POHJOIS-SUOMEN ARKEEISET ALUEET II

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Kallioperä ja raaka-aineet toimiala M10.4/2005/1 Heikki Juopperi HANKE POHJOIS-SUOMEN ARKEEISET ALUEET II LOPPURAPORTTI

2 ii M10.4/2005/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Heikki Juopperi Raportin laji Hankeraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Hanke Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II. Loppuraportti Tiivistelmä Raportti sisältää tiiviin kuvauksen vuosina toimineen hankkeen Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II ( ) taustasta, tavoitteista, organisaatiosta, kustannuksista, toiminnasta ja sen tuottamista aineistoista sekä tuloksista. Saatujen kokemusten perusteella on lopuksi esitetty arviointia hankkeesta sekä yleensä hanketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pudasjärvi, Oijärvi, Itä-Lappi, arkeeiset alueet, kallioperätutkimukset, malmipotentiaalisuustutkimukset Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Karttalehdet 3511, 3512, 3513, 3514, 3521, 3522, 3523, 3524, 3733 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M10.4/2005/1 Kokonaissivumäärä 16 s liites. Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen

3 iii GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND M10.4/2005/1 DOCUMENTATION PAGE Date Authors Type of report Heikki Juopperi Report of the project Title of report Commissioned by Project Archaean terranes in northern Finland II. Final report Geological Survey of Finland Abstract This report is a short representation about the project operated in years Background, aim, goal, organisation, charges, activities and results of the project have been described. Some notices about the project working have been pointed out in the end of the report. Keywords Pudasjärvi, Oijärvi, Eastern Lapland, Archaean, geological investigations, ore potential investigations Geographical area Finland, Lappi Province, Oulu Province Map sheet 3511, 3512, 3513, 3514, 3521, 3522, 3523, 3524, 3733 Other information Report serial Archive code M10.4/2005/1 Pages 16 p + 16 apps Language Finnish Price Confidentiality Public

4 iv M10.4/2005/1 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKKEEN TAUSTA HANKKEEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSALUEET HANKKEEN ORGANISAATIO HANKKEEN KUSTANNUKSET HANKKEEN TUTKIMUKSET JA TUOTETUT AINEISTOT Yleistä Pudasjärven kompleksi Itä-Lappi HANKKEEN TULOKSET ARVIOINTI KIRJALLISUUSVIITTEET LIITTEET... 9

5 1 M10.4/2005/1 1 HANKKEEN TAUSTA Maapallon arkeeinen kallioperä on yleensä potentiaalista useiden jalo- ja perusmetallien suhteen. Tätä taustaa vasten Pohjois-Suomen laajat ja heikosti tunnetut arkeeiset alueet tarjoavat mahdollisuuden löytää uusia malmivaroja metalliteollisuudelle. Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimistossa arkeeisten alueiden tehostettu tutkimus aloitettiin v. 1992, jolloin asetettiin 2-vuotinen hanke Arkeeinen kallioperä Itä-Lapissa (13102). Sen päätyttyä asetettiin v vuotinen jatkohanke Itä-Lapin arkeeiset liuskejaksot ja niiden malmipotentiaali (13112). Pudasjärven arkeeista kompleksia on pitkään pidetty malminetsinnällisesti mielenkiinnottomana arkeeisena granitoidialueena. Syynä tähän ovat olleet alueen heikot paljastumaolosuhteet, geofysikaalisen matalalentoaineiston puuttuminen sekä lupaavien malmiviitteiden vähäisyys luvun alussa päättyneen 1: mittakaavaisen kallioperäkartoituksen (Enkovaara-Härme-Väyrynen 1952, 1953) jälkeen Outokumpu Oy on tehnyt malmitutkimuksia alueen pohjoisosassa 1960-luvun lopulla sekä uudelleen 1980-luvun lopulla pohjoisosan geofysikaalisen matalalentoaineiston valmistuttua. Alkusysäyksen uusille tutkimuksille antoivat Geologian tutkimuskeskuksen alueella 1990-luvun alkupuolella tekemät ja Lapin lääninhallituksen osittain rahoittamat aerogeofysikaaliset matalalentomittaukset, joilla etsittiin kallioperältään sopivaa aluetta lineaarisen hiukkaskiihdyttimen sijoituspaikaksi. Vuonna 1994 julkistettiin kyseinen geofysikaalinen matalalentoaineisto ja samaan aikaan valmistuivat alueellisen moreeninäytteenoton analyysitulokset. Matalalentoaineiston perusteella oli ilmeistä, että alueella on melko laaja-alainen liuskejakso, johon liittyy johdevyöhykkeitä ja magneettisia anomalioita. Kun samanaikaisesti todettiin moreenissa esiintyvän viitteitä kullasta, sinkistä, lyijystä, kuparista ja nikkelistä, Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimisto käynnisti vuonna 1995 alustavat tutkimukset Oijärven liuskejaksoksi nimetyllä alueella. Tutkimuksia varten perustettiin Värimetallien etsintä ja arviointi Pohjois-Suomessa - hankkeeseen (13201) osahanke Oijärven liuskejakson malmipotentiaali (132011). Tutkimuksiin sisältyi geofysikaalisia maastomittauksia, kallioperäkartoitusta, tutkimusojia, POKA-kairausta sekä moreenin geokemiallisia tutkimuksia. Tässä vaiheessa tavattiin ensimmäiset viitteet alueen kultapotentiaalisuudesta. Vuoden 1995 lopulla Pohjois-Suomen aluetoimisto päätti keskittää arkeeisten alueiden geologiset ja malmipotentiaaliset tutkimukset v aloittavalle 4-vuotiselle Kartoitus ja Raaka-aine toimialojen yhteishankkeelle Pohjois-Suomen arkeeiset liuskejaksot ja niiden malmipotentiaali (13112). Vuoden 1998 organisaatiouudistuksen yhteydessä hanke siirtyi uuden Kallioperä ja raaka-aineet toimialan alaisuuteen ja sai nimekseen Pohjois-Suomen arkeeiset alueet ( ). Hankkeen päätyttyä vuonna 1999 sen toimintaa on vuosina jatkanut hanke Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II ( ). 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSALUEET Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kallioperän raaka-aineiden hyödyntämiseen tähtäävien investointien edistäminen Pohjois-Suomessa. Hankkeen päämääränä on ollut tutkimalla arkeeisen kallioperän rakennetta, kehitystä ja malminmuodostusta paikantaa

