Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin."

Transkriptio

1 Soveltamisala Ei ole meidän versiossa Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä. Nämä jätehuoltomääräykset ovat voimassa toimialueella. Sen lisäksi mitä jätelaissa (646/2011) ja sen nojalla on säädetty tai määrätty jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa noudatetaan näitä jätehuoltomääräyksiä. Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin. Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen. -meidän mallissa lopussa Määritelmät -kuntaliiton mallissa alussa

2 1 Jätehuollon tavoitteet Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti. Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Kun kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli käytännössä sijoittaminen kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos. kommentit =================================================================================================================================== VERTAILU EROT = sama

3 Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 2 Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu lähtökohtaisesti liittymällä 1) kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Loimi-Hämeen Jätehuollon yhteistoiminta-alueella sekajätteen kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus). Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen voidaan liittyä joko kiinteistön omalla tai 4 mukaisella yhteisellä jäteastialla. Muualla kuin Loimaalla ja Sastamalassa biojätteen kiinteistöittäisen erilliskeräyksen järjestämisestä niillä kiinteistöillä, joilla se on jätehuoltomääräysten mukaisesti järjestettävä, vastaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Kiinteistöittäisessä jätehuollossa kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan, hankkii tarvittavat jäteastiat ja ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljetusyrittäjään, sekä tekee valitsemansa yrittäjän kanssa sopimuksen jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan vastuulla on varmistaa, että kuljetuspalveluita tarjoava yritys kuuluu jätehuoltorekisteriin. Kiinteistön haltijalla on oikeus saada jätteenkuljettajalta nähtäväksi jätehuoltorekisteriote, joka osoittaa kuljettajan olevan hyväksytty kyseiseen rekisteriin. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistön keräyspaikasta [kunnan/kunnan jätelaitoksen] osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Jätteen haltijan on luovutettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestämäänsä keräyspaikkaan. Tuottajavastuunalaiset jätteet toimitetaan tuottajan järjestämiin vastaanottopaikkoihin. [Jätehuoltoviranomaisen] päätöksen mukaisesti kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä [alueilla X ja X]. Näillä alueilla sijaitseva kiinteistö liittyy kunnan jätehuoltojärjestelmään liittymällä sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte on luovutettava aluekeräyspisteeseen. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimus jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistön haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten osoitettuun keräyspaikkaan. Kunnalla on velvollisuus järjestää vastuulleen kuuluvan asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Tämä tarkoittaa että kiinteistön haltija tai muun jätteen haltijan on luovutettavakunnan vastuulla olevat jätteensä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunnan jätehuoltojärjestelmään liitytään kiinteistöittäisesti omalla tai naapurien kanssa yhteisellä jäteastialla. Jätehuoltoviranomainen voi Jätelain perusteella päättää tiettyjen alueiden rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Tällaisilla alueilla jätteiden keräys ja kuljetus voidaan järjestää aluekeräyspisteillä. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle voidaan rajata alue jossa kiinteistöille on hankalat kulkuyhteydet, alueella on vähän jätteen haltijoita tai alueella syntyy vähän kuljetettavaa jätettä (JL 35 ). Rajauksesta päätöksen tekee Jätelautakunta. Rajauksen jälkeen rajatulle alueelle ei tarvitse enää tarjota kiinteistöittäisiä jätteenkuljetuspalveluja. Rajausta ei voida tehdä jos jätteenkuljetusta voidaan ympäristö- ja terveys syistä on pitää tarpeellisena. Ennen päätöksen tekemistä kunta varaa kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattavaa vaikutusta, mahdollisuuden lausua asiasta. Luovutusvelvollisuuden toteuttaminen edellyttää liittymistä jätteenkuljetusjärjestelmään, jossa jätteenkuljetukseen luovutetut jätteet kuljetetaan kiinteistön haltijan järjestämästä keräyspaikasta kunnan määräämään jätteen vastaanottopaikkaan. Kunnan vastuulla oleva kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan toteuttaa joko kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena tai kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Liittyminen jätteenkuljetusjärjestelmään on kiinteistön haltijan vastuulla. Jätelaitoksen on ilmoitettava asiakkaalle liittämisestä ja sen perusteista etukäteen kirjeitse, jotta asiakas on tietoinen siitä, mihin liittymisvelvollisuus perustuu. Kiinteistön jätehuollosta vastuussa olevalla kiinteistön haltijalla on velvollisuus tiedottaa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä ja seurata sen toteutumista. LHJ Vanhat määräykset => 11 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen Jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevaan joko oman kiinteistön kiinteistökohtaiseen keräysastiaan, saman jätteenkeräysvälineen käyttäjien yhteenliittymään (kimppaastia) tai Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n järjestämään aluekeräyspisteeseen. Jätteiden keräysvälineitä tulee olla käytössään riittävä määrä. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja -tilojen tulee täyttää näissä jätehuoltomääräyksissä esitetyt tekniset perusvaatimukset. Jätteiden keräysvälineiden, -paikkojen ja tilojen tulee olla jätteiden säilyttämiseen, kuormaukseen ja kuljetukseen sopivia eikä niistä saa aiheutua haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijan on toimitettava jätteet järjestetyn jätteenkeräyksen piirissä olevaan jäteastiaan tai keräyspaikkaan, lukuun ottamatta niitä jätteitä, jotka jätteen haltija jätelain, sen nojalla annettujen säädösten ja näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti hyödyntää tai käsittelee itse. 12 Yhden kiinteistön käytössä oleva jätteenkeräysväline

4 Yhden kiinteistön käytössä olevan jätteenkeräysvälineen tulee pääsääntöisesti sijaita kyseisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Mikäli huonot kulkuyhteydet tai muut perustellut syyt edellyttävät, voidaan yhden kiinteistön jätteenkeräysväline sijoittaa muualle kuin kiinteistön välittömään läheisyyteen. LHJ Vanhat määräykset => 12 Yhden kiinteistön käytössä oleva jätteenkeräysväline Yhden kiinteistön käytössä olevan jätteenkeräysvälineen tulee pääsääntöisesti sijaita kyseisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä. Mikäli huonot kulkuyhteydet tai muut perustellut syyt edellyttävät, voidaan yhden kiinteistön jätteenkeräysväline sijoittaa muualle kuin kiinteistön välittömään läheisyyteen

5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella ei ole meidän mallissa Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta [kunta/kunnallinen jätelaitos] tekee kiinteistön tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä siitä mitä palveluita kyseinen sopimus koskee. Jätelaissa sanottua ei kanta toistaa määräyksissä Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtaan 2 (Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon) Kiinteistökohtainen jäteastia Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtaan 2 (Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon)

