Milja Saari TYÖLLÄ TASA-ARVOON. Tasa-arvosuunnittelu ja samapalkkaisuuden edistäminen vakuutusalan työpaikoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Milja Saari TYÖLLÄ TASA-ARVOON. Tasa-arvosuunnittelu ja samapalkkaisuuden edistäminen vakuutusalan työpaikoilla"

Transkriptio

1 Milja Saari TYÖLLÄ TASA-ARVOON Tasa-arvosuunnittelu ja samapalkkaisuuden edistäminen vakuutusalan työpaikoilla

2 2

3 Milja Saari TYÖLLÄ TASA-ARVOON Tasa-arvosuunnittelu ja samapalkkaisuuden edistäminen vakuutusalan työpaikoilla 3

4 Teksti: Milja Saari Kuvitus: Markku Haapaniemi Taulukot: Sari Lassila Ulkoasu ja taitto: Wirbel Painopaikka: ArtPrint Oy, painos Kustantaja: Vakuutusväen Liitto VvL ry ISBN: (rengaskirja) ISBN (PDF) 4

5 Esipuhe Tämä opas on vakuutusalan näkökulmasta kehitetty työkalu tasa-arvon ja erityisesti palkkatasa-arvon edistämiseksi työpaikoilla. Oppaan sisältämät tasa-arvoselvityksen ja palkkakartoituksen taulukkomallit ovat päänavaus alakohtaisille malleille ja ohjeille, joita toivottavasti kehitetään jatkossa myös muillakin aloilla. Oppaan laatimistyö käynnistyi vuonna 2009, jolloin aloitin tutkimushaastatteluiden tekemisen. Haastatteluita tehtiin yhteensä kolmekymmentä neljässä vakuutusalan yrityksessä ja liiton toimistossa. Haastateltavat olivat pääasiassa luottamustoimisia, joiden lisäksi kustakin yrityksestä haastateltiin henkilöstöasioista vastaava päällikkö tai johtaja. Haastateltavissa oli tasapuolisesti naisia ja miehiä, ja mukana oli sekä konttoritoimihenkilöitä että kenttämiehiä. VTM, KTM Hannele Karhu kirjoitti haastattelut puhtaaksi nopeasti ja tarkasti. Haastatteluissa kartoitettiin työpaikkojen tietotarpeita ja toivomuksia tasa-arvosuunnittelun laadun parantamiseksi ja erityisesti sitä, miten samapalkkaisuusnäkökulma saataisiin osaksi yhteistoimintaa ja paikallisia palkkaukseen liittyvä prosesseja, kuten palkkapolitiikan muotoilua. Tulen hyödyntämään haastatteluita myös samapalkkaisuuden politiikkaa käsittelevässä väitöskirjassani, jota teen Helsingin yliopistossa Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella. Osana opashanketta liiton luottamustoimisille toteutettiin koulutuspäivä Samapalkkaisuus ja tasa-arvo ( ), jonka työryhmätöiden tulokset on sisällytetty oppaaseen. Kolmas tapa, jolla pyrittiin varmistamaan se, että oppaasta tulee aidosti vakuutusalan ja käytännön tarpeita palveleva, oli ohjausryhmän perustaminen oppaan laatimisen tueksi. Ohjausryhmä kokoontui säännöllisin väliajoin ja on tuottanut yhdessä minun kanssani tasa-arvoselvityksen ja palkkakartoituksen taulukkomallit. Ohjausryhmän jäseniä olivat liitosta Sari Lassila, Anna Koskenhely, Pekka Reinamo ja Kirsi Kovanen sekä vakuutusyrityksistä Reetta-Kaisa Lehtinen, Seija Vesanto ja Sirpa Komonen. Ohjausryhmä järjesti palkkakartoitusten tekemisestä sisäisen koulutuksen, jossa asiantuntija-alustuksen pitivät minun lisäkseni tutkijat Hanna- Leena Autio ja Katja Uosukainen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta. Oppaan käsikirjoitusta kommentoivat ja oikolukivat ohjausryhmän lisäksi myös liiton jäsenet Salme Elemo ja Salme Nurmi, liiton vs. viestintäpäällikkö Tarja Levo sekä OTL Outi Anttila. Työsuojelurahasto on osallistunut opashankkeen kustannuksiin minulle myönnetyn stipendin muodossa. Myös Helsingin yliopisto ja Vallan sukupuolitetut järjestykset -tutkimushanke ovat välillisesti osallistuneet hankkeeseen väitöskirjatutkimukseni rahoittajina. Kiitän lämpimästi kaikkia haastateltuja ja oppaan laatimiseen osallistuneita tahoja ja henkilöitä. Erityisesti kiitän VvL:n jäseniä ja toimiston väkeä: teidän ansiostanne oppaasta tuli sellainen kuin tarkoitettiinkin eli vakuutusalan näköinen. Otan mielelläni vastaan palautetta oppaasta ja siitä, millaista on ollut ottaa käyttöön siinä esiteltyjä tasa-arvoselvityksen ja palkkakartoituksen taulukkomalleja. Palautetta voi lähettää liiton kautta. Oppaan mallit ja taulukot löytyvät Vakuutusväen liiton kotisivuilta Helsingissä syyskuussa 2011 VTM Milja Saari 5

6 Sisältö 1 Rohkeutta tasa-arvotyöhön 9 2 Tasa-arvo vakuutusalalla Vakuutusalan työvoiman rakenne Ikäjakauma sukupuolen mukaan suorittavalla tasolla Naisten ja miesten ikäprofiilit Ikä ja palkkaus sukupuolen mukaan 15 3 Tasa-arvosuunnittelu on (tasa-arvo)työtä Tasa-arvotyön palikat: syrjinnän poistaminen, tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen Sukupuoleen perustuva syrjintä on kiellettyä Syrjintäepäilyn selvittäminen Mikä on sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja mikä muuta epäoikeudenmukaisuutta? Vanhanaikaisia asenteita vai sukupuoleen perustuvaa syrjintää? Tasa-arvon edistäminen on enemmän kuin syrjinnän poissaoloa Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistaminen osana johtamista ja yhteistoimintaa 26 4 Ovatko tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sama asia? 29 5 Miksi tasa-arvosuunnitelma pitää tehdä ja miksi se kannattaa tehdä hyvin? Tasa-arvolaki velvoittaa tasa-arvosuunnitelman tekemiseen Jokaisen työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Työnantajan tasa-arvosuunnitteluvelvoite Tasa-arvosuunnitelman muotovaatimukset Tasa-arvosuunnitelman sisältövaatimukset Tasa-arvosuunnittelun prosessivaatimukset 36 6 Mitä hyötyä on laadukkaasta tasa-arvosuunnittelusta? 38 7 Vaikuttava tasa-arvosuunnitelma: paperitiikeristä toiminnaksi Onko työpaikallasi tehty tasa-arvostrategia vai tasa-arvosuunnitelma? Luottamustoimisten vinkkejä tasa-arvosuunnitelman kehittämiseksi 42 6

7 8 Tasa-arvosuunnitelma ja sen päivittämisen kehittäminen Tasa-arvotilanteen selvittämisestä lähdetään liikkeelle Tasa-arvotyöryhmä ja sen toiminnan kehittäminen Työnjako ja yhteistoiminta Tasa-arvoa edistetään myös keskustelemalla Tasa-arvon valtavirtaistaminen 48 9 Tasa-arvoselvityksen tekeminen Miksi selvitetään työpaikan tasa-arvotilannetta? VvL:n mallitaulukot tasa-arvoselvityksen teon tueksi Henkilöstörakenne Naisten ja miesten keskinäinen työnjako yrityksessä Henkilöstörakenne sukupuolen ja iän mukaan Naiset ja miehet ikäryhmittäin Työsuhteen muoto Koulutus sukupuolen mukaan Koulutustausta naisten ja miesten osalta erikseen Ammatillisen koulutuksen jakautuminen sukupuolen mukaan Rekrytointi ja urakierto Perhepoliittiset vapaat Kyselyjen käyttäminen tasa-arvoselvityksessä Palkkakartoituksen tekeminen Miksi palkkakartoitus pitää tehdä? Palkkasyrjintää vai hyväksyttäviä palkkaeroja? Toimenpiteet samapalkkaisuuden edistämiseksi perustuvat palkkakartoitukseen Sopimukset palkkatietojen saamisoikeuksista Toimihenkilön tietojensaanti Luottamusmiehen tietojensaanti Pääluottamusmiehen tietojensaanti Mitä kartoitetaan? Sopimuspalkkaisten tulisi olla mukana palkkavertailussa Vertailuryhmien koko haasteena: tyhjien solujen ongelma 80 7

