JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA MASSU. Jyväskylän kaupungin maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jyväskylän maalaiskunnan maaseutu 16.1.

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA MASSU Tiivistelmä Yleiskaavan selvitykset Jyväskylän kaupungin maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jyväskylän maalaiskunnan maaseutu

2 SISÄLLYS 1 TAVOITTEET 2 MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE JA ANALYYSIT 3 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE JA ANALYYSIT 4 MAASEUTUALUEIDEN ALUSTAVA ANALYYSI MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

3 VÄESTÖ MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

4 VÄESTÖ Alue/ikäryhmä yli 75 Yhteensä Leppälahti x Kuohu xx Vesanka xx Saarenmaa x Kuikka xx Puuppola x Nyrölä xx Oravasaari x Jylhänperä xx MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

5 VÄESTÖ Asuminen on keskittynyt hyvien liikenneyhteyksien varteen kohtuulliselle etäisyydelle Jyväskylän keskustaajamasta. Maaseutualueiden koulutustaso, tulotaso eikä työllisyystilanne viittaa sosiaaliseen eriytymiseen vaan tilastotiedot ovat hyvin tasaisia alueiden kesken. Kaikilla muilla maaseutualueilla paitsi Nyrölän ja Jylhänperän alueilla lapsiperheitä on enemmän kuin Jyväskylässä keskimäärin. Asuntokuntien koko on kaikilla alueilla suurempi kuin keskimäärin. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys /33

6 Tilastoalue Jyväskylä Leppälahti Päijänne (Oravasaari) Lapsiperheitä perheistä (%) 48,9 49,1 55 Henkilöä/ asuntokunta 2,03 2,59 2,59 Kuohu-Vesanka Saarenmaa Tikkakoski (Kuikka) 51,8 59,7 58,5 2,63 2,83 2,41 Puuppola Nyrölä Jylhänperä 65,6 46,5 45,8 3,21 2,57 2,59 Korpilahti 52,2 2,21 Kaikilla muilla maaseutualueilla paitsi Nyrölän ja Jylhänperän alueilla lapsiperheitä on enemmän kuin Jyväskylässä keskimäärin. Asuntokuntien koko on kaikilla alueilla suurempi kuin keskimäärin. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys /33

7 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ja vanhainkodit MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys /33

8 KOULUT JA PÄIVÄKODIT ja vanhainkodit MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys /33

9 Vesanka - Luokat ja päiväkoti - Alle kouluikäisiä 158 (0-3-vuotiaat: 85, 4-6- vuotiaat: 73) - Koululaisia 143 (tammikuu 2011) KOULUT KOULULAISET Kuohu - Luokat ja päiväkoti - Alle kouluikäisiä 72 (0-3- vuotiaat: 38, 4-6-vuotiaat: 34) - Koululaisia 36 (tammikuu 2011) Puuppola - Luokat ja päiväkoti - Alle kouluikäisiä 239 (0-3- vuotiaat: 130, 4-6-vuotiaat: 109) - Koululaisia 193 (tammikuu 2011) Nyrölä - Luokat ja esikoulu - Alle kouluikäisiä 32 (0-3- vuotiaat: 19, 4-6-vuotiaat: 13) - Koululaisia 31 (tammikuu 2011) Saarenmaa - Luokat ja esikoulu - Alle kouluikäisiä 87 (0-3- vuotiaat: 45, 4-6-vuotiaat: 42) - Koululaisia 56 (tammikuu 2011) Oravasaari - Luokat Alle kouluikäisiä 48 (0-3- vuotiaat: 27, 4-6-vuotiaat: 21) - Koululaisia 21 (tammikuu 2011) MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

10 KYLÄT, JOISSA EI OLE KOULUA Leppälahti - Koulu lakkautettu 1960-luvulla. Leirikeskuksena. - Alle kouluikäisiä 56 (0-3-vuotiaat: 33, 0-6-vuotiaat: 23) - Alakouluikäisiä (7-12-vuotiaat) 52 - Lähin koulu on Vaajakoskella yli viiden kilometrin etäisyydellä. Kuikka - Koulu lakkautettu 2000-luvulla. Koulu toimii kylätalona. - Alle kouluikäisiä 47 (19, 28) - Alakouluikäisiä 29 - Lähin koulu Tikkakoskella alle viiden kilometrin etäisyydellä. Jylhänperä - Koulu lakkautettu 2000-luvulla. Koulun on ostanut Tikkakosken rauhanyhdistys. - Alle kouluikäisiä 35 (16, 19) - Alakouluikäisiä 21 - Lähimmät koulut ovat Tikkakoskella ja Puuppolassa. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

