Jätehuoltomääräysten perustelut,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jätehuoltomääräysten perustelut, 1.1.2015"

Transkriptio

1 Jätehuoltomääräysten perustelut, Sisällys 1 SOVELTAMISALUE, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET Soveltamisala Määritelmät Jätehuollon tavoitteet KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Kemiönsaarella Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Kiinteistökohtainen jätteenkeräysväline Kiinteistöjen yhteinen keräysväline Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Sekajätteen aluekeräys Kemiönsaaressa Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ Erikseen lajiteltavat hyötyjätteet Sekajäte Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muut erikseen kerättävät jätteet JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY Kompostointi Jätemylly Jätteen polttaminen Jätteen hautaaminen Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEET Keräysvälineiden tyypit Keräysvälineen merkitseminen Keräysvälineen täyttäminen Tyhjennysvälit Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Kunnossapito ja pesu JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKAT Keräysvälineen sijoittaminen

2 29 Keräysvälineen sijoituspaikan tai keräysvälineen lukitseminen Alueelliset keräyspaikat JÄTTEENKULJETUS Kuormaaminen Kuljettaminen Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOLLON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET Saostussäiliöiden tyhjennysvälit Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Kulku saostus- ja umpisäiliöille sekä säiliöiden kannet Omatoiminen käsittely ROSKAANTUMISEN EHKÄISY Yleisötilaisuuksien jätehuolto Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET Vaarallisten jätteiden jätehuolto Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Erityisjätteet MUUT MÄÄRÄYKSET Tiedottamisvelvoite Jätehuoltomääräysten valvonta Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Voimaantulo SOVELTAMISALUE, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET 1 Soveltamisala Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien sekä Paimion ja Salon kaupunkien alueilla. Nämä kunnat ja kaupungit ovat sopineet jätehuollon yhteistyöstä, antaneet jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, jätelain 82 :ssä tarkoitetun jätemaksujen laskutuksen ja jätelain 93 :n 1 momentissa tarkoitetun jäteneuvonnan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle Rouskis Oy:lle, jonka kunnat yhdessä omistavat. Näin ollen kunnat ovat myös perustaneet yhteisen jätehuoltoviranomaisen jätelain 23 mukaisesti. Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin sekä jätehuoltoviranomaisen antamiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Kunnalli- 2

3 set jätehuoltomääräykset ovat jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia, paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset koskevat toimintaa siltä osin kuin on tarpeen jätteen hallitsemattoman käsittelyn, jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Jätehuoltomääräykset koskevat pääasiassa kunnan vastuulle jätelain 32 :ssä säädettyä jätehuoltoa. Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä voidaan kuitenkin antaa määräyksiä jätteiden keräykseen, vastaanottoon ja kuljetuksen käytännön järjestelyihin sekä niiden teknisiin vaatimuksiin liittyvissä asioissa myös muiden kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta. 2 Määritelmät Pykälässä määritellään jätehuoltomääräysten soveltamisen ja ymmärtämisen kannalta tarpeelliset käsitteet. Mikäli käsite on määritelty jätelaissa tai -asetuksessa, on sen määritelmä otettu sellaisenaan jätehuoltomääräyksiin. 3 Jätehuollon tavoitteet Jätelain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista (jätelaki 1 ). Kaikissa toiminnoissa on pyrittävä vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja haitallisuutta, mikä on jätelain mukaisen etusijajärjestyksen ensisijainen tavoite (Jätelaki 8 ). Jätteiden haitallisuuden vähentäminen edellyttää, että jätteitä käsitellään kaikissa olosuhteissa hallitusti. Jätteiden hallitsematonta ja epäasianmukaista käsittelyä on esimerkiksi jätteen hylkääminen ympäristöön, jätteen maahan hautaaminen tai avopoltto taikka jätteen jättäminen synty-, välivarastointi- tai käsittelypaikalle ilman, että jätehuoltoa pyrittäisiin järjestämään lain ja näiden määräysten edellyttämällä tavalla. 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN LIITTYMINEN 4 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltijan on luovutettava jätteensä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja sitä kautta liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään (Jätelaki 41 ). 4.1 Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus Kemiönsaarella Jätelain mukaan jätehuoltoviranomainen voi tehdä erillisen päätöksen tiettyjen alueiden rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Päätös kunnallisen yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä aluekeräyspisteisiin perustuvalla keräyksellä voidaan tehdä, jos kiinteistölle tai sen läheisyydessä sijaitsevalle keräyspaikalle ei ole mahdollista kulkea jäteautolla (tai veneellä), alueella on vähän jätteen haltijoita tai alueella syntyy vähän kuljetettavaa jätettä (Jätelaki 35 ). Kiinteistön haltija liittää kiinteistön jätehuoltojärjestelmään liittymällä aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Kemiönsaaren kunnassa on kuljetusjärjestelmäpäätök- 3

4 sessä (Organisationkomissionen för Kimitoöns kommun ) rajattu kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alue tieyhteyden (silta, lossi tai yhteysalus) päässä oleville saarille. 5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella Jätelain mukaan kunnalla on velvollisuus järjestää myös muun kuin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toimijan pyynnöstä tämän jätehuolto, mikäli toimijan tarvitsemia palveluita ei ole tarjolla yksityisillä markkinoilla ja tuotettu jäte pystytään käsittelemään kunnan jätehuoltojärjestelmässä (jätelaki 33 ). Kunnallisen jätelaitoksen ja palveluita tarvitsevan toimijan välisen määräaikaisen sopimuksen tarkoituksena on mahdollisimman selkeä menettely silloin, kuin toimija liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Määräys on erotettu edellisestä pykälästä (4 ), koska tässä tarkoitetuilla toimijoilla ei ole velvollisuutta liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään vaan kyse on mahdollisuudesta. 6 Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen haltijan on luovutettava jätteensä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen (ks. määritelmät) ja sitä kautta liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Jätteen kuljettajan on kuljetettava kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen luovutettu jäte kunnan tai kunnan jätelaitoksen osoittamaan paikkaan tai tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Jätteiden kuljettaminen kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan paikkaan on kunnan jätehuoltojärjestelmän kannalta yhtä tärkeää kuin kiinteistöjen liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. 6.1 Kemiönsaaressa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liitytään ottamalla yhteyttä kunnalliseen jätelaitokseen, Rouskis Oy:öön. Rouskis Oy järjestää kiinteistön jäteastian tyhjennykset tai aluekeräysmahdollisuuden. Kotitaloudelta ei edellytetä jätteenkuljetusyrityksen rekisteröinnin selvittämistä. 6.2 Paimiossa, Salossa ja Sauvossa kiinteistön haltijalla on velvollisuus ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan jätteenkuljetuksesta sopimiseksi. 7 Kiinteistökohtainen jätteenkeräysväline Kiinteistön haltijan velvollisuutena on huolehtia, että keräyspaikka ja jäteastia ovat näiden määräysten mukaiset (jätelaki 40 ). Keräyspaikka voi olla myös kiinteistön ulkopuolella, jos sitä ei voida kiinteistölle järjestää ja haltija sopii asiasta maanomistajan kanssa. 8 Kiinteistöjen yhteinen keräysväline Välimatkojen kiinteistöltä jäteastialle pitää olla riittävän lyhyitä tai jäteastia pitää sijoittaa kulkureitin varrelle siten, että astia tai keräyspaikka on kaikkien sitä käyttävien helposti saavutettavissa. Yhteisastian asianmukainen käyttö edellyttää, että astiatilavuus vastaa kiinteistöillä syntyvää jätemäärää, eikä yhteiskerääminen aiheuta tarpeetonta roskaamista tai jätteen epäasianmukaista käsittelyä. 4