6 3 Yhteisen jäteastian perustaminen Lähekkäin tai yhteisen tien varrella sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli yhteisastian (kimppa) käytöstä. Yhteisastiaa voidaan käyttää sekä sekalaisen yhdyskuntajätteen että erilaisten hyötyjätelajien keräämiseen. Taajama-alueella jäteastian tulee sijaita korkeintaan 1 km päässä kiinteistöltä. Hajaasutusalueella yhteinen jäteastia tulee sijaita joko saman tien varrella tai muun luonnollisen kulkureitin varrella korkeintaan 5 km päässä kiinteistöltä. Yhteisastian käytöstä tai yhteisastiaan liittymisestä tulee sopia aina jätteenkuljettajan kanssa, joka pitää kirjaa yhteisastiaan kuuluvista kiinteistöistä. Sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastian tulee olla kooltaan sellainen että yhteisastian käyttäjien jätteet mahtuvat kokonaisuudessaan astiaan kaikissa olosuhteissa. Yhteisastian tilavuuden yhteensä tulee olla vähintään 600 litraa, jos sitä käyttää yli 20 henkeä tai yli 5 kiinteistöä. Yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot, yhteisastian sijainti ja koko sekä tiedot yhteisastiaa käyttävistä kiinteistöistä. Vastuuhenkilön on ilmoitettava yhteisastian käytössä tapahtuvista muutoksista. Jätehuoltoviranomainen hyväksyy ilmoituksen vastaanoton yhteydessä yhteisastian käytön. Yhteisastian sijainti- ja kokovaatimuksista voidaan perustellusta syystä poiketa. Poikkeama edellyttää jätehuoltoviranomaisen erillistä poikkeamispäätöstä. Kuljetuksen sopimuksen tekijän tulee varmistaa että kiinteistöt sijaitsevat jätehuoltomääräyksen mukaisella etäisyydellä jäteastiasta tai että kiinteistöt ovat hakeneet jätehuoltoviranomaiselta poikkeamaa astian sijaintivaatimuksista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi perustellusta syystä kieltää yhteisastian käytön tai määrätä muutoksia yhteisastian käyttöön, mikäli käytöstä aiheutuu haittaa terveydelle, ympäristölle tai roskaantumista. Vapaa-ajan asuntojen osalta kiinteistöittäinen jätehuolto on järjestettävä toukokuusta alusta syyskuun loppuun. Jos vapaa-ajan asunnolla ollaan ympäri vuoden, tulee myös jätehuolto järjestää ympärivuotisesti. Kullakin sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastiaa käyttävällä vakituisessa käytössä olevalla kiinteistöllä on oltava käytössään sekalaisen yhdyskuntajätteen astiatilavuutta [75/150 litraa] [neljää viikkoa] kohden ja vapaaajanasunnolla [30/60 litraa] [neljää viikkoa] kohden. Kutakin sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastiaa käyttävällä henkilöllä on oltava vakituisessa käytössä olevalla kiinteistöllä käytössään sekalaisen yhdyskuntajätteen astiatilavuutta [25/50 litraa] [neljää viikkoa] kohden ja vapaa-ajanasunnolla [10/20 litraa] [neljää viikkoa] kohden. Sekalaisen yhdyskuntajätteen yhteisastian tulee olla tilavuudeltaan vähintään [600 litraa], jos sitä käyttää yli [20 henkeä/5 kiinteistöä]. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa ilmoitus yhteisastian käytöstä ja siitä luopumisesta tehdään jätehuoltoviranomaiselle ja kuljetusyritykselle. Jätteiden kerääminen voidaan toteuttaa myös useamman kiinteistön yhteisellä jäteastialla eli ns. kimppa-astialla tai useamman kiinteistön yhteisestä keräyspaikasta. Kiinteistön jätehuoltotilanteen seuranta ja valvonta edellyttävät yhteisastioiden ja yhteisten keräyspaikkojen käyttöönoton ja siitä luopumisen ilmoittamista jätteenkuljetuksen suorittajalle ja jätehuoltoviranomaiselle. Jätteenkuljettajan tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaisella vuosittain tiedot kiinteistöltä kerätyistä jätteistä. Jätteenkuljettajan tulee ilmoituksessaan erotella tyhjennettävän jäteastian jätemäärät kunkin kiinteistön tuottaman jätemäärän mukaisesti viranomaisen rekisteritietoja varten. Yhteisastialle ja yhteiselle keräyspaikalle on nimettävä ylläpidosta vastuussa oleva henkilö, johon kuljetuksen suorittajat tai viranomaiset voivat olla yhteydessä esimerkiksi yhteisastian tai yhteisen keräyspaikan ylläpitoon liittyvissä asioissa. LHJ Vanhat määräykset => 13 Saman jätteenkeräysvälineen käyttäjien yhteenliittymä (kimppa-astia) Vierekkäiset kiinteistöt/lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samoja keräysvälineitä (jäljempänä kimppa-astia) Jokaisella tällaisella kimppa-astialla pitää olla yhteyshenkilö. Yhteyshenkilön tulee jätteenkuljetussopimusta tehtäessä toimittaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n omien yhteystietojensa lisäksi seuraavat tiedot kimppa-astiassa mukana olevista: yhteisen jäteastian/jäteastioiden sijainti, jokaisen kimppa-astiassa mukana olevan kiinteistön osoite ja kiinteistön haltijan/omistajan nimi ja yhteystiedot sekä asuntotyyppi (vakituinen asunto/loma-asunto). Vähintään viiden asunnon kimppa-astian osalta em. tiedot tulee ilmoittaa vuosittain, viimeistään mennessä Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:lle. Pienempien yhteenliittymien osalta em. ilmoitus tulee tehdä siinä tapauksessa, että vuoden aikana on tiedoissa tapahtunut muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein. Samaa jäteastiaa käyttävä vakituinen tai vapaa-ajan asunto saa sijaita kulkutietä korkeintaan kilometrin päässä yhteisestä jäteastiasta. Edellä esitetystä poiketen kimppa-astia voi sijaita kauempanakin, mikäli se on lähempänä asuntoa kuin kaupungin/kunnan järjestämä aluekeräyspiste. Saman yksityisen tien varrella olevat kiinteistöt voivat aina käyttää kimppa-astiaa etäisyydestä huolimatta. Myös vapaa-ajan asunnot, joilla on venepaikka sellaisessa venesatamassa, johon on sijoitettu kimppaastia, voivat etäisyydestä huolimatta käyttää kyseistä jäteastiaa.

7 Kuntaliitonmallissa: Putkikeräysjärjestelmä ja muut vastaavat korttelikohtaiset järjestelmät Tämä esitetään poistettavaksi ei oleellinen alueellamme

8 Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtaan 13 (Jäteastioiden täyttäminen ja jätteiden kuljettaminen ) Sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspiste [Jätehuoltoviranomaisen] päätöksellä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt liittyvät sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteen käyttäjiksi ottamalla yhteyttä ja sopimalla asiasta [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] kanssa. [Kunta/kunnallinen jätelaitos] liittää [jätehuoltoviranomaisen] päätöksellä kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt sekalaisen yhdyskuntajätteen aluekeräyspisteiden käyttäjiksi. [Kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] on ilmoitettava välittömästi kiinteistön omistajalle liittämisestä ja kerrottava liittämisen perusteet sekä liittämisestä seuraavat velvoitteet. Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Sekalaista yhdyskuntajätettä ei tule varastoida kiinteistöllä pidempään kuin [2 viikkoa/4 viikkoa].) Tämä esitetään poistettavaksi

9 4 Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava kunnan osoittamiin paikkoihin. Tuottajavastuunalaisia jätteitä vastaanotetaan tuottajayhteisöjen osoittamissa vastaanottopaikoissa, pois lukien pakkausjätteet, joita vastaanotetaan tuottajayhteisöjen, kuntien ja yrittäjien järjestämissä kierrätyspisteissä. Vastaanotto- ja käsittelypaikoista löytyy lista jäteyhtiön kotisivuilta ( Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista, jos paikkaa ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi, tai jos jätteen vastaanottaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin ei saa toimittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen seassa sellaisia jätelajeja, joille on järjestetty vastaanottopaikka muualla (?). Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin. Jätteiden on mahduttava keräysastiaan niin, että astia on mahdollista sulkea tai peittää. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä Vastaanottopaikkoja kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, ovat [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] järjestämät vastaanottopaikat, kuten jäteasemat, jätekeskukset ja [hyötyjätepisteet/ekopisteet/kierrätyspisteet]. [Kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] on pidettävä yllä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto tai -käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Tällä määräyksellä varmistetaan, että kunnan vastuulle kuuluvat jätteet päätyvät oikeaan paikkaa ja kunnan vastuu, oikeus ja mahdollisuudet huolehtia sille säädetyn jätehuoltotehtävän hoitamisesta ovat mahdollisia. Pakkausjätteiden osuus materiaalikierrätyksestä on merkittävä, joten pakkausjätteet tulisi saada talteen mahdollisimman tehokkaasti. Joidenkin tutkimusten mukaan (SYKE) kierrätys on tehokkainta silloin, kun keräysastia tai -piste on mahdollisimman lähellä kiinteistöä Alueellisien jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset on annettu keräyspaikkojen väärinkäytön ja roskaantumisen ehkäisemiseksi. Jätteiden toimittaminen alueellisiin vastaanottopaikkoihin ei saa aiheuttaa haittaa niissä kerättävien jätteiden hyötykäytölle eikä keräyspaikan tai sen ympäristön roskaantumista. Roskaantumisen ehkäisy edellyttää, että jätteitä ei jätetä keräysvälineiden ulkopuolelle siinäkään tapauksessa, että keräysvälineet ovat täynnä. Sekajätteen osalta vastaanottopaikkoja ovat jäteasemat ja jätekeskukset sekä lietteiden osalta jätevedenpuhdistamot sekä mahdolliset tähän tarkoitukseen tehdyt siirtopumppaamot. Tuottajavastuun alaiset jätteet on toimitettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan.

