YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
|
|
- Riitta-Liisa Penttilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 OUTOKUMMUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 nojalla Hyväksytty teknisen lautakunnan kokouksessa Hyväksytty teknisen lautakunnan kokouksessa Yleistä 2 Tavoitteet Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Tavoitteena on saada vähennettyä jätteiden määrää ja ohjata jätehuoltoa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti niin, että mahdollisimman suuri osa jätteistä ohjautuu hyötykäyttöön raaka-aineena. Esikäsitellyn, lajitellun jätteen tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksilla tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi. 3 Määritelmiä Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan: biojätteellä kompostiin soveltuvaa kokonaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä jätettä, kuten ruokajätettä, muuta elintarvikejätettä ja puutarhajätettä; elintarvikejätteellä elintarvikkeiden kaupassa ja ruoan valmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruoka-aineksia sekä elintarvikkeiden ja rehujen yms. valmistuksessa syntyvää biojätettä; eläinjätteellä vähäriskistä eläinjätettä, joka ei aiheuta vakavaa vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle levittämällä tarttuvia tauteja; energiajätteellä erikseen kerättyä energiantuotannossa hyödyntämiskelpoista jätettä, joka ei ole materiaalina hyödynnettävissä ja joka ei sisällä haitallisia aineita; eritysjätteellä jätteitä, joiden keräily, kuljetus tai käsittely määrän tai laadun vuoksi edellyttää erityisiä toimia, kuten välitöntä peittämistä kaatopaikalla, mutta jotka eivät ole ongelmajätettä (mm. asbestijäte, kuivakäymäläjäte, kompostiin soveltumattomat suurehkot pakatut elintarvike-erät, rasvanerottimien pohjasakat, erityislietteet, isokokoiset jäte-esineet, erityisen haiseva tai pölyävä jäte);
2 2 haja-asutusalueilla muita kuin edellisessä kohdassa mainittuja alueita, jätehuoltomääräysten liitekartassa alue II; hyötyjätteellä hyötykäyttöä varten lajiteltuja jätejakeita, jotka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä materiaali tai energia voidaan hyödyntää ja joille on osoitettu vastaanottopiste (mm. keräyspaperi, ja -pahvi, biojäte, jätepuu, lasi, metalli sekä sellainen muovi, jolle on järjestetty vastaanotto); hyötyjätteiden keräyspisteellä tai aluekeräyspisteellä yhteiseen käyttöön tarkoitettua keräyspistettä, johon on sijoitettu keräysvälineitä eri jätelajeja varten; jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa, toiminnan järjestäjää taikka muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka hallinnassa jäte on; jätteiden keräysvälineillä pinta- ja syväkeräysastioita, säkkejä, säiliöitä, lavoja, saostus- ja umpikaivoja sekä muita hyväksyttyjä välineitä, joihin jätteet kerätään kuljetusta varten; keräyskartongilla erikseen kerättyjä kuitupakkauksia, kuten maito- ja mehutölkkejä yms, joita voidaan hyötykäyttää; keräyslasilla tyhjiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua uusiokäyttöön soveltuvaa lasia; keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmateriaalia ja muuta keräyskelpoista metallijätettä, joka kokonsa vuoksi voidaan laittaa järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen; keräysmuovilla käytöstä poistettuja muovipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua keräyskelpoista muovia; keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa käytöstä poistettua uusiokäyttöön soveltuvaa pahvia, kartonkia, voimapaperia ja vastaavaa; keräyspaperilla kotitaloudessa, toimistossa tai muussa vastaavassa paikassa jätteenä käytöstä poistettua puhdasta ja kuivaa sanomalehteä, aikakausilehteä, suoramainontajulkaisua, puhelin- tai postimyyntiluetteloa, kirjekuorta, toimistopaperia ja muuta edellisiin verrattavaa paperituotetta, keräyspaperiksi ei sovellu esim. WC-, talous- ja tapettipaperi; kompostoinnilla biojätteen yhteen kokoamista, sekoittamista ja muita toimenpiteitä, joilla nopeutetaan sen luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa; korkealaatuisella keräyspaperilla tarkoitetaan mm. valkoista kopio- ja konekirjoituspaperia sekä ATK-paperia ja -tulosteita ja jossa ei ole mukana
3 keräyspaperia; lannalla, virtsalla ja lietelannalla maataloustuotannossa tms. syntyvää eloperäistä jätettä ja puristusnesteellä esim. tuorerehun varastoinnissa syntyvää nestettä; lietteellä saostus- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivon lietettä, puhdistamolietettä yms.; maa- ja kiviaineksella rakentamistoiminnassa syntyvää vaaratonta maa- ja kiviainesjätettä; ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (mm. maali- ja liuotinainejätteet, raskasmetalliparistot, akut, elohopea- lamput ja -loisteputket, öljyjätteet, lääkkeet, tartuntavaaralliset jätteet, asbestijäte); pakkausjätteellä valtioneuvoston päätöksessä tarkoitettua käytöstä poistettavaa pakkausta tai pakkausmateriaalia, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä, lukuun ottamatta tuotantojäännöstä; puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan, puutarhan tai puiston hoidossa syntyvää biojätettä; rakennus- ja purkujätteellä uudis- tai korjausrakentamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyvää jätelain tarkoittamaa jätettä; riskijätteellä terveydenhuollon yms. laitosten viiltäviä ja pistäviä jätteitä, kudosjätteitä tai näihin verrattavia jätteitä; saastuneella maa-aineksella Samase raja-arvot ylittävää öljyistä maata sekä raskasmetalleiden, PAH-yhdisteiden, mineraaliöljyjen, fenoleiden tai muiden vastaavien haitallisten aineiden sillä tavoin saastuttamia maita, että niitä ei voimassa olevien määräysten perusteella voida käyttää esim. maanrakennuksessa tai joita ei saada toimittaa tavanomaisten jätteiden kaatopaikalle; sekajätteellä yhdyskuntajätettä, jota ei näiden määräysten mukaan kerätä lajikohtaisesti erikseen; taaja-asutusalueella aluetta, jolle yleensä on vahvistettu asema- tai rakennuskaava, jätehuoltomääräysten liitekartassa alue I; yhdyskuntajätteellä asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, sekä sekajätettä, josta suurinta osaa hyödyntämiskelpoisesta jätteestä ei ole kerätty talteen, ei kuitenkaan ongelmajätettä, kuivakäymäläjätettä ja lietettä; 3
4 4 öljyisellä jätteellä jäteöljyä ja veteen sekoittunutta öljyä, öljynerotuskaivojen lietettä tms. öljysäiliöiden puhdistuksessa syntyvää sakkaa sekä jätettä, johon on sekoittunut öljyä siinä määrin (>0,1%), että sen käsittely muiden jätteiden joukossa aiheuttaisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle; 4 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen Koko kaupungin alue kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Kaupunki on jaettu kahteen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeeseen I kuuluu taaja-asutusalue mukaan luettuna Ulla ja Kuusjärven taajama. Vyöhykkeeseen II kuuluu hajaasutusalueet. Kartta eo. alueista on nähtävänä teknisessä virastossa. Jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Hajaasutusalueella kiinteistö voi liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen myös niin, että jätteen haltija toimittaa jätteet aluekeräyspisteeseen, josta kaupunki järjestää jätteenkuljetuksen. Tällaisessa tapauksessa kiinteistön kuuluu maksaa jätemaksutaksan mukainen maksu aluekeräyspisteen käytöstä. Hakemuksesta voi kaupungininsinööri kuitenkin päättää, että järjestettyyn jätteenkuljetukseen ei tarvitse liittyä, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen ja jätteen haltija järjestää itse jätehuollon. Vapautus järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä ei vapauta mahdollisen keräyspistemaksun, Eko-maksun tai sitä vastaavan maksun suorittamisesta. 