Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan

Transkriptio

1 Nro VTT-S Rakennuskoneiden käytön ja vuokraustoiminnan ennakointi I/2011 Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys, rakennuskonejaosto Rakennuskonepäälliköt ry

2 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) Talouden kasvu jatkuu rakentamisen hidastuu Maailmantalouden toipuminen on ollut ripeää. Maailmankauppa on kasvanut voimakkaasti ja ylittänyt jo taantuman aiheuttaman vajauksen. Maailmantalouden kasvu oli 4,5 prosentin luokkaa vuonna Useiden ennusteiden mukaan kasvu jatkuu lähes samaa tahtia lähivuosien ajan. Suomessa BKT:n kasvu ylsi ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttiin v Vuoden 2011 talouskasvu on taloudellisten tutkimuslaitosten ennusteissa 3 4 prosenttia. Kuluvan vuoden ennusteita on alkuvuonna hiukkasen nostettu, vaikka vertailuluvut viime vuodelta ovat kohentuneet. Päättyvästä talvesta ja tästä vuodesta näyttäisi tulevan tämän jakson nopein kasvuvuosi. Vuoden 2012 ennusteet ovat pysyneet 2,5 3,5 prosentin tienoilla. Kasvun riskit tulevat pääosin ulkoa. Riskejä ovat mm. ruuan, energian ja raaka-aineiden hintojen nousu, valtioiden velkaantuneisuuden hoitaminen, Euroopan finanssijärjestelmän heikkous, arabimaiden kriisien kehittyminen ja Japanin luonnontuhon vaikutukset. Kuluttajahintojen vuosinousu (inflaatio) oli 1,2 % vuonna Vuoden 2011 helmikuussa inflaatio oli noussut jo 3,3 %:iin. Koko vuoden ennusteet ovat selvästi nousseet ja liikkuvat 3 %:n tuntumassa, ehkä vähän yli. Inflaation kiihtyminen on talouden positiivisen kehityksen suurimpia uhkia. Kuluttajien luottamus tulevaan on vahva, vaikka se onkin viime aikoina osoittanut varovaisuuden merkkejä. Luottamusindikaattori nousi v alusta varsin vakaasti v loppupuolelle saakka. Syyskuun jälkeen yleissuunta on ollut vähän heikompaan päin. Notkahtaneet ovat lähinnä luottamus Suomen talouteen ja työllisyyskehitykseen, vaikuttimina lienevät EU:n tukipaketit finanssikriisimaille, Nokian henkilöstön vähennysuutiset ja kriisiuutiset maailmalta. Kuluttajien luottamuksen hiipuminen on kiinteistövälittäjien mukaan näkynyt myös asuntokaupassa mm. myyntiaikojen pidentymisenä. Vanhojen asuntojen hintojen laskun jälkeinen nopea hinnannousu lähes pysähtyi viime vuoden syksyllä. Vuoden 2011 alkukuukausina vanhojen kerrostalohuoneistojen hinnat nousivat parin prosentin verran edellisvuoden viimeisestä neljänneksestä, uusien hinnat olivat saman verran laskussa. Vuosinousu oli molemmissa viiden prosentin luokkaa. Pääkaupunkiseudulla hintojen nousu on ollut vähän muun maan keskimääräistä nopeampaa. Korot ovat edelleen alhaalla. Niiden nousu lienee jo selvyys, mutta nousu on ollut maltillista. Myös ohjauskorkoja (varsinkin EKP) on alettu hivuttaa ylöspäin. Ennusteet korkojen nousulle ovat edelleen maltillisia. Lyhyet korot ja uusien asuntolainojen korot ovat jo nousseet, mutta maltillisesti nekin. Teollisuuden luottamus lisääntyi vuoden 2009 alusta voimakkaasti. Suomessa nousu kuitenkin tasaantui kesällä 2010 ja kehitys on sen jälkeen ollut heilahtelevaa. Viime aikoina kapasiteetin käyttöaste on teollisuudessa noussut ja tilauskanta piristynyt. Tuotanto-odotukset ovat hyvät ja valmistuotevarastot ovat supistuneet. Rakentamisen kokonaisvolyymi lisääntyi 6 % vuonna Rakentamisen taantuma oli poikkeuksellisen lyhyt. Pitkä kasvujakso hiipui nollakasvuun vuonna 2008, seuraavana vuonna volyymi sukelsi 12 %, siis ainoastaan yhtenä vuonna rakentamisen volyymi laski. Vuoden 2010 kasvu tuli valtaosin asuntorakentamisesta. Kaikkien asuintalotyyppien, omakoti-, rivi- ja kerrostalojen rakentaminen lisääntyi selvästi. Toimitilarakennusten volyymi väheni edelleen, vaikka aloitukset kääntyivät selvään kasvuun. Korjausrakentamisen arvioidaan yltäneen parin prosentin kasvuun, infrarakentaminen säilytti niukasti volyyminsa. Rakentamisen volyymin kasvu kuitenkin hidastunee jatkossa. Vuonna 2011 kokonaisvolyymin ennakoidaan kasvavan noin 4 %, vuonna 2012 päästäneen enää niukasti plussan puolelle.

