JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET LUONNOS Keskukset 1 Taajamarakenne 2 Keskusten ulkopuolinen kaupan ohjaus 4 Maaseutukehä 6 Liikenne 7 Viheralueet 9 Muut merkinnät 11 KESKUKSET Jyväskylän kaupungin strateginen keskusta alue Monitoiminnallinen keskusta alue, jonka kehittäminen tukeutuu olemassa olevan kulttuuriympäristöön. Tarkemmassa suunnittelussa tulee edistää täydennysrakentamista sekä viihtyisiä ja turvallisia oleskelu, kävely, pyöräily ja joukkoliikenneympäristöjä. Yleiskaavan teemakartoilla esitetyt kulttuuriympäristö, luonto ja maisemakohteet Erikseen merkityillä kohdealueilla tulee noudattaa tämän lisäksi aluekohtaisia määräyksiä. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustan kohdealueet Cy Ydinkeskusta Alueen tarkempi suunnittelu tulee toteuttaa ottaen huomioon myös ydinkeskusta alueen kattava maanalainen maailma. Huoltoliikenne tulee toteuttaa maanalaisten yhteyksien kautta. Asemakaavojen liike ja toimistokerrosalan autopaikoista tulee vähintään 50% sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30%. Cs Seppälän kauppakeskuskortteli Alueen kaupallisen rakentamisen tulee perustua korkealuokkaiseen, kauppakeskusmaiseen ja kaupunkivihreää sisältävään rakenteeseen. Alueen tonteille sijoittuvia puolijulkisia tiloja tulee elävöittää rakennetuilla kaupunkivihreän elementeillä. Ck Kankaan sydän Alueen rakentamisen tulee perustua kaupunkikuvallisesti korkealuokkaiseen kaupunkivihreää sisältävään rakenteeseen.

2 2 Aluekeskus Asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolisen kaupunginosan tiivis keskusta alue, jolle voi sijoittua asumista, työpaikkoja, julkisia ja yksityisiä palveluita, liikennealueita sekä rakennettuja puistoja. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korkeasta palvelutasosta ja yhteyksien sujuvuudesta. Yleiskaavan teemakartoilla esitetyt kulttuuriympäristö, luonto ja maisemakohteet tulee ottaa huomioon tarkemman suunnittelun lähtökohtana. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle sijoittuvien uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden tulee vahvistaa tasapainoista keskus ja palveluverkkoa Jyväskylän ydinkeskustan toiminta ja kehitysedellytykset huomioon ottaen. Kohteet Vaajakoski Kuokkala Palokka Eteläportti Tikkakoski Korpilahti Tikkakosken ja Korpilahden aluekeskuksiin ei voi sijoittaa maakuntakaavassa määriteltyjä, merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Lähikeskus Kohteet Kaupunginosan tiivis keskusta alue, jolle voi sijoittua asumista, työpaikkoja, julkisia ja yksityisiä palveluita sekä rakennettuja puistoja. Tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen korkeasta palvelutasosta ja sujuvista yhteyksistä. Yleiskaavan teemakartoilla esitetyt kulttuuriympäristö, luonto ja maisemakohteet tulee ottaa huomioon tarkemman suunnittelun lähtökohtana. Alueelle ei voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Keltinmäki Kortepohja Lohikoski Valkeamäki

3 3 TAAJAMARAKENNE Taajama Tiivistyvä monitoiminnallinen taajamarakenteen alue. Alueilla, joita ei vielä ole asemakaavoitettu, uusien rakennuspaikkojen muodostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen ja suunnitelmalliseen liikenneyhteyksien parantamiseen ja yhdyskuntatekniikan toteuttamiseen. Asumisen, palvelujen, työpaikkojen, liikenteen, yhdyskuntateknisen huollon sekä viheralueiden ja yhteyksien tarkempi sijoittuminen on selvitettävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ennen asemakaavoitusta voidaan sallia alueen ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Joukkoliikennetaajama Tiivistyvä, joukkoliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajama alue. Tavoiteltu maankäytön tehokkuus on vähintään 20 asukasta / hehtaari. Alueilla, joita ei vielä ole asemakaavoitettu, uusien rakennuspaikkojen muodostamisen tulee perustua asemakaavoitukseen ja suunnitelmalliseen joukko ja muiden liikenneyhteyksien parantamiseen ja yhdyskuntatekniikan toteuttamiseen. Asumisen, palvelujen, työpaikkojen, liikenteen, yhdyskuntateknisen huollon sekä viheralueiden ja yhteyksien tarkempi sijoittuminen on selvitettävä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ennen asemakaavoitusta voidaan alueella sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen. Reservitaajama Taajamarakenteen laajenemisen reservialue. Alue ei yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden ja joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta ole ensisijainen taajamarakenteen laajenemissuunta. Pysyvän asumisen, työpaikkojen, liikenteen, yhdyskuntateknisen huollon sekä virkistysalueiden ja yhteyksien tarkempi sijoittuminen on selvitettävä erillisellä yleiskaavallisella selvityksellä. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen on mahdollista vain yhdessä suunnitelmallisen liikenneyhteyksien parantamisen ja yhdyskuntatekniikan toteuttamisen yhteydessä. Ennen asemakaavoitusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen.

4 4 * Kivat naapurit täydennysrakentamiskohde Erityisalue Tulevaisuudessa tarkemmin selvitettävä täydennysrakentamisalue/virkistysalue/ erityiskohde. Ennen alueen asemakaavoittamista tai asemakaavan muuttamista on alueelle laadittava erillinen yleiskaavallinen selvitys. Jyväsjärven Pohjoisranta Etelä Jyskä Haapaniemi Tyyppälän kivilouhimo Salmiranta Iso Lehtisaari Keljonlahti Heinosniemen potentiaalinen tuulivoima alue KESKUSTEN ULKOPUOLINEN KAUPAN OHJAUS KM Kaupan palvelualue Olemassa oleva kaupan palvelualue. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäiskauppaa, joka tukee ja vahvistaa kaupan palveluverkkoa ja rakennetta keskustatoimintojen alueiden toiminta ja kehitysedellytykset huomioon ottaen. Alueelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on tarkemmassa suunnittelussa tehtäviin selvityksiin perustuen suhteutettava vaikutusalueen ostovoimaan kaupan laatu huomioon ottaen. Kullekin merkinnällä osoitetulle alueelle voi sijoittaa päivittäistavarakauppaa ja muuta kuin tilaa vaativaa erikoiskauppaa enintään x0 000 k m². Palokankeskus Keljonkeskus KM Kaupan palvelukeskus Olemassa oleva kaupan paikallinen palvelukeskus. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueille voidaan sijoittaa sellaista uutta vähittäiskauppaa, joka tukee ja vahvistaa kaupan palveluverkkoa ja rakennetta keskustatoimintojen alueiden toiminta ja kehitysedellytykset huomioon ottaen. Alueelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on tarkemmassa suunnittelussa tehtäviin selvityksiin perustuen suhteutettava vaikutusalueen ostovoimaan kaupan laatu huomioon ottaen. Lähtökohta on, ettei keskus kasva seudullisesti merkittäväksi.

5 5 Savela Jyskän varastomyymälä KM 1 Tilaa vaativan erikoiskaupan kehittämisalue Tilaa vaativan erikoiskaupan kehittämisalue Kehittämisalueelle saa sijoittaa tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle soveltuvan erikoiskaupan suuryksiköitä. Alueelle sijoittuvien suuryksiköiden koko on tarkemmassa suunnittelussa tehtäviin selvityksiin perustuen suhteutettava vaikutusalueen ostovoimaan kaupan laatu huomioon ottaen. Kullekin merkinnällä osoitetulle alueelle voi sijoittaa enintään x0 000 k m² tilaa vaativaa tai muuta keskustatoimintojen ulkopuolelle soveltuvaa erikoiskauppaa. Tilaa vaativalla erikoiskaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Muulla erikoiskaupalla tarkoitetaan sellaisia erikoiskaupan yksiköitä, jotka eivät suuren yksikkökoon ja kaupallisen luonteensa perusteella ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Päivittäistavarakaupan ja keskusta alueille soveltuvan erikoiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa vyöhykkeen sisällä erikseen merkityille keskustatoimintojen tai kaupan palvelukeskusten alueille. Keljonkeskus Eteläportti Muurame Palokankeskus Kirri KM 2 Erikoiskaupan kehittämisalue Tilaa vaativan erikoiskaupan kehittämisalue Kehittämisalueelle saa sijoittaa tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä, joiden koko voi olla enintään k m². Asemakaavoja muutettaessa alueelle voidaan sijoittaa olemassa olevien suuryksiköiden ja niiden merkitykseltään vähäisten laajennusten lisäksi ainoastaan tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä. Tilaa vaativalla erikoiskaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Seppälänkangas Viherlandia

6 6 TP/km 1 Työpaikkojen alue Työpaikkojen alue Alueelle voidaan tärkeitä pohjavesialueita lukuun ottamatta sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttavaa tuotannollista toimintaa ja muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa. Alueelle voidaan muun työpaikkarakentamisen ohella sijoittaa alueen tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Alueelle voi sijoittaa ainoastaan moottoriajoneuvojen toimialaan kuuluvia tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä, joiden koko voi olla enintään k m². Nelostien varsi, Tikkakoski Seppälänkankaan Palokärki Nelostien varsi, Kairahta Seppälänkangas, itäinen Keljonlahti Muut työpaikka alueet MAASEUTUKEHÄ Kylähelmi Kyläkeskus, jossa arvioidaan säilyvän tai kehittyvän paikallisia julkisia, yhteisöllisiä ja/tai kaupallisia peruspalveluja. Kylä muodostaa osan kaupungin tai lähialueen palveluverkostosta. Tiiviimmän kyläalueen laajuus on osoitettu AT aluevarauksella. Kyläalue Kyläalue, jossa sijaitsee maaseutumaista tiiviimpää asumista ja sitä tukevaa palvelu ja työpaikkatoimintoja. Kyläalueen kehittämisen tueksi ja rakentamisen ohjaamiseksi tulee laatia osayleiskaava tai tarpeen vaatiessa asemakaava. Uudisrakentaminen tulee liittää keskitettyyn vesi ja jätevesiverkostoon. Uudis ja korjausrakentaminen tulee sovittaa huolellisesti kylämiljööseen, olemassa olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Alueelle voi sijoittaa myös muita toimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseutuasumisen lomaan. Alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen.

7 7 Maaseutuasumisen nauha alue Kylä tai kylämäisen asutuksen vyöhyke, jossa sijaitsee maaseudun kylien palvelu ja asutusrakennetta tukevaa asumista, palveluja ja työpaikkatoimintoja. Kyläalueen säilymisen tueksi ja maaseutumaisen asumisen kehittämiseksi, maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi sekä alueen rakentamisen ohjaamiseksi on syytä laatia osayleiskaava tai vähintään kyläselvitys. Uudis ja korjausrakentaminen tulee sovittaa ympäristöön huolellisesti olevaa rakennetta täydentäen siten, että kylämiljöö, ympäröivä rakennuskanta, yhteydet oleviin palveluihin ja liittyminen olevaan vesi ja jätevesiverkostoon otetaan huomioon. Alueelle voi sijoittaa myös muita toimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat asumisen lomaan. Peltoalueille voidaan sijoittaa vain maataloutta palvelevaa tuotantorakentamista. Alueilla, joita ei vielä ole tarkemmin kaavoitettu tai selvitetty, voidaan sallia kylämiljööseen soveltuva ja myöhempää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen, mikäli rakentaminen on liitettävissä keskitettyyn vesi ja viemäriverkostoon ja mikäli se on maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioon ottaen mahdollista. Maaseutuelinkeinojen alue Maa ja metsätalousvaltainen alue. Alueelle voi sijoittaa maa ja metsätaloutta, näihin verrattavaa elinkeinotoimintaa sekä näitä palvelevaa asumista. Lisäksi alueelle voi sijoittua loma asutusta sekä myös muita elinkeinotoimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseudulle. Alueella voidaan sallia olemassa olevien rakennuspaikkojen kehittäminen sekä rakentaminen edellä mainittuja tarkoituksia varten. Muun rakentamisen, kuten pelkän asuinrakentamisen, katsotaan vaikeuttavan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ). Yleismääräys rannoille Rantarakennusoikeutta käsitellään ottaen huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu emätilaperiaatteen ( ) ja sovittujen yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Tässä otetaan huomioon sijainti, luonnon olosuhteet, maisema, vesistö ja vesihuoltoverkosto. Kyläalueiden ja kylänauhojen ranta alueilla mitoitus voi olla enintään noin 7 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri, muutoin noin 5 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Pysyvä asuminen rannalla tulee perustua oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan.

8 8 LIIKENNE Valtatie Valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluva tieyhteys. Risteävä liikenne ohjataan tiesuunnittelun ja parantamistoimenpiteiden edistymisen myötä eritasoristeyksiin. Niillä tieosuuksilla, joilla ei toistaiseksi päästä moottoritie tai moottoriliikennetieratkaisuihin pyritään risteävä liikenne ohjaamaan sopiville paikoille yksityistiejärjestelyin. Valtatiet 4, 9 ja 18 (Nelostie pohjoiseen ja etelään, Keuruuntie, Tampereentie ja Kuopiontie). Sisältää nykyiset olemassa olevat tiet sekä uudet linjaukset, joissa uuden tien paikka on eksaktisti tiesuunnitelmin määritelty. Seututie tai pääkokoajakatu / nykyinen olemassa oleva Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkokoajakatu, jolta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Seututiet 607 (Korpilahti Petäjävesi), 610 (Korpilahti Vespuolentie), 637 (Laukaantie), 638 (Tikkakoski Leppävesi Vaajakoski), Kuokkalan kehäväylä, Tikkakoskentie, Eteläportti Säynätsalo, Sulunperä Vesmanninmäki Vaajakosken ABC sekä seututie 630 (vanha Uuraisten tie) välillä Uuraisten raja Autiokangas. Seututie tai pääkokoajakatu / uusi suunnitteilla oleva Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkokoajakatu, jolta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Läntinen kehäväylä (Säynätsalo Ruoke Lintukangas), Koilliskehä (Sulunperä Palokan orsi), seututie 630 välillä Puuppolan valtatieristeys Autiokangas. Tärkeä yhdystie, paikallinen pääkatu tai muu kaupunkirakenteen kannalta tärkeä liikenneväylä / olemassa oleva Suorat liittymät pyritään poistamaan. Ajoneuvoliikenne pyritään ohjaamaan kaupunkialueella olemassa oleviin alemmanasteisen katuverkon liittymiin. Nelostien rinnakkaistienä toimiva Toivakkaan johtava vanha valtatie 4 Vaajakosken ABC:ltä etelään, muut tärkeimmät maaseudulla ja taajamien lähialueilla kulkevat yleiset tiet, kaupunkirakenteen kannalta keskeisimmät kadut, jotka eivät ole pääkokoajakatuja. Tärkeä yhdystie, paikallinen pääkatu tai muu kaupunkirakenteen kannalta tärkeä liikenneväylä / suunniteltu Suorat liittymät pyritään poistamaan. Ajoneuvoliikenne pyritään ohjaamaan kaupunkialueella olemassa oleviin alemmanasteisen katuverkon liittymiin.

9 9 Nelostien rinnakkaistie Kirrin liittymästä pohjoiseen. Vanha kokoajakaduksi muuttuva rautatien pohja Seppälänkankaalla Valtatien eritasoliittymä Seudullisesti tärkeä pyöräily ja jalankulkureitti Pyöräilyn seudullinen pääreitti yhdistää seudullisesti tärkeät kohteet kuten kunta ja aluekeskukset kaupunkiseudun pääkeskukseen sekä toisiinsa. Myös pääkeskuksen muut sisääntuloreitit kuuluvat seutuverkkoon. Seutureitit ovat standardiltaan korkealuokkaisia. Pyöräilylle ja jalankululle varattava alueenosa on pyrittävä erottamaan moottoriajoneuvoille tarkoitetusta ajoradasta viherkaistalla. Jyväskylän keskustasta Palokka Tikkakosken, Ruokkeen, Keljonkankaan, Korpilahden, Vaajakosken ja Laukaan suuntaan lähtevät väylät, Koilliskehä, Läntinen kehä, Palokka Ruoke yhteys, Laajavuorentie, Kuokkalan kehä, Seppäläntie Ritopohjantie Matinmäentie, Keuruuntien varsi välillä Valkeamäki Keljonkeskus. Rautatie Tasoristeykset tulisi poistaa kaikilta rataosuuksilta. Jyväskylästä Pieksämäen, Tampereen, Haapamäen ja Suolahden suuntaan lähtevät rautatiet VIHERALUEET Viheralue Retkeilyn, virkistyksen, ulkoilun sekä maiseman ja luonnon ominaispiirteiden kannalta merkittävät alueet, jotka tulee säilyttää pääosin rakentamattomina. Alueelle voi sijoittua virkistystä ja ulkoilua palvelevia toimintoja, rakenteita ja virkistysreittejä. Niiden sijoittelussa tulee ottaa huomioon maiseman ja luonnon erityispiirteet. Muun rakentamisen katsotaan vaikeuttavan yleiskaavan toteuttamista (MRL 43.2 ). Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen merkitys osana laajempaa viherverkostoa sekä kaupunki ja maisemakuvaa.

10 10 Virkistys ja matkailupalvelujen alue Merkinnällä osoitetaan laajat matkailu, virkistys ja vapaa ajankeskusten, liikunta ja urheilukenttien sekä hiihtokeskusten alueet, joilla merkittävä osa toiminnasta liittyy ulkoliikuntaan. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Jatkosuunnittelussa tulee huomioida alueen merkitys kaukomaisemassa, ja sopeuttaa rakentaminen mahdollisimman hyvin ympäristöön. Alueen suunnittelussa tulee pyrkiä mahdollisimman yhtenäisten ja sujuvien virkistysreittien aikaansaamiseen ja kiinnittää huomiota ympäristön laadun korkeatasoisuuteen. Laajavuoren ulkoilukeskus Kehä Vihreä Virkistys ja viheralueiden kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan keskustan virkistys ja viherympäristönä tärkeä kokonaisuus. Alueen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota viheryhteyksien ja virkistysreittien yhtenäisyyteen ja jatkuvuuteen, virkistysalueiden toiminnalliseen kehittämiseen, maisema ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun korkeatasoisuuteen. Kehä Siniset Virkistys ja viheralueiden kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan Jyväsjärven, Tuomiojärven ja Palokkajärven virkistys ja viherympäristönä merkittävät rantavyöhykkeet. Alueen suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota virkistysreitistöjen yhtenäisyyteen ja jatkuvuuteen sekä maisema ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen. Alueelle ei tule kaavoittaa uusia omarantaisia tontteja. Päävirkistysreitti Merkinnällä osoitetaan tärkeimmät päävirkistysreitit, jotka yhdistävät toisiinsa erityisesti päävirkistysalueita sekä Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä. Virkistysreittien suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota niiden yhtenäisyyteen ja jatkuvuuteen sekä mahdollisuuksien mukaan esteettömyyteen. Reitit tulee pyrkiä sijoittamaan viheralueille. Paikat, joissa virkistysreitti risteää pääkatujen, tärkeiden yhdysteiden tai niitä merkittävämpien liikenneväylien kanssa on pyrittävä toteuttamaan eritasoratkaisuina. Rautatien ja virkistysreitin risteämisen tulee tapahtua aina eri tasossa. Reittien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema ja ympäristöarvojen säilymiseen.

11 11 Natura 2000 alue Suojelumääräys: Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ssä. MUUT MERKINNÄT ERITYISALUEET Lentokenttä Puolustusvoimien alue Jätteenkäsittelyalue Jäteveden puhdistamo Keljonlahden voimala, Rauhalahden voimala Lentokentän melualue Heinosniemen tuulivoima alue Korpilahdella Satama (kohde) VOIMAAN JÄÄVÄT YLEISKAAVA ALUEET Alue, jolla aiemmin laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava jää voimaan.