6 2 M10.4/2005/1 malmipotentiaalisia vyöhykkeitä ja uusia malmiaiheita sekä edistää Suomen kallioperän rakenteen, kehityksen ja malminmuodostuksen tutkimuksia. Hankkeen konkreettisiksi tulostavoitteiksi asetettiin raportit, julkaisut ja geologiset kartat. Hankkeen tutkimukset ovat olleet suora jatke hankkeessa "Pohjois-Suomen arkeeiset alueet I" tehdyille tutkimuksille ja ne ovat kohdistuneet suunnitelman mukaisesti Pudasjärven ja Itä-Lapin arkeeisille komplekseille (kuva 1). Tutkimusten painopiste asetettiin Pudasjärven kompleksilla sijaitsevalle Oijärven vihreäkivivyöhykkeelle ja sen oletetuille jatkeille, minkä lisäksi suunnitelmaan kuului Itä-Lapissa Tuntsan metasedimenttivyöhykkeellä sijaitsevan Patonenäkkeenselän jatkotutkimukset ja valtausraportti. Hankkeen tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä tutkimuskohteet kuvissa 2 ja 6. 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hankkeen asettaja: Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen yksikkö. Hankkeen johtoryhmä: : Erkki Vanhanen Mikko Honkamo Heikki Juopperi Hankepäällikkö: Heikki Juopperi ( ) Hankeryhmä: geologi Antero Karvinen geologi Seppo Rossi (hankepäällikkö ) geofyysikko Teuvo Pernu tutkimusavustaja Mikko Kvist ( ) geofyysikko Heikki Salmirinne geofyysikko Pertti Turunen geologi Vesa Nykänen tutkimusavustaja Pertti Telkkälä tutkimusavustaja Pauli Vuojärvi (2000) tutkimusavustaja Martti Melamies ( ) tutkimusavustaja Ilkka Keskitalo (2002) Kausiapulaiset: Katja Lalli ( ) Juha Nykänen (2000) Markus Sirviö (2003) Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut geologi Heikki Juopperi, joka yhdessä geologien Antero Karvisen ja Seppo Rossin kanssa on vastannut myös hankkeen geologisista ja malmipotentiaalisista tutkimuksista. Juopperi siirtyi väliaikaisesti hoitamaan toimialapäällikön tehtäviä ja Rossi toimi hankepäällikkönä hankkeen loppuajan. Geofyysikko Teuvo Pernu on osallistunut geofysikaalisten mittausten suunnitteluun ja vastannut niiden tulkinnasta. Tutkimusavustaja Mikko Kvist osallistui Pudasjärven kompleksin tutkimuksiin vuosina , kunnes vakava sairaus keskeytti hänen pitkän ja ansiokkaan työuransa.

7 3 M10.4/2005/1 Varsinaisen hankeryhmän lisäksi useat henkilöt ovat olleet mukana hankkeen työskentelyssä. Geofyysikko Heikki Salmirinne on osallistunut mittaustulosten käsittelyyn. Geofyysikko Pertti Turunen on vastannut reikäluotauksista. Geologi Vesa Nykänen on avustanut GIS-menetelmien käytössä. Tutkimusavustaja Pauli Vuojärvi osallistui Itä-Lapissa Patonenäkkeenselän kairausten valvontaan vuonna Tutkimusavustaja Martti Melamies on osallistunut Kupsusselän ja Orastinvaaran kairausten valvontaan vuosina Tutkimusavustaja Ilkka Keskitalo osallistui Pudasjärven kompleksin kallioperäkartoitukseen vuonna Tutkimusavustaja Pertti Telkkälä on huolehtinut aineistojen siirrosta tietokantaan. Kausiapulaiset ovat suorittaneet kallioperäkartoitusta Pudasjärven kompleksilla. Kausiapulaisista Katja Lalli teki Pudasjärven granuliittivyöhykkeeltä pro gradu tutkielmansa, jonka ohjaajina olivat Pekka Tuisku Oulun yliopiston geotieteiden laitokselta ja Heikki Juopperi GTK:sta. 4 HANKKEEN KUSTANNUKSET GTK:ssa ei ole käytössä hanketason seurantaa kokonaiskustannusten osalta, minkä vuoksi todellisten kustannusten selvittäminen on osoittanut melko hankalaksi tehtäväksi eikä lopputulos ole kaikilta osin täysin luotettava. Käytettävissä olleisiin tietoihin perustuvat hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset henkilötyövuosina ja euroina on esitetty liitteessä 1.1. Liitteessä 1.2 on esitetty määrällinen resurssivertailu suunnitelluista ja toteutuneista kairausmetreistä, geofysikaalisista mittauspisteistä sekä arvioiduista ja tilatuista ohuthieiden ja analyysien kappalemääristä. Toteutuneet henkilöresurssit ovat olleet selvästi suunniteltuja pienemmät erityisesti tutkimusavustajien osalta. Siitä huolimatta toteutuneet tehollisen työajan palkat ja välilliset kustannukset ovat hieman suunniteltuja suuremmat, mikä johtunee suunnitelmissa käytettävistä laskuperusteista. Ostopalveluna tehtyjen syväkairausten osalta toteuma on euromääräisenä jäänyt selvästi suunniteltua pienemmäksi (liite 1.1). Tämä aiheutuu lähinnä kahdesta syystä. Syväkairausten metrihinta on koko hankkeen toiminta-ajan ollut selvästi alempi kuin suunnittelun pohjana käytetty hinta. Toisena syynä ovat kesken vuotta tapahtuneet suunnitelman muutokset vuosina 2001 ja Vuonna 2000 syväkairausta tehtiin metrimääräisesti suunniteltua enemmän ja reikäluotaukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti (liite 1.2), mutta siitä huolimatta rahalliset kustannukset jäivät selvästi alle myönnettyjen resurssien (liite 1.1). Vuonna 2001 Oijärvi-E alueelle suunniteltuja kairauksia ei voitu toteuttaa malmiyhtiön alueelle tekemän valtausvarauksen vuoksi, joten osa myönnetystä kairausresurssista siirrettiin toiselle kohteelle, mutta silti kairausten määrä jäi noin 1050 m suunniteltua pienemmäksi (liite 1.2). Reikäluotauksista toteutui vain kymmenesosa suunnitellusta (liite 1.2). Vuonna 2002 syväkairausta oli hieman suunniteltua enemmän, mutta suunniteltuja reikäluotauksia ei tehty lainkaan (liite 1.2). Vuonna 2003 jouduttiin myönnetyistä kairausresursseista osa siirtämään kausiapulaisten palkkaamiseen, minkä vuoksi Orastinvaaran jatkokairaukset jouduttiin siirtämään seuraavalle hankkeelle ja kairauksen metrimäärä jäi noin 1350 m suunniteltua pienemmäksi (liite 1.2). Teknisten palvelun osalta rahallinen vertailu liitteessä 1.1 ei ole täysin luotettava, sillä todellisten kustannusten saaminen kirjanpidosta on osoittautunut vaikeaksi. Saatujen

