä) sekä rakennustoiminta rannikkovyöhykkeellä (satamat, aallonmurtajat, ruoppaus) (56 rekisteröintiä). Rannikkolaitos on havainnut rannikkovesiä, jotka voidaan mahdollisesti luokitella voimakkaasti muutetuiksi satamarakenteidensa takia. Rannikkolaitos on ehdottanut vain valtiollisia kalasatamia, koska se sektoriviranomaisena on vastuullinen vain niistä. Seuraavia satamia on ehdotettu voimakkaasti muutetuiksi: Rypefjord, Hammerfest, Hasvik, Mehamn, Båtsfjord, mennessä on rekisteröity noin 190 kuormitustekijää, jotka vaikuttavat 789:ään järveen ja 400, jotka vaikuttavat kaikiaan 1233:een jokeen. Monilla vesimuodostumilla esiintyy useampia vaikutustekijöitä. 9 Kalankasvatuslaitosten päästöt sisältävät orgaanisia hiukkasia, verkkojen käsittelyyn ja lohitäin torjuntaan käytettäviä aineita, jotka vaikuttavat vesiympäristöön laitosten läheisyydessä. Tartunta-aineita ei ole otettu mukaan mennessä ei ole selvitetty, kuinka lähellä laitoksia vesiasetuksen vaatimusten (ekologinen ja kemiallinen tila) on oltava voimassa. 22

24 Syltefjord ja Vadsø. NVE:llä on myös joitakin ehdokkaita voimakkaasti muutetuiksi rannikkovesiksi. Kuntien puolestaan on itse valittava ehdokkaat kunnallisista satamista. Ominaispiirteiden tarkastelu osoittaa, että myös Finnmarkissa on hajanaisesti 12 satamaa toistaiseksi, joissa ei ole saavutettu hyvää, kemiallista tilaa sedimenteistä mitattujen saasteiden perusteella. Monista satamista puuttuu vielä tietoa. Merien saastumiseen johtavat vaikutukset ovat telekkatoiminta, sataman läheisyydessä olevat teollisuuspäästöt sekä pitkän aikainen saasteiden keräytyminen satamaliikenteestä. Kuningasrapuja Pykeijassa sijaitsevan vastaanottolaitoksen edustalla. Näätämön osa-alue. Kuva: Fiskeriforskning. Kuva 6.1. Tilanne Finnmarkin rannikkovesiin kohdistuvat vaikutukset: pistepäästöt, hajakuormitus, muut kuormitukset; luvaton roskaaminen, morfologiset muutokset, rakentaminen rannikkvyyöhykkeellä, kuningasrapu. Vaikutusasteet: vähäinen, keskimääräinen, suuri, ei tunnettu. Lähde: 23