5 Kiinteistön jätehuoltotilanteen seuranta, valvonta ja jätemaksujen laskutus edellyttävät yhteisastioiden ja yhteisten keräyspaikkojen käyttöönoton ja siitä luopumisen ilmoittamista jätehuoltoviranomaiselle, joka ylläpitää jätehuoltorekisteriä. Yhteisastialle ja yhteiselle keräyspaikalle on syytä nimetä sen ylläpidosta vastuussa oleva henkilö, johon kuljetuksen suorittaja tai viranomaiset voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan ylläpitoon liittyvissä asioissa. Yhteyshenkilö voi olla kimpan ulkopuolinenkin henkilö. 9 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Jäteastioiden asianmukaisen täyttämisen varmistamiseksi on annettu määräys kiinteistön haltijan velvollisuudesta huolehtia jäteastian tyhjentämisestä ja jätteenkuljetuksesta, jos jäteastiassa on kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä (Jätelaki 41 ). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kiinteistön haltijan on tilattava erikseen jätteenkuljetus kiinteistöittäiseen kuljetukseen soveltumattomille jätteille. 10 Sekajätteen aluekeräys Kemiönsaaressa Jätteiden toimittamisesta alueellisiin vastaanottopaikkoihin ei saa aiheutua haittaa niissä kerättävien jätteiden hyötykäytölle eikä keräyspaikan tai sen ympäristön roskaantumista. Valvomattomien alueellisten keräyspaikkojen roskaantumisen ehkäisy edellyttää, että jätteitä ei jätetä keräysvälineiden ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että keräysvälineet ovat täynnä. Tällaisessa tapauksessa jätteet on toimitettava muuhun asianmukaiseen keräys- tai vastaanottopaikkaan. 11 Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätehuoltolautakunnan jäsenkunnat ovat allekirjoitetulla Rouskis Oy:n osakassopimuksella siirtäneet jätelain 43 :n mukaisesti jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhdessä omistaman jäteyhtiön Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Yhtiön vastuulla on järjestää jätelain mukaiset jätteen vastaanottopaikat. Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ja kunnan yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, tulee toimittaa omatoimisesti kunnallisen jätelaitoksen osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätehuoltoviranomainen velvoittaa kunnallisen yhdyskuntajätehuollon toteuttajan eli kunnallisen jätelaitoksen pitämään ajantasaista listaa vastaanottopaikoista. Listaa ei ole sisällytetty jätehuoltomääräyksiin tai niiden liitteisiin, sillä vastaanottopaikat voivat vaihtua jätehuoltomääräyksiä useammin. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden päätyminen asianmukaisiin toimituspaikkoihin ja siten kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta. Määräys on tarkoitettu lähinnä kotitalouksille ja muille yksityisille jätteenhaltijoille, joilla on jäteastiaan soveltumatonta jätettä. Jätteiden kuljettamisesta kiinteistön jäteastiasta vastaanottopaikkaan määrätään jäljempänä (34 ). 5

6 3 JÄTTEIDEN KERÄÄMINEN KIINTEISTÖLLÄ 12 Erikseen lajiteltavat hyötyjätteet Jätteitä koskevilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erilläänpitovelvollisuutta. Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoitteet täyttyvät. Erilliskerätty kierrätettävä jäte on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa jätettä, joten se tulee toimittaa kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet tulee toimittaa tuottajien järjestämään tai vaihtoehtoisesti kunnan järjestämään tuottajan keräystä täydentävään keräyspaikkaan, josta jätteet toimitetaan edelleen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Pakkausjätteet muodostavat merkittävän osan erilliskerättävistä hyötyjätteistä. Pakkausjätteiden tuottajavastuun tullessa voimaan siirtyy niiden jätehuolto kokonaan tuottajien vastuulle. Tuottajilla on tämän jälkeen oikeus pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja velvollisuus järjestää pakkausjätteiden alueellisten jätteenkeräyspisteiden verkosto sekä pakkausjätteiden käsittely. Kunta voi jätelain 35 :n nojalla edelleen huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse järjestä pakkausjätteiden kiinteistöittäistä kuljetusta. Lisäksi kunta voi järjestää täydentävää pakkausjätteen alueellista keräystä (jätelaki 47 ). Kunta huolehtii erilliskerättyjen pakkausjätteiden noutamisesta niiltä kiinteistöiltä, joita koskevat jätehuoltomääräyksissä annetut erilliskeräysvelvoitteet tai jotka voivat määräysten mukaisesti liittyä pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen vapaaehtoisesti jätehuoltomääräyksissä luetelluin edellytyksin. Jätteet kuljetetaan kussakin kunnassa voimassa olevan jätteenkuljetusjärjestelmän mukaisesti joko kunnan järjestämänä tai kiinteistön haltijan järjestämänä kuljetuksena. 13 Sekajäte Etusijajärjestyksen noudattamiseksi on tärkeää, että yhdyskuntajätteestä saadaan syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen kautta eroteltua kaikki kierrätyskelpoiset jakeet. Suuremmat palamatonta materiaalia olevat erät on toimitettava erikseen jäteasemalle, jossa ne päätyvät niille sopivaan asianmukaiseen käsittelyyn. 14 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Hyötyjätteille annettavilla kiinteistökohtaisilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista, sillä niiden kautta kierrättämistä tehostetaan ja helpotetaan. Tavoite käyttää jätteet entistä tehokkaammin hyödyksi materiaalina on kirjattu myös Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon yhteiseen jätepoliittiseen ohjelmaan. Kiinteistöllä omiin jäteastioihinsa kerättävät hyötyjätteet kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Määräyksen taulukossa asetetut erilliskeräysvelvoitteet on määrätty koskemaan vain suurempia asuinkiinteistöjä. Rajaamista on pidetty tarpeellisena erilliskerättyjen jätteiden kuljetuksesta aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja kustannusvaikutusten pitämiseksi kohtuullisina erilliskeräyksestä saavutettuun hyötyyn nähden. Pahvin ja kartongin keräysvelvoitetta on kuitenkin kiristetty, sillä niitä pyritään saamaan entistä 6

7 enemmän materiaalina hyödynnettäväksi. Pahvin ja kartongin keräyksen on Salon, Paimion ja Sauvon alueilla voinut aiemmin korvata energiajätteen erilliskeräyksellä. Erilliskerätyn energiajätteen laatu osoittautui Rouskiksen keväällä 2013 teettämään Seka- ja energiajätteen lajittelututkimuksen (Pöyry 2013) perusteella huonoksi. Tutkimuksen mukaan sekajäte ja kiinteistöltä erilliskerätty energiajäte sisälsivät paljon materiaalihyödyntämiseen soveltuvia jätteitä, kuten kartonkia ja pahvia sekä biojätettä. Biojätteen suuri määrä heikentää energiajätteen laatua jatkokäsittelyn kannalta. Lisäksi energiajätteessä oli lajitteluohjeiden vastaisesti paljon kaatopaikkajätettä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuttua voimaan , sekajätteen kaatopaikkakäsittely loppuu. Syntypaikkalajittelun jälkeen jäljelle jäävä sekajäte tullaan hyödyntämään energiana hyödyntämismenetelmästä riippuen mahdollisesti joko sellaisenaan, tai laitosmaisen käsittelyn jälkeen, jossa sekajätteestä erotettaisiin siihen syntypaikkalajittelun jälkeen jääneet hyödynnettävät materiaalit. Energiajätettä ei kerätä jälkeen. Energiajakeeseen aiemmin laitetut hyötyjätteet on lajiteltava syntypaikalla erikseen ja toimitettava kierrätykseen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Energiajakeeseen aiemmin lajiteltu hyödyntämiskelvoton jäte on laitettava sekajäteastiaan. Tuottajanvastuulla olevan keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa. Kiinteistöillä erilliskerätyt jätelajit ovat myös pakkausjätteen osalta kunnan jätehuoltojärjestelmän piirissä siltä osin kuin asukkaat eivät itse toimita niitä olemassa oleviin tuottajan vastaanottopaikkoihin ja siltä osin kuin tuottaja ei huolehdi niiden kiinteistöittäisestä kuljettamisesta kustannuksellaan. Kunnalla ei ole velvollisuutta huolehtia muiden kuin tämän määräyksen taulukon mukaisesti tai määräyksessä mainitulla tavalla vapaaehtoisesti kiinteistöillä erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä. Jätelain 41 :n 3 momentti antaa kuitenkin kiinteistön haltijalle mahdollisuuden järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen jätteenkuljetuksen kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta kunnan tai tuottajan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Tämä vapaaehtoinen erilliskeräysmahdollisuus koskee lähinnä pienkiinteistöjä. 15 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Muille kuin asuinkiinteistöille annettavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 :n perusteella kuuluvia kiinteistöjä. Lisäksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään jätteensä toimittavat kiinteistöt voidaan velvoittaa noudattamaan tämän pykälän erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa. Velvoitteet perustuvat yksinomaan kiinteistöllä syntyvän jätteen määrään. Mikäli keräysrajoja ei määritettäisi, olisi kiinteistön liityttävä kunkin jätelajin erilliskeräykseen, vaikkei kaikkia jätelajeja syntyisi tai jätemäärät olisivat hyvin pieniä. Jätteen määrään perustuvat keräysrajat on määritetty jätteen noudon logistisen tehokkuuden perusteella. Tuottajanvastuun alainen keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa. 16 Muut erikseen kerättävät jätteet Määräys sisältää velvoitteen kerätä mainitut jätteet erilleen kierrätettävistä ja sekalaisesta yhdyskuntajätteestä sekä toimittaa ne asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Määräyksen tarkoituksena on osaltaan edis- 7