3 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) 6 Bruttokansantuoteen muutos Suomessa muutos edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I* II* III* IV* I* II* III* IV* Lähde: Tilastokeskus, *ennuste VTT huhtikuu 2011 BKT:n ja rakentamisen kasvu Suomessa, % 10,0 5,0 0,0 6,4 6,1 5,0 5,3 4,1 4,1 4,4 4,1 2,9 3,4 3,1 3,5 2,7 2,0 1,8 0,9 0,8 0, * 2012* -5,0-10,0 BKT Rakentaminen -8,2-11,8-15,0 VTT 1/2011 * ennuste

4 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) %-muutokset mrd muutos VM ETLA PT PTT AKTIA SAMPO NORDEA OP SP TAPIOLA- EU IMF Uusimpien EUR % 03/11* 03/11* 03/11* 03/11* 01/11* 03/11* 01/11* 12/10* 03/11* 12/10* 11/10* 10/10* keskiarvot BKT 180,3 3,1 3,6 4,0 3,8 3,0 2,9 3,2 3,0 3,3 3,9 2,5 2,9 2,0 3,4 Tuonti 65,2 2,6 6,7 10,5 7,1 6,6 7,0 4,0 6,0 8,0 4,2 4,5 5,8 6,7 Vienti 70,2 5,1 7,8 11,0 8,0 8,0 8,0 5,0 6,6 8,6 7,4 5,0 6,1 7,8 Yks.kulutus 97,3 2,6 2,0 2,5 2,5 2,7 2,0 1,6 2,4 2,6 2,9 2,0 2,4 2,4 Julk.kulutus 44,2 0,4 1,2 0,5 1,0 0,8 0,5 0,3 1,0 0,5 1,2 0,6 0,8 Investoinnit 33,4 0,8 7,1 7,5 7,2 3,6 5,5 6,0 4,0 6,4 8,3 4,0 4,8 6,2 Rakentaminen 3,0 Inflaatio 1,2 3,3 3,5 3,0 2,7 2,2 3,2 2,5 2,3 3,1 2,2 2,1 1,8 2,9 Työttömyys 8,4 7,6 7,5 7,8 7,7 7,5 7,4 7,7 7,6 7,8 7,8 7,8 8,7 7,6 Vaihtotase, mrd. EUR 5,2 4,2 5,3 2,5 4,0 3,7 Kauppatase mrd. EUR 3,5 3,2 2,4 3, %-muutokset VM ETLA PT PTT AKTIA SAMPO NORDEA OP SP TAPIOLA- EU IMF Uusimpien 03/11* 03/11* 03/11* 03/11* 01/11* 03/11* 01/11* 12/10* 03/11* 12/10* 11/10* keskiarvot BKT 2,7 3,0 3,1 2,4 2,0 2,5 3,4 2,7 2,0 2,3 2,7 Tuonti 4,7 6,0 5,3 6,2 4,0 3,5 7,2 6,1 4,0 4,8 5,4 Vienti 5,5 6,0 6,7 7,0 5,0 5,5 7,7 5,9 4,0 4,8 6,2 Yks.kulutus 1,8 2,5 2,1 2,3 1,5 1,8 2,5 2,4 2,0 2,3 2,1 Julk.kulutus 0,6 0,5 1,0 1,4 0,5 0,0 1,0 0,5 0,7 0,7 Investoinnit 4,6 5,5 3,7 1,8 4,0 4,0 5,3 8,9 3,0 3,0 4,7 Rakentaminen 2,0 Inflaatio 2,7 2,9 2,8 2,1 2,0 2,4 2,1 2,6 2,0 1,8 2,5 Työttömyys 7,2 6,5 7,1 7,4 7,2 7,0 7,1 7,2 7,4 7,2 7,1 Vaihtotase, mrd. EUR 4,3 6,6 2,7 4,5 4,2 Kauppatase mrd. EUR 4,0 2,8 4,5 *) ennusteen ilmestymiskuukausi/vuosi VTT 2/ RAKENTAMISEN VOLYYMIKEHITYS 1985= TR-korjausrakentaminen 150 Rakentaminen yhteensä Maa- ja vesirak. 100 TR-uudisrakentaminen Lähteet Tilastokeskus,, VTT VTT, huhtikuu 2011

