Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman raami

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman raami 199/02.02/2016 Kunnanhallitus Lähtökohta Tällä hetkellä maailman taloudessa on runsaasti epävarmuustekijöitä, jot ka kärjistyessään voivat johtaa odotettua heikompaan talouskehitykseen. Kiinan talouden hidastuminen, Iso-Britannian mahdollinen EU-ero ja Ve nä jän tilanne vaikuttavat talouteen. Suomessa yh teis kun ta so pi mus neu vot te lu jen mahdollinen kariutuminen tai tehottomaksi jääminen on talouden kan nal ta negatiivinen riski. Mikäli Suomen talous ei piristy ennen kuin glo baa li taloussuhdanne jossain vaiheessa kääntyy heikommaksi, olisi tilanne en tistä tukalampi. Vientimarkkinoiden kasvu euroalueella voi yllättää po si tii vises ti ja erityisesti investointien kasvu voi piristyessään olla nopeaa. Suomen taloudessa on paljon patoutunutta kysyntää. Suomessa tar vit tai siin luottamusta tulevaisuuden kasvunäkymiin, mistä ei ole vielä kui ten kaan näkynyt merkkejä (Danske Bank: Suhdannekatsaus ) Suomen talousluvut Muutos -% enn enn. BKT -0,7 0,5 0,7 1,1 Vienti -0,9 0,6 1,5 4,0 Kulutus 0,3 0,7 0,4 0,2 Investoinnit -2,6-1,1 2,5 3,5 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9,6 9,4 Ansiotaso 1,4 1,1 1,1 0,6 Inflaatio 1,0-0,2 0,4 1,0 Julkinen velka/bkt 59,3 63,1 65,8 67,4 Valtiovarainministeriön Kuntatalousohjelma , kevät 2016 julkai sus sa kuvataan kuntatalouden lähivuosien näkymiä vaikeiksi. Hitaan talous kas vun vuoksi kuntatalouden verotulojen kehitys jää vaimeaksi. Mit tavis ta so peu tus toi mis ta huolimatta kuntien tulot eivät riitä kattamaan toi minta me no ja ja investointeja. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan kor jaa minen edel lyt tää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien teh tä viä ja vel voit tei ta vähentävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Kuntien on jat ketta va myös kuntataloutta vahvistavia toimia. Kunnilla on suuri vas tuu kun tata lou den tasapainottamisesta toteuttamalla rakenteellisia uu dis tuk sia ja nos ta mal la tuottavuutta. Ilman näitä rakenteellisia uudistuksia kun nal lis vero pro sent tei hin kohdistuu huomattavan suuri nostopaine. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita 1 mrd. euroa vuoteen 2019 tasossa, joista helmikuun 2016 tilanteessa on toi men pide oh jel maan koottu 0,4 mrd. euroa lakimuutosvalmistelua varten. Lisäksi hal li tus on asettanut kuntataloudelle sitovan menorajoitteen, jossa uusina toi mi na on huomioitu toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus, perus ope tuk sen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentaminen sekä amma til li sen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäys.

2 Kuntien velkaantuminen ja riskienhallinta Kuntien velkaantumisen taustalla ovat käyttötalouden kireys ja in ves toin tipai neet. Investointien tulee perustua huolelliseen suunnitteluun ja kä si tykseen väestökehityksestä, palvelutarpeista ja palveluverkosta sekä tu lo pohjas ta, jota tarvitaan vastuiden hoitamiseen. Näin asukaskohtaisen vel kamää rän lisäksi tarvitaan myös muita mittareita, joilla velan merkittävyyttä kun nal le ja kunnan lainanhoitokykyä arvioidaan. Näitä voidaan kuvata seuraa vil la mittareilla: omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pää omas ta: ku vaa kuntakonsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Tavoitetasona voi daan pi tää yli 50 prosentin omavaraisuutta, sen alle menevä luku ker too kunnan mer kit tä väs tä velkarasitteesta. Mäntsälän kunnan oma va raisuus as te oli vuo den 2015 tilinpäätöksessä 63,4 % ja kon ser nin 27,1 %. suhteellinen velkaantuneisuus: kuvaa paljonko käyttötuloista (ve rot, val tion osuu det ja toimintakulot) tarvittaisiin vieraan pääoman ta kaisin mak suun. Korkea suhteellinen velka edellyttää vakaata käyt tö talout ta. Vuon na 2013 koko maan suhteellinen velkaantuneisuus ylitti ns. krii si kun nan kriteerin tunnusluvun ja on pysynyt sen jälkeen 50 %:n rajan ylä puo lel la. Suhteellinen velkaantuneisuus oli Mäntsälän vuo den 2015 tilinpäätöksessä kun nas sa 52,8 % ja konsernissa 96,9 %. lainahoitokyky on suhteellisen selkeä ja tasapuolinen tun nus lu ku useam mal ta vuodelta mitattuna. Lainanhoitokate saadaan mit taa malla: vuosikate + korkomenot/korkomenot + lainanlyhennykset. Lai nanhoi to ky ky on hyvä kun tunnusluku on yli 2 ja välttävä lukuarvoilla 1 2 sekä heik ko, jos tunnusluku jää alle 1. Vuonna 2014 kuntien lainan hoi to kat teen kes ki ar von oli 1,2. Mäntsälän kunnan lai nan hoi to kate vuoden 2015 ti lin pää tök ses sä 1,5 ja kuntakonsernissa 1,6. Vuodesta 2017 alkaen tulevat voimaan kuntalakiin sisältyvät säännökset kun ta ta lou den (heikon talouden kuntien arviointimenettelyn kriteerien) tarkas te lus ta konsernitasolla. Kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntien ta lous ti lan ne muuttuu ilman lisätoimenpiteitä vuodesta 2018 huo nom mak si. Tarkastelujakson lopulla 40 prosentilla kunnista on arvioinnin mukaan yli 3 prosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saa vut ta miseen. Rahoitusmarkkinoiden muutokset ja heikko talouskehitys lisäävät tarvetta pa ran taa riskienhallintaa. Vastuiden kokonaisvaltainen hallinta korostuu. Käy tän nös sä nykyisiä velkoja lyhennetään aikana, jolloin ikääntymiseen liitty vät menot rasittavat kunta- ja kansantaloutta selvästi nykyistä enem män. Korkojen nousumahdollisuus on myös muistettava. Kokemukset kor kean korkotason kanssa toimimisesta ovat myös ajallisesti kaukana. Kus tan nusten lisääntyminen yhdistettynä lainakannan kasvuun voi aiheuttaa suu ria ongelmia. Kuntien toimintaympäristön muutokset Vuoden 2015 alusta kunnat ovat rahoittaneet 50 % työttömän henkilön työmark ki na tues ta. Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrän kas vu

3 vaikuttaa kuntien talouteen ja vaikuttaa monin tavoin kuntien pal ve lu jär jestel mään ja sen resursseihin. Kuntaan muuton alkuvaiheen palveluita ja kotou tu mis ta tulevia palveluja rahoitetaan valtion maksamilla las ken nal li sil la ja erityiskustannusten korvauksilla sekö verotuloilla. Digitalisaatio mah dollis taa täysin uudenlaisten tuotantomallien, palveluiden ja pal ve lu yh dis telmien kehittämisen. Investoinnit tietotekniikkaan eivät suoraan lisää toi minnal lis ta tuottavuutta vaan tuottavuuspotentiaali realisoituu vasta toi min ta tapo jen muuttuessa. Sote-valmistelussa on huolehdittava siitä, etteivät uudistukset vaaranna kun tien vastuulle jäävien peruspalvelujen (varhaiskasvatus, opetus- ja kulttuu ri pal ve lut, kaavoitus, maapolitiikka, ympäristö, alueen elinvoima, hy vinvoin nin ja terveyden edistäminen) järjestämistä. Hallituksen linjaukset ja kuntatalouden rahoitusperiaatteet Sipilän hallituksen tavoitteena on vakauttaa ja tasapainottaa kuntataloutta. Hal li tus on päättänyt menorajoitteesta, joka sisältää euromääräinen rajan kun ta ta lou teen aiheutuvalle menojen muutokselle. Menorajoitetta ei voi väljen tää päätetystä julkisen talouden suunnitelman tasolta. Me nora joit tees sa on huomioitu ammatillisen koulutuksen uudistus (-190 milj.), pe rus ope tuk sen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentaminen ja amma til li sen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäys. Kuntatalouden menorajoite on vuoden 2019 tasolla -770 milj. euroa ja sitä on kiristetty -230 milj. euroa syk syn 2015 ta soon verrattuna. Kuntien verotulot kasvavat lähivuosina maltillisesti heikoista kas vu nä ky mistä johtuen. Valtionosuuksien indeksitarkistukset jäädytetään vuosina Tulojen ja menojen epäsuhdan korjaaminen edellyttää sote- ja hallintouudistuksen toteuttamista, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vä hentä mis tä sekä kuntien kuntataloutta vahvistavien toimien jatkamista. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2,5 pro sent tia vuosittain, jakson alussa hitaammin ja loppupuolella no peammin. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kuntien ve ro tuottoon kompensoidaan nettomääräisesti. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen Sote- sekä aluehallintouudistuksen tavoitteena on että maakunnat aloit tavat toiminnan ja vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tämi ses tä siitä eteenpäin. VM: kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulevaisuuden kunta vuonna 2030 (väliraportti valmistuu vuoden 2016 lop puun) OPM: uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset oppimateriaalit peruskouluihin taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen nuorisotakuu yhteisötakuun suuntaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi muut toimenpiteet: varhaiskasvatusoikeuden muutos, hen ki lös tö mitoi tuk sen muutos päivähoidossa, maahanmuuttajien määrän kasvuun va rau tu mi nen, vapaan sivistyksen menosäästöt, var hais kas vatuk sen asia kas mak su jen korotukset, esiopetuksen lisäksi jär jes tet tävä kerhotoiminta LVM: liikennekaari

4 yksityistielain kokonaisuudistus tieliikennelain muuttaminen TEM: alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen työllisyyden kuntakokeilu STM: palvelut asiakaslähtöisiksi Mäntsälän 2017 talousarvion ja vuosien ta lous suun ni telman valmisteluprosessi Vuonna 2015 Mäntsälän kunnan toimintakulut -125,8 milj. euroa pysyivät edel lis vuo den tasolla. Toimintakate -97,8 milj. euroa heikkeni vain -0,1 milj. euroa, 0,1 % (pl. käyttöomaisuuden myyntivoitot). Henkilöstökulut 52,2 milj. euroa supistuivat edellisestä vuodesta 0,5 milj. euroa sisältäen mm. 1,5 milj. euron henkilöstösäästövelvoitteen. Vuoden 2016 talousarviossa toimintakulut ovat 130 milj. euroa ja kasvavat 4,1 milj. euroa (3,3 %) vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Toi min taka te heikkenee -101,1 milj. euroon, 3,3 milj. euroa (3,5 %) ilman käyt töomai suu den myyntivoittoja. Käyttöomaisuuden myyntivoitot (1,5 milj. euroa) mukaan lukien toimintakate heikkenee 2 prosenttia -99,6 milj. euroon. Kun ta lii ton huhtikuussa julkaisemassa kuntakohtaisessa ve ro tu lo en nustees sa mah dol li se na riskinä on, että Mäntsälän verotulokertymä saattaa enim mil lään jäädä noin 1 milj. euroa alle budjetoidun arvion. Näin vuo si ka te ja tilikauden tulos vas taa vas ti supistuvat, ja lainakanta kasvaa, mikäli tu lovä hen nys tä ei saa da kompensoitua vastaavilla säästöillä. Vuoden 2017 raamiin budjetoidaan käyttötalouteen 1 %:n kasvu perustuen erit täin vaatimattomiin talouden kasvunäkymiin tälle ja ensi vuodelle. Yhden miljoonan euron kasvuvara mahtuu käytännössä virhemarginaaliin ja tar koit taa käytännössä 0 kasvua. Vertailun vuoksi todetaan, että vuoden 2015 tilinpäätöksessä käyttötalouden poikkeamat olivat kautta linjan tätä suu rem pia. Toimintakate vuodelle 2017 on 100,6 milj. euroa ja kes ki määräi nen muutos vuosina vuositasolla 1,5 milj. euroa (1,5 %) vuo den 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Nykyisten virka- ja työ eh to so pimus ten sopimuskausi päättyy Valtioneuvosto on päättänyt valtion tulo- ja menokehyksestä vuodelle 2017 huhtikuun aikana. Val tionosuuk sien ja verotulojen kasvuksi arvioidaan tässä vaiheessa 0,9 %. Ve rotu lot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä 109,6 milj. euroon. Vuosikate säilyy vuosien tasolla noin 8-9 milj. euroa. Mäntsälän in ves toinnit ovat jatkossa mittavat ensi vuonna eli yht. 38,7 milj. euroa, josta elinkaa ri hank keet 11,8 milj. euroa. Vuonna 2017 kunnan lainakanta kas vaa 28 milj. euroa 89 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Raamin laskentaperusteet Kunnan henkilöstömenot budjetoidaan tässä vaiheessa nykyisten voi massa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Mahdollisiin muutoksiin pa la taan myöhemmin erikseen. Talousarvion valmisteluaikataulu

5 Kunnanhallitus päättää vuoden 2017 talousarvioraamiesityksestä val tuustol le kokouksessa ja valtuusto päättää raamista kokouk ses sa. (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus merkitsee vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitteluraamin valmistelun tiedoksi. Käsittely: Päätös: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että Anna Helin poistui tämän pykälän aikana kokouksesta klo Merkittiin, että Sari Martniku saapui tämän pykälän aikana kokoukseen klo Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Talousarvio- ja taloussuunnitelmaraamin tausta-aineistona jae taan kunnan tulos- ja rahoituslaskelma, investointiohjelma se kä arvio kuntakonsernin investoinneista ja lainakannan kehityksestä Talousarviokehyksen tunnusluvut vuodelle 2017 ovat toimintakate -100,6 milj. euroa, muutos 0,8 % vuosikate 8,9 milj. euroa, 425 euroa/asukas investoinnit enintään 38,7 milj. euroa lainakannan lisäys, enintään 29 milj. euroa lainakanta enintään 90 milj. euroa, euroa/asukas Talousarvion valmistelun aikataulu Talousarvion laadintaohjeet toimialoille ja tytäryhtiöille kh Tarkennetut talousarvion laadintaohjeet toimialoille ja tytäryhtiöille elo kuus sa 2016, huomioidaan mm. VM:n talousarvioesitys ja hal li tuksen linjaukset Lautakuntien ja tytäryhtiöiden esitysten palautus kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle mennessä Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksen julkistaminen Kunnan veroprosenteista päättäminen kv Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta päättäminen kv Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien valmis te lu oh jeet kh (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki)

6 Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle vuoden 2017 talousarviota ja vuo sien taloussuunnitelman valmistelua varten suunnitteluraamin, se los te osas sa esitettyjen tavoitteiden mukaisena. Käsittely: Päätös: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Keskeiset tunnusluvut Kunnanvaltuusto 61 Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan talousarvioraamin aiemmin selosteosassa esitettyjen tavoitteiden mukaisena. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaan. Lisäksi päätökseen lisättiin Heli Hallikaisen esitys, että uimahallin rahoitusvaihtoehdot esimerkkilaskelmineen esitellään valtuustolle taloussuunnitelman seuraavan käsittelyn yhteydessä. Liite 1. Keskeiset tunnusluvut Liite 2. Investoinnit, raami