8 tää eri jätelaatujen erilläänpitovelvollisuutta ja kierrätystä sekä ohjata tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä tuottajien järjestämään keräykseen. 4 JÄTTEIDEN OMATOIMINEN HYÖDYNTÄMINEN JA KÄSITTELY 17 Kompostointi Biojätteen ja puutarhajätteen kompostointi kiinteistöllä, joka ei kuulu biojätteen erilliskeräyksen piiriin, on erittäin suositeltavaa. Kompostointiin kannustaminen edistää etusijajärjestyksen toteutumista. Mikäli kiinteistöllä kompostoidaan siellä syntyvä biojäte, sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä on mahdollista pidentää. Kompostoinnista on ilmoitettava joko kunnalliselle jätehuoltolaitokselle tai jätehuoltoviranomaiselle. Biojätteen kompostointi perustuu vapaaehtoisuuteen, sillä väärin hoidettuna kompostoinnista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Mikäli samaa kompostoria käyttää useampi huoneisto tai kiinteistö, on kompostorin asianmukaisen käytön kannalta tarpeen nimetä sille vastuuhenkilö, johon viranomaiset voivat olla tarvittaessa yhteydessä kompostointia koskevissa asioissa. Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Näiden jätteiden kompostointiin käytettävän kompostorin pitää ehdottomasti olla jyrsijä- ja haittaeläinsuojattu. Lisäksi ympärivuotisessa kompostoinnissa edellytetään lämpöeristetyn kompostorin käyttämistä. Erityisesti elintarvike- ja ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee varmistua, että jäte on täysin kompostoitunut ennen sen poistamista kompostorista. Esimerkiksi kuivakäymäläjäte voi vaatia jälkikompostoinnin kompostorin ulkopuolella. Haittojen ehkäisy edellyttää myös sitä, että valmis ravinnepitoinen kompostituote on mahdollista hyödyntää kiinteistöllä asianmukaisesti esimerkiksi maanparannusaineena pellolla tai puutarhassa. Jotta kompostointi onnistuu, on kompostorin ylläpitoon kiinnitettävä huomiota. Lisäksi korostetaan, että kompostoriin ei saa laittaa maatumatonta jätettä. Puutarhajätteen kompostoinnissa ei saa muodostua epämääräisiä kompostikasoja eikä puutarhajätettä saa levitä kompostista ympäristöön. Kompostorin sijoittamista naapurin rajan ja kaivon läheisyyteen on rajoitettu siitä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Rajoitukset eivät koske jätehuollolle rakennusluvassa varattuja paikkoja. 18 Jätemylly Jätemyllyt ovat vesihuoltolaitoksen kannalta ongelmallisia, sillä ne voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia viemäriverkostossa. 19 Jätteen polttaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Sallituissakin olosuhteissa on aina otettava huomioon kulloisetkin olosuhteet ympäristössä siten, että määräyksessä mainittuja haittoja ei pääse syntymään. 8

9 Muiden kuin määräyksessä erikseen poltettavaksi sallittujen jätteiden polttamista ei voi sallia, koska palamiselle ei voida esimerkiksi avopoltossa tai kiinteistöjen tulipesissä varmistaa riittävän hyviä palamisolosuhteita haittojen minimoimiseksi. Polttaminen ei ole jätelain etusijajärjestyksen mukaista, eikä se tue materiaalihyötykäytön tavoitteita. Jätejakeita, joita tavallisimmin haluttaisiin hävittää polttamalla, ovat paperi, kartonki ja pahvi, joille kaikille on olemassa toimiva keräysverkosto ja hyödyntämisprosessit. Perustusten varassa kiinteästi seisova rakennus ei yleensä ole jätettä, vaikka se olisi saanut purkuluvan. Rakennuksesta puretut osat sen sijaan luokitellaan jätteiksi. Koska rakennus itsessään ei yleensä ole jätettä, se ei siten kuulu jätelain soveltamisalan piiriin (katso HE 199/2010 jätelaiksi 3 :n perustelut). Mikäli rakennusta pidettäisiin jätteenä, voisi sen polttamiseen tulla sovellettavaksi Valtioneuvoston asetus jätteiden polttamisesta (151/2013). Siten kokonaisten rakennusten polttamista ei käsitellä poikkeamispäätöksenä jätehuoltomääräyksistä. Rakennusten hävittäminen polttamalla on poikkeuksellista ja se soveltuu lähinnä vain niihin hallittuihin tapauksiin, joissa pelastustoimi voi käyttää rakennusta harjoituskohteena. Rakennusten hävittäminen polttamalla kuuluu juridisesti kahden eri viranomaisen itsenäiseen toimivaltaan. Purkuluvan saadakseen rakennuksen omistajan tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen, joka tarkastelee maankäyttö- ja rakennuslain nojalla, onko rakennuksen purkaminen ylipäätään mahdollista. Purkulupaa tarkastellaan vain maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta ja siinä ei oteta kantaa purkamismenettelyyn. Suunnitellusta poikkeuksellisesta rakennuksen polttamisesta tulee antaa tieto hyvissä ajoin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarkastelee polttamisen edellytyksiä poikkeamisena ympäristönsuojelumääräyksistä. Mikäli rakennusten polttamisesta ei ole ympäristönsuojelumääräystä, viranomainen voi harkita ympäristönsuojelulain (527/2014) 180 :n mukaisen yksittäisen määräyksen antamista pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojeluviranomaisen on hyvä tiedottaa jätehuoltoviranomaista asiasta, koska mahdollisen polttamisen seurauksena syntyy myös jätettä. 20 Jätteen hautaaminen Jätteen hautaaminen on lähtökohtaisesti kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Poikkeuksen muodostaa lemmikkieläinten hautaaminen, joka on sallittua Elintarviketurvallisuusviraston kuolleiden lemmikki-, tuotanto- ja muiden eläinten käsittelystä antaman ohjeen mukaan: 21 Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa Omassa asumisessa syntyneen pilaantumattoman ylijäämämaan, tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen hyödyntäminen oman kiinteistön maanrakentamisessa kuuluu jätelain 41 :n mukaiseen kiinteistöllä tapahtuvaan pienimuotoiseen omatoimiseen käsittelyyn. Hyödynnettävä betoni- ja tiilijäte tulee olla samalla tontilla syntynyttä, jolla hyödyntäminen tapahtuu. Ylijäämämaata ei luokitella jätteeksi, jos se on puhdasta ja sen hyödyntäminen tosiasiallista. Tosiasiallisella hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että syntyvän ylijäämämaan hyödyntämisen tulee olla suunnitelmallista ja varmaa eli hyödyntämistapa ja -paikka on esitetty esimerkiksi rakennusluvassa tai tiesuunnitelmassa. Tällaisen ylijäämämaan hyödyntämistä ei siten voida säädellä jätehuoltomääräyksissä. Betoni- ja tiilimurskeen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen on ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n 12-kohdan mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa. Yksityisen ihmisen jätteen hyödyntäminen ei siis edellyttäisi ympäristölupaa. Ammattimaisessa toiminnassa toiminnanharjoittaja saa toimeentulonsa jätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä. 9