5 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) Rakentaminen vilkasta, mutta kasvu hiipuu Uudisrakentamisen aloitukset lisääntyivät neljänneksellä vuonna 2010 noin 40 milj. m 3 :iin. Erityisen paljon lisääntyivät viime vuonna asuinrakentamisen aloitukset, lähes 50 prosenttia. Myös toimitilarakennusten aloitukset kasvoivat selvästi, lähes viidenneksen. Vuoden 2010 aloitusmäärä oli jokseenkin kymmenen viimeksikuluneen vuoden keskiarvossa. Huippuvuotta 2007 oltiin toki neljännes alempana, mutta toisaalta neljännes pohjavuotta 2009 ylempänä. Taantumakuoppa oli syvä, mutta taloudellisen taantuman maailmanlaajuus huomioon ottaen varsin lyhyt. Ennustekaudella uudisrakentamisen aloitusten ennakoidaan pysyvän jokseenkin vuoden 2010 kanssa samalla tasolla. Kuutiometreissä mitaten asuinrakennusten ja muiden rakennusten kehityksessä ei näyttäisi oleva suurempaa eroa. Uudisrakentamisen tasoa voidaan kuvata varsin vilkkaaksi, vaikka kasvua ei juuri olekaan näköpiirissä. Asuntotuotannon aloitusennuste on noin asuntoa vuodelle 2011, mikä on hieman vähemmän kuin vuoden 2010 vajaan asunnon aloitukset. Alkaneena vuonna kerrostalojen aloitusten ennakoidaan vähenevän, omakoti- ja rivitalojen aloitukset lisääntynevät edelleen. ARA-tuotanto jatkaa vähenemistään, vapaarahoitteinen ei sitä kokonaisuudessaan korvaa. Myös toimitilapuolella ennakoimme aloitusten kasvun kokolailla tyrehtyvän osittain taantuman vastaiskun nostettua edellisvuoden aloitusmäärää, mutta myös talouskasvun jäädessä kuitenkin jokseenkin vaatimattomaksi. Kasvua ennakoidaan lähinnä teollisuusrakentamisen sektorille. Aloitukset eivät juuri lisäänny myöskään vuonna Asuntoaloitusten ennakoidaan hieman vähenevän, n asuntoon. Toimitilapuolen ennakoidaan pääsevän kasvun puolelle, mutta hyvin vaatimattomasti. Rakennuskoneiden käyttö rakentamisessa Rakennuskoneiden osuus talonrakentamisen kokonaiskustannuksista on arvioitu olevan 2 6 % riippuen rakennushankkeen tyypistä. Koneiden käytön arvo koko hankeen kustannuksista on pienin korjausrakentamisessa, vaikka vaihtelu eri korjaushankkeiden välillä on suurta. Suurinta konekäyttö on toimitilapuolen hankkeissa. Talonrakentamisen käytön arvo sisältää kiinteistöjen pohjatyöt ja ulkoalueiden työt. Rakennuskoneiden käyttöä talonrakentamisessa on ennakoitu VTT:n ennakointimallilla. Ennakointimalli ottaa huomioon rakentamisen talotyyppikohtaiset aloitukset, rakennusajan ja koneiden käytön arvon. Vuokraustoiminnan arvo määritellään samalla mallilla osuutena koneiden käytöstä talotyypeissä ja rakennuskoneryhmissä. Rakennuskoneiden käyttö infrarakentamisessa on suurta. Koneiden käytön arvo on kuitenkin erittäin hankala määrittää, sen arvioidaan olevan noin 30 prosentin luokkaa koko infrarakentamisen arvosta. Rakennuskoneiden vuokraustoiminta infra-alalla on koneiden käytön arvoon nähden pieni. Muiden toimialojen muutoksilla on vaikutusta erityisesti rakennuskoneiden vuokraustoimintaan, jonka asiakkaita rakennustoimialan lisäksi ovat mm. kauppa, teollisuus, kunnat ja yksityiset Ne käyttävät rakennuskoneita paitsi rakennushankkeissaan, myös muussa kuin rakennustoiminnassa. Tässä ennakoinnissa vuokrauksen arvoon lasketaan kuuluvan vuokraustoimintaa harjoittavien kaupallisten toimijoiden lisäksi rakennusliikkeiden omiksi yhtiöikseen (sisäinen vuokraus) eriytetyt toimijat.

