KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla)

Transkriptio

1 KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla) Vahvistettu: Kolarin kunnanvaltuusto Voimaantulo

2 Sisällysluettelo Jätehuoltomääräysten soveltamisala ja määritelmät 3 Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely kiinteistöllä 4 Jätteiden keräys 5 Hyödynnettävien jätteiden keräys 6 Ongelmajätteiden keräys 6 Jätteiden kuljetus 7 Jätteiden hyödyntäminen ja käsittely 7 Kunnan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikat 8 Muut määräykset 8 Voimaantulo 8 Liite 1 (Keräysvälineet, -paikat ja -tilat) 9 Liite 2 (Hyötyjätteiden vastaanottopisteet) 11 Liite 3 (Ongelmajätteiden vastaanottopisteet) 11 2

3 SOVELTAMISALA 1. Jätehuollon järjestämisestä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kaikki kunnan alueella olevat kiinteistöt kuuluvat järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Vapautusanomuksen järjestetystä jätteenkuljetuksesta käsittelee tekninen lautakunta jätelain määräämin perustein. MÄÄRITELMÄT 2. Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: Yhdyskuntajätteellä asumisessa syntynyttä jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntynyttä jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä. Sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen. Biojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä. Elintarvikejätteellä ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa sekä elintarvikkeiden kaupassa syntyvää biojätettä. Puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoja, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä. Keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua paperia, joka täyttää keräyspaperin laatuvaatimukset. Keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua pahvia, kartonkia ja voimapaperia, joka täyttää keräyspahvin laatuvaatimukset. Kirkkaalla lasijätteellä käytöstä poistettuja tyhjiä, värittömiä lasipakkauksia ja muuta väritöntä lasia, joka täyttää kirkkaan keräyslasin laatuvaatimukset. (Ei ikkunalasia ja peiliä) 3

4 Värillisellä lasijätteellä käytöstä poistettuja tyhjiä värillisiä lasipakkauksia ja muuta värillistä käytöstä poistettua lasia, joka täyttää värillisen keräyslasin laatuvaatimukset. Keräysmuovilla käytöstä poistettuja tyhjiä muovipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua muovia, joka täyttää keräysmuovin laatuvaatimukset. Keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta kevyttä metallia joka täyttää keräysmetallin laatuvaatimukset. Erityisjätteellä jätteitä, jotka vaativat eritystoimia kuljetuksen tai käsittelyn aikana, kuten välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta jotka eivät ole ongelmajätettä (mm. eläintenruhot). Rakennusjätteellä rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätettä. Ylijäämämaalla rakennustoiminnan yhteydessä irrotettuja ja siinä käyttämättä jääneitä maaaineksia. Kompostoinnilla biojätteen yhteenkokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla edistetään sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Lietteellä sako-, umpikaivo- ja jätevesilietettä. Riskijätteellä pistäviä ja viiltäviä esineitä, tartuntavaaran aiheuttavia ihmisten tai eläinten kudos- tai ulostejätteitä. (mm. ikkunalasi, peili ja sairaalajäte) Ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Palavalla jätteellä palamattomasta tai huonosti palavasta jätteestä vapaata, kuivaa ilman tukipolttoainetta palavaa jätettä, joka ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Taajama-alueella suunnittelutarve- ja asemakaava-aluetta. Haja-asutusalueella muita kuin edellisessä kohdassa mainittuja alueita. 4