8 Sisältö 11 Palkkakartoitustaulukot vakuutusalalle ja niiden täyttämisohjeet Yritystason yhteinen palkkakartoitus Nimikepohjainen palkkakartoitus Myynti- ja tulospalkkioiden kartoittaminen Tasa-arvoa edistävät toimenpiteet Toimenpiteiden määrä Positiiviset erityistoimet Mihin toimenpiteitä kohdistetaan? Toimenpiteitä ja valtavirtaistamista palkkatasa-arvon edistämiseksi Konkreettisuuden tarkistuslista Tasa-arvosuunnitelman rakennemalli Arvio edellisen tasa-arvosuunnitelman toteuttamisesta Tasa-arvotoimenpiteiden toteuttamisen arviointi Tasa-arvotoimenpiteiden vaikutusten arviointi 98 Sanasto 99 Lähteet 104 Liite 1. Miten luottamusmies voi selvittää palkkasyrjintäepäilyä? 106 8

9 1 Rohkeutta tasa-arvotyöhön Tasa-arvolain tavoitteena on poistaa sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Tasa-arvon edistäminen on yhä ajankohtainen asia, vaikka tasa-arvolaki on jo yli kaksikymmentä vuotta vanha. Edelleen naisten ja miesten palkkaero on suuri, osa-aikatyö ja määräaikaiset työsuhteet ovat naisten arkipäivää, naiset käyttävät suurimman osan perhevapaista ja naisia on miehiä vähemmän johtavissa tehtävissä. Vakuutusala ei valitettavasti voi ylpeillä yleistä paremmalla tasa-arvotilanteella. Naisvaltaisen vakuutusalan työtehtävät ovat eriytyneet naisten ja miesten töihin, naisten ja miesten palkkaeroa ei ole onnistuttu kaventamaan, naisia ei löydy riittävästi vakuutusalan johtotehtävistä. Työnantajilla on vastuu tasa-arvon edistämisestä työelämässä ja työpaikoilla. Mutta tasa-arvon edistäminen on myös meidän kaikkien asia ja etu. Tasa-arvoinen työyhteisö lisää työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia. Tasa-arvon edistäminen ei ole pelkästään epäkohtiin puuttumista. Edistämme tasa-arvoa parhaiten tekemällä kehitysehdotuksia ja aloitteita. Jokainen meistä voi omilla esityksillään ja aloitteillaan edistää tasa-arvoa. Tasa-arvon edistämisessä tärkeintä on toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen: tasa-arvotoimenpiteitä ei kannata olla kerralla kovin montaa. Toimenpiteiden pitää olla niin konkreettisia, että niiden toteuttamista vakuutusyhtiöissä ja vakuutusalalla on helppo arvioida. Vakuutusväen Liitto edistää tasa-arvoa omilla rohkeilla esityksillään ja aloitteillaan. Liiton hallituksessa on aina tasa-arvoasioista vastaava hallituksen jäsen. Tasa-arvoasioita ei kuitenkaan voi vastuuttaa Vakuutusväen Liitossakaan vain yhdelle henkilölle tai ulkoistaa, tasa-arvon edistäminen on meidän kaikkien asia. Sukupuolella on merkitystä. Vakuutusväen Liitolle on tärkeää, että työehtosopimusneuvottelijoina on sekä naisia että miehiä. Samoin liiton edustajina eri luottamustehtävissä ja tilaisuuksissa on sekä naisia että miehiä. Vakuutusalalla on pitkä perinne Vakuutusväen Liiton ja Finanssialan Keskusliiton yhteisistä tasa-arvoraporteista, joissa tarkastelemme vakuutusalan tasa-arvon tilaa. Valitettavasti mitkään toistaiseksi tehdyistä palkkaratkaisuista tai palkkausjärjestelmien uudistamisesta eivät ole olleet tehokkaita vakuutusalan palkkaerojen kaventamisessa. Tilastojen palkkaeroa ei voida kokonaan selittää esimerkiksi naisten ja miesten erilaisella työkokemuksella, työtehtävällä, koulutuksella tai eri työpaikalla. Konkreettinen tasa-arvotyö tapahtuu vakuutusyhtiöissä. Tämä opas on tärkeä tuki henkilöstön edustajille, työnantajille ja vakuutusalan työntekijöille, kun jatkamme yhdessä tasa-arvon edistämistä. Oppaassa on konkreettisia esimerkkejä ja ehdotuksia, miten tasa-arvotyötä kannattaa jatkaa ja minkälaisia keinoja tasa-arvon edistämiseksi kannattaa ottaa käyttöön. Vakuutusväen Liitto toivoo, että myös muissa liitoissa kehitetään omalle alalle sopivia malleja tasa-arvoselvityksen ja erityisesti palkkakartoituksen laatimisen avuksi. Oppaan kirjoittanut VTM Milja Saari on jo useamman vuoden ajan omalla esimerkillään innostanut, kannustanut ja kouluttanut Vakuutusväen Liiton edustajia aktiiviseen ja rohkeaan tasa-arvon edistämiseen. Kirsi Kovanen Vakuutusväen Liiton toiminnanjohtaja 9

10 2 Tasa-arvo vakuutusalalla 2.1 Vakuutusalan työvoiman rakenne Vakuutusalalla tehtävät ovat yhä vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneita. Tässä oppaassa konttorilla tarkoitetaan konttoritoimihenkilöitä ja kentällä kenttämiehiä. Konttoritehtävissä naisten osuus on 71 % ja kentällä myyntitehtävissä miesten osuus 68 %. Vakuutusalalla työskenteli vuonna 2010 yhteensä henkilöä, joista naisia oli 64 %. Naisista 76 % työskenteli suorittavalla tasolla, esimiestehtävissä 21 % ja johtotehtävissä 4 %. Sopimusaloittain tarkasteltuna konttorin puolella oli yhteensä henkilöä, joista naisia oli 71 %. Suorittavalla tasolla naisten määrä oli 81 %, esimiestehtävissä 52 % ja johtotehtävissä 40 %. Viimeisten vuosien aikana naisten prosentuaalinen osuus esimies- ja johtotehtävissä on kasvanut. Kenttämiehiä oli vuonna 2010 yhteensä henkilöä, joista naisia oli 32 %. Suorittavalla tasolla naisten osuus oli 35 %, esimiestehtävissä 32 % ja johtotehtävissä 14 %. Kenttämiehistä naisesimiesten suhteellinen osuus on kasvanut myös jonkin verran viimeisten vuosien aikana, mutta vastaavasti johtotehtävissä olevien naisten prosentuaalinen osuus on pienentynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Naisten %-osuus eri tehtävätasoilla Suoritustaso Esimiestaso Johtotaso Vuosi Konttori Kenttä Konttori Kenttä Konttori Kenttä Taulukko 1. Naisten osuuden (%) kehitys eri tehtävätasoilla sopimusaloittain (EK:n palkkatilastot 2010). 10

11 2 Tasa-arvo vakuutusalalla Tehtävätasojen jakauma, koko ala, 2010 % Miehet % Naiset % 20 0 Suoritustaso Esimiestaso Johtotaso Kuva 1. Tehtävätasojen sukupuolijakaumat (%) vakuutusalalla vuonna 2010 (EK:n palkkatilastot 2010). Suorittavan tason tehtävät ovat vakuutusalalla kautta linjan hyvin naisvaltaisia. Koska vakuutusala on niin naisvaltainen, suhteellisen tasaisena sukupuolijakaumana voi pitää sitä, että kumpaakin sukupuolta olisi vähintään 30 %. Vakuutusalan pitkänlinjan tasa-arvotavoitteena on tasoittaa sukupuolijakaumaa siten, että kumpaakin sukupuolta olisi vähintään 40 %. Sukupuolijakaumaltaan tasaisimmin (jompaakumpaa sukupuolta vähintään 30 %) työt ovat tilastonimikkeittäin tarkasteltuna jakaantuneet markkinoinnissa ja esittelyssä, atk-tehtävissä, riskien hallinnassa, vakuutuslaskennassa sekä konttoriharjoittelussa. Myös esimies- ja johtotason tehtävät ovat jakaantuneet aika tasaisesti molempien sukupuolten kesken pois lukien myynnin johtotehtävät (naisia 14 %) ja riskien hallinnan esimiestehtävät (naisia 12 %). Erityisen naisvaltaisia tehtäviä ei esimies- tai johtotasolla ole. Sen sijaan suorittavalla tasolla erittäin naisvaltaisia (naisia yli 90 %) tehtäviä tilastonimikkeiden valossa ovat kassanhoito, avustava laskenta, henkilöstötehtävät, koulutus, sihteeri, postitus/monistus/copy sekä korvausten suoritus. Jos ajatellaan urakehitystä, niin kyllähän siinä vaiheessa, kun tulee vaikka tämmösiä tiimiesimiestason tehtäviä hakuun, niin kyllä sillon ne esimiehet, jotka näkee, että tässä joukossa on potentiaalisia hyviä [hakijoita] niin kyllä myös ihan selkeästi kannustetaan ja rohkaistaan hakemaan. Ett ei luoteta vaan siihen, ett ootko itse kiinnostunu, koska se tahtoo olla, että edelleenkin miehet enemmän tuo itseään esille kuin naiset Ihan oikeasti kannustetaan ja tuetaan varsinkin tällä tasolla sitä tarvitaan. Sen jälkeen, kun pääsee tavallaan siihen putkeen kiinni, niin sit siinä on helpompi edetä ja tuoda omia kykyjään esiin. (Henkilöstöasioista vastaava henkilö, nainen.) 11

