MASSU JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA. Jyväskylän kaupungin maaseutualueiden maankäytön esiselvitys. Jyväskylän maalaiskunnan maaseutu

Transkriptio

1 MASSU Jyväskylän kaupungin maaseutualueiden maankäytön esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Jyväskylän maalaiskunnan maaseutu

2

3

4

5 MASSU JYVÄSKYLÄN MAASEUTUALUEIDEN MAANKÄYTÖN ESISELVITYS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TAVOITTEET MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE JA ANALYYSIT... 4 Yleistietoa Kylät Väestö Rakentaminen ja asuminen Rakennuslupahakemukset Poikkeamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuhakemukset Vesihuolto ja liikenneverkot Vesihuolto Liikenneverkot Yksityistiet Joukkoliikenne Maa- ja metsätalous Maatalous Maa-aines- ja ympäristölupakohteet Kulttuuriympäristö- ja muinaismuistokohteet Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat Paikallisesti arvokkaat perinnemaisemat Muinaisjäännökset Muinaisrannat Rakennusinventointialueet ja -kohteet Kioski-tietokannan kohteet Saaristoinventointien kohteet Luonnonympäristö ja suojelu Luonnonsuojelualueet Natura-alueet Luonnonsuojeluohjelmat i

6 ii Kallioalueet Pohjavesialueet Uhanalaiset lajit Luontoselvitykset MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE JA ANALYYSIT Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaavoitetut alueet Asemakaavoitetut alueet: Ranta-asemakaavat Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ja suunnittelutarvealueet Muut suunnitelmat ja selvitykset Tieverkon kehittäminen Melualueet Maanomistus MAASEUTUALUEIDEN ALUSTAVA ANALYYSI Alustavassa analyysissä esiin tulleet kylähelmet Tarkastellaan kyläselvityksen avulla kaavoitustarvetta Kyläselvitystarvetta harkittava Ei kaavoiteta tai selvitetä lähitulevaisuudessa Kyläilloissa esiin tullutta Voimaan jäävät osayleiskaavat LÄHTEET LIITTEET Karttaliitteet kuvaavat Jyväskylän maaseutualueita lukuun ottamatta entisen Korpilahden kunnan aluetta, josta on tehty aiemmin oma esiselvityksensä, ESSU. Maaseutualueet on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joita ovat: läntinen, koillinen ja itäinen maaseutualue. Lisäksi on tarkasteltu tarkemmin joitakin kyläalueita, joita ovat: Leppälahti, Oravasaari, Kuohu, Vesanka, Saarenmaa, Kuikka, Puuppola, Nyrölä ja Jylhänperä. Liite X = koko tarkasteltava maaseutualue Liite X / A = läntinen Liite X/ B = koillinen Liite X / C = itäinen Liite X / D = Leppälahti Liite X / E = Oravasaari Liite X / F = Kuohu Liite X / G = Vesanka Liite X / H = Saarenmaa Liite X / I = Kuikka

7 Liite X / J = Puuppola Liite X / K = Nyrölä Liite X / L= Jylhänperä Kartat (vastaavat X:ää): 1. Kylät ja suuralueet 2. Väestö i) Pylväsdiagrammit, työikäiset ii) Pylväsdiagrammit, muut ikäryhmät iii) Sektorikaaviot 3. Rakennettu ympäristö i) Asuinrakennukset ja maatalousrakennukset ii) Asuinrakennukset rakentamisajankohdan mukaan iii) Elinkeinotoiminnan rakennukset sekä muut rakennukset iv) Loma-asunnot v) Koulut, päiväkodit ja vanhainkodit vi) Asumattomat asuinrakennukset 4. Rakennusluvat (ja kaava-alueet) i) Maa- ja metsätalousrakennukset 5. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat i) vuosina 2005 ja Vesihuolto ja liikenneverkot i) Vesihuoltoverkko ii) Liikenne iii) Yksityistiet 7. Maatalous 8. Maa-aines ja ympäristölupakohteet 9. Kulttuuriympäristö 10. Luonnonympäristö 11. Kaavoitustilanne i) Maakuntakaava 12. Selvitysten mukaiset melualueet 13. Maanomistus 14. Kriteeritaulukko i) Asuinrakentamisen kannalta myönteiset kriteerit ii) Asuinrakentamista rajoittavat kriteerit iii) Yhdistelmä myönteisistä ja rajoittavista kriteereistä iv) Yhdistelmä ja oikeusvaikutteiset osayleiskaava-alueet iii

8 iv

9 JOHDANTO Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatimisen. Vuonna 2008 Korpilahden kunnan alueelta tehtiin aluearkkitehti Julia Virtasen toimesta maankäytön esiselvitys ESSU. Tehdyn selvityksen tarkoituksena oli koota olemassa oleva tietous Korpilahden maankäytöstä uuden Jyväskylän kaavoitustarpeisiin. Nyt tehtävän esiselvityksen tarkoituksena on tehdä Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa palveleva, edellä mainitun kaltainen esitys uuden Jyväskylän muilta maaseutualueilta. Selvitystä rajataan jättämällä pois asemakaava-alueet sekä jo selvitetty Korpilahden kunnan alue. Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan yleiskaavassa tarkemmin kolmen eri kehän avulla (ks. karttakuva alla sekä taulukko keskeisistä maankäytön asioista kullakin alueella). Tämä selvitys painottuu maaseutuelinkeinojen kehälle, joka on kartalla valkoinen alue ja tarkastelualueen osalta viivoitettu lilalla. Korpilahti ei kuulu tarkastelualueeseen. Tarkastelun kohteena on myös laajenevan kaupunkirakenteen kehä, jotta voidaan tunnistaa ne alueet, joiden maankäyttöä on perusteltua kehittää maaseutumaisena. Kuva 1. Yleiskaavan jaottelu kehiin.

10 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan yleiskaavassa kolmen eri kehän avulla Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä Staattiset alueet: millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne on tulevaisuuden tavoitteita vastaava Muuttuvat alueet: millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne ei vastaa tulevaisuuden tavoitteita Liikenneverkon kehittämistarpeet Eheyttävän rakentamisen painopistealueet Joukkoliikenteen tavoitteelliset laatukäytävät Pääviher- ja virkistysalueet, kehä vihreä ja kehät siniset Keskusverkko (keskusta-alue, ala- ja lähikeskukset, kaupan alueet) Erikoiskohteet (yhdyskuntatekninen huolto) Laajenevan kaupunkirakenteen kehä Osayleiskaava-alueet: millä alueilla maankäyttöä tarkastellaan osayleiskaavoin Maankäyttöselvitysten alueet: millä alueilla maankäyttöä tarkastellaan selvityksin Liikenneverkon kehittämistarpeet, uudet tieyhteystarpeet Joukkoliikenteen tavoitteelliset laatukäytävät Pääviher- ja virkistysalueet Laajenevan kaupunkirakenteen kehän palvelujen periaatteet: uudet keskukset vai tukeutuminen olemassa oleviin palveluihin Erikoiskohteet (yhdyskuntatekninen huolto) Maaseutumaisten elinkeinojen kehä Staattiset ja jo yleiskaavoitetut alueet: millä alueilla voimassa oleva yleiskaavatilanne on tulevaisuuden tavoitteita vastaava Rakentamispaineiset ja edulliset kylävyöhykkeet, joiden maankäyttö ratkaistaan joko asemakaavoilla, osayleiskaavoilla tai kehittämissuunnitelmilla Liikenne- ja vesihuoltoverkon kehittämistarpeet Uudet ja perinteiset maaseutuelinkeinot Tärkeimmät suojelu- ja ulkoilualueet Erikoiskohteet (yhdyskuntatekninen huolto) 2

11 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 1 TAVOITTEET Projektin tarkoituksena on edesauttaa kaavoituksen, kaupunkirakennepalvelun sekä muiden toimijoiden ja osallisten perehtymistä Jyväskylän maaseutualueiden maankäyttökysymyksiin. Selvityksen tavoitteena on tuottaa esiselvitys, jossa määritellään 1) maaseutualueiden maankäytön nykytila ja 2) yhdistymissopimuksen tavoitteet huomioon ottava linjaus tulevaisuuden suunnittelutarpeista ja -kohteista perusteluineen. Projektissa tukeudutaan ensisijaisesti jo olemassa oleviin aineistoihin. Esiselvityksen roolina on koota yhteen tietoa ja jalostaa sitä eteenpäin osana maankäytön suunnittelua. Maaseutualueiden maankäytön esiselvityksen mallina käytetään Korpilahden alueelta tehtyä esiselvitystä (ESSU). Esiselvityksen tuotokset palvelevat tulevien vuosien kaavoituksen työohjelmien laatimista ja yhteistyön suunnittelua muihin yhdyskuntatoimen osastojen, muiden toimialojen, tiehallinnon ja muiden viranomaistahojen suuntaan. 3

12 MASSU 2 MAANKÄYTÖN NYKYTILANNE JA ANALYYSIT Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jyväskylän maaseutualueilla tarkoitetaan tässä selostuksessa Jyväskylän maaseutualueita lukuun ottamatta asemakaava-alueita ja entisen Korpilahden kunnan aluetta. Siten esimerkiksi asemakaavoitettu Tikkakosken keskusta ei kuulu selvitettäviin alueisiin. Joissain kohden tekstiä on voitu käyttää määrettä entisen maalaiskunnan alue jonkin tilastotiedon yhteydessä, jolloin esitetty tieto on tuotettu ennen kuntaliitosta. Laajenevan kaupunkirakenteen kehä on esitetty erillisenä kartoilla ja myös tekstissä on tilastotietoja eroteltu varsinaisiin maaseutualueisiin ja laajenevan kaupunkirakenteen alueisiin. Selvityksessä käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevaa aineistoa. Kaupungin tilastoaineisto on pääosin vuodelta Aineisto esitellään tässä selostuksessa sekä liitekartoilla. Liitekartta-aineisto on tuotettu MapInfo-paikkatieto-ohjelmalla. Aineisto on Eurefkoordinaatistossa. Osa aineistosta on viranomaisten tietokannoista. Yleistietoa Jyväskylän maaseutualueilla maasto on mäkistä ja pieniä järviä on runsaasti. Päijänteen pohjoisosa ja Leppävesi hallitsevat tarkasteltavan alueen kaakkoisosia. Entisen maalaiskunnan maapinta-ala on 450,76 km² ja vesistöjen 83,61 km². Jyväskylän keskustan asemakaavoitettu alue jakaa tarkasteltavan alueen kahteen osaan länteen ja itään jää oma kokonaisuutensa. Tässä selostuksessa kylät onkin jaoteltu näiden ilmansuuntien mukaan. Karttatarkastelussa on jouduttu käytännön syistä jakamaan alue läntiseen, koilliseen ja itäiseen alueeseen, jolloin läntinen ja koillinen käsittävät yhdessä läntisen osan. Jyväskylän keskustan länsipuolella alue rajautuu Petäjäveden kuntaan. Etelässä on entinen Korpilahden kunnan alue. Luoteessa alue rajautuu Uuraisten kuntaan ja pohjoisessa, koillisessa ja idässä Laukaan kuntaan. Jyväskylän keskustaajaman itäpuolella alue rajautuu kaakossa Toivakan kuntaan. Muuramen kunta erottaa tarkasteltavaa aluetta etelässä Korpilahden alueesta. Jyväskylän maalaiskunta erotettiin Laukaasta 1868 (perustamisvuosi). Jyväskylän kaupunki oli perustettu jo vuonna Tuolloin maalaiskunta ympäröi Jyväskylän kaupunkia reikäleipämäisesti mutta 1900-luvulla tehtyjen alueliitosten myötä maalaiskunta jakautui lähes kahtia. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät kuntaliitoksen myötä Jyväskylän kaupungiksi Maalaiskunnassa oli yhdistymishetkellä ( ) noin asukasta, joista Tikkakosken alueella viitisen tuhatta. Siten väestötiheys oli 80,9 as/ km². Maalaiskunnan suuret keskukset, Vaajakoski ja Palokka ovat muuttuneet osaksi laajenevaa keskustaa. Pieniä kyläkeskuksia on ympäri entisen maalaiskunnan aluetta (kylät esitelty kohdassa 2.1. Kylät). Tässä selvityksessä tarkasteltavilla maaseutualueilla ja laajenevan kaupunkirakenteen kehällä oli joulukuussa 2010 väestöä 9300 henkeä. Laajenevan kaupunkirakenteen kehällä oli 3100 henkeä, joten maaseutualueiden väestön määräksi jää Väestön määrä on laskettu tekemällä kysely MapInfo-aineistoon, joka on Tilmapper-aineisto joulukuulta Kaikilla Jyväskylän maaseutualueilla (tarkasteltavat maaseutualueet ja Korpilahti) oli samana ajankohtana asukkaita

13 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 2.1. Kylät Jyväskylässä on 14 suuraluetta, 54 tilastoaluetta ja 172 pienaluetta. Aluejako muuttui kuntaliitoksen myötä vuonna Lisäksi on olemassa kylien hallinnollinen aluejaottelu ns. maarekisterikyliin. Tämä kyläjaottelu näkyy mm. kiinteistöjen rekisteritunnuksissa. Tarkastelualueella sijaitsevia kyliä ovat: 401 Jyväskylä, 402 Keljo, 403 Korttajärvi, 404 Palokka, 405 Muurame, 406 Haapaniemi, 407 Leppävesi, 408 Nyrölä, 409 Oravasaari, 410 Tikkamannila, 411 Vesanka, 412 Savio. Myös hallinnollisen kyläjaottelun numerointi on muuttunut. Kuva 2. Hallinnolliset kylät. Jyväskylän maaseutualueita tarkasteltaessa on tarpeen käyttää suuraluejakoa, tilastoaluejakoa sekä pienaluejakoa tarkasteltaessa tilastotietoja. Maaseutualueet sijaitsevat pääosin suuralueilla 10 Tikkakoski Nyrölä, 11 Palokka Puuppola, 12 Vaajakoski Jyskä ja 13 Kuohu Vesanka. Lisäksi maaseutualueita on osittain myös 03 Lohikoski - Seppälänkankaan ja 06 Keltinmäki Myllyjärven suuralueilla. Näiden jaottelujen lisäksi maaseudulla on myös varsinaisia asutuksen tihentymiä, joita arkikielessä pidämme kylinä. Seuraavassa on lyhyesti esiteltynä nämä asutuksen ja rakennusten muodostamat varsinaiset kylät. Kylien ytimet on esitetty kartalla mustilla pisteillä (LIITE 1). Lisäksi kartassa on osoitettu Suuralueet ja asukasluku pienalueiden mukaan. 5

14 MASSU Itäiset kylät Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Leppälahti - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin 15 km; Vaajakoskelle: noin 8 km. - Vakituisia asukkaita 657 (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja Koulu on lakkautettu 1960-luvulla Leppälahden puolelta ja Laukaan puolelta 1970-luvulla. Koulu on nykyään leirikeskuksena. Koulurakennuksen lisäksi on rakennettu kuusi majoitusmökkiä sekä sauna. - Ysitien ja rautatien välissä on tihentymä, muuten alue on maaseutumainen. - Ysitien lemmikkieläinpuisto vuodesta 1982 ja Kahvila Leppälahti. - Merkittäviä rakennuksia: kaksoisaitta vuodelta 1646 sekä Yrjö Blomstedin suunnittelema Siikin-tilan Jugend-tyylinen päärakennus. - Muuta: Tonttuluola, Tuomarin kivet ja Ukonvuoren laen rauhoitusalue. - Keitele Päijänne kanavareitti on kylän pohjoisosassa ja Pieksämäen rata ja valtatie 9 kulkevat kylän halki. - Leppälahti Savio vesihuolto-osuuskunta vuodesta 2003: vesi- ja viemäriverkon rakentaminen, laajakaista ja maakaapelointi. Osuuskunta toimii vesihuollon lisäksi Leppälahden alueen kehittämiseksi ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Internetissä: - Lisäksi toimivat Leppälahden Kylätoimikunta, Nuorisoseura, VPK sekä harrasteseuroja. - Leppälahden kylän kehittämiseksi on laadittu kyläsuunnitelma vuonna Oravasaari - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin 20 km; Vaajakoskelle: noin 9 km. - Vakituisia asukkaita 350 (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja Oravasaaressa toimii koulu, jossa oli oppilaita 21 tammikuussa Koulu on vuonna 1929 rakennettu tiilirakennus. Luokkia koulussa on ensimmäisestä neljänteen. - Kirjastoauto käy Oravasaaressa. - Muita palveluita ja harrasteita mm. mökkimajoitusta ja ratsastuskoulu. - Luontokohteita: mm. Hyppyriäinen, Pirunkirkko ja Jääskelän tila. - Oravasaarelaisten oma tiedotuslehti: Oravasaaren uutislehti. - Oravasaaressa toimivat Kyläyhdistys ja Nuorisoseura (perustettu 1930), jotka järjestävät erilaista toimintaa kuten talkoita. - Oravasaaren kyläyhdistys on toiminut vuodesta Internetissä: - Oravasaaren kylästä on laadittu kyläsuunnitelma vuonna 2002 ja oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Oravasaaren vesiosuuskunta. Viemäri on Jyväskylän Energian. 6

15 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Läntiset kylät Kuohu - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin 16 km; Vesankaan: noin 5 6 km. - Vakituisia asukkaita noin 560 (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja Neste Rally Finland Kuohun erikoiskoe. - Kuohun kirkas - Metsärannan leirintäalue. - Koululla on luokat Oppilaita oli 36 tammikuussa Kuohussa on huoltoasema ja kylmäasema. Kuohun baari ja kyläkauppa Nuutinen lopettivat vuoden 2010 alkupuolella. - Kuohun kylätalo ts. nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1927 ja sitä käytetään mm. harrastetoimintaan ja juhlapaikkana. Kuohulla toimii kyläyhdistys ja Nuorisoseura sekä VPK. - Kuohun kyläyhdistys Internetissä: - Vesangan ja Kuohun alueella ilmestyy Yhtä kylää, Wesanka Kuohu asukaslehti - Kuohu Vesanka Ruoke osayleiskaava hyväksytty vuonna Kuohun keskustan alue ei ole oikeusvaikutteinen. - Kunnallistekniikka on osalla aluetta. 7

16 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Vesanka - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin km. - Vakituisia asukkaita noin 1440 (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja Vesangan läpi kulkee Jyväskylä Haapamäki -rata. - Arvokkaita rakennuskohteita: Vanha asemanseutu, Siekkilän talot, Halila ja Kettulan kievari. - Koulu, päiväkoti, neuvola ja kirjasto toimivat Vesankatalossa (koulun laajennusosa 2003 ja uudisrakennus 2008). Uudisrakennuksiin siirryttiin homeongelmien vuoksi. Koulussa oli oppilaita 143 tammikuussa 2011 ja koulu käsittää luokat Kuohun koulun oppilaat tulevat Vesangan kouluun viidennelle luokalle. - Vesanka täytti 450 vuotta vuonna Vesangan kyläyhdistys vuokraa kylätalo Rientolaa (työväentalo) työväenyhdistykseltä. Rakennus toimii mm. juhlapaikkana. - Vesangan kyläyhdistys Internetissä: - Vesangalla toimivat myös mm. Martat. - Kuohu Vesanka Ruoke osayleiskaava on hyväksytty vuonna Kunnallistekniikka osalla aluetta. Lisäksi Vesankajärven vesiosuuskunta. 8

17 MASSU Saarenmaa Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin 15 km; Palokan keskukseen: noin 8 km (; Tikkakoskelle: noin 20 km). - Vakituisia asukkaita Saarenmaa läntinen: 250 ja Saarenmaa itäinen: 267 (Saarenmaan tilastoalueella 731 asukasta, myös Vertaala kuuluu alueeseen) (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja 121 (Saarenmaan tilastoalue). - Koulussa on luokkia ykkösestä neloseen. Koulussa oli 56 oppilasta tammikuussa Koulu on 1921 valmistunut hirsitalo. Liikuntasali on erillisessä rakennuksessa. - Kirjastoauto käy Saarenmaalla. Muut palvelut Palokan keskuksesta. - Saarenmaan Vertaalan kyläyhdistys ry on toiminut vuodesta (pj. Anu Rantalaiho: anu.rantalaiho@gmail.com) Yhdistykseen kuuluu kolme kylää: Saarenmaa, Vertaala ja Lintukangas. Kyläyhdistys on julkaissut Suurukset-lehteä vuodesta Kyläyhdistys ajaa kyläläisten asioita, järjestää tapahtumia ja pyrkii parantamaan asuinympäristön viihtyisyyttä. Kyläsuunnitelma on olemassa. - Kylällä ei ole vesiosuuskuntaa/ kunnallistekniikkaa. Kuikka - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin 20 km; Tikkakoskelle: noin 4 km; Palokan keskukseen: noin km. - Vakituisia asukkaita 270 (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja Kuikan tanssilava. - Kuikan entinen kyläkoulu on kunnostettu kylätaloksi. Taloa käytetään harrastetoimintaan, juhla- ja kokoustilana. - Kuikan Pienviljelijäyhdistys, Kuikan Erä ja Kuikan Kisailijat. - Ränssin kievari on 1800-luvun alussa rakennettu maalaistalo ja toiminut myös kievarina. Kievari toimii juhla- ja kokouspaikkana. Ränssin kievarilla järjestetään kesäteatterinäytäntöjä. - Maalaiskunnan aikaan on tehty Tikkakoski yleiskaava (oikeusvaikutukseton), joka on hyväksytty vuonna Kaava on yleispiirteinen. Kuikan kyläkeskus on merkitty AT-merkinnällä (= kyläkeskus). - Kuikan vesiosuuskunta. 9

18 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Puuppola - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin 14 km; Palokan keskukseen: noin 8 km; Tikkakoskelle: noin 8 9 km. - Vakituisia asukkaita Puuppola läntinen 1221 ja Puuppola itäinen 456 (Puuppolan tilastoalue 1677) (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja 56 (Puuppolan tilastoalue). - Koulu ja päiväkoti sijaitsevat samassa rakennuksessa. Päiväkoti on toiminut vuodesta Koulu on rakennettu 1951 ja peruskorjattu ja laajennettu Koulussa on luokat Oppilaita oli 193 tammikuussa Päiväkodille tullaan rakentamaan oma rakennuksensa. - Päivittäistavarakauppa. - Kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta: Puuppola ja Kuukanpää. - Kolun vanhainkodin kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö ts. Puuppolan hoivasairaala. - Puuppolan kylätoimikunta (pj. Tuija Kovanen, puhelin ). - Puuppolan Lintukankaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty 2007 ja Puuppolan osayleiskaavan muutos Alueella on kunnallistekninen verkko ja kaksi vesiosuuskuntaa (Ykshaukisen vesiosuuskunta ja Purola Lahdenpohja vesiosuuskunta). 10

19 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Nyrölä - Etäisyys Jyväskylän keskustaan: noin km; Tikkakoskelle: noin 11 km; Palokan keskukseen: noin 20 km. - Vakituisia asukkaita noin 280 (joulukuu 2010). - Loma-asuntoja Koulussa on luokat Oppilaita oli 31 tammikuussa Koulu on perustettu Nyrölän kallioplanetaario avattiin vuonna Luontopolku rakennettu vuosina Nyrölän kylätoimikunta on toiminut vuodesta Vuodesta 2000 lähtien nimellä Nyrölän kyläyhdistys ry. Kotisivut: - Nyrölän kylän kehittämissuunnitelma on vuodelta Aiheina ovat mm. elinkeinotoiminnan kehittäminen, erityisesti matkailu. - Keski-Suomen vuoden kylä Lisäksi toimivat mm. maamiesseura, voimistelu- ja urheiluseura sekä metsästysseura. - Kuikan vesiosuuskunta Sikomäentien ympäristössä. Jylhänperä - Etäisyys Jyväskylän keskustaan noin 20 km; Tikkakoskelle noin 9 km; Palokan keskukseen noin km. - Vakituisia asukkaita noin 258 (joulukuu 2010) - Loma-asuntoja Koulu on lakkautettu 2000-luvulla. Koulun on ostanut Tikkakosken rauhanyhdistys ja se tulee säilymään yleisessä käytössä. - Jylhänperän kylätoimikunta (pj. Pirkko Haasanen, siht. Riitta Pölönen, ei yhteystietoja eikä Internet-sivuja), huom. myös Hiekkapohjassa kyläyhdistys (pj. Tapani Kaakkuriniemi, puhelin ). - Ei vesiosuuskuntaa. 11

20 MASSU 2.2. Väestö Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jyväskylän väestötietoja on koottu Jyväskylä alueittain väestön kuva tilastollisesti tarkasteltuna, Jyväskylän yleiskaava -selvityksessä Tilastokeskuksen tilastotietojen pohjalta. Selvitys on ilmestynyt vuonna 2009 kuntaliitoksen jälkeen. Tilastot ovat ajalta ennen kuntaliitosta vuosilta 2000 ja 2007, mutta tarkastelu on tehty muuttuneen aluejaon mukaan Jyväskylän uusien suuralueiden, tilastoalueiden ja pienalueiden mukaisesti. Selvityksessä on tarkasteltu koulutus- ja tulotasoa sekä työttömyyttä Jyväskylässä yli 15-vuotiaiden osalta sekä perustilastoja aluejakojen yhdistelmää hyväksi käyttäen. Taulukko 1. Yli 15-vuotiaiden koulutustaso Jyväskylässä vuosina 2000 ja 2007 sekä muutos tarkasteluvuosien välillä prosenttiyksikköinä. (Jyväskylä alueittain väestön kuva tilastollisesti tarkasteltuna, Jyväskylän yleiskaava -selvitys, 2009) Koulutustaso on jaettu perusasteeseen, keskiasteeseen ja korkea-asteeseen. Koulutustaso on melko tasainen Tikkakoski Nyrölän, Palokka Puuppolan, Vaajakoski Jyskän ja Kuohu - Vesangan -alueilla. Koulutuksen yleisin taso on keskiaste. Vain perusasteen koulutuksen saaneiden määrä on vähentynyt erityisesti Vesanka Kuohun -alueella peräti 11,3 prosenttiyksikköä vuosien 2000 ja 2007 välillä. Korkea-asteen koulutettujen määrä on kasvanut samalla alueella toiseksi eniten koko kaupungissa, 6,5 prosenttiyksikköä. Silti korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrä jää alueella alle kaupungin keskiarvon ja neljästätoista osa-alueesta alue jää kolmanneksi viimeiseksi. Sijoitukseen saattaa vaikuttaa käytetty aluejako, jossa mm. Palokka Puuppolan ja Vaajakoski Jyskän alueisiin kuuluu tiheästi asuttuja, asemakaavoitettuja alueita, joiden lähellä on runsaasti työpaikka-alueita. Kuten esimerkki osoittaa, tilanne on muuttumassa, ja maaseudullakin asuvat ihmiset ovat entistä koulutetumpia. Selvityksessä koulutustasoa selitetään myös suurella ikääntyneiden määrällä (= ikääntynyt väestö ei ole niin koulutettua). Eläkeikäisiä ( vuotiaita) onkin hieman keskimääräistä enemmän, mutta ikäihmisiä (yli 74-vuotiaita) on keskimääräistä vähemmän. Korkea-asteen koulutettujen osuus Palokka-Puuppolassa on viidenneksi korkein ja neljästä keskeisimmästä maaseutualueesta suurin. 12

21 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Valtionveronalaiset tulot on jaettu kuuteen tuloluokkaan. Tikkakoski Nyrölän ja Palokka Puuppolan väestöstä suurin osa sijoittui kolmanneksi ylimpään tuloluokkaan ja Vaajakoski Jyskän ja Kuohu Vesangan väestöstä kolmanneksi alimpaan. Ylimpään ja alimpaan tuloluokkaan kuuluvia oli suunnilleen saman verran kaikilla osa-alueilla ja pienimpään tuloluokkaan kuuluvia oli jopa keskimääräistä vähemmän. Vuosien 2000 ja 2007 työttömyys laski Jyväskylässä eniten Kuohu Vesangan alueella ja oli Jyväskylän keskitasoa alhaisempi kaikilla maaseutualueilla paitsi Vaajakoski Jyskän alueella. Sielläkään työttömiä ei ollut kuitenkaan enempää kuin Jyväskylässä keskimäärin (11,5 %). Taulukko 2. Yli 15-vuotiaiden valtionveronalaiset keskitulot Jyväskylässä vuosina 2000 ja 2007 sekä tarkasteluvuosien välinen muutos euroina ja prosentteina. (Jyväskylä alueittain väestön kuva tilastollisesti tarkasteltuna, Jyväskylän yleiskaava -selvitys, 2009) Perustilastoista käy ilmi, että maaseudulla asutaan pääasiassa erillispientaloissa, jotka ovat omistusasuntoja. Heti, kun siirrytään taajamamaiselle alueelle, esimerkiksi Tikkakoskelle tai Palokkaan, jakautuu asuminen tasaisemmin erillispientalojen, rivi- ja ketjutalojen ja asuinkerrostalojen kesken. Maaseudulla asuntokuntien henkilömäärä oli korkeampi kuin Jyväskylässä keskimäärin: noin 2,6:sta hieman yli kolmeen henkilöön, kun Jyväskylän keskimääräinen lukema oli 2,04. Lapsiperheitä oli puolet tai enemmän perheistä Puuppolassa ja Leppälahti Oravasaari alueella. Vastaavasti Nyrölä Kuikan alueella oli lapsiperheitä 46,6 % ja Kuohu Vesangan alueella 42,8 %. Jyväskylässä keskimäärin 41,4 % perheistä oli lapsiperheitä. Väestöä ikäryhmittäin on tässä selvityksessä tarkasteltu tuoreempien tilastojen pohjalta. Ikäjakaumat alueittain ovat oheisen taulukon mukaisia. Lähes kaikissa ikäryhmissä suurin joukko löytyy Puuppolasta. Ainoastaan ikäryhmä on Vesangassa suurin. Puuppola ja Vesanka ovat väkiluvultaan suurimmat tarkastellut kylät. Saarenmaa on kolmanneksi suurin. 13

22 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Alue/ikäryhmä yli 75 Yhteensä Leppälahti x Kuohu xx Vesanka xx Saarenmaa x Kuikka xx Puuppola x Nyrölä xx Oravasaari xx Jylhänperä xx Taulukko 3. Väestö alueittain ja ikäryhmittäin. x Väestön määrä tilastoaluerajauksen mukaan. xx Väestön määrä pienaluerajauksen mukaan. Suurin ryhmä on värjätty taulukossa tumman harmaaksi, toiseksi suurin hieman vaaleammalla harmaalla ja kaikista vaalein ryhmä merkitsee kolmanneksi suurinta ryhmää. Väestön osuudet on esitetty pylväsdiagrammeina kahdella eri kartalla (LIITE 2/ i ja ii). Ensimmäisessä on mukana työikäisten ikäryhmä (16 64), mikä on niin suuri verrattuna muihin ikäryhmiin, että eroa niiden välillä on vaikea nähdä, koska pylväät täytyy skaalata suurimman joukon mukaan. Kartta sopiikin parhaiten työikäisten määrien vertaamiseen eri pienalueilla. Toisesta kartasta, jossa väestötietoja on eroteltu ikäryhmittäin, työikäisten ikäryhmä on jätetty pois ja sen sijaan alle kouluikäiset on erotettu kahteen ryhmään. Näin on voitu paremmin tarkastella näitä ja muita ikäryhmiä. Taustaväri kertoo myös alueen asukasmäärästä suhteessa muihin alueisiin: mitä tummempi väri, sitä enemmän asukkaita. Kartalta vaaleimpina erottuvat erityisesti asemakaava-alueen reunamat, jotka ovat olleet myös vanhan Jyväskylän reuna-alueita. Tummimpia ovat maaseutualueet, jotka jäävät isojen teiden varsille, kuten Vesanka, Kuohu ja Puuppola. Nyrölässä, Leppälahdessa ja Oravasaaressa vuotiaiden joukko on kaikista suurin. Myös Vesangassa se on melko korkea mutta korkein pylväs on siellä vuotiaat eli ala-asteikäiset. Myös alle kouluikäisiä on suhteellisen paljon. Samoin Kuohulla ja Puuppolassa alakouluikäisten ja alle kouluikäisten osuudet ovat suhteellisen suuria verrattuna muihin ikäryhmiin. Koko Jyväskylä alueittain väestön kuva tilastollisesti tarkasteltuna, Jyväskylän yleiskaava -selvitys: K:\Projektit\asuinalueselvitysMI\valmiit_kartat\raportti Päätelmä: Maaseutualueiden koulutustaso, tulotaso eikä työllisyystilanne viittaa sosiaaliseen eriytymiseen vaan tilastotiedot ovat hyvin tasaisia alueiden kesken. Koulutus- ja tulotaso olivat kasvaneet ja työllisyystilanne parantunut kaikilla alueilla ja erot olivat tasoittuneet entisestään. Maaseudun suunnittelun kannalta keskeinen kysymys on vanhusten palveluiden, kouluikäisten koulunkäynnin ja koulukyytien sekä päivähoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkojen järjestäminen. Väkimäärät ikäryhmittäin antavat suuntaa sille, missä on eniten näitä palveluita tarvitsevia nyt ja todennäköisesti tulevaisuudessa. Koulu-, päiväkoti- ja muuta palveluverkkoa on selvitetty omissa selvityksissään. 14

23 MASSU 2.3. Rakentaminen ja asuminen Asuinrakennukset jatkuvat lähes yhtenäisenä mattona Kuohulta Vesangan ja Saarenmaan kautta Puuppolaan. Myös Leppälahdella, Nyrölässä ja Kuikassa näyttäisi olevan asutuksen tihentymät. Maatalousrakennuksia on erityisesti Puuppolan ja Jylhänperän välillä. Asutus näyttää täyttäneen kaikki välit, jotka ovat jääneet jäljelle maataloudelta ja jotka ovat sopivalla etäisyydellä kaupungin palveluista ja liikenneväylistä. Metsäisimmät alueet ovat jääneet asuttamatta ja suuret peltoalueet Puuppolassa ovat säästyneet asuinrakentamiselta. Sen sijaan peltojen metsäsaarekkeisiin on rakennettu runsaasti. Asutus seurailee selvästi suurimpia teitä. Myös järvien rannoille on hakeuduttu asumaan. (LIITE 3/ i) Tarkasteltaessa asuinrakennuksia rakentamisajankohdan mukaan havaitaan, että luvulla on rakennettu todella paljon. Vaalean vihreää väriä on erityisesti Kuohun, Vesangan ja Puuppolan alueilla. Myös sitä edellisellä erotetulla kaudella luvuilla on vahva kerrostuma. Sodan jälkeiset pika-asutustilat (rintamamiestalot), joiden rakentamiskausi ajoittuu ja 50-luvuille, näkyvät varsin runsaina ryppäinä. Sitä varhaisempaa rakentamista onkin jo sitten huomattavasti vähemmän. (LIITE 3/ ii) Loma-asuntoja on rakennettu erityisesti järvien ja lampien rannoille. Loma-asuntoja on maaseutualueilla kaikkiaan 1214, joista 385 sijaitsee laajenevan kaupunkirakenteen kehällä. Eniten loma-asuntoja on Leppälahdella (324). Leppälahdella onkin varsin paljon houkuttelevia ranta-alueita. Myös Vesangassa loma-asutusta on varsin paljon (232 lomaasuntoa). Nyrölän loma-asuntojen määrä on varsin runsas verrattuna vakituisen asutuksen määrään (loma-asuntoja 117, vakituisia asukkaita 280). Erityisen vähän lomaasuntoja on Kuikassa (17) ja Puuppolassa (56). Paino näyttäisi näissä kylissä olevan vakituisella asumisella. (LIITE 3/ iii) Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 15

24 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Elinkeinoelämän rakennukset sekä muut rakennukset * kartalla on esitetty erityisesti elinkeinoelämää palvelevia rakennuksia: toimistorakennukset, energiatuotannon rakennukset, teollisuuden tuotantorakennukset sekä liike- ja ravintolarakennukset (pitää sisällään myös majoitusliikerakennukset). Koska maatalousrakennuksia sekä aktiivitiloja on käsitelty omilla liitekartoillaan, ei näitä ole mukana tällä kartalla. Elinkeinoelämän rakennusten osalta ei ole tarkemmin selvitetty, onko rakennuksessa käyttötarkoituksen mukaista aktiivista toimintaa vaan jaottelu on rakennuksen käyttötarkoitustietojen mukainen, vaikka toimintaa ei olisikaan. (LIITE 3/ iv) Sen sijaan koulut, päiväkodit ja vanhainkodit on käyty läpi ja kartalla on ainoastaan sellaiset rakennukset, joissa on käyttötarkoitusta vastaavaa toimintaa. (LIITE 3/ v) Asumattomat asuintalot Alue (pienalue Asuintaloja Asumattomia % kaikista MASSU % alueen asuin ellei toisin maini asuintaloja tarkastelualueen taloista ta) asumattomista asuintaloista Leppälahti ~ 10 % ~16 % Oravasaari ~ 6 % ~18 % Kuohu ~ 9 % ~17 % Vesanka ~ 14 % ~ 12 % Saarenmaa (tilastoalue) Saarenmaa itäinen Saarenmaa läntinen ~ 8 % ~ 13 % 91 6 ~ 1 % ~ 7 % ~ 3 % ~ 13 % Vertaala ~ 4 % ~ 19 % Kuikka ~ 3 % ~ 15 % Puuppola (tilastoalue) ~ 10 % ~ 9 % Puuppola itäinen ~ 3 % ~ 8 % Puuppola läntinen ~ 7 % ~ 10 % Nyrölä ~ 9 % ~ 29 % Jylhänperä ~ 4 % ~ 17 % Koko maaseutu * 100 % ~ 14 % Taulukko 4. Asumattomat asuintalot alueittain. * Taulukoitujen pienalueiden yhteenlaskettu asumattomien asuintalojen määrä (346) jää alle koko maaseudun yhteenlasketun määrän, koska käytetyt pienaluerajaukset eivät kata koko maaseutua. Taulukossa mainittujen pienalueiden lisäksi asumattomia asuin- * Muut rakennukset sisältävät seuraavat luokat: muut koulurakennukset kuin yleiset, seura- ja kerhorakennukset, paloasemat, asuntolarakennukset, liikenteen rakennukset, muut huoltolaitosrakennukset, muut luokittelemattomat, muut palo- ja pelastustoimen rakennukset, väestönsuojat, varastorakennukset, uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, muut kokoontumisrakennukset ja urheilurakennukset. 16

25 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys taloja on 25 muulla pienalueella yhteensä 125. Huomaa myös, että Saarenmaan tilastoalue on päällekkäinen Saarenmaa itäisen, Saarenmaa läntisen ja Vertaalan kanssa ja Puuppolan tilastoalue kattaa Puuppolan itäisen ja läntisen osan. Asutut loma-asunnot Alue (pienalue Loma asuntoja Asuttuja loma % kaikista MASSU % alueen loma ellei toisin maini asuntoja tarkastelualueen asunnoista ta) asumattomista asuintaloista Leppälahti ~ 19 % ~ 4 % Oravasaari 99 2 ~ 3 % ~ 2 % Kuohu 82 8 ~ 12,5 % ~ 10 % Vesanka ~ 20 % ~ 6 % Saarenmaa (tilastoalue) ~ 9 % ~ 5 % Saarenmaa itäinen 18 1 ~ 2 % ~ 6 % Saarenmaa läntinen 57 2 ~ 3 % ~ 3 % Vertaala 46 3 ~ 5 % ~ 7 % Kuikka 17 2 ~ 3 % ~ 12 % Puuppola (tilastoalue) 56 4 ~ 6 % ~ 7 % Puuppola itäinen 38 2 ~ 3 % ~ 5 % Puuppola läntinen 18 2 ~ 3 % ~ 11 % Nyrölä ~ 9 % ~ 5 % Jylhänperä 53 2 ~ 3 % ~ 4 % Koko maaseutu ** 100 % ~ 4 % Taulukko 5. Asutut loma-asunnot.. ** Taulukossa esiteltyjen alueiden yhteenlaskettu asuttujen lomaasuntojen määrä on 55. Asuttuja loma-asuntoja löytyy myös seuraavilta pienalueilta (asemakaavaalueen ulkopuolelta) yhteensä yhdeksän: Luonetjärvi (1), Palokärki (1), Kaunisharju (2), Kanavuori (4) ja Sippulanniemi (1). Saarenmaan tilastoalue muodostuu läntisestä ja itäisestä Saarenmaasta ja Vertaalasta. Puuppolan tilastoalue käsittää läntisen ja itäisen Puuppolan. Maaseutualueilla on asuintaloja, joissa ei asuta. Tällöin omistajan vakituinen osoite on jossain muualla kuin asuinrakennukseksi rakennusrekisteriin merkityssä osoitteessa ja asukkaiden määrä asuinrakennuksessa on 0. Asuinrakennusta saatetaan kuitenkin käyttää esimerkiksi kesäisin loma-asumiseen. On myös mahdollista, että rakennus on ollut tilapäisesti tyhjillään tilaston muodostamisen ajankohtana. Syynä voi olla esimerkiksi se, että rakennus on myyty, eivätkä uudet asukkaat ole vielä ehtineet muuttaa rakennukseen. Myös se, että rakennus on juuri valmistunut, eivätkä asukkaat ole vielä muuttaneet, on mahdollista joissain tuoreimmissa tapauksissa. On myös mahdollista, että rakennus on esimerkiksi kuolinpesän jakamatonta omaisuutta eikä asuinrakennus siksi ole asuttu. Todellisia syitä ei kuitenkaan ole tämän selvityksen yhteydessä tarkemmin tarkasteltu. On myös loma-asuntoja, joissa asutaan eli loma-asunnoksi rekisteröidyn rakennuksen osoitteessa ollaan kirjoilla. 17

26 MASSU 2.4. Rakennuslupahakemukset Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Vuosina rakennuslupia haettiin maaseutualueille yhteensä 2520, joista laajenevan kaupunkirakenteen kehällä sijaitsi 828 ja maaseutualueilla Viimeisten viiden vuoden aikana lupia on haettu yhteensä 1265, joista laajenevan kaupunkirakenteen kehälle 408 ja maaseutualueille 857. Asemakaava-alueita ympäröiville laajenevan kaupunkirakenteen alueille haettiin siis vähemmän lupia kuin maaseutu-alueille. Yhden tai kahden asunnon taloille (omakotitalot ja paritalot) haettiin lupia yhteensä 936, näistä peräti 580 sijaitsi maaseutualueilla ja vain 356 laajenevan kaupunkirakenteen alueella. Viitenä viime vuotena yhden tai kahden asunnon taloille on haettu 454 lupaa, joista 290 sijaitsi maaseutualueilla ja 164 laajenevan kaupunkirakenteen alueella. Vuonna 2009 on nähtävissä selvä notkahdus haettujen lupien määrässä, jolloin määrä on pudonnut puoleen edellisten kolmen vuoden määristä. Yksi mahdollinen selittävä tekijä on talouden taantuma. Vuonna 2010 ei ole vielä ylletty aiempien vuosien tasolle vaan haettujen lupien määrä jää noin neljäsosan pienemmäksi. Notkahdus näkyy erityisen hyvin diagrammista ja se koskee kaikkea rakentamista. Vapaa-ajan asuntojen lupien määrässä ei ole nähtävissä yhtä rajua notkahdusta. Rakennuslupien määrät ovat huomattavan paljon pienempiä kuin omakotirakentamisessa. Määrät myös vaihtelevat vuosittain enemmän. Rivi- ja kerrostaloja on rakennettu maaseudulle vain muutama. Ne sijoittuvat pääosin Tikkakosken taajaman luoteispuolelle, Luonetjärven itä- ja länsirannoille. Kaikkiaan maa- ja metsätalouden rakennuksille haettiin vuosina lupia 42 kpl. Viitenä viime vuotena lupia on haettu yhteensä 16. Eläinsuojille, ravihevostalleille, maneeseille yms. haettiin vuosina yhteensä 21 lupaa, mikä on puolet kaikista maa- ja metsätalousrakennuksille haetuista luvista. Viidelle viime vuodelle niistä ajoittuu yhdeksän (9). Rakennusluvat Yht. Yhden tai kahden asunnon talot Vapaa ajan asunnot Teollisuusrakennukset Maa ja metsätalous Rivitalot ja kerrostalot Muut Saunat Talousrakennukset Yhteensä Taulukko 6. Rakennusluvat rakennustyypeittäin vuosina Taulukon tiedot on haettu MapInfo aineistosta. Aineisto on saatu Rakennusvalvonnalta tammikuussa

27 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Diagrammi 1. Rakennusluvat rakennustyypeittäin vuosina Yhden ja kahden asunnon talojen rakennusluvat alueittain Tulevia kaavoitustarpeita ajatellen selkeimmän kuvan rakennuspaineista eri alueilla saa tarkastelemalla rakennuslupien määrää alueittain. Koska suuri osa rakentamisesta on juuri yhden ja kahden asunnon talojen rakentamista, tarkastellaan niille haettuja rakennuslupia alueittain. Kaavoittamattomista alueista eniten yhden tai kahden asunnon taloille on haettu rakennuslupia Leppälahteen (62) ja Saarenmaan tilastoalueelle (80). Tarkasteltaessa Saarenmaata pienalueina havaitaan, että suurin osa rakennusluvista sijoittuu Saarenmaan itäiseen osaan (35), mikä on otettu osaksi laajenevaa kaupunkirakennetta ja rakentamispaine siten huomioitu. Saarenmaan läntiseen osaan ja Vertaalan pienalueelle lupia on haettu kymmenen vuoden aikana vain parisenkymmentä. Eikä paljon enempää ole lupia haettu Nyrölään (29), Kuikkaan (27) eikä Jylhänperälle (30), vaan kymmenen vuoden aikana lupia on haettu vain kolmisenkymmentä kullekin alueelle. (kts. Taulukko 7.) Suurimmat rakennuslupien määrät yksittäisinä vuosina ajoittuvat vuosille 2006 ja 2007 Puuppola Lintukankaan ja Kuohu Vesanka Ruokkeen osayleiskaavojen alueille. Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa mutta suunnittelutarveratkaisupäätöksiä alettiin tehdä kaavan mukaisesti heti, kun kaava oli ollut ehdotuksena nähtävillä. LIITE 4 Rakennusluvat 19

28 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Pienalue/ Kaava alue/ vuosi Yht. Leppälahti Oravasaari Kuohu Vesanka Saarenmaa (tilastoalue) Saarenmaa itäinen Vertaala Saarenmaa läntinen Kuikka Puuppola (tilastoalue) Nyrölä Jylhänperä Puuppolan oyk + kaavamuutos Kuohu Vesanka Ruoke oyk oikeusvaikutteinen osa Kuohu Vesanka Ruoke oyk oikeusvaikutuksettomat osat Oravasaaren oyk Karhuvuoren oyk + oikeusvaikutuksettomat osat Puuppolan oyk (voimaan jäänyt osa eli vanhaosa) Tikkakosken oyk alueen muut liepeet (kuin Kuikka) Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaava Taulukko 7. Yhden ja kahden asunnon talojen rakennusluvat alueittain. 20

29 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 2.5. Poikkeamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuhakemukset Vuosi Suunnittelutarveratkaisuhakemukset Poikkeamislupahakemukset Ely:n poikkeusluvat Yhteensä Myön teiset Myön teiset Koko tarkastelualue Myön teiset Kaikki x Yhteensä Taulukko 8. Poikkeamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuhakemukset ja päätökset x Vuoden 2009 alussa tapahtui kuntaliitos. Sitä aiemmat suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset on tehty erikseen Jyväskylän maalaiskunnassa ja Jyväskylässä ja aineistot ovat olleet erillisiä. Taulukon tiedot on haettu MapInfo aineistosta vuoteen 2008 asti. Vuosien 2009 ja 2010 kaupungin tapaukset on saatu poikkeamislupapäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen koosteesta. Alue JKL MLK JKL MLK Koko tarkastelualue Päätökset Myönteiset Kielteiset Myönteiset Myönteiset Kielteiset Kielteiset Kielteiset Diagrammi 2. Rakennusluvat rakennustyypeittäin vuosina

30 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Diagrammista erottuu myönteisten poikkeamisten ja suunnittelutarveratkaisujen huippuvuotena vuosi Siihen asti määrät olivat koko ajan kasvaneet vuodesta 2001 ja vuosi 2005 myönteisiä ratkaisuja tehtiin ja lupia myönnettiin toiseksi eniten. Vuoteen 2009 asti määrät laskivat kunnes vuonna 2010 myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeuslupia myönnettiin huippuvuoden 2006 ja sitä edeltäneen vuoden jälkeen kolmanneksi eniten kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana. Kielteisten päätöksien määrissä ei ole nähtävissä samaa ilmiötä (tasainen nousu ja lasku vuosien 2001 ja 2009 välillä) kuin myönteisissä päätöksissä vaan määrien vaihtelu on ollut tasaisempaa eri vuosina ja vähäisempää (vaihteluväli 20, kun myönteisien päätösten osalta vaihteluväli on 105). Eniten kielteisiä päätöksiä tehtiin vuonna 2002 (27). Karttatarkastelun avulla selviää, miksi eniten suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeuslupia ajoittuu vuosille 2005 ja Noiden vuosien päätökset osuvat pääasiassa Puuppola Lintukangas ja Kuohu Vesanka Ruoke osayleiskaavojen alueille. Puuppola Lintukangas kaava on hyväksytty ja Kuohu Vesanka Ruoke Hakemukset ja päätökset on siis tehty kaavan ollessa vireillä. Puuppola Lintukangas kaavan selostuksesta selviää, että lupia alettiin myöntää kaavan kiistattomille alueille kaavan oltua ehdotuksena nähtävillä Samoin Kuohu Vesanka Ruoke -kaavan tapauksessa lupia alettiin myöntää, kun kaava oli ollut ehdotuksena nähtävillä Myös Kuikan kylän läheisyydessä on lupien tihentymä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksistä iso osa puolestaan sijoittuu Leppälahdelle, mikä on ymmärrettävää, koska Leppälahdella on pitkästi rantaviivaa. (LIITE 5/ i) LIITE 5 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat alueittain Oheiseen taulukkoon (Taulukko 9.) on koottu kaikki suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat alueittain, mikä tarkoittaa, että sekä kielteiset että myönteiset päätökset ovat mukana. Taulukossa on sekä kaupungin että ympäristö-/ ely-keskuksen tekemät päätökset. Alueittain erotellut suunnittelutarveratkaisu- ja poikkeuslupahakemukset kertovat rakentamishalukkuuden suuntautumisesta. 22

31 Pienalue/ vuosi MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Yht Leppälahti Oravasaari Kuohu Vesanka Saarenmaa (tilastoalue) Kuikka Puuppola (tilastoalue) Nyrölä Jylhänperä Puuppolan kaava-alue + kaavamuutos Kuohu Vesanka-Ruoke oyk oikeusvaikutteinen osa Kuohu Vesanka-Ruoke oyk oikeusvaikutuksettomat osat Oravasaaren kaava-alue Karhuvuoren oyk + oikeusvaikutuksettomat osat Puuppolan osayleiskaava (voimaan jäänyt osa eli ns. vanhaosa) Tikkakosken oyk-alueen muut liepeet (kuin Kuikka) Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaava Taulukko 9. Poikkeamislupa- ja suunnittelutarveratkaisuhakemukset ja päätökset alueittain. 23

32 MASSU 2.6. Vesihuolto ja liikenneverkot Vesihuolto Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Vesihuolto kylittäin: Jyväskylän energian vesi- ja viemäri verkot ulottuvat Leppälahden tiheimmin asutuille alueille. Leppälahti Savio vesihuolto-osuuskunta sijoittuu pääosin ysitien eteläpuolelle. Vesiosuuskunnan verkko kiertää Muurikaisjärven pohjoispuolelta ja jatkuu Palvajärven molemmin puolin kohti Laukaata. Osuuskunta käsittää vesijohdon ja -viemärin. Jyväskylän energian viemäri ulottuu Oravasaaren kylälle, mistä se haarautuu Ilmopohjaan ja Toivakkaan päin. Vesijohto on Oravasaaren vesiosuuskunnan ja se ylettyy samalle alueelle kuin viemäröinti. Jyväskylän energian Kuohun siirtoviemäri ja vesijohto jatkuvat Keuruuntien suuntaisina Kuohulta Jyväskylään. Kuohulla vesi- ja viemäriverkon pistot Isolampsin molemmin puolin kattavat tiiveimmät kyläalueet. Vesijohto kulkee myös Neulajoen eteläpuolitse Vähä-Vesankajärvelle asti. Vesangassa vesi- ja viemäriverkko ylettyy koulun läheisyydessä sijaitseville keskeisille kyläalueille, Keuruuntien eteläpuolella Kettulanmäkeen ja pohjoispuolella Myllynperään. Lännenpänä Keuruuntien eteläpuolella haara koukkaa Mustajärven yli Vähä-Vesangan länsipuolelle. Vesankajärven vesiosuuskunta käsittää Vesankajärven länsi- ja pohjoispuolet ylettyen Kiponniemen leirikeskukselle asti. Vesankajärven vesiosuuskunnalla on sekä vesijohto että viemäri. Ruokkeessa Jyväskylän energian vesi- ja viemäriverkossa on rönsy Majajärvelle ja Ylä- Tuomiojärven eteläpuolelle asti. Kuohu Vesanka Ruoke kaavaselotuksessa on arvioitu, että noin 25 % uusista rakennuspaikoista (asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolella) sijoittuu viemäriverkon ulottuville (etäisyys max. 300 m) ja 50 % vesijohtoverkoston ulottuville. Osayleiskaavassa on määrätty vesihuoltoverkkoon liittymisestä AO-4 alueilla: rakentaminen alueelle vaatii kytkemisen yleiseen vesihuoltoverkkoon. Vesankajärven vesiosuuskunnan toiminta-alueen esitys on nähtävillä Toiminta-alue on esityksessä määritelty huomattavasti suppeammaksi kuin kaavan arvioinnissa käytettyyn 300 metriin. Jyväskylän energian vesi- ja viemärilinja kulkee Kuikan kylän ohi Kuikantien suuntaisena Puuppolasta kunnan rajalle asti. Kuikan vesiosuuskunta poikkeaa Tikkakosken taajaman ja Nyrölän suuntiin. Suurimmat rönsyt näiden lisäksi on Köntysmäentien suuntaan ja Heinosen itäpuolelle. Kuikan vesiosuuskunta on laajentunut Nyrölän suuntaan Sikomäentien varteen. Vesiosuuskunta käsittää vesijohtoverkon ja viemärin. Tikkakosken taajaman tuntumassa itäpuolella on myös Tikkamannila-Peltosuo vesiosuuskunta. Jyväskylän energian vesi- ja viemäriverkko jatkuu Puuppolaan Perä-Palokasta ja kattaa Makkarajoen eteläpuolisen asutuksen sekä Matinmäen ja Tanttilan keskeiset asutusalueet Puuppolassa. Puuppolassa on tällä hetkellä kaksi vesiosuuskuntaa, jotka sijaitsevat molemmat nelostien länsipuolella: Ykshaukisen vesiosuuskunta ja Purola Lahdenpohja vesiosuuskunta. Pienempi Purola Lahdenpohja vesiosuuskunta sijaitsee Korttajärven eteläpuolella ja kattaa Lahdenpohjantien ympäristön asutuksen. Ykshaukisen vesiosuuskunta ulottuu Korttajärveltä ja Ykshaukiselta kohti Isovasaraista. Pistoja on 24

33 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kennääntien molemmin puolin. Vesiosuuskunnat käsittävät sekä vesi- että viemäriputket. Puuppola-Lintukangas osayleiskaavassa on määrätty vesihuoltoverkkoon liittymisestä: Kaikki uudisrakentaminen tulee liittää yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Kaavan ehdotusvaiheessa on otettu esille, että voi syntyä tilanteita, jossa rakentaminen estyy tai ainakin vaikeutuu käytetyn vesihuoltoverkkoon kytkeytymisen pakollisuutta koskevan kaavamääräyksen johdosta. Tällaisia pientalorakentamiseen tarkoitettuja alueita, joita määräys liittyä vesihuoltoverkkoon koskee, ovat AO-3 ja AO-4 -alueet, AP -6 (asemakaavoitettavat alueet, joille ohjeellisia rakennuspaikkoja ei ole merkitty). Lisäksi kaava-alueella on myös mm. AL- ja AM-1 -rakennuspaikkoja, joita määräys koskee. Saarenmaalla, Nyrölässä ja Jylhänperällä ei ole kunnallistekniikkaa eikä vesiosuuskuntia. Parin viime vuoden aikana ( ) uudet rakennusluvat ovat sijoittuneet pääasiassa olemassa olevan vesihuoltoverkon piiriin. LIITE 6/ i Vesihuoltoverkko Päätelmiä: Esimerkiksi Puuppolan kaava-alueella on tullut vastaan tapauksia, jossa vesi- ja viemäriputkien vetäminen olisi tullut kohtuuttoman kalliiksi yksittäiselle maaomistajalle. Yleensä lähellä toisiaan olevat rakennuspaikat eivät tule täyteen kerralla eikä kaikilla ole halua jakaa kuluja, mikäli rakentaminen on epävarmaa tai epätodennäköistä. Joissakin tapauksissa tämä saattaa vaikeuttaa kaavan toteutumista, jos luvan saamisen ehtona on vesi- ja viemäriverkkoon liittyminen. Tämä tulisi huomioida tulevia kaavoja laadittaessa, että sekä vesi- ja viemäriverkot että kaavojen rakennuspaikat toteutuisivat. Ehdot eivät saisi olla kohtuuttomia maanomistajalle, eikä vesi- ja viemäriverkkoon liittymistä pitäisi pystyä kiertämään esimerkiksi suuremmalla tonttikoolla. Myös se, kenen putkien veto tulee kustantaa, pitäisi olla selvää: onko vesiosuuskunta, kunta vai Jyväskylän energia se taho, joka putkien vedon kustantaa? Vesiosuuskuntien toiminta-alueiden olisi hyvä olla selvillä kaavoja laadittaessa. Toisaalta myös maanomistajien tulisi tiedostaa velvollisuus liittyä verkkoon ja ymmärtää, että rakentaminen ei ole mahdollista ilman sitä, vaikka liittymisestä aiheutuukin kustannuksia. Tietoa asiasta pitää lisätä. Vesiosuuskuntien toiminta-alueet pitäisi määritellä yksiselitteisesti Liikenneverkot Jyväskylän suunnalta 18/23-valtatie kulkee länteen. Vesangan ja Kuohun kylät jäävät tien varteen. Nelostie (E75) kulkee alueen halki pohjoiseen. Nelostien varressa ovat mm. Puuppolan kylä ja Tikkakosken taajama. Ysitie (E63) luo poikittaisen yhteyden Vaajakoskelta Leppälahden kautta itään. Nelostie jatkaa Oravasaaren ohi etelään. Oravasaaren läpi kulkee vanha nelostie. Nämä valtatiet ja kantatiet on merkitty liitekarttaan punaisella ja violetilla. Tummalla pinkillä on puolestaan merkitty merkittävät seututiet, yhdystiet ja kokoojakadut. Nämä ovat maaseudun kannalta oleellisia siirtymäreittejä siinä missä ne ovat myös kaupunkeja 25

34 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys sekä seutuja yhdistäviä väyliä. Kaupungin hallinnoimia katuja ei maaseutualueilla juuri ole vaan pääosa on tiehallinnon hallinnoimia teitä. Asemakaava-alueen katuverkon tarkastelu onkin tässä tarkoituksellisesti jätetty vähemmälle huomiolle. Suuri osa maaseudun teistä on pieniä seututeitä, paikallisteitä ja yhdysteitä. Osa näistä on päällystämättömiä hiekkateitä. Näiden pienempien teiden kunnossapito ei ole tieluokituksesta ja käyttäjämääristä johtuen niin aktiivista (kts. Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikka, katujen kunnossapito: ja Tiehallinto, teiden kunnossapito: Jyväskylän lentoasema ja -kenttä sijaitsevat Tikkakosken taajaman pohjoispuolella. Lisäksi karttaan on merkitty vesireitit, satamat, venesatamat ja rautatiet. LIITE 6/ ii Liikenne Yksityistiet Kaupungin hallinnoimien ja ylläpitämien katujen ja tiehallinnon (valtion) maanteiden (valtatiet, kantatiet, yhdystiet, seututiet ja paikallistiet) eli ns. yleisten teiden lisäksi on olemassa yksityisteitä. Vastuu tien kunnossapidosta on tien omistajalla. Yksityistien kunnossapitoon on kuitenkin mahdollista saada tukea Jyväskylän kaupungilta (haetaan Maaseututoimistolta) ja valtiolta ELYkeskuksen kautta. Kartalla on esitetty sellaiset yksityistiet, joille on tehty maanmittauslaitoksen toimesta yksityistietoimitus maalaiskunnan aikana. Tarkastelluilta maaseutualueilta löytyy yli kolmesataa (300) tietä. Sellaisia teitä, joille ei ole tehty toimitusta (/ jotka eivät ole hakeneet toimitusta ja jotka eivät ole perustaneet yksityistietä), ei ole esitetty kartalla. Ne tiet, joille toimitusta ei ole tehty, ja joilla ei ole järjestäytynyttä tiekuntaa, eivät voi saada avustuksia kunnossapitoon. Tukea pitää hakea joka vuosi erikseen. Lisää Jyväskylän kaupungin tuen saamisen ehdoista 26

35 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Internetissä: ja Valtion tuista: Vuonna 2010 Jyväskylän kaupungin tukea myönnettiin 352 tiekunnalle (mukana myös Korpilahden alue). LIITE 6/ iii Yksityistiet Päätelmiä: Käyttäjämäärää ei välttämättä voida pienillä paikallisteillä ja yksityisteillä oleellisesti lisätä. Rakennuspaikkoja tulee tällaisien tieyhteyksien päähän lisätä harkiten. Saarenmaan ja Nyrölän sekä Jylhänperän suunnalla sekä osittain myös Leppälahdessa tieverkko on huomattavasti kapeampaa ja päällystämätöntä. Puolestaan Kuohu, Vesanka, Puuppola, Leppälahden keskusta ja Kuikka sekä Oravasaari sijaitsevat suorien ja hyväkuntoisten tieyhteyksien päässä Joukkoliikenne Maaseutukylien kautta liikennöi tällä hetkellä kymmenisen linja-autolinjaa. Joukkoliikenteen osalta Nyrölä, Saarenmaa, Jylhänperä ja Oravasaari ovat tällä hetkellä viisiportaisen luokituksen minimitasolla (V). Minimitaso merkitsee, että vuoroja on kahdesta kuuteen vuorokaudessa arkena ja ne ajoittuvat pääosin koulu-/ toimistotyöpäivän päiden väliin (klo 7 17). Isompien teiden varsille jäävät Puuppola, Kuikka, Kuohu, Vesanka ja Leppälahti kuuluvat Tavoitetasolle III runkoliikenteessä. Tämä merkitsee, että arkisin vuoroja on klo 6 20 välillä tunnin välein ja viikonloppuisin tätä harvemmin. Kuva 3. Joukkoliikenteen palvelutason nykytila. 27

36 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Tulevaisuuden joukkoliikenteen palvelutaso on määritelty JYSELI 2025, Joukkoliikenteen kehittämisohjelma -selostuksessa. Ohjelmassa on esitelty kaksi vaihtoehtoista mallia joista toinen on KETJU-työssä määritelty nykyistä palvelutasoa vastaava malli ja toinen tavoitteellisempi, kulkumuoto-osuuden kasvattamiseen tähtäävä palvelutaso. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on niin ikään jaettu joukkoliikenne viiteen luokkaan: 1. Joukkoliikennekapunkiin, 2. Seutuliikenteen laatukäytäviin, 3. Muihin säännöllisen reittiliikenteen vaikutusalueella oleviin alueisiin, 4. Kaukoliikenteen laatukäytäviin ja 5. Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella oleviin alueisiin. Kylistä Nyrölä ja Jylhänperä ovat jäämässä viimeiseen ryhmään. Näiden alueiden liikenne tulee olemaan tarpeen mukaan järjestettävää kutsuliikennettä, koululaisia palvelevia vuoroja ja asiointiliikennettä. Parhaat joukkoliikenneyhteydet tulee olemaan Puuppolaan, joka mallissa sijoittuu Seutuliikenteen laatukäytävän varteen ja on myös muun säännöllisen reittiliikenteen vaikutusalueella ja kaukoliikenteen laatukäytävän varrella. Muut kyläalueet jäävät toisen ja viimeisen vaihtoehdon väliin. (kts. tarkemmat kuvaukset ym. Jyseli 2025 Internetissä: => linkki Joukkoliikenne (pdf), kuvailtu malli s ) Joukkoliikenteen kehittämiseksi on meneillään projekti kaavoituksessa. Vaikka raideyhteydet periaatteessa ovat olemassa Kuohu Vesangan ja Leppälahden suuntaan, ei raidelähiliikenteen toteuttaminen kannattavana ole nykyisellä maankäytöllä mahdollista. Joukkoliikenteen kehittämisohjelman selostuksessa mainitaan, että taloudellisesti järkevän liikenteen edellyttämän käyttäjämäärän saaminen vaatisi melkein koko seudun tulevan kasvun ohjaamista tiiviinä ratojen varteen. 28