8 4 M10.4/2005/1 tietojen perusteella hanke on pysynyt suunniteltujen resurssien puitteissa lukuun ottamatta vuotta Tämä ylitys aiheutuu osan vuoden 2002 POKA näytteenoton siirtymisestä vuodelle 2003 (liite 1.2). Liite 1.2 antaa luotettavan kuvan suunniteltujen POKA näytteenoton, geofysikaalisten mittausten ja ohuthiemäärien toteutumisesta. Laboratoriopalveluiden osalta vertailu suunniteltujen ja toteutuneiden kustannusten välillä on luotettava laboratoriolta saatujen kustannusraporttien ansiosta. Vuositasolla suunniteltujen ja toteutuneiden kustannusten välillä on vaihtelua (liite 1.1), mikä osittain johtuu vaikeudesta arvioida todellisuudessa tarvittavia analyysimääriä ja osaksi analyysien tilaus- ja toimitusajoista. Suunnitelmissa kaikki analyysit lasketaan kyseisen vuoden kustannuksiin kuten liitteessä 1.2, mutta käytännössä ainakin osa tilatuista analyyseista saattaa valmistua vasta seuraavana vuonna, jolloin ne lasketaan sen vuoden toteutuneisiin kustannuksiin. Kokonaisuutena hanke on laboratoriopalveluiden osalta pysynyt suunniteltujen resurssien puitteissa. Matkojen suhteen hanke on toiminut saamiensa resurssien puitteissa lukuun ottamatta vuotta 2000, jolloin ne selvästi ylittyivät. Sen vuoden hankkeelle myönnetty määräraha oli hyväksyttyihin maastotyösuunnitelmiin nähden alunperin selvästi epärealistinen. Vuosi 2001 sujui matkojen osalta täysin suunnitelman mukaisesti, mutta vuosina 2002 ja 2003 resursseja jäi runsaasti käyttämättä. Vuoden 2002 osalta tämä selittyy toteutumattomilla henkilöresursseilla (liite 1.1) ja vuoden 2003 osalta Orastinvaaran kairauksen siirrtymisellä. Muut menot ovat pysyneet suunnitelmien puitteissa lukuun ottamatta vuonna 2001 tapahtunutta selvää ylitystä (liite 1.1). Tähän olivat syynä Oijärven Au-esiintymien tarjouskilpailuvaiheessa tehtyjen uusien valtausten valtausmaksut, joita ei osattu ottaa huomioon suunnitteluvaiheessa. Täysin luotettavia liitteessä 1.1 esitetyt tiedot hankkeen todellisista kustannuksista eivät kaikilta osiltaan ole, mutta niiden perusteella voi arvioida tämän hankkeen kustannusten olleen vuositasolla noin sekä koko hankkeen ajalta noin HANKKEEN TUTKIMUKSET JA TUOTETUT AINEISTOT 5.1 Yleistä Hankkeen suunnitteluvaiheessa käytettiin hyväksi aikaisempia tutkimuksia ja geofysikaalisia matalalentoaineistoja, joiden perusteella valittiin tarkemmat tutkimuskohteet. Toimintaperiaatteena on ollut tehokkaan näytteenoton ja analysoinnin avulla kerätä riittävästi aineistoja ja tietoa hankkeen tavoitteiden saavuttamiksi. Tarvittavien aineistojen ja tietojen hankinnassa on käytetty perinteisiä menetelmiä: kallioperäkartoitus, geofysikaaliset mittaukset, syväkairaus, POKA -näytteenotto kemialliset analyysit ja ohuthieet. Kallioperäkartoitusta ja geofysikaalisia maastomittauksia on tehty ainoastaan Pudasjärven kompleksilla. GTK:n Geopalvelukeskus (GPK) on toteuttanut valtaosan geofysikaalisista maastomittauksista. Ostopalveluna on Suomen Malmi Oy (SMOY) tehnyt osan vuoden 2001 mittauksista. Urakoitsijoiden (Geopale Oy, KATI Oy, SMOY) ostopalveluina suorittamaa syväkairausta on tehty sekä Pudasjärven