11 RAKENNUS- PAINEET vai ONKO NIITÄ? Koko maaseudulla asumattomia asuintaloja oli n. 14 % kaikista asuintaloista (471/ 3371). Eniten asumattomia asuintaloja oli Vesangassa (n. 14 %) suhteessa asuintalojen kokonaismäärään kaikkialla maaseudulla. Verrattuna kyseessä olevan pienalueen asuintalojen määrään, eniten asumattomia asuintaloja oli Nyrölässä (n. 29 %). MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

12 RAKENNUS- LUVAT Vuosina omakotitalojen rakennuslupia on haettu maaseutualueille yhteensä 580 ja laajenevan kaupunkirakenteen kehälle n Eniten omakotitalon suunnittelutarveratkaisuja tehtiin Puuppolaan (202), Vesankaan (172) ja Leppälahteen (119). Rakennuslupia haettiin eniten Puuppolaan (201) ja Vesankaan (180). Pienalueista seuraavana tulivat Kuohu (82) ja Leppälahti (62). MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

13 ERILLISPIEN- TALOJEN ASUNTOALUE ERILLISPIEN- TALOJEN ASUNTOALUE OHJEELLINEN RAKENNUSPAIKKA PIENTALO- VALTAINEN ASUNTOALUE, ASEMAKAA- VOITETAAN ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTO- RAKENNUS- VALTAINEN ALUE Puuppola Lintukangas ( ) uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. (Lisäksi asemakaavoitettavat alueet.) - Lähes sata rakennuslupaa haettu (vuodesta 2006) yli puolet rakennuspaikoista vielä rakentamattomia. KYLÄALUE ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE, JOKA TULEE KYTKEÄ VESIHUOLTO- VERKKOON ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE/ASEMAKAAVA ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE/ MELUALUE ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE/ RANTA- ALUE MASEUTU- MAISTEN PIENTALOJEN ALUE ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE, JOLLE ON MAHDOLLISTA SIJOITTAA PIEN- YRITYSTOIMINTAA PIENTALO- VALTAINEN ASUNTOALUE (asemakaavoitettava) ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE, JOLLA ON LUONNON- SUOJELULAIN MUKAISIA ARVOJA RAKENTAMATON RAKENNUSPAIKKA RAKENNETTU RAKENNUSPAIKKA OHJEELLINEN TONTTIJAKO Kuohu Vesanka Ruoke (Kv ) -Noin450 uutta asuinpientalon rakennuspaikkaa kaavan oikeusvaikutteisilla alueilla. (Lisäksi asemakaavoitettavat kaavan osat.) - Yli 100 rakennuslupaa haettu (vuodesta 2006) vasta neljäsosa rakennuspaikoista käytetty. Oravasaari (Kv ) - Uusia rakennuspaikkoja noin 70 AT-1 kyläalueilla. (Lisäksi asemakaavoitettavat alueet.) OLEVA ASUINRAKENNUS ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE (asemakaavoitetaan) ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE (rantavyöhykkeellä) ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN ERILLISPIEN- TALOJEN ALUE (rantaasemakaava) KYLÄALUE (kyläalueelle ei ole merkitty asuinrakennuksia) UUSI ASUINRAKENNUS/ EDELLYTTÄÄ SUUNNITTELU- TARVERATKAISUPÄÄTÖKSEN MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

14 ASUTUT LOMA-ASUNNOT Asuttuja loma-asuntoja puolestaan oli yhteensä nelisen prosenttia (64/ 1599). Eniten asuttuja lomaasuntoja oli Vesangassa ja Leppälahdessa suhteessa loma-asuntojen määrään kaikkialla maaseudulla. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

15 VESIHUOLTOVERKKO Kylät, joista vesihuolto puuttuu kokonaan: - Saarenmaa - Jylhänperä MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

16 LIITTYMINEN VESIHUOLTOVERKKOON KAAVOISSA Puuppola Lintukangas Kaikki uudisrakentaminen tulee liittää yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Lisäksi AO-3 merkintään liittyy määräys rakennukset on liitettävä vesijohto- ja viemäriverkkoon. Kuohu Vesanka Ruoke Rakennuspaikan pinta-alan AO-1, AO-3, AO-3s ja AO- 5 alueilla tulee olla vähintään 5000 m². Jos rakentaminen kytketään olemassa olevaan yleiseen vesihuoltoverkkoon on minimipinta-ala 2000 m². Kaavaan ei sisälly määräystä kaiken uudisrakentamisen liittämisestä vesihuoltoverkkoon. AO-4 on erillispientalojen alue, joka tulee kytkeä yleiseen vesihuoltoverkkoon. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten pientalojen rakentamiseen. Rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2000 m² Rakentaminen alueelle vaatii kytkemisen yleiseen vesihuoltoverkkoon. Oravasaari Kaikki rakentaminen, joka sijoittuu vesihuoltoverkon toiminta-alueelle, tulee kytkeä verkkoon AP-7 merkintään sisältyy määräys rakennuspaikat tulee liittää olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

