Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt ja määrännyt tulemaan voimaan

Transkriptio

1 Jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt ja määrännyt tulemaan voimaan I YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Yleistä Jätehuollon järjestämisestä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava Joutsan kunnassa näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. 2 Tavoitteet Jätehuoltomääräysten tavoitteena on ohjata jätehuoltoa kestävän periaatteen mukaan siten, että ensisijaisesti pyritään jätteiden määrä vähentämiseen ja että syntyvistä jätteistä mahdollisimman suuri osa ohjautuu hyötykäyttöön raaka-aineena. Syntypaikka lajittelun jälkeen jäävän jätteen tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksella tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi. 3 Kunnan järjestämä- ja sopimusperusteinen jätehuolto Jokaisen kiinteistön tulee olla jätehuollon piirissä joko sopimusperusteisessa tai kunnan järjestämässä jätehuollossa. Kirkonkylän asemakaava-alueella oleva kiinteistö samoin kuin asemakaava-alueen ulkopuolella oleva kiinteistö, jossa syntyy muuta kuin kotitalousjätettä, kuuluvat sopimusperusteiseen jätehuoltoon. Kunnan järjestämään jätehuoltoon kuuluvat asemakaava-alueen ulkopuoliset kiinteistöt, joissa syntyy vain kotitalouksien yhdyskuntajätettä. 4 Määritelmä Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: Yhdyskuntajätteellä asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, ei kuitenkaan ongelmajätettä, kuivakäymäläjätettä ja lietettä. Hyötyjätteellä hyötykäyttöä varten lajiteltuja jätteitä, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja joille on osoitettu vastaanottopiste. Hyötyjätettä ovat mm. keräyspaperi ja pahvi, -lasi, -metalli, biojäte, tekstiilijäte ja jätepuu. Keräyspaperilla ja pahvilla puhdasta ja kuivaa, uusiokäyttöön soveltuvaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia, kartonkia ja pahvia. Keräyspaperiksi ei sovellu wc-, talous- ja tapettipaperi eikä likainen paperi. Toimistokeräyspaperilla valkoista kopio- ja konekirjoituspaperia sekä atk-paperia ja tulosteita. Keräyslasilla käytöstä poistettuja kannettomia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua uusiokäyttöön kelpaavaa lasia. Lasijäte tulee jakaa kirkkaaseen ja värilliseen.

2 Kierrätysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallia, joka kokonsa ja laatunsa vuoksi voidaan panna järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen ja hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen. Biojätteellä kompostiin soveltuvaa biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä, kuten ruokajätettä, muuta elintarvikejätettä, eloperäistä tuotantojätettä ja puutarhajätettä. Puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja niihin verrattavaa pihan, puutarhan ja puuston hoidossa syntyvää biojätettä. Puujätteellä haitattomasti poltettavaa puujätettä kuten rakennus- ja tuotantotoiminnan puujätettä, kierrätyskelvottomia kuormalavoja, risuja ja pienpuuta esim. joulukuusia. Erityisjätteellä jätteitä, joiden keräys, kuljetus ja käsittely määrä tai laadun vuoksi edellyttää erityisiä toimia. Erityiskäsiteltäviä jätteitä ovat esim. asbestijäte, teurasjäte, kuivakäymäläjäte, suurehkot pakatut elintarvike- erät ja riskijäte, erityisen haiseva ja pölyävä jäte. Ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ovat mm. maali- ja liuotinjätteet, myrkyt, hapot, torjunta-aineet, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput ja loisteputket sekä öljy- ja lääkejätteet. Öljyisellä jätteellä jäteöljyä ja veteen sekoittunutta öljyä (luokka I), sekä jätteitä, joihin on sekoittunut öljyä siinä määrin (0,1 %), että niiden käsittely muiden jätteiden joukossa aiheuttaisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle sekä öljysäiliöiden puhdistuksessa syntyvää sakkaa, öljynerotuskaivojen lietettä ja muuta vastaavaa öljyistä maata (luokka II). Sekajätteellä lajittelematonta yhdyskunta-, rakennus-, teollisuus- ja erityisjätettä, joka sisältää hyöty- ja kaatopaikkajätettä. Kuivajätteellä yhdyskuntajätettä, joka on syntypaikalla lajiteltu siten, että se ei sisällä biojätettä, ongelmajätettä eikä merkittäviä määriä hyötyjätettä ja josta voidaan laitoskäsittelyllä valmistaa poltettavaa materiaalia. Kaatopaikkajätteellä jätettä, josta hyötyjätteet on lajiteltu joko syntypaikalla tai laitoksessa. Lietteellä sako- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuslietettä, puhdistamolietettä ja muita käsittelyn kannalta vastaavia juoksevassa muodossa olevia jätteitä. Rakennus- ja purkujätteellä rakentamisessa, korjaamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyviä käytöstä poistettuja rakennus- ja purkujätteitä sekä käyttämättä jääneitä aineksia. Maa-ainesjätteellä puhtaita maa- ja kiviaineksia tai niiden kaltaisina pidettäviä aineksia. Jätteiden keräysvälineellä pintakeräysastioita, syväkeräysastioita, säiliöitä, lavoja ja muita hyväksyttyjä välineitä, joihin jätteet kerätään kuljetusta varten. Hyötykeräyspisteellä kunnan teknisen toimen ylläpitämää kierrätyspistettä, jossa kerätään hyötyjätettä: kotikeräyspaperia, keräyslasia (kirkas ja värillinen), pienmetallia. Lisäksi hyötykeräyspisteessä voi olla pariston- ja pahvinkeräysastia

3 Kivipohjaisella jätteellä verotonta purkujätettä, joka koostuu yksinomaan betonista, laastista tai niiden yhdistelmästä ja on puhdistettu muista aineosista ja joka toimitetaan hyötykäyttöön muista jätteistä eroteltuna ja murskattuna (max raekoko 150 mm). Kivennäispohjaisella jätteellä tullihallituksen määrittelemää verollista jätettä. Tällaista kivennäispohjaista jätettä on poltettu savi esim. tiilet, kivennäislaatat ja keraamiset laatat. II JÄTTEIDEN LAJITTELU, KERÄYS, VARASTOINTI JA EDELLEEN TOIMITTAMINEN 5 Yleinen lajitteluvelvoite Jätteen tuottajan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan ja toimitetaan hyödynnettäviksi tai erilliskäsittelyyn tämän luvun määräysten mukaisesti. 6 Rakennusjätteiden lajittelu Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet on lajiteltava rakennuspaikalla kuljetusta varten seuraaviin ryhmiin: maa-ainesjäte kivi- ja kivennäispohjainen jäte puujäte metallijäte pahvi ja kierrätyspaperi kaatopaikkajäte puhdas maa- ja kiviainesta betoni-, tiilijäte toimitetaan murskattavaksi kyllästämätön puu, puupohjaiset levyt jne. kaikki metallit, johdot, kaapelit puhdas pahvi ja kierrätyspaperi roskat, mm. kipsituotteet ongelmajäte Yksityiskohtaisia lajitteluohjeita eri jäteryhmiin kuuluvista jätejakeista saa kunnan teknisestä toimistosta. Jos purkujätettä syntyy enemmän kuin 5 tonnia tai purettavan kohteen tilavuus on yli 200 m3, on purkutyöstä tehtävä jätelain 55 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle. Rakennus- ja purkutyömaan sosiaalitilojen jätehuolto järjestetään 8 :n määräysten mukaisesti. 7 Ongelmajätteiden keräys Asuinkiinteistöt Kotitalouksien ongelmajätteet on huoneiston haltijan kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Lisäksi jätteen haltijan on pakattava ja merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä ongelmajätteet ja toimitettava hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Yritykset ja muut kuin asuinkiinteistöt

4 Yritysten ongelmajätteet on toimitettava luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteiden määrästä, laadusta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Mikäli kiinteistöllä on järjestetty keräys ongelmajätteille tai niitä joudutaan siellä varastoimaan, siihen on varattava erillinen, lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Keräyspisteen on oltava katettu ja siinä on oltava tiivis alusta. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on asetettava ongelmajätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Kiinteistön haltijan on lisäksi tiedotettava keräyspisteen käyttäjälle siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty. Ongelmajätteitä saa varastoida kiinteistöllä korkeintaan 12 kk. 8 Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys kiinteistöllä Kiinteistöllä on oltava erilliset keräysvälineet jätteille, ei kuitenkaan biojätteelle, mikäli se kompostoidaan :n mukaisesti kiinteistöillä seuraavasti: 1) Asuinkiinteistöt, joissa huoneistoja vähemmän kuin viisi - keräysastia biojätteelle - keräysastia kuivajätteelle Kiinteistöjen keräyspaperille, -pahville, -lasille, ja metallille on järjestetty kunnan teknisen osaston ylläpitämiä hyötykeräyspisteitä. Kierrätyskelpoiset tavarat ja tekstiilit toimitetaan kierrätykseen. 2) Asuinkiinteistöt, jossa on huoneistoja vähintään viisi - kierrätysastia biojätteelle - kierrätysastia kuivajätteelle Kiinteistöjen keräyspaperille, -pahville, -lasille, ja metallille on järjestetty kunnan teknisen osaston ylläpitämiä hyötykeräyspisteitä. Kierrätyskelpoiset tavarat ja tekstiilit toimitetaan kierrätykseen. Mikäli paperi-, pahvi-, lasi- tai metallijätettä syntyy kiinteistöllä yli 20 kg / viikko tai muutoin runsaasti, voidaan niille varata erillinen keräilyastia, jonka tyhjennyksestä vastaa jätteentuottaja itse. 3) Toimisto-, liike-, koulu-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt - kierrätysastia biojätteelle - kierrätysastia kuivajätteelle - kierrätysastia keräyspaperille - kierrätysastia tai rullakko pahville - kierrätysastia lasijätteelle