5 Keräysvälineiden määrä ja kunnossapito Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jätteiden keräysvälineitä kiinteistön jätehuollon tarkoituksenmukaiseksi järjestämi-seksi. Keräysvälineet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa niin, että ne ovat jatkuvasti tiiviitä ja kuormauskäsittelyn sekä kuumapesun kestäviä. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa tai ympäristön likaantumista ja ne on pestävä tarvittaessa. 6 Keräysvälineet Yhdyskuntajätteen keräysvälineenä saadaan käyttää: 1) jätteenkuljettajan toimittaman märkälujasta paperista tai muovista valmistettuja lujia l jätesäkkejä, jotka kiinteistön haltijan tulee sijoittaa kannellisiin telineisiin siten, että ne on suojattu kastumiselta ja eläimiltä; 2) käsin siirreltävissä olevia l kannellisia tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; jos jäteastiaa ei ole varustettu pyörillä mennessä, peritään 50%:lla korotettu kuljetusmaksu; 3) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan
5 5 käsittelypaikalle; 4) maahan upotettavia kannellisia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti sijoittaa jäteautoon tai joihin sijoitettu säiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 5) rullakoita ja paalaimia pahvinkeräykseen; 6) poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia, kaupungin jätehuoltoyksikön hyväksymiä keräysvälineitä; 7) hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti rakennettuja saostus- ja umpikaivoja; 7 Keräysvälineiden merkitseminen Keräysvälineiden ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat: harmaa: sekajäte/kuivajäte vihreä: keräyspaperi tai -pahvi ruskea: biojäte sininen: lasi (vanhat säiliöt voivat olla valkoisia) keltainen: nestepakkauskartongit, tekstiilit yms. punainen: ongelmajäte valkoinen: muovi musta: metalli oranssi: energiajäte Keräysvälineet tulee myös merkitä näkyvään paikkaan kiinnitettävällä riittävän suurella, käyttötarkoitusta osoittavalla ja kyseisen jätelajin keräysvälineen värisellä tekstitarralla tai maalaamalla. 8 Keräysvälineiden enimmäispainot ja sijoittaminen Käsin siirreltäväksi tarkoitetut keräysvälineet saavat täysinäisinä painaa enintään: l jätesäkit 40 kg l astiat (pyörillä) 100 kg l astiat (pyörittä) 50 kg - muut koneellisesti kuormattavat jätesäiliöt ja telineet 100 kg/m 3 Biojätteen keräykseen suositellaan 140 litran jäteastioita. Jos käytetään 240 litran bioastiaa on painon takia tyhjennysauton päästävä astian viereen. Niiden omakotitalojen, jotka haluavat vapaehtoisesti kuulua biojätteen keräyksen piiriin, keräys käy parhaiten 240 litran astian sisäpuolelle ripustettavan bioboksin avulla. Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuormaus jätteenkuljetusajoneuvoon voidaan suorittaa suoraan sijaintipaikalla. Käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat sekä jätesäkkitelineet on sijoitettava
6 6 sellaiseen paikkaan, johon jäteautot pääsevät esteettömästi ja turvallisesti vähintään kymmenen (10) metrin etäisyydelle. Ulkona keräysvälineet on sijoitettava tasaiselle alustalle. Ne tulee tarvittaessa suojata näköesteellä kuten aitauksella tai istutuksella. Suojauksen tulee olla riittävän väljä keräysvälineiden joustavaa tyhjennystä varten. Keräysvälineet voidaan sijoittaa myös erilliseen jätehuoneeseen. Jätehuoneessa tulee olla riittävä valaistus sekä tarvittaessa vesijohto ja viemäri. Jätehuoneeseen tulee olla lukitsematon käynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Ovien ja aukkojen tulee olla riittävän väljiä astioiden siirtämistä varten. 9 Keräysvälineiden sijoittaminen, kuivakäymälät Työpaikkahuoneistojen ja enemmän kuin kaksi huoneistoa käsittävän asuinkiinteistön jäteastia tulee sijoittaa vähintään kahdeksan metrin päähän kiinteistön ilmanottoaukosta ja asuinhuoneiden ikkunoista. Kuivakäymälät on pääsääntöisesti tehtävä kompostoiviksi ja varustettava tiiviillä alustalla. Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen kaatopaikalle. Käymälä, jonka luokse päästään kuormaautolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä, imutyhjennettävällä astialla. Käymäläastiaan ei saa panna muuta kuin käymäläjätettä. Terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteeri voi sallia muidenkin keräysvälineiden käytön, mikäli niiden käytöstä ei aiheudu haittaa ympäristölle ja terveydelle ja ne soveltuvat kunnan alueella toimivaan kuljetusjärjestelmään. Kiinteistöllä oleviin hyötyjätteiden keräysvälineisiin noudatetaan soveltuvin osin mitä edellä tässä luvussa on määrätty. 10 Kulkuväylien kunnossapito Keräysvälineen sijoituspaikalle tulee olla esteetön pääsy. Keräysvälineen haltijan on huolehdittava sinne johtavan tien kulkuluvista ja kunnossapidosta siten, että astioiden ja säkkien tyhjentäminen sekä vaihtaminen voidaan suorittaa esteettä myös talvikautena huomioituna tyhjennyspäivät. 11 Ongelmajätteiden lajittelu ja keräys kiinteistöllä Erilaatuiset ongelmajätteet on kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Jätteen haltijan on tarvittaessa pakattava ja merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä ongelmajätteet sekä toimitettava ne hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Mikäli kiinteistöllä on järjestetty keräily ongelmajätteille tai niitä joudutaan siellä varastoimaan, siihen on varattava erillinen, lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin
7 7 ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Kiinteistön haltijan on asetettava keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, että ne ovat hyvin kaikkien tilaa käyttävien nähtävissä. Lisäksi keräyspisteen käyttäjille on tiedotettava siitä, kuinka ongelmajätteen keräily kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkaan on järjestetty. Nestemäiset ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa, niille tarkoitetuissa tasapohjaiselle reunakorokkein varustetulle alustalle sijoitetuissa astioissa. Keräykseen saa käyttää vain tiiviitä, kannellisia säiliöitä, joissa on sisällöstä kertova teksti. Ongelmajätteitä saa varastoida kiinteistöllä korkeintaan 12 kuukautta, minkä jälkeen ne on toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. 12 Ongelmajätteiden vastaanottopaikat Kotitalouksien ongelmajätteet otetaan vastaan Outokummun Jyrinmäen kaatopaikalla. Muiden kuin kotitalouksien ongelmajätteet tulee jätteen tuottajan toimittaa ao. viranomaisen hyväksymään ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Tietoja hyväksytyistä vastaanottopaikoista saa mm. Outokummun kaupungin teknisestä virastosta ja Jyrinmäen kaatopaikalta. Em.koskee myös öljyvesiseoksia ja vastaavia jätteitä. Toiminnassa syntyvistä ja kiinteistöllä varastoitavista ongelmajätteistä tulee pitää kirjaa, josta ilmenee ongelmajätteiden laatu, määrä ja alkuperä. Kirjanpidosta on ilmettävä myös ongelmajätteiden pois toimituksen aika ja paikka. Ympäristöluvan mukaisia saastuneita maita otetaan käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi Jyrinmäen kaatopaikalla. 13 Kuljetuksen ja käsittelyn piiriin kuuluvat jätteet Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan jätelain 10 1 momentissa tarkoitetut jätteet. Ko. jätteiden hyödyntäminen ja käsittely tapahtuu jätelain 13 :n mukaisesti. 14 Sekajätteiden keräys Sekajäte tulee kerätä kiinteistöllä oleviin keräysvälineisiin. Tekninen lautakunta voi jätelain 7 4 mom. perusteella päättää, että päätöksestä tarkemmin ilmenevällä alueella jäte on toimitettava ko. alueella olevissa aluekeräyspisteissä sijaitseviin yhteisiin keräysvälineisiin. 15 Yhteiset keräysvälineet Kiinteistöt voivat käyttää tarpeen mukaan keskinäisen sopimuksen perusteella
