Toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Toimintakertomus 2006

2 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminta vuonna 2006 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta kokoontui vuoden 2006 aikana seitsemän kertaa: 17.1., 14.2., 4.4., 8.6., 19.9., ja Neuvottelukunnan kokousten aiheet on lueteltu sivulla 7. Kokouksista kaksi järjestettiin laajennetun neuvottelukunnan kokouksina; 8.6. Espoossa ja Vantaalla. Tällöin kokouksiin osallistuivat neuvottelukunnan jäsenten lisäksi kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien valtuustoryhmien puheenjohtajat. Laajennetuissa kokouksissa on lisäksi kuultu kaikille avoimessa seminaariosuudessa ulkopuolisia alustajia. Seminaareissa keskusteltiin pääkaupunkiseudun yhteisistä strategisista painotuksista. Espoossa seminaarin teemana oli pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen. Seminaari toteutettiin paneelikeskusteluna ja laajennetun neuvottelukunnan yhteisenä keskusteluna. Seminaarissa tarkasteltiin muun muassa innovaatioyliopistoa, verkostoja sekä innovaatiokykyä ja metropolipolitiikkaa seudun kilpailutekijöinä. Alustajina seminaarissa toimivat rehtori Yrjö Sotamaa (TaiK), kehitysjohtaja Juha Kostiainen (YIT), senior consultant Seppo Laine (FINPRO) ja johtaja Veijo Kavonius (SM). Vantaalla järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin pääkaupunkiseudun arjen turvallisuutta. Tilaisuudessa kuultiin sisäasiainministeri Kari Rajamäen, Espoon riskienhallintapäällikkö Jari Tuomisen, Vantaan poliisipäällikkö Yrjö Laihion ja Helsingin riskienhallintapäällikkö Simo Weckstenin alustuksesta aiheesta. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja varapuheenjohtajina Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä sekä Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen. Neuvottelukunnan työvaliokuntaan toimikaudella kuuluvat neuvottelukunnan puheenjohtajiston lisäksi kaksi jäsentä: Rakel Hiltunen ja Otto Lehtipuu. Neuvottelukunnan kokoonpano on kuvattu sivulla 8. Neuvottelukuntaan asiat on valmisteltu kaupunginjohtajien kokousten kautta. Kaupunginjohtajien apuna valmistelussa on alaisensa organisaatioiden lisäksi PKS-valmistelusihteeristö. Apulaiskaupunginjohtajat ja toimialajohtajat ovat huolehtineet toimialojensa asioiden valmistelusta. Käytännön valmistelussa on hyödynnetty olemassa olevia alakohtaisia seudullisia yhteistyöryhmiä valmistelun koordinoinnista vastaavan kaupungin kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan tai toimialajohtajan sopimalla tavalla. Kokouksista on tiedotettu viestimille. Esityslistat ja muistiot ovat olleet kaupunkien verkkosivuilla ja marraskuusta lähtien pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisessä seutuportaalissa osoitteessa Lisäksi yhteistyöhankkeiden etenemisestä on kerrottu PKS Uutiset -tiedotuslehdessä, jonka ensimmäinen numero ilmestyi marraskuussa. 2