10 Betoni- ja tiilimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa on mahdollista myös ns. MARA-asetuksen (591/2006, Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa) mukaisella ilmoitusmenettelyllä. Asetusta sovelletaan (yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät, tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet, pois lukien meluesteet; pysäköintialueet; urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit; ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet) maarakentamiseen vain, jos se toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman, yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen taikka yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) tai maantielaissa (503/2005) tarkoitetun tiesuunnitelman mukaisesti, ei kuitenkaan tärkeillä pohjavesialueilla. 5 JÄTTEEN KERÄYSVÄLINEET 22 Keräysvälineiden tyypit Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että jätteen keräysvälineet pystytään aina sulkemaan. Keräysvälineiden tulee olla riittävän suuria. Ne on kuitenkin tyhjennettävä vähintään jätehuoltomääräysten mukaisin tyhjennysvälein. Tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita käyttämällä ei voi perustella pidempää tyhjennysväliä. Jätettä ei saa sijoittaa astian viereen. Määräyksessä on lista vaihtoehtoisista jäteastiatyypeistä ja niiden teknisistä ominaisuuksista. Listassa ovat mukana tavanomaisimmat kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät jäteastiatyypit. Listan perusteina ovat jätteenkuljettajien työturvallisuus sekä mahdollisuus astioiden koneelliseen tyhjentämiseen. Ns. jätesäkkikiellolla pyritään parantamaan kuljettajien työturvallisuutta. Säkkien nostaminen ja kantaminen sekä säkkien mahdollisesti sisältämät pistävät tai viiltävät esineet aiheuttavat jätteenkuljettajalle työturvallisuusriskin. Eläimet voivat repiä suojaamattoman säkin rikki, mikä aiheuttaa roskaantumista. Mahdollinen muu jäteastian tai jäteastiatyypin aiheuttama työturvallisuusriski tai muu haitta on arvioitava käytännössä tapauskohtaisesti. Alla olevassa esimerkkilistassa on esitetty tavanomaisimmat kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa käytettävät jäteastiat. SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 1: 2-pyöräiset, tilavuudeltaan max. 400 l. Kampatartuntalaitteella SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 2: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max l. Tasakannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartuntalaitteella SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 3: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max l. Kupukannelliset, kippitapilla ja/tai kampatartunta laitteella SFS-EN Liikuteltavat jäte- ja kierrätysastiat. Osa 4: 4-pyöräiset, tilavuudeltaan max l. Tasakannelliset, leveällä kippitapilla tai BG- ja/tai kampatartuntalaitteella Kyseiset standardit on vahvistettu Markkinoilla on myös muita kuin standardin mukaisia sanallisen määritelmän täyttäviä jäteastioita, jotka voivat esimerkiksi rikkoutua helpommin esimerkiksi kippaustilanteessa. Myös muunlaisen jäteastian käyttö on mahdollista, jos asiasta sovitaan jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Näin voidaan edistää uusien innovaatioiden käyttöön ottamista ja siten parantaa esimerkiksi jätteenkuljettajan työturvallisuutta. 10

11 23 Keräysvälineen merkitseminen Määräys jäteastioiden merkitsemisestä on annettu lajittelun ja jäteastioiden käytön sekä kuljetusurakoitsijoiden työn helpottamiseksi. Jäteastioiden merkinnät ehkäisevät myös jätelajien sekoittumista ja edistävät siten syntypaikkalajittelua ja parantavat erilliskerättyjen jätteiden laatua. Jäteasetuksen 10 velvoittaa merkitsemään jäteastioihin niihin kerättävän jätelajin ja keräyksestä vastaavan yhteystiedot. Jos jäteastia ei ole kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on astiassa oltava sen haltijan tiedot. Astioiden asianmukainen merkitseminen helpottaa mahdollisiin ongelmiin puuttumista. 24 Keräysvälineen täyttäminen Tällä määräyksellä on täsmennetty jäteasetuksen 10 :ssä annettuja määräyksiä jäteastioiden täyttämisestä. Käsin siirrettäville jäteastioille on asetettu maksimipainot, jotka antavat viitettä siitä, millaisia määriä jätettä jäteastiaan voi laittaa. Painorajat on annettu kuljettajien työturvallisuuden parantamiseksi. Määräyksissä on annettu mahdollisuus sijoittaa kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella jäte tilapäisesti jäteastian ulkopuolelle sen läheisyyteen. Tilapäistä sijoittamista on rajoitettu siten, että siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa vastaanottopaikalla tai jätteenkuljetukselle. Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle ei saa myöskään aiheuttaa työturvallisuusriskiä, joten ylimääräiselle jätteelle on annettu painorajoitus. Määräykseen on sisällytetty lista jätteistä, joita ei saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Jätteiden pakkaamiseen liittyvillä määräyksillä pyritään ehkäisemään jäteastioiden likaantumista ja siitä aiheutuvia haittoja sekä esimerkiksi hienojakoisen pölyävän jätteen kuormaamisen ja kuljettamisen yhteydessä tapahtuvaa hallitsematonta leviämistä ympäristöön. 25 Tyhjennysvälit Taulukon tyhjennysvälit ovat vähimmäistyhjennysvälejä. Jäteasetuksen 10 velvoittaa tyhjentämään jäteastiat niin usein, että jäteastia voidaan aina sulkea, jäte mahtuu astiaan eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista, roskaantumista tai hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Kyseiset haitat aiheutuvat yleensä muiden jätteiden seassa olevasta biojätteestä. Biojätteen jäteastia on hajuhaittojen vuoksi tyhjennettävä kesäaikana viikoittain. Vaikka biojäte lajiteltaisiin omaan jäteastiaansa tai kompostoitaisiin kiinteistöllä, kulkeutuu sitä sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan esimerkiksi erilaisten ruokapakkausten mukana. Tämän takia sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia on tyhjennettävä riittävän usein. Kompostoinnin ilmoitusvelvoitteella varmistetaan, että kiinteistö täyttää tyhjennysvälin harventamisen edellytykset. Vain kesäaikana käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen ei ole tarpeen olla liittyneenä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen talviaikana. Ympärivuotisessa käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen on noudatettava vakituisessa käytössä oleville kiinteistöille annettuja jäteastioiden tyhjennysvelvoitteita. 11