5 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3. Suositellaan, että kiinteistöillä aloitetaan omakohtainen biojätteen kompostointi. Taajamaalueella on lannan ja lietteiden kompostointi kuitenkin kielletty. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. 4. Elintarvikejätteitä sisältävän biojätteen kompostointi on sallittu ainoastaan kompostorissa. Taajama-alueella elintarvikejätteen kompostointi tulee aina tapahtua lämpöeristetyssä kompostisäiliössä. Kompostointiin hyväksytään myös kompostikäymälä ja karjatilojen lantalat. Vierekkäiset kiinteistöt voivat suorittaa kompostoinnin yhteisessä kompostorissa keskinäisellä sopimuksella, jonka kunnan ympäristösuojeluviranomainen on hyväksynyt. Kompostoinnin aloittamisesta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Mikäli jätteen sisältämä aineen hyödyntäminen ei ole mahdollista, voidaan taajamaalueella polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, käytöstä poistettua puutavaraa sekä puhdasta paperia ja pahvia samoin kuin poltettavaksi kelpaavaa muovia pieninä määrinä ja muuta niihin verrattavaa jätettä keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa. Edellä mainitun lisäksi haja-asutusalueella voidaan toissijaisesti polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, käytöstä poistettua puutavaraa sekä puhdasta paperia ja pahvia myös avotulella. Muu jätteenpoltto on tällä alueella kielletty. Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Kyllästetyn puutavaran poltto on kaikissa olosuhteissa kielletty. 6. Maahan saa haudata ainoastaan puutarhajätettä, ongelmajätteistä vapaata tuhkaa ja kompostoinnilla käsiteltyjä jätteitä. Kuolleet lemmikkieläimet voidaan kuitenkin toimittaa haudattavaksi Lapiokuusikon jäteaseman täyttöalueelle (muutoksista voi kunnan eläinlääkäri antaa muita ohjeita). 5

6 7. Maa- ja kiviaineksen sekä eräiden niiden kaltaisena pidettävän purkujätteen, joka koostuu yksinomaan betonista, laastista tai niiden yhdistelmistä, ja jos se on puhdistettu muista aineosista ja murskattu (raekoko enintään 150 mm), käyttäminen maan täyttöön on muutoin sallittua paitsi yleis- ja asemakaava-alueilla, joissa toimenpiteelle tarvitaan kunnan rakennustarkastajan lupa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 128). Muu kuin 3-6 :ssä tarkoitettu jätteiden omatoiminen käsittely on kiinteistöllä kielletty, ellei siihen ole saatu jätelain mukaista lupaa. JÄTTEIDEN KERÄYS 8. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan sekajäte sekä umpi- ja sakokaivolietteet koko kunnan alueella teknisen lautakunnan hyväksymän urakoitsijan (jätteenkuljetustarjousten käsittelyn perusteella) kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kiinteistöltä saa sako- ja umpikaivolietettä luovuttaa vain kunnan hyväksymälle jätehuoltourakoitsijalle toimitettavaksi käsiteltäväksi Lapiokuusikon jäteasemalla, Ylläksen Yhdyskuntatekninen Huolto Oy:n Rautuvaaran keskusjätevedenpuhdistamolle tai muuhun erikseen teknisen lautakunnan hyväksymään käsittelyluvan omaavaan käsittelypaikkaan. Paperin keräys suoritetaan valtioneuvoston päätöksen (883/1998) nojalla. Em. keräystä hoitaa tällä hetkellä Paperinkeräys Oy. 9. Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee täyttää liitteessä 1 esitetyt vaatimukset. Kolarin, Sieppijärven, Äkäslompolon ja Ylläsjärven taajama-alueella tulee kiinteistöjen, joissa on vähintään 5 asuntoa tai toimistoa jossa tulee viikossa enemmän kuin 30 kg paperijätettä, hankkia oma astia paperinkeräystä varten. 10. Sekajäte kerätään pääsääntöisesti kiinteistön omiin keräysvälineisiin. 11. Vierekkäiset kiinteistöt voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä. Yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava kirjallisesti etukäteen tekniselle osastolle jätelaskutuksesta vastaavalle, joka voi kieltää yhteisen keräysvälineen käytön. 12. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhtaudesta. Keräysastiat tulee pestä tarpeen mukaan. 6

