Selvitys Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen toiminnasta ja taloudesta 2010

Transkriptio

1 Selvitys Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen toiminnasta ja taloudesta 2010 Kiteen kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo 1. Yleistä Toimeksianto Selvityksen muoto Selvitystyöryhmä Selvityksen käsittely Yhteenveto selvityksen tuloksista ja vastaukset selvitystä pyytäneille tahoille Helli -liikelaitoksen maksuosuuksien perintä/ ennakot ja lopulliset maksuosuudet Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden kohdentamisen oikeellisuus v Talousarvion seurannan ja raportoinnin riittävyys Helli-liikelaitoksessa v ja toimenpiteet sen parantamiseksi Menoja lisänneet budjetoimattomat tai liian pienenä budjetoidut kohteet Hellissä Lainsäädännön muutos Palvelujen käytön muutos Kunnittainen palvelujen käytön muutos ja suurimmat poikkeamat Muut tekijät Kuntien maksuosuuksien ylitysten syyt Kuntien maksuosuudet ja niiden muutokset/valmistelu Ylitysten syitä Yksityiskohtainen selvitys Sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemien tilausten toteumaan vaikuttaneet tekijät kunnittain ja palvelualueittain Lasten ja nuorten palvelut Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden (hoitopäivät, käyntikerrat ym.) kirjaaminen ja kohdentaminen Hellin talousarvion seuranta ja toteutumisen arviointi v Helli-liikelaitoksen raportointi talousarvion toteutumisesta vuoden 2010 osalta sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnille Helli -liikelaitoksen hallintokulut Hellin hallintokulut... 17

3 Hallintokulujen kohdentamisen periaatteet ja hallintokulujen jakautuminen kunnittain Hellin matkakustannukset Lopuksi Liitteet Liite 1: Selvitys lasten ja nuorten palveluista Liite 2: Selvitys aikuisten palveluista Liite 3: Selvitys hoito- ja hoivapalveluista Liite 4: Laitoshoidon hoitopäivien vertailu Liite 5: Yhteenveto Helli liikelaitoksen palveluprosessien matkakustannusten kuntakohtaisesta jakautumisesta vuosina 2009 ja

4 Selvitys sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen toiminasta ja taloudesta vuodelta Yleistä 1.1. Toimeksianto 1.2. Selvityksen muoto Kiteen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen lopulliset maksuosuudet v olivat yhteensä 44,2 milj. euroa ylittyen arvioidusta 2,1 milj. euroa ja kasvaen edellisestä vuodesta 8,5 %. Tilivelvollisia Hellissä ovat johtokunnan jäsenet ja liikelaitoksen johtaja. Seuraavat tahot ovat pyytäneet Kiteen kaupunginhallitukselta selvityksen Helliliikelaitoksen vuoden 2010 toiminnasta ja taloudesta: Tohmajärven kunnanhallitus ja asiaa koskeva päivätty kirje Rääkkylän kunnanhallitus Lisäksi Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta pyysi Helliliikelaitokselta sekä kunnittain että kutakin palvelualuetta koskien selvityksen tilausten toteutumaan vaikuttaneista tekijöitä erityisesti syys-joulukuun 2010 ajalta mennessä. Rääkkylän kunnan kanssa on sovittu, että heidän edellyttämäänsä erityistilintarkastusta ei tehdä, vaan tämä selvitys korvaa sen. Rääkkylän kunta ei ollut asettanut määräaikaa selvityksen laatimiselle, muut pyysivät selvitystä mennessä. Kaupunginhallitus on käsitellyt selvityspyynnöt ja todennut, että selvitys tehdään. Kaupunginhallitus antaa myös Helli-liikelaitokselta pyydetyn selvityksen, koska Helli-liikelaitoksen seuraava johtokunnan kokous on Tarkoituksenmukaista oli laatia yksi selvitys, joka annetaan Keski-Karjalan sosiaalija terveyslautakunnalle, Kesälahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnanhallituksille ja Helli-liikelaitoksen johtokunnalle. Selvityksessä on annettu vastaukset selvityspyynnöissä esitettyihin kysymyksiin. Selvityksessä käytetyt tietolähteet on mainittu asianomaisten taulukoiden ja kuvien yhteydessä. Selvityksen liitteinä on palvelualueittain kuntakohtaiset selvitykset toteutumisesta (liitteet 1-3), laitoshoidon hoitopäivien vertailu (liite 4) ja matkakustannukset (liite 5) 4

5 1.3. Selvitystyöryhmä 1.4. Selvityksen käsittely Selvitystyöryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: vs. kaupunginjohtaja Eeva- Liisa Auvinen, Helli-liikelaitoksen johtaja Airi Turunen (ajalla ), Hellin vs. johtaja, ikäihmisten palvelujohtaja Aulikki Hautsalo, lasten ja nuorten palvelujohtaja Eine Kettunen, hallintopäällikkö Kaisu Iittiläinen (26.4. lähtien) ja pääkirjanpitäjä Sari Mikkonen. Lisäksi selvitystyöhön on osallistunut työryhmän pyynnön mukaisesti Kiteen kaupungin ja Helli-liikelaitoksen muita viranhaltijoita ja työntekijöitä sekä PTTK Oy:n edustaja. Työryhmä kokoontui neljä kertaa: 12.4., 20.4., 3.5. ja Tämän asiakirjan laativat Auvinen, Hautsalo, Kettunen ja Iittiläinen. Kaupunginhallitus käsittelee selvityksen , jonka jälkeen se lähetetään kohdassa 1.1. mainituille tahoille. 2. Yhteenveto selvityksen tuloksista ja vastaukset selvitystä pyytäneille tahoille Tässä luvussa esitetään yhteenveto selvityksen tuloksista, joista osa toimii myös vastauksena selvitystä pyytäneille tahoille. Lisäksi tässä yhteenvedossa analysoidaan myös Helli-liikelaitoksen yli-/alijäämän käsittelyä ja lopullisten maksuosuuksien perimistä, koska tähän asiaan viitattiin myös selvityspyynnöissä ja Tohmajärven kunnanhallitus viittasi sekä yhteistoiminta- että palvelusopimuksen rikkomiseen ja Rääkkylän kunnanhallitus viittasi sopimusrikkomiseen Helli -liikelaitoksen maksuosuuksien perintä/ ennakot ja lopulliset maksuosuudet voimaan tulleen Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksen kohdan 5. mukaan sopimuskunnat maksavat talousarvioon perustuvat maksuosuudet sosiaali- ja terveyslautakunnalle kahdesti kuukaudessa sovittuina ajankohtina. Helli-liikelaitos laskuttaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa vastaavina ajankohtina. Sopimuksen mukaan Hellin tilikaudelta kertynyt yli-/ alijäämä kirjataan liikelaitoksen taseeseen yli-/ alijäämätilille. Sopimus lähti siitä, että mahdollinen alijäämä katetaan suunnitelmakaudella hintojen korotuksilla. Tilivuoden yli- tai alijäämän käsittely sopimuksessa todetulla tavalla on todettu ongelmalliseksi. Yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvien kuntien tilintarkastajat antoivat muistion , jossa totesivat, että jos vuosittainen tasauslaskutus jätetään tekemättä, millä tavalla kullekin kunnalle kuuluvat yli- tai alijäämät otetaan huomioon tulevina vuosina, jotta kustannusten aiheuttamisperiaate tulee kunnittain huomioiduksi tuotteistamisen ollessa vielä kesken. Yhteistoimintasopimuksen muuttaminen oli valmisteilla vuonna 2010 mm. Hellin lopullisten maksuosuuksien käsittelyn osalta. Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi yhteistoimintasopimuksen ja lähetti sen kuntien valtuustoille hyväksyttäväksi. Tämän sopimuksen kohdan 5. mukaan Helli -liikelaitos tekee tasauslaskun, joka määräytyy budjetoitujen yksikköhintojen ja toteutuneiden suoritemäärien mukaisesti. Näin on menetelty Hellin vuoden 2010 tilinpäätöksessä ja 5

