HANKE PUDASJÄRVEN KOMPLEKSIN KALLIOPERÄN JA RAAKA- AINEVAROJEN KARTOITUS LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen yksikkö M10.4/2008/ Rovaniemi HANKE PUDASJÄRVEN KOMPLEKSIN KALLIOPERÄN JA RAAKA- AINEVAROJEN KARTOITUS LOPPURAPORTTI Heikki Juopperi

2 M10.4/2008/2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Heikki Juopperi Raportin laji Hankeraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Hanke Pudasjärven kompleksin kallioperän ja raaka-ainevarojen kartoitus. Loppuraportti Tiivistelmä Raportti sisältää tiiviin kuvauksen vuosina toimineen Pudasjärven kompleksin kallioperän ja raakaainevarojen kartoitus -hankkeen ( ) taustasta, tavoitteista, organisaatiosta, kustannuksista, toiminnasta ja sen tuottamista aineistoista sekä tuloksista. Raportissa on myös viittauksia Pudasjärven alueella aikaisemmin toimineisiin hankkeisiin Pohjois-Suomen arkeeiset alueet ( ) ja Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II ( ). Lopussa on hankepäällikön arviointi hankkeesta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pudasjärvi, Oijärvi, arkeeiset alueet, kallioperätutkimukset, malmipotentiaalisuustutkimukset Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Karttalehdet 3511, 3513, 3514, 3521, 3522, 3523, 3524 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M10.4/2008/2 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 14 s liites. Suomi Julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Pohjois-Suomen yksikkö/va Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Heikki Juopperi

3 M10.4/2008/2 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Heikki Juopperi Type of report Project Report Commissioned by Geological Survey of Finland (GTK) Title of report Project Mapping of the bedrock and ore potential at the Pudasjärvi complex. Final report Abstract This report is a short representation about the project operated in years Background, aim, goal, organisation, charges, activities and results of the project have been described. There are also some references to the earlier Archaean terranes in northern Finland ( ) and Archaean terranes in northern Finland II projects ( ). Keywords Pudasjärvi, Oijärvi, Archaean, geological investigations, ore potential investigations Geographical area Finland, Lappi Province, Oulu Province Map sheet 3511, 3513, 3514, 3521, 3522, 3523, 3524 Other information Report serial Archive code M10.4/2008/2 Total pages Language Price Confidentiality 14 p + 10 apps Finnish Public Unit and section Project code Northern Finland Office/Bedrock Geology and Resources Signature/name Signature/name Heikki Juopperi

4 M10.4/2008/2 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 HANKKEEN TAUSTA 1 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKOHTEET 2 3 HANKKEEN ORGANISAATIO 4 4 HANKKEEN KUSTANNUKSET 5 5 HANKKEEN TUTKIMUKSET JA TUOTETUT AINEISTOT 6 6 HANKKEEN TULOKSET 11 7 ARVIOINTI 13 KIRJALLISUUSLUETTELO

5 M10.4/2008/2 1 1 HANKKEEN TAUSTA Maapallon arkeeinen kallioperä on yleensä potentiaalista useiden jalo- ja perusmetallien suhteen. Tätä taustaa vasten Pohjois-Suomen laajat ja heikosti tunnetut arkeeiset alueet tarjoavat mahdollisuuden löytää uusia malmivaroja metalliteollisuudelle. Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois- Suomen aluetoimistossa arkeeisten alueiden tehostettu tutkimus aloitettiin v. 1992, jolloin asetettiin 2-vuotinen hanke Arkeeinen kallioperä Itä-Lapissa (13102). Sen päätyttyä asetettiin v vuotinen jatkohanke Itä-Lapin arkeeiset liuskejaksot ja niiden malmipotentiaali (13112). Pudasjärven arkeeista kompleksia on pitkään pidetty malminetsinnällisesti mielenkiinnottomana arkeeisena granitoidialueena. Syynä tähän ovat olleet alueen heikot paljastumaolosuhteet, geofysikaalisen matalalentoaineiston puuttuminen sekä lupaavien malmiviitteiden vähäisyys luvun alussa päättyneen 1: mittakaavaisen kallioperäkartoituksen (Enkovaara-Härme- Väyrynen 1952, 1953) jälkeen Outokumpu Oy on tehnyt malmitutkimuksia alueen pohjoisosassa 1960-luvun lopulla sekä uudelleen 1980-luvun lopulla pohjoisosan geofysikaalisen matalalentoaineiston valmistuttua. Alkusysäyksen uusille tutkimuksille antoivat Geologian tutkimuskeskuksen alueella 1990-luvun alkupuolella tekemät ja Lapin lääninhallituksen osittain rahoittamat aerogeofysikaaliset matalalentomittaukset, joilla etsittiin kallioperältään sopivaa aluetta lineaarisen hiukkaskiihdyttimen sijoituspaikaksi. Vuonna 1994 julkistettiin kyseinen geofysikaalinen matalalentoaineisto ja samaan aikaan valmistuivat alueellisen moreeninäytteenoton analyysitulokset. Matalalentoaineiston perusteella oli ilmeistä, että alueella on melko laaja-alainen liuskejakso, johon liittyy johdevyöhykkeitä ja magneettisia anomalioita. Kun samanaikaisesti todettiin moreenissa esiintyvän viitteitä kullasta, sinkistä, lyijystä, kuparista ja nikkelistä, Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen aluetoimisto käynnisti vuonna 1995 alustavat tutkimukset Oijärven liuskejaksoksi nimetyllä alueella. Tutkimuksia varten perustettiin Värimetallien etsintä ja arviointi Pohjois-Suomessa -hankkeeseen (13201) osahanke Oijärven liuskejakson malmipotentiaali (132011). Tutkimuksiin sisältyi geofysikaalisia maastomittauksia, kallioperäkartoitusta, tutkimusojia, POKA-kairausta sekä moreenin geokemiallisia tutkimuksia. Tässä vaiheessa tavattiin ensimmäiset viitteet alueen kultapotentiaalisuudesta. Vuoden 1995 lopulla Pohjois-Suomen aluetoimisto päätti keskittää arkeeisten alueiden geologiset ja malmipotentiaaliset tutkimukset v aloittavalle 4-vuotiselle Kartoitus ja Raaka-aine toimialojen yhteishankkeelle Pohjois-Suomen arkeeiset liuskejaksot ja niiden malmipotentiaali. Vuoden 1998 organisaatiouudistuksen yhteydessä hanke siirtyi uuden Kallioperä ja raaka-aineet toimialan alaisuuteen ja sai nimekseen Pohjois-Suomen arkeeiset alueet (Juopperi 2002). Hankkeen päätyttyä vuonna 1999 sen toimintaa jatkoi vuosina hanke Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II (Juopperi 2005). Pudasjärven kompleksin tutkimukset jatkuivat sen jälkeen uudessa nelivuotisessa hankkeessa, joka käynnistyi vuonna 2004 nimellä Pudasjärven kompleksin kallioperän ja raaka-ainevarojen kartoitus. Vuonna 2005 hankenumeroksi vaihtui Vuonna 2006 hanke siirrettiin luonnonvarojen etsintä ja arviointi tulosalueelta geologisen kartoituksen -tulosalueelle ja hankenumeroksi tuli , joka säilyi hankkeen loppuajan.