10 Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 5 Erikseen lajiteltavat jätelajit Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava mahdollisuuksien mukaan (?)erikseen hyötyjätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja keräykseen toimittamisesta silloin kun vastaanottopaikkoja on kohtuullisen matkan puitteissa tarjolla. Hyötyjätteet kerätään kyseiselle jätelajille tarkoitettuun kiinteistökohtaiseen jäteastiaan, jos kiinteistö kuuluu kyseisen jätelajin osalta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöjen on hankittava jäteastiat erilliskerättäville hyötyjätteille näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä tai hyötyjätettä ei kerätä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija itse tilata sille vapaaehtoisesti jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Kiinteistöllä erilliskerättyä hyötyjätettä ei saa luovuttaa kunnan, tuottajan tai kiinteistöittäistä jätteenkeräystä toteuttavan yrittäjän lisäksi muille toimijoilla (romunkerääjät) tai muuhun paikkaan eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen hyötyjätteet. Hyötyjätteet toimitetaan [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] osoittamaan [ekopisteeseen/hyötyjätepisteeseen/kierrätyspisteeseen]. Tuottajavastuunalaiset hyötyjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan. Pakkausjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan tai [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen järjestämään tuottajien keräystä täydentävään keräyspaikkaan] alkaen. Kunnan velvollisuutena on edistää kierrättämistä siten, että etusijajärjestys toteutuu ja jäteasetuksen kierrätystavoitteet täyttyvät. Määräyksen tarkoituksena on erottaa kierrätyskelpoiset jätteet energiana hyödynnettävästä polttokelpoisesta jätteestä. Muu kuin tuottajavastuun alainen asuinkiinteistöillä erilliskerätty ja kierrätettävä jäte on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuudenpiiriin kuuluvaa jätettä, joka tulee toimittaa kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta kiinteistöjen tulee toimittaa jäte tuottajien järjestämään tai vaihtoehtoisesti kunnan järjestämään tuottajan keräystä täydentävään keräyspaikkaan, josta jätteet toimitetaan edelleen tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Pakkausjätteiden osalta tuottajilla on jälkeen oikeus pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen ja velvollisuus järjestää pakkausjätteiden alueellisten jätteenkeräyspisteiden verkosto sekä pakkausjätteiden käsittelyn. Kunta voi huolehtia ja täydentää pakkausjätteiden alueellista keräystä ja täydentää kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Erilliskeräysvelvollisuuden lisäksi kiinteistöt voivat itse myös vapaaehtoisesti järjestää Jätelain 41 mukaisesti pakkausjätteen keräyksen ja kuljetuksen kiinteistöltä silloin, kun tuottajayhteisö tai kunta ei kiinteistöittäistä palvelua tarjoa. Täydentävästä keräämisestä on sovittava tuottajayhteisöjen kanssa ja sen toteuttamisessa on huomioitava tuottajayhteisöjen lajitteluohjeet. Jätelain 47 mukaisesti myös muut toimijat saavat perustaa rinnakkaisia käytöstä poistettujen tuottajan vastuulle kuuluvian tuotteiden keräys- tai vastaanottojärjestelmiä taikka tarjota tähän liittyviä palveluita kiinteistön haltijalle tai muulle jätteen haltijalle. Keräys ja vastaanotto tulee tehdä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa ja kerätyt jätteet tulee toimittaa tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Pakkausjätteiden erilliskeräämisen tarkoitus on materiaalikierrätyksen tehostaminen, jolloin mm. päällekkäisen kuljetuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia voimaan minimoida keräämällä pakkausjäte ja samaa materiaalia oleva muu jäte yhdessä. Jos tuottajayhteisön vastuulle kuuluvat jätteet (pakkausjätteet) ja kunnan vastuulle kuuluvat jätteet (muut kuin pakkausjätteet) kerätään samassa jäteastiassa, tulee menettelystä sopia tuottajayhteisöjen kanssa erikseen. Jätteen haltija voi itse kuljettaa kunnan määräämään vastaanottopaikkaan sellaiset kunnan vastuulle kuuluvat jätteet, jotka laatunsa puolesta soveltuvat kerättäväksi osana kiinteistäittästä jätteenkuljetusta, mutta jotka eivät suuren kokonsa tai muun ominaisuutensa puolesta sovellu kiinteistöittäseen jäteastiaan. LHJ Vanhat määräykset => 9 Jätteenkeräyksen järjestäminen Koko kaupunki / kunta kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Jätteenkeräysjärjestelmä on sopimusperusteinen. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kuljetetaan asumisessa syntyneet jätteet sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavat teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneet jätteet. Kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen kuulumattomalla kiinteistöllä jätteen haltijan on vietävä jätteensä asianmukaisesti lajiteltuna aluekeräyspisteeseen. Yhdyskuntajätteen keräämistä ja kuljettamista harjoittavat alueellisen ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon yhdyskuntajätteen kerääjiksi hyväksytyt kuljettajat

11 Sekalainen yhdyskuntajäte 1. Tämä esitetään poistettavaksi asia muualla meidän mallissa sisältyy kohtiin: 2 (Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään ja kiinteistöittäiseen jätehuoltoon) 5 (Erikseen lajiteltavat jätelajit ) ja 24 (Vaarallisten jätteiden jätehuolto ja kerääminen) Kuntaliiton malli Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin kierrätystä varten lajiteltu erilliskerätty jäte on laitettava kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettuun jäteastiaan ei kuitenkaan saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallista jätettä tai muuta energiana hyödyntämiseen soveltumatonta jätettä, kuten metallia. Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettu jäteastia joko kiinteistön itse järjestämänä tai siten kuin näissä jätehuoltomääräyksissä muualla määrätään. (Pieniä määriä palamatonta ainetta, kuten hehkulamppuja, posliiniastioiden sirpaleita ja pieniä PVC-esineitä, voi laittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Suuremmat palamatonta ainetta olevat jätteet ja jäte-erät, kuten suuret määrät PVC-muovia, on toimitettava [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] osoittamaan paikkaan. Energiajätteen lajittelu ja kerääminen erikseen Kuntaliiton malli Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä yhdyskuntajätteenä syntyvän energiajakeen erilliskeräys on kiellettyä [x.x.201x alkaen]. Sekalaiselle yhdyskuntajätteen keräämiseen tarkoitetun jäteastian lisäksi kiinteistöillä tulee olla käytössään energiajätteen keräämiseen tarkoitettu jäteastia. Energiajakeeseen aiemmin laitetut hyötyjätteet on lajiteltava syntypaikalla erikseen ja toimitettava kierrätykseen näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Energiajakeeseen aiemmin lajiteltu kierrätyskelvoton jäte on laitettava sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan. Tämä esitetään poistettavaksi, ei ole oleellinen aluellamme

12 6 Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Taajama-alueilla asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte Keräys-kartonki Keräysmetalli Keräys-lasi Pahvi Paperi 5 tai enemmän 6 tai enemmän x x x kuten jätelain 49 ja 50 määräävät Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. (Taajama-alueilla, pois lukien [tähän yksilöidään taajamat/alueet, joissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät ole voimassa]) asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin jäteastioihin seuraavasti: Lajiteltavat ja erilliskerättävät jätelajit Huoneistojen lukumäärä kiinteistöllä Biojäte Keräyskartonki Keräysmetalli Keräys-lasi Pahvi Paperi 3 tai enemmän [6] tai enemmän [10] tai enemmän (Erilliskeräysvelvoitteet eivät koske alueita [X ja X].) x x x x x x x x kuten jätelain 49 ja 50 määräävät ([Kunkin jätelajin jäteastiaan kerätään sekä pakkausjäte että muu samaa materiaalia oleva hyötyjäte.]) Biojätteen erilliskeräysvelvoite ei koske kiinteistöjä, joilla syntyvä biojäte kompostoidaan kyseisellä kiinteistöllä. [Taajama-alueilla/Alueilla X ja X] sijaitsevat kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia höytyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/jätteenkuljetusyrityksen] kanssa. Hyötyjätteet tulee kuljettaa [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] tai tuottajan jätehuoltojärjestelmään. Pientaloalueilla [X ja X] on mahdollista liittyä hyötyjätteiden [(keräysmetalli, -lasi, -kartonki ja -paperi)] kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen [käyttämällä jäteastiaa, joka on jaettu neljään tilavuusosaan/käyttämällä erillisiä säkkejä, joihin jätteet kerätään]. Asiasta sovitaan [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/jätteenkuljetusyrityksen] kanssa. Asumisessa syntyvä kierrätyskelpoinen muovipakkausjäte on lajiteltava syntypaikalla erikseen ja toimitettava tuottajan vastaanottopaikkaan kierrätystä varten tuottajien antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Kierrätyskelvoton muovijäte on laitettava kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan (energiahyödyntämiseen toimitettavaksi). Asumisessa syntyvä muovijäte on laitettava kiinteistön sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan (energiahyödyntämiseen toimitettavaksi). Kunnan velvollisuus rajoittuu tässä määriteltyjen jätteiden määräysten mukaiseen tai vapaaehtoiseen erilliskerättyjen hyötyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen Biojätteen ja keräyskartongin kiinteistökohtaisilla erilliskeräysvelvoitteilla edistetään etusijajärjestyksen toteutumista, tehostetaan ja helpotetaan kierrätystä ja parannetaan hyödyntämiskelpoisten jätteiden laatua. Kiinteistöllä omiin jäteastioihinsa kerättävät hyötyjätteet kuljetetaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Määräyksen erilliskeräysvelvoitteet koskevat vain suurempia asuinkiinteistöjä. Rajaaminen on tarpeen erilliskerättyjen jätteiden kuljetuksesta aiheutuvien vaikutusten pitämiseksi kohtuullisina erilliskeräyksestä saavutettuun hyötyyn nähden. Etusijajärjestyksen toteutumisen parantamiseksi on mahdollistettu myös erilliskeräysvelvoitteiden ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vapaaehtoinen liittyminen kierrätettävien jätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

