Mäntsälän vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. Kunnanhallitus Lähtökohta

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Mäntsälän vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 268/02.02/2015 Kunnanhallitus Lähtökohta Vuoden 2014 tillinpäätöksessä (ml. Mäntsälän vesi liikelaitos) toi min ta kulut kasvoivat -3 milj. euroa (2,4 %) ja toimintatuotot supistuivat -0,2 milj. euroa (-0,7 %). Kunnan henkilöstökulut kasvoivat 0,7 milj. euroa (1,4 %). Toimin ta ka te heikkeni -3,2 milj. euroa -95,1 milj. euroon. Verorahoitus su pis tui 99 milj. euroon (-1,5 %). Vuosikate heikkeni 4,6 milj. euroon ja oli asu kasta kohden 221 euroa. Tilikauden tulos oli 43,4 milj. euroa, josta kon ser ni järjes te lyn osuus 54,9 milj. euroa. Tilikauden tulos (pl.) kon ser ni jär jes te ly oli 11,5 milj. euroa alijäämäinen. Kunnan investoinnit olivat 44,3 milj. euroa, josta Mäntsälän Sähkö Oy:n osakepääoman korotus 35 milj. eu roa. Kunnan lainakanta supistui 48,6 milj. euroon ja oli asukasta kohden euroa. Konsernitasolla lainakanta vastaavasti kasvoi 116,2 milj. eu roon ja asukasta kohden euroon. Vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa toimintakate heikkeni -99,7 milj. euroon (-3,3 milj. euroa, 3,4 %). Toimintakulut kasvoivat 3,9 milj. euroa (3,1 %) sisältäen 1,5 milj. euron henkilöstösäästöt. Verorahoitus kasvaa 104,5 milj. euroon mm. tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien ko ro tusten ansiosta. Vuosikate nousee 5,6 milj. euroon, asukasta kohden 270 euroon ja tilikauden tulos on -0,3 milj. euroa alijäämäinen. Alkuvuonna valtuus to on myöntänyt lisämäärärahoja investointeihin 3,4 milj. euroa, mikä nos taa bruttoinvestoinnit 10,7 milj. euroon. Riihenmäen alakoulun elin kaari-in ves toin nin käynnistyminen 2,7 milj. eurolla nostaa investointitason ti linpää tös en nus tees sa yhteensä 15 milj. euroon. Osavuosikatsauksen yhteydessä käyttötaloudesta on saatu pää tök sen teko on 1,150 milj. euron säästöt, kun tavoitteena oli saada kokoon yh teen sä 1,3 milj. euroa. Perusturvan osuus on 1 milj. euroa, josta 0,6 milj. eu roa on kar sit tu erikoissairaanhoidosta. Erikoissairaanhoidon kasvuvara on tämän me no sääs tön jälkeen 0,4 milj. euroa (pl. sairaankuljetuksen siir to pe rus tervey den huol los ta erikoissairaanhoitoon 0,7 milj. euroa). In ves toin ti me not kas va vat elinkaarihankkeiden käynnistymisen johdosta huo mat ta vas ti al kupe räi ses tä 7,2 milj. euron arviosta 15 milj. euroon. Lai na kan ta nou see 7,9 milj. euroa, 56,4 milj. euroon eli euroon per asukas. Kuntatalouden kehitysnäkymät Kuntatalousohjelmassa esitetään kuntatalouden tulojen ja menojen ke hitys ar vio vuoteen 2019 saakka. Laskelmassa on huomioitu VM:n kes ki pitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestä. Laskelma sisäl tää kuntatalouden rahoituskehyksen valtionapuja, verotusta, mak su perus teis ta ja menoja koskevat linjaukset. Valtioneuvoston asetuksen (120/2014) mukaan uusi hallitus tulee aset ta-

2 maan kuntatalouden rahoitusasemalle tavoitteen ja euromääräisen me nora joit teen vuosille ensimmäisessä julkisen talouden suun ni telmas sa. Kuntien valtionavut kasvavat vuonna 2016 valtion ja kuntien välisestä kustan nus ten jaon tarkistuksesta johtuen 10,9 mrd. euroon, mutta vähenevät joh tuen perustoimeentulotuen maksatuksen siirrosta Kelalle. Kus tan nusten jaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 310 milj. euroa ja ope tus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta 30 milj. euroa vuonna Kehys pää tös ten leikkaukset vähentävät vastaavasti 90 milj. euroa vuosina Rakennepoliittisessa ohjelmassa on tavoitteeksi nostettu kuntatalouden tasa pai no, jossa valtio linjasi keskeiseksi tavoitteeksi kuntatalouden uuden oh jaus jär jes tel män sekä tehtävien ja velvoitteiden karsimisen. Kun ta ta louden ohjaus koskettaa uuden kuntalain myötä myös yksittäisen kunnan ohjaus ta. Tavoitteena näillä uudistuksilla on tasapainottaa kuntataloutta. Ansio- ja pääomatuloihin ei tehdä inflaatio ja ansiotason nousua vastaavaa tar kis tus ta vuonna Jakovuosien osalta teknisenä oletuksena on, ett ei työn verotus kiristy yleisen ansiotason myötä. Asuntolainojen kor ko vä hennys oi keut ta pienennetään edelleen siten, että vuonna 2018 vä hen nys kelpoi sia ovat enää koroista puolet. Määräaikainen lapsivähennys on voi massa vuoden 2017 loppuun. Oletuksena on, että kaikki kunnallisveron tuottoon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille val tionosuus jär jes tel män kautta. Kuntien yhteisövero-osuuden 5 pro sent ti yk si kön korotus päättyy vuonna Kiinteistöverotuksen uudet ar vos ta mis pe rusteet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019 uuden verohallinnon oh jel misto jär jes tel män käyttöönoton myötä. Kuntatalous kiristyy Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu muodostuu alijäämäiseksi vuon na Investoinnit pysyvät korkealla tasolla ja lainkanta kasvaa 18,5 mrd. euroon. Kunnat pyrkivät sopeuttamaan talouttaan jatkamalla sääs tö toi mia ja tehostamalla toimintaa. Maltillinen kustannustason nousu hillitsee kun tata lou den menopaineita. Valtaosa menosopeutuksesta tehdään hyö dyn tämäl lä luonnollista poistumaa ja rajoittamalla sijaisten ja mää rä ai kais ten käyttöä, samoin lomautukset ja irtisanomiset jatkuvat. Vuoden 2015 ke hityk sen arviointia vaikeuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiset. Yh tiöittä mi set heikentävät vuosikatetta ja supistavat poistoja. Tilikauden tu lok set supistuvat 250 milj. euroa vuonna 2015, kun tilikauden tulokset vah vis tui vat voimakkaasti edellisenä vuonna yhtiöittämisien vuoksi. Kuntatalouden menojen ja tulojen välinen epäsuhta pysyy vuosina mittavana. Väestön ikääntyminen kasvattaa sosiaali- ja ter vey denhuol to pal ve lui den tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuo sit tain. Kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan kiihtyvän jos kunnat ei vät jatka omia sopeutustoimia tai kuntatalouden asemaan ei helpoteta kun tien tehtävien ja velvoitteiden karsinnalla. Kuntien lainakanta jatkaa kas vu aan tulevina vuosina nopeasti. Investointeja ylläpitävät korjausvelka ja kasvukeskusten suuret investointitarpeet. Kuntatalouden vakauden tur vaami nen edellyttää huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillit se viä toimenpiteitä.

3 Yleinen taloudellinen tilanne (VM Taloudellinen katsaus, ke vät 2015) Muuttuja Tuotanto -1,3-0,1 0,5 1,4 1,5 Ansiotaso 2,1 1,4 1,2 1,3 1,5 - kunnat 1,7 0,9 1,1 1,2 - Työlliset -1,1-0,4 0,3 0,3 0,4 Inflaatio 1,5 1,0 0,3 1,4 1,7 Kuntien kustannustason 1,8 0,9 1,1 1,5 1,7 muu tos Työttömyysaste 8,2 8,7 8,8 8,6 8,3 Julkiset menot/bkt 57,8 58,6 59,1 58,7 58,3 Julkinen velka/bkt 55,8 59,3 62,5 64,4 66,0 Vaihtotase/BKT -1,4-1,2-0,6-0,5-0,4 Euribor 3 kk, % 0,2 0,2 0,1 0,1 0,2 10 vuoden korko, % 1,9 1,4 0,6 0,7 0,9 (Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille /VM/2103/ ; Kuntatalousohjelma / VM:n jul kai su 16a/2015) Mäntsälän vuoden 2016 talousarvioraamin yhteenveto Mäntsälän talousarvioraamissa vuodelle 2016 toimintakate (100,3 milj. euroa) kasvaa 1,6 milj. euroa valmisteilla olevaan muutettuun vuoden 2015 ta lous ar vi oon ja 1,4 milj. euroa vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen verrat tu na. Palkkojen korotukseen raamissa ei ole osoitettu erityistä kas vu varaa. Palkkakustannusten ennakoidaan nousevan joka tapauksessa varsin mal til li ses ti. Kunnan verorahoitus kasvaa 2,4 milj. euroa (2,2 %) 106,8 milj. euroon. Vero tu lo jen arvioidaan kasvavan 2,4 milj. euroa (3 %) ja valtionosuuksien arvioi daan pysyvän nykytasolla. Valtionosuuden jako-osuuden tarkistus, arviol ta 1,3 milj. euroa jäädytetään vuonna 2016 valtiontalouden säästöihin. Kun nan tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät nykyisinä, eikä niihin teh dä muutoksia vuonna Kunnallisverotuksessa yksi tu lo ve ro prosent ti tuottaa rahaa Mäntsälässä laskennallisesti noin 3,4 milj. euroa. Vuosi ka te 7,1 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot ja tilikauden tulos on 0,9 milj. euroa positiivinen. Valtuuston joulukuussa 2014 hyväksymässä voimassa olevassa ta loussuun ni tel mas sa investoinnit vuodelle 2016 ovat yhteensä 22 milj. euroa (ml. elinkaarihankkeet). Nyt esillä olevassa raamiesityksessä investoinnit kas va vat 27,8 milj. euroon vuonna Suunnitelmavuosille on budjetoitu 34,3 + 21,9 milj. euron investoinnit, jolloin vuosien investoinnit ovat yhteensä 84 milj. euroa. Vuosina ne yltä vät yhteensä 99 milj. euroon, vuositasolla keskimäärin 24,7 milj. euroon. Kunnan lainakanta kasvaa ensi vuonna arviolta 20 milj. euroa 76,4 milj. euroon, euroon asukasta kohden ja vuoteen 2018 mennessä 117,2 milj. euroon, euroon per asukas. Kuntakonsernin lainakannan ar vioi-

4 daan kasvavan vuoden 2015 loppuun mennessä 137 milj. euroon ja suunni tel ma kau den 2018 loppuun mennessä lähelle 200 milj. euroa. Tarkempi las ken ta edellyttää kuntakonsernin tytäryhtiöiden talousarviokehyksen laadin taa ja valmistelutietojen antoa emokunnalle viimeistään syksyn ta lous arvio val mis te lun yhteydessä. Talousarvion 2015 valmistelun aikataulu on /kh Talousarvion laadintaohjeet toimialoille ja ty täryh tiöil le Elokuu 2015/kh Tarkennetut talousarvion laadintaohjeet toi mialoil le ja tytäryhtiöille - huomioidaan mm uuden hal li tuk sen linjaukset ja VM:n talousarvioesitys /kh Kh:n talousarvioseminaari /kv Kv:n talousarvioseminaari men nes sä/ltk. Lautakuntien talousarvioesitysten palautus kunnan hal li tuk sel le ja kunnanjohtajalle klo 9.00/kj. Kunnanjohtajan vuoden 2016 talousarvio- ja talous suun ni tel ma eh do tuk sen julkistaminen /kv Kunnan veroprosenteista päättäminen /kv Talousarviosta ja taloussuunnitelmasta päättäminen /kh Talousarvion 2016 täytäntöönpano-ohjeet ja käyt tö suun ni tel mien valmisteluohjeet mennessä/ltk. Talousarvion käyttösuunnitelmien hyväksyminen ja lähettäminen tiedoksi kunnanhallitukselle Talousarviokehyksen tunnusluvut ovat toimintakate -100,3 milj. euroa, muutos 1,6 milj. euroa, 1,4 % vuosikate 7,1 milj. euroa, 340 euroa/asukas tilikauden tulos 0,9 milj. euroa investoinnit enintään 27,8 milj. euroa, euroa/asukas lainakannan lisäys enintään 20 milj. euroa lainakanta enintään 76,4 milj. euroa, euroa/asukas Talousarvioraamin tausta-aineistona jaetaan toimintakate tulosalueittain , investointiohjelma ja kuntakonsernin lai na kan nan kehitys sekä talouden tasapainottamisohjelma (valmistelija: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan talousarvioraamin selosteosassa esitettyjen tunnuslukujen mukaisena. Lisäksi kunnanhallitus ja valtuusto merkitsevät talouden tasapainottamisohjelman tämän hetkisen valmisteluvaiheen tiedoksi. Talouden tasapainottamis- ja investointisuunnitelmaa käsitellään kunnanhallituksen ja valtuuston talousarvioseminaareissa elokuussa ja päätetään erikseen myöhemmin syksyllä 2015.

5 Käsittely: Päätös: Kunnankamreeri Anja Tupamäki esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Mäntsälän tulos- ja rahoituslaskelma Kunnanvaltuusto Esitys: Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan talousarvioraamin aiemmin selosteosassa esitettyjen tunnuslukujen mukaisena. Kunnanvaltuusto merkitsee tiedoksi Talouden tasapainottamis- ja investointisuunnitelman tämänhetkisen valmisteluvaiheen. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että puheenjohtaja määräsi kokoustauon tämän pykälän jälkeen klo ja keskeytti kokouksen. Liite 1. Mäntsälän tulos- ja rahoituslaskelma Kunnanhallitus 289 Valtuuston hyväksymän talousarvioraamin pohjalta kunnanhallitus antoi toimielimille talousarvion ja taloussuunnitelman val mis te luoh jeet vuosille Toimielinten tuli palauttaa ta lous ar vio eh do tukset mennessä. Lautakuntien ehdotuksessa talousarvion tunnusluvut ovat seuraavat: toimintakate -102,5 milj. euroa, muutos -2,5 milj. euroa, 2,5 % vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna vuosikate 6,9 milj. euroa, 328 euroa/asukas suunnitelmapoistot 6,2 milj. euroa tilikauden tulos 0,7 milj. euroa investoinnit brutto 21,6 milj. euroa, euroa/asukas lainakannan lisäys 13,7 milj. euroa lainakanta 73,1 milj. euroa, euroa/asukas Kunnanjohtajan tasapainottamassa talousarvioehdotuksessa tunnusluvut ovat: toimintakate -101,3 milj. euroa, muutos -1,3 milj. euroa, 1,3 % vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna vuosikate 8 milj. euroa, 383 euroa/asukas suunnitelmapoistot 6,2 milj. euroa tilikauden tulos 1,8 milj. euroa investoinnit brutto 22,3 milj. euroa, euroa/asukas

6 lainakannan lisäys 12,8 milj. euroa lainakanta 72,2 milj. euroa, euroa/asukas Taloussuunnitelmassa kuntakonsernin investoinnit ovat vuodelle 2016 yhteen sä 44,9 milj. euroa, asukasta kohden euroa. Mäntsälän kun takon ser nin lainakanta oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 116,2 milj. euroa, euroa asukas. Lainakannan arvioidaan tänä vuon na kasvavan 135,9 milj. euroon ja vuoden 2016 talousarviossa 163,7 milj. euroon, asukasta koh den euroon. Kunnanjohtajan ehdotus vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi julkistetaan torstaina klo (valmistelu: kunnankamreeri Anja Tupamäki, ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman. Talousarvion käsittely alkaa tässä kokouksessa eri toimialojen esittelyillä. Käsittely: Päätös: Kunnanjohtaja piti yleisesittelyn ehdotuksesta. Toimialajohtajat esittelivät oman toiminta-alueensa ja asiasta käytiin lähetekeskustelu. Kunnanhallitus merkitsi valmistelutilanteen tiedoksi ja jatkaa asian käsittelyä kokouksessaan. Liite 1. TA 2016 ja TS kunnanjohtajan ehdotus