5 - kierrätysastia metallijätteelle Kierrätyskelpoiset tavarat ja tekstiilit kierrätykseen. 9 Kierrätysvälineet Kierrätysvälineenä saadaan järjestetyssä jätteenkuljetuksessa käyttää: 1)kannellisia ja pyörällisiä jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen. Jätesäkkitelineitä ei saa käyttää. 2) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen autojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle. Biojätteen keräysastioissa saa käyttää maatuvaa jätesäkkiä likaantumisen ehkäisemiseksi. 10 Yhteiset keräysvälineet Kiinteistöt voivat käyttää keskinäisellä sopimuksella yhteisiä keräysvälineitä, joista on ilmoitettava kunnan tekniseen toimistoon kirjallisesti. Myös yhteisestä keräilyastiasta luopumisesta on ilmoitettava kirjallisesti em. paikkaan. 11 Keräysvälineiden merkitseminen Erilliskerättävien jätteiden ja ongelmajätteiden keräykseen tarkoitetut keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan jätteen nimellä ja värillä. Keräysvälineiden ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat: - punainen ongelmajäte - ruskea biojäte - harmaa kuivajäte - vihreä keräyspaperi, -pahvi - sininen lasi - musta metalli Väri voidaan osoittaa koko astialla, kannella tai oikean värisellä noin 20 x 50 cm:n tarralla. 12 Keräysvälineiden sijoittaminen Keräysvälineet, jotka ovat käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy vähintään 10 metrin päähän. Keräysvälineet, jotka eivät ole kohtuudella käsin siirreltävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jäteautoon voidaan tehdä suoraan astian sijaintipaikalta. Jäteastioiden- ja säiliöiden on oltava tasaisella, vaakasuoralla ja kulutusta kestävällä alustalla.

6 13 Jätehuoneet ja -katokset Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvat alle 1m3 kokoiset keräysastiat tulee 8 :n kohtien 2 ja 3 mukaisissa kiinteistöissä sijoittaa erilleen jätehuoneeseen tai katokseen. Tilaan on oltava sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos tila on lukittu, jätehuollon järjestäjä voi määrätä tilaan jätteenkuljetuksen yleisavaimen. 14 Kulkuväylien kunnossapito Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavista kulkuväylistä ja niiden kunnossapidosta siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan suorittaa esteettä. 15 Keräysvälineen kunnossapito Keräysvälineen tulee olla jatkuvasti tiivis, kuormauskäsittelyn kestävä eikä se saa aiheuttaa hygieenistä haittaa. Keräysvälineen omistajan on huolehdittava keräysvälineen huollosta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta elleivät kiinteistöjen haltija ja kuljetuksen suorittaja erikseen muuta sovi. Puhdistaminen ja desinfioiminen on tehtävä niin usein, ettei keräysvälineiden likaisuudesta aiheutuva ympäristöön haju- tai viihtyvyyshaittaa. Bio- ja kuivajäteastiat on pestävä ja desinfioitava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Keräyspaperi-, lasi- ja metalliastiat on pestävä vähintään yhden kerran vuodessa. 16 Jätteiden sijoittaminen keräysvälineeseen Jätteet on sijoitettava vain niille varattuihin keräysvälineisiin. Jätteet tulee sijoittaa keräysvälineeseen siten, että keräysväline ei likaannu eikä rikkoonnu. Jätettä ei saa sijoittaa keräysvälineen ulkopuolelle. 17 Kuivakäymälät Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen jätevedenpuhdistamolle. Käymälä, jonka luo päästään kuorma-autolla voidaan varustaa myös vedenpitävällä, imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä. 18 Jätteet, joita ei saa panna keräysvälineisiin. Kunnan järjestämään jätehuoltoon kuuluviin keräysastioihin ei saa panna 1. sellaisia esineitä tai aineita, jotka eivät 8 :n mukaan kuulu kunnan järjestämään jätteen kuljetukseen 2. ongelmajätteitä 3. paristoja 4. kuivakäymäläjätettä

