MALMITUTKIMUKSET VUOSINA OIJÄRVEN LIUSKEJAKSOLLA RANUAN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA MAURU 1 JA MAURU 2, KAIVOSREKISTERINUMEROT 6682/1 JA 2

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/3522/2000/1/10 Ranua, Mauru Antero Karvinen ja Heikki Juopperi Rovaniemi MALMITUTKIMUKSET VUOSINA OIJÄRVEN LIUSKEJAKSOLLA RANUAN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA MAURU 1 JA MAURU 2, KAIVOSREKISTERINUMEROT 6682/1 JA 2

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Antero Karvinen ja Heikki Juopperi Raportin nimi KUVAILULEHTI Päivämäärä Raportin laji Valtausraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Malmitutkimukset vuosina Oijärven liuskejaksolla Ranuan kunnassa valtausalueilla Mauru 1 ja Mauru 2, kaivosrekisterinumerot 6682/1 ja 6682/2 peruskarttalehdillä ja 12. Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus aloitti vuonna 1995 Pudasjärven arkeeisella alueella sijaitsevan Oijärven liuskejakson geologiset ja malmipotentiaaliset tutkimukset. Liuskejakson pohjoisosassa, Maurun alueella, tehtiin vuosina tutkimuksia, joiden tarkoituksena oli selvittää liittyisikö alueella esiintyviin johdevyöhykkeisiin rikin raaka-aineeksi kelpaavia massiivisia sulfidimalmeja ja ekonomisesti kiinnostavia Zn-Pb-Cu-esiintymiä. Tässä raportissa esitetään kaikki Geologian tutkimuskeskuksen Maurun alueella myös valtausalueiden ympäristössä tekemät tutkimukset. Lähes paljastumattoman alueen tutkimuksissa tehtiin geofysikaalisia maastomittauksia, kallioperäkartoitusta, kaivettiin kaksi tutkimusojaa ja kairattiin 23 syväkairareikää yhteispituudeltaan 3056,3 m. Geofysikaalinen kairareikäluotaus on tehty 21 reiästä. Tutkimuksissa kerätystä näytemateriaalista on teetetty 587 analyysia malmitutkimuksia ja 99 analyysia petrologisia tutkimuksia varten. Petrografisiin tutkimuksiin on teetetty 170 kiillotettua ohuthiettä. Maurun alueen kallioperä muodostuu amfiboliiteista, ultramafiiteista, kiillegneisseistä ja -liuskeista sekä kvartsimaasälpägneisseistä ja -liuskeista. Kemiallisen koostumuksen perusteella amfiboliitit ja ultramafiitit ovat alkuperältään vulkaanisia Fe-tholeiitteja, Mg-tholeiitteja, basalttisia komatiitteja ja komatiitteja. Kiillegneissit ja -liuskeet edustavat Oijärven liuskejaksolle tyypillisiä grauvakoita. Kvartsi-maasälpägneissit ja -liuskeet ovat alkuperältään mahdollisesti happamia vulkaniitteja tai niiden rapautumistuotteista kerrostuneita sedimenttikiviä. Tehtyjen tutkimusten perusteella valtaosa Maurun alueen johdevyöhykkeistä aiheutuu kvartsi-maasälpäliuskeisiin liittyvistä massiivisista ja pirotteisista magneetti- ja rikkikiisumineralisaatioista. Massiiviset osat ovat yleensä korkeintaan muutaman metrin paksuisia kompakteja magneettikiisumalmeja. Laajin magneettikiisuesiintymä, jolla on paksuutta noin 5 metriä ja kokonaismassaa todennäköisesti ainakin tonnia, tavattiin Närhinpalon pohjoisosasta. Tällaisia tai suurempia mineralisaatioita ympäristössä lienee usean miljoonan tonnin verran. Merkittäviä sinkki-, lyijy- tai kuparipitoisuuksia ei nyt tehdyissä tutkimuksissa tavattu. Korkeimmat sinkkipitoisuudet Närhinpalon massiivisen magneettikiisuesiintymän muuttuneissa pintaosissa olivat noin 4500 ppm. Kokonaisuutena Maurun alueen massiivisia sulfidiesiintymiä voidaan pitää potentiaalisena raaka-ainevarantona tulevaisuuden rikin tuotannolle. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) massiiviset sulfimalmit, arkeeinen, Oijärven liuskejakso, Mauru Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Ranua, Mauru Karttalehdet ja 12 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli M06/3522/2000/1/10 Hinta Julkisuus 7 s. + 7 liites. suomi

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Authors Antero Karvinen ja Heikki Juopperi DOCUMENTATION PAGE Date Type of report Claim report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Exploration during years in the parish Ranua at the claim areas Mauru 1 (6682/1) and Mauru 2 (6682/2). Abstract The Geological Survey of Finland has investigated the geology and ore potential of the late Archean Oijärvi greenstone belt since During years the investigations were carried out at Mauru in the northern part of the greenstone belt. The aim of these investigations was to find out if the conductive zones at Mauru area are due to the massive sulphide deposits suitable for sulphur production.the other aim was to find indications of the economically interesting Zn- Pb-Cu-mineralizations. This report includes not only the investigations carried out within claimed areas but all investigations at Mauru area. The investigation in the poorly outcropping Mauru area consisted of geophysical ground measurements, bedrock mapping, trenching and drilling. Two trenches with a combined length of 125 m have been digged and 23 diamont drill holes with a combined length of 3056,30 m have been drilled within the investigated area. Geophysical drill soundings have been made from 21 holes. 587 ore analyses and 99 analyses for petrological studies have been carried out from the Mauru area. 170 polished thin sections have been made for petrographical studies. The bedrock of the Mauru area consists of amphibolites, ultramafic rocks, mica gneisses and schists and quartz-feldspar gneisses and schists. According to their chemical compositions amphibolites and ultramafic rocks are Fe-tholeiites, Mgtholeiites, basaltic komatiites and komatiites. Mica gneisses and schist are typical greywackes. The protoliths of the quartz-feldspar gneisses and schists are not obvious. These felsic rocks may be metamorphic equivalents of felsic volcanic rocks or sedimentary rocks. According to the investigations at Mauru area the most of the conductive zones are due to the massive and disseminated sulphide deposits hosted by quartz-feldspar schists. The sulphide deposit consist of pyrrhotite and pyrite. Pyrrhotite is the main mineral in the massive deposits the thickness of which is usually only some meters. Any promising indications of Zn-Pb-Cu-mineralizations were not found. The best Zn-contents were lower than 0,5 %. As a whole the massive sulphide deposits at Mauru area can be regarded as potential raw material for sulphure production in future. Keywords massive sulphide deposit, Archean, Oijärvi greenstone belt, Mauru Geographical area Finland, Lappi, Ranua, Mauru Map sheet ja 12 Other information Report serial Archive code Pages Language M06/3522/2000/1/10 Price Confidentiality 7 p + 7 apps Finnish

4 M06/3522/2000/1/10 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA VALTAUKSET SUORITETUT TUTKIMUKSET - Geofysikaaliset mittaukset - Syväkairaukset, tutkimusojat ja kallioperäkartoitus - Kemialliset ja petrografiset tutkimukset ALUEELLINEN GEOLOGIA - Alueen maaperä - Alueen kallioperä MINERALISOITUMINEN YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET LIITTYY AINEISTO LIITTEET 1. Maurun alueen geofysikaaliset maastomittausprofiilit 2. Maurun alueen syväkairaukset 3. Maurun alueen kairasydämistä ja tutkimusojanäytteistä teetetyt analyysit ja kiillotetut ohuthieet 4. OJA OJA Maurun alueen aerogeofysikaalinen magneettikenttäkartta (totaali-intensiteetti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet 7. Maurun alueen aerogeofysikaalinen sähkökenttäkartta (reaalikomponentti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet

5 JOHDANTO M06/3522/2000/1/10 Geologian tutkimuskeskus kiinnostui Oijärven liuskejaksosta, kun vuonna 1994 julkistettiin alueen keskiosan geofysikaalinen matalalentoaineisto ja samaan aikaan valmistuivat alueellisen moreeninäytteenoton analyysitulokset. Matalalentoaineiston perusteella oli ilmeistä, että alueella on melko laaja-alainen liuskejakso, johon liittyy johdevyöhykkeitä ja magneettisia anomalioita. Geologian tutkimuskeskus käynnisti alustavat tutkimukset Oijärven liuskejaksoksi nimetyllä alueella vuonna 1995 ja vuonna 1996 perustettiin 4- vuotinen hanke, jonka tehtäviin kuuluivat Oijärven liuskejakson geologiset ja malmipotentiaaliset tutkimukset. Tutkimusten pääpaino oli liuskejakson keskiosassa ja pohjoisosaan oli tarkoitus paneutua myöhemmässä vaiheessa, mutta jo vuoden 1996 lopussa hanke sai tehtäväkseen alustavat malmitutkimukset myös liuskejakson pohjoisosassa Maurun kylän ympäristössä. Syynä Maurun alueen tutkimusten aikaistamiseen oli tieto mahdollisesta rikin raaka-ainevarojen tarpeesta lähitulevaisuudessa. Outokumpu Oy:ltä aineistonvaihdon kautta saatujen tutkimustulosten perusteella tiedettiin Maurun alueen kallioperässä esiintyvän massiivisia magneetti- ja rikkikiisuesiintymiä sekä moreenissa korkeita Zn- ja Cu-pitoisuuksia. Maurun ympäristössä esiintyvät voimakkaat sähköiset anomaliat antoivat aiheen tarkistaa liittyisikö niihin rikin raaka-aineeksi kelpaavia massiivisia sulfidimalmeja ja ekonomisesti kiinnostavia Zn-Pb-Cu-mineralisaatioita. Geologian tutkimuskeskuksen tekemiin tutkimuksiin sisältyi geofysikaalisia maastomittauksia, kallioperäkartoitusta, tutkimusojien kaivuuta ja syväkairausta. Tutkimuksia on johtanut toimialapäällikkö Erkki Vanhanen. Vuosina tehtyjen tutkimusten suunnittelusta ovat vastanneet geologit Heikki Juopperi ja Antero Karvinen sekä toteutuksesta lisäksi geologi Jorma Isomaa. Geofyysikko Teuvo Pernu on osallistunut geofysikaalisten mittausten suunnitteluun ja vastannut niiden tulkinnasta. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA VALTAUKSET Maurun tutkimusalue sijaitsee Ranuan kunnassa peruskarttalehdillä ja 12. Raportoitavat valtaukset ovat Mauru 1; kaivosrekisterinumero 6682/1 ja Mauru 2; kaivosrekisterinumero 6682/2 (kuva 1). Valtausalueiden pinta-ala on yhteensä 20 ha ja ne ovat kokonaan yksityisillä tiloilla Ranuan kunnassa. Suuri

6 M06/3522/2000/1/10 osa tutkimuksista on kuitenkin tehty nyt raportoitavien valtausalueiden ulkopuolella maanomistajien luvalla silloin voimassa olleilla valtausvarausalueilla. Tulokset näistä tutkimuksista on liitetty tähän raporttiin.

7 Kuva 1. Maurun alueen valtaukset ja syväkairaukset. M06/3522/2000/1/10

8 SUORITETUT TUTKIMUKSET M06/3522/2000/1/10 Geofysikaaliset tutkimukset Ranuan Maurussa karttalehtien ja 12 alueella on tehty vuonna 1997 VLF-R- ja magneettisia mittauksia lentomittausanomalioiden sijainnin tarkentamiseksi. Mittauslinjojen sijainti on esitetty karttaliitteessä (liite1). Mittauspisteväli on 10 m ja osalla linjoista VLF-R-mittauksia on tehty päällekkäin eri lähetinasemia käyttäen. VLF-R-mittausta on tehty 55 profiililla yhteensä km (2772 pistettä) sekä magnetometrausta 37 profiililla yhteensä km (2200 pistettä). Geofysikaalinen kairareikäluotaus onnistui 21 reiästä (liite 2). Reikäluotauksissa mitattiin kivilajien tiheyttä, suskeptiivisuutta, ominaisvastusta, varautuvuutta ja gammasäteilyä. Syväkairaukset, tutkimusojat ja kallioperäkartoitus Maurun alueelle tehtiin vuosina T56-kalustolla 23 syväkairanreikää yhteensä 3056,30 m. Kairaukset urakoivat Geotek Oy ja Suomen Malmi Oy (SMOY). Suurin osa kairauksista (R506-R522) tehtiin vuonna 1997 maanomistajien luvalla silloisille valtausvarausalueille. Reikien sijainti on esitetty kuvassa 1 sekä liitteissä 6 ja 7. Kairanreikäluettelo tietoineen on annettu liitteessä 2. Kairasydämet on kuvattu ennen halkaisua ja diakuvia säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistolla. Närhinpalon pohjoispuoliselle kairausprofiilille R506-R513 (kuva 1) kaivettiin reikien R508, R509 ja R513 välittömään läheisyyteen kaksi tutkimusojaa (liitteet 4 ja 5) yhteispituudeltaan noin 125 m. Tutkimusalueella ja sen ympäristössä tehtiin kallioperäkartoitusta kesällä 1997.Varsinaiselta tutkimusalueelta tavattiin vain muutamia paljastumia ja lohkareikkoja, mutta liuskejaksoa reunustavat granitoidialueet ovat paremmin paljastuneita (liitteet 6 ja 7).

9 Kemialliset ja petrografiset tutkimukset M06/3522/2000/1/10 Maurun tutkimusten yhteydessä kairasydämistä ja tutkimusojista otetuista palanäytteistä on tehty yhteensä 587 analyysia malmitutkimuksia ja 99 analyysia petrologisia tutkimuksia varten. Analyysit on tehty Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratorioissa vuosina 1997 ja Geologian tutkimuskeskuksen laboratorioissa käytetyt menetelmät on akkreditoitu vastaamaan vuonna 1994 hyväksyttyjä standarteja (SFS-EN ja ISO Guide 25). Akkreditointi on laadun arvioinnin jälkeen uusittu vuonna Kaikki analyysitulokset kuuluvat tämän raportin liittyy-aineistoon ja reikä- ja tutkimusojakohtaiset analyysitilausnumerot on annettu liitteessä 3. Malmitutkimuksiin valittujen kairasydännäytteiden analyysiväli on ollut yleensä noin 2 m, mutta kivilajirajojen noudattamisesta johtuen analyysivälien pituuksissa on vaihteluja. Analyysinäytteet on halkaistu timanttisahalla, murskattu mangaaniteräsleuoilla varustetulla leukamurskaimella, ositettu ja jauhettu karkaistussa hiiliteräsjauhinastiassa rengasmyllyllä. Perusmetallit (32 alkuainetta) on analysoitu GTK:n 511Pmenetelmällä, joka perustuu kuningasvesiliuotukseen ja induktiivisesti kytkettyyn plasma-atomiemissiotekniikkaan (ICP-AES). Jalometallimäärityksissä on käytetty GTK:n menetelmiä 519U (R506-R522) ja 521U (R614-R620). Menetelmät perustuvat kuningasvesiuuttoon huoneenlämpötilassa, elohopeakerasaostukseen ja grafiittiuuniatomiabsorptio-määritykseen (GFAAS). Erona niissä on näytepunnitus, joka 519U:ssa on 1 g ja 521U:ssa 5 g. Petrologisia tutkimuksia varten on kairasydämistä otettu cm:n pituisia timanttisahalla halkaistuja näytteitä, jotka on murskattu, ositettu ja jauhettu teräsjauhinastiassa. Näytteistä on tehty monialkuainemääritys XRF-tekniikalla jauhepuristeesta (GTK:n menetelmä 175X) ja REE-analyysi ICP- MS-tekniikalla (GTK:n menetelmä 308M). Rei istä R614-R620 otetuista XRF-näytteistä on määritetty myös C hiilianalysaattorilla (GTK:n menetelmä 811L). Maurun tutkimusalueen näytteistä on teetetty vuosina petrografisia ja malmineralogisia tutkimuksia varten yhteensä 170 kiillotettua ohuthiettä. Reikä- ja tutkimusojakohtaiset hienumerot on esitetty liitteessä 3.

10 ALUEELLINEN GEOLOGIA M06/3522/2000/1/10 Alueen maaperä Maurun alue on varsin laakeaa ja pääosin soiden välissä olevaa osaksi uudisistutettua taimikkoa tai muuten tiheää lehtipuurääseikköä. Kalliopaljastumia alueella on vähän ja maapeitteen paksuus on kairauksista saatujen tietojen perusteella 2-25 m. Närhinpalon pohjoispuolelle kaivetuissa tutkimusojissa (liitteet 4 ja 5) kallioperää peitti ohuen turvekerroksen alla ollut 2-3 m paksu kivinen moreeni. Alueen kallioperä Maurun alueen kallioperä muodostaa Pudasjärven arkeeisella alueella sijaitsevan myöhäisarkeeisen, noin 80 km pitkän, N-S-suuntaisen Oijärven liuskejakson pohjoisosan (ks. kansikuva). Liuskejaksoa ympäröivät arkeeiset tonaliitti-trondhjemiitti-granodioriitti-sarjan granitoidit ja gneissit. Liuskejakso muodostuu mafisista ja ultramafisista vulkaniiteista sekä grauvakkamaisista, paikoin grafiittipitoisista kiilleliuskeista ja tuffiiteista. Vulkaniittien keskellä esiintyy kapea vyöhyke kvartsi-serisiitti- ja serisiittiliuskeita. Suprakrustisia kiviä intrudoivat kvartsi-maasälpäporfyyrijuonet sekä pienet tonaliittiset intruusiot. Muutamien paljastumien ja tehtyjen kairausten perusteella liuskejakso koostuu Maurun alueella amfiboliiteista, ultramafiiteista, kiillegneisseistä/-liuskeista sekä kvartsi-maasälpägneisseistä/-liuskeista. Kemiallisen koostumuksen perusteella amfiboliitit ja ultramafiitit voidaan tulkita alkuperältään vulkaanisiksi Fe-tholeiiteiksi, Mg-tholeiiteiksi, basalttisiksi komatiiteiksi ja komatiiteiksi. Kiillegneissit ja -liuskeet edustavat liuskejaksolle tyypillisiä grauvakoita. Kvartsi-maasälpägneissit ja -liuskeet muodostavat mielenkiintoisen ja kairausten perusteella Maurun alueelle tyypillisen kivilajiryhmän, johon liittyvät alueen pirotteiset ja massiiviset sulfidiesiintymät. Geofysikaalisella matalalentokartalla esiintyvät johdevyöhykkeet (liite 7) näyttävät aiheutuvan pääosin sulfideista ja vain vähäisessä määrin kvartsi-maasälpä- ja kiilleliuskeissa paikoin esiintyvästä grafiitista. Kvartsi-maasälpägneissit ja -liuskeet saattavat olla alkuperältään happamia vulkaniitteja tai niiden rapautumistuotteista kerrostuneita sedimenttikiviä. Liuskejakson kiviä leikkaavat pegmatiitti-, kvartsi- ja diabaasijuonet. Erikoisesti pegmatiitteja esiintyy runsaasti.maurun pohjoispuolella magneettisella matalalentokartalla esiintyvät voimakkaat magneettiset anomaliat (liite 6) aiheutuvat ultramafisista intrusiivikivistä. Maurun itä- ja kaakkoispuolella oleva granitoidialue koostuu pääosin jonkin

11 M06/3522/2000/1/10 verran migmatiittiutuneista tonaliiteista. Liuskejakson ja itäpuolisen granitoidialueen kontakti on todennäköisesti siirroskontakti. Maurun länsipuolinen granitoidialue on sekava migmatiittialue, missä esiintyy liuskejäänteitä, tonaliittisia gneissejä ja migmatisoivaa graniittista ainesta, jonka määrä näyttää lisääntyvän länteen päin. MINERALISOITUMINEN Kaikilta Maurun alueen syväkairausprofiileilta tavattiin ohuita magneetti- ja rikkikiisumineralisaatioita. Niiden isäntäkivinä ovat kvartsi-maasälpäliuskeet, jotka mineralisaatioiden lähistöllä ovat yleensä serisiittiytyneitä. Huomattavin ja massiivisin lävistetty esiintymä oli Närhinpalon pohjoispuolelta tavattu mineralisaatio. Mineraalisaatio puhkeaa pintaan ollen siellä välittömästi noin 2 m paksun maapeitteen alla. Ensimmäisessä lävistyskohdassa (R508 ja R509) mineralisaatio on lähes vaaka-asentoinen, keskimäärin 4 m paksu ja koostuu kompaktista magneettikiisusta, jossa on vain muutamia pieniä kvartsisilmiä. Magneettikiisu on ainakin pinnassa epämagneettista ja muuttunut pääosin rikkikiisuksi. Sama havainto tehtiin viereen kaivetussa tutkimusojassa (liite 4). Mineralisaatio lävistettiin pystyllä reiällä (R513) noin 25 m luoteeseen liitteen 4 tutkimusojasta. Täällä mineralisaatiossa on useita haaroja ja se on painunut hieman syvemmälle maanpinnasta. Paksuimmat kompaktit osat ovat syvyyksillä (8 m) ja (3.7 m). Täällä magneettikiisu on muuttumatonta. Parhaat analysoidut arvomineraalipitoisuudet on tavattu pinnassa olevasta muuttuneesta massiivisesta mineralisoitumasta: Zn 4520 ppm, S 22 % (max). Maurun alueen kairauksissa tavatut sulfidilävistykset ovat olleet sen verran vaatimattomia, ettei niiden perusteella ole aihetta arvioida mineraalivarantoa yllämainittua Närhinpaloa lukuun ottamatta. Närhinpalon kairauksissa lävistettiin pinnasta lähtien kompaktia magneettikiisuesiintymää keskimäärin viiden metrin paksuisena laattana. Kairausten ja sähköisen/magneettisen maastomittauksen perusteella voi karkeasti arvioida, että vastaavaa magneettikiisumineralisaatiota voi tässä kohteessa olla 400 metrin matkalla 5 x 10 m:n laattana yhteensä m; eli noin tonnia. Vastaavia tai suurempia anomalioita on Maurun ympäristössä ainakin kymmenkunta, joten jos niissä olisi kompaktia magneetti- ja/tai rikkikiisua, sulfidiesiintymien kokonaismäärä voisi olla useita miljoonia tonneja.

12 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET M06/3522/2000/1/10 Tehtyjen tutkimusten perusteella Maurun alueen sähköiset " magneettiset anomaliat aiheutuvat massiivisista ja pirotteisista sulfidiesiintymistä ja vain vähäisessä määrin grafiittipitoisista liuskeista. Sulfidiesiintymät muodostuvat magneetti- ja rikkikiisusta eikä niissä tavattu merkittäviä Zn-, Pb- tai Cu-pitoisuuksia. Anomalioista on kuitenkin tutkittu vain muutamia eikä mahdollisuutta Zn-Pb-Cu-mineralisaatioiden esiintymisestä alueella voida kokonaan sulkea pois. Moreenissa esiintyvät korkeat sinkkipitoisuudet voidaan kuitenkin selittää massiivisten sulfidiesiintymien pintaosien rapautumisessa syntyneillä rikastumiskerroksilla. Tulevaisuuden rikin tuotantoa ajatellen Maurun alueen massiiviset sulfidiesiintymät muodostavat varteenotettavan raaka-ainevarannon. Koska tällä hetkellä ei kuitenkaan ole kysyntää rikin raaka-aineesta eikä tutkimuksissa tavattu merkittäviä sinkki- tai muita arvomineraalipitoisuuksia, alueen malmitutkimukset on toistaiseksi lopetettu ja alueella olleista valtauksista luovuttu.

13 LIITTYY-AINEISTO M06/3522/2000/1/10 Raportit Eilu, P Oijärven liuskejakso: Tutkimusalueen geologisen kuvan arviointia juonikultamineralisaatioiden esiintymisen suhteen. 8 s., Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti. M19/3521,3522/-96/1/10. Karvinen, A Malmitutkimukset Ranuan kunnassa Keväjärven ympäristössä Poromännikkö 1, 2 ja 3 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterin:ot 6278/1, 2 ja 3 peruskarttalehdellä s, 2 liit. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3521/-99/1/10. Arkistomateriaali Kairasydämiä säilytetään toistaiseksi GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimiston kairasydänvarastossa Rovaniemellä. Kairasydämistä otettuja diakuvia ja tutkimusalueelta tehtyjä kiillotettuja ohuthieitä säilytetään GTK:n Pohjois-Suomen aluetoimistossa Rovaniemellä. Numeerinen arkistomateriaali on tallennettu sekä paperitulosteina että digitaalisessa muodossa. Kairanrei istä tehdyt luotaustulokset on tallennettu GTK:n tietokantoihin. Syväkairausten kairansydänraportit ovat tallennettu GTK:n KAIRA-ohjelmalla ja Windows WP 6.1-ohjelmalla. Kemiallisten analyysien tulokset ovat tallennettu GTK:n kemian laboratorion tietokantoihin. Raporttiin liittyvät geofysikaaliset arkistokartat ovat tallennettu GTK:n omiin ASCII-tiedostoihin sekä GEOSOFT-tiedostoihin: Q24.32/3522/97/ 3 ja 4 Q24.32/352211/97/5 Q24.32/352211/97/1 Q24.32/352211/97/6 Q22.23/352211/97/5 VLF R-optio profiilikartta VLF R-optio profiilikartta VLF R-optio profiilikartta VLF R-optio profiilikartta magneettinen profiilikartta

14 M06/3522/2000/1/10 Liite 1 Maurun alueen geofysikaaliset maastomittausprofiilit

15 M06/3522/2000/1/10 Maurun alueen syväkairaukset. Liite 2. Reikä X koordinaatti Y koordinaatti Suunta/kaltevuus Syvyys m Geofys. luotaus 3522/97/R /40E X 3522/97/R /40E /97/R /40E X 3522/97/R /40E X 3522/97/R /40E X 3522/97/R /40E X 3522/97/R /40E X 3522/97/R /90E X 3522/97/R /50E X 3522/97/R /60E X 3522/97/R /40E X 3522/97/R /40E X 3522/97/R /50E X 3522/97/R /50E X 3522/97/R /50E X 3522/97/R /50E X 3522/98/R /40E X 3522/98/R /40E X 3522/98/R /40E X 3522/98/R /40E /98/R /40E X 3522/98/R /40E X 3522/98/R /40E X

16 M06/3522/2000/1/10 Maurun alueen kairasydämistä ja tutkimusojanäytteistä teetetyt analyysit ja kiillotetut ohuthieet. Liite 3. Reikä/ tutkimusoja Malmianalyysit tilausnro Petrologiset analyysit tilausnro Kiillotetut ohuthieet 3522/97/R Ro16292, Ro /97/R Ro , Ro /97/R Ro , Ro /97/R Ro , Ro /97/R Ro16299, Ro /97/R Ro , Ro /97/R Ro16302, Ro /97/R Ro16303, Ro /97/R Ro /97/R Ro /97/R /97/R Ro /97/R Ro /97/R Ro /97/R Ro /97/R /98/R Ro /98/R Ro /98/R Ro , 3522/98/R Ro /98/R Ro , 3522/98/R Ro /98/R Ro OJA Ro OJA Ro

17 M06/3522/2000/1/10

18 M06/3522/2000/1/10

19 M06/3522/2000/1/10 Liite 6 Maurun alueen aerogeofysikaalinen magneettikenttäkartta (totaali-intensiteetti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet.

20 M06/3522/2000/1/10 Liite 7 Maurun alueen aerogeofysikaalinen sähkökenttäkartta (reaalikomponentti). Kartalle on merkitty kallioperähavainnot ja syväkairauspisteet

21