12 12 Vakuutusyhtiöiden toimihenkilöt 2010 N lkm M lkm Yht. N % N keskiansio, e/kk M keskiansio, e/kk N keskiansio M keskiansiosta, % 4000 = Myynnin johto % % 4001 = Markkinoinnin johto % % 4010 = Myynnin esimies % % 4010 = Markkinoinnin esimies % % 4020 = Myynti % % 4021 = Asiakaspalvelu % % 4022 = Markkinointi ja esittely % % 4023 = Mainonta % = Laskennan johto % % 4310 = Laskennan esimies % % 4320 = Laskenta % % 4321 = Kassanhoito % = Avustava laskenta % = Atk-johto % % 4410 = Atk-suunnittelun esimies % % 4411 = Atk-käytön esimies % 4412 = Atk-huollon esimies % 4420 = Systeemisuunnittelu % % 4421 = Atk-suunnittelu % % 4422 = Käytön suunnittelu % = Ohjelmointi % 4424 = Operointi % 4426 = Atk-yhdys/tukihenkilö % % 4450 = Avustavat atk-tehtävät % 4600 = Henkilöstöjohto % = Henkilöstöesimies % % 4611 = Koulutusesimies % = Henkilöstötehtävät % = Työterveyshuolto % 4622 = Koulutus % = Yleishallinnon johto % % 4710 = Yleishallinon esimies % % 4711 = Oikeudellinen esimies % % 4712 = Konttoripalvelun esimies % = Erikoisperintä % % 4721 = Tiedotus ja toimitus % % 4722 = Kielenkääntäminen % 4724 = Sihteeri % = Puhelinvaihde % 2 374

13 2 Tasa-arvo vakuutusalalla 4727 = Postitus, monistus, copy % = Vahtimestari % = Lähetti % 4730 = Kortisto ja arkisto % = Sijoitustoiminnan johto % % 4810 = Kiinteistötoimen esimies % % 4811 = Laina- ja arvopaperiesimies % % 4820 = Kiinteistötehtävät % = Lainahakemusten käsittely % = Vakuutustoimen johto % % 4910 = Vakuutusten hoidon esimies % % 4911 = Vakuutustapahtumaaesimies % % 4912 = Riskien hallinnan esimies % % 4913 = Vakuutusmatematiikan esimies % % 4920 = Vakuutusten hoitotehtävät % % 4921 = Vakuutustapahtuman käsittely % % 4922 = Korvausten laskenta % % 4923 = Korvausten suoritus % % 4924 = Vakuutuksen asiakaspalvelu % % 4925 = Riskien hallinta % % 4626 = Vakuutuslaskenta % % 4950 = Avustava vakuutusten hoito % = Avustava tapahatumakäsittely % = Konttoriharjoittelu % sukupuolijako melko tasainen (30-70 %) nimike on naisvaltainen nimike on miesvaltainen Taulukko 2. Vakuutusalan toimihenkilöt 2010: nimikkeiden sukupuolijakaumat ja keskipalkat. Tyhjät solut taulukossa johtuvat siitä, että määrät ovat niin pieniä, että tietoja ei voi antaa. (EK:n ja FK:n palkkatilastot 2010). Taulukosta 2 saa käsityksen siitä, millainen sukupuolijakauma vakuutusalalla on eri tilastonimikkeissä ja minkä suuruisia ovat naisten ja miesten keskiansiot. Keskimäärin palkkaero alalla on noin 20 prosenttia. Tarkasteltaessa palkkaeroa nimiketasolla erot pienenevät varsinkin sellaisissa nimikkeissä, joissa sukupuolijakauma on melko tasainen. Vain yhden tilastonimikkeen kohdalla eroa ei ole (henkilöstöesimies) ja kahden nimikkeen kohdalla naisten keskiansiot ovat yhden prosenttiyksikön verran suurempia (riskien hallinnan esimies ja korvausten suoritus). Jäljelle jäävissä 59 tilastonimikkeessä eroa on enimmillään jopa 38 prosenttiyksikköä. Isoimmiksi palkkaerot kasvavat pääsääntöisesti niissä tilastonimikkeissä, jotka ovat naisvaltaisia. 13

14 2.1.1 Ikäjakauma sukupuolen mukaan suorittavalla tasolla Suorittavan tason tehtävissä on eniten toimihenkilöitä, joten tässä esitellään esimerkinomaisesti, miten naiset ja miehet jakautuivat iän mukaan suorittavan tason tehtävissä sekä konttorin että kentän tehtävissä vuonna Ikäjakauma iän ja sopimusalan mukaan 2010 konttori kenttä miehet konttori kenttä naiset koko ala N ikä Miehet Miehet yht Naiset Naiset yht yht % % % % % % % % % % Taulukko 3. Naiset ja miehet vakuutusalalla iän ja sopimusalan mukaan 2010 (EK:n palkkatilastot 2010). Ikäjakauma 2010 Konttori, suoritustaso Kenttä, suoritustaso ikä Miehet Naiset yht N % ikä Mies Nainen yht N % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Taulukko 4. Naisten ja miesten ikäjakauma suorittavan tason tehtävissä vuonna 2010 (EK:n palkkatilastot 2010). 14

15 2 Tasa-arvo vakuutusalalla Naisia oli konttorin suorittavalla tasolla jokaisessa ikäryhmässä huomattavasti miehiä enemmän. Eniten heitä on ikäryhmissä vuotta ja vuotta. Kenttämiesten joukossa suhteellisesti eniten naisia on suorittavissa tehtävissä ikäryhmissä vuotta ja vuotta Naisten ja miesten ikäprofiilit Kun mietitään tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä vakuutusalalla, on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, minkä ikäisiä naisia ja miehiä yrityksissä on töissä. Sen lisäksi, että tarkastellaan kutakin ikäryhmää sen mukaan, paljonko ko. ikäryhmässä on naisia ja miehiä, saattaa olla hyödyllistä tarkastella myös naisten ja miesten ikäprofiileja eli sitä, miten naiset jakautuvat keskenään eri ikäryhmiin ja miten miehet. ikä Konttorin miehistä % Konttorin naisista % Kentän miehistä % Kentän naisista % Yhteensä Taulukko 5. Miesten ja naisten ikäprofiilit sopimusaloittain vuonna 2010 (VvL:n kokoama tilasto EK:n palkkatilaston 2010 pohjalta). Edellisestä taulukosta 5 käy ilmi, että noin puolet naisista ja miehistä on alle 45-vuotiaita ja puolet yli. Ainoa ryhmä, jossa naisten ja miesten ikäjakauma painottuu hieman eri tavalla, on konttorin miesten ryhmässä. Konttorin miehet ovat hieman nuorempia kuin konttorin naiset. Jos taas katsotaan yli 55-vuotiaiden ryhmää, konttorin puolella naisia on selvästi enemmän ja kentän puolella taas miehiä Ikä ja palkkaus sukupuolen mukaan 1960-luvulle asti Suomessa ja siten myös vakuutusalalla oli olemassa omat palkkataulukot miehille ja naisille. Samasta ja samanarvoisesta työstä sai siis maksaa enemmän palkkaa miehelle. Tuolloin miesten keskipalkat olivat lähes kaksi kertaa naisten keskipalkkoja suuremmat. 15

16 1970-luvun puoleenväliin mennessä naisten keskipalkat olivat kivunneet noin 75 prosenttiin miesten keskipalkoista. Taulukossa 6 esitetään naisten ja miesten keskiansiot iän mukaan konttorissa ja kentällä suorittavissa tehtävissä. Vertailu tehdään suorittavan tason osalta, koska vain siltä osin on saatavilla tiedot sekä konttorista että kentältä. Iän ja sukupuolen osalta tietoa on myös konttorin esimiestason palkkojen ja iän suhteesta. Siitä voidaan todeta, että tilanne esimiestasolla on keskiansioiden suhteen tasaisempi kuin suorittavalla tasolla eli palkkaerot ovat pienemmät sukupuolten välillä. Parhaiten palkkakilpailussa miehiin nähden pärjäävät vuotiaat esimiesnaiset, tosin heitä on määrällisesti aika vähän. 16 Konttori, suoritustaso Kenttä ikä Mies Nainen N % ikä Mies Nainen % Taulukko 6. Konttoritoimihenkilöiden ja kenttämiesten palkat iän ja sukupuolen mukaan sekä naisten palkan osuus miesten palkan osuudesta suorittavissa tehtävissä 2010 (EK:n palkkatilastot 2010) Konttorin suorittavissa tehtävissä naisten keskiansio verrattuna miesten keskiansioon on suhteessa sitä pienempi, mitä vanhemmista naisista on kyse. Suunta kääntyy toiseen vain yli 60-vuotiaiden kohdalla. Konttorin keskiansioiden nousuprosentit ovat kehittyneet tasaisesti naisten ja miesten kesken viimeiset kymmenen vuotta. Kahden palkkakeskustelukierroksen jälkeen ei vielä voida vetää johtopäätöksiä siitä, miten ne ovat vaikuttaneet naisten ja miesten palkkoihin. Parhaiten kentän suorittavan tason palkkavertailussa samanikäisiin miehiin nähden pärjäävät alle 24-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat naiset. Taulukkoa tulkitessa on hyvä pitää mielessä, että kummassakin ryhmässä on vähän naisia. Kentän keskiansioiden nousuprosentit ovat viimeiset kymmenen vuotta olleet tasaisia naisten ja miesten kesken. Poikkeuksen muodostaa vuosi 2008, jolloin miesten keskiansioiden nousuprosentti jäi selvästi alhaisemmaksi kuin naisten vastaavana vuonna.