9 5 M10.4/2005/1 kompleksilla että Itä-Lapissa. Reikäluotaukset on tilattu urakoitsijoilta (Astrock Oy, SMOY). Pudasjärven kompleksilla suoritettu POKA -näytteenotto on tilattu sisäisenä palveluna GPK:lta. Kemialliset analyysit on tehty GPK:n geolaboratoriossa ja ohuthieet GPK:n hielaboratoriossa. Yhteenveto geofysikaalisista maastomittauksista on esitetty liitteessä 2.1 ja reikäluotauksista liitteessä 2.2 sekä yhteenveto kallioperäkartoituksesta, syväkairauksista, POKA -näytteenotosta, kemiallisista analyyseista ja ohuthieistä liitteessä 3. Yksityiskohtaisemmat tiedot kallioperäkartoituksesta on esitetty liitteessä 4 sekä kohteelliset tiedot syväkairauksista ja POKA näytteenotosta liitteissä Kairasydännäytteitä säilytetään toistaiseksi GTK:n kairasydänvarastolla Rovaniemellä ja kartoitusnäytteitä GTK:n toimitalon kivivarastossa. Kiillotetut ohuthieet ovat hankkeen tutkijoiden huoneissa. Kallioperähavainnot, kairasydänraportit ja kemialliset analyysit on tallennettu KALPEA- ja KAIRA-tietokantoihin. Hankkeen tutkimuksissa saadut geofysikaaliset mittaustulokset on tallennettu tiedostoiksi GEOSOFT xyzformaatissa. 5.2 Pudasjärven kompleksi Hankeen pääkohteena olleella Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä maastotutkimukset painottuivat vuonna 2000 Oijärven ympäristöön. Välikankaan tutkimuskohteen NW - päässä (kuva 2) jatkettiin edellisen hankkeen ( ) loppuvaiheessa vuonna 1999 löydetyn Kylmäkankaan Au -mineralisaation tutkimuksia geofysikaalisilla mittauksilla (kuva 3, liite 2.1) ja syväkairauksella (kuva 5, liite 5.1). Vihreäkivivyöhykkeen läntisessä haarassa tutkimuskohteella Oijärvi-W (kuva 2) tehtiin Veskanmaalla alkuvuodesta geofysikaalisia mittauksia (kuva 3, liite 2.1) ja syväkairausta (kuva 5, liite 5.2). Oijärvi -E-alueella (kuva 2) tehtiin Pentinkankaalla geofysikaalisia mittauksia (kuva 3, liite 2.1) seuraavaksi vuodeksi suunnitteilla olleita kairauksia varten. Kesällä tehtiin kallioperäkartoitusta pääasiassa Siuruan alueella karttalehdillä 3514 ja 3523, mutta myös hieman pohjoisempana karttalehtien 3523 ja 3524 rajalla (kuva 4, liite 4) Loppuvuodesta valmistui Välikankaan ja Kylmäkankaan valtausraportti (Rossi, S., 2000; ks. liite 6) sekä Maurun valtausraportti vihreäkivivyöhykkeen pohjoisosassa (kuva 2) vuosina tehdyistä tutkimuksista (Karvinen & Juopperi 2000; ks. liite 6). Vuoden 1999 lopussa oli tehty päätös yhteisen myyntiraportin laatimisesta kaikista Karahkan hiertovyöhykkeeseen liittyvistä Au- mineralisaatioista. Tähän raporttiin päätettiin liittää aineistot kaikilta valtausalueilta ja jättää suunnitelmissa olleet erilliset raportit Konivesakoista ja Oijärvi-W:n alueelta tekemättä. Myyntiraporttia valmistettiin vuoden 2000 aikana ja paperiversio valmistui syksyllä, mutta raporttia muokattiin vielä sen jälkeen ja lopullinen versio ilmestyi GTK:n nettisivuilla tarjouskilpailuprosessin käynnistyessä vuonna Vuoden 2001 alkupuoliskoa hallitsivat Oijärven Au-esiintymien myyntiin liittyvät lukuisat tehtävät, joita jatkui vielä syksylläkin tarjouskilpailun ratkeamisen jälkeen.. Vuonna 2001 maastotutkimusten painopistettä siirrettiin suunnitelman mukaan Oijärven ympäristöstä vihreäkivivyöhykkeen oletetuille jatkeille etelään Siuruaan ja Yli-Iihin (kuva 2). Oijärven ympäristössä oli kuitenkin tarkoitus vielä kairata Oijärvi-E tutkimuskohteella, mutta malmiyhtiön alueelle tekemän valtausvarauksen vuoksi suunniteltua kairausohjelmaa ei voitu toteuttaa. Vuoden aikana tehtiin geofysikaalisia mittauksia Siuruan alueella Siuruan, Ruonalammen ja Vengasvaaran kohteissa sekä Yli- Iin alueella Kupsussuon (Kopsusuon), Pahkalan ja Sarvisuon kohteissa, joiden lisäksi