13 7 Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet Taajama-alueilla, kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin tai useammalle jätelajille tarkoitettuihin jäteastioihin seuraavasti: Hyötyjätelaji Biojäte Keräyskartonki Keräysmetalli Keräyslasi Pahvi Erilliskerättävä, jos kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä (20 kg viikossa) kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg viikossa aina kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg viikossa] kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Muovi? (Taajama-alueilla, pois lukien [tähän yksilöidään taajamat/alueet, joissa lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät ole voimassa]) kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä muussa kuin asumisessa syntyvät hyötyjätteet on lajiteltava ja erilliskerättävä omiin kiinteistökohtaisiin [tai useammalle jätelajille tarkoitettuihin] jäteastioihin seuraavasti: Hyötyjätelaji Erilliskerättävä, jos Biojäte kiinteistöllä on ruoan valmistusta tai ruokala tai biojätettä syntyy muuten merkittäviä määriä [(50 kg viikossa)] Keräyskartonki kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Keräysmetalli kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [50 kg kuukaudessa/viikossa] Keräyslasi kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Pahvi kyseistä jaetta kertyy keskimäärin yli [20 kg kuukaudessa/viikossa] Paperi kuten jätelain 49 ja 50 määräävät kyseistä jaetta kertyy keskimäärin [yli 50 kg Puu kuukaudessa/viikossa] kunnan jätehuoltoviranomainen päättää jätelajin Muu hyödyntämiskelpoinen jätelaji kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta (Erilliskeräysvelvoitteet eivät koske alueita X ja X.) ([Kunkin jätelajin jäteastiaan kerätään sekä pakkausjäte että muu samaa materiaalia oleva hyötyjäte.]) [Taajama-alueilla/Alueilla X ja X] sijaitsevat kiinteistöt, joita edellä mainitut lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet eivät koske, voivat sopia höytyjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymisestä [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/jätteenkuljetusyrityksen] kanssa. Hyötyjätteet tulee kuljettaa [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen] tai tuottajan jätehuoltojärjestelmään. Muille kuin asuinkiinteistöille annettavat erilliskeräysvelvoitteet koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 :n perusteella kuuluvia kiinteistöjä. Myös kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella kunnan jätehuoltojärjestelmään jätteensä toimittavat kiinteistöt voidaan velvoittaa noudattamaan tämän pykälän erilliskeräysvelvoitteita palvelusta tehtävässä sopimuksessa. Muiden kuin asuinkiinteistöjen osalta velvoitteet perustuvat yksinomaan kiinteistöllä syntyvän jätteen määriin. Tällä tehostetaan kuljetuslogistiikkaa. Tuottajanvastuulla olevan keräyspaperin erilliskeräysvelvoitteista on säädetty erikseen jätelaissa. Muilla kuin asuinkiinteistöltä kerätään jatkossa myös kierrätyskelpoista muovijätettä. Määräyksen tarkoituksena on edistää muovin erilliskeräystä ja kierrätystä ensisijaisuusjärjestyksen mukaisesti. Määräys voidaan asettaa muille kuin asuinkiinteistöille, joilla saattaa syntyä riittävästi hyvänlaatuista kierrätykseen kelpaavaa muovia

14 8 Muut erikseen kerättävät jätteet Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava näitä varten järjestettyihin palautuspisteisiin. Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja merkittävä sekä toimitettava käsiteltäväksi näissä Loimi-Hämeen jäteyhtiö Oy:n osoittamaan paikkaan. Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuolto määräysten mukaisesti, on toimitettava kunnan tai kunnallisen jätelaitoksen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kohteissa, joissa syntyvän maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on vähintään 800 tonnia tai muun kuin edellä mainitun rakennusjätteen määrä on vähintään 5 tonnia, on rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte kerättävä ja kuljetettava siten, että jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja aineista 1. betoni-, tiili-, laatta-, keramiikka- ja kipsijätteet 2. kyllästämätön puujäte ja muu energiana hyödynnettävä jäte 3. metallijätteet sekä 4. maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet. Purettavista rakennuksista on tehtävä purkuilmoitus tai maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määrätty purkamislupahakemus. Purkulupahakemuksen ja - ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle annettava selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta, lajittelusta sekä toimittamisesta hyödynnettäväksi, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi (maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, 55 ) sekä tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta tai ominaisuuksiensa vuoksi erityisiä toimia jätehuollolle aiheuttavista rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä Purkuilmoituksessa tulee kertoa mihin puretut jätteet toimitetaan. Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta ja syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä, tulee lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimittaa Loimi-Hämeen jäteyhtiön tai kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte lajitellaan jäteasetuksen mukaisesti. Erilleenkeräämis -velvoitteen avulla on tarkoitus edistää eri jätelaatujen erilläänpitovelvollisuutta ja kierrätystä sekä ehkäistä energiana hyödynnettäväksi soveltumattomien jätteiden joutumista polttokelpoisen jätteen sekaan sekä ohjata tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä tuottajien järjestämään keräykseen. Tuottajavastuunalaiset sähkö- ja elektroniikkaromu sekä paristot ja akut toimitetaan ensisijaisesti tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan ja lääkejätteet jäteyhtiön kanssa vastaanottosopimuksen tehneisiin apteekkeihin. Muissa toiminnoissa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa, syntyvät vaaralliset jätteet toimitetaan vastaanottajalle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen Kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuolto, mikäli jätteen määrä ei ole kohtuuton. Jätelaitos voi velvoittaa toimittamaan maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaarallista jätettä olevat merkittävät erät toimitettavaksi muualle silloin kun käsittely ei kunnan tai kunnan jätelaitoksen järjestelmissä ole mahdollista. Jäteasetuksessa 15 rakennus- ja purkujätteelle annetut erilliskeräysvelvoitteet koskevat myös kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Kiinteistöillä syntyvä rakennus- ja purkujäte kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin ainoastaan siinä tapauksessa, että se on peräisin kiinteistön haltijan omatoimisesta remontoinnista tai silloin kun kiinteistön haltija vastaa itse rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta hankkiessaan palveluita yrityksiltä. Remontointia harjoittavan yrittäjän vastuulle jäävän n rakennus- ja purkujätteen jätehuollon järjestäminen on jätteen haltijan vastuulla Jätelain 4 luvun mukaisesti. LHJ Vanhat määräykset => 18 Rakennusjätteen keräys Kohteissa, joissa syntyvän maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteen määrä on vähintään 800 tonnia tai muun kuin edellä mainitun rakennusjätteen määrä on vähintään 5 tonnia, on rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujäte kerättävä ja 9 kuljetettava siten, että hyödynnettävät ja seuraavat jätelajit pidetään erillään tai lajitellaan erilleen toisistaan ja muista rakennusjätteistä ja -aineista: 1. betoni-, tiili-, laatta-, keramiikka- ja kipsijätteet 2. kyllästämätön puujäte ja muu energiana hyödynnettävä jäte 3. metallijätteet sekä 4. maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteet. Purettavista rakennuksista on tehtävä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määrätty purkamislupahakemus. Purkulupahakemuksen ja - ilmoituksen yhteydessä on kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle annettava selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta, lajittelusta sekä toimittamisesta hyödynnettäväksi, käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi (maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999, 55 ) sekä tehtävä ilmoitus terveydelle tai ympäristölle vaarallisesta tai ominaisuuksiensa vuoksi erityisiä toimia jätehuollolle aiheuttavista rakennus- tai purkujätteestä ja sen käsittelystä