17 2 Tasa-arvo vakuutusalalla Kun sä oot mies, niin sulla on vähän isompi palkka. Ja kyllä siinä voi olla vähän sitä ikäjuttuakin. Se vanhan työntekijän arvostaminen [palkankorotusten muodossa] saattaa jäädä vähän toissijaiseksi, koska se on saanu kaikki maholliset lisät, ikälisät ja muut, ja ehkä hänen osaamistaan ei enää arvostetakaan. Vaikea sitä on mennä sanomaan, että sinun osaaminen ei nyt tässä riitä. Ett kuitenkin se voi olla, ett hänellä on sitä hiljasta tietoo, mistä paljon puhutaan paljon enemmän kun tällä uudella. (Tasa-arvosuunnittelusta vastaava henkilö, nainen.) Käsittääkseni suurin osa liiton jäsenistä on siellä taulukkopalkoissa. Mut mä luulen, ett se johtuu osittain siitä ett tää on naisvaltanen ala ja pitkät työsuhteet. Ja kun on aikoinaan tullu siihen taulukkoon, niin voi hyvinkin olla, ett siinä taulukossa sitten on. Mut nää nuoremmat, joilla on hyvä koulutus, ja harvat korkeasti koulutetut, ei ne tuu taulukkopalkalla töihin, ett suoraan sopimuspalkalla sitten. (Pääluottamusmies, mies.) n Vakuutusalan keskeisimmät tasa-arvohaasteet ovat vahva jako mies- ja naisvaltaisiin tehtäviin ja verrattain suuri sukupuolten välinen palkkaero erityisesti suorittavissa tehtävissä. Kyseessä ovat suomalaisille työmarkkinoille tyypilliset tasa-arvohaasteet, joiden takana ovat vaikeasti muutettavat työelämän rakenteet. Paljon voidaan kuitenkin tehdä työpaikkatasolla, sillä suuret rakenteetkin muuttuvat sitä kautta, että yksittäiset yritykset muuttuvat. Muutoksessa avainasemassa on yritysten aktiivinen tasa-arvotyö. 17

18 3 Tasa-arvosuunnittelu on (tasa-arvo)työtä Tasa-arvosuunnittelussa suurin riski on siinä, että tasa-arvosuunnitelma jää paperiksi, jolla ei ole käytännön vaikutuksia. Tässä oppaassa tarjotaan käytännön apuvälineitä tasa-arvosuunnittelun kehittämiseksi niin, että tasa-arvosuunnitelmasta tulisi aktiivisesti käytetty johtamisen, henkilöstö- ja palkitsemispolitiikan sekä yhteistoiminnan työkalu. Yksi tapa vahvistaa tasa-arvosuunnittelun merkitystä ja asemaa on pohtia työpaikalla, miten tasaarvosuunnittelu liittyy tasa-arvon edistämiseen eli tasa-arvotyöhön. Mihin tasa-arvosuunnittelulla olisi tarkoitus pyrkiä? Entä miten tasa-arvosuunnittelu liittyy sukupuoleen perustuvaan syrjintään ja sen ennaltaehkäisyyn? Tai miten tasa-arvosuunnittelu tulisi prosessina rakentaa niin, että tasa-arvonäkökulma jalkautuisi kaikkeen henkilöstöä, palkkapolitiikkaa ja työoloja käsittelevään suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin? Toinen tapa vahvistaa tasa-arvosuunnittelua on mieltää se nykyistä vahvemmin kehittämistyönä sen sijaan, että ajateltaisiin, että tasa-arvosuunnitelma on paperi, jota laki edellyttää. Tasa-arvon edistäminen tasa-arvosuunnittelun avulla kuten kaikki kehittämistoiminta - on itsessään työtä, joka tarvitsee merkityksen, tekijät, aikaa ja osaamista. Tekemisen merkitystä ja mielekkyyttä haetaan yleensä miettimällä, miksi jotain tehdään. Tässä oppaassa esitetään perusteluita tasaarvosuunnittelulle sekä tasa-arvolain pohjalta että toimihenkilöiden itsensä hahmottamia tasaarvosuunnittelun mahdollisia hyötyjä. Tasa-arvotyö tarvitsee tekijänsä. Tässä oppaassa huomion keskipisteessä ovat vakuutusalan yritysten henkilöstö ja heidän edustajansa, erityisesti luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Oppaan tarkoituksena on motivoida vakuutusalan naisia ja miehiä sekä vaatimaan laadukasta tasa-arvosuunnittelua että osallistumaan itse tasa-arvotyöhön yrityksissä. Työn tekeminen edellyttää myös aikaa. Yksi tapa varmistaa tarvittavat tekijät ja riittävä aika yrityksen tasa-arvotyölle on perustaa tasa-arvotyöryhmä, jonka tehtävät, kokoonpano ja kokoontumisten tiheys kirjataan perustamispäätökseen. Samalla tasa-arvotyöryhmän toiminnan koordinointi on hyvä sisällyttää osaksi jonkun henkilöstöjohdon tai -hallinnon edustajan toimenkuvaa. Niissä taloissa, joissa tasa-arvotyöryhmä jo on, tavoitteena voisi olla työryhmän toiminnan kehittäminen ja uusien näkökulmien ja toimintatapojen miettiminen työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistyönä. Tasa-arvotyö tarvitsee myös osaamista. Yksi tämän oppaan tavoitteista on vahvistaa vakuutusalan naisten ja miesten tasa-arvo-osaamista toiminnan ja tekemisen siis tasa-arvotyön - kautta. Tässä oppaassa ei esitetä vastauksia sille, mitä tasa-arvo on tai mitä se ei ole vakuutusalan yrityksissä. Näkökulmana on, että jokaisessa yrityksessä ja työpaikalla on - tasa-arvolain vaatimuksia noudattaen - työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistyössä pohdittava, mihin tasa-arvon tavoitetilaan tulee juuri meillä pyrkiä, mitä tasa-arvon ulottuvuuksia otetaan mukaan, miten tavoitetilaan päästään ja miten kehitystä seurataan. Tämä opas tarjoaa työkaluja, joilla oman työpaikan tasa-arvotyön tekeminen olisi helpompaa ja tasa-arvotyö olisi vaikuttavampaa. Tasa-arvoajattelu-, keskustelu- ja toteuttamistyö jäävät vakuutusalan yritysten ja niiden henkilöstön tehtäväksi. Vakuutusväen Liitto tukee jatkossakin työpaikkojen tasa-arvotyötä ohjeiden, koulutuksen ja neuvonnan avulla. Avainasemassa tasaarvon edistämisessä työpaikoilla olette kuitenkin te, tämän oppaan lukijat. 18

19 3 Tasa-arvosuunnittelu on (tasa-arvo)työtä n Tasa-arvosuunnittelu ei sinänsä ole uusi asia. Ensimmäiset tasa-arvosuunnitelmat (niin kutsutut tasa-arvo-ohjelmat) tehtiin Suomessa valtionhallinnossa jo 1970-luvun lopulla 1. Tasa-arvosuunnittelu ja siihen liittyvä ohjeistus on kehittynyt erityisesti lainsäädäntöuudistusten ja työpaikkojen kokemusten myötä. Vuonna 1995 tasa-arvolakiin sisällytettiin työnantajan velvollisuus tasa-arvosuunnitteluun, ja silloin lakia valvova tasa-arvovaltuutettu kehitti ensimmäisen Tasa-arvon työkalupakin (1996). Tasa-arvolaki uudistui vuonna 2005, jolloin tasa-arvosuunnittelulle asetettiin tarkempia vaatimuksia ja ohjeistuksia sen sisällön, muodon ja laatimisprosessin suhteen. n Tasa-arvovaltuutetun ja hallituksen tasa-arvoyksikön teettämät ja julkaisemat ohjeistukset ja selvitykset 2 ovat olleet tärkeitä tasa-arvosuunnitelmien kehittymisen kannalta. Samalla on kuitenkin huomattu, että tasa-arvovaltuutetun toimistossa ei voida tietää, mihin tasa-arvon edistämisen alueeseen tulisi kullakin alalla erityisesti kiinnittää huomiota tai mitä tunnuslukuja tulisi kullakin alalla seurata, jotta voitaisiin esimerkiksi osoittaa, että palkkasyrjintää ei työpaikalla esiinny. Onkin selvää, että tasa-arvosuunnitteluun tarvitaan alakohtaista ohjeistusta. Erityisen tärkeää tasa-arvosuunnittelun kannalta on se, että työpaikoilla on saatavilla omalle alalle sopivia tapoja selvittää tasa-arvon ja erityisesti palkkatasa-arvon toteutumista. 3.1 Tasa-arvotyön palikat syrjinnän poistaminen, tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen Laitetaan asiat kuntoon, jos jossain on jotain kuntoon laitettavaa (henkilöstöasioista vastaava henkilö, mies). Tasa-arvosuunnitelma on tasa-arvotyön apuväline työpaikoille. Laadukkaan tasa-arvosuunnitelman avulla voidaan toteuttaa kaikkia tasa-arvotyön kolmea osa-aluetta: 1) sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamista ja ennaltaehkäisyä, 2) aktiivista tasa-arvon edistämistä sekä 3) tasaarvonäkökulman valtavirtaistamista kaikkeen yrityksen henkilöstöä, työehtoja ja -oloja koskevaan suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin. Valtavirralla (engl. mainstream) kuvataan yleistä vallitsevaa ajatus- tai aatevirtaa ja valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että jokin tapa ajatella ja toimia tuodaan osaksi valtavirtaa. Tasaarvonäkökulman valtavirtaistaminen tarkoittaa siis yksinkertaisesti sitä, että kaikessa henkilöstöön, työehtoihin ja työympäristöön liittyvässä suunnittelussa, toiminnassa ja toiminnan arvioinnissa on tasa-arvonäkökulma mukana ja siten sukupuoleen perustuva syrjintä ennaltaehkäistään ja sukupuolten tasa-arvoa edistetään. 1 Mustakallio 1993, Uosukainen et al. 2010; Uosukainen et al. 2008; Matinmikko & Tanhua 2008; Autio & Huhta 2008; Huhta et al. 2005; Melkas & Lehto 2005; Ahponen & Paasikoski 2003; Kaasinen