6 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) Milj. Rakennuskoneiden ja -kaluston käyttö talonrakentamisessa Kiintein 2010 hinnoin Talonrak. käyttö yht Korjausrakentaminen Asuinrakennukset Ei-asuinrakennukset VTT:n laskelma ja ennuste Kommentit Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston käytön arvo talonrakentamisessa (uudis- ja korjausrakentaminen) oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 760 milj. euroa vuonna 2010, kasvua edellisvuoteen oli reilu prosentti (vuoden 2010 rahassa). Tänä vuonna rakennuskoneiden käyttö talonrakentamisessa kasvaa noin 10 prosenttia. Uudisrakentamisessa käyttö lisääntyy tänä vuonna noin 15 prosenttia, asuinrakentamisessa lähes neljänneksellä, toimitilapuolella 10 prosenttia, korjausrakentamisessa kasvu on keskimäärin 3 prosenttia. Ensi vuonna (2012) käyttö talonrakentamisessa kasvaa 2 prosenttia. Uudisrakentamisen puolella kasvu jatkuu 2 3 %:n tuntumassa ja korjausrakentamisessa noin 4 %. Lähtökohdat ja laskentaperusteet Tässä raportissa rakennuskoneilla tarkoitetaan koneita, laitteita ja kalustoa, jota käytetään rakennuksen ja rakentamisen lopputuotteeseen tulevien kiinteiden osien uudis- ja korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa sekä työmaavaiheen palveluissa. Rakennuskone voi olla vuokrattu tai käyttäjän oma. Rakennuskoneiden käytön arvo sisältää em. rakennuskoneen käytön ja sen tarvitsemat kuluvat osat tai laitteen mukana myytävät tarvikkeet (esim. hitsauskaasu) ja koneisiin liittyvät palvelut. Rakennuskoneiden käytön arvoon ei sisälly koneen mukana tehtävä työ, esimerkiksi kaivurin kuljettajan osuus. Arvo kuvaa koneen osuutta suoritteesta. Rakennuskoneissa, joissa vuokrauksen osuus on suuri, käytön arvo on laskettu vuokrauksen hinnan mukaan. Rakennuskoneissa, joissa vuokrauksen osuus on pieni, käytön arvo on laskettu koneen osuutena suoritteen arvosta.