6 tasauslasku, lopullisten maksuosuuksien lisäys ennakoihin, 2,1 milj. euroa, on merkitty tuloksi ja saatavaksi kunnilta. Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen mukaisesti tehden siihen tarkennuksen, mikä ei koskenut puheena olevaa asiaa. Tosiasiallisesti kaikki kunnat hyväksyivät Helli-liikelaitoksen vuoden 2009 tilinpäätöksen lopulliset maksuosuudet kolmen kunnan maksaessa lisää ja yhden saadessa palautusta. Kunnat ovat siis hyväksyneet vuonna 2009 tasauslaskun Helliltä ja menettelystä on näin muodostunut käytäntö. Näin ollen kuntien velvollisuus on maksaa Helli-liikelaitoksen vuoden 2010 kuntakohtaiset lopulliset maksuosuudet Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden kohdentamisen oikeellisuus v.2010 Palvelusuoritteiden kirjaamiskäytännöt Helli-liikelaitoksessa kartoitettiin. Vuonna 2010 on ollut yhteiset tavat kirjata suoritteet tilinpäätöstietoja voidaan pitää luotettavina. PTTK Oy:n asiantuntijat ovat kouluttaneet henkilökuntaa kirjaamisessa Talousarvion seurannan ja raportoinnin riittävyys Helli-liikelaitoksessa v ja toimenpiteet sen parantamiseksi Helli-liikelaitoksen talouden ja toiminnan seurantaa on tehty, mutta analyysissä on puutteita. Osittain se johtuu raportointiongelmista, osittain Hellin omasta toiminnasta. Helli-liikelaitoksen raportointi ei toteutunut vuonna 2010 yhteistoimintasopimuksen edellyttämällä tavalla. Alkuvuodesta sitä vaikeutti merkittävästi Tilike-liikelaitoksen raportointiongelmat. Elokuun toteutumisraportin pohjalta ja myöhemmin syksyllä 2010 Hellin johtajan ja johtokunnan olisi tullut nähdä, että talousarvio ylittyy merkittävästi ja saattaa sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta kuntien tietoon mahdollinen ylitys ja/tai kuroa omin toimenpitein syntyvä ylitys kiinni. Johtokunta valitsi liikelaitoksen johtajan esityksestä linjan, että suuria yllätyksiä ei tulisi vaan kehitys jatkuisi tasaisena. Nyt voidaan todeta, että valittu linja oli virheellinen. Tasaisen taulukon seuranta ei ole riittävää. Osa kuntien maksuosuuksien ylityksistä oli myös sellaisia, joita ei ole voinut ainakaan tarkalla tasolla arvioida Kiteen kaupunki lisäsi resursseja Tilike-kuntatilitoimistoon syksyllä 2010 ja on määrätietoisesti kehittänyt tilitoimistoa. Hellin viime vuoden tilinpäätös valmistui maaliskuussa. Tavoitteena on se, että liikelaitoksen tilinpäätöksen valmistuu vuoden 2011 osalta helmikuun loppuun mennessä Alkuvuonna 2011 on ollut vielä viivettä raporteissa, mutta huhtikuusta eteenpäin raportit toimitetaan kuukausittain ja tarkemmat kolmannesvuosiraportit ja tilanteista. Helli-liikelaitoksen omaa talousosaamista vahvistetaan koulutuksellisin keinoin. Lisähenkilöstöön ei ole mahdollisuuksia eikä tarvetta. 6

7 2.4. Menoja lisänneet budjetoimattomat tai liian pienenä budjetoidut kohteet Hellissä Lainsäädännön muutos Lait määrittävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista /380 laajensi alkaen vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun subjektiiviseksi oikeudeksi, mikä on lisännyt asiakasmääriä ja kustannuksia. Lain tuomiin muutoksiin palvelujen käytössä varauduttiin korotetuin määrärahoin, mutta ne eivät riittäneet. Vammaispalvelujen nettokustannukset kasvoivat yhteensä 0,95 milj. euroa (22 %) edellisestä vuodesta Palvelujen käytön muutos Kaikille kunnille yhteisiä kustannuksia korottavia tekijöitä Hellissä vuonna 2010 olivat 1. vammaispalvelujen huomattava lisääntyminen lainmuutoksen seurauksena, asiakasmäärät lähes nelinkertaistuivat ja kustannukset nousivat (Kiteellä 31 % ja Tohmajärvellä 18 %) 2. ikäihmisten palveluissa omaishoidon tuen indeksikorotuksen suuruus 3,27 % tuli tietoon joulukuussa 2009 ja siihen ei oltu varauduttu, omaishoidon asiakkuuksien lisääntyminen ja toiminnan yhtenäistäminen yhteistoiminta-alueella korotti kustannuksia 3. ikäihmisten palveluissa tehostetun palveluasuminen lisääntyminen ja hintojen korotukset kilpailutuksen myötä kaikkiaan noin euroa alkaen. Tohmajärvellä vuodeosaston remontin aikaiset muutokset ja uusiin tiloihin muutto lisäsivät kustannuksia mm. palveluostoina 4. ATK-palvelujen kustannusten nousu näkyy kaikissa kunnissa 5. ostopalvelujen hintojen nousu niin kunnilta hankittavissa palveluissa kuin muilta toimittajilta hankituissa palveluissakin 6. lääkäripalvelujen kustannusten nousu Kiteen kaupungin kiinteistöissä on ollut sisätilaongelmia ja henkilöstölle on jouduttu etsimään korvaavia tiloja. Nämä ennakoimattomat kulut, euroa, ovat jakautuneet hallinnon vyörytyksinä osittain kaikille kunnille ja Kiteen kotihoidolle. Ympäristöterveydenhuollon menot ylittyivät koko alueella budjetoituun nähden euroa Kunnittainen palvelujen käytön muutos ja suurimmat poikkeamat Kesälahti - aikuisten palveluissa toimeentulotuki ja työmarkkinatuki ylittyivät euroa. Mielenterveyspalveluiden osto ylittyi eurolla ja päihdepalveluiden osto eurolla budjetoidusta. Vammaispalvelut ylittyivät euroa budjetoidusta. - ikäihmisten palveluissa suurimmat poikkeamat palvelujen käytössä ja kustannuksissa olivat tehostetun palvelun euron nousu ostopalveluhintojen kohoamisen vuoksi ja omaishoidontuen nousu euroa. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat budjetoidusta euroa 7