7 13. Jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei muusta syystä voida panna keräysvälineeseen, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen jätteelle varattuun paikkaan. 14. Keräysvälineen välittömään läheisyyteen ei saa kuitenkaan sijoittaa sellaista jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu vietäväksi käsittelypaikalle tai hyödynnettäväksi. 15. Sekajätteen keräysastiaan ei saa panna: palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä nestemäisiä jätteitä erityisjätteitä riskijätteitä ongelmajätteitä käymäläjätteitä rakennusjätteitä hyödynnettäviä jätteitä (18 ) maa-aineksia esineitä tai aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa henkilöä, keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista. Jätteen haltijan on järjestettävä edellä mainittujen jätteiden kuljetus jätelajille osoitettuun vastaanottopisteeseen taikka käsittelypaikkaan. 16. Tuhka ja hiekka on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään kiinteistöllä, mikäli se ei aiheuta ympäristölle haittaa. Jos tuhkaa ja nokea pannaan sekajätteen keräilyastiaan on sen oltava kauttaaltaan kytemätöntä, jäähtynyttä ja pakattuna tiiviiseen kestävään pussiin. 17. Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi erottuvalla tekstillä Asbestijätettä. Pölyn hengittäminen vaarallista. Asbestijäte on kuljetettava muista jätteistä erillään Lapiokuusikon jäteasemalle, jossa kuormasta on aina ilmoitettava henkilökunnalle. HYÖDYNNETTÄVIEN JÄTTEIDEN KERÄYS 18. Seuraavat hyötyjätteet on taaja-asutusalueella pidettävä erillään muista jätteistä: paperi (Paperinkeräys Oy :n keräyspisteisiin) muovi (Ekopisteisiin) 7

8 kirkas lasi (Ekopisteisiin) värillinen lasi (Ekopisteisiin) pienmetalli (Ekopisteisiin) Lisäksi suosituksena myös biojäte pidettäväksi erillään muista jätteistä (kiinteistökohtainen kompostointi). 19. Mikäli edellä mainittuja jätteitä ei hyödynnetä kiinteistöllä tai niille ei ole omaa keräilyvälinettä, voidaan ne toimittaa lähimpään Ekopisteeseen myös haja-asutusalueelta. Hyödynnettävien jätteiden lajittelu koskee myöskin ulkona pidettävien yleisötilaisuuksien jätteiden keräilyä. 20. Ne rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet sekä käyttämättä jääneet ainekset, joita edellä annetut määräykset eivät koske, on lajiteltava rakennuspaikalla kuljetusta varten seuraaviin ryhmiin: puhdas, kyllästämätön puutavara ja aines kyllästetty puutavara metallijäte ongelmajäte maa-aines tai peitemaaksi kelpaava rakennusjäte Rakennustoiminnassa jätteentuottaja vastaa lajittelusta ja kuljettamisesta niiden vastaanottopaikkaan. Määräys ei koske vähäistä, luonnollisen henkilön yksityistalouteen liittyvää rakennustyötä. ONGELMAJÄTTEIDEN KERÄYS 21. Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Ongelmajätteiden sekoittamisesta toisiinsa tai muihin jätteisiin säädetään jätelain 6 :n 8 kohdassa. 22. Mikäli kiinteistön haltija on järjestänyt keräyksen ongelmajätteille tai joillekin niistä, tulee näin kerättäviä ongelmajätteitä varten olla erillinen lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, josta jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Keräyspisteen käyttöä koskevat riittävät ohjeet on oltava tilaa käyttävien nähtävissä. 23. Nestemäiset öljyiset jätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa öljylle tarkoitetuissa ja tiivispohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle sijoitetuissa astioissa. Jäteöljyn keräykseen saa käyttää vain tiiviitä kannellisia säiliöitä, joissa on teksti Jäteöljyä. 8

