Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus. Jaana Lehto Espoo

Transkriptio

1 Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus Jaana Lehto Espoo

2 Sisältö Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän rekrytointitarpeiden näkökulmasta Työelämän viestejä muuttuvista osaamistarpeista Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen 2

3 Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän rekrytointitarpeiden näkökulmasta

4 Väestön koulutustaso ikäryhmittäin Perusaste Ylioppilastutkinto Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus Ammatti- ja erikoisammattitutkinto Opistoaste Alempi korkeakouluaste ja ammatillinen korkea-aste Ylempi korkeakoulututkinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tutkijakoulutus Lähde: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010, JR / EL Innovaatioympäristö ja osaaminen, JR / EL

5 Rekrytoinnin koulutusrakenne EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Teollisuus Ammatillinen koulutus Rakentaminen Ammattikorkeakoulu Yliopisto Palvelut Akateeminen jatkotutkinto EK kaikki Ei yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

6 Rekrytointitarve ammatillisesta koulutuksesta EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, henkilöä Teollisuus Rakentaminen Palvelut Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu Yhteensä henkilöä

7 Ammatillisen koulutuksen koulutusalojen painotus EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2010, % Sosiaali ja terveys 8 % Muu 1 % Kiinteistöpalvelu ja turvallisuus 15 % Tekniikka 33 % Matkailu ja ravitsemis 14 % 7 Liiketalous ja kauppa 22 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010 Logistiikka 7 %

8 Rekrytointivaikeuksien määrä EK:n jäsenyrityksissä loka-marraskuussa 2010, henkilöä Teollisuus Rakentaminen Palvelut Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu Yhteensä henkilöä

9 Rekrytointivaikeuksien syyt sektoreittain EK:n jäsenyrityksistä 2010, % Teollisuus Avoimeen tehtävään ei hakijoita Rakentaminen Puutteet ammattitaidossa ja osaamisessa Puutteet työkokemuksessa Palvelut Henkilön ominaisuudet Koko EK Työpaikkaan liittyvät tekijät Muut syyt 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2010

10 Työelämän viestejä muuttuvista osaamistarpeista

11 Ammatillista osaamista arvostetaan Perusammattitaitoja tarvitaan aina Kansainvälistyminen heijastuu osaamistarpeisiin Kielivarannon monipuolistaminen Monimuotoisuuden kunnioittaminen Työn tekemisen muutos haastaa oppimiskulttuurin 11

12 Työntekijöiden, asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä* 2009, % Englanti Ruotsi Venäjä Saksa Espanja Viro Kiina Italia Ranska Työntekijät Asiantuntijat ja toimihenkilöt 83 % * Niiden yritysten osuus, jotka painottavat ko. kielitaitoa rekrytointikriteerinä Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu

13 Tulevaisuuden kasvavat kielitaitotarpeet EK:n jäsenyrityksissä 2009, % *) Venäjä 50 Portugali 36 Kiina 29 Espanja 24 Englanti 19 Ranska 16 Viro Saksa Italia 10 Ruotsi % *) Niiden yritysten osuus, jotka ennakoivat kielitaitotarpeen kasvavan tulevaisuudessa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu

14 Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat. Nuotiton ja verkostomainen työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa. 14 Kuva: Rami Niemi (EK, Oivallus, 2011)

15 Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa MONIOSAAJUUS SYNTYY RYHMISSÄ Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla Yhä harvempia töitä tehdään yksin 15

16 Luovuus yrittäjämäinen asenne Mahdollisuusajattelu Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin Vimmainen kokeileminen, testaaminen Yrittäjyyden ydin on siinä, että uskaltaa yrittää. 16 Kuva: Rami Niemi (EK, Oivallus, 2011)

17 Tiedot Taidot Koko totuus ei synny pelkästä tiedosta. Asenne, usko pystymiseen Viime kädessä nämä ratkaisevat menestyksen 17

18 Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa, kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. 19 Kuva: Rami Niemi (EK, Oivallus, 2011)

19 Koulutuksen avainkysymys: Mitä vai sittenkin miten? 20

20 Vaikka vaakaa kannattaa kallistaa oikealle, kysymys ei ole nollasummapelistä. 21 Lähde: Trilling & Fadel (2009)

21 Ammatillisen koulutuksen työelämälähtöinen kehittäminen

22 EK:n jäsenyritysten yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa vuonna 2008, % Opiskelijoita työssäoppimisjaksolla 24,4 Opettajavierailut Opiskelijavierailut 14,6 16,2 Opinnäytetyöt Opetus oppilaitoksessa Työpaikkaohjaajakoulutus 8,8 8,6 8,0 *) Kumppanuus Edustus yhteistyöryhmässä 4,1 3,8 Yhteiset projektit Osallistuminen liiketoiminnan kehittämiseen Opettajia työelämäjaksolla 1,8 1,7 1,5 *) Kummitoiminta, kumppanuussopimukset, stipendit, materiaali- ja laitehankinnat, muu taloudellinen tuki %-osuus yrityksistä 23

