1. Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimenpiteet

Transkriptio

1 Liperin hankeluettelo Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimenpiteet A. TIELIIKENNE Taustaa Vuoden 1998 alussa valtatien pohjoispuolella oleva vajaan 400 hehtaarin silloinen varuskuntaalue (Ylämyllyn varuskunta) on siirtynyt Liperin kunnalle ja kunta on voimakkaasti kehittänyt ko. aluetta viihtyisäksi asuinalueeksi palveluvarustuksineen. Ent. varuskunta-alueelle on yleiskaavoitettu pientaloasutusta yhteensä n. 800 asunnolle ja vuonna 2017 viimeiset alueen tontit tulevat luovutettavaksi rakentamiseen. Alue on kasvanut asemakaavoituksen mukaan noin 2000 asukkaan Jyrin kyläksi kiinteäksi osaksi Ylämyllyn taajamaa. Alueelle selvitetään Ylämyllyn jalkapallohallin rakentamismahdollisuutta, joka tulee toteutuessaan lisäämään liikennemääriä entisestään. Lisäksi välittömässä läheisyydessä sijaitsee edelleen kehittyvä Pärnävaaran urheilukeskus, joka toimii niin kesäisin kuin talvisinkin merkittävänä harjoituskeskuksena seudun huippuhiihtäjille ja myös kuntourheilijoille. Uutena asuma-alueena on avautumassa Lehtorannan alue, johon ollaan laatimassa asemakaavaa ja ensimmäinen vaihe on nyt hyväksymisvaiheen käsittelyssä. Kokonaisuudessaan uusi asemakaava-alue käsittää noin 80 erillispientalo- 3 asuinpientalo- ja 2 asuinkerrostalotonttia. Lisäksi asemakaavan muutosta ollaan hyväksymässä liikekeskuksen kortteliin. Kaavamuutos mahdollistaa kaupan lisäksi asuinkerrostalojen ja julkisten palveluiden sijoittumisen ko. kortteliin, siten että uusia asuinhuoneistoja muodostuisi noin 100. Vuoden 1988 VT 9 yleissuunnitelman mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välin yhteys on muuttunut moottoritieksi. Tämän yleissuunnitelman mukaan VT 9 ja Liperintie (476) risteykseen rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa 2020 ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Edellä mainittujen suunnittelutilanteiden takia VT 9 ja Ylämyllyn eri osien liikennöinti on muodostunut erityisen ongelmalliseksi kasvavan liikenteen ja asutuksen takia. Toisaalta VT 9 ja Liperintien liikenne puuroutuu erityisesti aamuisin ja iltaisin työpaikka-, koululais- ja asiakasliikenteen takia. Ensiapua liikennöintipulmiin on saatu Liperin liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä, mutta rakenteelliseen ongelmaan tarvitaan kasvavan Joensuu-Kuopio liikenteen ja taajamien välisen liikenteen osalta mittavampia toimenpiteitä. Turvallisuutta lisätään myös MAL-suunnitteluun liittyvien kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien parantamisella ja laatukäytävien rakentamisella. Perusongelmaan, eli liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja asiakasystävälliseen liikennöintiin, Liperin kunta on esittämässä kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua.

2 1. Toteutetaan VT 9 ja Liperintien risteyksen eritasoistaminen ja tähän liittyvät risteysjärjestelyt Ylämyllyntien kohdalla ja Honkatien kohdalla (asemakaavan mukainen ratkaisu). Rakentamisella turvataan Liperin kirkonkylälle ja Ylämyllyn keskustan eri osiin suuntautuvan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. 2. Ylämyllyn taajamateiden parantaminen Ylämyllyn taajamateiden tarveselvityksen mukaisesti liikenneturvallisuutta, liikennöitävyyttä ja tieympäristön viihtyvyyttä lisätään. Paikallistien (Ylämyllyntie, ent VT17) liikennöinnin ja liikenneturvallisuuden ongelmat muodostuvat mm. autoliikenteen liian suurista ajonopeuksista, raskaanliikenteen aiheuttamasta meluhaitasta, laajoista jäsentymättömistä liittymistä ja kevyen liikenteen turvattomista tienylityksistä. Paikallistien (Mattisenlahdentie) ongelmana on kevyen liikenteen väylien puute. Tieosuudelle ollaan laatimassa tiesuunnitelmaa yhdessä kunnan ja ELY-keskuksen kanssa. Yhteisenä tavoitteena on saada tieosuus muutettua kaavatieksi ja siirrettyä kunnan hoitovastuulle tien perusparannuksen jälkeen. Vuonna 2015 hankkeessa on toteutettu suunnitelma Ylämyllyntien perusparantamisesta. Vuoden 2016 osalta hanketta on viety eteenpäin toteuttamalla yksityiskohtaisempaa rakennesuunnitemaa. Tiesuunnitelman on määrä valmistua kevättalvella Lopullinen hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien välisenä aikana. 3. Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Jyrinkylälle johtaa Ylämyllyn keskustasta ainoastaan yksi varuskunnan aikainen kapea ja vaikeakulkuinen tieyhteys VT 9:stä Ylämyllyn kiertoliittymän ja VT 9:n sekä rautatien alikulkujen kautta. Lisäksi liikennettä purkaa osittain huonokuntoiset ja taajama-alueiden halki kulkevat yhteydet Pärnävaaran urheilukeskuksen ja Välikankaan teollisuusalueen kautta Polvijärventielle ja edelleen Joensuu Kuopio VT 9:lle. Tässä yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja Tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradasta erillisen jalankulun ja pyörätien rakentaminen VT 9:n ja rautatien alikulussa. B. RAUTATIELIIKENNE Taustaa Liperin Ylämyllyn kunnanosan läpi kulkee Joensuu Viinijärvi (ja edelleen Pieksämäki / Outokumpu) rautatie. Henkilöliikenne rataosalla on toistaiseksi vähäistä, mutta tavarajunaliikenne melkoisen vilkasta raskaine mm. puutavarajunineen.

3 Ylämyllyn entistä asema-aluetta käytetään laajamittaisesti rautateitse tulevan ja lähtevän puutavaran välivarastointiin. Asema-alue sijaitsee aivan Ylämyllyn keskustassa, ja sinne liikennöidään rekkaliikenteelle ahtaiden Jyrin kylän asuma-alueen katujen kautta. 1. Puutavaran varastoimisen lopettaminen Ylämyllyn entisen aseman alueella Puutavaran varastoiminen ja kuljetukset aiheuttavat Ylämyllyn alueella liikenteellisen sujuvuusongelman, liikenneturvallisuusriskin sekä asumisviihtyisyyttä heikentävän ja alueiden käyttöön liittyvän ympäristö- ja meluongelman. Liikenneviraston selvityksen 31/2011 mukaan Ylämyllyn kuormauspaikka on toiminnassa niin kauan kun sen käyttö ei aiheuta investointeja. Alueella puutavaran varastoiminen kuljetuksineen ja lastauksineen tulisi lopettaa heti, koska toiminta haittaa alueen muuta toimintaa, liikennöintiä, turvallisuutta ja sen kuljetukset aiheuttavat alueen katuverkolle ennakoimatonta rasitusta. Rata-osalla mahdollisuudet lähijunan liikennepaikan muodostamiseen tulisi samalla tutkia. 2. Lentokentän ympäristön ja Ylämyllynseudun kehittäminen Hankkeen tarkoituksena on kehittää Joensuun lentokentän ympäristöä logistisesti merkittävänä työpaikkavaltaisena alueena, jonka läheisyydessä ihmiset asuvat viihtyisässä ja aktiivisessa elinympäristössä. Taustaa Kehittämisalue muodostaa laajan kokonaisuuden rajoittuen lännessä Leinosen lampeen, etelässä Pyhäselkään, idässä Marjalaan ja pohjoisessa lentoasemaan. Alue muodostaa reuna-alueillaan asuma-alueita, joista Leinosen lammen itäpuoli ja Marjalan ja Lautasuon välinen alue ovat vielä asemakaavoittamattomia. Asuma-alueiden vieressä on olemassa olevia teollisuusalueita niin Liperin kuin Joensuun puolellakin. Lisäksi alueelle on kehittynyt yksittäisiä, merkittävää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä. Joensuun lentoasema muodostaa alueelle logistisen solmupisteen olemassa olevien rata- ja tieverkostojen kanssa. Kunta on aloittanut kaavoittamaan Lentoasemantien varteen uutta asemakaava-aluetta, jonka painopisteenä on työpaikka-alueen kehittyminen. Kunta on toteuttanut vuosien 2015 ja 2016 aikana vesihuoltohankkeen, joka ulottuu Marjalasta lentoasemalle saakka. Alueella on merkittävää harrastusja urheilutoimintaa, jonka toiminnallinen kehittäminen on tarpeen nykyisiä ja tulevia asukkaita ajatellen. Olemassa olevia ja kehitettäviä harrastusja urheilupaikkoja ovat muun muassa: Pärnävaaran Urheilukeskus Ylämyllyn moottoriurheilukeskus

4 Urheilu- ja harrastusilmailu Hirsiniemen venesatama Väylät ja ulkoilureitistö Tavoitteet - Hankkeen päätavoitteena on saada muodostettua Joensuun lentokentän ympäristöön, hyvien liikenneyhteyksien keskelle, työpaikka-alue, jonka omalta osaltaan tukee Joensuun seutua kasvukeskuksena. - Tavoitteena on kehittää uusien työpaikka-alueiden lisäksi myös olemassa olevia teollisuusalueita vastaamaan nykypäivän tarpeita. - Työpaikka ja liikennekeskittymän ympärille muodostuvat asuma-alueet edistävät tehokasta maankäyttöä, jossa kokonaisuuden tavoitteena on mahdollisimman hiilineutraali asuin- ja työpaikka-alue. - Moottoriurheilukeskuksen kehittyminen lentoväylän melualueella edistää alan harrastemahdollisuuksia ja parantaa alueellisesti merkittävien kilpailujen järjestämistä. - Pärnävaaran edelleen kehittyminen varmistaa perinteikkään urheilukeskuksen säilymisen tulevaisuudessakin merkittävänä huippu-urheilun harjoituspaikkana ollen myös osana Joensuun seudun ja jopa maakunnan viheryhteyttä. - Hirsinimen venesataman kehittäminen tuo apua kasvavaan veneilyliikenteeseen ja puuttuviin satamapaikkoihin. Toimenpiteet 1. Yhteistyökumppaneiden kartoitus ja tarkempien tavoitteiden asettaminen vuonna Yleissuunnitelma Yleissuunnitelmalla varmistetaan eri osa-alueiden kehittyminen, niiden toiminnallinen yhteistyö ja maankäytöllinen varautuminen Toteutusaikataulu Yleissuunnitelman laatimisen jälkeen hankkeen eri vaiheille ja osa-alueille saadaan laadittua tarkemmat kustannusarviot ja aikataulut Rahoitus Rahoitusvaihtoehtoja kartoitetaan osana yleissuunnitelmaa

5 3. Valtatie 9 kanavoinnin ja liikenneturvallisuuden parantaminen Käsämäntien risteyksessä Valtatie 9 risteys Käsämässä on lisääntyneen risteävän ajoneuvo- ja kevytliikenteen johdosta merkittävä liikenneturvallisuusriski. Ajoneuvolla risteystä ylittäessä valtatien liikenteen havainnointi tien geometriasta johtuen on hankalaa. Valtatien liikenteen kanavointi nykyistä paremmaksi selkeyttäisi ylittävän liikenteen liikennöintiä ja siten myös sen liikenneturvallisuutta. Em. liikennemäärien lisääntymisen ja Käsämän alueella jo olevan ja lisääntyvän asutuksen johdosta risteysalueen lähistöllä kevyen liikenteen liikkuminen valtatien yli on suuri turvallisuusriski. Kevytliikenteen liikennöinti tulee toteuttaa rakennettavan alikulkusillan kautta. Hanke on kirjattu myös ylös v valmistuneessa Liperin liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Valtatie 9 liikenteen uudelleen kanavointi ja alikulkutunneli kevytliikenteelle Käsämäntien risteyksessä Liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan euroa Toteuttamissuunnitelmien laatiminen vuonna 2020 ja hankkeen toteuttaminen v Vastuu: PS:n ELY-keskus 4. Kevytliikenneväylä maantie 502 varteen Ylämyllyltä Valkeisenmäentielle Maantiellä 502 välillä Ylämyllyn Välikangas Härkinvaara Harila Valkeisenmäentie on huomattava kevytliikennemäärä maantiellä muun ajoneuvoliikenteen mukana muodostaen näin tiellä liikkujille merkittävän turvallisuusriskin ja haitan liikenteen sujuvuudelle. Ko. n. 7 km osuudelta puuttuu kevytliikenneväylä. Liperin kunnanvaltuusto on v tehnyt tiealoitteen Tiehallinnolle hankkeen toteuttamiseksi.

6 Lisäksi hanketta tukee Ylämyllyn moottoriradan kehittyminen, joka omalta osaltaan tulee lisäämään liikennemääriä maantiellä 502. Kevytliikenneväylän rakentaminen n. 7 km:n matkalle maantien 502 varteen välillä Ylämyllyn Välikangas Härkinvaara Harila Valkeisenmäki. Toteuttamissuunnitelmien laatimisen käynnistäminen v ja hankkeen toteutus v Liikennemäärä 2648 ajoneuvoa/vrk. Perusteita erilliselle kävelyn ja pyöräilyn väylälle tulee jo liikennemäärän mukaankin. (Vertailun vuoksi totean, että liikennemäärä lähenee Liperintietä) 5. Kevytliikenneväylän rakentaminen välille Liperin kirkonkylä Siikasalmi Maantiellä välillä Liperin kirkonkylä Siikasalmi on huomattava kevytliikennemäärä maantiellä muun ajoneuvoliikenteen mukana muodostaen näin tiellä liikkujille merkittävän turvallisuusriskin ja haitan liikenteen sujuvuudelle. Kevytliikenne muodostuu pääasiassa Siikasalmen kristillisen koulun oppilaista, mutta myös muista tiellä liikkujista. Kesällä 2015 tieosuudella tapahtui liikenneonnettomuus, jossa pyöräilijä loukkaantui vakavasti. Kevytliikenneväylän rakentaminen välille Liperin kirkonkylä - Siikasalmi. Toteuttamissuunnitelmien laatimisen käynnistäminen v ja hankkeen toteutus v

7 6. Kevytliikenneväylän rakentaminen Pärnävaarantien varteen välille Rykmentintie - Urheilutie Pärnävaarantiellä välillä Rykmentintie Urheilutie on huomattava kevytliikennemäärä maantiellä muun ajoneuvoliikenteen mukana muodostaen näin tiellä liikkujille merkittävän turvallisuusriskin ja haitan liikenteen sujuvuudelle. Kevytliikenne muodostuu pääasiassa koululaisista, mutta myös muista tiellä liikkujista. Kevytliikenneväylän rakentaminen välille Rykmentintie - Urheilutie. Toteuttamissuunnitelmien laatimisen käynnistäminen v ja hankkeen toteutus v