25 Joet Tavallisimmat jokiin kohdistuvat vaikutukset(kuva 6.2.): Päästöt (saasteet)(174 rekisteröintiä), jotka koostuvat enimmäkseen jätevesijärjestelmistä tulevista vuodoista ja maataloudesta tulevasta kuormituksesta, Vesistörakentaminen (155 rekisteröintiä) (vesivoima, kalojen vaellusesteet, eroosio- ja tulvasuojaus). Jokiin kohdistuu pienemmässä määrin myös muita kuormituksia, joilla paikallisesti voi olla suuria vaikutuksia. Muun muassa Venäjän metalliteollisuuden päästöt (19 rekisteröintiä), muut vaikutukset (esim. kalastus)(41 rekisteröintiä), vieraslajit (17 rekisteröintiä) ja kalankasvatus (laitoksista karanneet kalat)(5 rekisteröintiä Annijoessa)(Vestre Jakobselv). Vieraslajeja ovat muikku kyttyrälohi, kivisimppu, mutu ja hauki. Vuosittain useisiin Finnmarkin jokiin ilmaantuu kyttyrälohta. Juomavesilähteisiin kohdistuvia kuormituksia/vaikutuksia ei mennessä ole vielä päivitetty vann-nett-tietokantaan. Säännöstellyistä vesimuodostumista, joiden kohdalla on riski siitä, että tilatavoitteita ei saavuteta, on suurin osa ehdokkaita voimakkaasti muutetuiksi. Näitä vesimuodostumina koskevat omat tilatavoitteet, vrt vesiasetuksen pykälä 5. Säännöstelyn vaikutus kaloihin virtaavissa vesissä riippuu säännöstelyasteesta ja siitä, miten kala olisi käyttänyt jokea, jos joki olisi luonnollisessa tilassa. Haitallisia vaikutuksia voi tulla, kun vettä johdetaan pois, kun muodostuu vaellusesteitä ja kun virtaamaa muutetaan toistuvasti. Tietopohja säännöstelyn vaikutuksista vesistöihin on puutteellinen. Laatuelementeistä on liian vähän tietoa, seurantaa on lisättävä Kalankasvatuksen vaikutukset: Kalankasvatuksesta tulevia vaikutuksia vaeltaviin kalalajeihin ei mennessä ole kokonaisuudessaan rekisteröity vann-nett-tietokantaan. Mitä tulee ominaispiirteiden tarkasteluun täin ja karkulaisten osalta, niin viitataan ympäristönsuojeluministeriön kirjeeseen 6.kesäkuuta 2012, jossa kerrotaan ministeriössä meneillään olevasta työstä laatunormien laatimiseksi luonnonlohelle sekä kalatalous- ja rannikkoministeriön työstä, jonka avulla he kehittävät mittausmenetelmiä ja raja-arvoja kestäville ympäristövaikutuksille. Tässä yhteydessä fokusoidaan erityisesti geneettiseen koskemattomuuteen/kalojen karkaamiseen sekä luonnolohen lohitäihin. Kirjeessä korostetaan, että ministeriöiden työ auttaa parantamaan tietoja arviointipohjaa luonnonlohesta ja ihmistoiminnan vaikutuksista loheen. Tämän avulla voidaan päivittää ominaispiirteiden tarkastelun tuloksia. Työ on ministeriöissä vielä kesken, ja sen vuoksi ominaispiirteiden tarkastelu lohitäin ja karkukalaisten suhteen on vesienhoitoalueilla pantu hyllylle odottamaan uusia suuntaviivoja ministeriöiltä. 24

26 Kuva 6.2. Tilanne Jokiin kohdistuvat kuormitukset Finnmarkin vesienhoitoalueella: Venäjän metalliteollisuuden päästöt, muu kuormitus (kalastus, virkityskäyttö, jätteiden hävittäminen jne), rakentaminen (hydromorfologiset ja morfologiset muutokset) ja biologiset vaikutukset (vieraslajit ja kalankasvatus). Vaikutusasteet: suuri, keskimääräinen, pieni, ei tunnettu. Lähde: Järvet Suurimmalla osalla vesienhoitoaluetta ongelmana ovat voimatalouteen liittyvä vesistörakentaminen ja kalojen vaellusesteet (188 rekisteröintiä). Vaikutusasteet näkyvät kuvassa 6.3. Säännöstellyissä järvissä voi syntyä haitallisia vaikutuksia pohjaeläimistölle ja kasvistolle, koska tuotanto säännöstelyalueella vähenee voimakkaasti, jolloin pohjaläimistössä ja kasvistossa tapahtuu suuria muutoksia. Tämä puolestaan vaikuttaa kalakantoihin. Heikentynyt tai muuttunut rekrytointi on myös haitallinen vaikutus. Järviin kohdistuu myös hajakuormitusta (32 rekisteröintiä) ja vieraslajien vaikutuksia (30 rekisteröintiä). Hajakuormitus koostuu teollisesta toiminnasta, ampumaradoilta, maataloudesta ja viemäriverkoista tulevasta valumasta. Raja-alueella (Norjan ja Venäjän välinen raja) järvien tilaan vaikuttavat myös Venäjän metalliteollisuuden päästöt ja vesistörakentaminen (voimalaitokset). Säännöstellyistä vesimuodostumista, joiden kohdalla on riski siitä, että tilatavoitteita ei saavuteta, on suurin osa ehdokkaita voimakkaasti muutetuiksi. Näitä vesimuodostumina koskevat omat tilatavoitteet, vrt vesiasetuksen pykälä 5. Tietopohja on puutteellinen järvien ja vesistöjen tilan selvittämiseksi. Laatuelementeistä on liian vähän tietoa. Seurantaa on lisättävä. Veden oton ja hankinnan vaikutuksista on mennessä lähes valmis rekisteri, jotain pientä sieltä voi vielä puuttua. 25