12 26 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen Alle kuusi kuukautta kestävästä keskeytyksestä kiinteistön jätteenkuljetuksessa tulee ilmoittaa kuljetuksen suorittajalle, jotta keskeytykset voidaan huomioida ajojärjestelyissä. Yli kuusi kuukautta kestävä keskeytys edellyttää poikkeamista jätehuoltomääräyksistä ja siitä on ilmoitettava kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle jätteenkuljettajalle ilmoittamisen lisäksi. 27 Kunnossapito ja pesu Jäteasetuksen 10 :n mukaan jäteastia on pidettävä kunnossa ja puhdistettava riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteastian haltija velvoitetaan huolehtimaan jäteastioiden asianmukaisesta kunnosta. Joissain tilanteissa pesu useammin kuin kerran vuodessa voi olla tarpeellista. Keräysvälineen kunnossapito ja pesu liittyy myös työturvallisuuteen. 6 JÄTTEIDEN KERÄYSPAIKAT 28 Keräysvälineen sijoittaminen Jäteasetuksen 10 :n mukaan keräyspaikkaan on oltava esteetön pääsy ja jäte on voitava kuormata turvallisesti. Määräykset on annettu ensisijaisesti jätteenkuljettajan työn helpottamiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. 29 Keräysvälineen sijoituspaikan tai keräysvälineen lukitseminen Määräyksellä varmistetaan, että jätteenkuljettaja pääsee helposti kuormaamaan jätteen sen kuljettamista varten myös mahdollisesti lukittuina olevista jäteastioista ja keräyspaikoista. 30 Alueelliset keräyspaikat Roskaantumisen ehkäisemiseksi on määrätty, että keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaisia jätteitä, joita varten siellä on jäteastia. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle, sillä valvomattomilla keräyspaikoilla jäteastioiden ulkopuolelle jätetyt jätteet aiheuttavat helposti roskaantumista. Alueellisen keräyspaikan ylläpito kuuluu sen järjestäjälle. Ensisijaisesti ylläpitovelvollisuudesta pitäisi sopia erikseen keräyspaikan perustamiseen ja jäteastioiden sijoittamiseen liittyvissä sopimuksissa. Lisäksi alueellisen jätteiden keräyspaikan perustamiseen on oltava maanomistajan lupa. 12

13 7 JÄTTEENKULJETUS 31 Kuormaaminen Jätteiden kuormaamisesta yöaikaan voi aiheutua merkittävää häiritsevää melua, minkä vuoksi yöaikainen kuormaus on pääsääntöisesti kielletty asuinkiinteistöillä ja niiden välittömässä läheisyydessä. 32 Kuljettaminen Kuljettamista koskeva määräys koskee pääosin ammattimaisesti toimivia jätteenkuljettajia. Määräyksen tavoitteena on varmistaa, että jätteet eivät pääse kuljetuksen aikana leviämään kuormasta hallitsemattomasti ympäristöön. Erityistä huolellisuutta on noudatettava pölyävien ja nestemäisten jätteiden kuljettamisessa. Näiden kuljettamisessa tulee käyttää yksinomaan siihen soveltuvaa kalustoa. Kuljettaja on jätelain nojalla velvollinen pitämään kuljetuksen aikana mukanaan jätehuoltorekisterin otetta sekä tarvittavia siirtoasiakirjoja. Asiakirjojen avulla valvovilla viranomaisilla on mahdollisuus tarvittaessa selvittää kuljetusten lainmukaisuus. 33 Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen Jätehuoltolautakunnan on ylläpidettävä jätelain 143 :n mukaista rekisteriä alueen jätteenkuljetuksista. Kuljettajien on toimitettava jätelain 39 :n mukaisesti tiedot kuljettamistaan kunnan vastuulle kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltoviranomainen voi jätelain 39 :n mukaan pyytää toimittamaan tiedot neljännesvuosittain, jos tämä on toiminnan seuraamiseksi tarpeellista. Jätehuoltolautakunta seuraa n asuin- ja vapaa-ajan kiinteistön jätteenkuljetuksia. Suuren tietomäärän joustava ja tehokas siirtäminen viranomaisen rekisteriin edellyttää, että tiedot toimitetaan neljännesvuosittain määräyksen mukaisessa sähköisessä muodossa. Vaikka määräys tietojen toimittamisesta tulee jätelaista (39 ) ja velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 26 :ssä, Kuntaliitto suosittelee sen sisällyttämistä myös määräyksiin. 34 Kunnalliset jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikkoja koskeva määräys on tarkoitettu ammattimaisesti toimiville jätteenkuljettajille. Kotitalouksia koskevat määräykset jätteiden toimittamisesta esimerkiksi hyötyjätepisteille tai jäteasemille on annettu 11 :ssä. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden päätyminen asianmukaisiin toimituspaikkoihin ja siten kunnan oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sen vastuulle säädettyjen jätehuoltotehtävien hoitamisesta. Kunnan täydentäessä tuottajien pakkausjätteenkeräystä on jätteiden kuljettava kunnan vastaanoton kautta, jotta keräyksen järjestelmällinen organisointi, hallittavuus ja jätteiden tilastointi ovat mahdollisia. Kunnalla ja kunnan siirrettyä palvelutehtävät kuntien omistamalle jäteyhtiölle, jäteyhtiöllä on oikeus ja myös velvollisuus asumisessa ja muussa jätelain 32 :n mukaisessa toiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn, johon sisältyy myös jätteen hyödyntäminen ja loppukäsittely. 13

14 Kunta tai kunnan yhtiö saa omistusoikeuden jätteeseen siinä vaiheessa, kun jätteen haltija on siitä luopunut vietyään jätteen kiinteistöllä olevaan jätelain 40 :n mukaiseen vastaanottopaikkaan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja kun jätteenkuljettaja on ottanut jätteen kiinteistöittäisestä vastaanottopaikasta kuljetettavakseen. Vastaava tilanne on aluekeräyspisteeseen viedyn jätteen osalta. Tähän omistusoikeuteen ei voida jätehuoltomääräyksin puuttua, koska asia on kirjattu jätelakiin. Poikkeuksen tähän muodostaa vain jätehuoltomääräyksissä määritelty sallittu jätteen omatoiminen käsittely kiinteistöllä. Lautakunnan jäsenkunnat ovat allekirjoitetulla Rouskis Oy:n osakassopimuksella siirtäneet jätehuollon palvelutehtävät kuntien yhdessä omistaman jäteyhtiön Rouskis Oy:n hoidettavaksi. Yhtiö hoitaa osakaskuntien puolesta sellaiset jätelain mukaiset kuntien vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät, jotka voidaan jätelain mukaan siirtää yhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa jätteen vastaanotto, kuljetus ja käsittely. Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet velvoitetaan jätelain mukaisesti kuljettamaan alkaen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan tai kunnallisen jätelaitoksen järjestämään välivarastointipaikkaan, josta ne kuljetetaan edelleen tuottajien jätehuoltoon. Koska jätteiden vastaanottopaikat voivat muuttua, ei listaa vastaanottopaikoista ole kirjattu suoraan määräykseen. Sen sijaan kunnallista jätelaitosta velvoitetaan pitämään yllä listaa vastaanotto- ja käsittelypaikoista verkkosivuillaan. Määräyksissä on tuotu esille yleiset vastaanotto- ja käsittelypaikkojen käyttämistä koskevat velvoitteet ja käytännöt asianmukaisen jätehuollon ja etusijajärjestyksen edistämiseksi sekä jätehuollosta aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 8 ASUMISESSA SYNTYVÄT LIETTEET JA MUUT KUNNALLISEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOL- LON PIIRIIN KUULUVAT LIETTEET 35 Saostussäiliöiden tyhjennysvälit Saostussäiliöiden ja pienpuhdistamoiden lietetilojen lietteenpoiston vähimmäistyhjennysvelvoite sekä umpisäiliöiden tarkkailuvelvoite perustuvat haja-asutuksen jätevesiasetukseen (Valtioneuvoston asetus 209/2011 ns. jätevesiasetus ). Jätehuoltomääräyksillä ei voida antaa lupaa poiketa jätevesiasetuksen vähimmäisvaatimuksista. Mikäli lietettä ei ole syntynyt tyhjennettäväksi, saostussäiliön tyhjennys ei ole tarkoituksenmukaista. Vuosittaisen tyhjennyksen peruminen tapahtuu hakemalla saostussäiliön tyhjennyksen keskeytystä jätehuoltolautakunnalta. Hakemus on aina tehtävä kirjallisesti (sähköisesti) ja se on aina perusteltava. Hiekan-, öljyn- ja rasvanerotuskaivojen säännöllinen tyhjentäminen ja hoitaminen ovat ennakoivia toimia, joilla ehkäistään ongelmia viemäriverkostossa. Samoin on huolehdittava fosforinpoistokaivojen suodatinmassojen jätehuollosta. 14