7 5. suuria/painavia esineitä 6. nestemäisiä jätteitä ja lietettä 7. erityisjätettä 8. hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia 9. palon ja räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä. Tuhka voidaan kuitenkin laittaa kuivajätteen sekaan huolellisesti jäähdytettynä ja tiiviisti pakattuna. 10. esineitä tai aineita, jotka saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräilijää, jäteauton tai jätteen keräysvälinettä, käsittelypaikan työntekijöitä tai laitteita. Nämä jätteet on jätteen tuottajan itse toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. 19 Tiedotus kiinteistön asukkaille ja siellä työskenteleville. Kiinteistön haltijan tai isännöitsijän on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja siellä työskenteleville jätteiden lajittelu- ja keräysjärjestelyistä. Samoin isännöitsijän on välitettävä kunnan lähettämät tiedotteet ja ohjeet asukkaille. III KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEENKULJETUS 20 Jätteet, joita järjestetty jätteenkuljetus koskee Kunnan järjestämä jätehuolto koskee 8 :n mukaisia erilliskerättäviä jätteitä, lukuun ottamatta teollisuuden prosesseissa sekä rakennus- ja purkutyömaalla syntyviä jätteitä. 21 Keräysvälineiden tyhjennys Jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä seuraavasti: a) Pilaantuvia jätteitä sisältävät keräysvälineet on tyhjennettävä: umpinaiset biojäteastiat touko lokakuussa kerran viikossa ja marras-huhtikuussa kerran neljässä viikossa. hengittävät biojäteastiat kerran neljässä viikossa. b) Pilaantumattomia jätteitä sisältävät keräysvälineet on tyhjennettävä vähintään kerran neljässä viikossa. Lasi-, paperi-, pahvi- ja metallijätteen kierrätysvälineet voidaan kuitenkin tyhjentää kerran 16 viikossa tai useammin. c) Sako- ja erotuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran 12 kuukaudessa. Tyhjennyksestä ja lietteen sijoituksesta on oltava tosite esitettäväksi tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Edellä mainituista tyhjennysväleistä poikkeaminen vaatii ympäristösuojeluviranomaisen luvan. 22 Poikkeuksen myöntäminen kunnan järjestämän jätehuollon perusteella määrätystä jätemaksusta.

8 Milloin jätemäärä on poikkeuksellisen vähäinen voidaan yksittäisen kiinteistön jätemaksua kohtuullistaa kunnan teknisen lautakunnan päätöksellä. Kiinteistöllä on myös mahdollisuus järjestää jätteen keräys yhteistyössä useamman kiinteistön kesken. 23 Kunnan järjestämään jätehuoltoon kuulumattomien jätteiden kuljettaminen Jätteen haltijan on joko omatoimisesti tai kuljetusyrityksen kanssa tehtävällä sopimuksella kuljetettava kunnan järjestämään jätehuoltoon kuulumattomat jätteet (18 ) kuten teollisuusjätteet, lietteet, erityisjätteet, suuret rikkinäiset esineet ja ongelmajätteet, mikäli niitä ei käsitellä kiinteistöllä, niille osoitettuihin vastaanotto tai käsittelypaikkoihin. Lajittelusta ja erilliskeräilystä on tällöinkin voimassa, mitä 5-8 :ssä on määrätty. 24 Jätteiden kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty klo välisenä aikana. IV JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 25 Kompostointi Biojätteen kompostointi on sallittu ainoastaan lämpöeristettyä kompostoria käyttäen. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia tai kompostituotteen käyttöä. Kompostori on suojattava haittaeläinten pääsyltä. Puutarhajätettä voidaan kompostoida ilman kompostoria. Kompostia ja kompostoria ei saa sijoittaa kymmenen (10) metriä lähemmäksi naapurin kaivoa eikä ilman naapurin suostumusta neljää metriä lähemmäksi tontin rajaa. Käymäläjätteen, lannan ja lietteiden kompostointiin on saatava ympäristöviranomaisten lupa. 26 Kompostointi sisätiloissa Mikäli kompostointi tapahtuu sisätiloissa, tulee tähän tarkoitukseen varattu tila varustaa pesumahdollisuudella ja viemäröinnillä sekä riittävällä muusta ilmanvaihdosta erotetulla ilmanvaihdolla. 27 Jätteen poltto Keräyspaperiksi soveltumatonta puhdasta jätepaperia, -pahvia ja -kartonkia sekä muuta palavaksi kelpaavaa haitatonta ainetta voidaan polttaa vähäisessä määrin lämmityksen yhteydessä. Muiden jätteiden polttaminen kiinteistöllä ei ole sallittua. Risujen, oksien ja lehtien avopoltossa on noudatettava, mitä avotulella polttamisesta on kunnan järjestyslaissa määrätty. V YLEISÖTILAISUUDET 28 Ulkotilaisuuksien jätehuolto Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa on tilaisuuden järjestäjän huolehdittava tilaisuuden jätehuollosta. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava päivittäin, kuitenkin aina keräysvälineiden täyttyessä.