20 Tasa-arvosuunnitelmaan sisällytettävän tasa-arvoselvityksen ja erityisesti palkkakartoituksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on varmistaa, että työpaikalla ei tapahdu sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoa edistävillä toimenpiteillä sekä torjutaan syrjintää että edistetään tasa-arvoa. Tasa-arvon valtavirtaistamista johtamiseen voi olla esimerkiksi se, että tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu, että johtoryhmä käsittelee ja seuraa tasa-arvosuunnittelua säännöllisin väliajoin. Tasaarvon valtavirtaistamista palkkaukseen voi olla myös vaikkapa se, että tasa-arvosuunnitelman ja yrityksen palkkapolitiikan suunnittelun välillä on yhteys esimerkiksi siten, että tasa-arvosuunnitelmassa konkretisoidaan joka vuosi päivittämisen yhteydessä joku konkreettinen toimenpide, jolla tasa-arvonäkökulmaa saadaan mukaan palkkapolitiikan muotoiluun ja seurantaan. Tasa-arvotyö voi työsuojelun tapaan olla joko ennakoivaa tai korjaavaa. Tasa-arvotilanne tulee selvittää, jotta voidaan tietää, onko jotain korjattavaa vai eikö ole. Jos työpaikalla havaitaan syrjiviä käytäntöjä ja/tai rakenteita, tulee ne korjata. Jos mitään korjattavaa ei löydy, aina on mahdollisuus tehdä ennakoivaa tasa-arvotyötä. Tasa-arvoa edistävät toimet ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistaminen ovat lähtökohtaisesti ennakoivaa tasa-arvotyötä ja samalla ne ennaltaehkäisevät myös sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvotyö työpaikoilla koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) Varmistetaan, että työpaikalla ei ilmene sukupuoleen perustuvaa syrjintää palkkavertailut, tasa-arvon kokemukseen liittyvät selvitykset, urakehitysselvitykset jne. 2) Edistetään sukupuolten tasa-arvoa aktiivisesti tasa-arvosuunnittelusta jatkuva prosessi ja rutiini kehitetään omia hyviä tasa-arvokäytäntöjä: tasa-arvoa edistävät toimet, niiden suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta aktiivinen tasa-arvoyhteistyö henkilöstön edustajien kanssa 3) Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistaminen kaikkeen henkilöstöä, palkkausta ja työoloja koskevaan suunnitteluun, toimintaan ja seurantaan tasa-arvo osaksi johtamista johtamiskoulutukseen arjen johtamistyöhön säännöllisin väliajoin ja rutiininomaisesti johtoryhmän asialistalle Sukupuoleen perustuva syrjintä on kiellettyä Sukupuoleen perustuva syrjintä on harvoin sellaista, että joku päättää tietoisesti syrjiä toista saadakseen siitä taloudellista tai muuta hyötyä. Sen sijaan vakiintuneilla ja perinteisillä tavoilla toimia voi olla sukupuoleen perustuvia syrjiviä vaikutuksia. Huolimatta siitä, onko syrjintä ollut tarkoituksellista vai ei, se on silti kiellettyä. Syrjinnän vastainen oikeus on monen lain muodostama kokonaisuus. Tasa-arvolain vastainen menettely voi samalla merkitä myös muiden lakien rikkomista, jolloin kysymykseen voivat tulla

21 3 Tasa-arvosuunnittelu on (tasa-arvo)työtä myös näissä laeissa säädetyt seuraamukset. Syrjitty voi siis oikeusteitse saada paitsi hyvitystä tasaarvolain nojalla, myös vahingonkorvausta jonkun toisen lain, kuten työsopimuslain perusteella. Syrjinnän kiellon kannalta keskeisiä lakeja ovat: perustuslaki tasa-arvolaki yhdenvertaisuuslaki työsopimuslaki valtion virkamieslaki laki kunnallisesta viranhaltijasta vahingonkorvauslaki työturvallisuuslaki ja rikoslaki. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen ja siihen liittyvän syyn kuten raskauden tai vanhemmuuden perusteella. Jos epäilet, että sinua on syrjitty sukupuolen tai siihen liittyvän syyn perusteella, tasa-arvolaki tarjoaa parhaat välineet asian selvittämiseen. Tasa-arvovaltuutettu on tasa-arvolain toteuttamista valvova viranomainen. Jos taas kyse on syrjinnästä, joka perustuu muuhun henkilöön liittyvään syyhyn kuin sukupuoleen, oikea laki, johon vedota, on yhdenvertaisuuslaki. Yhdenvertaisuuslain toteuttamista työpaikoilla valvoo työsuojeluorganisaatio. Etnisen tasa-arvon osalta valvova viranomainen on vähemmistövaltuutettu (http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/). Työelämän syrjintätapausten osalta ja työsopimuslain, työturvallisuuslain säännösten, rikoslain työsyrjintäkiellon ja yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat työsuojelupiirit. Syrjintäepäilyä voi siis selvittää myös työsuojeluorganisaation kautta. n Lainsäädännön tarjoama suoja syrjintää vastaan on kattava, mutta aina ei ole selvää, minkä lakien mukaan kannattaa edetä. Muista, että VvL:n juristi voi auttaa selvittämään, minkä lain tai lakien mukaan kannattaa syrjintäepäilytilanteen kanssa edetä. Tasa-arvolain syrjintäkiellot kieltävät syrjinnän sukupuolen, raskauden, vanhemmuuden tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella. Työelämän syrjintäkielto on tasa-arvolain 8 :ssä ja se kuuluu seuraavasti: Työnantajan menettelyä on pidettävä tässä [tasa-arvo]laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja: työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä; (nk. TYÖHÖNOTTOSYRJINNÄN KIELTO) työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan; (nk. RASKAUSSYRJINNÄN KIELTO) 21

22 soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä; (nk. PALKKASYRJINNÄN KIELTO johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella; irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella. (Tasa-arvolaki 8.) Työnantaja on vastuussa siitä, ettei työpaikalla sovelleta sellaisia toimintasääntöjä ja -tapoja, jotka asettaisivat naiset ja miehet erilaiseen asemaan toistensa kanssa sukupuolen, raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden takia. Tasa-arvolaki määrittelee, että sukupuoleen perustuva syrjintä voi olla joko välitöntä tai välillistä. Kumpikin syrjinnän muoto on kielletty. Tasa-arvolain mukaan välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää (katso siniset sanat Sanastosta) on naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen vuoksi eli suoraan sen perusteella, että he ovat naisia tai miehiä. Syrjintää on myös naisten ja miesten asettaminen eri asemaan raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä. Tasa-arvolaki kieltää myös välillisen sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Välillistä syrjintää voidaan epäillä tilanteessa, jossa henkilöt asetetaan eri asemaan sellaisen säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, joka vaikuttaa sukupuoleen nähden neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolensa perusteella. Syrjintäolettama syntyy myös, jos henkilö asetetaan eri asemaan vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Tällöin myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden kohtelua voidaan verrata toisiinsa. Tasa-arvovaltuutetun ohjeiden mukaan syrjinnän kieltoja on tulkittava niin, että ne kattavat myös sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten syrjinnän. Myös käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on tasa-arvolaissa tarkoitettua, kiellettyä syrjintää. Syrjinnän kielto kattaa myös seksuaalisen häirinnän ja häirinnän sukupuolen perusteella. Fyysinen ja verbaalinen häirintä sekä toista sukupuolta halventavan ilmapiirin luominen ei ole vain huonoa käytöstä, vaan kyseessä on seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella. Jos työnantaja, oppilaitos tai etujärjestö laiminlyö velvoitteitaan työntekijään, oppilaaseen tai jäseneen kohdistuvan häirinnän poistamiseksi, myös tällöin on kyse syrjinnästä Syrjintäepäilyn selvittäminen Jos epäilet tulleesi syrjityksi työelämässä, älä jää epäilemään, vaan lähde ottamaan asiasta selvää. Voit toimia joko itse tai pyytää luottamusmiestä auttamaan sinua. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki epäoikeudenmukaisuus ei ole syrjintää. Lait määrittelevät meillä sen, mikä on syrjintää ja mikä ei.