8 Kitee - lasten ja nuorten palveluissa avohuollon tukitoimena kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kasvanut 200 % ja kustannukset ylittyivät siltä osin euroa - aikuisten palveluissa mielenterveyspalveluiden ostot ylittyivät euroa ja päihdepalveluiden ostot ylittyivät euroa budjetoidusta. Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset ylittyivät euroa budjetoidusta. Vammaispalvelut ylittyivät euroa budjetoidusta. Lääkäripalveluiden brutto ylittyi euroa, hammashuollossa nousu on euroa, laboratoriokustannuksissa euroa ja kuvantamispalveluissa euroa. Sairaankuljetus ylittyi euroa budjetoidusta. Kaikkiaan ylitys selvityksessä esitetyssä taulukossa on euroa. - ikäihmisten palveluissa omaishoidon tuen määrä ylittyi budjetoidusta n euroa ja hoito- ja ilmaisjakelutarvikkeiden käytön kasvu oli euroa. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset ylittyivät budjetoidusta euroa. Rääkkylä - aikuisten palveluissa mielenterveyspalveluiden ostot ylittyivät euroa. Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset nousivat euroa budjetoidusta. Vastaanottotoiminnan kustannuksien kokonaisnousu oli euroa, jossa merkittävät nousut olivat lääkäripalveluissa, laboratoriopalveluissa ja sairaankuljetuksessa. - ikäihmisten palveluissa suhteessa eniten nousi hoito- ja ilmaistarvikkeiden kustannukset eli euroa. Henkilöstökuluja oli n euroa v talousarvioon suunniteltua enemmän johtuen pakollisista sijaistuksista ja vajaan henkilömitoituksen täydentämisestä. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat budjetoidusta euroa Muut tekijät Tohmajärvi - lasten ja nuorten palveluissa avohuollon palvelut ylittyivät euroa asiakasmäärä ylitti 26 lasta tai perhettä tilauksesta, tukitoimena kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kasvanut 12 henkilöä ja nousu euroa, päivähoidon asiakkaiden määrä kasvoi 24 lapsella tilauksesta, mikä nosti nettokustannuksia euroa arvioidusta. - aikuisten palveluissa mielenterveyspalveluiden osto on noussut euroa budjetoidusta. Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset nousivat euroa budjetoidusta. Vammaispalvelut nousivat euroa budjetoidusta. Vastaanottotoiminnan kustannuksien kokonaisnousu oli euroa, jossa merkittävät nousut olivat lääkäripalveluissa ja sairaankuljetuksessa. - ikäihmisten palveluissa ylittyivät tehostetun palveluasumisen kustannukset euroa, josta suurin osa johtui oman koulutetun henkilökunnan palkkauksesta. Tehostetun palveluasumisen ostopalveluissa netto nousi euroa johtuen kilpailutuksen nostamista hinnoista. Kotihoidon menot nousivat euroa budjetoidusta, joista hoito- ja ilmaisjakelutarvikkeiden osuus oli euroa. - ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat budjetoidusta euroa. Yleistä kustannusten tason nousua ei v talousarviossa ole otettu huomioon. Lomapalkkavelan kasvu oli Hellin vuoden 2010 tilinpäätöksessä 0,7 milj. euroa. Siihen ei oltu varauduttu. Kasvun selittäjinä oli mm. liikelaitoksen henkilöstön säästövapaiden määrä n euroa, siirtosopimuksen mukainen lisäkustannus ympäristöterveydenhuollon henkilöstön siirtyessä Joensuun kaupungin palvelukseen sekä pitämättömien vuosilomien määrän kasvu. 8