8 8 yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisen keräysvälineen käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti tekniselle virastolle. 16 Keräysvälineiden läheisyyteen kerättävät jätteet Jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, tulee sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Jos jäte ei mahdu tai sitä ei jostakin syystä voida panna keräysvälineisiin, se voidaan tilapäisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen jätteelle varattuun paikkaan pois kuljetettavaksi. Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että jäte ei aiheuta haittaa terveydelle ja ympäristölle. Keräysvälineen läheisyyteen, 2 m säteelle siitä, saa sijoittaa vain sellaista jätettä tai tavaraa, joka on tarkoitettu vietäväksi jätteen käsittelypaikalle, ei kuitenkaan biojätettä tai pilaantuvaa sekajätettä. 17 Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin 18 Tuhka Yhdyskuntajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa: -palon tai räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä -ongelmajätteitä -nestemäisiä jätteitä -käymäläjätettä -erityisjätteitä -hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia -esineitä ja aineita, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat vahingoittaa keräysvälinettä tai kuljetuskalustoa taikka vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormausta tai purkamista -esineitä tai aineita, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa jätteen tuojalle, keräysvälineen käsittelijälle tai muille jätteen käsittelyyn osallistuville henkilöille (esim. lasi ja terävät esineet) -suuria määriä puutarhajätteitä tai puiden ja pensaiden leikkuujätteitä -keittiörasvoja ja -öljyjä, sähkö- ja elektroniikkaromua, ajoneuvojen renkaita. Em. kaltaiset jätteet sekä muut järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomat jätteet on jätteen haltijan toimesta kuljetettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Vastaanottopaikoista saa tiedon teknisestä virastosta tai kaatopaikalta. Sako- ja umpikaivolietettä ei oteta vastaan kaatopaikalla. Liete tulee toimittaa Jokipohjan jätevedenpuhdistamolle. Kiinteistöllä syntyvä tuhka on sijoitettava palamattomasta aineesta tehtyyn astiaan. Jos tuhkaa ei käytetä esim. maanparannusaineena, voidaan kylmä tuhka sijoittaa yhdyskuntajätteiden keräysvälineeseen, jos se on tiiviisti ja kestävästi pakattu. Tuhka tulee kostuttaa tai muulla tavoin varmistaa, ettei se aiheuta palovaaraa. 19 Asbesti
9 9 Asbestijätteen varastointiin ja kuljetukseen on käytettävä tiiviisti suljettuja, lujia pakkauksia tai säiliöitä. Ne on merkittävä selvästi tekstillä "Asbestijätettä, pölyn hengittäminen vaarallista". Pakkauksia käsiteltäessä on rikkoontumisen ehkäisemiseksi noudatettava erityistä varovaisuutta. Asbestijätteen toimittamisesta kaatopaikalle on ennalta sovittava kaatopaikanpitäjän kanssa. 20 Jätteiden lajittelu Jätteen haltijan huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että uudelleen tai muutoin hyödyksi käytettävät jätteet, hyötyjätteet, erityisjätteet, riskijätteet ja ongelmajätteet pidetään erillään muista jätteistä. Kiinteistö on velvollinen toimittamaan lajitellut jätteet kaupungin järjestämiin keräyspisteisiin tai huolehtimaan em. lajiteltuja jätteitä vastaanottavan yrityksen kanssa jätteiden edelleen toimittamisesta. Lajitellun jätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa muita kuin ko. keräysvälineisiin tarkoitettuja jätteitä. 21 Hyötyjätteiden lajittelu a) Asuinkiinteistöt Asuinkiinteistöistä tulee keräyspaperi, -pahvi, lasi, metalli, paristot ja lääkkeet yms. tulee toimittaa niille varattuihin keräyspisteisiin tai mahdollisuuksien mukaan muuhun hyötykäyttöön (esim. kierrätys). Asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään 5 asuinhuoneistoa, tulee olla keräysväline paperijätteelle. Jos kiinteistöllä on vähintään 10 asuinhuoneistoa, tulee lisäksi olla keräysväline keräyspahville, siten kuin siitä myöhemmin erikseen päätetään. Kaikkien viisi huoneistoa ja suurempien rivi- ja kerrostalojen asukkaiden on lajiteltava biojäte erilleen ja toimitettava biohajoavassa pussissa tai vastaavassa hajoavassa suojakääreessä kiinteistön biojäteastiaan kuljetusta varten. Keräilyastian jäätymisen ehkäisemiseksi biojäteastiaan ei saa laittaa nestemäisiä jätteitä. Muiden asuinkiinteistöjen on mahdollisuus halutessaan liittyä biojätteen erilliskeräykseen. Biojäte voidaan myös kompostoida kiinteistöllä näiden määräysten 30 mukaisella tavalla. b) Muut kuin asuinkiinteistöt Muilla kuin asuinkiinteistöillä tulee keräyspaperi ja -pahvi pitää erillään muista jätteistä ja sijoittaa niille varattuihin keräysvälineisiin. Korkealaatuinen keräyspaperi tulee pitää erillään tavallisesta keräyspaperista ja sitä varten tulee olla omat keräysvälineet. Hyödyntämiskelpoinen keräysmetalli, -lasi, -muovi, puujäte ym. hyödyntämis-
10 10 kelpoinen jäte tulee pitää erillään ja toimittaa hyötykäyttöön, mikäli se on mahdollista. Biojäte on pidettävä erillään sekajätteestä ja toimitettava erillään käsiteltäväksi, jos sitä kertyy yli 50 l/viikko. Jos kiinteistöllä on hyväksytty ympäristölupa, on lisäksi noudatettava siinä olevia määräyksiä. c) Suuret yleisötilaisuudet Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa tulee tapahtuman järjestäjän huolehtia tilaisuuden jätehuollosta. Alueella tulee olla keräysvälineitä riittävästi ja ne on sijoitettava tarkoituksenmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava tarpeen mukaan ja välittömästi tilaisuuden päätyttyä. Hyötyjätteiden erilliskeräily on järjestettävä myös yleisötilaisuuksissa, jos tilaisuuden luonne niin edellyttää. d) Yleistä Keräyspaperin ja syntypaikkalajittelussa, erilliskeräilyssä ja kuljetuksessa on huolehdittava, että paperi säilyy mahdollisimman hyvälaatuisena ja tässä tarkoituksessa estettävä mm. sen likaantuminen ja kastuminen. Tuottaja tai muu keräyspaperin talteenottaja saa keräyspaperin omistukseensa ja vastaa sen jätehuollosta siitä alkaen, kun keräyspaperi on laitettu sille tarkoitettuun keräysvälineeseen tai luovutettu erillisessä keräyskampanjassa kampanjan järjestäjälle tai tämän osoittamaan paikkaan. 22 Puutarhajätteet Puutarha- sekä puiden ja pensaiden leikkuujätteet, joita ei käsitellä kiinteistöllä, on koottava erikseen ja toimitettava niille osoitettuihin käsittelypaikkoihin. Eo. paikoista saa tietoja teknisestä virastosta ja kaatopaikalta. 23 Rakennus- ja purkujätteiden käsittely Rakennustoiminta on suunniteltava ja toteutettava sekä rakennus- ja purkujätteet kerättävä ja kuljetettava siten, että seuraavat jätelajit lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja -aineista: -puhdas maa- ja kiviaines, ruoppausjäte -betoni-, tiili-, kipsi-, keramiikka- ja kivennäislaattajäte -puhdas puujäte -metallit, johdot, kaapelit -puhdas keräyspaperi ja -pahvi -ongelmajäte.