6 M10.4/2008/2 2 2 HANKKEEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKOHTEET Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kallioperän raaka-aineiden hyödyntämiseen tähtäävien investointien edistäminen Pohjois-Suomessa. Hankkeen päämääränä on ollut tutkimalla arkeeisen kallioperän rakennetta, kehitystä ja malminmuodostusta paikantaa malmipotentiaalisia vyöhykkeitä ja uusia malmiaiheita sekä edistää Suomen kallioperän rakenteen, kehityksen ja malminmuodostuksen tutkimuksia. Hankkeen konkreettisiksi tulostavoitteiksi asetettiin valtausraportit, tutkimusraportit/julkaisut, Pudasjärven kompleksin geologinen kartta sekä vuosina toimineissa hankkeissa tietokantoihin kerätyn aineiston kuntoon saattaminen. Hankkeen tutkimukset ovat olleet suora jatke hankkeissa "Pohjois-Suomen arkeeiset alueet I" ja Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II tehdyille tutkimuksille ja ne ovat kohdistuneet kuvassa 1 rajatulle alueelle Pudasjärven kompleksilla. Hankkeen tutkimuskohteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Hankkeen aikana kartoitettu alue on esitetty kuvassa 5, missä on esitetty myös hankkeiden ja aikana kartoitetut alueet. Kuva 1. Hankkeen tutkimusalue

7 M10.4/2008/2 3 Kuva 2. Hankkeen tutkimuskohteet magneettisella harmaasävykartalla

8 M10.4/2008/2 4 3 HANKKEEN ORGANISAATIO Hankkeen asettaja: Hankkeen johtoryhmä: Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksikkö. Kallioperä ja raaka-aineet toimialan toimialapäällikkö (Risto Pietilä/Esko Korkiakoski) Hankepäällikkö Heikki Juopperi Hankepäällikkö: Heikki Juopperi (toimialapäällikkönä ja ) Hankeryhmä: geologi Antero Karvinen geologi Jukka Konnunaho ( alkaen) geologi Seppo Rossi (hankepäällikkönä ja ) geofyysikko Teuvo Pernu (2004) geofyysikko Ilkka Lahti ( ) tutkimusavustaja Jouni Aarrevaara ( ) tutkimusavustaja Martti Melamies ( ) Hankkeen suunnittelusta on vastannut pääasiassa Heikki Juopperi hankeryhmän avustuksella. Antero Karvinen, Jukka Konnunaho ja Seppo Rossi ovat vastanneet hankkeen geologisten ja malmipotentiaalisten tutkimusten toteutuksesta. Juopperi on hoitanut toimialapäällikön tehtäviä päätoimisesti ja sekä lisäksi toiminut uusien toimialapäälliköiden mentorina ja sijaisena yhteensä noin 3,5 kuukauden ajan. Rossi on hoitanut hankepäällikön tehtäviä Juopperin päätoimisten sijaisuuksien aikana. Konnunaho aloitti uutena geologina työt hankkeessa , mutta valmisteli loppuvuodesta tutkijana väitöskirjaansa Outokumpu Säätiön apurahalla Konnunaho on hankkeen aikana ollut maksullisissa tilaustöissä , ja Geofyysikko Teuvo Pernu osallistui geofysikaalisten mittausten suunnitteluun ja vastasi niiden tulkinnasta vuonna 2004 eläkkeelle siirtymiseensä asti, minkä jälkeen geofyysikko Ilkka Lahti on hoitanut näitä tehtäviä. Tutkimusavustaja Martti Melamies on avustanut kairausten järjestelyissä ja valvonnassa lähinnä Orastinvaaran osalta vuonna 2004 sekä osallistunut kallioperäkartoitukseen vuonna Tutkimusavustaja Jouni Aarrevaara on suorittanut kallioperäkartoitusta vuosina ja vastannut valtaus- ja valtausvarausasioista. Varsinaisen hankeryhmän lisäksi useat henkilöt ovat olleet pienemmillä panoksilla mukana hankkeen työskentelyssä. Geofyysikot Heikki Salmirinne ja Pertti Turunen ovat osallistuneet geofysikaalisen aineiston käsittelyyn. Tutkimusavustaja Ilkka Keskitalo on hoitanut maastotöihin liittyviä maanomistus-, lupa- ja korvausasioita. Tutkimusavustaja Pertti Telkkälä on huolehtinut aineistojen siirrosta tietokantaan. Kausiapulaiset Antti Mikkola ja Tuomas Virtala ovat suorittaneet kallioperäkartoitusta Pudasjärven kompleksilla vuonna 2004 sekä Virtala myös vuonna 2005.