9 24. Muiden kuin asuinkiinteistöjen on pidettävä ongelmajätteistä kirjaa, josta käy ilmi niiden määrä, laatu ja se, mihin jäte on kuljetettu. Tiedot on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan ja ne on pyydettäessä esitettävä tekniselle osastolle (jätemäärätiedostosta vastaavalle). JÄTTEIDEN KULJETUS 25. Kiinteistöjen on mitoitettava keräysvälineensä niin, että ne riittävät vähintään lyhyimpään tyhjennysväliin (joka toinen viikko paitsi Ylläksen alueella helmikuun puolivälistä huhtikuun loppuun kerran viikossa). Tekninen lautakunta voi päätöksellään muuttaa jätteiden kuljetusreittien ajotiheyttä. Harvemmasta tyhjennysvälistä voi sopia teknisen osaston jätehuollon laskutuksesta vastaavan henkilön kanssa. 26. Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa hygieenistä tai muuta terveydellistä haittaa, on kuljetettava viivytyksettä asianmukaiseen käsittelyyn. 27. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot, umpikaivot ja saostuskaivojen lietetilat on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Harvemmasta tyhjennysvälistä voi sopia teknisen osaston jätehuollon laskutuksesta vastaavan henkilön kanssa. 28. Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, asianmukaisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. 29. Isokokoisten jäte-esineiden tai poikkeuksellisen suurten jätemäärien kuljetuksen järjestämisestä on jätteen haltijan huolehdittava itse silloin, kun jätteet eivät sovellu kerättäviksi ja kuljetettavaksi muiden jätteiden kanssa. JÄTTEIDEN TOIMITTAMINEN HYÖDYNNETTÄVÄKSI TAI KÄSITELTÄVÄKSI 30. 9

10 Kunta ottaa vastaan vain asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan teollisuus- tai palvelutoiminnassa tai muussa toiminnassa syntyneen muun kuin ongelmajätteen. 31. Edellä 30 :ssä tarkoitetut jätteet, joita ei jätelain ja näiden määräysten mukaisesti käsitellä tai hyödynnetä kiinteistöllä, tulee toimittaa jäteasemalle tai erillisiin vastaanottopisteisiin. 32. Jätteiden, sekä umpi- että sakokaivolietteiden toimittaminen käsiteltäväksi toiseen kuntaan tai toisesta kunnasta Kolarin kuntaan on kielletty ilman teknisen lautakunnan lupaa. Jäteasemalle toimitettavasta jätteestä on jätteen kuljettajan selvitettävä sen alkuperä ja kelpoisuus vastaanottopaikalle. Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei täytä vastaanottopaikan vastaanottoehtoja. KUNNAN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMIS- JA KÄSITTELYPAIKAT 33. Kunnan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikalle jätteitä saa toimittaa vain teknisen lautakunnan määrääminä aikoina. 34. Liikuttaessa kunnan jäteasemalla on noudatettava siellä olevan henkilökunnan ohjeita sekä olosuhteisiin nähden muutoinkin riittävää varovaisuutta. Jätteet on sijoitettava henkilökunnan osoittamaan paikkaan. 35. Jätteiden keräily kunnan jäteasemalla ja niiden poiskuljettaminen on kielletty ilman jäteaseman hoitajan lupaa. Poiskuljetettavasta jätteestä perittävän maksun määrästä päättää tekninen lautakunta. MUUT MÄÄRÄYKSET 36. Umpi- ja saostuskaivojen sekä hiekan-, öljyn- rasvanerotuskaivojen tyhjennysajankohdasta ja niistä poistettujen jätteiden määrästä sekä sijoituspaikasta on jätteen kuljettajalla kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpidon säilytysaika on kolme vuotta. 37. Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistöllä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä. 10

11 38. Kunnanrakennusmestari voi yksittäistapauksessa kiireellisessä asiassa myöntää poikkeuksen näistä määräyksistä. VOIMAANTULO 39. Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan ja niillä kumotaan aiemmin annetut jätehuoltomääräykset. 11

12 Liite 1 Keräysvälineitä, -paikkoja ja -tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset järjestetyssä jätteenkuljetuksessa (9 ). 1. Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa siten, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä, kuormauskäsittelyn ja jätesäkkejä lukuunottamatta myös kuumapesun kestäviä eivätkä aiheuta terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaamista. 2. Yhdyskuntajätteen keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää: a) 150 tai 200 litran märkälujasta paperista tai muovista valmistettuja lujia jätesäkkejä; säkit on sijoitettava kannellisiin telineisiin ja suojattava sateelta sekä muulta kastumiselta ja eläimiltä. b) Käsin siirrettävissä olevia enintään 700 litran kannellisia, tarvittaessa pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. c) Kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen, tai joissa jätteet voidaan kuljettaa käsittelypaikalle. d) Maahan upotettavia jätesäiliöitä, joihin sijoitettu jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon, tai joihin sijoitettu säiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen. e) Poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä. f) Määräysten mukaisilla kiinteistöillä paperinkeräysastioina 600 l pyörällisiä astioita tai kuuden kuution pikakonttia. 3. Eri jätelajien keräysastiat erotetaan toisistaan merkitsemällä ne värein seuraavasti: sekajäte: harmaa keräyspaperi ja -pahvi: vihreä metalli, lasit ja muovi: sininen ongelma ja riskijätteet: punainen biojäte: ruskea palava jäte: musta nestepakkaukset: keltainen Astian merkitsemiseen tulee käyttää myös riittävän suurta, astiaan kerättävää jätettä osoittavaa nimi- tai tunnustarraa. 4. Käsin siirrettäväksi tarkoitetut jätesäkit saavat painaa enintään 20 kg, pyörättömät astiat 60 kg ja pyörälliset keräysvälineet 120kg. 5. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusautoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalta. Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään 5 metrin päähän pyörättömistä, käsin siirrettävistä keräysastioista ja 10 metrin päähän jätesäkeistä sekä vähintään 15 metrin päähän pyörällisistä, käsin siirrettävistä keräysvälineistä. 6. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle ja siten etteivät ne jäädy alustaan kiinni. Tarvittaessa keräysvälineet on suojattava kuormausta haittaamattomalla näköesteellä, kuten aidalla tai istutuksilla. Sijoituspaikalla on oltava riittävä valaistus. 12

13 7. Milloin keräysvälineet sijoitetaan asuinrakennuksessa erityiseen jätehuoneeseen, tulee siellä olla riittävä, muusta ilmanvaihdosta erotettu ilmanvaihto, sekä vesijohto, viemäri ja valaistus. Jätehuoneeseen on oltava erillinen sisäänkäynti. 8. Alueiden ja väylien, joilla keräysvälineitä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Aitausten, istutusten ja katosten sekä alueiden ja väylien tulee lisäksi olla sellaisia, että keräysvälineitä voidaan joustavasti ja esteettömästi siirtää. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita. Niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista, olla alle 1: Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja keräysvälineiden sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että keräysvälineet voidaan siirtää ja tyhjentää esteettä. 10. Kuivakäymälöistä tuleva jäte on kompostoitava tai toimitettava Lapiokuusikon jäteasemalle käsiteltäväksi. Hyötyjätteiden vastaanottopisteet. Liite 2. Lapiokuusikon jäteasema: Kirkas lasi, värillinen lasi, muovi, metallit, kodinkoneet ja elektroniikka. Ekopisteet: Kirkas lasi, värillinen lasi, muovi, pienmetalli ja paperi. Liite 3. Ongelmajätteiden vastaanottopisteet. Lapiokuusikon jäteasema: Jäteöljyt, öljyvesiseokset, öljypitoiset jätteet ja asbesti. Kolarin paloasema: Kaikki muut ongelmajätteet paitsi jäteöljy, öljyvesiseokset, öljypitoiset jätteet ja asbesti. Ekopisteet: Paristot. 13