3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus pääkaupunkiseudulla Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuoden 2005 lopulla ja on jatkunut pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 keskeytyksettä. Paras-hankkeen aluevaiheessa ( ) valmisteltiin pääkaupunkiseudun ehdotus ja muut esitykset hankkeen keskeisistä linjauksista. Valmistelua avustamaan perustettiin koordinaatioryhmä (kokoonpano sivulla 10), joka kuuli valmisteluvaiheessa HUS:n edustajia sekä järjesti kolme kuulemistilaisuutta henkilöstön edustajille: , elinkeinoelämän edustajille ja kolmannen sektorin palveluntuottajille ja muille sidosryhmille Kuulemistilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 osanottajaa. Kuulemistilaisuuksissa esitetyt kannanotot on käsitelty koordinaatioryhmän kokouksissa ja huomioitu asian valmistelussa. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallitukset antoivat lausuntonsa koordinaatioryhmän tekemistä ehdotuksista. Neuvottelukunta käsitteli koordinaatioryhmän ehdotuksia kokouksessaan ja antoi vastauksensa sisäasianministeriölle. Vastauksessaan neuvottelukunta korosti, että Paras-hankkeen linjaukset edellyttävät hyväksymistä kunkin kaupungin valtuustossa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus Pääkaupunkiseudun kaupunkien kaupunginvaltuustot kokoontuivat Finlandia-talolle ensimmäiseen yhteiseen kokoukseen, johon osallistui yli 250 valtuutettua. Kokouksessa kaupungit hyväksyivät pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen, jonka neuvottelukunta oli osaltaan hyväksynyt kokouksessaan. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on tiivistää ja laajentaa kaupunginvaltuustojen vuonna 2004 hyväksymän yhteistyöasiakirjan perusteella käynnistynyttä kaupunkien keskinäistä yhteistyötä ja edistää seudun yhteistyötä valtion kanssa. Sopimuksella kaupungit sitoutuivat käynnistämään yhteistyössä pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden ja toimenpiteiden valmistelun sekä osoittamaan valmisteluun tarvittavat voimavarat. Yhteistyösopimuksen mukaiset hankkeet on kuvattu sivulla 4. Yhteistyöhankkeiden ja toimenpiteiden jatkovalmistelun ohjauksesta ja koordinoinnista sekä seurannasta huolehtii pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, jota avustaa koordinaatioryhmä. Valmistelua johtaa pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous ja valmistelusta huolehtivat 14 työryhmää. 3