10 6 M10.4/2005/1 tehtiin Vaaraojan tunnusteluprofiili Oijärven ja Yli-Iin välille (kuva 3, liite 2.1). Syväkairausta tehtiin Siuruan alueella Palomaan, Sorsa-ahon ja Sorsasuon kohteilla (kuva 5, liitteet 5.3 ja 5.4). Kallioperäkartoitus painottui Siuruan ja Yli-Iin alueille karttalehdille 3514, 3512 ja 3511, minkä lisäksi havaintoja tehtiin karttalehdillä 3422, 3513 ja 3522 (kuva 4, liite 4). Hanke teki yhteistyötä Tapani Mutasen johtaman hankkeen Magmatismi ja malminmuodostus kanssa hoitamalla suurelta osin valvonnan ja raportoinnin Mutasen hankkeen Siuruan alueen itäpuolella Soidinmaassa tekemässä POKA näytteenotossa (kuva 5, liite 5.8). Liitteessä 3 Soidinmaan POKA näytteenotto on merkitty kursiivilla, eikä sitä ole laskettu POKA- näytteenoton kokonaismäärään, mutta siitä teetetyt analyysit ja hieet ovat tälle hankkeelle kuuluvia kustannuksia. Siuruan alueen tutkimukset osoittivat, ettei alueella esiinny ainakaan laajamittaista Oijärven vihreäkivivyöhykkeen jatketta, mutta alueen olevan muuten sekä geologisesti että malmipotentiaalisesti mielenkiintoinen. Siuruan tutkimusaluealue kuuluu osana pitkään pohjois-etelä suuntaiseen painovoimavyöhykkeeseen, joka sijaitsee todennäköisesti kahden eri-ikäisen arkeeisen lohkon välissä. Alueen kallioperä koostuu tämän hetkisten tietojen perusteella kiillegneissiä ja amfiboliittia jäänteinä sisältävistä granodioriittisista ja tonaliittisista gneisseistä sekä näitä nuoremmista happamista ja emäksisistä intrusiivikivistä. Sorsasuolla geofysikaaliset mittaukset toivat esiin mielenkiintoisen painovoima-anomaliaan liittyvän johdevyöhykkeen, jonka aiheuttajaksi kohteella tehdyissä syväkairauksissa osoittautui voimakkaasti muuttuneessa emäksisessä kivessä oleva kuparikiisu-magneettikiisu mineralisaatio. Vuonna 2002 jatkettiin geofysikaalisia mittauksia Siuruan alueella Sorsasuolla, Vengasvaarassa ja Hoikkasuolla sekä Yli-Iin alueelta Siuruan alueen itäpuolelle ulottuvalla pitkällä Maalismaan-Kollajan profiililla (kuva 3, liite 2.1). Kallioperäkartoitusta jatkettiin Yli-Iin ja Siuruan alueilla karttalehdillä 3511, 3512 ja 3513 sekä tehtiin täydentäviä havaintoja karttalehdillä 2534, 3514 ja 3521 (kuva 4, liite 4). Yli-Iin alueella tehtiin Kupsusselässä syväkairausta kahdella profiililla (kuva 5, liite 5.5) ja Sorsasuon kuparimineralisaation tutkimuksia täydennettiin neljällä syväkairausreiällä (kuva 5, liite 5.4). Kupsusselän kairauksissa tavattiin hydrotermisesti muuttuneita ja anomaalisesti kultaa sisältäviä vyöhykkeitä sekä vihreäkivivyöhykkeen sisällä että granitoidin kontaktissa. Kupsusselässä paikannettiin myös massiivinen magneettikiisuesiintymä. Vengasvaaran POKA-näytteenotto (kuva 5, liite 5.7) aloitettiin marraskuussa, mutta suunnitellusta 1000 m ohjelmasta siirtyi yli puolet vuodelle Vuoden aikana valmistui vuosina toimineen Pohjois-Suomen arkeeiset alueet hankkeen loppuraportti (Juopperi 2002, ks. liite 6) sekä Katja Lallin pro gradu työ Pudasjärven granuliittivyöhykkeeltä (Lalli 2002, ks. liite 6). Vuonna 2003 tehtiin geofysikaalisia mittauksia Siuruan painovoimavyöhykkeen eteläisillä jatkeilla Panumajärven, Juopulinjärven, Ruunarämeen ja Pehkeensuon profiileilla (kuva 3, liite 2.1). Kallioperäkartoitusta jatkettiin karttalehdillä 3512 ja 3514, minkä lisäksi tehtiin muutamia havaintoja myös karttalehdillä 2534 ja 3511 (kuva 4, liite 4). Yli-Iin alueella Orastinvaaran syväkairausten ensimmäinen vaihe (kuva 5, liite 5.6) toteutui alkuvuodesta suunnitelman mukaisesti. Sen sijaan loppuvuodelle suunniteltua toista vaihetta ei voitu toteuttaa, sillä kairauksiin varattu määräraha luovutettiin kausiapulaisten palkkaukseen. Siuruan alueen tutkimuksia jatkettiin POKA -näytteenotolla edellisenä vuonna kesken jääneellä Vengasvaaran profiililla sekä uusilla Hoikkasuon ja Siliäkankaan profiileilla (kuva 5, liite 5.7). Vengasvaaran ja Hoikkasuon profiileilla tavattiin mielenkiintoinen gabrointruusio, joka saattaa liittyä 2,44 Ga ikäisiin kerrosintruusioihin. Ikämääritykseen lähetettiin vuoden aikana 7 näytettä, joista tulos on saatu yhdestä.

11 7 M10.4/2005/1 5.3 Itä-Lappi Edellisen hankkeen, Pohjois-Suomen arkeeiset alueet, aikana oli jo havaittu, etteivät hankkeen resurssit riittäisi kahden kaukana toisistaan sijaitsevan suuren tutkimusalueen laajamittaisiin tutkimuksiin ilman, että pääkohteena olleen Oijärven vihreäkivivyöhykkeen tutkimukset kärsisivät. Sen vuoksi Itä-Lappiin suunnitelluista kohteellisista tutkimuksista oli päätetty luopua lukuun ottamatta Patonenäkkeenselkää, missä oli selviä viitteitä alueen kultapotentiaalisuudesta. Patonenäkkeenselän tutkimuksia jatkettiin tässä hankkeessa vuonna 2000 syväkairauksilla (kuva 6, liite 5.9). Au-pitoisuudet jäivät kuitenkin niin heikoiksi, että tutkimukset päätettiin lopettaa. Oijärven Au-esiintymien myyntiprosessin aiheuttamien töiden vähitellen helpottaessa laadittiin Patonenäkkeenselän valtausraportti vuonna 2002 (Juopperi & Karvinen 2002, ks. liite 6). Itä-Lapin arkeeisen alueen ikämäärityksiä käsittelevää julkaisua viimeisteltiin ja korjailtiin ulkopuolisen tarkastajan kommenttien perusteella vuonna Julkaisu tuli painosta vuonna 2001 (Juopperi & Vaasjoki 2001, ks. liite 6). 6 HANKKEEN TULOKSET Hanke on tuottanut konkreettisina tuloksina yhden julkaisun, neljä arkistoraporttia, yhden myyntiraportin ja yhden opinnäytteen (liite 6). Hankkeen merkittävin saavutus oli Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä sijaitsevalta Au-potentiaaliselta Karahkan hiertovyöhykkeeltä vuodesta 1996 lähtien kerätyn tiedon ja aineiston kokoaminen myyntiraportiksi. Tavoitteena olleet päivitettävät numeeriset geologiset kartat Pudasjärven kompleksilta ja Itä-Lapista eivät ole toteutuneet kuten ei myöskään Pudasjärven kompleksia käsittelevän raportin tai julkaisun käsikirjoitus. Hankkeen päämääräksi asetetut malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja uusien malmiaiheiden paikantaminen sekä Suomen kallioperän rakenteen, kehityksen ja malminmuodostuksen tutkimusten edistäminen ovat toteutuneet. Kuvassa 7 on esitetty tällä hetkellä Pudasjärven kompleksilta tunnetut malmipotentiaaliset vyöhykkeet Tutkimukset ovat osoittaneet Oijärven liuskejakson olevan tyypillinen myöhäisarkeeinen vihreäkivivyöhyke, jolta on paikannettu kullan suhteen potentiaalinen hydrotermisesti muuttuneita kiviä sisältävä hiertovyöhyke sekä Karahkan, Kompsan ja Kylmäkankaan Au-mineralisaatiot. Vihreäkivivyöhykkeen eteläosasta Yli-Iin alueelta on myös tavattu hiertyneitä anomaalisesti kultaa sisältäviä vyöhykkeitä. Vyöhykkeen pohjoisosassa Maurussa esiintyy massiivisia sulfidimalmeja. Siuruan alueelta on paikannettu muuttuneeseen emäksiseen kiveen liittyvä kuparikoboltti mineralisaatio. Itä-Lapissa Patonenäkkeenselässä paikannettu Aumineralisaatio antaa uutta tietoa Itä-Lapin Au-potentiaalisuudesta. Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kallioperän raaka-aineiden hyödyntämiseen tähtäävien investointien edistäminen Pohjois-Suomessa. Sen toteutumista on vaikea arvioida lyhyellä aikavälillä, mutta joka tapauksessa Oijärven kultaesiintymistä järjestetyn kansainvälisen tarjouskilpailun yhteistarjouksellaan voittaneet ruotsalainen

12 8 M10.4/2005/1 Riddarhyddan Resources AB ja australialainen Troy Resources NL ovat suorittaneet alueella jatkotutkimuksia. 7 ARVIOINTI Hankepäällikön näkökulmasta hanke on toiminnallisesti onnistunut suhteellisen hyvin lukuun ottamatta hankkeesta riippumattomista syistä toteutumatta jääneitä Oijärvi-E:n ja Orastinvaaran toisen vaiheen syväkairauksia. Tulostavoitteet eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla, mutta kokonaisuutena saavutetut tulokset ovat tyydyttäviä ja osittain jopa hyviä. Ohjelmajohtajien, tutkimusjohtajan, aluejohtajan sekä Kallioperä ja raaka-aineet -toimialan toimialapäälliköiden muodostama arviontiryhmä suoritti hankearvioinnin Oijärven myyntiraportti, siihen liittyvät aineistot, tarjouskilpailun aikaiset esittelyt ja tarjouskilpailun jälkihoito vaativat vuosina 2000 ja 2001 runsaasti sekä hankepäällikön että muun hankehenkilöstön resursseja. Samaan aikaan hankkeen maastotutkimukset vietiin kuitenkin läpi lähes suunnitelmien mukaisesti. Tämän jälkeen tulostavoitteiksi asetetut Pudasjärven ja Itä-Lapin geologiset kartat sekä Pudasjärven kompleksia käsittelevä raportti/julkaisu olivat selvästi epärealistisia, mitä ne todennäköisesti olivat jo alunperinkin. Aikaisemmista kokemuksista huolimatta pitkän tähtäimen realististen tulostavoitteiden asettaminen käytettävissä oleviin resursseihin nähden näyttää edelleen olevan vaikeaa. Hankepäällikön siirtyminen hoitamaan toimialapäällikön tehtäviä siirsi tekeillä olleet hankkeen loppuraportin ja Sorsasuon valtausraportin uudelle tämän hankkeen työtä jatkamaan perustetulle hankkeelle. Oijärven myyntiraporttiin kuuluneiden aineistojen kokoamiseen liittyneistä vaikeuksista saatujen kokemusten jälkeen hankkeessa kehitettiin kumulatiivinen seurantajärjestelmä, jonka avulla seurataan toimintoja ja niiden tuottamia aineistoja sekä varmistetaan aineistojen siirtyminen tietokantoihin. Seurantajärjestelmä helpottaa ja nopeuttaa määräaikaisraporttien, valtausraporttien ja hankkeen loppuraportin laadintaa. Tämän raportin liitteet on joko muotoiltu tai otettu suoraan seurantajärjestelmän taulukoista. Hankkeen johtoryhmän rooli on jäänyt nimelliseksi, sillä johtoryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan. Asiat on hoidettu linjaorganisaatiossa akselilla hankepäällikkötoimialapäällikkö-tulosyksikön johtaja. Jatkossa johtoryhmän toimintaa tulee terävöittää, mikäli yhden tulosyksikön sisällä toimivalle omarahoitteiselle hankkeelle tarvitaan erillinen johtoryhmä kuten hankekäsikirja edellyttää. Tässä hankkeessa varsinaisia hankekokouksia on pidetty ainoastaan hankkeen suunnitteluvaiheissa. Asioiden käsittely ja tiedon kulku on hoidettu työn ohessa ilman virallisia kokouksia. Viime aikoina on monella taholla kuitenkin voimakkaasti painotettu hankekokousten merkitystä, joten tulevissa hankkeissa kokouskäytäntöä on syytä kehittää, mutta samalla on huolehdittava, ettei niistä tule itsetarkoitus. Hankkeen suunnitteluvaiheessa laaditaan hankkeelle resurssisuunnitelma, jota vuosittain tarkennetaan. Tämän seuraaminen on tällä hetkellä lähes mahdotonta, koska GTK:lla ei ole hanketason kustannusseurantaa. Kustannuksilla on kuitenkin olennainen osa hankkeen toiminnassa sekä toiminnan ja tulosten arvioinnissa, minkä vuoksi niiden tulisi myös näkyä hankkeen raportoinnissa kuten hankekäsikirjassa edellytetäänkin.