17 MAATALOUS Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010: Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, s. 45 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

18 KULTTUURIYMPÄRISTÖ MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

19 MAA- JA METSÄTALOUS JA MAISEMA-ALUEET RAKENTAMISEN OHJAAMINEN Rakennusjärjestys Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan Rakennuksen soveltuminen ympäristöönsä on huomioitava suunnittelussa. 9 Rakennuspaikan koosta maisemallisesti herkällä avoimella paikalla ja suurella yhtenäisellä peltoaukealla sekä merkittävillä kulttuurimaisema-alueilla määrätään 26 :ssä. Puuppola Lintukangas osayleiskaava - M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin rakentaminen on osoitettu pois pelloilta maatilojen talouskeskuksiin (AM-1) ja AO sekä AP -alueille metsäsaarekkeisiin tai metsän reunoihin. - MA Maisemallisesti arvokas peltoalue rakentamista tulee välttää. Maatilarakentamisesta kohdassa 7., 33 :ssä Määräykset koskevat maatalouteen tai siihen liittyvään tai maatalouteen verrattavaan elinkeinoon liittyvää rakentamista. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

20 MAA- JA METSÄTALOUS JA MAISEMA-ALUEET RAKENTAMISEN OHJAAMINEN Kuohu Vesanka Ruoke osayleiskaava - MT Maatalousalue viljelyn ja maiseman kannalta tärkeät peltolueet: alueella sallitaan vain maatalouteen liittyvä rakentaminen, joka tulee ensisijaisesti sijoittaa talouskeskuksen läheisyyteen - M Maa- ja metsätalousvaltainen alue alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä ja hajaasutusmainen rakentaminen - luo-3 = luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat perinnemaisemat - ma -kohdealuerajaus = maisemallisesti arvokas (pelto-) alue alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta erityisen tärkeää Oravasaaren osayleiskaava - M-2 Maa- ja metsätalousalue - AT-1 kyläalueilla on myös peltoja alueella sijaitseville peltoaukeille ei tule sijoittaa uudisrakentamista - AM-2 Maatilan talouskeskus alueella harjoitetaan maatilatoimintaa - ma -kohdealuerajaus = maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue alueen maisemalliset ominaispiirteet, kuten peltojen ja järvien yli avautuvat näkymät, tulee säilyttää MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

21 MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUVAT MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

22 LUONNONYMPÄRISTÖ JA SUOJELU MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

23 KAAVOITUSTILANNE MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

24 TIESUUNNITELMAT Valtatien 4 parantaminen - Oheinen tiesuunnitelma ( ) Puuppolan eritasoliittymän kohdalta. Muita maaseutuun vaikuttavia tiesuunnitelmia - Keuruuntien parantaminen - Kehätiet MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

25 MELU Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A- painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

26 Maaseudun liikenteessä liikennöivät paikallisliikenteen vuorot ovat palvelutasoltaan luokissa III-IV. Lisäksi maaseudulla on mm. koulukuljetusta sekä kaukoliikenteen reittejä, jotka nostavat vuorojen määrää. JOUKKOLIIKENNE Nyrölä Puuppola Leppälahti Jylhänperä Kuikka MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

27 MAANOMISTUS MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

28 MAASEUTUALUEIDEN ALUSTAVA ANALYYSI KYSYMYKSET MINNE ASUMINEN OLISI MAASEUDULLA HYVÄ SUUNNATA, JOTTA SAMALLA ELINKEINOTOIMINTA SEKÄ ARVOKKAAT LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖT VOITAISIIN TURVATA? MISSÄ PALVELUT OLISIVAT HYVIN SAATAVILLA? MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

29 LÄHTÖKOHDAT MAASEUTUKEHÄ ON YLEISKAAVASSA JAETTU ALUSTAVASTI KOLMEEN OSAAN: KYLÄHELMIIN, KYLIEN VÄLINAUHOIHIN JA YDINMAASEUTUUN. ALUSTAVASSA ANALYYSISSÄ VYÖHYKKEISYYTTÄ ON HAETTU KRITEEREIDEN AVULLA ESIIN NOUSSEET KYSYMYKSET MUISTAEN. ALUSTAVA ANALYYSI KRITEEREIDEN POHJALLA ON LAINSÄÄDÄNTÖ MUTTA MUKANA ON MYÖS MUUTTUJIA. ANALYYSI ON TOTEUTETTU NYKYTILAA KUVAAVAN PAIKKATIETOAINEISTON POHJALTA. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

30 ALUSTAVA ANALYYSI ASUINRAKENTAMISEEN PARHAITEN SOVELTUVAT ALUEET I Palvelut 1. Koulut 2. Koulukyytiverkko 3. Etäisyydet muihin palveluihin II Vesihuoltoverkko 1. Vesiosuuskunnat 2. Jyväskylän energian vesihuoltoverkko III Julkinen liikenne 1. Palvelutasot III-V arkiliikenteessä IV Tieverkko 1. Teiden talvihoitoluokat 2. Päällystetyt tiet/ päällystämättömät tiet 3. Katuvalaistus ja kevyen liikenteen väylät ASUINRAKENTAMISEEN HEIKOSTI SOVELTUVAT ALUEET KRITEERIT I Suoja-alueet 1. Melu 2. Melu ja pöly 3. Tärinä 4. Haju 5. Muut suoja-alueet ja asuinrakentamiseen heikosti soveltuvat alueet II Suojellut alueet 1. Luonnonympäristöt 2. Kulttuuriympäristöt III Elinkeinoelämän tarpeet 1. Maatalous 2. Metsätalous 3. Muut elinkeinot IV Alue on varattu muuhun käyttöön 1. Asemakaava-alueet ja laajenevan kaupunkirakenteen alueet 2. Muut käyttötarkoitukset MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

31 Etäisyys 5 km alakouluista tietä pitkin Koulukyytiverkko Kaikki myönteiset kriteerit MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 3

32 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

33 ALUSTAVA ANALYYSI JATKOKEHITYS ANALYYSISSÄ ESIIN TULLEET KYLÄHELMET MITEN TULEVAISUUTTA KUVAAVAT AINEISTOT JA PUUTTUVAT AINEISTOT MUUTTAVAT LOPPUTULOSTA? Kaavoitetut: Kuohu Vesanka Puuppola Oravasaari Kaavoittamatta: Leppälahti Kuikka (- Nyrölä) Saarenmaa Kaavoitustarvetta tutkitaan kyläselvityksen avulla. MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys KRITEEREITÄ TULEE VIELÄ TARKASTELLA KRIITTISESTI, JOTTA ELÄVÄ OSUUS ANALYYSIÄ ON MAHDOLLISIMMAN PIENI / 33

34 KYLÄILLOISSA ESIIN TULLEITA KEHITTÄMISEN PAIKKOJA/ HUOLEN AIHEITA Kuikka 1) Palvelujen säilyminen Tikkakoskella 2) Vesiosuuskuntien veden hinnoittelu ja teiden hoito ja kunto (Sikomäentie) 3) Rakennusjärjestyksen tonttikoko/ uusien tonttien saatavuus Nyrölä 1) Koulun säilyminen 2) Teiden kunnostaminen 3) Rakennuslupakäytäntöjen helpottaminen Saarenmaa Vertaala Lintukangas 1) Kevyen liikenteen väylän ja jätevesi- ja kunnallistekniikan saaminen alueelle ( taloudellisesti kannattavasti vaikea toteuttaa?) 2) Koulun homeinen käsityötila 3) Kyläillan muistiossa mainittu myös hehtaarin tonttikoko haja-asutusalueella liian suureksi sopivana pidetty 2000 neliön tonttikokoa MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

35 KYLÄSUUNNITELMASSA ESILLE NOSTETTUJA KEHITTÄMISEN PAIKKOJA LEPPÄLAHDESSA - Mainittu mm. liikuntapuiston rakentaminen nykyisen Kyläiltaa ei ole pidetty kylätaajaman läheisyydessä sijaitsevan kentän yhteyteen ja kehittämisajatukset valaistu kuntoreitti ovat kyläsuunnitelmasta - Kylätalon rakentaminen 70-luvulla palaneen tilalle vuodelta 2004 (nykyinen kokoontumistila kosteusvaurioinen) ja harrastetilat - Liikenneturvallisuus kevyen liikenteen väylät alueella ja alueelta - Katuvalaistuksen jatkaminen - Yksityisteiden kunto MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

36 Mitä kyläläiset ovat jo tehneet suunnitelman mukaisesti? - Veneilyyn liittyvää kehitystyötä tehty mm. venelaiturien ja laskupaikkojen osalta ja uimarantaa laajennettu - Uimarannan yhteyteen on tullut myös lentopallokenttiä ym. - Tervalaa kunnostettu - Vesihuoltoverkko rakennettu! Eteneminen kyläselvityksiin Mitä muuta on tehty? Mitä ei ole voitu tehdä? MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33

37 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys / 33