15 36 Lietteen toimittaminen käsiteltäväksi Määräys kuljettaa lietteet kunnan osoittamaan paikkaan koskee lietteen kuljettajaa. Määräyksessä estetään lietteiden kuljettaminen luvatta esimerkiksi läheiselle maatilalle, joka ei ole kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osoittama käsittelypaikka. Määräys luovuttaa liete ainoastaan jätelain 94 :n mukaiseen rekisteriin hyväksytylle toimijalle on tärkeää lietteiden asianmukaisen kuljettamisen ja käsittelyn vuoksi. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että kuljettaja toimii ammattimaisesti, lakien ja asetuksen mukaan, toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja kuljetuskalusto soveltuu käyttötarkoitukseensa. Kunnalla on velvollisuus järjestää vastuulleen kuuluvan asumisessa syntyvän jätteen, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto (jätelaki 32 ). Kemiönsaaren lietteenkuljetusta koskevassa kuljetusjärjestelmäpäätöksessä on määritelty lietteenkeräyksen alue (Kemiönsaaren tekninen lautakunta ) niin, että keskitetty lietteenkuljetus on voimassa Kemiönsaaren pääsaarella, Lövö-Kasnäslandetilla (jonne on nykyään siltayhteys), Rosala-Hiittisissä ja Högsårassa. 37 Kulku saostus- ja umpisäiliöille sekä säiliöiden kannet Määräykset on annettu, jotta lietesäiliöiden tyhjennys kiinteistöllä on sujuvaa ja turvallista. 38 Omatoiminen käsittely Jätelain 41 :n mukaan jätteen haltija voi käsitellä itse kiinteistöllään syntyvän jätteen, mikäli käsittely on pienimuotoista ja mikäli käsittely on hyväksytty kunnan jätehuoltomääräyksissä tai kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Tällä määräyksellä sallitaan lietteiden omatoiminen käsittely tietyin edellytyksin. Kompostoinnin edellytyksistä on määrätty erikseen 17 :ssä. Tiedot omatoimisesta käsittelystä tulee ilmoittaa, jotta jätehuoltoviranomainen voi seurata ja valvontaviranomainen valvoa asianmukaista jätehuollon toteutumista. Jätehuoltoviranomainen voi ilmoituksen perusteella tarkistaa, että stabiloitu liete voidaan käyttää lannoitustarkoituksessa eli kiinteistöllä on oltava hallinnassaan viljelykäyttöön tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen soveltuvaa peltoalaa. Jätehuoltoviranomainen on yhteydessä myös kunnan ympäristönsuojelutoimeen käsitellessään ilmoitusta. Liete tulee aina esikäsitellä esim. stabiloimalla ennen peltokäyttöä. Lietteen käytöstä lannoitustarkoituksessa on säädetty ainakin lannoitevalmistelaissa (539/2006), nitraattiasetuksessa (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa lannoitevalmisteista (24/2011). Omatoiminen asumisessa syntyvien lietteiden käsittely voidaan sallia määräyksistä poiketen vain, jos kiinteistöllä on käytössään siihen soveltuvat laitteistot ja olosuhteet ovat sopivat. Harmaiden jätevesien saostussäiliöiden omatoiminen tyhjentäminen ja lietteiden kompostointi on kuitenkin sallittu ilman poikkeamislupaa, mikäli lietteen määrä on vähäinen. Harmailla jätevesillä tarkoitetaan jätevettä, joka ei sisällä vesikäymälän huuhteluvettä tai esimerkiksi kuivakäymälän suotovesiä. Kaikki lietteiden hallitsematon päästäminen ympäristöön on siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen vuoksi kielletty. 15

16 9 ROSKAANTUMISEN EHKÄISY 39 Yleisötilaisuuksien jätehuolto Yleisötilaisuuksia koskevat jätehuoltomääräykset perustuvat sekä roskaantumisen ehkäisemiseen että jätelain velvoitteeseen asianmukaisesta jätehuollosta. Yleisötilaisuuden järjestäjä on jätelain 74 :n mukaan vastuussa yleisötilaisuuden seurauksena roskaantuneen alueen siivoamisesta, jos roskaaja itse ei huolehdi siivoamisesta. Määräyksessä velvoitetaan yleisötilaisuuden järjestäjä huolehtimaan tilaisuuden jätehuollosta kokonaisuudessaan. Varsinkin suuremmissa yleisötilaisuuksissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antaminen on tarpeen asianmukaisen ja turvallisen jätehuollon järjestämiseksi. Lajitteluvelvoitteiden antaminen perustuu jätelain 13 ja 15 :iin, joten ne voidaan antaa myös sellaiselle yleisötilaisuuden järjestäjälle, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa järjestämällä yleisötilaisuuden. 40 Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla Määräyksessä on korostettu jätelaissa annettua roskaamiskieltoa kieltämällä jätteiden sijoittaminen jäteastioiden ulkopuolelle yleisillä alueilla sekä erityistapauksena puutarhajätteiden toimittaminen yleisille alueille. Roskaantumisen ehkäiseminen edellyttää myös yleisille alueille sijoitettujen jäteastioiden säännöllistä tyhjentämistä sekä tarvittaessa niiden lähiympäristön puhdistamista. 10 VAARALLISET JÄTTEET JA ERITYISJÄTTEET 41 Vaarallisten jätteiden jätehuolto Jätehuoltomääräysten vaarallisia jätteitä koskevat määräykset velvoittavat myös elinkeinotoiminnan harjoittajia. Vaarallista jätettä koskevilla määräyksillä määrätään käytännön järjestelyihin, joilla varmistetaan turvallinen jätehuolto. Vaarallisen jätteen varastoinnista väliaikaisessa paikassa voi aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Määräys enimmillään vuoden säilytysajasta koskee kaikkia kiinteistöjä ja se on annettu jätteen asianmukaisen varastoinnin ja käsittelyn varmistamiseksi. Vaarallisen jätteen pakkaamisesta on jäteasetuksessa tarkat ohjeet. Velvoittamalla alkuperäispakkauksen käyttämiseen pyritään varmistamaan vaarallisen jätteen asianmukainen pakkaaminen ja merkitseminen. 42 Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä Vaarallisen jätteen keräyspaikkaa koskevat määräykset koskevat kaikkia toimijoita omakotikiinteistöjä lukuun ottamatta, sillä ne liittyvät jätehuollon tekniseen järjestämiseen sekä turvallisuuteen. Pykälässä annetaan määräyksiä vaarallisten jätteiden säilyttämisestä turvallisesti asianmukaisissa astioissa. Lisäksi velvoi- 16

17 tetaan kiinteistön haltija tiedottamaan keräyspaikan käyttäjiä sen asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä. Tarkoituksena on, että vaarallisten jätteiden keräämisestä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 43 Erityisjätteet Erityisjäte velvoitetaan erotettavaksi muista jätteistä. Erityisjätteiden pakkaamisesta sekä merkitsemisestä määrätään niiden turvallisen käsittelyn varmistamiseksi. 11 MUUT MÄÄRÄYKSET 44 Tiedottamisvelvoite Jotta varmistetaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisen jätehuollon toteutuminen, määrätään kiinteistön haltija tiedottamaan jätehuoltomääräysten mukaisista velvoitteista kiinteistössä asuville tai sitä muuten käyttäville. Samoin jätteenkuljetuspalvelun tuottajan on tiedotettava jätteenkuljetusta tilaavalle kunnallisten jätehuoltomääräysten sisällöstä ja ilmoitusvelvoitteista. 45 Jätehuoltomääräysten valvonta Jätelain 24 :ssä säädetään jätelain ja sen nojalla annettujen jätehuoltomääräysten valvonnasta. Valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen sekä alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Koska jätehuoltomääräykset ovat voimassa usean eri kunnan alueella ja toisaalta toimijoilla voi olla toimintaa useiden eri kuntien ja jätehuoltomääräysten soveltamisalueilla, voi ELYkeskuksella olla merkittävä rooli määräysten valvonnassa. Jätehuoltomääräysten noudattamatta jättämisestä annetaan valvontamääräys. Jätehuoltomääräysten vastaisen toiminnan jatkaminen johtaa jätelain mukaiseen seuraamukseen. Valvontaviranomainen kehottaa ensin määräysten rikkojaa korjaamaan toimintansa. Valvontaviranomainen voi myös lievissä tapauksissa antaa yksittäisen määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jos asianosainen ei noudata valvontaviranomaisen antamaa kehotusta, yksittäistä määräystä tai muuten laiminlyö velvollisuutensa olennaisilta osin tai muuten epäasiallisesti, tulee valvontaviranomaisen aloittaa hallintopakkomenettely asian saattamiseksi lain mukaiseksi. Jos kyseessä on jätehuoltomääräysten nojalla tai yksittäisenä määräyksenä annettu kielto tai määräys ja kyseessä on tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, tulee valvontaviranomaisen tehdä asiassa tutkintapyyntö poliisille tai tulliviranomaiselle. 46 Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä Jätelain 91 :n mukaan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräysten noudattamisesta päätöksessä mainituin perustein. Siten jätehuoltomääräyksissä on tarpeen määrätä poikkeuksen myöntävästä viranomaisesta. Jätehuoltomääräykset ovat voimassa useassa eri kunnassa, joissa kaikissa on oma ympäristönsuojeluviranomaisensa. Poikkeusten myöntämisessä voidaan helpommin noudattaa samoja periaatteita koko soveltamisalueella, kun poikkeamisvalta on annettu yhdelle taholle. 17

18 47 Voimaantulo Voimaantulopykälään on kirjattu määräysten voimaantulon ajankohta ja lueteltu ne jätehuoltomääräykset, jotka uusilla määräyksillä kumotaan. 18

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 4 LUKU 1 SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET...

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelut

Jätehuoltomääräysten perustelut Jätehuoltomääräysten perustelut Pykäläkohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelut

Jätehuoltomääräysten perustelut LIITE Jätehuoltomääräysten perustelut 1 Soveltamisala Pykälässä tuodaan esille, että jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä, sitovia määräyksiä. Pykälässä määrätään millä alueella jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut

Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut Jätela 16.6.2015 26 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 2 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräysten perustelut Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 1 3 Jätehuollon tavoitteet... 1 2 Luku

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset Eura, Huittinen, Köyliö ja Säkylä Alueellinen jätelautakunta Hyväksytty 10.12.2014 11 2 SISÄLTÖ 1. luku: Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 4 1 Soveltamisala...4 2

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015. Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015. Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015 Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014 1 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET... 4 1 Soveltamisala...

Lisätiedot

LUONNOS 4.6.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUONNOS 4.6.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 4.6.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.x.201x Jätehuoltolautakunta xx, xx.xx.2014 1 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄ JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Sisältö 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 4 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN Lausunnot 1) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, joka edustaa myös Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:tä, Mepak-Kierrätys

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1.1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Sydän-Suomen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS

Sydän-Suomen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS Yleiset Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari Hyväksytty xx.xx.2016 Voimaan 1.5.2016 2 Sydän-Suomen jätelautakunta Ehdotus yleisiksi jätehuoltomääräyksiksi

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset. Siikajoki. Taustatietoa jätehuoltomääräyksille. Tekninen lautakunta 26.4.2016 25

Jätehuoltomääräykset. Siikajoki. Taustatietoa jätehuoltomääräyksille. Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 Jätehuoltomääräykset Siikajoki Taustatietoa jätehuoltomääräyksille Tekninen lautakunta 26.4.2016 25 sivu 1 Lisätietoja Suomen lainsäädäntö on sähköisesti luettavissa Finlex-palvelussa osoitteessa www.finlex.fi

Lisätiedot

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Soveltamisala Ei ole meidän versiossa. --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Jäljempänä

Lisätiedot

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Sivu 1 / 8 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Määritelmässä (2, s. 5) kuljetusjärjestelmäpäätös todetaan seuraavasti: Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 nojalla Määräykset on hyväksytty Kankaanpään kaupungin teknisessä lautakunnassa 26.10.2015 Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Jätelautakunta hyväksynyt 16.6.2015 Voimaantulo 1.8.2015 alkaen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunta JLTK 892/2015 Luonnos 12.10.2015 Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen jätehuoltojärjestelmä... 5 1.3.1 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet... 5 1.3.2

Lisätiedot

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sellaiseen jätehuoltoon, josta muualla on erikseen säädetty tai määrätty.

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sellaiseen jätehuoltoon, josta muualla on erikseen säädetty tai määrätty. Loimi-Hämeen jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien kunnalliset yhteiset jätehuoltomääräykset 1.6.2015 alkaen Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Jäljempänä annetut määräykset ovat

Lisätiedot

Vaasan seudun jätelautakunta VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015

Vaasan seudun jätelautakunta VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015 VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015 1 SISÄLLYS 1 luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 2 luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen... 5 3 luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä...

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Viromltk 20.10.2015 49 liite Savo-Pielisen jätelautakunta Luonnos 25.8.2015 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Jätelautakunta hyväksynyt 16.6.2015 Voimaantulo 1.8.2015 alkaen Muutokset jätelautakunta 29.9.2015 39 Loimi-Hämeen

Lisätiedot

Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi

Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi 1 Sydän-Suomen jätelautakunta Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain (646/2011)

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset

JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätela Säännön nimi 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset Voimassa 1.9.2015 alkaen Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset Hallitus 11.11.2014; 54 2015 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset Lapin jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymän yleiset jätehuoltomääräykset 1.4.2015 alkaen 1.4.2015 Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset

Jätehuoltomääräykset LIITE 6 Kymen jätelautakunnan Jätehuoltomääräykset Sisällysluettelo 1. luku Yleiset määräykset Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Määritelmät 2 Jätehuollon tavoitteet 3 2. luku Kunnan järjestämä jätehuolto

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen Kankaanpään kaupungin tekninen lautakunta (xx.6.2015) Luonnos 10.6.2015 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa 3.12.2014 72

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa 3.12.2014 72 Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Määräyksien soveltamisalue: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki, Turku Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Savo-Pielisen jätelautakunta Ehdotus 13.11.2015 Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 4 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset

Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Turun Kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Yleinen osa 1. Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Tämä jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sisällä sitovia määräyksiä. Tässä osassa kerrotaan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin

Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin Jätehuoltomääräysten perustelumuistio määräysten perustelut ja muutokset 1.9.2012 hyväksyttyihin määräyksiin 1 Luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset 2015 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset Lapin jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymän yleiset jätehuoltomääräykset 01.10.2015 alkaen 24.6.2015 Jätehuoltomääräykset Jätehuoltomääräykset...1

Lisätiedot

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet...

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan

1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset: Yleinen osa 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan Tämä luku ei sellaisenaan sisällä sitovia jätehuoltomääräyksiä, vaan siinä kerrotaan

Lisätiedot

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY

LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY LIITE 2 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen

Lisätiedot

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä.

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä. MIKKELIN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2016 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä.