23 3 Tasa-arvosuunnittelu on (tasa-arvo)työtä Syrjintä ja oikeudenmukaisuus ovat käytännössä usein haasteellinen pari. Esimerkiksi palkkausjärjestelmä saattaa tuottaa epäoikeudenmukaiseksi koettuja tuloksia ja palkkaeroja, mutta jos niille löytyy perusteltu hyväksyttävä selitys, kyseessä ei ole syrjintä. Se, että jokin asia pystytään perustelemaan, ei kuitenkaan tarkoita, että peruste olisi henkilöstön mielestä oikeudenmukainen. Voi siis olla, että syy erilaiseen ja joskus epäoikeudenmukaiseksi koettuun kohteluun on lain näkökulmasta perusteltu ja siten hyväksyttävä, vaikka se ei henkilöstön mielestä olisi moraalisesti ja eettisesti hyväksyttävä. Syrjintäepäilyyn pitää olla perusteet. Jos epäilet tulleesi syrjityksi, sinun pitää pystyä selittämään työnantajalle ja/tai luottamusmiehelle, miksi epäilet, että sinua on syrjitty ja missä asiassa tai tilanteessa sinua on syrjitty. Lähde siis liikkeelle siitä, että kirjoitat kuvauksen syrjintäepäilyn taustasta ja syistä. Työsuojeluhallinnon www-sivuilta 3 löytyy lomake, jonka avulla voidaan lähteä selvittämään syrjintäepäilyä. Myös tasa-arvovaltuutetun nettisivuilta löytyy apua syrjintäepäilyn arvioimiseen ja perusteluun (www.tasa-arvo.fi). Kun olet itse tai henkilöstön edustajan kautta tuonut kirjallisesti julki epäilysi ja perustelusi sille, miksi koet, että sinua on syrjitty, siirtyy vastuu tilanteen selvittämisestä työnantajalle. Tasa-arvolain mukaan sinulla on oikeus saada viivytyksettä työnantajalta kirjallinen selvitys asiasta. Selvityksen tarkoituksena on auttaa työntekijää arvioimaan, onko työnantajan menettely tasa-arvolain mukaan syrjintää. Selvityksen saaminen auttaa myös karsimaan tarpeettomia viranomaisprosesseja ja oikeudenkäyntejä. Mikäli et saa työnantajaltasi asianmukaista selvitystä, voit ottaa yhteyttä luottamusmieheesi tai suoraan tasa-arvovaltuutettuun. Jos epäilet, että olet tullut syrjityksi työhön, tehtävään tai koulutukseen valinnassa, työnantajan tulee antaa sinulle selvitys, josta käy ilmi: työnantajan noudattamat valintaperusteet valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet seikat. Jos taas epäillään palkkasyrjintää, työnantajan on annettava työntekijälle tiedot tämän palkkauksen perusteista sekä muut välttämättömät tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko palkkaus syrjivää. Yksittäisellä työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta saada palkkatietoja toisesta työntekijästä ilman tämän suostumusta. Aina voi kuitenkin yrittää kysyä suoraan kanssatyötoverilta tämän palkkaa, mikäli sen kokee mahdolliseksi. Mahdollinen palkkatasa-arvoepäselvyys saattaa ratketa jo sillä, että kaikki tiimissä avaavat palkkatietonsa toisilleen, jonka jälkeen tilanne voidaan todeta. Toinen vaihtoehto on edistää asiaa luottamusmiehen kautta ja lähteä selvittämään, onko palkkasyrjintäepäilylle perusteita. Luottamusmiehellä on laajemmat tiedonsaantioikeudet ja toimintamahdollisuudet palkkasyrjintäepäilyssä kuin yksittäisellä henkilöllä (katso Liite 1. Miten luottamusmies voi edetä palkkasyrjintäepäilytilanteessa?). Myös silloin, kun syrjintäepäily liittyy työoloihin, palvelussuhteen päättämiseen, työntekijän siirtämiseen tai lomauttamiseen, työntekijällä on oikeus saada työnantajalta selvitys asiasta. Työntekijän tulee saada selvitys menettelyn syistä ja esimerkiksi siitä, miksi hän on niiden työntekijöiden joukossa, joihin toimenpide kohdistuu

24 Tutustu suojaasi kaikenlaista syrjintää vastaa: Palvelut aiheittain Laki ja oikeusturva Oikeusturva Syrjintä Lisää sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä tasa-arvovaltuutetun www-sivuilla: Syrjintä Mikä on sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja mikä muuta epäoikeudenmukaisuutta? Jotta jokin asia olisi syrjintää, tulee olla olemassa joku tietty henkilö, joka on tullut syrjityksi, ja jokin tietty taho, esimerkiksi työnantaja, joka on syrjinyt joko tahallisesti tai tahtomattaan. Esimerkiksi se, että naisvaltaisia tehtäviä ei keskimäärin Suomessa arvosteta yhtä paljon kuin miesvaltaisia tehtäviä, ei ole sellaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää, jolle voitaisiin osoittaa syyllinen ja joka olisi vastuussa syrjivästä toiminnasta. Kun arvostuksia mitataan rahassa eli kun työntekijöille maksetaan palkkaa, on tärkeää varmistaa, että naisvaltaisten töiden keskimääräinen alhaisempi arvostus ei heijastu palkkoihin. Työstä kuuluu maksaa sen vaativuuden mukaan ja sen tekijää tulee palkita henkilökohtaisen suoriutumisen mukaan, ei sukupuolen mukaan. Henkilön kokemus siitä, että häntä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, on lähtötilanne, josta voidaan lähteä arvioimaan, onko kyseessä syrjintä vai ei. Tässä arvioinnissa voidaan käyttää apuna luottamusmiehiä, liittoa ja sen juristeja ja tasa-arvolakia valvovaa tasa-arvovaltuutettua Vanhanaikaisia asenteita vai sukupuoleen perustuvaa syrjintää? Arjessa ja käytännön työelämässä saatetaan nimittää sukupuoleen perustuvaa syrjintää vanhanaikaisiksi asenteiksi ja toimintatavoiksi. Asenteiden ja syrjinnän suhdetta kannattaakin pohtia työpaikkojen tasa-arvosuunnittelussa ja kyseenalaistaa, milloin kyse on asenteista ja milloin syrjinnästä. Suomalaisten on vaikea tunnistaa sukupuoleen perustuvaa epätasa-arvoa ja syrjintää työpaikoillaan 4. Usein todetaan, että ei meillä ole syrjintää. Seuraavaan hengenvetoon saatetaan kuvata käytännön tilanteita, joissa toimihenkilön sukupuoli on vaikuttanut epäedullisesti hänen uralla etenemismahdollisuuksiinsa tai siihen, miten työssä menestymistä on arvioitu. Mitä me siis oikeastaan tarkoitamme silloin, kun kiirehdimme toteamaan, että meillä ei ole syrjintää? Jos yrityksessä kukaan ei ole käräjöinyt tasa-arvoasioista, ajatellaan usein, ettei syrjintää ole. Syrjinnän käsite saattaa liittyä myös ajatukseen jostain poikkeuksellisesta ja erityisen räikeästä 4 Pulkkinen 2002; Saari et al. 2004; Ikävalko et al