9 M10.4/2008/2 5 4 HANKKEEN KUSTANNUKSET Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset henkilötyövuosina ja euroina on esitetty liitteessä 1.1. Liitteessä 1.2 on esitetty määrällinen resurssivertailu suunnitelluista ja toteutuneista kairausmetreistä, geofysikaalisista mittauspisteistä sekä arvioiduista ja tilatuista ohuthieiden ja analyysien kappalemääristä. Toteutuneet henkilöresurssit ovat vuosina 2004 ja 2005 jääneet selvästi suunniteltuja pienemmiksi erityisesti tutkijoiden ja vuonna 2005 myös tutkimusavustajien osalta. Vuoden 2004 osalta tutkijoiden henkilöresursseihin vaikuttivat hankepäällikön odotettua pitempään jatkunut toimialapäällikön tehtävien hoitaminen sekä Konnunahon siirtyminen loppuvuodeksi Outokumpu Säätiön apurahalla toimivaksi tutkijaksi, mikä ei suunnitteluvaiheessa ollut tiedossa. Vuoden 2005 toteutuneisiin tutkijaresursseihin vaikuttivat hankepäällikön joutuminen uudelleen toimialapäällikön tehtäviin ja Konnunaholle tulleet maksulliset tilaustyöt. Tutkimusavustajien osalta henkilöresurssien alitus vuonna 2005 selittyy Pudasjärven alueen kartoitukseen osallistuvaksi suunnitellun Melamiehen siirrolla Pohjois-Suomen kallioperäkartoitushankkeelle tekemään kartoitusta Kuusamon eteläosassa tehtävään alun perin suunnitellun kausiapulaisen peruttua viime hetkellä tulonsa. Vuosina 2006 ja 2007 hanke on toiminut jokseenkin saamiensa henkilöresurssien puitteissa. Ostopalveluna tehtyjen syväkairausten osalta toteuma on sekä euromääräisenä (liite 1.1) että metreinä (liite 1.2) jäänyt selvästi suunniteltua pienemmäksi. Tämä aiheutuu vuoden 2004 Pentinniemen kairauksista, joissa paksut maapeitteet hidastivat näytteenottoa. Keväällä kairaus keskeytyi keliolosuhteiden vuoksi, jolloin kairausmetrejä jäi käyttämättä noin 1400 m. Vuoden 2005 Kärppäsuon kairaukset jouduttiin urakoitsijasta johtuneista syistä keväällä keskeyttämään. Niitä oli tarkoitus jatkaa syksyllä, mutta aloitus venyi kuitenkin vuoden vaihteen yli, minkä vuoksi resurssi on liitteissä 1.1 ja 1.2 kirjattu vuodelle 2006 vaikka se periaatteessa onkin vuoden 2005 määrärahaa. Teknisten palvelujen osalta rahallinen vertailu liitteessä 1.1 osoittaa toteutuneiden kustannusten jääneen selvästi suunniteltuja pienemmiksi. Liitteessä 1.2 on esitetty suunniteltujen POKA näytteenottojen, geofysikaalisten mittausten ja ohuthiemäärien toteutuminen. POKA näytteenotto on toteutunut lähes suunnitelmien mukaisesti. Geofysikaalisia maastomittauksia on tehty hieman suunniteltua enemmän, mutta petrofysiikan mittauksia ei ole tehty lainkaan, mikä suurelta osin selittää suunniteltujen ja toteutuneiden palvelujen suurehkon kustannuseron (liite 1.1). Ohuthieitä on teetetty selvästi suunniteltua vähemmän. Näytteenkäsittelykustannukset ovat todennäköisesti jääneet suunniteltua pienemmiksi, koska analyyseja on teetetty huomattavasti suunniteltua vähemmän. Poikkeuksellisen suuri ero suunniteltujen ja toteutuneiden kustannusten välillä vuonna 2005 aiheutuu lisäksi siitä, että suunnitelmassa Siuruan alueellisen painovoimamittauksen kustannukset on huomioitu teknisten palvelujen resurssina, mihin ne eivät kuitenkaan kuulu. Laboratoriopalveluiden osalta toteutuneet kustannukset (liite 1.1) ovat jääneet noin puoleen suunnitellusta, koska hankkeen analyysitarve on ollut suunniteltua huomattavasti pienempi varsinkin vuosien 2004 ja 2005 osalta (liite 1.2). Analyysien tilaus- ja toimitusajoista johtuen suunniteltujen ja toteutuneiden kustannusten välillä on vuositasolla vaihtelua. Suunnitelmissa kaikki analyysit lasketaan kyseisen vuoden kustannuksiin kuten liitteessä 1.2, mutta käytännössä ainakin osa tilatuista analyyseista saattaa valmistua vasta seuraavana vuonna, jolloin ne lasketaan sen

10 M10.4/2008/2 6 vuoden toteutuneisiin kustannuksiin. Tämä näkyy selvästi vertailtaessa kustannuksia ja analyysimääriä liitteissä 1.1 ja 1.2. Matkat ja muut menot yhteensä ovat vuosina 2004 ja 2005 jääneet selvästi alle suunniteltujen menojen, mikä selittyy toteutumattomilla henkilöresursseilla ja kairauksilla (liitteet 1.1 ja 1.2). Vuonna 2006 myönnetyt resurssit olivat täysin epärealistiset hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan nähden ja se näkyykin noin 6000 ylityksenä näiden menojen osalta (liite 1.1). Tosiasiassa ylitys oli kuitenkin vain noin 1000, koska hankkeelle myönnettiin keväällä 5000 lisärahoitus. Vuonna 2007 hanke on pysynyt hyvin suunnitelman puitteissa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vuosina 2004 ja 2005 olleet noin , mikä on selvästi alle suunnitelmien (liite 1.1). Tämä johtuu toteutumattomista henkilöresursseista ja kairauksista sekä suunnitelluista mutta toteutumattomista petrofysiikan mittauksista ja analyyseista. Vuoden 2005 suunnitelluissa kustannuksissa on lisäksi mukana Siuruan alueellinen painovoimamittaus. Vuoden 2006 kokonaiskustannukset ovat olleet , mikä on noin suunniteltua enemmän. Ylitys aiheutuu vuodelta 2005 siirtyneistä kairauksista ja analyyseista. Vuoden 2007 ylityksen aiheuttavat vuodelta 2006 siirtyneet analyysit. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat olleet hieman alle 2 miljoonaa euroa. 5 HANKKEEN TUTKIMUKSET JA TUOTETUT AINEISTOT Hankkeen suunnitteluvaiheessa käytettiin hyväksi aikaisempia tutkimuksia ja geofysikaalisia matalalentoaineistoja, joiden perusteella valittiin tarkemmat tutkimuskohteet. Toimintaperiaatteena on ollut tehokkaan näytteenoton ja analysoinnin avulla kerätä riittävästi aineistoja ja tietoa hankkeen tavoitteiden saavuttamiksi. Tarvittavien aineistojen ja tietojen hankinnassa on käytetty perinteisiä menetelmiä: kallioperäkartoitus, geofysikaaliset mittaukset, syväkairaus, POKA näytteenotto, kemialliset analyysit ja ohuthieet. GTK:n Tekniset palvelut on toteuttanut geofysikaaliset maastomittaukset. Ostopalveluina tehdyissä syväkairauksissa urakoitsijoina ovat olleet KATI Oy ja SMOY sekä Pentinniemen maakairauksissa Sotkamon Porakaivo. POKA -näytteenotto on tilattu sisäisenä palveluna GTK:n Teknisiltä palveluilta. Kemialliset analyysit on tehty Teknisten palvelujen geolaboratoriossa ja ohuthieet Teknisten palvelujen hielaboratoriossa. Yhteenveto geofysikaalisista maastomittauksista on esitetty liitteessä 2 sekä yhteenveto kallioperäkartoituksesta, syväkairauksista, POKA näytteenotosta, kemiallisista analyyseista ja ohuthieistä liitteessä 3. Yksityiskohtaisemmat tiedot kallioperäkartoituksesta on esitetty liitteessä 4 sekä kohteelliset tiedot syväkairauksista liitteissä ja POKA näytteenotosta liitteissä Kairasydännäytteitä säilytetään toistaiseksi GTK:n kairasydänvarastolla Rovaniemellä ja kartoitusnäytteitä GTK:n toimitalon kivivarastossa. Kiillotetut ohuthieet ovat hankkeen tutkijoiden huoneissa. Kallioperähavainnot, kairasydänraportit ja kemialliset analyysit on tallennettu KAL- PEA- ja KAIRA-tietokantoihin lukuun ottamatta vuoden 2007 kallioperähavaintoja, jotka on tehty maastotallentimella. Hankkeen tutkimuksissa saadut geofysikaaliset mittaustulokset on tallennettu tiedostoiksi GEOSOFT xyz -formaatissa.

11 M10.4/2008/2 7 Tutkimusten painopiste on ollut Oijärven vihreäkivivyöhykkeen jatkotutkimuksissa Pentinniemen, Orastinvaaran, Leväjärven ja Karhuvittikon tutkimuskohteilla (kuva 2) sekä Siuruan granuliittikompleksin länsipuolella olevalla geologisesti ja malmipotentiaalisesti mielenkiintoiseksi osoittautuneella vyöhykkeellä, jolla sijaitsevat Kärppäsuon, Murtoniemenkankaan, Iso Leväsuon, Isoaronsuon, Vitikkokankaan ja Vitmalamminkorven tutkimuskohteet (kuva 2). Kallioperäkartoitusta tehtiin hankkeen aikana 2422 km 2, miltä alueelta tehtiin 1871 havaintoa (kuva 5, liitteet 3 ja 4). Kartoituksen tueksi tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia ja/tai POKA -näytteenottoa Hautakankaan, Koirakaartojen, Haukilammin ja Kokalmuksen kohteilla (kuva 2). Vuonna 2004 toteutettiin suunnitelmien mukaisesti Pentinniemen ja Orastinvaaran syväkairaukset (kuva 4, liite 5.1). Hankkeessa Vengasvaaran ja Hoikkasuon POKA -näytteenotossa paikannetun 2444 Ma ikäisen gabron tutkimuksia jatkettiin geofysikaalisilla maastomittauksilla Kärppäsuon tutkimuskohteella Hoikkasuon, Kärppäsuon, Vengasvaaran ja Kapeemansuon alueilla (kuva 3, liite 2). Liitteessä 2 tutkimuskohteen nimenä on vielä Siurua/Vengasvaara, mutta myöhemmin kohteen nimi on muuttunut Kärppäsuoksi. Kallioperäkartoituksessa tehtiin 530 havaintoa 738 km 2 :n alueelta. Vuonna 2005 Kärppäsuon gabron tutkimuksia jatkettiin geofysikaalisilla maastomittauksilla (kuva 3, liite 2) ja syväkairauksella (kuva 4, liite 5.2). Alueella tehtiin myös 300 km 2 : n alueellinen painovoimamittaus (kuva 3). Geofysikaalisia mittauksia tehtiin myös Haukilammen kohteella (kuva 3, liite 2), mutta alueelle suunniteltuja kairauksia ei toteutettu, koska tässä vaiheessa ilmeni Gold Fields Arctic Platinum Oy:n (GFAP) tehneen kairauksia kyseisellä kohteella ja laajalla alueella Pudasjärven alueen pohjoisosassa. GFAP:n kanssa päätettiin neuvotella kyseisten kairausten antaman geologisen informaation saamisesta taustatiedoksi Pudasjärven alueen kartan laatimisessa. Koirakaartojen ja Vitikkokankaan kohteissa tehtiin geofysikaaliset mittaukset ja POKA -näytteenotto (kuvat 3 ja 4, liitteet 2 ja 5.3). Kokalmuksessa tehtiin POKA -näytteenotto (kuva 4, liite 5.3) täydentämään Tapani Mutasen aikaisemmin alueella teettämää näytteenottoa. Kallioperäkartoituksessa tehtiin 977 havaintoa 992 km 2 :n alueelta. Vuonna 2006 jatkettiin Kärppäsuon gabron tutkimuksia vuodelta 2005 siirtyneillä syväkairauksilla (kuva 4, liite 5.2) sekä geofysikaalisilla mittauksilla gabron mahdollisella jatkeella Murtoniemenkankaalla (kuva 3, liite 2). Oijärven vihreäkivivyöhykkeen tutkimuksia täydennettiin geofysikaalisilla mittauksilla ja POKA -näytteenotolla Leväjärven ja Karhuvittikon kohteilla (kuvat 3 ja 4, liitteet 2 ja 5.4). Geofysikaaliset mittaukset ja POKA näytteenotto tehtiin myös Hautakankaan, Vitmalammenkorven, Isoaronsuon ja Iso Leväsuon kohteilla (kuvat 3 ja 4, liitteet 2 ja 5.4). Paksujen maapeitteiden vuoksi Isoaronsuon ja Iso Leväsuon kohteilla ei kuitenkaan päästy kallioon. GFAP:n ja GTK:n välisellä sopimuksella hanke sai korvauksetta käyttöönsä kairasydänraportit ja analyysitulokset GFAP:n Pudasjärven alueen pohjoisosassa tekemistä kairauksista. Kallioperäkartoituksessa tehtiin 218 havaintoa 420 km 2 :n alueelta. Vuonna 2007 hankkeelle ei enää myönnetty näytteenottoresursseja, joten suunnitteilla olleet Kärppäsuon ja Hautakankaan jatkotutkimukset siirrettiin "Pohjois-Suomen emäksisten magmakivien malmivarojen kartoitus" hankkeelle ( ). Kallioperäkartoituksessa tehtiin 146 havaintoa 272 km 2 :n alueelta.

12 M10.4/2008/2 8 Kuva 3. Hankkeen geofysikaaliset mittaukset magneettisella harmaasävykartalla

13 M10.4/2008/2 9 Kuva 4. Hankkeen syväkairaus ja POKA-näytteenotto tutkimuskohteineen magneettisella harmaasävykartalla

14 M10.4/2008/2 10 Kuva 5. Hankkeiden , ja kallioperäkartoitus

15 M10.4/2008/ HANKKEEN TULOKSET Hanke on tuottanut konkreettisina tuloksina viisi arkistoraporttia (liite 6). Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena olleet Pudasjärven alueen kallioperäkartta ja alueen geologiaa käsittelevän raportin käsikirjoitus eivät ole toteutuneet, vaan siirtyvät vuodelle 2008 tehtäväksi 1: karttatietokanta hankkeessa. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tutkimusalueesta ei laadita erillistä kallioperäkarttaa vaan se tehdään sovitusti osana valtakunnallista yksikköpohjaista 1: karttatietokantaa. Hankkeen tulostavoitteena ollut vuodesta 1996 Pudasjärven alueella toimineiden hankkeiden ( , , / / ) KALPEA - ja KAIRA - tietokantoihin tallennettujen aineistojen kunnostaminen on toteutunut tekniseltä osalta, mutta sisällön suhteen vain osittain. Hankkeen päämääräksi asetetut malmipotentiaalisten vyöhykkeiden ja uusien malmiaiheiden paikantaminen sekä Suomen kallioperän rakenteen, kehityksen ja malminmuodostuksen tutkimusten edistäminen ovat ainakin jossakin suhteessa toteutuneet vaikka kartta ja raportti toistaiseksi puuttuvat. Kuvassa 6 on esitetty Pudasjärven alueen aiemmissa hankkeissa (Juopperi 2002) ja (Juopperi 2005) sekä tässä hankkeessa paikannetut malmimineralisaatiot ja malmipotentiaaliset vyöhykkeet. Tutkimukset ovat osoittaneet Oijärven liuskejakson olevan tyypillinen myöhäisarkeeinen vihreäkivivyöhyke, jolta on paikannettu kullan suhteen potentiaalinen hydrotermisesti muuttuneita kiviä sisältävä hiertovyöhyke sekä Karahkan, Kompsan ja Kylmäkankaan Au -mineralisaatiot. Vihreäkivivyöhykkeen eteläosasta Yli-Iin alueelta on myös tavattu hiertyneitä anomaalisesti kultaa sisältäviä vyöhykkeitä. Vihreäkivivyöhykkeen pohjoisosassa Maurun alueella on tavattu happamiin vulkaniitteihin liittyviä pirotteisia ja massiivisia sulfidiesiintymiä. Sorsasuolta on paikannettu muuttuneeseen emäksiseen juoneen liittyvä kuparikoboltti mineralisaatio. Tämän hankkeen aikana havaittiin Kärppäsuon gabroon liittyvän kerrosintruusioille tyypillistä heikkoa PGE-Ni-Cu -mineralisaatiota sekä Maurun eteläpuolella Karhuvittikossa Maurun alueelle tyypillistä happamiin vulkaniitteihin liittyvää pirotteista sulfidimineralisaatiota. Mielenkiintoinen uusi malmiviite saatiin aivan Oijärven kylän pohjoispuolelta Hautakankaalta, missä POKA -näytteenotossa lävistettiin massiivinen Fe-Ti-V -mineralisaatio. Hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kuten alueella toimineissa aiemmissa hankkeissakin kallioperän raaka-aineiden hyödyntämiseen tähtäävien investointien edistäminen Pohjois-Suomessa. Sen toteutumista on vaikea arvioida lyhyellä aikavälillä, mutta Oijärven vihreäkivivyöhykkeellä tällä hetkellä olevat valtaukset ja valtausvaraukset osoittavat yhtiöillä olevan kiinnostusta alueen jatkotutkimuksiin. Lisäksi GTK jatkaa Yli-Iin Au-potentiaalisen hiertovyöhykkeen, Hautakankaan Fe-Ti-V esiintymän ja Kärppäsuon gabron tutkimuksia.

16 M10.4/2008/2 12 Kuva 6. Hankkeiden , ja aikana paikannetut malmipotentiaaliset vyöhykkeet Pudasjärven kompleksilla

17 M10.4/2008/ ARVIOINTI Verrattuna kahteen aikaisempaan Pudasjärven alueella toimineeseen hankkeeseen tämän hankkeen aikana tapahtui yllättävän paljon sen toimintaan ja varsinkin tulostavoitteisiin vaikuttaneita asioita. Tulostavoitteiden osalta pitkän tähtäimen tavoitteet Pudasjärven alueen kartta ja raportti eivät valmistuneet hankkeen aikana, minkä vuoksi hankepäällikkö ei voi olla tyytyväinen varsinkaan kun hän itse oli päävastuullinen kyseisistä tuloksista. Positiivista oli nuoren geologin ja geofyysikon saaminen hankkeeseen. He sopeutuivat hyvin hankkeen toimintaperiaatteisiin ja toivat osaamisellaan merkittävän lisän tutkimuksiin. Konnunaho otti ennakkoluulottomasti vastuuta hankkeen kartoituksesta ja tutkimuksesta hankepäällikön harhaillessa muissa tehtävissä. Merkittävin hankkeen toimintaan ja tulostavoitteisiin vaikuttanut tekijä on ollut henkilöresurssit. Hankepäällikön muutaman kuukauden pituiseksi ajateltu toimialapäällikön sijaisuus kesti useassa eri vaiheessa kaikkiaan yli kaksi vuotta eli yli puolet hankkeen kestoajasta. Lisäksi Konnunaho on toiminut tutkijana Outokumpusäätiön apurahalla 4 kuukauden ajan ja maksullisissa tehtävissä yhteensä noin 11 kuukautta. Näiden kahden kartasta ja raportista päävastuussa olleen henkilön pitkäaikaiset poissaolot hankkeen toiminnasta eivät voi olla näkymättä tuloksissa. Toiminnallisesti hanke eteni kohtuullisesti suunnitelman mukaan muutamin kohdealueissa tapahtunein muutoksin. Suunnitellut toiminnot ovat yleensä toteutuneet aikataulullisesti melko hyvin lukuun ottamatta kairauksia ja analyysien valmistumisaikoja, joissa on ollut viiveitä hankkeesta riippumattomista syistä. Ohuthieiden saannissa ilmeni ongelmia hankkeen viimeisen vuoden aikana ja lähes kaikki vuonna 2006 tilatut ohuthieet ovat edelleen saamatta. Näytteenotto, analyysit ja hieet näyttävätkin nyt malminetsinnän korkeasuhdanteen aikana muodostavan pahimman uhan operatiivisten hankkeiden aikataulutukselle. Vuoden 2006 hankesuunnittelusta strategiselta johdolta saatu palaute tuotti ikävän yllätyksen. Hanketta ei enää pidetty strategisesti tärkeänä ja siltä piti vähentää resursseja. Hanke piti myös siirtää luonnonvarojen etsintä ja arviointi tulosalueelta geologisen kartoituksen tulosalueelle. Tietysti näin voidaan menetellä ja hanke lakkauttaa kokonaankin, mutta varsinaiseen työhönsä toimialapäällikön tehtävästä juuri silloin palaamassa olleelle hankepäällikölle se kuitenkin oli shokki. Oli vaikea ymmärtää miksi toimintamallistaan ja aikaisemmista tuloksistaankin kiitosta saanut hanke haluttiin nyt ajaa alas. Olivatpa syyt mitkä tahansa niin henkilöstöpoliittisesti asiaa ei hoidettu kovin hyvin. Seurauksena oli motivaatio-ongelmia, jotka varmasti ovat jollakin tavalla heijastuneet myöhempään työskentelyyn. Hankkeen johtoryhmä ei ole kokoontunut kertaakaan, mutta toimialapäällikköä ja tulosyksikön johtajaa on epävirallisesti informoitu hankkeen toiminnasta. Hankekokouksia on pidetty epäsäännöllisesti ja usein ilman pöytäkirjaa. Pääsääntöisesti asioiden käsittely ja tiedon kulku on tässäkin hankkeessa hoidettu työn ohessa ilman virallisia kokouksia. Aikaisemmin tekemissäni hankkeiden loppuraporteissa olen arvostellut hanketason kustannusseurannan vaikeutta kokonaiskustannusten osalta. Nyt tilanne on parantunut ja hallinnolta on saatavissa raportteja, joista resurssisuunnitelmaa vastaavat tiedot saa joko suoraan tai pienillä laskutoimituksilla. Tämä hanke päättää vuonna 1996 alkaneen pitkän, kolme nelivuotista hanketta käsittäneen Pudasjärven arkeeisen kompleksin kallioperään ja sen malmipotentiaalisuuteen kohdistuneen tutkimuksen. Ennestään melko tuntemattoman alueen tutkiminen on ollut haastava, mutta mielenkiintoinen ja motivoiva tehtävä. Hankkeiden toimintamallina on ollut geologisen tutkimuksen kautta paikantaa malmipotentiaalisia kivilajiyksiköitä ja vyöhykkeitä. Tutkimusten kannalta

18 M10.4/2008/2 14 olennaisen tärkeitä ovat olleet tehokas useimmiten profiilikairauksena toteutettu näytteenotto sekä näytteiden petrologiset ja petrografiset tutkimukset. Hankkeet on viety läpi suhteellisen pienillä henkilöresursseilla muihin resursseihin verrattuna, mikä on osittain näkynyt viiveenä aineistojen käsittelyssä ja tulosten tuottamisessa. Kokonaisuutena olen melko tyytyväinen hankkeissa tehtyyn työhön ja saavutettuihin tuloksiin, mutta pitkäksi miinukseksi jää kuitenkin se, etteivät geologinen kartta ja siihen liittyvä raportti valmistuneet viimeisenkään hankevaiheen aikana. KIRJALLISUUS Juopperi, Heikki Pohjois-Suomen arkeeiset alueet. Loppuraportti.20 s., 4 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2002/1. Juopperi, Heikki Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II. Loppuraportti. 20 s., 16 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2005/1. LIITTEET 1.1 Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset ( ) vuosina Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kairaukset, geofysikaaliset mittaukset, ohuthieet ja analyysit 2 Hankkeen geofysikaaliset maastomittaukset vuosina Hankkeen kairaus, kallioperäkartoitus, analyysit ja kiillotetut ohuthieet vuosina Hankkeen kallioperäkartoitus vuosina Hankkeen syväkairaukset vuonna Hankkeen syväkairaukset vuosina Hankkeen POKA -näytteenotto vuonna Hankkeen POKA -näytteenotto vuonna Hankkeen tulokset vuosina

19 M10.4/2008/2 Liite 1.1 Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kustannukset (htv/ ) vuosina HANKKEEN RESURSSIVERTAILU (htv/ ) Vuosi Yhteensä Kustannuslaji Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Henkilötyö (htv) Tutkijat Tutkimusavustajat Yhteensä Tehollisen työajan palkat Välilliset kustannukset Ostopalvelut (syväkairaus, geofysiikka ) Tekniset palvelut Laboratoriopalvelut Matkat Muut menot Yhteensä

20 M10.4/2008/2 Liite 1.2 Hankkeen suunnitellut ja toteutuneet kairaukset, geofysikaaliset mittaukset, ohuthieet ja analyysit HANKKEEN RESURSSIVERTAILU (m/piste/kpl) Vuosi Yhteensä Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Suunniteltu Toteutunut Näytteenotto Syväkairaus/ostopalvelut (m) POKAnäytteenotto/GTK (m) Geofysikaaliset mittaukset Magneettinen mittaus (piste) VLF R-optio(piste) Painovoimamittaus (piste) Petrofysiikan mittaus (kpl) Ohuthieet Kiillotetut ohuthieet (kpl) Analyysit 175X/811L/308M (kpl) U/705A/704A/704P (kpl) P (kpl) P (kpl)

21 Liite 2 Hankkeen geofysikaaliset maastomittaukset vuosina M10.4/2008/2 Menetelmä Vuosi Alue Mittausaika Magnetometraus VLF R-optio Gravimetraus IP-mittaus linjakm pisteitä linjakm pisteitä linjakm pisteitä linjakm pisteitä Siurua/Vengasvaara Hoikkasuo Kärppäsuo Vengasvaara Kapeemansuo YHT Haukilampi Koirakaarrot Vitikkokangas Kärppäsuo YHT Vitmalamminkorpi Isoaronsuo Iso Leväsuo Murtoniemenkangas Leväjärvi Hautakangas Karhuvittikko YHT YHT

22 M10.4/2008/2 Liite 3 Hankkeen kallioperäkartoitus, syväkairaus, Poka-näytteenotto, analyysit ja ohuthieet vuosina Kairaus Poka Kartoitus Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut VUOSI TOIMINTO Pintaala 522U 704A 704P 510P 720P 175X 308M 811L ohuthieet Pituus Pituus Havainnot m m km² kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Syväkairaus Kartoitus Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Poka Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Poka Yhteensä Syväkairaus Kartoitus Poka Yhteensä Yhteensä

23 Liite 4 Hankkeen kallioperäkartoitus karttalehdittäin vuosina M10.4/2008/2 Vuosi Karttalehti Pinta-ala Havainnot Petrologiset analyysit Malmianalyysit Ohuthieet km² kpl 175X 308M 811L tilnro 704A 510P 704P tilnro kpl , , , YHT , YHT YHT YHT YHT Kartoittajat: 2004 Antero Karvinen (EAK1), Jukka Konnunaho (JPK2), Antti Mikkola (AMM$), 2005 Antero Karvinen (EAK1), Jukka Konnunaho (JPK2), Tuomas Virtala (TMV1), Jouni Aarrevaara (JAA$), Martti Melamies (MTM$) 2006 Jouni Aarrevaara (JAA$) 2007 Jouni Aarrevaara (JAA$), Jukka Konnunaho (JPK2)

24 Liite 5.1 Hankkeen syväkairaukset vuonna 2004 M10.4/2008/2 Syväkairaus/Kuivaniemi/Pentinniemi/2004 koordinaatit Reikätunnus korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 522U (Au, Te) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl 3521/04/R / x /04/R / x /04/R / x /04/R / x /04/R / x /04/R / x /04/R / x 3521/04/R / x /04/R / x 3521/04/R / x /04/R / x Yhteensä Urakoitsijat: KATI Oy (syväkairaus)/sotkamon Porakaivo(maakairaus) Syväkairaus/Yli-Ii/Orastinvaara2/2004 koordinaatit Reikätunnus korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 704A (Au) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl M R /41, x M R /40, x M R /41, x M R /38, x M R /40, x M R /39, x M R /39, x 1 M R /41, x M R /60, x Yhteensä Urakoitsijat: KATI Oy

25 Liite 5.2 Hankkeen syväkairaukset vuosina M10.4/2008/2 Syväkairaus/Yli-Ii, Pudasjärvi/Kärppäsuo/2005 koordinaatit Reikätunnus korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 704P (Au, Pd, Pt) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x M52/3514/2005/R / x Yhteensä Urakoitsijat: SMOY Syväkairaus/Yli-Ii, Pudasjärvi/Kärppäsuo2/2006 koordinaatit Reikätunnus korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 704P (Au, Pd, Pt) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl R / x R / x R / x R / x R / x R / x R / x Yhteensä Urakoitsijat: SMOY

26 Liite 5.3 Hankkeen POKA-näytteenotto vuonna 2005 M10.4/2008/2 Syväkairaus/Ranua-Simo/Koirakaarrot/2005 koordinaatit Reikätunnus korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 704P (Au, Pd, Pt) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl R / x R / x R / x R / x R / x Yhteensä Syväkairaus/Ranua/Kokalmus/2005 koordinaatit Reikätunnus korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 704P (Au, Pd, Pt) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl R / x R / x R / x R / x Yhteensä Syväkairaus/Pudasjärvi/Vitikkokangas/2005 koordinaatit Reikätunnus korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 704P (Au, Pd, Pt) 510P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl R / x R / x R / x Yhteensä Urakoitsijat: GTK/GP

27 M10.4/2008/2 Liite 5.4 Hankkeen POKA-näytteenotto vuonna 2006 Reikätunnus koordinaatit korkeus suunta/ syvyys maata laatikoita valo- Malmianalyysit Petrologiset analyysit Kiillotetut x y z kaltevuus m m kpl kuvaus 704P (Au, Pd, Pt) 720P 175X 308M 811L ohuthieet kpl kpl tilnro kpl kpl kpl tilnro kpl Syväkairaus/Pudasjärvi/Vitmalamminkorpi/ R / x R / x Yhteensä Syväkairaus/Kuivaniemi/Hautakangas/ R / x R / x R R / x Yhteensä Syväkairaus/Kuivaniemi/Leväjärvi/ R / x R / x R / x R / R / x Yhteensä Syväkairaus/Ranua/Karhuvittikko/ R / x R / x Yhteensä Urakoitsijat: GTK/GP

28 M10.4/2008/2 Liite 6 Hankkeen konkreettiset tulokset Raportit Juopperi, Heikki Pohjois-Suomen arkeeiset alueet II. Loppuraportti. 20 s., 16 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2005/1. Juopperi, Heikki; Karvinen, Antero Tutkimustyöselostus Pudasjärven kaupungissa valtausalueella Sorsasuo (kaivosrekisterinumero 7433/1) tehdyistä malmitutkimuksista vuosina DATA-CD. 16 s. 7 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 06/3514/2006/1/10. Juopperi, Heikki; Karvinen, Antero; Lahti, Ilkka Tutkimustyöselostus Kuivaniemen kunnassa valtausalueilla Pentinkangas (kaivosrekisterinumero 7743/1) ja Vääränkangas (kaivosrekisterinumero 7744/1) vuonna 2004 tehdyistä tutkimuksista. 15 s. + 9 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3521/2006/1/10. Rossi, Seppo; Konnunaho, Jukka Malminetsinnälliset kallioperätutkimukset Yli-Iin kunnassa Oulun läänissä vuosina s., 231 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 19/3512/2006/1/10. Juopperi, Heikki Hanke Pudasjärven kompleksin kallioperän ja raakaainevarojen kartoitus. Loppuraportti. 14 s., 10 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2008/2.