LIIKENNESELVITYS. 1. Yleistä YHTEENVETO SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYKSESTÄ

Transkriptio

1 LIIKENNESELVITYS Projektinimi Asiakas Laatinut Tarkistanut Söderfjärdsbacken, Maalahti Maalahden kunta Mikko Uljas Jonas Lindholm YHTEENVETO SÖDERFJÄRDSBACKENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYKSESTÄ Päiväys Yleistä Aiempi liikenneselvitys tehtiin Ytter- ja Övermalaxin osayleiskaavan yhteydessä vuonna 2017 ja raportti on liitetty osayleiskaava-asiakirjoihin. Kuvassa 1 on esitetty osa suunnitellusta tieverkosta ja liikenne-ennuste vuodelle Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E VAASA T F Kuva 1: Ote osayleiskaavan tieverkosta ja liikenne-ennuste vuodelle 2030 Söderfjärdsbackenin alueen asemakaavan laatimisen yhteydessä on keskusteltu liikenteellisistä kysymyksistä kaavoittajan kanssa. Tässä raportissa kuvataan selvitykset, joita on tehty osayleiskaavan selvityksen 1/9 Ramboll Finland Oy FO-nummer , Moms reg. Hemort Esbo

2 täydentämiseksi niiden muutosten pohjalta, joita on tullut ja viranomaisilta asemakaavan vuorovaikutuksen aikana saatujen kysymysten pohjalta. Osayleiskaavavaiheessa käsitellyt olennaisimmat liikennettä koskevat kysymykset olivat seuraavat: LT-alueen leveys ja tilantarve linja-autopysäkeille ja kevyen liikenteen väylälle Maalahden- Söderfjärdenintien varteen (maantie 17663). Maalahden-Söderfjärdenintien (maantie Söderfjärden-Sundom) hallinnollinen luokka (katu vai yleinen tie) Linja-autopysäkkien ja katuliittymien sijoittaminen uudelle asuntoalueelle suhteessa nykyisen tien geometriaan ja erityisesti pituuskaltevuuteen. Osayleiskaavan liikenne-ennusteen päivittäminen vuodesta 2030 vuoteen 2040 Söderfjärdsbackenin alueen uuden asukasennusteen pohjalta. Rantatien/ Maalahden-Söderfjärdenintien ja Maalahden-Söderfjärdenintien/Kurjenväylän liittymien palvelutaso ja liikennejärjestelyiden tarve näissä risteyksissä. Kevyen liikenteen väylän alikulun tarve Rantatien liittymässä (ja koko väylän linjaus asemakaava-alueen ja Köpingsin välille) Katujen pituuskaltevuus rinteessä. Liikenneselvitys pohjautuu asemakaavaehdotukseen , ks. liite 1 (pienennys). 2. Liikenne-ennuste 2040 ja palvelutaso Ennuste Söderfjärdsbackenin kaava-alueen tuottamalle liikenteelle on tehty arvioitujen asukasmäärien ja YL-korttelissa päiväkodin arvioitujen hoitopaikkamäärien pohjalta. Ennuste perustuu seuraaviin lukuihin: Maankäyttö rakennusoikeus / k-m2 asuntojen määrä asukasta / asunto asukasluku huom. AO-tontit ,5 308 AP-tontit ,5 36 AR-tontit ,9 90 YL-tontit *) *) hoitopaikkoja KAIKKIAAN 434 ilman hoitopaikkoja Ennusteessa on matkatuotosten lukumäärän asutusta ajatellen oletettu Kuva 1 olevan 2,07 matkaa/asukas/vrk ja vierailukäyntien kerroin 1,22. Automatkojen osuuden on oletettu olevan 81 % ja yhdessä autossa keskimäärin 1,58 henkilöä. YL-kortteliin on laskettu 5 matkaa/hoitopaikka/vrk ja automatkojen osuudeksi 75 %. Nämä luvut perustuvat Ympäristöministeriön julkaisuun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Näiden lukujen pohjalta kun kaikki tontit on rakennettu, on liikennemäärä vuonna 2040 asutuksen osalta 560 ajon./vrk ja YL-tontin päiväkodin osalta 300 ajon./vrk. YL-kortteliin voidaan lisäksi osoittaa muuta toimintaa, esim. vanhusten palveluasumista tai vastaavaa toimintaa 3500 k-m², joka 2/9