4 Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen yhteistyöhankkeet Seudullista yhteistyötä ja omistajaohjausta kehitetään Pääkaupunkiseudun kaupungit laativat ehdotuksen pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteistyöasiakirjan tarkistamiseksi. Lisäksi kaupungit selvittävät maakunnan liiton, kuntien yhteistoimintaelimien ja muiden seututoimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä omistajaohjauksen selkiyttämistä. Valmisteilla on ehdotus uudesta omistajaohjausjärjestelmästä ylikunnallisten organisaatioiden ohjaukseen. Seudun kilpailukykyä parannetaan Elinkeinostrategian hankkeet ja kaupunkien toimenpiteet innovaatiostrategian toteuttamiseksi sisällytetään kaupunkien strategioihin ja niitä toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kansainvälisen elinkeinomarkkinointiyhtiön toiminta nivotaan seudullisiin suunnitelmiin. Maankäytölle ja asumiselle yhteiset ohjelmat Pääkaupunkiseudun kaupungit laativat yhteistyössä vuoden 2007 loppuun mennessä yhteiseen, vuoteen 2050 ulottuvaan visioon perustuvan maankäyttöohjelman. Vastaavasti laaditaan yhteistyössä asunto-ohjelma, sekä järjestetään kansainvälinen ideakilpailu Helsingin seudun metropolista vuonna Koko Helsingin seudun työssäkäynti- ja asuinalueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään 14 kunnan yhteistyönä. Tavoitteena on yhdistää pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun muiden kuntien maankäytön kehityskuvat, yleiskaavat sekä maankäytön ja asumisen nykytilan kuvaukset ja kärkihankkeet yhteiseksi asiakirjaksi. Lisäksi selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle luoda uusi, yhdistetty suuri toimija asuntorakennuttamiseen, vuokra-asuntojen hallinnointiin, ylläpitoon ja asunnonjakoon. Joukkoliikenne seudullisesti toimivaksi kokonaisuudeksi Pääkaupunkiseudun nykyisen erityislainsäädännöllä järjestetyn joukkoliikennejärjestelmän toimivuudesta on tarkoitus tehdä kokonaisarviointi. Arvioinnissa tarkastellaan myös vaihtoehtoa, jossa kokonaisvastuu joukkoliikenteen järjestämisestä olisi kuntien yhdessä omistamalla yhtiöllä. Samassa yhteydessä on tarkoitus selvittää matkojen pituuteen perustuva joukkoliikenteen tariffijärjestelmä. Joukkoliikennejärjestelmän arvioinnin pohjalta käynnistetään joukkoliikennejärjestelmän uudelleen järjestelyt vuoden 2007 loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulujen ja ammattiopetuksen uudelleenorganisointi selvitetään Pääkaupunkiseudun tiede- ja ammattikorkeakoulujen verkostoa pyritään vahvistamaan kokonaisuutena. Kunnallisten ammattikorkeakoulujen (EVTEK, Stadia ja Laurea) koulutusalajärjestelyt ja uudelleenorganisointi selvitetään vuoden 2007 loppuun mennessä. Ratkaisut toteutetaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudelleen organisointi käynnistetään tämän valtuustokauden aikana. Koulutus ja maahanmuuttopolitiikka turvaamaan työvoiman saantia Pääkaupunkiseudun työvoiman saatavuus pyritään turvaamaan riittävällä koulutuksella sekä aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla ulkomaisen osaavan työvoiman saamiseksi. Kaupunkien ja valtion yhteistyönä parannetaan maahanmuuttajien palveluita määrittämällä seudulliset neuvonta- ja tukiyksiköt. Kaupungit kehittävät myös työperäisten maahanmuuttajien palvelutarjontaa. Palvelut kuntarajoista riippumatta Palvelujen yhteiskäytön laajennetaan pääkaupunkiseudulla vaiheittain ja erityisesti kaupunkien raja-alueilla niin, että asukkaat voivat valita kunnalliset palvelut kuntarajoista riippumatta kaikilla toimialoilla. Kaikilla toimialoilla toteutetaan myös palveluja käyttävän asukkaan kotikaupungin kustannusvastuu täyden kustannusvastuun periaatteen mukaisesti. Ruotsinkielisten palvelujen seudullisesta järjestämisestä huolehditaan erityisesti opetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja terveydenhuollossa. Opetustoimen yhteistyötä lisätään palvelujen mitoituksessa ja järjestämisessä erityisesti raja-alueilla. Lisäksi lukioverkon määrälliset ja laadulliset linjaukset määritellään yhdessä sekä sovitaan yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta. Palvelutuotantoa ja -yhteistyötä tehostetaan Pääkaupunkiseudun kaupunkien tavoitteena on myös organisoida tuotannon tehokkuuden kannalta keskeisiä teknisen toimen toimintoja seudullisesti. Tarkoituksena on selvittää mm. vesi- ja viemärilaitostoiminnan yhdistämisen mahdollisuudet. Lisäksi hankintatoimen osalta tehdään selvitys mahdollisuuksista perustaa kaupunkien yhteinen hankintayksikkö ja tietohallinnon osalta laaditaan seudullinen yhteinen etenemissuunnitelma. 4

5 Yhteistyösopimuksen mukaan tavoitteena on valtion ja sopijakaupunkien välinen pääkaupunkiseutusopimus, jossa sovitaan keskeisten ministeriöiden toimialoilla yhteisistä toimenpiteistä pääkaupunkiseudun kehittämiseksi ja valtion tuesta merkittäviin hankkeisiin. Yhteistyöhankkeiden ensimmäisenä tuloksena on joulukuussa valmistunut esitys ammattikorkeakoulujen Evtekin ja Stadian toimintojen yhdistämisestä. Uusi osakeyhtiömuotoinen ammattikorkeakoulu vastaa aikaisempaa paremmin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin sekä kansainvälistymisen lisääntyviin haasteisiin ja vahvistaa seudun kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Uuden ammattikorkeakoulun toiminta pyritään käynnistämään elokuussa Neuvottelukunnan vuoden 2005 toimenpideohjelman yhteistyöhankkeet Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan strategisten hankkeiden salkku sisälsi yhteensä 36 hanketta, joiden valmistelu jatkui vuonna Lokakuussa 2006 suurin osa hankkeista oli päättynyt ja käynnissä olevat hankkeet sisällytettiin pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisiin yhteishankkeisiin. Yhteistyön tuloksena muun muassa syntyi esitys yhteisen elintarvike- ja ympäristölaboratorion perustamiseksi ja avattiin yhteinen seutuportaali. 5

6 Yhteistyö Helsingin seudun kuntien kanssa Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan Helsingin seudun yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen) sekä kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo). Helsingin seudun yhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Vuonna 2006 pääkaupunkiseutu on jatkanut yhteistyötä Helsingin seudun 10 muun kunnan kanssa vuonna 2005 hyväksytyn yhteistyösopimuksen pohjalta. Helsingin seudun yhteistyökokous kokoontui vuonna 2006 kolme kertaa kokouksessa päätettiin muun muassa hyväksyä Helsingin seudun yhteistyö kannanotto kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeessa annettavaa vastausta varten, kokouksessa esiteltiin muun muassa Helsingin seudun kärkihankkeita ja kokouksessa päätettiin muun muassa siitä, että Helsingin seudulle laaditaan puitelain 7 :n mukainen suunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisesta. Helsingin seudun kunnat päätti järjestää kansainvälisen Greater Helsinki Vision ideakilpailun, jonka kilpailuohjelma julkaistiin Kilpailun tavoitteena on kartoittaa uusia ideoita seudun maankäytön visioksi. Kilpailijoiden tehtävänä on muodostaa oma visio seudusta vuonna Kilpailuehdotukset tulee tehdä kevään 2007 kuluessa, ja sen tulokset julkaistaan marraskuussa Kilpailusta löytyy lisätietoa osoitteesta greaterhelsinkivision.fi/. 6

7 Neuvottelukunnan kokouksissa käsitellyt asiat vuonna HUS-yhteistyön tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun Paras-hankkeen tilannekatsaus Neuvottelukunnan järjestäytyminen HUS-yhteistyön tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun vastaus Parashankkeessa Vuoden 2005 toimintakertomus HUS-yhteistyön tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimus ja Paras-hankkeen jatkotoimenpiteet YTV:n jätehuoltostrategia Ajankohtaiset yhteiset asiat: Liikenneinvestointiratkaisut ja PLJ:n aiesopimuksen toteutumisen edistäminen Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittäminen Innovaatiostrategian toteutuksen tilannekatsaus Muut asiat: PKS-neuvottelukunnan poliittisen edustavuuden laajentamista koskeva esitys kaupunginvaltuustojen käsittelyyn vuoden 2006 aikana PKS-neuvottelukunnan poliittisen kokoonpanon laajentaminen Pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen yhteishankkeiden tilannekatsaus HUS-yhteistyön tilannekatsaus Ajankohtaiset yhteiset asiat: Elintarvike- ja ympäristölaboratoriotoimintaa koskeva esitys Pääkaupunkiseudun arjen turvallisuus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tilannekatsaus PKS-neuvottelukunnan poliittisen kokoonpanon laajentaminen Puitelain toimeenpano pääkaupunkiseudulla Yhteistyöhankkeiden jatkovalmistelun tilannekatsaus Ammattikorkeakoulujen kehittäminen Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäluonnos PLJ 2007 Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnos 7

8 Neuvottelukunnan jäsenet vuonna 2006 Helsinki Espoo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä I varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff I varapuheenjohtaja Markku Sistonen II varapuheenjohtaja Minerva Krohn II varapuheenjohtaja Margareta Pietikäinen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä I varapuheenjohtaja Otto Lehtipuu I varapuheenjohtaja Susanna Rahkonen (8.6. saakka) / II varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen Pekka Vaara (19.9. lähtien) II varapuheenjohtaja Raimo Inkinen Vantaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Kiljunen I varapuheenjohtaja Paula Lehmuskallio II varapuheenjohtaja Timo Juurikkala Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen I varapuheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen II varapuheenjohtaja Hanna Valtanen Kauniainen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Edward Andersson I varapuheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka II varapuheenjohtaja Hans Åhman Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg varapuheenjohtaja Pekka Koskinen Kaupunginjohtajat Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Kaupunginjohtaja Torsten Widén Pysyvät asiantuntijat Uudenmaan liitto YTV HUS Maakuntajohtaja Aimo Lempinen Yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä Toimitusjohtaja Lauri A. Laitinen HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Seppo Kivinen 8