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005

Tampereen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset. Kaupunginvaltuusto 14.12.2005 PERUSTELUT 1 (5) JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Soveltamisala Näissä jätehuoltomääräyksissä annetaan jätelainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä ja toimintaohjeita. Jätelain muutoksessa syyskuussa 2004

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

PORVOON ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2015

PORVOON ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2015 PORVOON ALUEELLISEN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2015 Porvoon alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset ovat voimassa Askolassa, Pornaisissa, Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa Sisältö

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA 1.1.2016 Sisältö Yleistä jätehuoltomääräyksistä 3 Jätehuoltoon liittyminen 5 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Savo-Pielisen jätelautakunta Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 13.11.2015 Sisällys Yleistä jätehuoltomääräyksistä... 2 Jätehuoltoon liittyminen... 3 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä...

Lisätiedot

Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus

Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus Kymen jätelautakunnan toiminta-alueen Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus Jätehuoltomääräykset ovat voimassa seuraavissa kunnissa: Hamina Iitti Kotka Kouvola Lapinjärvi Miehikkälä Mäntyharju

Lisätiedot

Määräykset on hyväksytty. Hangossa, Siuntiossa. ja Vihdissä.

Määräykset on hyväksytty. Hangossa, Siuntiossa. ja Vihdissä. JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Nämä jätehuoltomääräykset on annettu jätelain 91 :n no- jalla. Määräykset on hyväksytty nassa 5.2. 2015, 3. Länsi-Uudenmaann jätelautakun- Jätehuoltomääräykset ovat voimassa a 1.3.2015

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Johdanto 2 1 Soveltamisala 2 2 Jätehuollon tavoitteet 2 Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 3 3 Velvollisuus

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 Sisällysluettelo... 1 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015

Jätehuoltomääräykset 2015 Kangasniemen K kunnan Jätehuoltomääräykset 2015 1 Yleinen osa 2 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 2 1.Yleinen osa 2 1. Yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja

OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja. Muut osallistujat Lindelöf Henry kaupunginjohtaja -1, KH 17.11.2014 17:00 OSALLISTUJAT Elomaa Jari puheenjohtaja Päätöksentekijät Posti Pekka I varapuheenjohtaja Lommi Semi II varapuheenjohtaja Haakana Mervi jäsen Hirvonen Pasi Kirjavainen Marika Luumi

Lisätiedot

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Ehdotus 11.11.2014 Yliviivatut osat ovat v.2013-2014 taksasta. Yliviivatut osat poistetaan 1.1.2015 voimaantulevasta taksasta. PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Hyväksytty 11.11.2014

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 6 LIIKETOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN YLEISET 2011 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu) jätelain 17 :n nojalla Hyväksytty kaupunginvaltuusto 27.9.2010/48 Voimaantulo

Lisätiedot

Yleiset jätehuoltomääräykset. Lakeuden jätelautakunta. Voimassa 1.10.2015 alkaen toistaiseksi.

Yleiset jätehuoltomääräykset. Lakeuden jätelautakunta. Voimassa 1.10.2015 alkaen toistaiseksi. Yleiset jätehuoltomääräykset Lakeuden jätelautakunta Voimassa 1.10.2015 alkaen toistaiseksi. Yleiset jätehuoltomääräykset 3 Sisällysluettelo YLEINEN OSA 1. Jätehuoltomääräysten tarkoitus... 5 2. Jätehuollon

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA Sivu 1/7 KEMIÖNSAAREN KUNNAN JÄTETAKSA 1.1.2011 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA Tässä taksassa päätetään jätelain mukaan kunnan järjestämisvastuulla olevien asuin- ja muiden kiinteistöjen

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

MULTIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

MULTIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MULTIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO OSA 1 JOHDANTO... 4 1.1 MITÄ JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET OVAT JA MIKSI NIITÄ ANNETAAN... 4 1.2

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten uudistaminen

Jätehuoltomääräysten uudistaminen 5, JATEJ 5.3.2014 15:00 TRE: 8858/2013 Jätehuoltomääräysten uudistaminen Valmistelija/lisätiedot: vs. jätehuoltoinsinööri Sanna Pulkkinen, puh. 040 806 3362, etunimi.sukunimi@tampere.fi Jatej 5.3.2014

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Yleiset jätehuoltomääräykset 1.10.2015 1/35

Sisällysluettelo. Yleiset jätehuoltomääräykset 1.10.2015 1/35 Yleiset jätehuoltomääräykset 1.10.2015 1/35 Sisällysluettelo 1. YLEINEN OSA... 3 1.1 Jätehuoltomääräyksien tarkoitus... 3 1.2 Jätehuollon toimijat... 3 1.3 Yhdyskuntajätehuollon järjestämistapa... 4 1.4

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN

KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN KEMIÖNSAAREN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTANA 1.1.2009 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1/10 1 LUKU SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT...2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 2 2 LUKU

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006

Lisätiedot

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset 1.1.2015 alkaen Hyväksytty Etelä-Karjalan jätelautakunnassa 21.10.2014 34 Sisällys 1 LUKU Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Jätehuollon

Lisätiedot

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE Pohjanmaan jätelautakunta Elokuu 2015 1. Johdanto Tämä kalkkistabilointiohje perustuu ProAgrian julkaisuun Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje, jätelakiin sekä

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1/11 PAIMION KAUPUNGIN JA SAUVON KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Peimarin ympäristönsuojelulautakunnassa 30.5.2006 50. Voimassa 1.1.2007 alkaen 2/11 PAIMION KAUPUNGIN

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

Uudistusten merkitys alueellisesti

Uudistusten merkitys alueellisesti Uudistusten merkitys alueellisesti KOKOEKO-seminaari Jätelaki ja jätevesiasetus muuttuu ylittyvätkö valvonnan edellytykset? Ylitarkastaja Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus Yleistä Lakiehdotuksen perustelut

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA

Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA Hyv. 24.11.2015 25 Voimaantulo 1.1.2016 Savo-Pielisen jätelautakunta 2016 Sisältö 1. YLEINEN OSA 8 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä

Lisätiedot

ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ROUSKIS OY:N OSAKASKUNTIEN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kunta Voimaantulo Halikko 1.7.2006 Kiikala 1.1.2007 Kisko 1.9.2006 Kuusjoki 1.6.2006 Muurla 12.6.2006 Paimio 1.1.2007 Perniö 1.9.2006 Pertteli 1.7.2006

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä

Jätehuoltomääräykset. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä Jätehuoltomääräykset Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Muhos ja Tyrnävä Sisältö Johdanto... 5 Osa 1...6 Yleistä jätehuollon järjestämisestä...6 Vastuu jätehuollon järjestämisestä...6 Kunnan

Lisätiedot

MULTIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

MULTIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MULTIAN KUNNAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 10.6.2014 Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.yy.2014 Voimaan xx.yy.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO OSA 1 JOHDANTO... 4 1.1 MITÄ JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET OVAT JA MIKSI NIITÄ

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärven ja Suodenniemen osalta),

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Pelkosenniemen kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Pelkosenniemen kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle

Lisätiedot

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset 1.1.2015 alkaen Hyväksytty Etelä-Karjalan jätelautakunnassa 21.10.2014 34 Sisällys 1 LUKU Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Jätehuollon

Lisätiedot

Christine Perjala, valmistelija esittelijä, pöytäkirjanpitäjä. p. 020 690 145, sähköpostiosoite roskaraati@roskaraati.fi.

Christine Perjala, valmistelija esittelijä, pöytäkirjanpitäjä. p. 020 690 145, sähköpostiosoite roskaraati@roskaraati.fi. ESITYSLISTA Kokouspäivä 6.11.2014 Aika ja paikka: 6.11.2014 klo 17.00, Munkkaanmäki 51, Lohja Kutsutut Varalla x Seija Kannelsuo-Mäntynen pj. Raasepori Petri Kajander Raasepori Eva Roos vpj. Vihti x Ingrid

Lisätiedot

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä

Jätetaksa 2015. Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä Jätetaksa 2015 Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu ja Tyrnävä 1 Yleistä 1 Soveltamisalue ja -ala Oulun yhdyskuntalautakunnan määräämää jätetaksaa sovelletaan Hailuodon, Kempeleen, Limingan,

Lisätiedot