OSAAMISVAATIMUKSET PIRKANMAALLA

Transkriptio

1 OSAAMISVAATIMUKSET PIRKANMAALLA Tampere Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2011 Talouden, työn ja osaamisen muutos Pirkanmaalla Johanna Kaplas, EK Aluetoiminta

2 Osaaminen Pirkanmaalla 2025 Kehitys jatkuu kuten ennenkin Aasian merkitys jatkaa tasaista kasvua. Siellä tuotetaan 80% koko maailman tuotteista. Usko osaamisen kehittämiseen ja sen tuomaan kilpailukykyyn uskotaan Pirkanmaalla edelleen. Työttömyys ei ole sulanut. Koulutuksen ja työelämän kohtaanto pysyy yrityksestä huolimatta melko heikko. Haluttu tulevaisuus Pirkanmaa on osaamisen kehittämisen kehto. Ohjauspalvelut toimivat hyvin. Oppilaitosten ja työelämän yhteistyö toimivaa ja avointa. Nuorten ohjaus pelaa/sosiaalisen median hyödyntäminen. Rakenteellinen muutos on unohtunut. Työelämälähtöinen aikuiskoulutus on osa arkea. Vältettävä uhkakuva Pirkanmaa on taantunut auringonlaskun maakunta. Huono kasvualusta yrityksille/toimijat ovat siirtyneet muualle. Kuntien talous kriisissä/oppilaitoksia lopetetaan. Strategiat eivät jalkautuneet. Yllätys Kiina kriisissä/maailmantalous romahtanut. EU puretaan. Valtaosa Pirkanmaan teollisuusyrityksistä joutuu lopettamaan toimintansa palvelualojen kurjuus. Yritystoiminta pienimuotoista, mutta monipuolista. Osaaminen edelleen merkityksellistä. Kansainvälistymisosaamista ei tarvita. 2

3 Jos maailma olisi valmis ja sen työt nuotillisia, koulutus voisi olla (jatkossakin) putki. 3

4 Yleiset suhdannenäky m ät alueittain Teollisuus ja rakentam inen Saldo Lounais-Suomi 19 Uusimaa -39 Pohjois-Suomi -13 Itä-Suomi -40 Keski-Suomi -23 Häme -46 Pirkanmaa -38 Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Marraskuu Lähde: EK:n Suhdannebarometri sb11/ /jka

5 Yleiset suhdannenäky m ät alueittain Palv elut Saldo Keski-Suomi Häme Pohjois-Suomi Itä-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Lounais-Suomi Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Marraskuu Lähde: EK:n Suhdannebarometri sb38/ /jka

6 Suhdannekuva marraskuussa 2011 Palvelualojen odotukset teollisuutta ja rakentamista vakaammat Myynnin kasvu jatkuisi vielä kohtalaisena, henkilöstö ennallaan Rakentamisen ja palveluiden työvoima kasvoi vielä loppukesällä Alkusyksy selvästi odotuksia heikompi erityisesti teollisuudessa Tilaukset ja tuotanto kääntyivät laskuun Tämänhetkinen tilanne kaikilla päätoimialoilla hieman keskimääräistä heikompi Odotukset synkentyneet selvästi Suhdanteiden arvioidaan heikkenevän kaikilla päätoimialoilla Hajonta toimialojen ja yritysten välillä suurta Kasvusta ennustetaan parhaimmillaankin vain loivaa 6

7 7

8 Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010 Teollisuus Rakentaminen Palvelut Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Yhteensä henkilöä 8

9 Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Teollisuus Ammatillinen koulutus Rakentaminen Ammattikorkeakoulu Yliopisto Palvelut Akateeminen jatkotutkinto EK kaikki Ei yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu

10 Rekrytointitarve EK:n jäsenyrityksissä tehtäväryhmissä, joissa on ollut rekrytointivaikeuksia loka-marraskuussa 2010, henkilöä 10 Kiinteistöpalvelualan työ Hotelli-, ravintola- ja matkailutyö Terveys- ja sosiaalipalvelutyö Myynti- ja markkinointityö (ei kaupan ala) Kuljetus-, liikenne- ja varastointityö Asennustyö * Tietotekniikkatyö Insinöörit ja DI:t Vähittäis- ja tukkukaupan myyntityö Toimihenkilötyö Finanssialan työ Työnjohtotyö Suunnittelu- ja konsultointityö Hitsaus- ja levytyö Tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö Rakentamisen ammattityö Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu * ohjelmointi, suunnittelu, tietohallinto, tuki

11 Rekrytointikanavat EK:n jäsenyrityksissä henkilöstöryhmittäin vuonna 2010, % Työntekijät Toimihenkilöt, asiantuntijat, esimiehet Johto Organisaation sisältä Henkilökohtaiset verkostot Työnhakijan/työnantajan suorat yhteydenotot Omat internet-sivut Työ- ja elinkeinotoimiston työnvälitys Suoraan kouluista ja oppilaitoksista Lehti-ilmoittelu Yksityiset rekrytointitoimistot/-konsultit Kaupalliset internet-sivut Henkilöstövuokrauspalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston maksulliset palvelut Sosiaalinen media % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu Osuus yrityksistä, jotka rekrytoineet henkilöstöä vuonna 2010

12 MILLAISIA OSAAMISIA ELINKEINOELÄMÄSSÄ TARVITAAN TULEVAISUUDESSA? MITEN OSAAMISTA KEHITETÄÄN?

13 Kaksi väliraporttia On pohdittu tulevaisuuden työelämää lukuisien yritysedustajien, tutkijoiden, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. On tunnistettu heikkoja signaaleja sekä muodostettu tietämystä, näkemyksiä ja toiveita tulevaisuuden suunnasta. Ensimmäinen väliraportti käsitteli muutostrendejä. Millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kehitysaallot tuovat tullessaan? Toisessa raportissa syvennyttiin siihen, miten työn tekemisen tavat muuttuvat? millaiset osaamistarpeet korostuvat tulevaisuudessa? 13

14 Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz-improvisaatiota. Lähde: Professori Kirsti Lonka, Helsingin yliopisto. Esitys Grasping the Future -seminaarissa syksyllä

15 MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin 15

16 Loppuraportti Keskittyy oppimiseen ja koulutukseen. Miten yrityksessä tarvittavia taitoja ja tietoja synnytetään, harjoitellaan ja kehitetään edelleen? Miten ennakoituun työelämään voi kouluttautua? 16

17 MILLAISIA TÖITÄ YRITYKSISSÄ ON LUVULLA?

18 Teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan Elämysyhteiskunta, kokeiluyhteiskunta? YRITYSTEN ANSAINTALOGIIKKA PERUSTUU PITKÄLTI INNOVAATIOIHIN. Osataanko työskennellä uudella innovaatioita luovalla tavalla? Mekaaninen ajattelu by the book ei enää välttämättä toimikaan. Tarvitaan uudet toimintatavat. Projektikokoonpanot, ei tarkkoja ohjeita, ne tarkentuvat matkan varrella, ohjeistaminen ei riitä, tarvitaan oman pään käyttöä, työn sisällöt määritellään yhdessä muiden kanssa VRT. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 18

19 Suomalainen koulutus tuottaa korkeatasoisia yksilösuorittajia. - Haastateltu henkilöstöjohtaja 19

20 Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. 20 Kirsi Juva

21 Kolmen tyyppisiä työtehtäviä: Osassa töistä työn tavoite ja sen saavuttamiseen käytetyt menetelmät ovat ennalta määriteltyjä. Osassa töistä työn tavoite on määritelty, mutta menetelmät ja keinot tavoitteeseen pääsemiseksi työn tekemisen tapa eivät ole betonoituja. Keinot voivat olla hyvinkin avoimia. Joissakin tapauksissa sekä työn tavoite että menetelmät ovat avoimia; tavoiteltu lopputulos tarkentuu ja määrittyy kokonaan työtä tehdessä. 21

22 Yrityksen odotuksia muuttuvassa toimintaympäristössä Perusammattitaito Oppimiskyky Ongelmanratkaisukyky Epävarmuuden sietokyky Joustavuus ASENNE Kansainvälinen osaaminen kyky toimia eri kulttuureissa Kielitaito Esimiestaidot 22

23 Tulevaisuuden osaamisalueet Verkosto-osaaminen Kansainvälisyys Liiketoimintaosaaminen Teknologiaosaaminen Ympäristöosaaminen Palveluosaaminen Design-ajattelu 23

24 LUOVUUS

25 Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi! 25 Kirsi Juva

26 Yrittäjämäistä asennetta Uskallusta yrittää, kokeilla ja testata. Mahdollisuutta osallistua, ehdottaa ja keksiä. Mahdollisuutta tutkia ja etsiä yhteyksiä eri asioiden välillä. Luomalla ilmapiiri, jossa korostuu tekemisen ilo. 26

27 Pehmeät taidot vs. kovat taidot Toisten ideoiden päälle rakentaminen Tieto (pelkästään) ei ehkä olekaan enää valtaa. Tietoa täytyy osata ja pystyä jakamaan muille. Moniselitteisyyden ymmärtäminen ja intuitio (jos tietoa on liian vähän tai liian paljon) nousevat työelämässä arvoon. 27

28 Pystyvyyskokemus Korostuu nuotittomissa töissä Liittyy asenteeseen. Viime kädessä asenne ratkaisee. Ilman käsitystä omista kyvyistä ja halusta oppia, ei synny oppimista. 28

29 Ei mitä, vaan miten? Ulos luokkahuoneista Opettajakeskeisyydestä oppijakeskeiseksi Suorasta ohjauksesta vuorovaikutteiseksi Teoria käytäntö Kokonaisarvio jatkuva arviointi Kouluoppiminen elinikäinen oppiminen EDISTYKSELLISET OPETUS- JA OPPIMISMENETELMÄT VOIVAT OLLA YKSINKERTAISIA 29

30 Kunnollisissa puitteissa opettaja voi olla muutoksen primus motor Kulttuurin muutos on viimekädessä kiinni opettajista Rehtorit mahdollistaa Päättäjät ohjaa Opettaja on parhaimmillaan sparraaja. 30

31 Mistä yritysten tarvitsema osaaminen muodostuu? Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 31

32 Sitä opitaan, mitä arvioidaan Koulussa arvostetaan oikeassa olemista, vaikka virheistä oppii parhaiten. Koulussa kielletty on työelämässä vaadittu. Koe ja tentti, joka tehdään yksin ilman vuorovaikutusta muuhun maailmaan (l. lunttaamalla), määrittää osaamisen. Opetellaan kysymään, keskustelemaan, etsimään tietoa, sen sijaan, että päntätään ulkoa opettelemalla asioita, joita ei myöhemmin muisteta tai osata soveltaa, yhdistää tai hyödyntää. 32

33 Onko EK sitä mieltä, että yritykset menestyvät, kun ihmiset sekoilevat? EI. Luovuudella viitataan ennakkoluulottomaan ajatteluun ja ongelmien ratkaisukykyyn, kykyyn ajatella asioita eri näkökulmista sekä kykyyn nähdä asioille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Luovuus ei liity taideaineisiin tai luoviin aloihin. Luovuus voi olla myös omaperäisyyttä, erilaisuutta tai yllätyksellisyyttä. 33

34 TO DO

35 Suomalainen koulutus on hyvää ja sitä arvostetaan. Tasa-arvo ja vakaa koulutusjärjestelmä takaavat vahvan osaamisen. Heikot signaalit näyttävät kuitenkin merkkejä oppijoiden ja koulujen välisten erojen kasvusta. Laadusta huolehtiminen ei tarkoita sitä, että kaikki asiat tehdään kuin ennenkin. 35

36 Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. Kirsi Juva 36 Lähde: Trilling & Fadel (2009)

37 37

38 Asenteet työtä kohtaan Osaamisen jatkuva kehittäminen ja jalostaminen yhdessä Oppimistaidot Tiedon jakaminen Muutoksen hyväksyminen Rohkeus muuttaa vallitsevaa tilaa Itseohjautuvuus Sisäinen yrittäjyys Asiakaspalvelija Yritys ei ole mitään ilman vaativaa asiakasta Työn kehittäminen: Voisiko tämän tehdä paremmin? Työsuoritus: Miten viedään strategiaa eteenpäin omalla toiminnalla Tulevaisuusluotaimen 38 loppuraportti