27 Juomavesilähteisiin kohdistuvia vaikutuksia ei vielä ole päivitettu vann-nett-tietokantaan ( ). Kuva 6.3. Tilanne Järviin kohdistuvat vaikutukset Finnmarkin vesienhoitoalueella: Venäjän metalliteollisuuden päästöt, muu kuormitus, rakentaminen ja biologiset vaikutukset. Vaikutusasteet: suuri, keskimääräinen, pieni, ei tunnettu. Lähde: Pohjavedet Vesienhoitoalueen pohjavesimuodostumia ei ole riittävästi kartoitettu mennessä oli rekisteröity 9 pohjavesiin vaikuttavaa tekijää, mutta kartoitus ei vielä silloin ollut valmis. Suurin osa vaikutustekijöistä (6) liittyy vedenottoon. Kahdessa pohjavesimuodostumassa on todettu saastumista (vaikutusaste tuntematon) mennessä alueella on rekisteröity 136 pohjavesimuodostumaa. 26

28 6.2. Vesien tilaan vaikuttavat tekijät vesienhoitoalueen osa-alueilla Useimmin esiintyvät kuormitukset/vaikutukset Kuormitukset vaihtelevat alueittain (taulukot 6.1. ja 6.2.). Alueista, joilla mennessä on suoritettu ominaispiirteiden tarkastelu, on Altan, Loppan ja Stjernøyan osa-alueella sekä Paatsjoen osa-alueella useita, vesien tilaa jopa voimakkaasti heikentäviä toimintoja 11. Varanginvuonon pohjan osa-alueella ja yhdellä Itä-Finnmarkissa sijaitsevalla osa-alueella vesiin kohdistuva kuormitus on vähäisempää. Taulukko 6.1. Useimmiten esiintyvät kuormitukset Finnmarkin vesienhoitoalueen osa-alueilla (tilanne ). Lista ei ole täydellinen. Tarkempaa tietoa löytyy verkkosivuilta Seuraavilla osa-alueilla ominaispiirteiden tarkastelua ei vielä ole kokonaan suoritettu: Sørøya/Seiland/Kvaløya, Lakselvvassdraget/Porsangerfjorden ja Måsøy/Magerøya. Tähdellä (*) merkittyjen kohdalla on vielä epävarmuutta tietopohjasta ja vaikutusten laajuudesta, siksi on vaikea sanoa onko vaikutustyyppi keskeinen. Osa-alue. Suluissa rekisteröityjen vaikutusten määrä ( ). Alta (Alattio), Loppa (Lappea) og Stjernøya ( 252 ) Sørøya, Seiland, Kvaløya (Valassaari) ja mantereen puoleiset osat (108) Useimmin esiintyvät Kuormittava toiminta (sektori) kuormitukset. Suluissa määrä (). Saastuminen (135) Maatalous (valuma) Jätevedet (haja-asutus) Lakkautetut teollisuusalueet Saastunut merenpohja Kalankasvatuslaitosten päästöt rannikkovesiin Asutus Liikenne ja infrastruktuuri Viemäriverkosto Luvaton jätteiden hävittäminen Rakentaminen (58) Voimatalous/säännöstely Tulva- ja eroosiosuojaukset Satamat, aallonmurtajat ja kaatopaikat Kalojen vaellusesteet Vedenotto. Juomavedenhankinta. Biologiset vaikutukset (52) Kuningasrapu (vaikutukset pohjaeläimistöön)* Mutu Muut vaikutukset (15) Kalastus Biologiset vaikutukset (52) Kuningasrapu (vaikutukset pohjaeläimistöön)* Karanneet kasvatuslohet Rakentaminen (34) Voimatalous/säännöstely Kalojen vaellusesteet Saastuminen (29) Likaantunut merenpohja ja sedimentit (satamat, telakat, kaivostoiminta ja muu teollisuus) Valuma lakkautetusta kaivostoiminnasta Kalankasvatuslaitosten päästöt rannikkovesiin Maatalous (valuma) Viemäriverkosto Happamoituminen Måsøy ja Magerøya (65) Rakentaminen (20) Voimatalous/säännöstely Vedenotto, juomavedenhankinta Biologiset vaikutukset (39) Kuningasrapu (vaikutukset pohjaeläimistöön)* Saastuminen (19) Maatalous (valuma) Lakselvvassdraget (Lemmijoen vesistö) ja Porsangerfjorden (Porsanginvuono)(48) Puolustusvoimien ampumarata. Porsangermoenissa Rakentaminen (19) Voimatalous/säännöstely 11 Tarkempaa tietoa löytyy liitteistä (keskeiset vesienhoitoa koskevat kysymykset osa-alueilla). 27

Finnmarkin (Finmarkku) vesipiirin vesienhoitosuunnitelma 2016 2021

Finnmarkin (Finmarkku) vesipiirin vesienhoitosuunnitelma 2016 2021 Esipuhe Vesi koskettaa kaikkia Finnmarkin (Finmarkku) asukkaita. Jos olet kiinnostunut lähialueittesi järvien, vesistöjen, pohjavesien ja rannikkovesien tilasta, sinun kannattaa osallistua vesipiirimme

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain

Lisätiedot

Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty ja joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet

Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty ja joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet Liite 2: Katsaus vesimuodostumiin, joiden tilatavoitteen määräaikaa on lykätty joille on asetettu lievemmät tilatavoitteet Tähän liitteeseen on koottu yhteenveto vesimuodostumista, joiden tilatavoitteen

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Liite 1: Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Finnmarkissa ja suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella

Liite 1: Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Finnmarkissa ja suomalais-norjalaisella vesienhoitoalueella Liite 1: Voimakkaasti muutetut vesimuodostumat (SMVF) Finnmarkissa suomalais-norlaisella vesienhoitoalueella SMVF- järvet (sekä Finnmarkin että suomalais-norlaisella vesienhoitoalueella) Vesi- muodostuma-

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus

Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti

Lisätiedot

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

3.5 Suunnittelutyön etusijaistukset

3.5 Suunnittelutyön etusijaistukset 3.5 Suunnittelutyön etusijaistukset Suunnittelutyön aikana on tärkeää tehdä selviä etusijaistuksia siten, että tärkeimmät haasteet ja suurimmat vaikutukset käsitellään ensin ja kustannustehokkaimmat toimet

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Joroisten vesienhoito

Joroisten vesienhoito Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi

Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Keskeisiä vesienhoitoon liittyviä kysymyksiä Finnmarkissa

Keskeisiä vesienhoitoon liittyviä kysymyksiä Finnmarkissa Keskeisiä vesienhoitoon liittyviä kysymyksiä Finnmarkissa Kuulemiskierros 31.12.2007 30.06.2008 Vesialue Finnmark Fylkesmannen i Finnmark Mitä mieltä olet vesienhoidosta Finnmarkin läänin alueella? Oletko

Lisätiedot

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä

Lisätiedot

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA

VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vesienhoidon TPO Teollisuus

Vesienhoidon TPO Teollisuus Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan

Lisätiedot

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi

Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille

Lisätiedot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6. Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Yhteenveto ehdotuksista suomalaisnorjalaisen

Yhteenveto ehdotuksista suomalaisnorjalaisen RAPORTTEJA 2014 Yhteenveto ehdotuksista suomalaisnorjalaisen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmiksi vuosille 2016 2021 Tenon, Näätämöjoen, Uutuanjoen ja Paatsjoen vesistöalueet Suomessa ja Norjassa

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

HE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä

HE 237/2009 vp. (1303/2004) täydennettiin lain säännöksiä Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vesienhoidon järjestämisestä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia

Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon

Lisätiedot

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella 2016-2021 POP ELY vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 21.9.2016 1 Mitä on vesienhoidon suunnittelu Tietoja Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueesta Millä

Lisätiedot

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1. Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4 Timo Yrjänä 16.11.2016 Organisointi ja ohjaus Vesitalous, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta

Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus Tiina Tihlman, ympäristöministeriö Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 SYKE & WWF Puitedirektiiviehdotus merialueiden suunnittelun

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa

Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Anne-Mari Co-authors: Ventelä Vuoden vesistökunnostaja Johtava vesikirppu Jukka Koski- Pyhäjärvi-instituutti Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto Yhteisillä vesillä ESR-hanke Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä

Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin

Lisätiedot

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu

Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018

Lisätiedot

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö Valuma-alueen sijainti Loimijoen valuma-alue kuuluu Kokemäenjoen

Lisätiedot

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016-2022 Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus 2.3.2015 Merenhoidon suunnittelu Meristrategiadirektiivi 2008 Laki vesien- ja merenhoidosta (muutos) 2011 Suomen

Lisätiedot

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille

Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 1 LIITE 11 Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 Lain tulvariskien hallinnasta 16 :n mukaan tulvaryhmä hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin

Lisätiedot

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Lisätiedot

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)

2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1) Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (6) Aika: 28.05.2013 klo 12.00-14.00 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo

Lisätiedot

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot

VUONOJEN JA TUNTURIEN VEDET FINNMARKIN PIIRIN VESIENHOITOSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLE 2010-2015

VUONOJEN JA TUNTURIEN VEDET FINNMARKIN PIIRIN VESIENHOITOSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLE 2010-2015 VUONOJEN JA TUNTURIEN VEDET FINNMARKIN PIIRIN VESIENHOITOSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLE 2010-2015 1 ympäristönsuojeluministeriö KUNINKAALLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA Ympäristö- ja kehitysministeri Erik Solheim

Lisätiedot

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

8165/16 team/vj/kkr 1 DGE 1A

8165/16 team/vj/kkr 1 DGE 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. huhtikuuta 2016 (OR. en) 8165/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 21. huhtikuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa

Lisätiedot

Toimenpiteiden suunnittelu

Toimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Vaaralliset aineet kenen vastuulla?

Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, Tornio, puh.

UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, Tornio, puh. UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Tornion kaupunki, puistotoimi, Verkkotehtaankatu

Lisätiedot

EU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki

EU ajankohtaiset vesihoidosta. Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi , Helsinki EU ajankohtaiset vesihoidosta Juhani Gustafsson Vaikuta vesiin - Yhteistyötä vesien ja meren parhaaksi 27.-28.8.2019, Helsinki Vesipuitedirektiivin toimeenpanon tuki CIS ohjelma vuosille 2019-2021 hyväksytty

Lisätiedot

Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma

Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen alueellinen toimenpideohjelma 2016-2021 www.vannportalen.no/norsk-finsk Pykeijä, Näätämön vesialue. Kuva: Frank Martin Ingilæ Finnmarkin vesienhoitoalueen ja suomalais-norjalaisen

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot