Kankaanpään kaupungin yleiset huomiot Venesjärven kylälle suuntautuvasta rakentamisesta, kaavoituksen tarpeesta ja lähtökohdista.

Transkriptio

1 1 Kankaanpään kaupunginhallitus Kankaanpään kaupungin selvitys koskien Pentti ja Tuula Venesmäen Kankaanpään Venesjärven osayleiskaavan muutoksesta korkeimmalle hallinto-oikeudelle jättämää valitusta. Valmistelija kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Kankaanpään kaupungin yleiset huomiot Venesjärven kylälle suuntautuvasta rakentamisesta, kaavoituksen tarpeesta ja lähtökohdista. Kankaanpään kaupungin alueella omakotirakentaminen on tällä hetkellä keskittynyt miltei yksinomaan kaupungin keskustan asemakaava-alueille ja Venesjärven kylän alueelle. Venesjärvelle on rakentunut tai rakenteilla vuodesta 2012 lähtien 13 omakotitaloa. Venesjärven kiinnostavuus omakotitalojen rakennuspaikkana perustuu hyviin palveluihin (koulu, päiväkoti, kauppa, parturi ja ravintola), tiiviiseen kylärakenteeseen, kauniiseen ja rauhalliseen ympäristöön, sekä aktiiviseen kylätoimintaan. Venesjärvelle suuntautuvasta rakentamispaineesta johtuen on myös kylän ympäristöön syntynyt haja-asutusluonteista asutusta. Venesjärven kylätoimikunta oli esittänyt tarpeen omakotitonttien saamiseksi kyläkeskustan alueelle Venesjärventien pohjoispuolelta, millä puolella koulu ja päivähoito sijaitsee. Haja-asutusluonteisen asutuksen määrän lisääntymisestä ja kylätoimikunnan esittämistä tonttitarpeista johtuen päätyi kaupunki käynnistämään kaavahankkeen. Kaavamuutoksen tarkoituksena oli tarkistaa yleiskaavaa ja osoittaa keskustan pohjoisosasta muutama omakotitalon rakennuspaikka, jotka tulisivat kaupungin omistukseen ja edelleen myyntiin. Nyt valituksen alainen alue on kaupungin omistuksessa. Kaupungin näkemyksen mukaan kaavamuutos on perusteltu ja kylän kehittämisen kannalta tarpeellinen. Kaupunki pitää tärkeänä, että kaupungilla on mahdollisuus tarkistaa rakentamista ohjaavia yleiskaavoja muuttuvia tarpeita vastaaviksi. Kaavasta on käyty neuvotteluja ja neuvonpitoja Ely-keskuksen tarkastajan Esa Hoffrénin kanssa. Ely-keskuksella ei ole ollut ehdotusvaiheessa huomautettavaa kaavan valituksen alaisen alueen osalta. Kaavaa tarkennettiin muilta osin ehdotusvaiheessa Ely-keskuksen kommenttien perusteella. Muistutuksessa esiin nostetut seikat 1. Naapurien kuuleminen kaavamuutoksessa Osayleiskaavamuutoksen kuulemisessa on kaavasta tiedotettu luonnosvaiheessa rakennusasetuksen 19 :n mukaisesti kaikille maanomistajille. Luonnosvaiheessa saadussa lausunnossa Ely-keskus esitti, kaavateknisenä korjauksena rajauksen laajentamista koskemaan koko RA-aluetta (joka koskee osaa valittajan kiinteistöstä), koska ei

2 2 pitänyt hyvänä että kaavassa osoitetaan vain lomarakennusalueiden välistä muutettu alue. Kaavateknisesti laajennettujen alueiden osalle ei ole tehty muutoksia. Koska kaavalaajennus oli tekninen korjaus, eikä näille alueille tullut kaavassa muutosta, ei kunnassa nähty tarpeellisena tiedottaa kaavasta näiden alueiden osalta. Valituksen jättäneet henkilöt ovat olleet tietoisia kaavamuutoksesta jo kaavan valmisteluvaiheessa ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista, koska heidän kommenttejaan kaavoitukseen liittyen tuli Ympäristökeskuksen johtajan tietoon naapurikiinteistön omistajan yhteydenoton ja poliitikkojen yhteydenottojen kautta. Edellä mainitusta ja valittajan luonnosvaiheessa jättämästä huomautuksesta ja ehdotusvaiheessa jättämästä muistutuksesta johtuen on Ympäristökeskus tulkinnut, että kaavahanke on tullut valituksen jättäneen henkilön tietoon. 2. Kaavamuutoksen sisältöä koskevat säännökset Kaavamuutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Esitetyt rakennuspaikat sijoittuvat kyläkeskukseen lähelle palveluja ja turvallisen kulkuyhteyden päähän koulusta (810 m). Alue on liitettävissä vesi- ja viemäriverkkoon. Kaavamuutos täyttää kohdan 1 vaatimukset. 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Kaavamuutoksessa esitetyt tontit sijoittuvat kyläkeskukseen olemassa olevan tien varteen ja ne ovat liitettävissä vesi- ja viemäriverkostoon. Kaavamuutos täyttää kohdan 2 vaatimukset. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Venesjärven kyläalueelle on ollut selvästi rakentamispainetta viime vuosina. Kylälle on rakentunut 13 omakotitaloa viiden vuoden aikana. Kyläkeskuksessa on hyvät palvelut: koulu, päiväkoti, kauppa, parturi ja ravintola. Kaavamuutos täyttää kohdan 3 vaatimukset. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Venesjärven kylältä on hyvät liikenneyhteydet keskustaan 12 km. Nyt esitetty asuntoalue sijoittuu kevyenliikenteen kannalta turvallisesti, eikä edellytä kylän läpi kulkevan isomman tien ylitystä. Alue on liitettävissä vesi- ja viemäriverkkoon ja on jätehuollon piirissä. Kaavamuutos täyttää kohdan 4 vaatimukset. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Venesjärven kylä kiinnostaa tällä hetkellä nuoria perheitä, koska se koetaan turvallisena, terveellisenä, viihtyisänä ja yhteisöllisenä asuinalueena. Kaavamuutos täyttää kohdan 5 vaatimukset. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta ympäristöhaittojen vähentämiseen. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä Kaavoituksessa on arvioitu kaavahankkeen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja

3 3 luonnonarvoihin. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu pääosin metsäalueelle pellon reunaan, jolloin rakentaminen sopeutuu maisemaan. Alueelle on laadittu luontokartoitus, minkä perusteella ei rakentamiselle ole esteitä. Kaavamuutos täyttää kohdan 8 vaatimukset. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Venesjärven osayleiskaavassa on kyläalueelle osoitettu 9 lähivirkistysaluetta. Näistä merkittävin on koulun rantaan liittyvä laaja kokonaisuus, missä on mm. uimaranta, pelikenttä ja tanssilava. Valtion omistamat useat rakentamattomat saaret ovat merkittäviä virkistyskäytön kannalta. Kaavamuutos täyttää kohdan 9 vaatimukset. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Uudet asuinrakennuspaikat sijoittuvat 120 m etäisyydelle lähimmästä asuin/ lomakiinteistöstä. Rakennuspaikkojen väliin jää kallioalue, mikä estää näköyhteyden uusien rakennuspaikkojen ja lomarakennusten välillä. Kaavamuutos ei aiheuta kohtuutonta haittaa maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille. Valituksen alaisten rakennuspaikkojen tarpeellisuus Kuten jo aiemmin on todettu, on Venesjärven kyläalueelle rakentamispainetta, tästä kertoo se, että Venesjärvelle on rakentunut tai rakenteilla vuodesta 2012 lähtien 13 omakotitaloa kevään aikana on neljä perhettä ollut yhteydessä kaupungin viranomaisiin aikeissaan rakentaa omakotitaloa Venesjärvelle. Venesjärven kyläyhdistykseltä on tullut esitys erillispientalojen rakennuspaikkojen osoittamisesta osayleiskaavassa Venesjärventien pohjoispuolelta, mistä on turvallisempi kulkuyhteys ala-asteelle. Kyläalueelle on aiemmissa kaavoissa osoitettu erillispientalojen rakennuspaikkoja. Osaa näistä paikoista eivät kiinteistön omistajat ole halunneet laittaa myyntiin, eivätkä myynnissä olevat rakennuspaikat välttämättä vastaa rakentajien tarpeisiin. Jotta rakennuspaikkojen tarve saataisiin tyydytettyä ja uudisrakentaminen saataisiin keskustaajaman alueelle on kaupunki päätynyt hankkimaan nyt kyseessä olevan AO-alueen omistukseensa ja laatimaan kaavan kyseiselle alueelle. Kaavavalituksen alaisille rakennuspaikoille on todettu olevan oikeaa kysyntää, sillä kaksi henkilöä on ilmoittanut kaavoituksen käynnissä ollessa halukkuutensa ostaa rakennuspaikan nyt kyseessä olevalta alueelta. 3. Kaava-alue, sen suunnittelutilanne ja kaavamuutoksen sisältö Alueen luontokartoitus Aluetta koskevan luontokartoituksen on laatinut koulutuksen saanut luontokartoittaja. Luontokatselmuksen perusteella alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, mitkä estäisivät sen osoittamisen asuntorakentamiseen. Kaavoitetun alueen sijainti kylärakenteessa Keskeinen seikka nyt valituksen alaisten rakennuspaikkojen esittämiseen on ollut se, että ne sijaitsevat kylätaajaman alueella. Rakennuspaikat sijaitsevat 510 m etäisyydellä kyläkaupasta.

4 4 Tietä pitkin matka kauppaan on 660 m. Koululaisten matka koululle ja päiväkotiin on 810 m. Lähempää koulua ei ollut mahdollista osoittaa omakotirakentamiseen soveltuvia alueita. Rakennuspaikan koko Kaavassa on osoitettu kyseiselle alueelle rakennuspaikkojen enimmäismäärä, mikä on tässä tapauksessa 3. AO-aluetta koskevassa kaavamääräyksessä on todettu, että uuden rakennuspaikan tulee olla vähintään 2500 m 2 :n suuruinen. Kaava-alue on rakentamisen kannalta hyvän muotoinen ja rajoittuu pitkältä sivultaan tieyhteyteen, mistä on mahdollista toteuttaa rakennuspaikkojen liittymät. Koska alue soveltuu hyvin rakentamiselle, on sille kaavassa osoitettu kolmen rakennuksen rakentamismahdollisuus. Tämä mahdollistaa sen, että rakennusvalvonta voi mahdollisuuksien mukaan lievänä poikkeamisena myöntää rakennusluvat hieman kaavassa vaadittua pienemmille rakennuspaikoille. Keskustan osayleiskaavassa kyläkeskusten (Hapuan kylän) ja Venesjärven keskustaajaman osayleiskaavassa annettuja rakennuspaikan vähimmäiskoot poikkeavat toisistaan. Venesjärven kyläkeskus on rakenteeltaan tiivis ja kylältä löytyy palveluita. Näihin seikkoihin perustuen rakennuspaikan vähimmäiskokovaatimus on Venesjärven kylän taajamassa pienempi kuin Hapuan kylän taajamassa. Maisema-arvojen huomioiminen Venesjärven osayleiskaavassa keskeisessä roolissa ovat perinteisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylämiljöön säilyttäminen. Alkuperäiseen kaavoitukseen liittyvissä selvityksissä todettiin kulttuurimiljöön ja taajamakuvan kannalta tärkeimpiä alueita olevan harjulle tien ympärille rakentunut asutus ja sitä rajaavat peltoalueet. Näiden alueiden rajauksia ei tule muuttaa, jotta maiseman kannalta keskeisimmät arvot säilyisivät. Asumista rajaavat arvokkaat peltoalueet on kaavassa osoitettu merkinnällä MY. Tällä merkinnällä osoitetut peltoalueet ovat maisemassa tärkeimmät, eikä niiden alueelle tule osoittaa uutta rakentamista. Keskeisellä asumis/harjualueella ei ole enää tiivistämismahdollisuuksia uusien rakennuspaikkojen osoittamiseksi. Tällöin yhdyskuntarakenteellisesti on järkevintä osoittaa uudisrakentaminen keskeisen maisema-alueen ulkopuolelle, kuitenkin lähelle kylän palveluita. Näin on menetelty aiemmassa kaavamuutoksessa ja myös nyt käsillä olevassa muutoksessa. Valituksen kohteena oleva alue on osoitettu kaavassa MU alueelle, millä ei ole merkittäviä maisema-arvoja. Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (kh) huomioiminen kaavassa. Venesjärven osayleiskaavassa on osoitettu maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö maakuntakaavan rajauksen mukaisesti. Rajaus kattaa kaavassa koko keskeisen kyläalueen. Kaavamääräys koskee alueen perinteistä rakennuskantaa, mikä ilmenee kaavamääräyksestä. Merkinnän rajaus koskee osaa valituksen alaisesta erillispientaloalueesta. Arvokas kulttuuriympäristörajaus ei estä uusien rakennuspaikkojen sijoittamista kylän alueelle. Merkintä edellyttää perinteisen rakennuskannan huomioimisen korjaus- ja uudisrakentamisessa. Uuden rakennuskannan sopeuttaminen perinteiseen rakentamiseen on huomioitu AO määräyksessä.

5 5 Arvokkaan kallioalueen (ak) huomioiminen Kaavassa merkinnällä on osoitettu arvokkaat kallioalueet, joita ei saa käyttää kiviaineksen ottoon. Voimassa olevassa kaavassa aluerajaus on osoitettu summittaisena rajauksena kallioalueen ympärille. Kaavoituksen yhteydessä käytiin neuvottelua Ely-keskuksen tarkastajan Esa Hoffrénin kanssa, joka totesi että kallioalueen rajausta voi tarkistaa kallion todellisen sijainnin mukaisesti. Kallioalueen rajausta tarkistettiin vastaamaan kaavamuutoksen osalta kallion todellista sijaintia. Kuten pohjakartasta on todettavissa eivät kaavassa esitetyt uudet rakennuspaikat sijoitu kalliolle. Muita valitukseen liittyviä seikkoja Valittajan omistaman kiinteistön kaavamuutoksesta johtuva arvonmuutos Kaavassa osoitetun pientaloalueen lähin pientalo sijoittuisi 120 m etäisyydelle huomautuksen jättäneiden omistamasta lomarakennuksesta. Kun rakennuspaikkojen välissä on vielä kallioselänne, ei näköyhteyttä synny asuinrakennusten ja valituksen jättäneen lomarakennuksen välillä. Kaupungin virkamiesten alueella tekemän katselmuksen mukaan uusista rakennuspaikoista ei aiheudu haittaa loma-asutukselle. Kun otetaan huomioon, että vakituisten asuinrakennusten valmistuttua Salmensaarentie tulee ympärivuotiseen hoitoon miltei valittajan lomakiinteistön liittymään saakka, mahdollistaa se loma-asunnon hyödyntämisen paremmin ympärivuotisesti. Tätä voi pitää positiivisena vaikutuksena kiinteistön arvoon. Asuinrakennukset tullaan liittämään vesi- ja viemäriverkostoon, jolloin läheisten lomarakennusten liittäminen kyseisiin verkostoihin helpottuu, minkä voi nähdä lomakiinteistön arvoa nostavana tekijänä. Läheinen asuntorakentaminen ja yhdyskuntateknisen infran läheisyys luo tulevaisuudessa paremman mahdollisuuden lomarakennuksen muuttamiseksi vakituiseksi asuinpaikaksi, jos sellaiselle ilmenee tarvetta. Tämän voi katsoa nostavan kiinteistön arvoa. Loma-asuntoihin liittyvän turvallisuuden lisääntyminen Valituksen jättäjän omistaman lomakiinteistön osalta on kaavan vaikutuksia arvioitu aiemmin jätettyjen huomautuksen ja muistutuksen käsittelyn yhteydessä. Yleisesti on todettavissa, että vain lomakäytössä olevilla alueiden mökkimurtojen todennäköisyys on suurempi, kuin niillä alueilla, joilla on myös ympärivuotista asutusta. Tähän seikkaan perustuen on arvioitu loma-asutuksen läheisyyteen sijoittuvien omakotitalojen vähentävän mökkimurtojen riskiä lähialueen lomakiinteistöissä. Koululaisten turvallinen koulutie Pääosin Venesjärvelle muuttajat ovat nuoria pariskuntia, ja lapsiperheitä, joilla on pieniä lapsia. Kylälle muuttoa suunnittelevat pitävät turvallista koulumatkaa tärkeänä. Tästä johtuen kiinnostusta on rakennuspaikoista nimenomaan keskusta-alueelta ja sen pohjoispuolelta, missä myös koulu sijaitsee. Koska kysyntää on nimenomaan keskustan pohjoisosasta ja kylätoimikunta on myös esittänyt rakennuspaikkojen osoittamista kylän pohjoispuolelle, on kaupunki kartoittanut mahdollisia rakennuspaikkoja tältä alueelta.

6 6 Alueen vesi- ja viemäriverkko Kaavassa osoitetusta uudesta alueesta 150 metrin etäisyydellä saman tien varrella sijaitseva 2015 valmistunut asuinrakennus on liitetty yksityiseen viemäriverkkoon ja kunnan vesiverkkoon. Uusi asuinalue on liitettävissä kunnan vesiverkkoon ja se on todennäköisesti liitettävissä tähän yksityiseen viemäriverkkoon. Venesjärven keskusta-alueella on kunnan vesijohtoverkosto. Vesi- ja viemäriverkkoon liittyvät asiat ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Lopuksi Kankaanpään kaupunki pitää Venesjärven osayleiskaavamuutosta tärkeänä. Muutoksella lisätään kuntalaisten ja kuntaan muuttavien mahdollisuuksia valita asuinpaikkansa kaupunkikeskustan ja kyläkeskuksen välillä. Kaavalla vastataan kuntalaisten rakennuspaikkojen tarpeisiin ja kaavalla on tärkeä rooli Venesjärven kylän kehittämisessä. Kaavalla tiivistetään Venesjärven kyläkeskuksen asuntorakentamista ja pyritään ohjaamaan Venesjärven alueella syntynyttä haja-asutusrakentamista kyläalueelle. Kaavamuutos ei kaupungin näkemyksen mukaan heikennä valituksen jättäneen kiinteistön omistajan mahdollisuutta hyödyntää lomarakennustaan.