9 2.5. Kuntien maksuosuuksien ylitysten syyt Kuntien maksuosuudet ja niiden muutokset/valmistelu Sosiaali- ja terveyslautakunnan antama raami Hellille oli 37,9 milj. euroa. Helli-liikelaitoksen omien laskelmien mukaan kuntaosuuksien olisi pitänyt olla 40 milj. euroa, mutta johtokunta hyväksyi tilaajan raamin mukaisen talousarvion. Tässä päätöksessä johtokunta totesi, että tilaajan kanssa neuvotellaan, miten palvelurakennetta ja palvelujen tuottamistapoja muutetaan vuonna Helli lähetti kuntiin ennen niiden talousarviokäsittelyä tiedon siitä, että Helli on hyväksynyt 2,1 milj. euroa alijäämäisen talousarvion. Kunnat muuttivat esityksiään ja nettolisäys Hellille oli 0,8 milj. euroa. Näin alijäämää oli 1,3 milj. euroa. Hellin johtokunta hyväksyi käyttösuunnitelman ja päätti hakea ratkaisuja 1,3 milj. euron alijäämään tilaajan kanssa käytävin neuvotteluin. Neuvottelut käytiin ja Hellin johtokunta ( ) päätti, että liikelaitoksen talousarviota pienennetään 0,5 milj. euroa ja 0,8 milj. eurolla tilausta pitää pienentää tai korottaa maksuosuutta. Johtokunnan päättämää 0,5 miljoonan euron pienennystä ei viety käyttösuunnitelmaan. Elokuun toteutuman perusteella kunnat hyväksyivät lisämaksuosuuksia Hellille 0,57 milj. euroa. Ohilaskutettavat erät siirrettiin maksuosuuksiin. Tällöin kuntien maksuosuudet olivat 42 milj. euroa. Lopullinen kuntamaksuosuuksien toteutuma oli 44,2 milj. euroa Ylitysten syitä 3. Yksityiskohtainen selvitys Kuntien maksuosuudet ylittyivät kuntien budjetoimista maksuosuuksista 2,1 milj. euroa. Ylitysten syitä on analysoitu tässä selvityksessä laajasti. Yhteenvetona todetaan syinä seuraavat: Hellin talousarvion valmistelu ja päätösten loppuunsaattaminen eivät kaikilta osin toteutuneet tyydyttävällä tavalla johtokunnan päättämää talousarvion 0,5 milj. euron pienennystä ei viety käyttösuunnitelmaan ollenkaan. Hellin talousarvion seurannassa oli vaikeuksia alkuvuodesta johtuen Tilikekuntatilitoimiston raportointiongelmista Loppuvuodesta Helli-liikelaitoksen johtaja ja johtokunta arvioivat talousarvion toteutumista liian optimistisesti ja eivät esittäneet riittävästi maksuosuuksia ja/tai toteuttaneet sopeuttamistoimia. Palvelujen käyttö kasvoi loppuvuodesta joiltakin osin arvioitua enemmän 3.1. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemien tilausten toteumaan vaikuttaneet tekijät kunnittain ja palvelualueittain Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut toteutuivat terveysneuvonnan osalta suunnitellusti. Varhaiskasvatuksen palveluissa kasvoivat asiakasmäärät tilausta suuremmaksi Tohmajärvellä ja Kiteellä. Kesälahden osalta varhaispalvelut toteutuivat tilauksen mukaisesti. Rääkkylässä varhaiskasvatuspalvelujen tarve oli hiukan tilausta pienempi. Kaikkien kuntien osalta varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisessä tapahtui tehostumista. Tohmajärven varhaiskasvatuspalvelujen palvelujen bruttokustannukset ylittyivät

10 euroa. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä pysyi tilauksen mukaisena Rääkkylässä ja pieneni kaikissa muissa kunnissa. Perhepalvelujen oma palvelutuotanto toteutui suunnitelman mukaisesti, mutta kustannusten nousua tapahtui ostopalvelujen osalta. Kesälahdella ja Rääkkylässä perhepalvelut toteutuivat tilausta pienempänä, kun kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä väheni. Kiteellä ja Tohmajärvellä perhepalvelujen tarve oli tilausta suurempi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osalta. Osavuotisraportissa edellä mainittujen kuntien perhepalvelujen tilauksen kasvu ja siitä aiheutuneet ylitykset on ollut nähtävissä ja ylitystarve on ilmaistu kohdentaen se Tohmajärven ja Kiteen tilauksiin. Osavuotisraportin tekemisen aikana kaikkia kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten määrää ei vielä tiedetty eikä ylityksen suuruutta ole voinut ennakoida tarkasti. Elokuun toteuman ja syyskuun aikana tehtyjen sijoitusten pohjalta kustannusten ylitykseksi arvioitiin yhteensä noin euroa Aikuisten palvelut Ikäihmisten palvelut Asiakkaiden ja toimeentulotukea saavien määrä aikuissosiaalityössä on kasvanut. Myös työllistämistoiminnan piirissä olevien määrä on kasvanut huomattavasti muissa kunnissa paitsi Kesälahdella. Työmarkkina- ja toimeentulotuen bruttokustannukset alittuvat kaikissa muissa kunnissa paitsi Kesälahdella. Aikuissosiaalityön asiakkaista 47 % on kiteeläisiä, 27 % tohmajärveläisiä, 14 % rääkkyläläisiä ja 12 % kesälahtelaisia. Vammaispalvelujen asiakasmäärät ja kustannukset nousivat huomattavasti koko alueella. Mielenterveyspalvelujen asiakkaiden määrä on kasvanut tilausta isommaksi kaikissa muissa kunnissa paitsi Rääkkylässä. Asiakkaiden määrän myötä myös bruttokustannukset ovat ylittäneet tilauksessa varatun määrärahan. Päihdepalveluja on järjestetty tarpeen mukaisesti. Kiteellä ja Tohmajärvellä asiakasmäärä ja kustannukset ovat ylittäneet palveluarvion huomattavasti ja Rääkkylässä palvelut ja kustannukset ovat toteutuneet arvioidusti. Kesälahdella kustannusten nousu on ollut asiakasmäärään nähden korkea. Lääkäripalvelujen kustannukset ovat olleet budjetoitua korkeammat johtuen lääkäripalvelujen kilpailuttamisen epäonnistumisesta ja virkalääkäreiden rekrytointivaikeuksista. Laboratoriotutkimusten kustannukset nousivat arvioitua suuremmaksi kaikissa muissa kunnissa paitsi Kesälahdella. Ikäihmisten palveluiden nettokustannukset vyörytyserien jälkeen olivat euroa eli 1 % budjetoitua suuremmat. Omaishoidon palkkioiden indeksikorotus v oli 3,27 %. Asiakasmäärät pysyivät lähes ennallaan, mutta korkeampaan maksuluokkaan kuuluvia oli enemmän (hoitoisuus ja sitovuus lisääntynyt). Kaikkiaan alueella omaishoidon tukea maksettiin euroa eli 12 % budjetoitua enemmän. Palvelujen ostot lisääntyivät joka kunnassa. Tämä johtuu omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien korvaamisen huomattavasta lisääntymisestä palveluseteleillä. Kotihoidossa asiakasmäärät ovat olleet suurin piirtein ennallaan, mutta hoidon tarve (RAVA-arvot nousseet) on lisääntynyt ja samalla hoitotarvikkeiden tarve ja niiden tuomat kustannukset. 10

11 Tehostettu palveluasuminen kilpailutettiin ja sen vaikutti hintoja nostavasti alkaen kokonaisuudessaan noin euroa. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivien määrä oli budjetoituun nähden n htpv suurempi = 14.5 asiakkaan lisäys, josta on aiheutunut lisää kuluja samoin kuin henkilöstörakenteen muutoksesta Tohmajärvellä. Laitoshoidon asiakastuloja kertyi n euroa arvioitua enemmän asiakasmaksulakimuutoksen astuttua voimaan Laitoshoidossa olevilla pitkäaikaispotilailla on mahdollisuus saada Kelan hoitotukea, jonka vuoksi tulotaso on noussut ja tuloihin perustuva pitkäaikaishoidon maksu noussut. Kulut olivat euroa arvioitua pienemmät. Laitoshoidon osalta budjetoituun nähden hoitopäivien määrä alittui n htpv (21 potilasta) verran. Kesälahdella tehostetun palveluasumisen kustannukset nousivat. Ostopalvelun hinnan prosentuaalinen nousu oli 8-23 % ja korotus koski jo olemassa olevaa palvelua ja uusia hoitosuhteita. Tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen ostopalveluhintoja nostava kuluvaikutus oli euroa. Oman henkilöstön palkkavaraukset olivat riittämättömät. Omaishoidontuen asiakasmäärä nousi hieman, mutta n kustannusten nousu johtuu indeksikorotuksesta ja hoitoisuusluokkien korotuksista. Hoito- ja ilmaistarvikkeiden kustannukset nousivat n euroa edellisestä vuodesta. Kiteellä omat laitoshoidon päivät vähenivät ja bruttokustannukset alenivat. Tehostetussa palveluasumisessa hoitopäivien lukumäärä nousi suunnitellusta vuositasolla kahden hoitopaikan verran, mikä lisäsi palvelun kokonaiskustannuksia suunnitellusta, vaikka samalla asiakasmaksutuotot lisääntyivät. Palvelun hinnat nousivat vuoden vaihteesta alkaen. Omaishoidon tuen määrä on noussut budjetoidusta n euroa, mikä johtuu tuen indeksikorotuksesta sekä selvästi aliarvioidusta budjetoinnista vuodelle Kotihoidon kuluja ovat kasvattaneet mm. hoito- ja ilmaisjakelutarvikkeiden käytön kasvu ( euroa ed. vuosi). Näihin kuuluvat mm. vaipat, toistokatetrit, avannetarvikkeet ja diabetestarvikkeet. Myös yksityiset hoitokodit saavat asiakkailleen nämä tarvikkeet. Rääkkylässä laitoshoidon hoitopäivähintojen nousu nosti kustannuksia, selityksenä mm. alhaisen henkilöstömitoituksen kattaminen eli 3,5 kk ajan lisäresursointi (1 hoitaja, n ) sekä selvät, pakolliset sijaistamistarpeet. Tehostetussa palveluasumisessa tulot pienenivät ja henkilöstömenot sekä ostopalvelumenot nousivat. Hoitotarvikekulut ovat nousseet euroa edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu kotona hoidettavien asiakkaiden kunnon heikentymisestä. Myös yksityisten hoitokotien asiakkaat saavat hoitotarvikkeet kotihoidon kustannuksista. Tohmajärvellä laitoshoitopäiviä oli suunniteltua vähemmän (remontti). Siirtymää oli tehostettuun palveluasumiseen, jossa hoitopäivät nousivat 3679 eli 10 as/pv. edellisestä vuodesta ja nettokulut nousivat kaikkiaan vuodelle 2010 budjetoidusta noin , josta suurin osuus tulee henkilöstökulujen noususta (mm. tilapäisten ja työllistettyjen tilalle otettiin lähihoitajaksi koulutettuja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös / tilaus , kaupunginjohtajan täyttöluvalla). Tehostetun palveluasumisen ostopalvelujen netto ylittyi n , yhtenä vaikuttavana tekijänä mm. tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen nostamat hinnat. Ikäihmisten palvelujen toteuman kooste on seuraavissa kunnittaisissa taulukoissa. 11

12 Ikäihmisten palvelut v.2010 Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Kesälahti 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito Omaishoidontuki Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun 2010 ovat omaishoidontuen ja tehostetun palveluasumisen kustannuksissa Lähde: Kuntamaisema 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Kitee 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito Omaishoidontuki Tehostettu palveluasuminen Kotihoito Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun ovat omaishoidontuen ja kotihoidon kustannuksissa Lähde: Kuntamaisema 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 12

13 Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Rääkkylä 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito Omaishoidontuki Tehostettu palveluasuminen Kotihoito /2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun ovat omaishoidontuen, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kustannuksissa. Lähde: Kuntamaisema Tasaisen taulukon toteuman mukaan elokuun lopussa menot olisivat n. 67 % koko vuoden bruttomenoista. Tohmajärvi 8/2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % 1.Pitkäaikaishoito Akuutti-, lyhytaik. ja kunt.hoito Omaishoidontuki Tehostettu palveluasuminen Kotihoito /2010 vs. / TP2010 /Euro % / TP2010 /Suorite % Havainto: suhteellisesti suurimmat nousut elokuusta joulukuuhun ovat omaishoidontuen, tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kustannuksissa. Lähde: Kuntamaisema 13

14 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelujen kustannukset alittuivat lukuun ottamatta Kiteen kaupunkia. Kiteellä otettiin käyttöön uudet toimitilat, mikä aiheutti ylimääräistä kustannusta. Toiminta hajautettiin kesän 2010 ajaksi muihin kuntiin, mikä aiheutti ylimääräisiä matkakustannuksia ja muita kuluja, mm. hankittiin autoklaavi loppuun käytetyn tilalle Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon kustannukset nousivat vuodesta 2009, koska eläinlääkäreiden palkkoihin tehtiin takautuvasti v 2010 alusta paikallissopimuksella tasokorotus, johon määrärahoja ei oltu varattu. Kesälahden kunnan kustannukset nousivat budjetoidusta euroa, Kiteen kustannukset nousivat euroa, Rääkkylässä nousu oli euroa ja Tohmajärvellä euroa Helli-liikelaitoksen palvelusuoritteiden (hoitopäivät, käyntikerrat ym.) kirjaaminen ja kohdentaminen Tehdyn selvityksen arvioinnissa on suoritetietojen tarkastelussa otettava huomioon, että vuoden 2009 suoritetiedot on kerätty kolmesta eri potilastietojärjestelmästä. Alkuvuonna huhtikuun loppuun asti oli käytössä Pegasos ja Effica ja alkaen Mediatri. Asiakkuuksien saaminen ns. yhden sotun periaatteella ei ollut mahdollista, koska niitä jouduttiin arvioimaan sekä vuoden 2009 tilinpäätökseen että vuoden 2010 tilauksiin. Näin ollen vuoden 2009 toteutuneita ja vuoden 2010 arvioituja suoritetietoja ei voida aukottomasti verrata vuoden 2010 tilinpäätöstietoihin. Hellin ensimmäisenä toimintavuonna 2009 myös kunnissa ja kuntayhtymässä olleet erilaiset kirjaamiskäytännöt toivat kirjavuutta. Käytäntöjä on yhtenäistetty ja vuonna 2010 on ollut yhteiset tavat kirjata suoritteet tilinpäätöstietoja voidaan pitää luotettavina. Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n asiantuntijat ovat kouluttaneet henkilöstöä suoritteiden kirjaamiskäytäntöihin. Laajin koulutus on kohdistunut uuden potilastietojärjestelmä Mediatrin käyttöön. Kaikki Mediatria käyttävät henkilöt on koulutettu ohjelman käyttöönottovaiheessa ja kertauskoulutettu tarpeen mukaan vuosina Uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaan kuuluu myös Mediatrin kirjaamiskäytäntöjen kouluttaminen. Kirjaamisen oikeellisuutta seurataan ja tehdään tarvittavat korjaukset Mediatrin tilastoinnista vastaavan henkilön toimesta. Palvelujohtajat ja päälliköt seuraavat kirjaamista osavuotisraporttien yhteydessä. Tilastoinnissa avoterveydenhuollon käyntitilasto perustuu Avo-Hilmoon (THL), osasto- ja palveluasumisen hoitopäivät sisään- ja uloskirjaukseen ja kotihoito kotihoitotapahtumien tilastointiin. Mediatrin raportoinnissa käyntimääriä ja asiakkuuksia voidaan seurata kotikunnittain, palveluluokittain ja tapahtumayksiköittäin. Hoitopäiväraportit ja asiakkaat ovat saatavilla kotikunnittain, hoitopäivittäin ja yksiköittäin ja kotihoitotapahtumat ja asiakkaat kotikunnittain, tapahtumittain ja yksiköittäin Hellin talousarvion seuranta ja toteutumisen arviointi v.2010 Talousseurannan merkitystä liikelaitoksessa on korostettu, mutta systemaattista, toistuvaa arviointia ei ole ollut. Koko liikelaitoksen osalta arviointia ovat tehneet liikelaitoksen johtaja yhdessä talouspäällikön kanssa kuukausiraporttien yhteydessä. Talo- 14

15 uspäällikön tehtävänä on ollut ennusteen tekeminen talouden tilanteesta ja arvioinnin teko ottaen huomioon mahdolliset laskuttamattomat menot ja tulot sekä tiedossa olevat kirjaamattomat erät. Palvelujohtajat ja päälliköt ovat seuranneet taloutta omien vastuualueittensa bruttokustannusten ja palvelualueen tulojen osalta talouden seurantaohjelma TANE:sta. Kustannusten ja palvelutuotannon seuranta sekä henkilöstön käytön ja työvuorojen suunnittelu asiakasmäärien pohjalta on vaikuttanut toiminnan järjestämiseen ja tuonut kustannustehokkuutta esimerkiksi varhaiskasvatuksen palveluissa. Toimintaan ja palvelujen tuottamiseen liittyviä tilanteita on valmisteltu ja ratkaistu huomioiden ratkaisun vaikutus talouteen. Vuonna 2010 päälliköt raportoivat palvelujohtajille tai palvelujohtajan puuttuessa liikelaitoksen johtajalle tekemistään huomioista talouden toteutumisessa ja palvelutarpeissa. Palvelujohtajat raportoivat liikelaitoksen johtajalle. Palvelualueiden bruttokustannusten ja tulojen toteuman suhdetta kuntien maksuosuuksiin arvioidaan osavuotisraporttien tekemisen yhteydessä koko liikelaitoksen tasolla kunnittain. Osavuotisraportoinnissa Kuntamaisemaan viedään kaikkien kustannuspaikkojen bruttokustannukset ja tulot, jonka jälkeen tehdään yhteisten kustannusten ja hallinnon vyörytykset kaikille kustannuspaikoille. Vasta vyörytysten jälkeen on mahdollista tehdä palvelutilausten toteumien ja talouden arviointi suhteessa kuntien maksuosuuksiin. Hellin talouden kokonaisseuranta on tehty johtotiimissä yhteistyössä talouspäällikön kanssa elokuun toteutuman yhteydessä. Alkuvuoden arvio koko Hellin tasolla oli optimistinen, mutta kilpailutusten tuomista lisäkustannuksista ja yleisestä kustannusten noususta samoin kuin maksuosuuksien pienuudesta suhteessa tilattuihin palveluihin keskusteltiin useissa yhteyksissä jo tuolloin. Elokuun lopun tilanteen perusteella tehdystä osavuotisraportista ja sen perusteella tehdystä arvion oikeellisuudesta keskusteltiin laajasti. Maksuosuuksien riittävyydestä oli erilaisia käsityksiä Hellin sisällä. Johtokunta valitsi liikelaitoksen johtajan esityksestä linjan, että suuria yllätyksiä ei tulisi vaan kehitys jatkuisi tasaisena. Nyt voidaan todeta, että valittu linja oli virheellinen. Tasaisen taulukon seuranta ei ole riittävää Helli-liikelaitoksen raportointi talousarvion toteutumisesta vuoden 2010 osalta sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja kunnille Yhteistoimintasopimuksen mukaan liikelaitos raportoi yhteislautakunnalle kuukausittain talousarvion toteutumisesta ja toimittaa osavuotisraportit toiminnan ja talouden toteutumisesta samanaikaisesti kuntien normaalin käytännön mukaan. Raportoinnin tasot määräytyvät palvelu- ja tuotantosopimusten mukaan. Tuotantosopimus ei ollut vuonna 2010 käytettävissä, koska se hyväksyttiin vuoden 2010 osalta sosiaali- ja terveyslautakunnassa Helli-liikelaitos tuottaa osavuotisraportin Kiteen kaupungin raportointiohjeiden mukaisesti kolmannesvuosittain ja siinä todetaan talouden ja toiminnan seuranta kunnittain ja palvelualueiden sisäinen meno- ja tulokehitys. Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarvion toteumaa koskevat käsittelyt sekä johtokunnassa että sosiaali- ja terveyslautakunnassa. 15

16 Talouden seurantaraporttien käsittely Hellin johtokunnassa ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa v johtokunta lautakunta Seurattu ajanjakso Kokousaika Päätös Kokousaika Päätös tammi-helmikuu ja arvio näyttää hyvältä, mutta merkitty tiedoksi maaliskuun toteumasta ei voida vetää lopullisia johtopäätöksiä 1/3 vuosi: tammi-huhtikuu tilanne Merkitään tiedoksi merkitty tiedoksi ja lähetetty sopimuskunnille tammi-kesäkuu Merkitään tiedoksi 2/3 vuosi: tammi-elokuu hyväksytty ja lähetetty kuntamaiseman taulukot tilaajalle ja tilaajan kautta peruskuntiin tammi-syyskuu noudattaa osavuotiskatsauksessa esitettyjä arvioita loppuvuoden kustannusten toteumasta. Taloudellinen kehitys näyttää tasaiselta merkitty tiedoksi, liitteenä tuloslaskelma merkitty tiedoksi ja lähetetty sopimuskunnille Merkitty Jari Tuonosen sähköpostilla annettu selvitys tiedoksi: Syyskuun osalta kirjanpito on aikataulussaan ja myös lokakuun kirjaukset ovat edistyneet hyvin. Laskelmissa pitäisi kuitenkin ottaa vielä huomioon alkuvuonna liian pieninä laskutetut maksuosuudet ja laskuttamattomat ohilaskutettavat erät, jotka laskutetaan syys-joulukuussa ja joilla on huomattava vaikutus Hellin tulokseen. Tämän vuoksi syyskuun toteuma ei ehdi lautakunnan kokoukseen Jari Tuononen kertoo, että seuraava talouden raportointi valmistuu Hellin johtokunnan kokoukseen tammi-lokakuu Merkitään tiedoksi. Lokakuun lopun toteuman merkitään tiedoksi liikelaitoksen tuloslaskelma perusteella liikelaitoksen talous kehittyy arvioidun tasaisen meno-tulokehityksen mukaisesti. Liikelaitoksen johtaja on ollut selvittämässä taloustilannetta sosiaali- ja terveyslautakunnassa , ja Talouspäällikkö on ollut Palveluasumisen päällikkö ja hoitotyön päällikkö ovat olleet

17 Taulukosta voidaan todeta, että Helli-liikelaitos ei ole pystynyt toimittamaan siltä edellytettyjä raportteja ja että raporttien toimittamisessa on ollut viiveitä koko vuoden ajan. Ensimmäinen raportti koskien tammi-helmikuuta ja arviota maaliskuusta on käsitelty johtokunnassa ja seuraava eli ensimmäinen osavuotisraportti tammihuhtikuun tilanteesta kesäkuussa koko Helli-liikelaitoksen osalta. Siihen ei saatu kunnittaisia tietoja. Toinen osavuotisraportti koskien elokuun lopun tilannetta käsiteltiin johtokunnassa ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa lopullisesti Loppuvuonna koko Helliä koskevina seurantatietoina on käsitelty syyskuun ja lokakuun lopun tilanteet. Elokuun lopun tilanteesta tehdyssä osavuotisraportissa on sanalliset selvitykset, joissa on erikseen kohta: viestit tilaajalle. Näissä viesteissä liikelaitos on raportoinut sanallisesti havainnoistaan, ennustanut tulevaisuutta niin toiminnan kuin talouden näkökulmasta ja nostanut esille merkityksellisiä asioita. Talouden ja tilausten toteutumisesta raportoidaan tilaajaorganisaatiolle, jonka tehtävänä on viedä asiat käsittelyyn sosiaali- ja terveyslautakuntaan ja keskustella tilausten toteutumisista kuntien kanssa Helli -liikelaitoksen hallintokulut Hellin hallintokulut Helli-liikelaitoksen hallinnon bruttokustannukset olivat yhteensä ,23. Kustannuksiin sisältyivät johtokunnan, yleishallinnon, yhteistyötoimikunnan, työsuojelun, rahoituserien ja tilintarkastuksen kulut. Kustannusten yksityiskohtaisempi jakautuminen vuosilta 2009 ja 2010 eritellään alla olevissa taulukoissa. Johtokunnan kulut erotus Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalkkiot (luottamusmiespalkkiot) 5 131, , ,79 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 533,00 756,16 233,16 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 2 032, , ,07 Yhteensä 7 969, , ,02 Kokousten lukumäärä, kpl Osa v luottamusmiesten kokouspalkkioista ja matkakustannuksista maksettiin vuoden 2010 puolella. V 2010 kustannuksiin sisältyy 39,72 ansionmenetyskorvauksia (v ,68 ). Hallinnon bruttokulut v 2009 v 2010 muutos Henkilöstömenot , , ,05 Palvelujen ostot , , ,80 Aineet, tarvikkeet, tavarat , , ,14 Muut menot , ,14 162,87 Yhteensä , , ,48 17

18 Henkilöstömenot muodostuvat liikelaitoksen johtajan, hallintopäällikön, hallintosihteerin ja yleishallinnossa olevien toimistosihteerien palkoista. Ostopalveluista suurimman menoerän ovat aiheuttaneet työterveyshuollon kustannukset, jotka olivat yhteensä ,51. Menolisäystä vuoteen 2009 oli yhteensä ,09. Muut ostopalvelukustannukset ovat henkilöstöhallinnon ostopalvelut ,21, ATK-kustannukset 70524,59, asianajokustannukset , Tilikkeen palveluitten kustannukset , 76 ja Joensuun hankintatoimen palveluitten kustannukset, yhteensä Puhelinvaihteen kustannukset olivat vuonna ,39 ja vuonna ,51. Kustannusten kasvu johtuu siirtymisestä Lieksaan keskitetyn maakunnallisen puhelinvaihteen käyttäjäksi. Muut hallintopalveluiden kulut YHTEISTYÖTOIMIKUNTA v v Muutos Palkat sivukuluineen , , ,54 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , , ,88 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 932, ,72 451,04 Yhteensä , , ,30 TYÖSUOJELU Palkat sivukuluineen 554, , ,66 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , , ,90 Matkustus- ja kuljetuspalvelut ,8 641,8 Yhteensä , , ,36 RAHOITUSERIEN KULUT , ,50 4,26 TILINTARKASTUS JA TALOUDEN KON- SULTOINTI Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , , ,66 LÄÄKÄRIPALVELUJEN HALLINTO Palkat sivukuluineen , , ,75 Asiakaspalvelujen ostot muilta , ,57 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 152, , ,75 Painatukset ja ilmoitukset 727, , ,88 Puhelinkustannukset 615,19 97,74-517,45 Tietoliikennekustannukset 897, ,8 Majoitus- ja ravitsemispalvelut 21 30,06 9,06 Matkustus- ja kuljetuspalvelut 276,87 57,3-219,57 Toimistotarvikkeet 713,71 733,22 19,51 Kalusto & irtaimisto 672, ,3 Vuokrat 3 483, , ,65 Yhteensä , , ,25 18

19 Hallintokulujen kohdentamisen periaatteet ja hallintokulujen jakautuminen kunnittain Helli-liikelaitoksen hallinnon kulut (johtokunta, yleishallinto, yhteistyötoimikunta, työsuojelu, rahoituserät, tilintarkastus ja lääkäripalvelujen hallinto) on jaettu bruttomenojen suhteessa, minkä valtuustot ovat hyväksyneet vyörytysperiaatteen erillisillä päätöksillä Hellin kustannuspaikoille. Kulujen jakautuminen palvelualueittain ja kunnittain ilmenee alla olevista taulukoista. Hellin hallinnossa olevat ATK-kulut on vyörytetty yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannuspaikoille asianomaisessa toimipisteessä olevien työasemien suhteessa. Hallinto Yhteensä Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Muut Aikuispsyka Aikuissosiaali Hallinto Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Työterveys Vammaispalvelu Varhaiskasvatus Vastaanotto Yhteensä TP Hallinto Yhteensä Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Muut Aikuispsyka Aikuissosiaali Hallinto Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suunterveys Työterveys Vammaispalvelu Varhaiskasvatus Vastaanotto Yhteensä

20 3.6. Hellin matkakustannukset 4. Lopuksi Palvelutuotannosta aiheutuneet matkakustannukset ovat kasvaneet yhteensä euroa. Kuntakohtaiset matkakustannukset ovat kasvaneet eniten Tohmajärvellä ja Kiteellä. Hammashuollon matkakustannukset ovat nousseet Kustannusten nousu johtuu Kiteen hammashoitolan remontista. Eläinlääkintähuollon matkakustannukset ovat nousseet Lasten ja nuorten palvelujen matkakustannukset ovat nousseet vuodesta 2009, nousua on tapahtunut perhepalvelujen matkakustannuksissa. Aikuisten palvelujen matkakustannukset ovat nousseet saman verran Hellin hallintohenkilöstön matkakustannukset ovat pienentyneet vuoden 2009 tasosta euroa. Tarkemmat erittelyt matkakustannuksista 2009 ja 2010 löytyvät liitteenä 5 olevasta taulukoista. Keski-Karjalan kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimus hyväksyttiin sopimuskuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä vuonna 2008 ja sopimus tuli voimaan Yhteistoimintasopimuksessa kunnat sitoutuivat yhteistoimintaalueen toiminnassa ja kehittämisessä noudattamaan yhdessä hyväksyttyjä periaatteita (yhteistoimintasopimuksen 2. luku Sopimuksen tarkoitus). Yhtenä periaatteena oli kehittää ohjaus- ja johtamismalleja niin, että kunnat voivat ohjata jäntevästi yhteisen järjestämisorganisaation Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta) kautta yhteisen tuotanto-organisaation (sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitos) toimintaa. Tämä periaate ei ole toteutunut riittävällä tavalla. Yhteistoimintasopimuksen mukaisella tavalla toimiminen edellyttää sitä, että hyvissä ajoin etukäteen valmistellaan toimintaa ohjaavat peruspalveluohjelma (yhteinen kuntien kesken, laaditaan kerran valtuustokaudessa) palvelusopimus (laaditaan kunkin kunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan välillä vuosittain ja hyväksytään sekä kunnissa että lautakunnassa) ja tuotantosopimus (laaditaan sosiaali- ja terveyslautakunnan välillä vuosittain). Vuoden 2009 peruspalveluohjelma laadittiin ja hyväksyttiin kuntien valtuustoissa vuonna Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi peruspalveluohjelman vuosille ja lähetti sen valtuustoille hyväksyttäväksi. Tohmajärven kunnanvaltuusto hyväksyi sen Muut kunnat ovat joko jättäneet peruspalveluohjelman pöydälle tai eivät ole vieneet käsittelyyn asiaa. Vuoden 2009 tuotantosopimuksen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi ja vuoden 2010 tuotantosopimuksen tarkentaen sitä Kesälahden osalta Voidaan todeta, että yhteistoiminta-sopimuksen mukaiset keskeiset sopimukset on vuoden 2009 peruspalveluohjelmaa lukuun ottamatta hyväksytty jälkikäteen tai niitä ei ole hyväksytty. Vastuut ovat näin ollen epäselviä. 20

21 Edellä oleva tarkoittaa sitä, että 1) kunnat 2) sosiaali- ja terveyslautakunta (tilaaja) ja 3) sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli-liikelaitos (tuottaja) -kolmikantamalli ei ole toiminut Keski-Karjalassa. Osittain tästä johtuen sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaaminen ei ole toiminut toivotulla tavalla. Helli -liikelaitoksen vuoden 2010 talousarvion laadinta oli osaltaan edellä todetusta johtuen ongelmallista. Helli-liikelaitoksen talousarvion oma käsittelykään ei toiminut moitteettomasti. Johtokunnan päättämää talousarvion 0,5 milj. euron pienennystä ei viety käyttösuunnitelmaan. Liikelaitoksen talouden seurannan puutteet vuonna 2010 eivät johtuneet yhteistoimintasopimuksesta, vaan Kiteen kaupungin ja Helli- liikelaitoksen aiemmin tässä selvityksessä todetuista raportoinnin puutteista. Kiteen kaupungin Tilike-liikelaitoksen raportointi ei toiminut alkuvuodesta Se vaikeutti Helli-liikelaitoksen toiminnan ja talouden seurantaa. Loppuvuodesta taas Helli-liikelaitoksen oma arviointi talouden toteutumisesta oli liian optimistinen. Joidenkin palvelujen käyttö oli erityisesti loppuvuodesta arvioitua suurempaa ja se nosti kustannuksia. Selvityksen perusteella todetaan lopuksi, että Helli-liikelaitoksen toteutuneet menot ovat todellisia ja perustuvat palvelujen tuottamiseen yhteistoiminta-alueella. 5. Liitteet Liite 1: Selvitys lasten ja nuorten palveluista Liite 2: Selvitys aikuisten palveluista Liite 3: Selvitys hoito- ja hoivapalveluista Liite 4: Laitoshoidon hoitopäivien vertailu Liite 5: Yhteenveto Helli liikelaitoksen palveluprosessien matkakustannusten kuntakohtaisesta jakautumisesta vuosina 2009 ja