15 Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 9 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida siellä syntyvää biojätettä. Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja ylläpidettävä niin, että sen käytöstä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoinnista ei saa aiheutua roskaantumista. Kompostiin ei saa laittaa muuta kuin kompostoituvaa jätettä. Kompostori voi olla myös useamman kiinteistön tai huoneiston yhteinen. Useamman kiinteistön kompostorille on nimettävä aina vastuuhenkilö. Yhteiskompostorin käytöstä on tehtävä aina kirjallinen ilmoitus kunnan jätehuoltoviranomaiselle. Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja haittaeläintiiviissä kompostorissa. Taajamassa kompostorin on oltava lämpöeristetty. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti, ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Mikäli kompostorille ei ole kaavassa esitetty sijoituspaikkaa tulee sen sijaita vähintään 5 metrin päässä naapurin rajasta ja 20 m päässä talousvesikaivoista. Etäisyydestä naapurin rajaan voidaan poiketa naapurin kirjallisella suostumuksella. Etäisyysvaatimus ei koske puutarhajätekompostoria. Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 38 :ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Kompostoria ei saa sijoittaa tulva-alueelle, eikä niin että sen ympäristön sulamisvedet kulkeutuvat suoraa vesistöön tai talousvesikaivoon. Kompostori on sijoitettava vähintään 20 m päähän talousvesikaivosta ja vesistöstä. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika kompostorissa on vähintään puolivuotta. Kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat maatuneet. Maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen. Kuivakäymäläjätteen jälkikompostointi on tapahduttava niin, että valumavedet eivät kompostointipaikasta pääse kulkeutumaan talousvesikaivoon tai vesistöön. Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille. Isomman rasvamäärän (kuten joulukinkun rasva) johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Oikeampi paikka jähmetetylle rasvalle on kompostori. Mikäli kiinteistöllä ei ole kompostoria tulisi isommat rasvaerät jähmettää ja sijoittaa pakattuna biojätejäteastiaan. Mikäli biojäteastiaa tai kompostoria ei ole tulee rasva jähmettää ja pakata ennen sekajäteastiaan laittamista. : Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty. (Ylimääräisen rasvan johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty.) Kompostoituvien biojätteiden kompostointi kiinteistöllä on erittäin suositeltavaa. Kompostointi edistää etusijajärjestyksen toteutumista, ravinteiden osalta materiaalin kierrätystä ja jätteiden hyödyntämistä niiden syntypaikalla ilman kuljettamista. Biojätteiden erottaminen muusta talousjätteestä vähentää nopasti biohajoavan jätteen määrää sekajäteastiassa ja samalla jäteastian aiheuttamaa hajuhaittaa, jolloin jäteastian tyhjennysväliä voidaan hakemuksesta pidentää. Kompostorin tulee olla tiivis ja kompostoimiseen soveltuva. Kompostori voi olla myös omatekoinen, mutta se ei saa sisältää haitallisia aineita (esim freoneja). Jos kompostoinnin perusteella haetaan pidennystä yhteisen jäteastian tyhjennysväleihin, tulee kaikkien kiinteistöiden kompostoida omassa tai yhteiskäytössä olevassa kompostorissa kiinteistökohtaiset talousjätteet. Kompostorin sijoittamista naapurin rajan ja kaivon läheisyyteen on rajoitettu siitä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Rajoitukset eivät koske jätehuollolle rakennusluvassa varattuja paikkoja. Kompostorin sijoittamisesta voi olla määräyksiä myös rakennusjärjestyksessä sekä ympäristönsuojelumääräyksissä. Jätelain 41 :n mukaan jätteen haltija voi itse käsitellä omaa ja naapureiden asumisessa syntyvää jätettä kiinteistöllään silloin, kun omatoiminen käsittely on pienimuotoista ja hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Elintarvike- tai ulosteperäistä jätettä kompostoitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaan ja hajuhaittojen torjumiseen. Haittojen ehkäisy edellyttää, että käytetään ainoastaan juuri tähän tarkoitukseen soveltuvia kompostoreita. Koska kompostorin sijoituspaikka on kiinteä, tulee pistemäisen jätevesikuormituksen syntyminen ja kulkeutuminen maaperään, vesistöön ja talousvesikaivoon ehkäistä. Haittojen ehkäisy edellyttää että kompostorista ei pääse mitään nesteitä maaperään eikä kompostoriin pääse missään olosuhteessa sade- tai valumavesiä. Kompostori tulee sijoittaa riittävän etäälle talousvesikaivoista, sillä kompostorin mahdollinen ylivuoto ei saa aiheuttaa vaaraa omalle tai naapurin talousvedelle tai pohjavedelle. Valmis ravinnepitoinen kompostituote on mahdollista hyödyntää kiinteistöllä asianmukaisesti esimerkiksi maanparannusaineena pellolla tai puutarhassa. Kompostituotteenhyödyntämisessä tulee varmistua että tuote on kompostoitunut ja hygienisoitunut riittävän hyvin. Puutarhajäte ei lähtökohtaisesti sisällä taudinaiheuttajia, joten sen kompostoiminen voi tapahtua myös avonaisemmassa kompostorissa. Kotitalouksien rasvat tulisi ensisijaisesti kompostoida, jotta niiden ravinteet saataisiin käyttöön, eivätkä ne aiheuttaisi tukkeumia viemäriverkostoissa tai rakennuksen viemäriputkistossa. LHJ Vanhat määräykset => 3 Kompostointi Kiinteistöllä saa kompostoida kiinteistöllä syntyvää biojätettä. Komposti on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, etteivät haittaeläimet pääse siihen ja ettei siitä aiheudu hajua tai muuta haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun kuin puutarhajätteen kompostointia ei saa sijoittaa 15 m lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta kolmea metriä lähemmäksi tontin rajaa. Komposti voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin suostumusta vahvistetussa kaavassa tai hyväksytyissä rakennuslupakuvissa merkittyyn jätehuollolle varattuun tilaan. Vierekkäiset kiinteistöt / lähinaapurit voivat keskinäisen sopimuksen perusteella käyttää samaa lämpöeristettyä kompostoria. Elintarvikejätteen ympärivuotisen kompostoinnin tulee taajama-alueella tapahtua lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat kompostoitumista tai kompostituotteen käyttöä. Kompostiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu tai haittaavat kompostointia tai lopputuotteen käyttöä. Komposti muuttuu lopputuotteeksi (ruokamullaksi) sen jälkeen, kun siitä ei voida havaita yksittäisiä biojätteitä. Lannan ja lietteiden yms. ammattimaiseen ja laitosmaiseen kompostointiin on haettava ympäristölupa.

16 10 Jätteen polttaminen ja hautaaminen Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä. Asemakaava-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä. Mikäli poltossa syntyvän savun määrä on merkittävä, tulee poltosta tehdä ilmoitus pelastuslaitokselle. Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä sytykkeenä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle kohtuuttomia savu-, noki-, haju- tai terveyshaittoja. Jätteen hautaaminen on kielletty. Kuolleiden lemmikkieläinten ja eläinperäisten sivutuotteiden hautaaminen on sallittua Eviran antaman ohjeistuksen sekä kunnan terveysvalvontaviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. =Sama Jätteiden hävittäminen polttamalla on lähtökohtaisesti kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Sallituissakin olosuhteissa on aina otettava huomioon kulloisetkin ympäristöolosuhteet sekä se, että mainittuja haittoja ei pääse syntymään. Jätteen hautaaminen on lähtökohtaisesti kielletty siitä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Poikkeuksen muodostaa lemmikkieläinten hautaaminen, joka on sallittua Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jos lemmikki haudataan muualle kuin pieneläinhautausmaalle, on tuhkaus suositeltavaa. Hautaamisesta ei saa aiheutua haittaa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläimiä tai eläinperäisiä sivutuotteita ei saa haudata pohjavesialueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävään rinteeseen. Pieneläimet tulee haudataan vähintään puolen metrin syvyyteen. Eläintä tai eläinperäistä sivutuotetta ei tule pakata niin, että maatumien hidastuu tai estyy. LHJ Vanhat määräykset => 5 Jätteiden poltto Taajama-alueella saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, kyllästämätöntä ja maalaamatonta käytöstä poistettua puuta sekä sytykkeenä pieniä määriä puhdasta paperia, pahvia ja kartonkia keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa, jollei jäljempänä ole muuta määrätty. Muu jätteenpolttotaajama-alueella on kielletty. Taajama-alueen ulkopuolella saa lisäksi avotulella polttaa 1 momentissa tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätettä sekä maa- ja metsätaloudessa ja puistojen hoidossa syntyviä poltettavaksi kelpaavia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Muiden jätteiden poltto on kielletty. Avopolton osalta on noudatettava, mitä siitä on erikseen pelastuslaissa (468/2003) säädetty tai määrätty. Poltosta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille ja siitä tulee sopia heidän kanssaan ennen polton aloittamista. Tämä määräys ei koske jätteen polttoa, johon on saatu ympäristölupa. 6 LHJ Vanhat määräykset => 6 Maahan hautaaminen Maahan saa haudata ainoastaan puutarhajätteitä sekä yksittäisiä kuolleita lemmikkieläimiä. Jätteiden hautaamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle ja terveydelle. Hautaamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1374/2004) eläinjätteiden käsittelystä säätämät rajoitukset. Tuotantoeläimet tulee toimittaa aina niitä varten järjestettyyn keräykseen. Kunnan eläinlääkärit antavat tarkempia ohjeita ja määräyksiä kuolleiden lemmikkieläintenhävittämisestä. Jätteen hyödyntäminen omassa maanrakentamisessa Omassa asumisessa syntyvän puhtaan [tiili- ja betonimurskeen] pienimuotoinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maanrakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä. Hyödyntämisestä on ilmoitettava [jätehuolto/ympäristönsuojeluviranomaiselle]. Tämä esitetään poistettavaksi asia ympäristönsuojelumääräyksissä