3 voi vielä lisätä liikennettä noin 240 ajon./vrk. Tämä ei sisälly ennusteeseen (osoitettu suluissa ennusteessa). Liikenteen odotetaan suuntautuvan kuvan 1 mukaisesti (yllä). Päivitetyt luvut vuodelle 2040 on osoitettu kuvassa 2. Kuva 2: Päivitetty ennuste (mustat luvut vuodelle 2030, uudet keltaisella pohjalla vuodelle 2040). Ennusteen mukaisesti on esitetty liikennevirrat Rantatien/Maalahden-Söderfjärdenintien risteyksessä. Keskivuorokausiliikenne (KVL) on esitetty kuvassa 3. Risteyksen palvelutaso on laskettu tavallisille arkipäiville tuntiliikenteelle klo DANKAPP-ohjelmalla. Vuonna 2040 on 32 % risteyksen kapasiteetista käytössä ja viivästys sivusuunnassa on 14 sek. ja 2 autoa keskimäärin jonossa ruuhkaaikaan klo Tämä tarkoittaa, että palvelutaso on B= hyvä ja uusia toimenpiteitä risteykseen ei tarvita. Mikäli liikennemäärä kasvaa 25 %:lla, on palvelutaso C= tyydyttävä. Jos liikenne kasvaa 40 %:lla tulisi risteys varustaa kanavoinnilla (kääntymiskaista vasemmalle kääntyvälle liikenteelle) ja STOP-merkki vaihtaa väistämisvelvollisuuteen (kolmio). Näillä toimenpiteillä palvelutaso C säilytetään. Laskelmissa on otettu huomioon, että myös liikenne teollisuusalueelle kasvaa. Kuva 3: Liikennevirrat KVL204 Rantatien/Maalahden Söderfjärdenintien risteyksessä. 3/9

4 Liikennemäärät uuden asemakaava-alueen liittymässä (Kurjenväylä) on osoitettu kuvassa 4. Liikennemäärät ovat huomattavasti alhaisempia kuin Rantatien liittymässä. Siksi ei ole tehty tarkempia laskelmia. Liittymä tulee toimimaan hyvin ja myös liikenneturvallisuuden kannalta se on hyvä. Kuva 4: Liikennemäärät asemakaava-alueen liittymässä 2040 (KVL). 3. Tie- ja katuverkko Rantatie mt 673 Yllä olevan selvityksen mukaisesti uusi asuntoalue ei vaikuta Rantatiehen siten, että olisi tarpeen ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin. Liikennemäärät kasvavat, mutta palvelutaso riittää ja liikenneturvallisuus on tavanomaisella tasolla. Kevyen liikenteen väylän alikulun tarvetta käsitellään myöhemmin raportissa. Maalahden Söderfjärdenintie mt Tien varren liittymäpaikkoja on tutkittu siten, että pituuskaltevuus liittymien ympärillä on vähemmän kuin 3 %. Tämä muodostuu hieman kriittiseksi liittymässä, joka rakennetaan vasta vaiheessa 2 ja on rinteessä lähempänä Söderfjärdeniä. Siksi liittymäpaikkaa on siirretty hieman ylöspäin, jotta vältettäisiin jyrkin tieosuus. LT-alueen rajaus on mitoitettu siten, että ajoradan koko leveys tulevaisuudessa voi olla 7,5 m ja sivuojille on tilaa luiskan kaltevuudella 1:3. Tien itäpuolelle on varattu tilaa mahdollista kevyen liikenteen väylää sekä linja-autopysäkkiä varten molempien liittymien ympäristössä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ehdottanut, että maantie olisi tulevaisuudessa katu ja siinä tapauksessa tiealuetta ei voi varata LT-merkinnällä. Nykyisin tie kuuluu yhdysteiden luokkaan (YHDYSTIET) viisinumeroisella tienumerolla. Liikennemäärä on nykyään ajon./vrk. Tie välittää liikennettä Vaasan kaupungin ja Maalahden ja Korsnäsin kuntien välillä. Vastaava yhteys kulkee Sulvan kautta, tie on samassa luokassa, mutta luokiteltu neljänumeroisella tienumerolla. Liikennemäärä on vain 960 ajon./vrk. Mikäli Vaasan Satamatie toteutetaan, vähenee Sulvantien rooli tieverkossa lisää ja Vaasan-Maalahden yhteys voitaisiin luokitella korkeammalle ja säilyttää myös asemakaavassa yleisenä tienä. Tien kautta kulkee myös joitakin suuria kuljetuksia Vaskiluodon satamasta suuremmille teille etelään, joka puoltaa tien säilyttämistä yleisenä tienä. Aluevaraus tielle katuna tai yleisenä tienä on kuitenkin sama. Aluevarauksen mitat on esitetty kuvassa 5. 4/9