11 11 -saastunut maa-aines yms. Keräyslasi, -muovi ja energiajäte ym. hyödyntämiskelpoinen jäte on kerättävä erikseen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan niille osoitettuihin käsittelypaikkoihin. 24 Keräysvälineiden tyhjennys Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa keräysvälineet on tyhjennettävä seuraavasti: a) Biojätettä sisältävät keräysvälineet on tyhjennettävä kerran viikossa. Talviaikana (marras-huhtikuu) tyhjennysväli voi olla korkeintaan kaksi viikkoa. Syväkeräysastioiden tyhjennysväli saa olla korkeintaan 4 viikkoa. b) Yhdyskuntajätettä sisältävät keräysvälineet on tyhjennettävä kesäaikana (touko-lokakuu) vähintään 2 viikon välein ja talviaikaan (marras-huhtikuu) 4 viikon välein. Omakotitaloilla ja haja-asutusalueella tyhjennysväli voi olla enintään 4 viikkoa. Syväkeräysastioiden tyhjennysväli saa olla korkeintaan 12 viikkoa. Ne alle 5 huoneistoa olevat asuintalot ja vyöhyke 1 ja 2 alueella olevat omakotitalot, jotka kompostoivat tämän jätehuoltomääräyksen 30 :n mukaisella lämpöeristetyllä kompostorilla kaikki biojätteensä on mahdollista saada pelkän sekajätteen tyhjennysväliksi 6-8 viikkoa. Puristinkontit on mitoitettava siten, että tyhjennysväli on edellä mainittu. Jäähdytyslaittein varustetun seka- tai biojätteen keräysvälineen tyhjennysväli voi kuitenkin olla enintään neljä viikkoa. Paperi-, lasi- ja metallijätteen yms. hyötyjäteastiat on tyhjennettävä tarvittaessa. Tuottajan tai muun keräyspaperin talteenottajan on huolehdittava siitä, että keräyspaperi noudetaan keräysastioista niin usein, että kertyvä keräyspaperi sopii keräysvälineisiin niin, että keräysvälineet voidaan aina sulkea. Mikäli kiinteistön jäteastiat ovat jätteitä noudettaessa tyhjät peritään käynnistä täysi kuljetusmaksu. Maksu peritään myös, mikäli jätehuolto-urakoitsijan pääsy astioille on estetty esim. pysäköimällä autoja tai asettamalla muita esteitä jäteastioiden eteen. Kiinteistöillä, joilla jäteastian tyhjennysväli on tiheämpi kuin neljä viikkoa (eli 1, 2 tai 3 viikkoa) on mahdollisuus tarvittaessa (esimerkiksi lomamatkan vuoksi) perua jäteastian tyhjennys kerran vuodessa ilmoittamalla siitä Outokummun kaupungin tekniseen virastoon kaksi viikkoa ennen tulevaa tyhjennyskäyntiä. 25 Ongelmajätteiden toimittaminen Kerätyt ongelmajätteet on toimitettava asianomaisesti hyödynnettäviksi tai
12 12 käsiteltäviksi niin, että samaa ongelmajäte-erää ei varastoida kiinteistöllä yli 12 kuukautta. 26 Erotuskaivojen tyhjennysvälit Yleiseen viemäriverkostoon liitetyt hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivot sekä saostuskaivot on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. 27 Poikkeukset keräysvälineiden tyhjennysvälistä Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa, on ilmoitettava terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteerille ja kuljetettava viipymättä asianomaiseen käsittelyyn. Terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteeri voi yksittäistapauksessa päättää em. poikkeavasta tiheämmästä tyhjennysvälistä, jos se jätteen määrän ja laadun vuoksi on aiheellista tai jos jätteestä aiheutuu haittaa ympäristölle tai terveydelle. Poikkeukset jätehuoltomääräysten 24 :lää harvemmista keräysvälineiden tyhjennysvälistä myöntää kaupungininsinööri, jos se jätteen määrän ja laadun vuoksi on aiheellista. 28 Kuljetusvälineet Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa jätteitä saadaan kuljettaa a) umpikorisessa kuljetusvälineessä b) puristinlaittein varustetussa jätesäiliössä c) keräysvälineenä käytettävässä umpinaisessa jätesäiliössä. Rakennustoiminnasta syntyvä jäte ja muu jäte tulee kuljettaa umpinaisessa tai kannellisessa säiliössä. Mikäli jätettä poikkeuksellisesti kuljetetaan muulla tavoin tulee huolehtia siitä, että jätettä ei pääse kuormauksen tai kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Kuorma on peitettävä asianmukaisella peitolla. Pölyävää tai kevyttä jätettä saa kuljettaa vain umpinaisessa tai kannellisessa säiliössä. 29 Jätteiden kuormaaminen Jätteiden kuormaaminen on taaja-asutusalueella sijaitsevalla asuinkiinteistöllä ja sen lähistöllä kielletty kello välisenä aikana sekä pyhäpäivinä. 30 Kompostointi Kiinteistöllä voidaan kompostoida siellä syntyvää kompostoituvaa jätettä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu missään tilanteessa haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat
13 13 kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyviä puutarhajätteitä, kuten ruohoa, puiden lehtiä ja muita niihin verrattavia jätteitä ilman varsinaista kompostoria asianmukaisessa kehikossa tai aumassa. Komposti on sijoitettava niin, että se ei roskaa ympäristöä. Kompostoimattomat puutarhajätteet on toimitettava kaupungin osoittamaan vastaanottopaikkaan. Eloperäistä talousjätettä saa taajama-alueella kompostoida vain lämpöeristetyssä, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorisa. Kompostori on suojattava haittaeläimiltä eli sen tulee olla kannellinen ja kestävästä materiaalista valmistettu. Siinä tulee olla pohja tai pohjaverkko, joka estää haittaeläinten pääsyn kompostiin, mutta sallii ilmakierron kompostissa. Elintarvikejätekompostia ei saa poistaa kompostorista ennen, kuin jätteet ovat selvästi maatuneet. Muun kuin puutarhajätteen kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta, eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennuslupasuunnitelmissa merkittyyn jätehuollolle merkittyyn tilaan ilman erillistä naapurin lupaa. Käymäläjätteen ja sakokaivolietteen yms. kompostointiin taaja-asutusalueella tulee hakea lupa terveystarkastaja ympäristönsuojelu-sihteeriltä. Tämä määräys ei koske kompostointia, johon on saatu jätelain mukainen lupa. 31 Jätteiden poltto Taaja-asutusalueella saa polttaa risuja ja oksia sekä käsittelemätöntä puutavaraa sekä vähäisessä määrin lämmityksen yhteydessä paperia ja pahvia ja muuta niihin verrattavaa jätettä keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä tulipesässä. Muu jätteenpoltto taaja-asutusalueella on kielletty. Taaja-asutusalueen ulkopuolella saa polttaa edellä tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä myrkyttömiä ja poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Muiden jätteiden poltto on kielletty. Polttaminen ei saa aiheuttaa ympäristölle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty. Tämä määräys ei koske jätteen polttoa, johon on saatu jätelain mukainen lupa. 32 Jätteiden hautaaminen maahan, eläinjäte Maahan saa haudata yleensä ainoastaan puutarhajätettä tai vastaavaa. Eläinjäte mm. kuolleet eläimet on toimitettava Jyrinmäen kaatopaikalle, jossa