25 3 Tasa-arvosuunnittelu on (tasa-arvo)työtä eriarvoisesta kohtelusta, jonka syynä on ollut jonkun toimihenkilön sukupuoli. Harvemmin syrjinnän käsite pistää ihmiset pohtimaan sitä, onko esimerkiksi menneisyyden painolastina vakuutusalalla yhä sellaisia toimintatapoja, jotka asettaisivat toimihenkilöt tosiasiallisesti eri asemaan sen mukaan, kumpaa sukupuolta he edustavat. Mistä esimerkiksi on kyse, jos nuoret miehet etenevät nopeammin urallaan kuin nuoret naiset? Voisiko syrjinnän käsite ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö antaa meille apuvälineitä myös niin kutsutun rakenteellisen syrjinnän näkyväksi tekemiseen, tunnistamiseen ja poistamiseen? Tasa-arvosuunnitteluprosessin ja siihen liittyvien selvitysten ja keskusteluiden kautta voidaan saada esiin luutuneita tapoja toimia ja ajatella. Esimerkiksi vanhat kulttuuriset käsitykset siitä, millaisia naiset ovat ja millaisia miehet ovat, saattavat yhä uusintaa vakuutusalan yrityksissä epätasa-arvoa. Kun niistä keskustellaan ja niitä puretaan, voidaan muuttaa työelämän sukupuolittuneita käytäntöjä eli vakiintuneita tapoja toimia siten, että arkisen toiminnan ohessa rakennetaan uudelleen naisten ja miesten välisiä eroja asemassa ja arvostuksissa. Työelämän sukupuolittuneiden käytäntöjen avaaminen ja näkyväksi tekeminen keskustelemalla onkin tärkeä tapa edistää tasa-arvoa työpaikan arjessa. Suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa puhutaan turhan paljon asenteista ja niiden muutoksen tärkeydestä ja muutoksen hitaudesta. Asennekeskustelun sijaan voisimme keskittyä siihen, että hoitaisimme tasa-arvosuunnittelun mahdollisimman hyvin. Tasa-arvolailla tai tasa-arvosuunnitelmalla ei tietenkään voi muuttaa yksittäisten ihmisten asenteita, mutta ihmisten asenteet saattavat muuttua ajattelun, keskustelun ja tasa-arvon edistämistoimien toteuttamisen kautta. Useimmiten mainittuja tasa-arvosuunnittelun positiivisia vaikutuksia onkin juuri asenteiden muuttuminen ja se, että työpaikalla ylipäätään puhutaan sukupuolten tasa-arvoasioista tai huolehditaan hyvästä työilmapiiristä 5. Aktiivisilla tasa-arvon edistämistoimilla voidaan muuttaa myös asenteita. 3.3 Tasa-arvon edistäminen on enemmän kuin syrjinnän poissaoloa Tasa-arvotyön lähtökohta on, että sukupuoleen perustuva syrjintä on kiellettyä ja jos sitä havaitaan, syrjintä on poistettava. Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajaa myös edistämään tasa-arvoa eli ei riitä, että työpaikoilla todetaan, että ei meillä ole syrjintää. Tasa-arvon edistäminen on siis jotain enemmän kuin syrjinnän poissaoloa. Aikaisemmin tässä oppaassa on selitetty, miten tasa-arvosuunnitelman sisältämien tasa-arvoselvitysten ja palkkakartoitusten avulla sekä yhteisillä keskusteluilla voidaan tehdä näkyväksi ja tunnistaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja siten myös ennaltaehkäistä syrjintää. Tasaarvosuunnitelman keskeisin sisältö on kuitenkin vuosittaisten sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden suunnittelu, toteuttaminen sekä toimeenpanon ja vaikutusten seuranta. Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus on olla tasa-arvon edistämisen toimintasuunnitelma. Tässä oppaassa on oma osionsa tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden suunnittelua ja arviointia varten 5 Uosukainen et al

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 23.4.2015 TASA-ARVOLAKI 2 23.4.2015 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Tarkoitus: estää sukupuoleen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK VAKUUTUSALA, KONTTORI - FÖRSÄKRINGSBRANSCHEN, KONTOR

Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK VAKUUTUSALA, KONTTORI - FÖRSÄKRINGSBRANSCHEN, KONTOR Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK VAKUUTUSALA, KONTTORI - FÖRSÄKRINGSBRANSCHEN, KONTOR MIEHET - MÄN Lokakuu 2011 Oktober Ansioiden hajonta - Förtjänsternas spridning Ammattiryhmä/ammatti

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Tasa-arvolaki työelämässä

Tasa-arvolaki työelämässä Tasa-arvolaki työelämässä Mahdollisuus vai taakka? Koulutus työelämän asiantuntijoille 19.3.2015 Outi Viitamaa-Tervonen 20.3.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 25.3.2015 Hallitussihteeri Terhi Tulkki Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa

Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Keskusteluja tasa-arvosta ja tasa-arvolaista oppilaitoksissa Tarkoitus: Keskustelun tavoitteena on selkiyttää tasa-arvolain ymmärtämistä sekä sitä, kuinka itse voi vaikuttaa lain toteutumiseen. Tarkoituksena

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA-ARVOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 2015

VAKUUTUSALAN TASA-ARVOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 2015 VAKUUTUSALAN TASA-ARVOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 2015 Finanssialan Keskusliitto FK Vakuutusväen Liitto VvL 1. JOHDANTO... 3 1.1 TASA-ARVOTYÖRYHMÄ... 3 1.2 VAKUUTUSALAN KUUDES RAPORTTI... 3 1.3 TASA-ARVOLAKI...

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Milja Saari 2012 12.9.2012

Milja Saari 2012 12.9.2012 Kuvakaappaus: https://picasaweb.google.com/lh/photo/p zyofeucosqdrw8qwhxpww Milja Saari VTM Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Milja.saari@helsinki.fi Kuvakaappaus: http://www.collegerecruiter.com/blog/2005/06/21/whats-wrong-with-equal-pay-for-women/

Lisätiedot

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle

1.6. voimaan tulevat tasa-arvolain muutokset asettavat vuosittain laadittavalle tasaarvosuunnitelmalle Tasa-arvosuunnittelu Jokaisella vähintään 30-työntekijää säännöllisesti työllistävällä työnantajalla tulee olla tasaarvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään vuosittain Suunnitelman voi sisällyttää

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnittelun. miksi, mitä, miten?

Tasa-arvosuunnittelun. miksi, mitä, miten? Tasa-arvosuunnittelun miksi, mitä, miten? Helsinki 2005 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1807-7 (nid. ) ISBN 952-00-1808-5 (PDF) Yliopistopaino Helsinki 2005 1 Tasa-arvosuunnittelun hyödyt työpaikoilla Kesäkuun

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvosuunnittelun perusteet ja työvaiheet LAPIN KESÄYLIOPISTO NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA

MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA MUSTASAAREN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain 1.6.2005 voimaan tullut uudistus velvoittaa kaikkia vähintään 30 työntekijää työllistäviä työpaikkoja laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Mustasaaren

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Aamupäivän ohjelmassa

Aamupäivän ohjelmassa ILOn sopimus 100 (1951) -> 63 v. SAK:n tasaarvoviikonloppu 17.-18.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Tasaarvosuunnitelma ja palkkakartoitus työpaikan arjessa http://www.aauw.org/2013/06/04/equal-payact-renovation/

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kouvolassa, toukokuussa 2008. Tasa-arvotyöryhmä: Tuomas Riikonen, Kouvolan Lyseon lukio (pj.

KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA. Kouvolassa, toukokuussa 2008. Tasa-arvotyöryhmä: Tuomas Riikonen, Kouvolan Lyseon lukio (pj. KOUVOLAN KAUPUNKI Sivistystoimen toimiala Lukiokoulutus KOUVOLAN KAUPUNGIN LUKIOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Kouvolassa, toukokuussa 2008 Tasa-arvotyöryhmä: Kouvolan kaupunki, opettajajäsenet: Tuomas Riikonen,

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014

SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 SAVUKOSKEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2014 2 1 JOHDANTO 2 TASA-ARVOSELVITYS 2.1 Erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin 2.2 Palkkakartoitus 2.3 Tasa-arvokysely ja tasa-arvokoulutus

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi

Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä. 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Keskustelutilaisuus kuntien tasaarvotyöstä 9.9.2015 Naisjärjestöjen keskusliitto YTM Meija Tuominen meija.tuominen(at)vantaa.fi Tasa-arvo? Yhdenvertaisuus? Lähestymistapoja: - Uskonnot ja ideologiat. -

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017

KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 KONTIOLAHDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2015-2017 Kvalt. 8.12.2014 x SISÄLTÖ 1. TASA-ARVOSUUNNITELMAN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 1.1 Tasa-arvosuunnitelman tavoitteet... 3 1.2 Lainsäädännön edellytykset...

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen CASE SALLA Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Tiedoksi Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) edellyttää, että kaikkien säännöllisesti yli 30 henkeä työllistävien

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN Miten kehittää henkilöstön hyvinvointia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa? OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN 1) KOKOA RYHMÄ 2) SELVITÄ NAISET JA MIEHET NUMEROINA 3) TEE PALKKAKARTOITUS 4) KERÄÄ

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ TASA-ARVO- SUUNNITELMA. Ylayhtymä

YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ TASA-ARVO- SUUNNITELMA. Ylayhtymä 0 YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ TASA-ARVO- SUUNNITELMA Ylayhtymä 20.1.2014 1 Sisällys 1 TASA-ARVOLAKI VELVOITTAA TYÖNANTAJAA... 2 1.1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa... 3 1.2 Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012

SISÄLLYS. Kunnanvaltuusto 61/2012 PELKOSENNIEMEN KUNNAN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2015 2 SISÄLLYS Kunnanvaltuusto 61/2012 HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA... 3 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSELVITYS...