9 Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee yleisötilaisuuksia. Alueella tulee olla keräysvälineitä riittävästi ja ne on suojattava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Tilaisuuksien jätehuollon järjestämisestä on tehtävä suunnitelma ympäristöviranomaiselle. VI JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT 29 Jätteiden toimittaminen hyväksyttyihin jätteen vastaanottopaikkoihin Jätteitä, joita ei käsitellä tai hyödynnetä kiinteistöllä, saa toimittaa vain hyväksyttyihin jätteiden vastaanotto-, käsittely- tai hyötykierrätyspisteisiin. Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia, käyttöä koskevia määräyksiä. Jätettä tuotaessa vastaanotto- tai käsittelypisteisiin, on ilmoitettava jätteen syntypaikka, laatu ja määrä. Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei vastaa vastaanottopaikan vastaanottoehtoja. VII JÄTTEEN KÄSITTELY 30 Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta Teollisuusjätettä, lietettä tai erityisjätettä kaatopaikalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jos jätettä säännöllisesti kaatopaikalle toimittava jätteentuottaja on sopinut vastaanotosta kirjallisesti kaatopaikan pitäjän kanssa, ei tarvita kuormauskohtaisia kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä. 31 Jätteen kaatopaikkakelpoisuus Valtakunnallisten kaatopaikkakelpoisuutta koskevien määräysten lisäksi tulee jätteen täyttää seuraavat kaatopaikkakelpoisuutta koskevat ehdot. 1. jätteen mineraaliöljypitoisuudet tulee olla alle 1 paino % 2. jätteen ph:n tulee olla väliltä 3-12 Liuottimen ja muiden haitta-aineiden osalta noudatetaan käytössä olevaa saastuneille maa-aineksille asetettuja raja-arvoja. Jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta päättää ympäristöviranomainen valtakunnallisten ohjeiden perusteella. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten tarvittavista tutkimuksista vastaa jätteen haltija. Maakaatopaikoilla otetaan vastaan vain puhtaita ja lahoamattomia maa- ja kiviaineksia sekä niiden kaltaisina pidettäviä aineksia. 32 Jätteiden keräily käsittelypaikoilla Jätteiden keräily yleisellä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalla ja kuljettaminen pois sieltä on sallittu vain käsittely- tai vastaanottopaikan ylläpitäjän kirjallisella luvalla. 33 Jätemyllyt

10 Jätemyllyllä jauhetun eloperäisen jätteen johtaminen yleiseen viemäriverkkoon on kielletty. 34 Lannan, lietteen ja virtsan levittäminen Lantaa, lietettä ja virtsaa saa levittää vain sulaan maahan. Lietettä saa levittää taajama-alueella yli 100 metrin etäisyydelle asutuksesta ja yli 50 metrin etäisyydelle vesistöistä. Alle 300 metrin etäisyydellä asutuksesta liete on mullattava saman vuorokauden aikana. VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 35 Eläinten ulosteet Eläinten ulosteita ei saa jättää yleisille kulku- ja oleskelualueelle. 36 Poikkeusvalta Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen päätöksellä voidaan yksittäistapauksissa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä määräysten 1 8 luvuissa on määrätty. Tällöinkin on huolehdittava siitä, että toimenpiteestä ei aiheudu haittaa ympäristölle. 37 Jäteneuvonta Tietoa jätteiden lajittelusta, keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä saa kunnan teknisestä toimistosta, ympäristöviranomaiselta ja kuljetusurakoitsijalta. 38 Pakkokeinot ja seuraamukset Näiden määräysten rikkomisesta tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa. 39 Määräysten voimaantulo Nämä määräykset tulevat voimaan