14 14 se haudataan välittömästi ko. tarkoitusta varten varattuun paikkaan. Yksittäiset eläimet voi terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteerin luvalla haudata sopivaan paikkaan, jos se voidaan tehdä aiheuttamatta haittaa ympäristölle ja terveydelle. Lemmikkieläimille on erillinen hautausmaa. Lantaa, virtsaa, lietelantaa ja puristenesteitä tulee käsitettä, varastoida ja levittää valtioneuvoston asetuksessa 931/2000 määrätyllä tavalla. 33 Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta Teollisuusjätettä, lietettä tai erityisjätettä vastaanottopaikalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen soveltuvuudesta tälle paikalle. Jos jätettä säännöllisesti vastaanottopaikalle toimittava jätteen haltija on sopinut vastaanotosta kirjallisesti vastaanottopaikan pitäjän kanssa, kuormakohtaisia kelpoisuusselvityksiä ei tarvita. 34 Jätteen kaatopaikkakelpoisuus Valtakunnallisten kaatopaikkakelpoisuutta koskevien määräysten lisäksi jätteen tulee täyttää seuraavat kaatopaikkakelpoisuutta koskevat ehdot: -yhdyskuntajätteiden kaatopaikan jätetäyttöön sijoitettavan öljyisen maan tai muun jätteen kokonaisöljyhiilivetypitoisuus ei saa ylittää 1000 mg/kg (0,1%) - jätteen ph:n tulee olla välillä öljynsuodattimia yms. ei puristettuinakaan saa sijoittaa kaatopaikalle. Raskasmetallien, liuottimien ja muiden haitta-aineiden saastuttamien maaainesten osalta noudatetaan käytössä olevia saastuneille maa-aineksille asetettuja raja-arvoja. Jos kyseiset raja-arvot ylittävät jätteet voidaan sijoittaa erityisjätteiden käsittelypaikalle, noudatetaan niiden käsittelyssä ko. käsittelypaikan ympäristöluvassa esitettyjä ehtoja. Jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta päättää ympäristöviranomainen valtakunnallisten ohjeiden perusteella. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä varten mahdollisista tutkimuksista vastaa jätteen haltija. 35 Jätteiden toimittaminen hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan Näiden määräysten 13 :ssä tarkoitetut jätteet, joita ei hyödynnetä tai käsitellä kiinteistöllä, saa toimittaa vain Jyrinmäen kaatopaikalle tai hyväksyttyihin jätteiden keräyspisteisiin. Saostus- ja umpikaivojen lietteet otetaan vastaan Jokipohjan jätevedenpuhdistamolla. Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia, käyttöä koskevia määräyksiä. Muut kuin edellä tarkoitetut jätteet on toimitettava asianmukaisesti hyödynnettäväksi ja käsiteltäväksi. Jätettä tuotaessa on vastaanottopisteeseen on pyydettäessä ilmoitettava jätteen syntypaikka ja laatu.
15 15 Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei täytä vastaanottopaikan vastaanottoehtoja. 36 Jätteiden keräily vastaanottopaikoilla Jätteiden keräily kunnan jätteiden käsittely- ja vastaanottopaikoilla sekä jätteiden poiskuljettaminen on sallittu vain käsittelypaikan haltijan luvalla. 37 Liittymisestä vapautuminen biojätteen osalta Jos kiinteistö huolehtii biojätteen asianmukaisesta käsittelystä 30 :ssä tarkoitetulla tavalla ja ilmoittaa siitä kirjallisesti terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteerille, tai sillä on hyväksyttävä sopimus biojätteen hyötykäyttöön toimittamisesta, ei järjestettyyn jätteenkuljetukseen tarvitse biojätteen osalta liittyä. 38 Roskaamiskielto Ympäristöön ei saa jättää roskia, likaa eikä käytöstä poistettuja koneita, laitteita ajoneuvoja, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai edellä olevaan rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa. 39 Selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus Jätteen haltijan tulee pitää kirjaa umpi- ja saostuskaivojen sekä öljyn- ja rasvanerotuskaivojen tyhjentämisajoista sekä paikoista, jonne kaivoista kerätyt jätteet on toimitettu. Nämä tiedot on vaadittaessa esitettävä valvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Yrityksellä on jätelain perusteella (51 ) kirjanpitovelvollisuus kiinteistöllä syntyneistä tai sinne tuoduista ongelmajätteistä. 40 Poikkeusvalta Teknisen lautakunnan päätöksellä voidaan yksittäistapauksessa erityisestä syystä poiketa siitä, mitä näissä määräyksissä on sanottu. Poikkeukset keräysvälinetyypistä, keräysvälineiden sijoittamisesta ja tyhjennysvälistä myöntää kaupungininsinööri. 41 Tarkemmat ohjeet ja määräykset Tekninen lautakunta voi antaa näitä jätehuoltomääräyksiä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä. 42 Jäteneuvonta Tietoa jätteiden lajittelusta, keräyksestä, kuljetuksesta ja käsittelystä saa
16 16 kaupungin teknisestä virastosta, terveystarkastaja-ympäristönsuojelusihteeriltä, kaatopaikalta ja jätteiden kuljetusurakoitsijalta. 43 Kiinteistön haltijan tiedottamisvelvoite Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä valvottava kiinteistön jätehuollon toteutusta. 44 Pakkokeinot ja seuraamukset Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa. 45 Voimaantulo Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan Samalla kumotaan annetut jätehuoltomääräykset.
KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ. Soveltamisala
KITEEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Soveltamisala 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan
LisätiedotAnnettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008.
Jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 nojalla, Joutsan kunnanvaltuusto hyväksynyt 17.12.2007 76 ja määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2008. I YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Yleistä Jätehuollon järjestämisestä, jätteistä
LisätiedotNämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset.
PADASJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 1.6.2000 annetut jätehuoltomääräykset. 1 LUKU Soveltamismääräykset 1 Määräysten pääsisältö
LisätiedotLUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1 LUVIAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 1.6.2007 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä
LisätiedotTOHMAJÄRVEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla
1(21) TOHMAJÄRVEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/1993) 17 :n nojalla Hyväksytty ympäristölautakunta 30.12.2008/ 147 kunnanhallitus 02.02.2009 / 71 kunnanvaltuusto 09.03.2009
LisätiedotJÄMIJÄRVEN KUNTA. Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012
tekn. ltk 5.6.2012 35 Liite 35.2 JÄMIJÄRVEN KUNTA Ehdotus Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiksi 15.5.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Määritelmiä 2.LUKU JÄTTEIDEN
LisätiedotRÄÄKKYLÄN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Rääkkylän kunnanvaltuusto..20
RÄÄKKYLÄN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu Hyväksytty Jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Rääkkylän kunnanvaltuusto..20 Sisällysluettelo 1. LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 3 1 Soveltamisala... 3 2
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET...
Rovaniemen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset 31.03.2006 Sivu 0/10 ROVANIEMEN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 YLEISET, JÄTELAIN 17 NOJALLA ANNETUT JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 1 Sen lisäksi,
LisätiedotRanuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien
Ranuan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset 1.12.2008 lähtien Yleiset, jätelain 17 nojalla annetut jätehuoltomääräykset 1 Sen lisäksi, mitä on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty, on jätteen
LisätiedotBiojätteellä eloperäistä kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa jätettä.
1 SIIKAISTEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto15.11.2007 65 Voimaantulo 1.1.2008 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Jätehuollon järjestämisestä, jätteiden terveydelle tai ympäristölle
LisätiedotPOSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT
POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä
LisätiedotJätelautakunta voi antaa täydentäviä ohjeita lajittelusta, keräyksestä ja kuljetuksesta.
Jätehuoltomääräykset SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty
LisätiedotJäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti tuotteena tai aineena ja toissijaisesti energiana.
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty ympäristölautakunnassa 18.10.2000 226 Haukiputaan kunnan yleiset jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 :n nojalla. YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä,
Lisätiedotjätteen kuljetuksen suorittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun;
EURAJOEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnan on sen lisäksi,
LisätiedotEkopistejätteen jätemaksu sisältää sekä käsittely- että kuljetusmaksun.
KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2013 1 (5) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 18.12.2012 15 Voimaantulo 1.1.2013 1 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua
LisätiedotKOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla)
KOLARIN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla) Vahvistettu: Kolarin kunnanvaltuusto 29.12.1999 69 Voimaantulo 1.1.2000 Sisällysluettelo Jätehuoltomääräysten soveltamisala ja
LisätiedotLietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.
KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua
LisätiedotNämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut 17.5.2005.
ASIKKALAN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET annettu jätelain 17 :n nojalla Nämä jätehuoltomääräykset korvaavat 30.6.1994 annetut ja 27.11.1997 muutetut jätehuoltomääräykset. 19 jätteen poltto on muuttunut
LisätiedotJOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.
JOENSUUN ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla. Joensuun alueellisen jätelautakunnan hyväksymä 28.6.2012 40 Kuulutettu 5.7.2012 1 Sisällysluettelo
LisätiedotYleiset jätehuoltomääräykset
Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupunkien sekä Isojoen, Jurvan, Karijoen ja Teuvan kuntien yhteinen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset Hyväksytty: 13.8.2003 Voimaantulo:
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Petäjäveden kunta (hyväksytty kvalt )
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Petäjäveden kunta (hyväksytty kvalt 19.12.2006 52 ) 2(10) Jätehuoltomääräykset I YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Yleistä. 3 2 Tavoitteet 3 3 Määritelmiä. 3 II JÄTTEIDEN LAJITTELU, KERÄYS, VARASTOINTI
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1/10 HIRVENSALMEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Nämä jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Tekninen lautakunta on 11.1.2001 4 hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset. Kunnanhallitus on 15.1..2001
LisätiedotMÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
MÄNTYHARJUN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla. Tekninen lautakunta on 14.11.2011 71 hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset ja määrännyt ne tulemaan voimaan 01.01.2012. 1. Luku YLEISET
LisätiedotHARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 6 LIIKETOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN YLEISET 2011 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu) jätelain 17 :n nojalla Hyväksytty kaupunginvaltuusto 27.9.2010/48 Voimaantulo
LisätiedotVAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa
1(10) VAKKA-SUOMEN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa Hyväksytty tekn ltk 10.08.2006, khall 6.11.2006, Kvalt 13.11.2006 Voimaantulo
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Uuraisten kunta Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 22.1. 2007, astuvat voimaan 22.2. 2007 Uuraisten kunta 1 Jätehuoltomääräykset I YLEISET
LisätiedotULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1 ULVILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Voimaantulo: 01.06.2007 Energiajätteen osalta tulee voimaan 1.6.2011 18 ja 20. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Tavoite Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan
Lisätiedot- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
HAKEMISTO: 1. YLEISET SÄÄNNÖKSET JA MÄÄRITELMÄT 1 Tavoitteet................................... 5 2 Soveltamisala................................ 5 3 Yleiset huolehtimisvelvoitteet................... 5
LisätiedotNurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset
Page 1 of 9 Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset Annettu jätelain 17 :n nojalla. Valtuuston hyväksymä 15.11.2006 85 Voimaantulo 1.1.2007 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Jätehuoltomääräysten soveltamisala
LisätiedotKiinteistössä on kone- ja metallialan koulutusta sekä autoalan koulutusta.