13 9 M10.4/2005/1 8 KIRJALLISUUSVIITTEET Enkovaara, A., Härme, M. ja Väyrynen, H., Kivilajikartta, lehdet C5-B5, Oulu- Tornio. Suomen geologinen yleiskartta 1: Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki. Enkovaara, A., Härme, M. ja Väyrynen, H., Kivilajikartan selitys, lehdet C5-B5, Oulu-Tornio. Suomen geologinen yleiskartta 1: Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki. 153 s. 9 LIITTEET 1.1 Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset ( ) vuosina Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kairaukset, geofysikaaliset mittaukset, ohuthieet ja analyysit 2.1 Hankkeen geofysikaaliset maastomittaukset vuosina Hankkeen reikäluotaukset 3 Hankkeen kairaus, kallioperäkartoitus, analyysit ja kiillotetut ohuthieet vuosina Hankkeen kallioperäkartoitus vuosina Oijärven alueen Kylmäkankaan kohteen syväkairaus vuonna Oijärven alueen Veskanmaan kohteen syväkairaus vuonna Siuruan alueen Palomaan kohteen syväkairaus vuonna Siuruan alueen Sorsa-ahon - Sorsasuon kohteen syväkairaus vuosina Yli-Iin alueen Kupsusselän kohteen syväkairaus vuonna Yli-Iin alueen Orastinvaaran kohteen syväkairaus vuonna Siuruan alueen Vengasvaaran, Hoikkasuon ja Siliäkankaan kohteiden POKA - näytteenotto vuosina Siuruan alueen Soidinmaan kohteen POKA näytteenotto vuonna Itä-Lapin Patonenäkkeenselän kohteen syväkairaus vuonna Hankkeen tulokset vuosina

14 10 M10.4/2005/1 Kuva 1. Hankkeen tutkimusalueet

15 11 M10.4/2005/1 Kuva 2. Hankkeen tutkimuskohteet Pudasjärven kompleksilla

16 12 M10.4/2005/1 Kuva 3. Hankkeen geofysikaaliset mittaukset.

17 13 M10.4/2005/1 Kuva 4. Hankkeen kallioperäkartoitus. Kuvassa on esitetty myös hankkeessa vuosina kartoitettu alue.

18 14 M10.4/2005/1 Kuva 5. Hankkeen syväkairaus ja POKA -näytteenotto Pudasjärven kompleksilla.

19 15 M10.4/2005/1 Kuva 6. Hankkeen Itä-Lapin Patonenäkkeenselän tutkimuskohteen syväkairaukset.

20 16 M10.4/2005/1 Kuva 7. Pudasjärven kompleksin tunnetut malmipotentiaaliset vyöhykkeet.

21 HANKKEEN RESURSSIVERTAILU (htv/ ) Vuosi Yhteensä Kustannuslaji Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Henkilötyö (htv) Tutkijat Tutkimusavustajat Yhteensä Tehollisen työajan palkat Välilliset kustannukset Ostopalvelut (syväkairaus, geofysiikka ) Tekniset palvelut Laboratoriopalvelut Matkat Muut menot Yhteensä Liite 1.1. Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset (htv/ ) vuosina Liite 1.1 M 10.4/2005/1

22 HANKKEEN RESURSSIVERTAILU (m/piste/kpl) Vuosi Yhteensä Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Näytteenotto Syväkairaus/ostopalvelut (m) POKA-näytteenotto/GTK (m) Geofysikaaliset mittaukset Magneettinen mittaus (piste) VLF R-optio(piste) Painovoimamittaus (piste) IP-mittaus (piste) Latauspotentiaali (piste) Reikäluotaus (m) Ohuthieet Kiillotetut ohuthieet (kpl) Analyysit 175X/811L/308M (kpl) U/705A/704A/704P (kpl) P/511P (kpl) Liite 1.2. Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kairaukset, geofysikaaliset mittaukset, ohuthieet ja analyysit. Liite 1.2 M 10.4/2005/1

23 Vuosi Alue Kohde Magnetometraus VLF R-optio Gravimetraus VIP linjakm pisteitä linjakm pisteitä linjakm pisteitä pisteitä Oijärvi-W Veskanmaa Välikangas Välikangas Välikangas Kylmäkangas Oijärvi-E Pentinkangas YHT Vaaraoja Siurua Siurua/Ruonalampi Yli-ii Sarvisuo Yli-ii Kupsussuo (Kopsusuo) Yli-ii Pahkala Siurua Vengasvaara YHT Siurua Sorsasuo Menetelmä Yli-ii - Siurua Maalismaa-Kollaja Siurua Vengasvaara Siurua Hoikkasuo YHT Panumajärvi Juopulinjärvi Ruunaräme Pehkeensuo YHT YHT Liite 2.1. Hankkeen geofysikaaliset maastomittaukset vuosina Liite 2.1 M10.4/2005/1

24 Hankkeen reikäluotaukset Liite 2.2 M 10.4/2005/1 Alue Kohde Reikä Tiheys Suskeptiivisuus Ominaisvastus Varautuvuus Gammasäteily Videokuvaus 3521/00/R /00/R /00/R /00/R Σ /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R /00/R Σ /01/R /01/R /01/R /01/R Σ Yhteensä (m) /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ /00/ Σ Yhteensä (m) Pudasjärven kompleksi Itä-Lappi Kylmäkangas Veskanmaa Sorsasuo Patonenäkkeenselkä Liite 2.2. Hankkeen reikäluotaukset. Mitatut suuret ja mittaussyvyydet (m).

25 ALUE PUDASJÄRVEN ARKEEINEN ALUE ITÄ-LAPIN ARKEEINEN ALUE Kairaus Poka Kartoitus Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut VUOSI TOIMINTO Pituus Pituus Pinta-ala Havainnot 522U 705A/704A 704P 510P 511P 175X 308M 811L ohuthieet m m km² kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Syväkairaus Kartoitus Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Poka Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Poka Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Poka Yhteensä Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Yhteensä Yhteensä Kairaus Poka Kartoitus Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut YHTEENSÄ m m Pinta-ala Havainnot 522U 705A/704A 704P 510P 511P 175X 308M 811L ohuthieet Liite 3. Hankkeen kallioperäkartoitus, syväkairaus, Poka-näytteenotto, analyysit ja ohuthieet vuosina M 10.4/2005/1 Liite 3

26 KALLIOPERÄKARTOITUS/ Vuosi Karttalehti Pinta-ala Havainnot Petrologiset analyysit Malmianalyysit Ohuthieet km² kpl 175X 308M 811L tilnro 704P/705A (Au) 510P tilnro kpl YHT YHT YHT YHT YHT Kartoittajat: 2000 Katja Lalli (KML), Juha Nykänen (JON) 2001 Antero Karvinen (EAK), Mikko Kvist (MIK), Katja Lalli (KML), Seppo Rossi (SIR) 2002 Antero Karvinen (EAK), Ilkka Keskitalo (IJK), Katja Lalli (KML), Seppo Rossi (SIR) 2003 Antero Karvinen (EAK), Katja Lalli (KML), Markus Sirviö (VMSI) Liite 4. Hankkeen kallioperäkartoitus vuosina M 10.4/2005/1 Liite 4

27 Syväkairaus/Oijärvi/Kylmäkangas/2000 Reikätunnus koordinaatit korkeus suunta/ syvyys maakairaus maata laatikoita valo- reikä- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m m kpl kuvaus luotaus 705A 511P tilnro 175X 308M 811L tilnro ohuthieet kpl kpl kpl kpl kpl kpl 3521/2000/R / X X /2000/R / X /2000/R / X X /2000/R / X X /2000/R /2000/R / X X /2000/R / X /2000/R / X /2000/R / ks. R657 ks. R657 4 X Yhteensä Urakoitsijat: SMOY (syväkairaus) RC Poraus Oy (maakairaus, SMOY:n aliurakoitsija) Astrock Oy (reikäluotaus) Liite 5.1. Oijärven alueen Kylmäkankaan kohteen syväkairaus vuonna Liite 5.1 M 10.4/2005/1

28 Syväkairaus/Oijärvi-W/Veskanmaa/2000 Reikätunnus koordinaatit korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- reikä- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus luotaus 522U (Au, Te) 511P 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl 3521/00/R / X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X /00/R / X X Yhteensä Urakoitsijat: KATI Oy (syväkairaus) Astrock Oy (reikäluotaus) Liite 5.2. Oijärven alueen Veskanmaan kohteen syväkairaus vuonna Liite 5.2 M 10.4/2005/1

29 Syväkairaus/Siurua/Palomaa/2001 Reikätunnus koordinaatit korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- reikä- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus luotaus 522U (Au,Te) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl 3514/01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X 3514/01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X Yhteensä Urakoitsijat: KATI Oy (syväkairaus) Liite 5.3. Siuruan alueen Palomaan kohteen syväkairaus vuonna Liite 5.3 M 10.4/2005/1

30 Syväkairaus/Siurua/Sorsa-aho - Sorsasuo/ Reikätunnus koordinaatit korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- reikä- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus luotaus 522U (Au,Pd,Te) 704P (Au,Pd, Pt) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl 3514/01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X /01/R / X X /01/R / X X /01/R / X /01/R / X X /01/R / X X /01/R / X /01/R /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X Yhteensä Urakoitsijat: KATI Oy (syväkairaus, 3514/01/R422-R439) SMOY (syväkairaus, 3514/02/R440-R442, R463) Astrock Oy (reikäluotaus) Liite 5.4. Siuruan alueen Sorsa-ahon-Sorsasuon kohteen syväkairaus vuosina Liite 5.4 M 10.4/2005/1

31 Syväkairaus/Yli-Ii/Kupsusselkä/2002 Reikätunnus koordinaatit korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- reikä- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus luotaus 522U (Au, Te) 705A/704A (Au) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl 3512/02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X ei anal /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X /02/R / X Yhteensä Urakoitsijat: Geopale Oy (syväkairaus, 3512/02/R321-R340) SMOY (syväkairaus, 3512/02/R341-R349) Liite 5.5. Yli-Iin alueen Kupsusselän kohteen syväkairaus vuonna Liite 5.5 M 10.4/2005/1