9 Laajennetun neuvottelukunnan jäsenet vuonna 2006 Helsinki Espoo Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä I varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff I varapuheenjohtaja Markku Sistonen II varapuheenjohtaja Minerva Krohn II varapuheenjohtaja Margareta Pietikäinen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä I varapuheenjohtaja Otto Lehtipuu I varapuheenjohtaja Susanna Rahkonen (8.6. saakka) / II varapuheenjohtaja Sirkka-Liisa Vehviläinen Pekka Vaara (19.9. lähtien) puheenjohtaja Suvi Rihtniemi (Kok.) II varapuheenjohtaja Raimo Inkinen puheenjohtaja Maija Anttila (SDP) puheenjohtaja Matti Merra (Kok.) varapuheenjohtaja Mari Puoskari (Vihr) puheenjohtaja Markku Sistonen (SDP) puheenjohtaja Pekka Saarnio (Vas) puheenjohtaja Eeva Honkanummi (Vihr.) puheenjohtaja Jan D. Oker-Blom (SFP) puheenjohtaja Christina Gestrin (SFP) puheenjohtaja Terhi Peltokorpi (Kesk) puheenjohtaja Yrjö Rossi (Kesk.) puheenjohtaja Mika Ebeling (KD) puheenjohtaja Kari Uotila (Vas.) puheenjohtaja Tony Halme (PS) puheenjohtaja Timo Soini (Sit.) puheenjohtaja Yrjö Hakanen (SKP) puheenjohtaja Antero Laukkanen (KD) puheenjohtaja Ulf Johansson (Vårt Esbo) Vantaa Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Kiljunen I varapuheenjohtaja Paula Lehmuskallio II varapuheenjohtaja Timo Juurikkala Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen I varapuheenjohtaja Markku J. Jääskeläinen II varapuheenjohtaja Hanna Valtanen puheenjohtaja Jari Sainio (SDP) puheenjohtaja Heikki Heinimäki (Kok.) puheenjohtaja Sirpa Pajunen (Vihr.) puheenjohtaja Kati Tyystjärvi (Vas.) puheenjohtaja Riitta Ryhänen (Kesk.) puheenjohtaja Astrid Nurmivaara (SFP) puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (KD) puheenjohtaja Ensio Laaksonen (Pro Vantaa) Kauniainen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Edward Andersson I varapuheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka II varapuheenjohtaja Hans Åhman Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Finn Berg varapuheenjohtaja Pekka Koskinen puheenjohtaja Johan Johansson (RKP) puheenjohtaja Pertti Eklund (Kok.) puheenjohtaja Anna Mäkelä (Vihr.) puheenjohtaja Ahti Salomaa (SDP) puheenjohtaja Pauli Tuohioja (KD) Kaupunginjohtajat Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Kaupunginjohtaja Torsten Widén Pysyvät asiantuntijat Uudenmaan liitto YTV Maakuntajohtaja Aimo Lempinen Yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä 9

10 Koordinaatioryhmän jäsenet vuonna 2006 Puheenjohtaja Jan Vapaavuori Helsinki Jäsenet Jukka Mäkelä Espoo Tapani Mäkinen Vantaa Rakel Hiltunen Helsinki Otto Lehtipuu Helsinki Markku Sistonen Espoo Sirpa Pajunen Vantaa Edward Andersson Kauniainen Outi Ojala Helsinki 10

11

12 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan yhteystiedot: Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan sihteeri Helsingin kaupungin hallintokeskus Tanja Lahti, puhelin (09) , faksi (09) Sähköposti: Kotisivut: Helsinki 2007 Kannen valokuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki Muut valokuvat: Anssi Vuohelainen (Vantaan Mediakeskus)