Laatija Päiväys Asiakirja Matti Katila 2.6.2010 Jätehuoltosuunnitelma Kohde Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ilkantie 3, Helsinki 1 Johdanto 2 Lainsäädäntö 3 Vastuut 4 Tavoitteet Kiinteistössä on kone-
LisätiedotKEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN
KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1/10 1 LUKU SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT...2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 2 2 LUKU
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
MYNÄMÄEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2007 79. Ympäristönsuojeluviranomainen ja jätehuollon valvontaviranomainen
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
2010 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 3/2010 6.9.2010 Jätehuoltomääräykset HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
LisätiedotIsonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset
Isonkyrön kunnan yleiset jätehuolto- määräykset SISÄLLYSLUETTELO Yleisiä säännöksiä 1 Yleistä 2 Tavoitteet 3 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen 4 Jätteiden ryhmittely JÄTTEIDEN LAJITTELU JA
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LAITILANTIE 5 91600 UTAJÄRVI P. 08-58755701 sähköposti: kirjaamo@utajarvi.fi JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
UTAJÄRVEN KUNTA TEKNISET PALVELUT LAITILANTIE 5 91600 UTAJÄRVI P. 08-58755701 sähköposti: kirjaamo@utajarvi.fi JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Utajärven kunnan jätehuoltomääräykset. Laatijana Lupa- ja valvontalautakunta,
Lisätiedot1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoitteet 1 Määritelmät 1
SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoitteet 1 Määritelmät 1 2 LUKU JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3 Jätteiden kompostointi 3 Jätteiden poltto 3 Jätteiden hautaaminen maahan 4
LisätiedotPAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1/11 PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Peimarin ympäristönsuojelulautakunnassa 30.5.2006 50. Voimassa 1.1.2007 alkaen 2/11 PAIMION KAUPUNGIN
LisätiedotROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunta Voimaantulo Halikko 1.7.2006 Kiikala 1.1.2007 Kisko 1.9.2006 Kuusjoki 1.6.2006 Muurla 12.6.2006 Paimio 1.1.2007 Perniö 1.9.2006 Pertteli 1.7.2006
LisätiedotSAVONLINNAN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
SAVONLINNAN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY 5.2.2001 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Sen lisäksi, mitä muualla on jätehuollon järjestämisestä säädetty tai määrätty,
LisätiedotKANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11)
KANGASALAN KUNTA Jätehuoltomääräykset 1 (11) I. SOVELTAMISALA II. MÄÄRITELMÄT III. JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ 3 Kompostointi 4 Jätteiden poltto 5 Jätteiden hautaaminen 6 Puutarhajäte
LisätiedotLAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA. Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63
LAVIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET JA TAKSA Tekninen ltk 17.11.2011 58 Kunnanhallitus 8.12.2011 330 Kunnanvaltuusto 19.12.2011 63 1. YLEISET SÄÄNNÖT JA LAIN PERUSKOHDAT Jätelain peruskohdat 2. JÄTTEIDEN
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNGIN
N:o 2 2008 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 2/2008 25.2.2008 Jätehuoltomääräykset Hämeenlinnan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu
LisätiedotVapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta
Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueen yleiset JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain nojalla. Kuntakohtaiset määräykset saatavissa kunkin osakaskunnan virastosta. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kiimassuontie
LisätiedotPERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla muutos )
PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla 15.12.2008 21 muutos 28.9.2010) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemi, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Tervola SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLohjan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 :n nojalla. 3. Koko Lohjan kaupunki kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin.
LOHJAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 :n nojalla. 1. LUKU YLEISTÄ 1. Sen lisäksi, mitä muualla on jätehuollon järjestämisestä ja valvonnasta
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA
RAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 30.3.1998, voimaantulopäivä 1.4.1998 Tekninen lautakunta hyväksynyt kuljetus- ja käsittelymaksut 11.11.2014 voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Rauman
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain (1072/93) 17 :n nojalla.
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain (1072/93) 17 :n nojalla. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (jäljempänä Eko-Kymppi) yhtymäkokous 25.11.2005 on hyväksynyt nämä jätehuoltomääräykset, ja ne otetaan käyttöön
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 16.6.2010 YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Soveltamisala
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 16.6.2010 YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 Soveltamisala Näitä yleisiä jätehuoltomääräyksiä on noudatettava jätehuollon järjestämisessä,
LisätiedotTurun kaupunki KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
Turun kaupunki KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty kaupunginhallituksessa 17.10.2005 Ympäristönsuojeluviranomainen ja jätehuollon
LisätiedotSomeron kaupungin Jätehuolto- määräykset
Someron kaupungin Jätehuolto- määräykset - 1 - Someron kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Annettu jätelain 17 :n nojalla. SISÄLLYS I YLEISTÄ...3 II JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ...4
LisätiedotKEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013
1(16) KEURUUN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2013 Annettu jätelain 91 perusteella Tekninen lautakunta 10.4.2013, 25 Voimassa 1.5.2013 alkaen Pekka Palokärki on Keuruun kaupungin jätehuollon maskotti.
LisätiedotPERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
PERNAJAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuuston 20.9.2004 hyväksymät. Määräykset astuvat voimaan 1.1.2005 SISÄLTÖ YLEISTÄ...3 MÄÄRITELMÄT...3 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ...4 Kompostointi...4
LisätiedotLAIHIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
LAIHIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2005 SISÄLLYSLUETTELO LAIHIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 4 1. LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET... 4 1 SOVELTAMISALA... 4 2 TAVOITTEET...
LisätiedotJ Ä T E H U O L T O M Ä Ä R Ä Y K S E T
J Ä T E H U O L T O M Ä Ä R Ä Y K S E T Hyväksytty Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksessa 25.11.2005 Voimaantulo 01.01.2006 I SOVELTAMISALA...4 1 Jätehuollon järjestämisestä... 4 II YLEISET
LisätiedotRAAHEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ANNETTU Jätelain 17 :n nojalla Raahen ympäristölautakunnan päätös 11.12.2007 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008
MÄNTSÄLÄN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunnanvaltuusto Voimaantulopv.01.02.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä ja kuljetuksessa, niiden hyödyntämisessä
LisätiedotHANKASALMEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kv liite
HANKASALMEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kv liite 1 13.2.2006 Annettu jätelain 17 ':n (1072/1993) nojalla SOVELTAMISALA 1 ' Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan
LisätiedotVALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA
1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 10.12.2007 2007 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla 1 Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 Tavoitteet 3 Määritelmät Jätteiden
LisätiedotLiite 1/Ympltk 13.11.07 56
JANAKKALAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Liite 1/Ympltk 13.11.07 56 Annettu jätelain 17 :n nojalla. Voimaantulo 1.1.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä,
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 Sisällysluettelo... 1 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet...
LisätiedotSIMON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
SIMON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu jätelain 17 nojalla 14.12.2009) Simon kunnanvaltuuston 14.12.2009 hyväksymät Voimaantulo 01.02.2010 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 01.02.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1.
LisätiedotSIIKAJOEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
SIIKAJOEN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ANNETTU Jätelain 17 :n nojalla 17 Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunta voi antaa tämän luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen valtioneuvoston yleisten määräysten
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla. Pälkäneen kunnanhallituksen päätös 14.6.2010
PÄLKÄNEEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla Pälkäneen kunnanhallituksen päätös 14.6.2010 Sisällys I YLEISET MÄÄRITELMÄT JA MÄÄRÄYKSET... 2 1... 2 2... 2 3 Kiinteistön haltijan
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
RAUMAN KAUPUNGIN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Tekninen lautakunta hyväksynyt 24.9.2013 Voimaantulopäivä 1.11.2013 SOVELTAMISALA 1 Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan
LisätiedotHyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla
Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla Voimaantulo 1.2.2008 Hyvinkään ympäristölautakunta hyväksynyt 13.12.2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA
RAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 30.3.1998, voimaantulopäivä 1.4.1998 Tekninen lautakunta hyväksynyt kuljetus- ja käsittelymaksut 11.11.2014 voimaantulopäivä 1.1.2015. Tekninen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2015 jonka kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt 2.12.2014 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2015 alkaen. 1 JÄTETAKSAN PERUSTEET Jyväskylän kaupunki perii jätemaksua
LisätiedotToholammin kunnan jätehuoltomääräykset
Toholammin kunnan jätehuoltomääräykset Hyväksytty Maaseutu- ja ympäristölautakunta 01.12.2009 39 Kunnanhallitus 14.12.2009 278 Kunnanvaltuusto 08.02.2010 2 2 3 SISÄLLYS 1. Yleistä...4 2. Jätteiden hyödyntäminen
LisätiedotNaantalin kaupunki Jätehuoltomääräykset 1.12.2010 alkaen 1(13)
Naantalin kaupunki Jätehuoltomääräykset 1.12.2010 alkaen 1(13) Sisältö: KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty Naantalin kaupunginvaltuustossa
LisätiedotLiite Yt 11/15.11.2005 KIRKKONUMMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
Liite Yt 11/15.11.2005 1 KIRKKONUMMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 2005 SISÄLLYSLUETTELO 2 KIRKKONUMMEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Määritelmät 3 Jätteiden hyödyntäminen
LisätiedotMÄÄRÄYKSET. Riihimäen kaupunki RIIHIMÄEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Annettu jätelain 17 :n nojalla.
Riihimäen kaupunki MÄÄRÄYKSET RIIHIMÄEN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Annettu jätelain 17 :n nojalla. Ympäristölautakunta vahvistanut 29.11.2007 Voimaantulo 1.1.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite
LisätiedotJärvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. voimaantulopvm. 1.2.2008
Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET voimaantulopvm. 1.2.2008 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Jätteiden keräyksessä, lajittelussa, säilyttämisessä ja kuljetuksessa,
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006
LisätiedotJuhani Koivusaari JÄRVENPÄÄN JÄTEHUOLLON MUUTOKSET ALKAEN
Juhani Koivusaari 28.12.2004 JÄRVENPÄÄN JÄTEHUOLLON MUUTOKSET 1.1.2005 ALKAEN Järvenpään uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 1.1.2005. Määräykset on laadittu tukemaan kaupunginvaltuuston hyväksymää
LisätiedotKARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS. Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012
KARHUILTA - YLEISÖTILAISUUS TANHUVAARAN URHEILUOPISTO 20.9.2012 Jätehuoltomääräykset ja hyvät jätehuoltokäytännöt Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen Savonlinnan kaupunki LÄHTÖKOHDAT: 1. Jätteen syntypaikkalajittelu
LisätiedotLOPEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
1 LOPEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET YMRALA 17.6.2009, 70, LIITE 1 Annettu jätelain 17 :n nojalla 24.6.2009, Lopen ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen 17.6.2009, 70 mukaisesti. Voimaantulo
LisätiedotJÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2008 Hallitus 11.12.2007/ 144 2 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1. luku: YLEISTÄ...3 1 Soveltamisala...3 2 Tavoitteet...3 3 Määritelmät...3 2. luku: JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY
LisätiedotSIPOON KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.2.2010
SIPOON KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.2.2010 SIPOON KUNTA Iso Kylätie 18, PL 7, 04131 Sipoo, www.sipoo.fi Vaihe 09 23431 Faksi 09 2353 6259 SIBBO KOMMUN Stora Byvägen 18, PB 7, 04131 Sibbo, www.sibbo.fi
LisätiedotSavo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä
Savo-Pielisen jätelautakunta Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 13.11.2015 Sisällys Yleistä jätehuoltomääräyksistä... 2 Jätehuoltoon liittyminen... 3 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä...
LisätiedotKARJALOHJAN KUNNAN ÄTENUOLTOMÄÄNÄYTSET
Hyväksytty Kvalt Muutettu Kvalt 18.03.1997 02.02.2000 KARJALOHJAN KUNNAN ÄTENUOLTOMÄÄNÄYTSET Karjalohjan kunnan jätehuoltomääräykset, Annettu jätelain 17 g:n nojalla. 1. LUKU YLEISTA 1 $. Sen lisäksi,
LisätiedotJÄTEMAKSUTAKSA. Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa Voimassa alkaen
1 JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Ylä-Savon Jätehuoltolautakunnan kokouksessa 25.10.2017 Voimassa 1.1.2018 alkaen 2 1. YLEISTÄ Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n osakaskunnat, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti,
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,
LisätiedotPientalon jätehuolto. Maija Palomäki
Pientalon jätehuolto Maija Palomäki 14.3.2018 Sisältö Omakotiasujan jätehuoltopalvelut Jäteastian yhteiskäyttö Kompostointi Risujen käsittely Monilokeroinen jäteastia Lisätietoa jäteasioista Omakotiasujan
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA JÄTEMAKSUTAKSA Tekninen lautakunta lþ S 52. Kunnanhallitus hyväksynyt _l _2017 S. Tekninen ltk
Tekninen ltk 8.0.20L7 I SZ LIITE 4 HIRVENSALMEN KUNTA JÄTEMAKSUTAKSA..208 Tekninen lautakunta lþ9207 S 52 Kunnanhallitus hyväksynyt _l _207 S 3 HIRVENSALMEN KUNTA JÄTEMAKSUTAKSA..208 ALKAEN S 2S Jätteiden
LisätiedotKierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Pelkosenniemen kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Pelkosenniemen kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle
LisätiedotRAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA
RAUMAN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 30.3.1998, voimaantulopäivä 1.4.1998 Tekninen lautakunta hyväksynyt biojätteiden astiakohtaiset kuljetus- ja käsittelymaksut 11.11.2014, voimaantulopäivä
LisätiedotKärsämäen Kunnan jätehuoltomääräykset
Kärsämäen Kunnan jätehuoltomääräykset Kuntien ympäristöviranomaisten ja Vestia Oy:n yhteisen työryhmän esitys kunnallisiksi jätehuoltomääräyksiksi, hyväksytty työryhmässä 6.10.2008 Hyväksytty Kärsämäen
LisätiedotTampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005
PERUSTELUT 1 (5) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Soveltamisala Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä ja toimintaohjeita. Jätelain muutoksessa syyskuussa 2004
LisätiedotTORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2
TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2014 Tornion hallintopalvelut Nro 2 Perämeren jätelautakunnan 11.3.2014 hyväksymä, Voimaantulopäivä 1.4.2014 Tornion ja Kemin kaupungeissa
LisätiedotHINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010
HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.
Lisätiedot/tyhjennys. /tyhjennys
VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu
LisätiedotEkomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.
Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto
LisätiedotJätehuoltomääräysten lukijalle
Jätehuoltomääräysten lukijalle Päijät-Hämeen jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueella Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Myrskylässä, Orimattilassa,
LisätiedotNaantalin kaupunki KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
Naantalin kaupunki KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 17 :n nojalla. Määräykset on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.11.2005, 66. Ympäristönsuojeluviranomainen
LisätiedotEkomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.
Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Inarin kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Inarin kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006
Lisätiedot