Lisätiedot

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä Voinko olla oma itseni työssä? Sukupuoli ja seksuaalisuus halutaan yleensä sulkea työpaikan ovien ulkopuolelle. Sinänsä

Lisätiedot

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a )

Palkkakartoitus. Tarja Arkio, asiantuntija, Akava. Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Palkkakartoitus Tarja Arkio, asiantuntija, Akava Toimenpiteet tasa arvon edistämiseksi työelämässä (Tasa arvol 6 a ) Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma Jalasjärven kunta Kunnanhallitus 12.8.2013 1 JALASJÄRVEN KUNTA TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Johdanto Työpaikkojen tasa-arvotyön sisältöä määrittää tasa-arvolaki. Tasa-arvolain mukaan jokaisella

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI 2015. sosiaali- ja terveysministeriö

TASA-ARVOLAKI 2015. sosiaali- ja terveysministeriö TASA-ARVOLAKI 2015 sosiaali- ja terveysministeriö Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esite 2015 TASA-ARVOLAKI 2015 sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2015 Tasa-arvolaki 2015 ISBN 978-952-00-3709-3

Lisätiedot

Puolustusministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. 2 Tasa-arvotyöryhmän perustaminen

Puolustusministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. 2 Tasa-arvotyöryhmän perustaminen 1(7) Puolustusministeriön henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma 1 Johdanto Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986, tasaarvolaki) tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva

Lisätiedot

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla

Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Tasa-arvolain edellyttämä sukupuolten palkkakartoitus kuntatyönantajalla Hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Tilastokeskus/Kaisa Weckström www.stat.fi/segregaatio Eri tehtävissä toimivien palkkojen vertailujen

Lisätiedot

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Yhteenvetoraportti 23.10.2009 Anu Valtari Riitta Ahlholm Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena

Lisätiedot

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA

SALLITTU - Hyvä käytös. häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA Hyvä käytös SALLITTU - häirintä kielletty! OHJEITA TYÖPAIKOILLE SUKUPUOLISEN HÄIRINNÄN JA AHDISTELUN VARALTA FLIRTTI SAATTAA PIRISTÄÄ työyhteisön arkea. Sukupuolinen häirintä ei kuitenkaan ole koskaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK PALVELUALOJEN KONTTORIHENKILÖSTÖ - KONTORSPERSONAL INOM SERVICEBRANSCHEN

Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK PALVELUALOJEN KONTTORIHENKILÖSTÖ - KONTORSPERSONAL INOM SERVICEBRANSCHEN Page 1 of 5 Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK PALVELUALOJEN KONTTORIHENKILÖSTÖ - KONTORSPERSONAL INOM SERVICEBRANSCHEN YHTEENSÄ - TOTALT Lokakuu 2008 Oktober Ansioiden hajonta -

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 3/2015 liite 1 1 (8)

KT Yleiskirjeen 3/2015 liite 1 1 (8) KT Yleiskirjeen 3/2015 liite 1 1 (8) Muistio tasa-arvolain uudistuksen keskeisistä muutoksista Keskeiset muutokset Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus Tasa-arvosuunnitelman laatii työnantaja yhdessä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa

Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu. Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI YHDENVERTAISUUSLAKI - mikä työelämässä muuttuu Hallitusneuvos Susanna Siitonen Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Siitonen 6.2.2015 1 Syrjinnän kieltoja ja tasapuolisen kohtelun velvollisuutta koskeva

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA vuosille 2016 2018 SISÄLTÖ Johdanto... 3 Tausta... 3 Tarkoitus... 3 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman osa-alueet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry

OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

1. JOHDANTO 1 2. TASA-ARVOLAIN ASETTAMAT VELVOITTEET 2. 2.2 Työnantajan velvollisuus laatia tasa-arvosuunnitelma 2

1. JOHDANTO 1 2. TASA-ARVOLAIN ASETTAMAT VELVOITTEET 2. 2.2 Työnantajan velvollisuus laatia tasa-arvosuunnitelma 2 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2016 2018 II Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. TASA-ARVOLAIN ASETTAMAT VELVOITTEET 2 2.1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa 2 2.2 Työnantajan velvollisuus laatia

Lisätiedot

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen

Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Tasa-arvoa ja monimuotoisuutta edistäen Uskomme, että monimuotoisuus ja ihmisten erilaisuus työyhteisössä lisää organisaation suorituskykyä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. 1. Päämääränämme on lisätä

Lisätiedot

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys Toimihenkilöiden työsuhdepäivä, 1.- 3.2.2007, Silja Symphony 1 SUKUPUOLTEN

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, TYÖPAIKAT JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI-

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HEINÄVEDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA HEINÄVEDEN KUNTA 1 HEINÄVEDEN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA LÄHTÖKOHDAT Naisten ja miesten välistä tasa-arvon edistämistä koskevaa lakia (609/1986), joka tuli voimaan 1.1.1987, on muutettu 1.6.2005 voimaan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK PALVELUALOJEN KONTTORIHENKILÖSTÖ - KONTORSPERSONAL INOM SERVICEBRANSCHEN

Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK PALVELUALOJEN KONTTORIHENKILÖSTÖ - KONTORSPERSONAL INOM SERVICEBRANSCHEN Elinkeinoelämän keskusliitto EK - Finlands Näringsliv EK PALVELUALOJEN KONTTORIHENKILÖSTÖ - KONTORSPERSONAL INOM SERVICEBRANSCHEN YHTEENSÄ - TOTALT Lokakuu 2006 Oktober Ansioiden hajonta - Förtjänsternas

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

LIMINGAN KUNTA. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma LIMINGAN KUNTA Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. OIKEUDELLINEN PERUSTA... 3 2.1. Tasa-arvolaki... 3 2.2. Yhdenvertaisuuslaki... 4 3. JOHDON JA ORGANISAATION

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöstöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 22.3.2005: Työyhteisön fyysinen ja henkinen turvallisuus Työyhteisön riskejä Fyysinen turvallisuus ei

Lisätiedot

Ansioiden mukaan. Palkkaa työstä vai tittelistä?

Ansioiden mukaan. Palkkaa työstä vai tittelistä? Ansioiden mukaan Palkkaa työstä vai tittelistä? Onko palkkasi oikeudenmukainen? Enemmistö suomalaisista kokee palkkansa olevan pienempi kuin omassa ammatissa tulisi olla verrattuna muihin ammatteihin.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esite 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2015 TASA-ARVOLAKI, SYRJINTÄ JA SUKUPUOLEN MONINAISUUS SOSIAALI- JA

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI Yt-toimikunta Liite B 2 Yt-toimikunta Liite B 3 Kaupunginhallitus 21.1.

ULVILAN KAUPUNKI Yt-toimikunta Liite B 2 Yt-toimikunta Liite B 3 Kaupunginhallitus 21.1. 1 ULVILAN KAUPUNKI Yt-toimikunta 3.10.2007 8 Liite B 2 Yt-toimikunta 30.11.2007 12 Liite B 3 Kaupunginhallitus 21.1.2008 33 Liite A 8 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 1 TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELUN

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2011 Päivitetty 5.11.2010 (KY Lappian yhteistyötoimikunta) 2 (14) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 3 YLEISET TAVOITTEET... 5 4 TASA-ARVON

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

Kansaneläkelaitos. Vakuutusalan toimihenkilöt

Kansaneläkelaitos. Vakuutusalan toimihenkilöt Kansaneläkelaitos Vakuutusalan toimihenkilöt Nimikkeistö koskee Kansaneläkelaitoksen työehtosopimuksen piirissä olevia toimihenkilöitä aina johtotehtäviä suorittaviin henkilöihin saakka. Palkkatilastointi

Lisätiedot

TYÖMINISTERIÖN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1.11.2002 31.12.2005

TYÖMINISTERIÖN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1.11.2002 31.12.2005 Työministeriö 2002 Työhallinnon tasa-arvotyöryhmä TYÖMINISTERIÖN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1.11.2002 31.12.2005 Sisällysluettelo s. 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvotyöryhmä 2 3. Tavoitteet ja

Lisätiedot

TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI TYÖYHTEISÖSSÄ 2014 2016

TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI TYÖYHTEISÖSSÄ 2014 2016 TOIMENPITEET TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEKSI TYÖYHTEISÖSSÄ 2014 2016 KOTKAN KAUPUNGIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA I Sisällysluettelo I Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi

Lisätiedot

Tasa-arvon toteutumista edistetään seuraavilla menettelytavoilla:

Tasa-arvon toteutumista edistetään seuraavilla menettelytavoilla: 1 (5) TASA-ARVO VALMET AUTOMOTIVE OY:SSÄ Tasa-arvosuunnitelman tarkoitus Tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on antaa suuntaa käytännön toiminnalle siten, että yksilön arvostaminen ja tasa-arvoisuus niin

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2007 2010

Työterveyslaitoksen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2007 2010 1. Johdanto.................................................... 5 Työterveyslaitoksen tasa-arvosuunnitelma vuosille 2007 2010 2. Tasa-arvotyön organisointi ja toteutus.......................... 6 3. Selvitys

Lisätiedot

Rahoitusalan tasa-arvoraportti 2014

Rahoitusalan tasa-arvoraportti 2014 31.10.2014 Finanssialan Keskusliitto ry, Ammattiliitto Nousu ry, Ammattiliitto Pro ry, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Sisältö 1. TOIMEKSIANTO JA TAUSTAA 3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3 3. SUKUPUOLTEN VÄLISESTÄ

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot