Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

Transkriptio

1 Suomen Kiinteistöliiton 1 (6) toimitusjohtaja Harri Hiltunen Imatran seudun Kiinteistöyhdistys ry:n 70 -vuotisjuhlassa Imatralla Julkaisuvapaa klo Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat! Ensi vuonna juhlimme 100 -vuotiasta Suomea, vuotista Suomen Kiinteistöliittoa mutta tänään juhlistamme Valtionhotellin Keisari-salissa perustetun Vuoksenlaakson Talonomistajain yhdistyksen eli nykyisen Imatran seudun Kiinteistöyhdistyksen 70-vuotistaivalta luvun lopulla ja luvun alkupuolella talonomistajat perustivat useita yhdistyksiä eri puolilla Suomea. Samassa kaupungissa saattoi tuolloin toimia kaksikin yhdistystä yksi suomenkielisiä ja toinen ruotsinkielisiä talonomistajia varten. Vanhin yhä toimiva kiinteistöyhdistys perustettiin vuonna 1892 Hämeenlinnaan. Reilu vuosisata sitten kaupunkien talonomistajia yhdisti yhteinen asia: talonomistajien kanta katurasitusasiaan oli saatava kuuluviin perustamalla oma yhteinen järjestö. Aikoinaan yhdistyksissä käytiin vilkasta keskustelua aiheista, jotka ovat yhä tänäkin päivänä ajankohtaisia. Katurasitus eli tontin edustalla sijaitsevan kadun kunnossapitovelvollisuus, kaavoitus ja verotus tuntuvat olevan aina ajankohtaisia aiheita, kun kiinteistöväki kokoontuu yhteen. Katurasituksen keventämisestä teidän yhdistyksenne on historiatietojen mukaan vääntänyt kättä aina Korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Näistä asioista mm. kiinteistöverotus on yhä ajankohtainen. Kuntien kiristyvän talouden maksumieheksi on yhä useammin joutumassa asunto- ja muiden kiinteistöjen omistajat, kun kunnat korottavat kautta maan kiinteistöveroprosenttejaan. Koska asuinkiinteistöjen kiinteistövero ei ota millään tavoin huomioon asukkaiden tulo- tai varallisuusasemaa, rasittaa se erityisesti pienituloisia asukkaita. Kiinteistöveroa tuleekin uudistaa siten, että veroprosentin kaikille pakollinen alaraja poistetaan ja näin li-

2 2 (6) sätään kuntien liikkumatilaa päättää kiinteistöveron minimitasosta. Kiinteistöverotukseen liittyy ongelmia asuinkiinteistöjen lisäksi myös liike- ja toimitilakiinteistöissä. Suomessa on kasvava määrä kiinteistöjä, jotka ovat joko tyhjillään tai vajaakäytössä. Yhä useammin on myös tilanteita, joissa omistaja ei saa myytyä kiinteistöä, koska sille ei ole kysyntää. Siis kiinteistön markkina-arvo on nolla euroa. Kiinteistöveroa on kuitenkin maksettava myös tällaisesta kiinteistöstä, joten sen arvo voi olla jopa negatiivinen. Kiinteistöjen verotusarvoja määriteltäessä tulisi ottaa huomioon kiinteistöjen kyky tuottaa tuloa. Jos tätä ei ole, tulisi verotusarvoksi voida määrätä myös nolla euroa. Kiinteistöverotuksen ohella kiinteistöomistajien ja asukkaiden on syytä pitää silmällä, ettei kunnallista piiloverotusta kiristetä nostamalla perusteettomasti kunnallisia vesi-, jäte-, ja kaukolämpötaksoja. Tämä asia on varsin ajankohtainen ensi keväänä, kun maassa valmistaudutaan huhtikuun kuntavaaleihin. Arvoisat kuulijat, Imatran Seudun Kiinteistöyhdistys on toimintansa aikana useasti kiinnittänyt huomiota vuokrasääntelyn ja vuokrasäännöstelyn poistamiseen. Jopa yhdistyksen oma lähetystö kävi asiasta Helsingissä ministerin pakeilla. Vuokrasääntely purettiin maastamme Sääntelyn purkamisen jälkeen vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt merkittäväsi. Vuokra-asuntoihin sijoittamista on pidetty hyvänä vaihtoehtona hajauttaa sijoitusriskiä perinteisistä osake- ja korkosijoituksista kolmanteen kategoriaan eli kiinteistömarkkinoille. Vuokra-asuntosijoituksiin erikoistuneet kiinteistörahastot ovat avanneet vuokraasuntosijoittamisen myös piensijoittajille, kun he voivat voineet asuntorahasto-osuuksiin sijoitusasunnon ostamisen sijaan. Vuoden 2015 lopulla Suomessa oli vuokraasuntoa, joista vapaarahoitteisia asuntoja oli Ennen vuokrasääntelyn purkua vuonna 1994 vuokra-asuntoja oli noin , joista noin puolet eli vapaarahoitteisia asuntoja. Sääntelyn purkamisen jälkeen vapaarahoitteisten asuntojen määrä

3 3 (6) on kasvanut noin asunnolla eli yli 60 prosentilla. Vuokrasääntelyn purkamisen jälkeen vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt siis huomattavasti. Kuluneen syksyn aikana on julkisessa keskustelussa KELAn nykyinen ja tuleva pääjohtaja ovat esittäneet ajatuksia vuokrasääntelyn palauttamisesta, jotta kasvavia asumistukimenojen kasvua saataisiin hillittyä. Tavoite eli asumistukimenojen kasvun hillitseminen on varmasti oikea, mutta keino väärä. Vuokrasääntelyn palauttaminen johtaisi nopeasti vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan supistumiseen, kun vuokra-asunnot myytäisiin omistusasunnoiksi. Tämä vain pahentaisi tilannetta vuokramarkkinoilla. Asumistukien saajista noin puolet asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Vuokrasääntely vaikeuttaisi varmasti niiden kotitalouksien asemaa asuntomarkkinoilla, jotka maksavat itse vuokransa. Vuokrien kehitykseen voidaan vaikuttaa lisäämällä asuntojen tarjontaa, eli rakentamalla lisää niitä asuntoja, joihin kohdistuu kovin kysyntä: siis pieniä asuntoja. Asuntorakentamisen lisääminen edellyttää, että kunnat huolehtivat tonttitarjonnan riittävyydestä maan kasvukeskuksissa. Kuntien kaavoitusmonopolia tulee käyttää asuntotuotannon edellytyksien parantamiseen, ei sen estämiseen. Vuonna 2015 erilaisiin asumistukiin ja -lisiin käytettiin yli 1,7 miljardia euroa. Suurin osa tuesta 900 miljoonaa euroa - kohdistui yleiseen asumistukeen, jolla pyritään vähentämään pienituloisten ruokakuntien asumismenoja ja turvaamaan kohtuullinen asumisen taso. Summa on nelinkertainen verrattuna asuntolainojen korkovähennysoikeuteen. Asumistukia maksettiin n ruokakunnalle, josta yleistä asumistukea ruokakunnalle, keskimäärin 325 euroa kuukaudessa. Yleistä asumistukea maksetaan tyypillisemmin yhden hengen kotitalouksille ja lapsiperheille, joista valtaosa on yksinhuoltajaperheitä.

4 4 (6) Pitkään jatkunut talouslama, erityisesti työttömyyden kasvu, näkyy vahvasti asumistukimenojen kasvussa. Työttömien ruokakuntien osuus asumistukea saaneista ruokakunnista on yli 60 %. Asumistukimenojen kehitykseen voidaan vaikuttaa muuttamalla asumistuen määräytymisperusteita, esimerkiksi kasvattamalla tuensaajia omavastuuosuutta asumismenoistaan. Kaikilla tuilla subventioilla on taipumus päätyä hintoihin eli esimerkiksi mahdollistaa vuokrien korottaminen, kun asumistuki parantaa vuokralaisten ostovoimaa. Asumistuen kuten myös muiden asumisen tukien - osalta on perusteita tutkia, miten tätä ns. kapitalisoitumisvaikutusta voidaan vähentää. Valtiovarainministeriön tekemien selvityksien mukaan tehokas keino vähentää asumistukimenoja on ottaa ARA-asuntojen asukasvalinnoissa uudelleen käyttöön tulorajat, jotta nämä edelliset vuokraasunnot saadaan nykyistä paremmin kohdennettua pienituloisille kotitalouksille. Näin onkin tapahtumassa ensi vuoden alussa pääkaupunkiseudulla. Tosin päätettyihin tulorajoihin mahtuu noin 70 % pääkaupunkiseudun kotitalouksista, eli kovin alhaisina niitä ei voi pitää. Kaikkein tärkein ja tehokkain keino saada asumistukimenot laskuun, on saada suomalaisille työtä, jotta he pystyvät omilla ansiotuloillaan maksamaan myös asumisensa. Tuore taloustieteen nobelistimme, professori Bengt Holmström totesi viime kuun lopulla antamassaan haastattelussa, että Ihmisten pitäisi ymmärtää, että taloudellisen tasa-arvon lisäksi on olemassa semmoinenkin käsite kuin työn tasa-arvo. Se, että työtön saa rahaa, ei tee häntä yhtä onnelliseksi kuin se, että hän itse tienaisi sen rahan. Näin on varmaan myös asumisessa. Suomen Pankin eilen kertomien talouslukujen mukaan kansataloutumme on jättämässä taantuman ja kääntymässä kasvuun. Lisää tällaisia talousuutisia. Hyvät naiset ja herrat! Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistyksien toiminnan keskeisenä periaatteena on laajan jäsenkunnan edunvalvonta paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä monipuolinen jäsenpalvelu.

5 5 (6) Kiinteistöliittoyhteisön nykyisen strategian nimi on Palveleva vaikuttaja. Kiinteistöliitto ja sen jäsenjärjestöt haluavat olla palveleva vaikuttaja paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa ja eurooppalaisessa kiinteistöalan päätöksenteossa. Haluamme myös kasvattaa oman jäsenistömme osaamistasoa panostamalla jäsenpalveluidemme kehittämiseen sekä koulutukseen ja viestintään. Liiton jäsenyhdistyksissä on tuloksekkaasti kehitetty keskinäistä yhteistyötä muodostamalla alueellisia palvelukeskuksia. Tästä yhteistyöstä hyvä esimerkki on Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi, jonka palvelukeskus perustettiin Kotkaan v Kuten hyvin tiedätte, palvelukeskuksessa ovat mukana Etelä- Kymenlaakson, Pohjois-Kymin, Etelä-Karjalan ja Imatran Seudun kiinteistöyhdistykset itsenäisinä yhdistyksinä. Kaakkois-Suomen palvelukeskus palvelee yhdessä liiton asiantuntijoiden kanssa nykyään noin jäsentä. Kymmenessä vuodessa jäsenmäärä on kasvanut jäsenestä yli jäseneen eli yli 60 %. Imatran jäsenmäärä on samana aikana kasvanut 115 jäsenestä 172 jäseneen eli noin puolella. Jatkuvasti kasvava jäsenpohjamme auttaa sekä jäsenyhdistyksiämme että ja liittoa turvaamaan jäsentemme edut sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Jokainen uusi jäsenkiinteistö lisää yhdistyksen ja liiton kannanottojen painoarvoa ja parantaa resursseja kehittää jäsenille uusia palvelumuotoja. Hyvät juhlavieraat, Yhdistyksenne toimintakertomus vuodelta 1960 päättyy seuraavasti: Asemakaava-, katurasitus-, viemäröinti- ja kiinteistöjen verotuskysymykset ovat jatkuvasti asioita, joita on valppaasti seurattava ja pyrittävä vaikuttamaan oikeudenmukaisiin ratkaisuihin niiden kohdalla. Yhteistyö on voimaa. Sitä tarvitaan myös kiinteistönomistajien piirissä. Näin on myös nyt ja tulevaisuudessa. Suomen Kiinteistöliiton puolesta haluan onnitella yhdistystänne ja toivottaa teille parhainta menestystä laajalla työkentällänne. Yhdistyksenne ja sen jäsenten

6 tekemä mittava työ kiinteistöjen hyväksi on palvellut niin osakasta, asukasta kuin käyttäjääkin. Tällä työllä on ollut ja tulee olemaan suuri yhteiskunnallinen merkitys niin Imatran seudulla kuin koko Suomessa. 6 (6)