17 Jäteastiat 11 Jäteastiatyypit Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita jätteiden keräämistä varten. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle. Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Jäteastiat on merkittävä jäteasetuksen mukaisesti. Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää 1. käsin siirrettävissä olevia kannellisia, tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun (ja jotka ovat [ / /muu päivämäärä] voimassa olleiden standardien SFS-EN 840-1, SFS-EN 840-2, SFS-EN ja SFS-EN mukaisia); 2. kannellisia jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 3. peitettävissä olevia vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan peitettynä vastaanotto- tai käsittelypaikkaan; 4. maahan upotettuja jätesäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä; 5. poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita (esim. paperisäkkiin haravointijätettä). Jätesäkeille tarkoitettuja jätesäkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöitäisessä jätteenkuljetuksessa jälkeen. Kunnallinen jäteyhtiö tai jätteenkuljetusyritys voi hyväksyä kiinteistökohtaisesti muidenkin jäteastioiden käytön, mikäli siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä se vaaranna työturvallisuutta. Kiinteistön haltijan on aina huolehdittava keräysvälineiden puhdistamisesta ja kunnossapidosta. Keräysvälineet eivät saa aiheuttaa terveydellistä haittaa, hajuhaittaa, roskaantumista tai ympäristön likaantumista. Keräysvälineet eivät myöskään saa houkutella haittaeläimiä tai aiheuta turvallisuusriskiä keräysvälineiden tyhjentäjille tai käyttäjille. Erilliskerättävän biojätteen keräysastia on pestävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätteiden vastaanottopaikka, johon voidaan sijoittaa näiden jätehuoltomääräysten mukainen riittävä määrä jäteastioita. Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää. Jätteistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on kiinteistöllä oltava tarvittava määrä jäteastioita syntyvään jätemäärään, erilliskeräysvelvoitteisiin ja tyhjennysväliin nähden, jotta syntyvät jätteitä ei tarvitse sijoittaa astioiden ulkopuolelle ja astiat saadaan suljettua. Sallittujen jäteastiatyyppien sekä jätesäkkitelineen käytöstä poistumisen syynä on jätteenkuljettajien työturvallisuus sekä mahdollisuudet tarvittaessa astioiden koneelliseen tyhjentämiseen. Jäteasetuksen 10 velvoittaa merkitsemään jäteastioihin niihin kerättävän jätelajin ja keräyksestä vastaavan yhteisön yhteystiedot. Lisäksi tilanteissa, joissa jäteastia ei ole kiinteistön välittömässä läheisyydessä on astiassa oltava jäteastian haltijan tiedot mahdollista yhteydenottoa varten. Biojäteastian pesu on määrätty jo asetuksessa.

18 Jäteastian merkitseminen PERUSTELUT Tämä esitetään poistettavaksi asia on jäteasetuksessa (jäteasetus 10 ) 12 Jäteastian merkitseminen Jäteastiat on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä. Jäteastiassa tulee olla sen tyhjentämisestä vastaavan yhteisön sekä jätteen käsittelyn järjestävän [kunnan/kunnallisen jätelaitoksen/tuottajayhteisön] yhteystiedot. Jäteastia, joka ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, on lisäksi merkittävä jäteastian haltijan yhteystiedoilla. LHJ Vanhat määräykset => 22 Keräysvälineiden merkitseminen Keräysvälineet on merkittävä jätelajin mukaan. Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot. Jätelajimerkinnöistä vastaa keräysvälineen omistaja, tyhjennystiedoista kuljetusliike. Keräysvälineiden (tai kansien tai tarramerkintöjen) ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat: Keräyspaperi vihreä Pahvi sininen Lasi valkoinen Metalli musta Ongelmajäte punainen Sekajäte harmaa Biojäte ruskea Energiajäte oranssi Muu hyötyjäte keltainen

19 13 Jäteastioiden täyttäminen ja jätteiden kuljettaminen Jäteastiaan saa laittaa vain astiaan tarkoitettua jätettä. Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään alle 120 l pakkaus tai säkki 15 kg l astia 60 kg Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä sellaisen jäteastian tyhjentämisestä, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava, että astiaan soveltumattomat jätteet poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen paikkaan. Jos jäte ei kiinteistöittäisessä keräyksessä mahdu tai sitä ei muusta syystä voi panna jäteastiaan, se voidaan sijoittaa tilapäisesti jätteelle varatun keräyspaikan välittömään läheisyyteen. Jäte on merkittävä poisvietäväksi ja se tulee pakata siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Poikkeuksena pakkausvaatimuksesta ovat joulukuuset, joita ei tarvitse pakata. Erillinen jätepakkaus saa painaa korkeintaan 15 kg. Pakatun jätteen on tässäkin tapauksessa sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Kuljetuksesta on erikseen sovittava kuljetusyrittäjän kanssa. Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä. Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa, on jätteen haltijan toimesta toimitettava Loimi-Hämeen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan. Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että koneellinen tyhjennys on aina mahdollista. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan ei saa laittaa: - palo- tai räjähdysvaaran aiheuttavia jätteitä - vaarallisia jätteitä - lääkkeitä - erityisjätteitä - aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuojalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle - aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista - nestemäisiä jätteitä - hiekoitushiekkaa ja maa-aineksia - suuria määriä rakennus- ja purkujätettä - suuria määriä puutarhajätettä tai risuja Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna. Käsin siirrettäväksi tarkoitettuihin jäteastioihin saa jätettä laittaa enintään [alle 120 l astiat: 20 kg] [ l astiat: 40 kg] Jätteet tulee jäteastian likaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan. Käsin siirrettäville jäteastioille on asetettu maksimipaino kuljettajien työturvallisuuden parantamiseksi. Määräyksissä on annettu mahdollisuus sijoittaa jäte kiinteistöittäisen kuljetuksen alueella tilapäisesti jäteastian läheisyyteen. Tilapäisesti sijoitettavalle jätteelle on määritelty painoraja, sillä sijoittamisesta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa tai työturvallisuusriskiä vastaanottopaikalla tai jätteenkuljetukselle. Jätteiden pakkaamiseen liittyvillä määräyksillä pyritään ehkäisemään jäteastioiden likaantumista ja siitä aiheutuvia haittoja sekä esimerkiksi hienojakoisen pölyävän jätteen kuormaamisen ja kuljettamisen yhteydessä tapahtuvaa pölyämistä ja hallitsematonta leviämistä ympäristöön. LHJ Vanhat määräykset => 21 Keräysvälineet järjestetyssä jätteenkuljetuksessa Yhdyskuntajätteen keräysvälineinä saadaan vaihtoehtoisesti käyttää: 1) 150/200 litran märkälujasta paperista tai muovista valmistettuja lujia jätesäkkejä; säkit on sijoitettava kannellisiin telineisiin ja suojattava sateelta sekä muulta kastumiselta ja eläimiltä; 2) käsin siirrettävissä olevia enintään 700 litran kannellisia, tarvittaessa pyörin ja tartuntakahvoin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; 3) kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen, tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle; 4) maahan upotettavia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon, tai joihin sijoitettu jätesäiliö soveltuu puristinlaittein varustettujen jäteautojen koneelliseen kuormaukseen; ja 5) poikkeuksellisten jäte-esineiden tai erittäin suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen muita tarkoitukseen soveltuvia keräysvälineitä. Keräysvälineeseen saa laittaa jätettä enintään: - alle 240 litran astiat: 20 kg litran astiat: 80 kg - koneellisesti kuormattavat kontit: 100 kg/m3

20 14 Tyhjennysvälit Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tarvittaessa niin, ettei jäteastiasta aiheudu hajuhaittaa eikä muita haittoja esimerkiksi jätteenkuljetukselle, kuitenkin vähintään seuraavasti: Jätelaji Pisin tyhjennysväli Sekalainen yhdyskuntajäte Taajama Haja-asutus alue Sekalainen yhdyskuntajäte, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi (tehtävä ilmoitus) Biojäte Taajama Haja-asutus alue Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön 2 viikkoa 4 viikkoa 4 viikkoa 8 viikkoa 1-2 viikko 2-4 viikkoa Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää silloin, kun kiinteistöllä syntyvä biojäte kompostoidaan, jätehuoltoviranomaiselle tehtävän kirjallisen ilmoituksen perusteella. Taajamissa pisin tyhjennysväli on kesällä 4 viikkoa ja talvella 6 viikkoa ja haja-asutus alueella 8 viikkoa. Päätöksen saatuaan kiinteistö sopii itse asiasta jätteenkuljettajan kanssa. Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti ympäri vuoden. Vanhojen asumattomien ja loma-asunto käyttöön rinnastettavassa käytössä olevien haja-asutus alueen kiinteistöjen jätehuolto tulee järjestää kuten vapaa-ajan asuntojen. Erilliskerättyjen hyötyjätteiden jäteastiat on tyhjennettävä siten, ettei niiden täyttymisen seurauksena aiheudu hyötyjätteiden sijoittamista sekalaisen yhdyskuntajätteen joukkoon. Jätelaji Pisin tyhjennysväli kesäaikana (viikot 18-40) Pisin tyhjennysväli talviaikana (viikot 41-17) Sekalainen yhdyskuntajäte [2 viikkoa] [4 viikkoa]* Sekalainen yhdyskuntajäte, jos kiinteistöllä on [4 viikkoa]** [6/8 viikkoa]** biojätteen erilliskeräys tai kompostointi Biojäte [1 viikko] [2 viikkoa] Biojäte, joka kerätään syväkeräyssäiliöön tai [2 viikkoa] [4 viikkoa] koneellisella jäähdytyksellä varustettuun säiliöön Keräyskartonki [8 viikkoa] [16 viikkoa] Keräysmetalli [8 viikkoa] [16 viikkoa] Keräyslasi [8 viikkoa] [16 viikkoa] * Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää ilmoituksen perusteella talviaikana [4 viikkoon kiinteistöillä, joissa asukkaita on enintään kaksi tai kiinteistöillä, jotka sijaitsevat haja-asutusalueella]. ** Biojätteen kompostoinnista tai erilliskeräyksestä tehdään ilmoitus, jos kiinteistö haluaa sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennettäväksi kesäaikana [4 viikon] ja talviaikana [6/8 viikon] välein. Sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastian tyhjennysvälin pidentämisestä tehdään kirjallinen ilmoitus [kunnalle/kunnalliselle jätelaitokselle] alueilla, jotka kuuluvat kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Alueilla, jotka kuuluvat kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin, kirjallinen ilmoitus tehdään [jätehuoltoviranomaiselle], jonka jälkeen asiasta sovitaan jätteenkuljettajan kanssa. Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajankiinteistön jäteastiat on tyhjennettävä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vain kesäaikana käytössä olevan vapaa-ajanasunnon jäteastiat on tyhjennettävä kesäaikana (viikot 18-40) näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. (Asiasta on tehtävä ilmoitus [kunnalle/kunnalliselle jätelaitokselle/jätehuoltoviranomaiselle].) Tyhjennysvälejä koskevilla määräyksillä on täsmennetty jäteasetuksen 10, joka velvoittaa tyhjentämään jäteastiat niin usein, että kaikki jäte mahtuu suljettavissa olevaan astiaan eikä jätteestä aiheudu ympäristön likaantumista tai roskaantumista taikka hajua tai muuta hygieenistä haittaa. Taulukossa asetetut tyhjennysvälit ovat minimityhjennysvälejä. Hajuhaitat aiheutuvat yleensä nopeasti hajoavasta biojätteestä, minkä vuoksi biojätettä sisältävät astiat on tyhjennettävä muita useammin. Sekajäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää silloin kun hajuhaittoja aiheuttava biojäte erilliskerätään tai se on erotettu ja käsitelty sekä hygienisoitu (kompostoitu) syntypaikalla.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Johdanto 2 1 Soveltamisala 2 2 Jätehuollon tavoitteet 2 Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 3 3 Velvollisuus

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:

Jätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse: Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Jätelautakunta hyväksynyt 16.6.2015 Voimaantulo 1.8.2015 alkaen Muutokset jätelautakunta 29.9.2015 39 Loimi-Hämeen

Lisätiedot

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräykset Jätelautakunta hyväksynyt 16.6.2015 Voimaantulo 1.8.2015 alkaen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sellaiseen jätehuoltoon, josta muualla on erikseen säädetty tai määrätty.

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta sellaiseen jätehuoltoon, josta muualla on erikseen säädetty tai määrätty. Loimi-Hämeen jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien kunnalliset yhteiset jätehuoltomääräykset 1.6.2015 alkaen Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Jäljempänä annetut määräykset ovat

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset Eura, Huittinen, Köyliö ja Säkylä Alueellinen jätelautakunta Hyväksytty 10.12.2014 11 2 SISÄLTÖ 1. luku: Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 4 1 Soveltamisala...4 2

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Savo-Pielisen jätelautakunta Ehdotus 13.11.2015 Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 4 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MULTIAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.10.2014 64 Voimaan 1.1.2015 1 Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT... 4 LUKU 1 SOVELTAMISALA JA YLEISET VELVOITTEET...

Lisätiedot

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin

Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Vastineet yritysten ja yhteisöjen lausuntoihin Sivu 1 / 8 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Määritelmässä (2, s. 5) kuljetusjärjestelmäpäätös todetaan seuraavasti: Jos päätöstä ei ole, on jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän Kunnallisten jätehuoltomääräysten vertailu

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän Kunnallisten jätehuoltomääräysten vertailu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien yhteiset jätehuoltomääräyksien ja Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän Kunnallisten jätehuoltomääräysten vertailu LHJ jätelautakunta hyväksynyt

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelut

Jätehuoltomääräysten perustelut Jätehuoltomääräysten perustelut Pykäläkohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Jätehuollon velvoitteet perustuvat jätelakiin (646/2011), jäteasetukseen (179/2012), muihin jätelain nojalla annettuihin asetuksiin

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset

Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Sisältö 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 4 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset

JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset JÄTELAUTAKUNTA KOLMENKIERRON ALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Jätela Säännön nimi 16.6.2015 Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräykset Voimassa 1.9.2015 alkaen Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Vaasan seudun jätelautakunta VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015

Vaasan seudun jätelautakunta VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015 VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2015 1 SISÄLLYS 1 luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 2 luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen... 5 3 luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä...

Lisätiedot

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila

Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Porin seudun jätelautakunta JLTK 892/2015 Luonnos 12.10.2015 Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Sydän-Suomen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS

Sydän-Suomen jätelautakunta. Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS Yleiset Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari Hyväksytty xx.xx.2016 Voimaan 1.5.2016 2 Sydän-Suomen jätelautakunta Ehdotus yleisiksi jätehuoltomääräyksiksi

Lisätiedot

Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut

Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut Jätelautakunta Kolmenkierron alueen jätehuoltomääräysten perustelut Jätela 16.6.2015 26 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 2 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA

ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA PERUSTELUMUISTIO 1 (11) ESITYS JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSIKSI JÄRVISEUDUN JÄTELAUTAKUNNAN ALUEELLA YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain

Lisätiedot

EHDOTUS: POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ALKAEN

EHDOTUS: POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET ALKAEN EHDOTUS: POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALUEEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo Sisältö 1 Yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4 1.2 Etusijajärjestys...

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN

TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN TIIVISTELMÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ SEKÄ VASTAUS NIIHIN Lausunnot 1) Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, joka edustaa myös Suomen Kuitukierrätys Oy:tä, Suomen Keräyslasiyhdistys ry:tä, Mepak-Kierrätys

Lisätiedot

Yleiset jätehuoltomääräykset

Yleiset jätehuoltomääräykset 0 Yleiset jätehuoltomääräykset Yleiset jätehuoltomääräykset Voimassa 1.6.2016 alkaen toistaiseksi Yleiset jätehuoltomääräykset 1 Hyväksytty Järviseudun jätelautakunnassa 12.5.2016. Voimassa 1.6.2016 alkaen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 nojalla Määräykset on hyväksytty Kankaanpään kaupungin teknisessä lautakunnassa 26.10.2015 Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvastuun perusteella

5 Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvastuun perusteella 4 velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kunnallinen jätehuolto on julkisoikeudellinen palvelu, johon kiinteistöt ovat velvollisia Jätelain perusteella liittymään. Liittymisvelvollisuus tulee

Lisätiedot

4 velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään

4 velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään 4 velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään Kunnallinen jätehuolto on julkisoikeudellinen palvelu, johon kiinteistöt ovat velvollisia jätelain perusteella liittymään. Liittymisvelvollisuus tulee

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 2 3 Jätehuollon tavoitteet... 3 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Savo-Pielisen jätelautakunta Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 13.11.2015 Sisällys Yleistä jätehuoltomääräyksistä... 2 Jätehuoltoon liittyminen... 3 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä...

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015. Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015. Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.1.2015 Jätehuoltolautakunta 38, 11.11.2014 1 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET... 4 1 Soveltamisala...

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen jätehuoltojärjestelmä... 5 1.3.1 Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet... 5 1.3.2

Lisätiedot

LUONNOS 4.6.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LUONNOS 4.6.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LUONNOS 4.6.2014 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon alueella alkaen 1.x.201x Jätehuoltolautakunta xx, xx.xx.2014 1 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄ JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelut

Jätehuoltomääräysten perustelut LIITE Jätehuoltomääräysten perustelut 1 Soveltamisala Pykälässä tuodaan esille, että jätehuoltomääräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä, sitovia määräyksiä. Pykälässä määrätään millä alueella jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä.

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä. MIKKELIN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.1.2016 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Soveltamisala Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen Kankaanpään kaupungin tekninen lautakunta (26.10.2015) 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet

Lisätiedot

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?

Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? 1.1 Jätehuoltomääräysten tavoite Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä 1.2.2016 2 Sisällys Yleistä... 3 Jätehuoltoon liittyminen... 4 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä... 5 Jäteastioihin soveltumattomat jätteet...

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ

JÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...

Lisätiedot

Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio

Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kiteen kaupungin jätehuoltomääräysten perustelumuistio Kiteen kaupunki Jätehuoltomääräysten perustelumuistio 2 (15) 1 Luku Yleiset määräykset 1 Soveltamisala ja yleiset velvoitteet Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa 3.12.2014 72

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnassa 3.12.2014 72 Turun kaupunkiseudun jätehuoltomääräykset Määräyksien soveltamisalue: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Tarvasjoki, Turku Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Viromltk 20.10.2015 49 liite Savo-Pielisen jätelautakunta Luonnos 25.8.2015 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus

Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus Kymen jätelautakunnan toiminta-alueen Jätehuoltomääräyksiin liittyvä Hyvä lukija -osuus Jätehuoltomääräykset ovat voimassa seuraavissa kunnissa: Hamina Iitti Kotka Kouvola Lapinjärvi Miehikkälä Mäntyharju

Lisätiedot

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Savo-Pielisen jätelautakunta. Kunnalliset jätehuoltomääräykset Savo-Pielisen jätelautakunta Hyv. 23.11.2016 22 Voimaantulo 1.1.2017 Sisällys 1 Yleinen osa... 4 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden merkityksestä... 4 1.2 Etusijajärjestys... 5 1.3 Kunnallinen

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset Hallitus 11.11.2014; 54 2015 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset Lapin jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymän yleiset jätehuoltomääräykset 1.4.2015 alkaen 1.4.2015 Jätehuoltomääräykset

Lisätiedot

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen kehittämisinsinööri Tuulia Innala projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Hankkeen tausta eli miksi jätehuoltomääräysohjeet vaativat tarkistamista?

Lisätiedot

POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNTA 24.10.2017 LIITE 31 G, MUUTOSEHDOTUS Hyväksytty ja muutettu Pohjanmaan jätelautakunnan päätöksen mukaisesti, 31,

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET VAASAN SEUDUN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1.5.2017 Hyväksytty 7.3.2017 1 SISÄLLYS 1 luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 2 luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen... 5 3 luku Jätteiden kerääminen

Lisätiedot

POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET POHJANMAAN JÄTELAUTAKUNAN TOIMIALU- EEN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo Sisältö 1 Yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4 1.2 Etusijajärjestys... 4 1.3 Kunnan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset

Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueen jätehuoltomääräykset Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä Sisällys 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet...

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä

Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä Kunnallisten jätehuoltomääräysten lyhennelmä SAVO -PIELI S EN JÄTEL AU TA K UNTA 1.1.2016 Sisältö Yleistä jätehuoltomääräyksistä 3 Jätehuoltoon liittyminen 5 Jätteiden lajittelu ja kerääminen kiinteistöiltä

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 6 LIIKETOIMI HARJAVALLAN KAUPUNGIN YLEISET 2011 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET (Annettu) jätelain 17 :n nojalla Hyväksytty kaupunginvaltuusto 27.9.2010/48 Voimaantulo

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

Ylä-Savon jätehuoltomääräysten perustelumuistio

Ylä-Savon jätehuoltomääräysten perustelumuistio Ylä-Savon jätehuoltomääräysten perustelumuistio Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Hyväksytty 16.12.2015 27 0 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Lausuntopyyntö kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistamisesta

Lausuntopyyntö kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistamisesta Lausuntopyyntö 1 (2) 6.2.2017 D/259/14.06.02/2017 Lausuntopyyntö kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistamisesta Jätelain mukaan kunnan jätehuoltoviranomainen voi antaa jätelakia ja -asetusta paikallisesti

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten perustelut, 1.1.2015

Jätehuoltomääräysten perustelut, 1.1.2015 Jätehuoltomääräysten perustelut, 1.1.2015 Sisällys 1 SOVELTAMISALUE, MÄÄRITELMÄT JA TAVOITTEET... 2 1 Soveltamisala... 2 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 3 2 KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset

Jätehuoltomääräykset LIITE 6 Kymen jätelautakunnan Jätehuoltomääräykset Sisällysluettelo 1. luku Yleiset määräykset Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 1 Määritelmät 2 Jätehuollon tavoitteet 3 2. luku Kunnan järjestämä jätehuolto

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Kittilän kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Kittilän kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 1 Sisällysluettelo... 1 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet...

Lisätiedot

LUONNOS. Kunnalliset jätehuoltomääräykset. Hyväksytty Jyväskylän seudun jätelautakunnassa xx.xx.2017 xx. Voimassa xx.xx.

LUONNOS. Kunnalliset jätehuoltomääräykset. Hyväksytty Jyväskylän seudun jätelautakunnassa xx.xx.2017 xx. Voimassa xx.xx. LUONNOS Kunnalliset jätehuoltomääräykset Hyväksytty Jyväskylän seudun jätelautakunnassa xx.xx.2017 xx Voimassa xx.xx.2017 alkaen Sisältö Yleinen osa... 4 1. Jätehuoltomääräykset yleisesti... 4 2. Jätehuollon

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset 2015 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä - jätehuoltomääräykset Lapin jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymän yleiset jätehuoltomääräykset 01.10.2015 alkaen 24.6.2015 Jätehuoltomääräykset Jätehuoltomääräykset...1

Lisätiedot

Kiteen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla

Kiteen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla Kiteen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Annettu jätelain (646/2011) 91 :n nojalla 2 (35) Sisällys 1 Yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4 1.2 Etusijajärjestys...

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi

Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi 1 Sydän-Suomen jätelautakunta Luonnos yleisten jätehuoltomääräysten perusteluiksi YLEISET PERUSTELUT Kunnallisia jätehuoltomääräyksiä uudistetaan ja ajanmukaistetaan 1.5.2012 voimaan tulleen jätelain (646/2011)

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

LAITILAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LAITILAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET LAITILAN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 SOVELTAMINEN... 2 2 TAVOITE... 2 2 LUKU KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄ... 2 3 VELVOLLISUUS LIITTYÄ KUNNAN JÄTEHUOLTOJÄRJESTELMÄÄN... 2 4 ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA 1. Avotulella tarkoitetaan Tulta, joka voi levitä ympäristöön. Avotulta on esimerkiksi nuotio, risujen poltto, juhannuskokko

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 4 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset SAVO-PIELISEN JÄTELAUTAKUNTA Hyv. 23.11.2016 22 Voimaantulo 1.1.2017 Savo-Pielisen jätelautakunta 2017 Sisältö 1. YLEINEN OSA 8 1.1 Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

LAITILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 1 LAITILAN KAUPUNGIN JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Yleinen osa Laitilan kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa ei sellaisenaan sisällä sitovia jätehuoltomääräyksiä, vaan siinä kerrotaan jätehuoltomääräysten

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Kunnalliset jätehuoltomääräykset

Kunnalliset jätehuoltomääräykset Kunnalliset jätehuoltomääräykset Hyväksytty Jyväskylän seudun jätelautakunnassa 6.4.2017 6 Voimassa 1.6.2017 alkaen Sisältö Yleinen osa... 4 1. Jätehuoltomääräykset yleisesti... 4 2. Jätehuollon eri toimijat...

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015

Jätehuoltomääräykset 2015 Kangasniemen K kunnan Jätehuoltomääräykset 2015 1 Yleinen osa 2 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 2 1.Yleinen osa 2 1. Yleinen osa... 4 1.1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan?... 4 1.1

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Pelkosenniemen kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Pelkosenniemen kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten lukijalle

Jätehuoltomääräysten lukijalle Jätehuoltomääräysten lukijalle Päijät-Hämeen jätehuoltomääräyksiä sovelletaan Päijät-Hämeen jätelautakunnan toimialueella Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Kärkölässä, Lahdessa, Myrskylässä, Orimattilassa,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset 1.1.2015 alkaen Hyväksytty Etelä-Karjalan jätelautakunnassa 21.10.2014 34 Sisällys 1 LUKU Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Jätehuollon

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Perämeren jätelautakunta

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET. Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Perämeren jätelautakunta JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio Perämeren jätelautakunta Sisällys 1 KUNNALLISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET 3 1 luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 3 1 Soveltamisala 3

Lisätiedot

1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan

1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan Nurmijärven kunnan yleiset jätehuoltomääräykset: Yleinen osa 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan Tämä luku ei sellaisenaan sisällä sitovia jätehuoltomääräyksiä, vaan siinä kerrotaan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa

Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltomääräysten yleinen osa Kankaanpään kaupungin jätehuoltoviranomainen Kankaanpään kaupungin tekninen lautakunta (xx.6.2015) Luonnos 10.6.2015 1 Mitä jätehuoltomääräykset ovat

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot