Yhteistyöryhmän kokouskäytännöt

Transkriptio

1 Yhteistyöryhmän kokouskäytännöt Jaana Rintala

2 Jokaisella ELY-keskuksella on oma vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tehtävät Yhteistyöryhmä on lakisääteinen vesien- ja merenhoidon yhteistyöelin (laki vesien- ja merenhoidosta) Tällä suunnittelukaudella vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistäminen osallistuminen suunnitelmien tarkistamisen valmisteluun ü oman sekä taustaryhmän asiantuntemuksen ja näkemysten tuominen suunnitteluun ü tiedonkulku oman taustayhteisön kanssa

3 Kannanotot Yhteistyöryhmä keskustelee ja ottaa kantaa Kirjataanko entiseen tapaan kannanotot? Muita tähän liittyviä asioita? Päätöksenteko vesienhoitoalueella kuuluu ohjausryhmälle Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat hyväksytään valtioneuvostossa v

4 Oletko jäsen vai varajäsen? Kaikki kokousaineistot lähetetään sekä varsinaisille että varajäsenille (mukana linkki YTR-sivulle) Mikäli varsinainen jäsen ei pysty osallistumaan kokoukseen, hän huolehtii siitä, että tieto tästä menee varajäsenelle joka voi halutessaan osallistua Varajäsen saa osallistua kokouksiin vaikka varsinainen jäsenkin osallistuisi

5 Jäsenen vaihtuessa Varsinaisen jäsenen jäädessä kesken kautta pois varajäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi On myös mahdollista nimetä pois jäävän tilalle uusi jäsen/varajäsen, myös määräaikaisesti Kaikista muutoksista tulee ilmoittaa yhteistyöryhmän sihteerille, joka pitää jäsenistöstä rekisteriä

6 Kokoukset Pääsääntöisesti ELY-keskuksessa Järjestetään tutustumiskäyntejä, joiden yhteydessä kokous. Esimerkiksi keväällä. Sidosryhmillä on mahdollisuus kertoa omasta työstä vesien hyväksi ELYssä pidettävien kokousten yhteydessä Kokouksiin pyritään saamaan vesienhoitoa tukevien hankkeiden ja projektien esittelyjä

7 Kokousaineistot Kokouskutsut lähetetään 2 viikkoa ennen kokousta. Aineistot löytyvät verkkosivulta Muistioon kirjataan tiivis selonteko kustakin esityslistan asiasta ja asian käsittelyn yhteydessä yhteistyöryhmän tai jäsenten tekemät ehdotukset ja kannanotot. Muistiot, esitykset ja muut aineistot löytyvät verkkosivuilta vaikutavesiin > oulujoki-iijoki > osallistuminen vesienhoitoon > pohjois-pohjanmaa

8 Alaryhmät Tarvittaessa perustetaan alatyöryhmiä Teemakohtaiset. Osallistuminen mahdollista muillekin kuin kyseisen alan toimijoille alueelliset?

9 Valtakunnalliseen kyselyyn talvella 2016 vastanneet

10 8. Vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun sidosryhmäyhteistyön onnistuminen (yhteistyöryhmät, muut sidosryhmät) Yhteensä Keskiarvo Oletko saanut riittävästi tietoa suunnittelusta, vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja miten tiedon jakamista voisi kehittää? Onko sinulla ollut mahdollisuus osallistua omaa toimialaa koskevaan suunnitteluun? Oletko jakanut tietoa omille taustayhteisöillesi aktiivisesti? Oletko kokenut voineesi vaikuttaa suunnitelmien sisältöön? , , , ,33 Yhteensä ,

11 8. Vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun sidosryhmäyhteistyön onnistuminen (yhteistyöryhmät, muut sidosryhmät). Avoimet vastaukset Tietoa on saatavilla jopa liikaa Kehittämisideoita: Vesien tilaluokituksen perusteet ja yksitäisen vesistön luokittelutiedot on vaikea saada. Hyvä käsitys minimitekijästä tilaluokan kannalta auttaisi paljon toimenpiteiden kohdistamisessa ehkä asioita pitäisi fokusoida vielä enemmän Asiantuntija-arviot tulisi kuitenkin esittää läpinäkyvämmin Kutsuttaisiin kaikkiin kunnostushankkeisiin tiedottamista median kautta Tietoa on jaettu omalle taustayhteisölle. Osin parantamisen varaakin tunnistettiin. Tietojen räätälöinti kohderyhmälle

12 9. Vesienhoidon kuuleminen ja viestintä. Avoimeen kenttään voit kirjoittaa mikä toimi hyvin ja missä on vielä kehitettävää Yhteensä Keskiarvo Miten kuuleminen onnistui toisella suunnittelukierroksella? ,4 Miten palaute otettiin huomioon? ,38 Onko tietoa tarjottu riittävästi ja oikeassa muodossa? ,35 Yhteensä ,

13 9. Vesienhoidon kuuleminen ja viestintä. Liian laaja/vaikea aineisto, liian iso paketti Liian yleisellä tasolla (VHS) Tiivistelmä tarvitaan Kohdennettua tietoa! toisaalta erilaisia sidosryhmiä ja tiedon tasoja on niin paljon, ei voi kohdentaa kaikille VEMUun voisi rakentaa lisäpalikan, jonka avulla yhdellä napinpainalluksella voisi tulostaa järvikohtaisen yhteenvedon tiedoista ja suunnitelmista. Sovellus ei saa jäädä VEMUun vaan se pitää olla netissä tavallisilla www-sivuilla Olisi tarvetta tiivistää enemmän alueellisesti sekä toisaalta tarjota tai mahdollistaa vesimuodostumakohtaisen tiedon saatavuus

14 10. Miten yhteistyötä ja osallistumista voitaisiin kehittää? Laajapohjainen valmistelu ja eri toimijoiden yhteistyö on hyvä malli. Vesienhoito-ohjelma ja toimenpideohjelma ovat kuitenkin hyvin laajoja asiakirjoja -> vaikea lukea Enemmän suunnittelua pienemmässä mittakaavassa: teemoittain ja alueellisesti Konkretiaa ja jalkautumista Myös YTR:n toimintaan case studyjä ja maastokäyntejä Kohdennettua tiedottamista, tiedottamista toimenpiteistä joita on tehty tai joita tarvittaisiin Painopiste toimenpideohjelmiin Ohjelmissa pitäisi yksityiskohtaisemmin esittää erilaisten luvanvaraisten kuormittajien osalta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla vesimuodostuman tilatavoitteet saavutetaan/tavoitteen vaarantuminen estetään

15 10. Miten yhteistyötä ja osallistumista voitaisiin kehittää? Kaikki uusiksi! Satasivuiset suunnitelmat varmistavat, ettei kansalaiset osallistu ja vaikuta pahimmat likaajat pois suunnittelusta Poliittiset päättäjät tuntuvat nukkuvan. Vaaleissa elinympäristön puhtaus kiinnostaa kuitenkin ihmisiä. Enemmän todellisuutta ja vähempi papereiden esittelyä Suunnittelu tehtävä vahvemmin Suomen vesien käyttäjien/asiakkaiden, ei vain EU komission tarpeista "NÄE LÄHELLE"! Vesienhoidon nettisivuille voisi laittaa esimerkkejä missä asioissa eri toimijoiden tulisi ottaa vesienhoitosuunnitelmat ja -toimenpideohjelmat huomioon. Vesienhoito lienee pääasiassa myönteiseksi koettu asia kansalaisten keskuudessa ja yksi harvoista positiivisista meneillään olevista yhteiskunnallisista asioista, joten sen erinomaisuutta kannattaisi hehkuttaa somessa ja viestinnässä muutenkin. Näin voitaisiin lisätä kiinnostusta osallistua vesienhoitotyöhön LIITE 3

16 16. Kuinka tarpeellisena pidät seuraavien osakokonaisuuksien kehittämistä kolmannen kauden suunnittelutyötä varten Yhteensä Keskiarvo Vesien ja meren tilan arvioinnin kehittäminen ,64 Kuormitusarvioinnin kehittäminen ,06 Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ,2 Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tilanarviointi ,37 Tavoitteiden asettaminen ,94 Toimenpiteiden keskinäinen priorisointi ,08 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi ,21 Hyötyjen arvioinnin kehittäminen ,01 Toimenpiteiden kustannusten arviointi ,99 Yhteensovittaminen merenhoidon tavoitteisiin ,

17 16. Kuinka tarpeellisena pidät seuraavien osakokonaisuuksien kehittämistä kolmannen kauden suunnittelutyötä varten. ed. taulukko jatkuu Yhteensä Keskiarvo Ympäristöselostuksen ja SOVA-prosessin kehittäminen ,88 Toimenpiteiden toteutumisen seuranta ,11 Lopputuotteet l. suunnitelma-asiakirjat ,55 Tietojärjestelmien ja karttapohjaisen suunnittelun kehittäminen ,94 Osallistumisen kehittäminen ,61 Kuulemisen kehittäminen ,38 Tiedonsaannin ja viestinnän kehittäminen ,84 Suunnitteluprosessin keventäminen ,86 Yhteensä ,

18 Joitain poimintoja Toteutukseen pitäisi saada enemmän rahoitusta. Suunnitellaan vain sellaisia toimenpiteitä joihin toteutukseen on varaa 250 sivun VHS:n sijaan tieto digimuotoon karttapohjalle Tapausesimerkkejä, mihin ja miten suunnitelmat ja ohjelmat vaikuttavat. Mikä niiden ohjausvaikutus ja painoarvo oikeasti on

19 Kyselyyn piti pystyä vastaamaan 10 minuutissa, Kuka on niin salamannopea? Älkää laittako noita minuuttimääriä jos ne(kään) eivät ole realistisia!!!