5 Kuva 5: Aluevarauksen poikkileikkaus tielle mt 17663, linja-autopysäkin länsipuolelle varataan lisäksi 3 metriä lisää pysäkin pituuteen. Pääkadut Häggnäsinrinteen pituuskaltevuus katulinjassa vaihtelee välillä 2 6 %. Jyrkimmissä osissa voi esiintyä tiettyjä vaikeuksia risteävien katujen liittymissä (Haahkatie, Sorsakuja) raskaille ajoneuvoille (jätteenkuljetusautot jne.), koska päätie on melko jyrkkä. Liikennesuunnat ovat sellaisia, että hyvin harvoin on tarvetta kääntyä alamäestä sivukadulle. Muutoin liikennemäärät näissä paikoissa ovat jopa hyvin alhaisia. Hyvällä kunnossapidolla katujen oletetaan toimivan riittävän hyvin. Kurjenväylän varteen varataan tilaa kevyen liikenteen väylälle. Poikkileikkaus on esitetty kuvassa 6. Kuva 6: Kurjenväylän poikkileikkaus Pääkatujen liittymäkieltomerkinnät on tarkistettu ja sovitettu siten, että tonttien sisäinen liikenne voidaan järjestää hyvällä tavalla (mm. YL-kortteli, joka ehdotetaan myös jaettavan kahdeksi tontiksi). Kevyen liikenteen väylät Etäisyys Söderfjärdsbackenilta Köpingsiin on noin 3,5 km, joka on sopiva etäisyys pyöräliikenteelle. Kevyen liikenteen yhteys Köpingsistä asuntoalueelle tulisi järjestää siten, että se on valmis, kun alue otetaan käyttöön. Yksi ehdotus kevyen liikenteen yhteydelle on esitetty jo osayleiskaavan tieverkossa. Alikulku Rantatien ali on Maalahdentien liittymän pohjoispuolen ratkaisussa (ks. kuva 7). Paikka on aavistuksen ahdas alikulkua ajatellen, mutta huolellisella suunnittelulla se on mahdollista toteuttaa. Tästä väylä jatkuu Teollisuustien varressa ja teollisuusalueen viereen suunnitellun uuden kokoojakadun varressa Maalahden-Söderfjärdenintielle. Ylityspaikka Maalahden Söderfjärdenintiellä voidaan järjestää tasossa, koska tien nopeusrajoitus voidaan laskea km/h ja liikennemäärä on alhaisempi. Tämä vaihtoehto on vaihtoehto A. 5/9

6 Vaihtoehto B hyödyntää nykyistä kevyen liikenteen väylää Rantatien varressa ja jatkuu sen jälkeen levähdyspaikan ohi, jonne rakennetaan alikulku, joka on sopivan lähellä suunnitellun kokoojakadun liittymää (osayleiskaavan mukaista). Sen jälkeen kevyen liikenteen väylä myötäilee rakennettuja katuja ja teitä. Ratkaisu on esitetty kuvassa 8. Vaihtoehto C hyödyntää myös nykyistä kevyen liikenteen väylää Rantatien varressa ja jatkuu sen jälkeen levähdyspaikan ohi Maalahden Söderfjärdenintien liittymään saakka. Alikulku sijoitetaan liittymän eteläpuolelle ja väylä jatkuu liittymästä Neljännestielle ja sen jälkeen samalla tavalla kuin muissa vaihtoehdoissa. Ratkaisu on esitetty kuvassa 9. Kuva 7: Osayleiskaavan ratkaisu, vaihtoehto A. Kuva 8: Kevyen liikenteen yhteys, vaihtoehto B. 6/9

7 Kuva 9: Kevyen liikenteen yhteys, vaihtoehto C. Eri vaihtoehtojen ominaisuuksia on käsitelty seuraavassa taulukossa: Vaihtoehto Pituus (m) Ominaisuudet A Kevyen liikenteen väylä sijaitsee rakentamattomien katujen varressa, joka vaikeuttaa toteuttamista ja voi lisätä kustannuksia. Alikulku tulee 5-6 m pidemmäksi, koska risteys täytyisi todennäköisesti kanavoida. Alikulun rakentaminen ahtaalle alueelle tulee kalliimmaksi. Alikulku hyödyttää teollisuusalueen liikennettä, uusia suunniteltuja alueita sekä Söderfjärdsbackenin aluetta. B C Toteuttaminen on helppoa valmiiden teiden varteen. Alikulku hyödyttää Klockarbackenin aluetta, osaa uusista suunnitelluista alueista ja Söderfjärdsbackenin aluetta. Alikulku voi tulla 5-6 m pidemmäksi, mikäli risteys tulevaisuudessa pitää kanavoida. Vaatii mahdollisesti asemakaavamuutoksen Toteuttaminen on helppoa valmiiden teiden varteen. Alikulku on lyhyt, koska kanavointia ei tarvita. Alikulku hyödyttää vain Söderfjärdsbackenin aluetta ja niitä, jotka pyöräilevät Maalahdesta Vaasaan (aika harvat). Mahdollistaa turvallisen yhteyden uudelta asuinalueelta linjaautoreiteille, joita kulkee Rantatiellä. Vaatii mahdollisesti asemakaavamuutoksen. 7/9

8 Joukkoliikenne ja linja-autopysäkit Joukkoliikenteen reittejä ei ole selvitetty tarkemmin. Tiedot pohjautuvat paikallisten ihmisten kertomaan. Maalahden Söderfjärdenintien varteen sijoitetaan linja-autopysäkkejä molempien sisäänajoväylien ympäristöön. Etäisyys pysäkkien välillä on siinä tapauksessa noin 750 m, joka on tyydyttävää. 4. Liikennevaikutukset ja johtopäätökset Selvityksen mukaan uuden asuntoalueen rakentaminen Söderfjärdsbackenille ei aiheuta merkittäviä haittoja tai riskejä liikenneturvallisuudelle, mikäli kevyen liikenteen järjestelyt vain hoidetaan niin, että pyöräilijöiden ei tarvitse kulkea Rantatien yli samassa tasossa. Liikennejakauma autoliikenteen ja kevyen liikenteen välillä on sellainen, että autoliikenteen osuus on melko korkea. Toisaalta työmatkat ja kaupassakäynnit suuntautuvat eniten Vaasaan, mikä lyhentää matkoja muihin Maalahden osiin verrattuna. Sijoituspaikka on myös sellainen, että joukkoliikennettä voi hyvin hyödyntää. Siten voidaan todeta, että ratkaisu ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Kevyen liikenteen järjestelyjen sijoittamisen ratkaisemiseksi Köpingsin ja Söderfjärdsbackenin välillä ehdotetaan tarkemman vertailun tekemistä ja silloin tarkistetaan erityisesti asemakaavojen sijainti ja maankäytön tilanne eri reittien varressa. Kaikki kolme vaihtoehtoa ovat kuitenkin toteutettavissa, mikä tarkoittaa, ettei asemakaavoituksen jatkamiselle ole esteitä. 8/9

9 9/9 Liite 1: Asemakaavaehdotus