23 Työelämäyhteistyön näkökulman laajentaminen Ammatillisen koulutuksen aluekehitysroolin sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän vahvistamisen kautta Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön tiivistämisellä Oppilaitosten jalkautumisella yrityksiin työpaikkojen osaamistarpeiden tunnistaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen tukeminen Lisäämällä elinkeinoelämän edustusta paikallisessa päätöksenteossa, esim. koulutuksen järjestäjien hallituksessa 24

24 Jokaiselle nuorelle vähintään ammatilliset perusvalmiudet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta. Tarjotaan mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättävälle aloittaa opinnot lukiossa, ammatillisessa peruskoulutuksessa, oppisopimuksessa, valmentavassa koulutuksessa tai työpajassa. Luodaan yksilöllisiä, joustavia koulutuspolkuja ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamiseen, mm. lisäämällä yhteistyötä työpajojen ja ammatillisen peruskoulutuksen kesken. Lisätään työllistymisen painoarvoa ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusmittaristossa mukaan myös tutkinnon osat. Hyödynnetään nykyistä enemmän ammatillisen erityisopetuksen osaamista työvalmennuksessa. Kehitetään elinikäisen oppimisen ohjauspalveluja ja ohjaustehtävissä toimivien osaamista. 25

25 Lukiota ja ammatillista koulutusta tulee kehittää erillisinä koulutusmuotoina Ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana tulee olla työelämässä tarvittava osaaminen ja ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyön kokonaisvaltainen kehittäminen. Lukiota tulee kehittää korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena, mikä edellyttää lisääntyvää yhteistyötä korkea-asteen kanssa. Toisen asteen kehittämisessä ensisijaista on lukion ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen näiden koulutusmuotojen erilaisista lähtökohdista ja vasta toissijaisesti tarkastella rakenteita. Toisen asteen osalta koulutuksen rahoitus tulee maksaa myös jatkossa suoraan koulutuksen järjestäjälle. EK korostaa, että toisen asteen järjestäjäverkon tulee olla monipuolinen ja myös pitkälle erikoistuneiden järjestäjien toiminnan tulee olla turvattu. 26

26 Perustutkintouudistuksen mahdollisuudet käyttöön Uudet perustutkinnot työelämän tarpeiden lähtökohdista prosessiteollisuuden perustutkinto kaivosalan perustutkinto kiinteistöpalvelujen perustutkinto Paikallisesti varmistettava uudistuksen periaatteiden toteutuminen käytännössä uusien ja uudistettujen laaja-alaisten perustutkintojen toimeenpano opiskelijan todelliset valinnan mahdollisuudet, esim. tutkintoon osia muista tutkinnoista tai ammattitutkinnoista paikalliset tutkinnon osat yritysten tarpeista lähtien Koulutuksen ja työn vuorottelu edellyttää hyvää yhteistyötä eri järjestämismuotojen kesken. 27

27 Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen Tutkintojärjestelmän kokonaistarkastelu käyntiin TUTKEehdotusten pohjalta perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin tutkinnon osien merkitys korostuu Tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus yksilölliset koulutus- ja tutkintopolut Työnjohto-osaamisen tarve toimialakohtaiset ratkaisut työnjohto-osaamisen tarpeeseen vastaamisessa 28

28 Laatustrategian toimeenpano vauhtiin Kokonaistarkastelu tarpeen ammatillisen koulutuksen arvioinnin ja laadun kehittämisen kokonaisuudesta. laatustrategia koskee eri järjestämismuotoja toimenpiteiden priorisointia tarvitaan Koulutuksen järjestäjien laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuoliset auditoinnit käyttöön eri järjestämismuodoissa auditointimallin kehittäminen laatupalkintokilpailun ja KKA:n kokemusten pohjalta Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämistä tulee jatkaa 29

29 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusta kehitettävä kokonaisuutena Rahoitusjärjestelmää kehitettävä kokonaisuutena ottaen huomioon eri järjestämismuotojen erityispiirteet. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea yksilöllisiä koulutus- ja tutkintopolkuja mahdollistaa tutkinnon osien suorittaminen ja kannustaa koko tutkinnon suorittamisen ohella myös siihen, että tutkinnon voi suorittaa osissa tai tutkinnosta voi suorittaa osia Perus- ja lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen kehittämistä tarvetta jatkaa. 30

30 Koulutus ja työelämä tiiviiseen vuoropuheluun Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen pk-yritysten näkökulmasta yhteistyötä eri koulutusasteiden ja muotojen kesken tiivistettävä opettajan rooli keskeinen työpaikalla tapahtuvassa oppimisen laadun varmistuksessa ja ohjauksessa työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen eri koulutusasteiden yhteistyössä useamman työantajan yhteistyönä toteutettavan oppisopimuskoulutuksen mahdollistaminen Opettajien työelämäjaksot säännöllisesti. työelämäjaksojen tuottaman laadullisen ennakointitiedon hyödyntäminen Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa Elinkeino- ja työelämän alueellista tarpeista lähtien koulutuksen aluekehitysstrategia eri koulutusasteiden ja toimijoiden yhteistyössä elinikäisen oppimisen ohjaus- ja neuvontapalvelut 31