7 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) 600 Mill. Rakennuskoneiden ja -kaluston vuokraus Kiintein 2010 hinnoin Vuokraus yhteensä Muut toimialat Korjausrakentaminen Uudistalonrakentaminen VTT:n laskelma ja ennuste Rakennuskoneiden vuokraus Arvo Muutos milj. % % % % % Uudisrakentaminen % -22 % 4 % 19 % 5 % Korjausrakentaminen % 3 % 5 % 7 % 7 % Infra 51 3 % 0 % 2 % 1 % 3 % Teollisuus 77 6 % -17 % 8 % 8 % 7 % Palvelut 37 3 % -4 % 4 % 5 % 5 % Kuluttajat 26 4 % 0 % 4 % 4 % 4 % Julkiset 20 4 % 3 % 2 % 3 % 3 % Yhteensä % -11 % 5 % 10 % 5 % Maahantuonti Kommentit Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan arvo oli VTT:n ennakointimallin mukaan noin 490 milj. euroa vuonna 2010, kasvua edellisvuoteen oli noin 5 prosenttia (vuoden 2010 rahassa). Vuokrauksen ennakoidaan vuonna 2011 lisääntyvän 10 prosenttia. Uudisrakentamisessa kasvu on tätä selvästi suurempi. Vuokrauksen osuus (penetraatio) koneiden käytön arvosta talonrakentamisessa oli vuonna % (ks. ao. vuokrauksen määritelmä). Vuokrauksen osuus on kasvanut 2000-luvulla. Vuokrauksen osuus nousi keskimääräistä ripeämmin vuosina , mutta nousu taantui hieman vuonna Myös muilla toimialoilla vuokraustoiminta on lisääntynyt.

8 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) Maahantuonti Koneiden maahantuonnista ja myynnistä on vaikea saada tarkkaa arviota Yritysten liikevaihtotietojen perusteella maahantuonnin arvo oli vuonna 2009 noin 0,9 1,1 mrd. euron luokkaa. Yritysten myynnissä on konemyyntiä myös muille toimialoille, rakennuskoneet ovat vain osa em. arvosta, karkeasti arvioiden noin puolet. Arvioitaessa koko koneiden myyntiä tulee pienkoneiden myynnin arvo vielä laskea tähän päälle, joka lienee noin 100 milj. euroa vuodessa. Koneiden myynti putosi liikevaihtotietojen perusteella selvästi vuonna 2009, 35 prosenttia. Myynnin pudotuksessa oli suuria konekohtaisia eroja, joissakin koneryhmissä myynti loppui lähes kokonaan. Teknisen kaupan arvion mukaan koneiden maahantuonti kasvaa 15 prosenttia vuonna Lähtökohdat ja laskentaperusteet Vuokraukseen kuuluvat kyseistä toimintaa harjoittavat erikoistuneet toimijat sekä omaksi yhtiöikseen (sisäinen vuokraus) eriytetyt toimijat. Vuokraukseen kuuluu koneiden vuokraus ilman kuljettajaa ja vuokraus käyttäjineen (siitä koneen osuus, keskimäärin kaksi kolmasosaa suoritteen arvosta) Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan ennakointi VTT Ennakointimalli -Aloitusennuste talotyypeittäin -Konekäyttö talonrakentamisessa Talonrakentaminen -uudis -korjaus ja kunn.pito Teollisuus Julkinen sektori Teollisuustuotanto -Ennuste BKT ja vienti Julkinen kulutus -Ennuste julkinen kulutus MVR Palvelut Kiinteistöalan muut palvelut Palvelut -Ennuste BKT Maa- ja vesirak. volyymi -Ennuste mvr (VTT) Kotitaloudet Yksityinen kulutus -Ennuste yksityinen kulutus

9 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) Vuokrauksen liikevaihto asiakasryhmittäin 2010, yht. 475 milj. Rakennusalan ulkopuolisten asiakasryhmien rakennuskoneiden käyttö sisältää sekä rakentamista, että muuta koneiden käyttöä Teollisuus 16 % Palvelut 8 % Kuluttajat 5 % Julkiset 4 % Talonrakentaminen 34 % Infra 11 % Korjausrakentaminen 22 % VTT:n laskelma Rakennuskoneiden vuokraustoiminnan jakautuminen kone- ja kalustoryhmiin, yht. 475 milj. vuonna 2011 MVR-koneet; 51 Henkilönostimet; 63 Torninosturit; 23 Muut rak.koneet; 78 Ajoneuvonosturit ja kurottajat; 74 Lämmitys, valaistus ym.; 26 Muotti- ja tuentakalusto; 15 Hissit ja mastonostimet; 10 Työmaatilat ja kontit; 21 VTT:n arvio Telineet ja suojauskalusto; 113

10 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) Kommentit Asiakasryhmittäin vuokrauksesta noin 55 % tapahtui vuonna 2010 rakennustoimialalla. Muiden asiakasryhmien osuudessa on myös talonrakentamisen käyttöä. Niinpä vuokrauksesta kaikkiaan noin 65 % kohdistui talonrakentamiseen (uudis- ja korjausrakentaminen). Asiakasryhmäjaottelussa on käytetty vuokraamojen asiakasluokittelua, jossa kaikkea rakentamisen käyttöä ei saada rakennustoimialan alle. Ns. muiden asiakasryhmien eli teollisuuden, palvelujen, kuluttajien (kotitaloudet) ja julkisen sektorin osuus vuokrauksesta on kolmannes. Niiden vuokrakonekäytöstä edelleen noin kolmanneksen arvioidaan olevan uudis- tai korjausrakentamista, osuus vaihtelee asiakasryhmittäin. VTT on arvioinut rakennuskoneiden vuokraustoiminnan jakautumista rakennuskoneryhmittäin. Arvioinnissa on käytetty apuna suurten vuokraajien toiminnan jakautumista koneryhmittäin ja VTT:n kohdekohtaista aineistoa rakennuskoneiden käytöstä talonrakentamisessa. Suurin yksittäinen rakennuskoneryhmä on telineet ja suojakalusto. Isoja ryhmiä ovat myös muut rakennuskoneet sekä ajoneuvonosturit ja kurottajat. Rakennuskoneiden käyttö talonrakentamisessa & rakennuskoneiden vuokraus v M Koneiden käyttö talonrakentamisessa 486 M Rakennuskoneiden vuokraus Rakennuskoneiden vuokraus muille asiakasryhmille Rakennuskoneiden vuokraus talonrakennustoimialalle Ennakointi Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston vuokraustoiminnan asiakastoimialat ovat rakentaminen, teollisuus, julkinen sektori, palvelut ja kotitaloudet. Rakentaminen, varsinkin talonrakentaminen on niistä selvästi suurin. Vuokraustoiminnan arvon perustieto on määritelty VTT Expert Services Oy:n tekemässä vuokraustoimialan perusselvityksessä vuonna Vuokraustoiminnan määrää ennakoitaessa rakentamisen käyttöä ennakoidaan VTT:n rakentamisen resurssien käytön ennakointimallilla. Muiden asiakastoimialojen käyttöä ennakoidaan BKT:n, viennin, yksityisen ja julkisen kulutuksen kehitysennusteilla, niitä tekevät taloudelliset tutkimuslaitokset.

11 Rakennuskonealan suhdanneraportti I/ (10) Yhteyshenkilö VTT Expert Services Oy Markku Riihimäki Tehtävä Rakennuskoneiden, -laitteiden ja kaluston käytön ja vuokraustoiminnan ennakointi Rakennuskonealan suhdanneraportti I/2011 Tampere, Markku Riihimäki Erikoistutkija, tiimipäällikkö Erkki Lehtinen Johtava tutkija LIITTEET JAKELU Tilaaja Alkuperäinen Arkisto Alkuperäinen