37 MASSU 2.7. Maa- ja metsätalous Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Maatalous Tässä selvityksessä on huomioitu maatilat, jotka saivat vuoden 2011 alussa EU-tukea maataloustoimintaansa. Tukea voivat saada tilat, joilla on peltoa hallinnassa tai viljelyksessä vähintään kolme hehtaaria tai puoli hehtaaria puutarhakasveja. Nämä tilat ovat ns. aktiivitiloja. Esimerkiksi läheskään kaikki hevostilat eivät saa EU-tukea tai niiden päätuotantosuunta on jokin muu kuin hevoset, joten niitä ei ole merkitty aktiivitiloja kuvaavaan karttaan. Tuen saajia oli yhteensä 100, jotka jakautuivat alla kuvatulla tavalla tuotantosuuntien mukaan. Tukia myönnettiin yhteensä n. 5,3 miljoonaa euroa vuonna 2010 koko Jyväskylän alueelle. Päätuotantosuunta vuoden 2011 alussa: Nautatilat 8 kpl, 3 tilalla on ympäristölupa Lypsykarjatilat 12 kpl Sikatilat 1 kpl Hevostilat 12 kpl Kasvinviljely 41 kpl Erikoiskasvinviljely 1 kpl Puutarha 6 kpl Nurmen viljely (heinätilat), aktiiviviljelijöitä on yhteensä 18 mutta viljellyt alueet ovat osittain sirpaleisina peltoalueina useissa paikoissa, yhdellä tiloista on suojavyöhykesopimus Muu tuotanto (ruokohelpi) 1 kpl Vuosien välillä tuettujen tilojen määrä Jyväskylän maalaiskunnassa supistui ainoastaan neljällä sataankahteenkymmeneen. Vastaavasti esimerkiksi Korpilahdella tilojen määrä väheni 42:lla, jolloin jäljelle jääviä tiloja oli 158. Pellon ja puutarhan määrä kasvoi Jyväskylän maalaiskunnassa noin sadalla hehtaarilla 3070 hehtaariin. Maalaiskunnan peltoalaan verrattuna vanhan Jyväskylän peltoalat olivat vähäisiä ja vähenemään päin. Vuonna 2007 enää 24 hehtaaria. Yhdistymisen jälkeen erillisiä raportteja maalaiskunnan, vanhan Jyväskylän ja Korpilahden alueilta ei ole enää saatavilla, vaan kaikki ovat samassa koko Jyväskylää kuvaavassa raportissa. 29

38 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kokonaisuudessa Keski-Suomen tilamäärä on vähentynyt mutta keskipeltoala kasvanut lähes kymmenellä hehtaarilla. Tilat ovat siis entistä isompia mutta niitä on vähemmän. Myös Jyväskylän maalaiskunnan peltoalat ovat seuranneet tätä kehitystä. Keski- Suomen suurimmat peltoalat kokonaisuudessaan oli vuonna 2007 Jämsässä ja Laukaassa, missä yllettiin yli 8000 hehtaariin. Jyväskylän maalaiskuntaa enemmän peltoalaa oli 11 Keski-Suomen kunnassa kaikkiaan 29:stä kunnasta vuonna Korpilahden, Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän yhteenlasketut peltoalat olisivat sijoittuneet tilastossa viidenneksi. Suurimmat keskipeltoalat oli Pihtiputaalla (yli 34 ha), Jämsässä ja Keuruulla (yli 30 ha). Eniten tiloja puolestaan oli Saarijärvellä (281), Jämsässä (276) ja Laukaassa (277). Puuppolassa sijaitsevat Hakalan ja Salmelan tilat myyvät siemenviljaa. Keski-Suomessa vastaava siemenviljaa myyvä tila on ainoastaan Pihtiputaalla ja senkin lajivalikoima on huomattavasti suppeampi. Kasvinviljelytiloja on selvitysalueella muutenkin selvästi eniten jopa enemmän kuin Korpilahdella. Sen sijaan Korpilahdella on yli kaksinkertainen määrä lypsykarjatiloja. Tärkeimmät yhtenäiset peltoalueet sijoittuvat Puuppolan ja Kuukanpään alueille sekä Oravasaareen ja Leppälahdelle. Nyrölän ja Kuikan seuduilla on runsaasti pieniä maatiloja jatkuvana nauhana teiden varsilla. Puuppola ja Kuukanpää ovat maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia sijoittuu alueelle kaksi ja paikallisesti arvokkaita maisema-alueita neljä. Huom. Ympäristöluvan eläinsuoja tarvitsee siinä tapauksessa, että se on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, 80 lihanaudalle, 60 täysikasvuiselle emakolle, 210 lihasialle, 60 hevoselle tai ponille, 160 uuhelle tai vuohelle, munituskanalle tai broilerille, taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa (Ympäristönsuojeluasetus / 169, 1 luku, 1 11) a)). Aluehallintoviranomaisen ympäristöluvan tarvitsevat puolestaan eläinsuojat, jotka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, 200 lihanaudalle, 250 täysikasvuiselle emakolle, lihasialle, munituskanalle tai broilerille taikka muu eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään lihasian eläinsuojaa (Ympäristönsuojeluasetus / 169, 2 luku, 5 11) a)). Missään ei ole erityisesti määritelty, mitkä ovat pieniä ja mitkä suuria maatiloja. Suuntaa antavana voi kuitenkin pitää ympäristöasetuksen eläinmääriin perustuvaa jaottelua. Pieninä tiloina voi pitää sellaisia, jotka eivät tarvitse ympäristölupaa. Keskisuuria ovat karkeasti ottaen sellaiset tilat, jotka tarvitsevat ympäristöluvan ja suuria ovat avi:n ympäristöluvan tarvitsevat tilat. Tarkastelluilla maaseutualueilla ei ole kuin pieniä ja keskisuuria eläintiloja. LIITE 7 Maatalous 30

39 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Päätelmiä: Maataloustuotannon edellytysten säilyminen: Vaikka Jyväskylässä ei sijaitsekaan Keski-Suomen suurimpia peltoalueita eikä suuria eläintiloja, on esimerkiksi siemenviljatilojen tuotanto maakunnallisestikin merkittävää. Tärkeät peltoalueet olisi hyvä säilyttää maataloustuotannossa. Tämä onnistuu mm. osoittamalla rakennuspaikat pois pelloilta. Osayleiskaavoja varten tulisi kuulla maataloustuottajia, jotta maatalouden kannalta tärkeät alueet voitaisiin kartoittaa yksityiskohtaisemmin ja maatalouden tulevaisuuden näkymät huomioida. Tässä selvityksessä on voitu tehdä ainoastaan karkeita rajauksia maatalouden kannalta tärkeiden peltojen suhteen. Joidenkin alueiden suhteen yksityiskohtaista tietoa on ollut vähemmän saatavilla. Hyvin pienetkin peltoalueet, joita ei tässä selvityksessä ole merkitty, voivat olla oleellisia tuotantoalueita. Lähitulevaisuudessa näyttää siltä, että tilakoot kasvavat, koska EU tukee tehomaataloutta. Tulevaisuudessa esimerkiksi luomutuotannolla saattaa olla suurempi merkitys. Myös kiinnostus lähituotantoon voi kasvaa. Tärkeiden maisema-alueiden säilyminen: Puuppolan ja Kuukanpään maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden keskeinen osa ovat metsänreunoihin rajautuvat viljelysmaisemat. Viljelysmaisemien säilymiselle on hyvät edellytykset, koska viljely jatkuu. Pelloille ei tulisi osoittaa rakentamista ja maiseman kannalta oleelliset metsänreunat tulisi myös pitää rakentamattomina. Pienet maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat perinnemaisemakohteet voivat olla vaarassa kadota, koska aktiivimaataloustuotanto ei jatku. Ainoastaan yksi perinnemaisemakohde on aktiivitilojen joukossa. Perinnemaisemakohteelle voi toiminnan loppumisen lisäksi olla uhkana tuotantotapojen radikaali muutos eli toisaalta aktiivimaatalous saattaisi myös vaarantaa perinnemaisemakohteen. Miten maa- ja metsätalous on huomioitu rakentamisen ohjaamisessa Rakennusjärjestyksessä: Voimassa olevan Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen 9 :ssä on määrätty rakennuksen sopeutumisesta ympäristöön. Sen mukaan maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Samassa pykälässä on määrätty, että rakennuksen soveltuminen ympäristöönsä on huomioitava suunnittelussa. Rakennusjärjestyksen 26 :ssä on määritelty rakennuspaikan koko maisemallisesti herkällä avoimella paikalla ja suurella yhtenäisellä peltoaukealla, riippuen rakentamisen sijoittumisesta, joko m²:iin tai m²:iin. Suurempi rakennuspaikan koko koskee myös maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurimaisema-alueita. Rakennusjärjestyksen kohta käsittelee maatilarakentamista. Määräykset koskevat maatalouteen sekä siihen liittyvään tai maatalouteen verrattavaan elinkeinoon liittyvää rakentamista. Siinä on mm. määrätty rakentamisesta sukupolvenvaihdoksen tapauksessa ja rakennuspaikan koosta ja rakentamisen sijoittumisesta, jos rakennuspaikalla pidetään hevosia. Myös muut rakennusjärjestyksen määräykset ovat voimassa, ellei Maankäyttö- ja rakennuslaissa, -asetuksessa, asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ole toisin määrätty. 31

40 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kaavoissa: Puuppola Lintukangas osayleiskaava: Mahdollisimman suurien peltoalueiden säilyminen maatalouskäytössä on edellytyksenä elinkeinotoiminnan jatkumiselle ja maiseman säilymiselle. Nämä on kaavassa huomioitu monella tavalla: Peltoalueet on kaavassa merkitty Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M 1) ja Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA) -merkinnöillä. M 1 alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden tarpeisiin. MA peltoalueille rakentamista tulee välttää. Rakentaminen on osoitettu Maatilojen talouskeskuksiin (AM 1) ja AO sekä AP -alueille. Nämä paikat on kaavassa osoitettu pois pelloilta metsänreunoihin ja metsäsaarekkeisiin. Kaavan tavoitteena on ollut ottaa parhaalla mahdollisella tavalla huomioon yritystoiminnan jatkamisen edellytykset. Kohdassa 4.7 Muu elinkeinon harjoittaminen mainitaan mm. toimivat maatilat, hevoskasvatustoiminta ja puutarhayritykset tällaisena yritystoimintana. Kuohu Vesanka Ruoke osayleiskaava: Viljelyn ja maiseman kannalta tärkeät peltoalueet on kaavassa merkitty Maatalousalueiksi (MT). Kaavamääräyksessä määrätään, että alueella sallitaan vain maatalouteen liittyvä rakentaminen, joka tulee ensisijaisesti sijoittaa talouskeskusten läheisyyteen. MT-merkinnällä on osoitettu alueita Halilan, Siekkilän ja Soikkalanmäen ympäristöihin. Muualla on käytetty merkintää Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). M-alueella on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä sekä haja-asutusmainen rakentaminen. Rakentaminen on osoitettu täydentämään olemassa olevia kyläalueita ja rakennusryhmiä sekä metsäsaarekkeisiin. Kuohu Vesanka Ruokkeen alueella on huomattavasti vähemmän laajoja peltoalueita kuin Puuppolassa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaille perinnemaisemille on käytetty luo-3 merkintää (kts. Hautalan haka ja metsälaidun => 2.9. Kulttuuriympäristö- ja muinaismuistokohteet, Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat). Lisäksi maisemallisesti arvokas (pelto-) alue on osoitettu kohdealuerajausmerkinnällä (ma). Määräyksen mukaan alueen säilyminen avoimena ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta erityisen tärkeää. Oravasaaren osayleiskaava: Kaava-alueesta suuri osa on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (M-2). Peltoja sijoittuu kuitenkin M-2 alueen lisäksi myös kyläalueille (AT-1) ja kaavamääräyksessä se onkin huomioitu: alueella sijaitseville peltoaukeille ei tule sijoittaa uudisrakentamista. Viisi maatalouskeskusta on merkitty maatilan talouskeskuksiksi (AM-2). Merkinnän mukaan alueella harjoitetaan maatilatoimintaa. Oravasaaren kylän keskeiset osat on rajattu maisemamallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue (ma) -merkinnällä. Kaavamääräyksessä mainitaan, että alueen maisemalliset ominaispiirteet kuten peltojen ja järvien yli avautuvat näkymät tulee säilyttää. Maataloustoiminta ja peltomaisemien säilyminen on kaavassa siis otettu huomioon. 32

41 MASSU 2.8. Maa-aines- ja ympäristölupakohteet Ympäristölupia on (maaliskuu 2011) maaseutualueilla yhteensä 37 kpl. Niistä 11 on aluehallintoviranomaisen (AVI) myöntämiä. AVI:n luvista kaksi on asfalttiasemalle, joiden yhteydessä mainitaan myös louhinta ja murskaus, kaksi on metalliromun yms. talteenotolle, kierrätykselle ja välivarastoinnille ja kaksi purkujätteen käsittelylaitokselle. Ilmailulaitoksella (Finavia) on lupa Jyväskylän lentoasemalle, joka sijaitsee Tikkakosken pohjoispuolella. Mustankorkea Oy:llä on lupa Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle. Jyväskylän kaupungilla puolestaan on lupa sekä Mustalammen että Kivilammen maankaatopaikoille. Palokassa sijaitsee lisäksi puhtaiden ylijäämämaiden kaatopaikka. Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Ympäristöluvista (yht. 26 kpl) vain kolme on maatalouteen liittyviä lupia. Kaikki maatalouteen liittyvät luvat ovat lihanautojen eläinsuojille. Luvista 16 liittyy maa-ainesten käsittelyyn. Kolme niistä on asfalttiasemalle. Lisäksi yksi lupa on maa-ainesten käsittelyn lisäksi biopolttoaineiden varastoinnille ja käsittelylle ja yhdellä on tankkaamo. Lisäksi lupia on lämpökeskukselle, kirjapainolle (joka sijaitsee aivan Vaajakosken asemakaava-alueen tuntumassa), vanhojen ajoneuvojen renkaiden ostolle ja myynnille ja kolme jätteen käsittelylle. Oy Shell Ab:n ilmailun jakeluasema löytyy lentoaseman läheisyydestä. Maa-aineslupia on yhteensä 24 kpl. Näistä kallion louhintaan on 11 lupaa, soran ottoon 10 lupaa, soran sekä kallion ottoon 1 lupa, mullan ottoon 1 lupa ja turpeen ottoon 1 lupa. Lupia on erityisen paljon Jylhänperän alueella. Maa-aineslupia on peräti yhdeksän ja ympäristölupiakin viisi. Erityisen runsas maa-aines- ja ympäristölupien keskittymä on myös Palokan länsipuolella, asemakaava-alueen tuntumassa. Samalta alueelta löytyy kuusi ympäristölupaa ja lisäksi yksi jää asemakaava-alueen puolelle (ei ole esitetty kartalla, koska asemakaava-alue ei kuulu tarkastelualueeseen). Luvista neljä on AVI:n myöntämiä ja kaksi maa-aineslupaa. Muutoin luvat ovat melko hajallaan maaseudulla. Laajoja pohjavesialueita on mm. Tikkakosken taajaman molemmin puolin, Vesangassa ja Leppälahdessa. Leppälahdesta Oravasaareen ulottuu pitkulainen pohjavesialue. Jylhänperän reunamilla on pohjavesialueita, joista pääosa sijoittuu kuitenkin Laukaan kunnan puolelle. Pienempiä alueita on mm. Kuohun kylän tuntumassa ja Puuppolassa. Muut pohjavesialueet sijoittuvat pääosin asemakaava-alueille. LIITE 8 Maa-aines- ja ympäristölupakohteet 33

42 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 2.9. Kulttuuriympäristö- ja muinaismuistokohteet Kohdekuvaukset Keski-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla: (Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuriympäristö), poikkeukset on mainittu erikseen Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (harmaalla Lalli-alueen kohteet) 1. Siekkilänkosken myllymiljöö 2. Halilan pihapiiri 3. Vesangan vanha rautatieasema 4. Sipilän pihapiiri 5. Reijun pihapiiri 6. Pohjola 7. Kolun alue 8. Tompinmäki 9. Kuikan kylän alueella: a) Kuikan lava, b) Sipilä, c) Ränssi, d) Pirttimäki, e) Hytölä 10. Luonetjärven varuskunta-alue, itäranta 11. Luonetjärven varuskunta-alue, länsiranta* 12. Taipaleen talo ** 13. Länkelän pihapiiri (osa Haapaniemen lähiseudun vanhaa Huvila-asutusta nro 20.) 14. Päijänteen kalasaaren purjehduspaviljonki ja majakka(osa Haapaniemen lähiseudun vanhaa Huvila-asutusta nro 20.) 15. Hintunen 16. Huutokallion huvila (osa Haapaniemen lähiseudun vanhaa Huvilaasutusta nro 20.) 17. Mehtoniemi 18. Muurikainen 19. Oravasaaren kylä: Knuutila, Puura, Harjula ja Oravasaaren koulu 20. Haapaniemen lähiseudun vanha Huvila-asutus, mm. Siikasaaren huvila (numeron 20. kohdalla), Väinölänniemi, osa Jääskelän ja Vuoritsalon vanhemmista kesäasunnoista Laurinniemessä ja Koskenvuoressa. (ja kohteet 13., 14. ja 16.) 34

43 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys * esitelty Keski-Suomen maakuntakaavan liitteessä: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Alueluettelon liite **esitelty Keski-Suomen ympäristökeskuksen sivuilla (Jyväskylän kulttuuriympäristö) Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 1. Kuukanpää 2. Puuppola Maakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat 1. Hautalan haka ja metsälaidun (M) 2. Rättälin niitty (M-) Paikallisesti arvokkaat perinnemaisemat 1. Puuppolan metsälaidun (P+) 2. Ilomäen pihaketo (P) 3. Riuttamäen laidunniityt (P) 4. Kuukanpään niityt ja metsälaidun (P-) Kohteiden kuvaukset julkaisussa Kivelä, Reija, Keski-Suomen perinnemaisemat. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä, s Kohteiden arvotus maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi perustuu vuonna 2000 julkaistuun Keski-Suomen perinnemaisemat julkaisuun. Perinnemaisemakartoituksen maastokäynnit tehtiin pääosin vuosina Käynnit paikoilla vuosina 2003 ja 2005 ovat antaneet viitteitä siitä, että kohteiden arvot voivat olla heikentyneet. 35

44 MASSU Muinaisjäännökset (harmaalla Lalli-alueen kohteet) Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Viimeisimmät laaja-alaiset muinaisjäännösten inventoinnit on tehty vuonna 2006 Mikroliitti Oy:n Timo Jussilan ja Timo Sepänmaan toimesta. Tuolloin inventoitiin Puuppolan, Oravasaaren ja Kuohu Vesanka Ruokkeen alueet. Edellinen systemaattisempi inventointi on vuodelta Inventoinnin tekijänä oli Timo Sepänmaa. Vuoden 1987 jälkeen eri henkilöt ovat tehneet lukuisia paikallisempia inventointeja ja kohteiden tarkastuksia useina eri vuosina, mm. vuonna 2004 FM Katja Vuoristo nelostien parannushankkeen yhteydessä. 1. Aijasaho, kivikautinen asuinpaikka 2. Alainen, kivikautinen asuinpaikka 3. Halsvuori, kivikautinen kalliomaalaus 4. Iso-Poro, varhaismetallikautinen lapinraunio 5. Kaunisharju, röykkiö, joka voi olla myös luonnon muodostelma 6. Ketvenensaari/ Tuomarinkivet, puoliympyrän muotoinen kivikehä, jonka alkuperä epävarma 7. Kirri, kivikautinen asuinpaikka 8. Koskenvuori, kiviraunio, mahdollisesti varhaismetallikautinen lapinraunio 9. Kuorekallio, varhaismetallikautinen lapinraunio 10. Leppälahden kesäsiirtola, varhaismetallikautisia asuinpaikkalöytöjä 11. Matinmäki, kaksi kivikautista asuinpaikkalöydöstä 12. Mommila 1, kivikautinen asuinpaikka 13. Mommila 2, kivikautinen asuinpaikka 14. Myllypuro, kivikautinen asuinpaikka 15. Oksassaari, varhaismetallikautinen lapinraunio 16. Oravasaari/ Siilinranta, viikinkiaikainen polttohauta 17. Peltola, kivikautinen asuinpaikka 18. Puuppola, kivikautinen asuinpaikka 19. Pyhäsaari, varhaismetallikautisia lapinraunioita 20. Siikasalmi, varhaismetallikautinen lapinraunio 21. Talvilahti, kivikautinen asuinpaikka 22. Tikkakosken Särkimäki, vanha pihapiiri, jossa yksi rakennus pystyssä ja jäänteitä muista rakennuksista, pihapiirin ympärillä 20 kaskirauniota ja viisi kiviaitaa (1800-luku) 23. Turanlahti, varhaismetallikautinen lapinraunio 24. Virmuniemi, lapinraunio 25. Kaijalanniemi, kivikautinen asuinpaikka 26. Kaasumäki, puolustusvarustukset 27. Kiponniemi, eräsijan kiuas 28. Ilmolahti, kivikautinen asuinpaikka Tarkemmat kuvaukset Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä: Muinaisrannat Laajenevan kaupunkirakenteen alueella on seitsemän muinaisrannan sijainnista kertovaa kohdetta. Muut muinaisrantakohteet sijaitsevat asemakaava-alueella ja Korpilahdella. Seuraavassa luettelossa on esitetty sijaintipaikka, rantatyyppi ja korkeus. Kaikki kohteet ovat moreeniaineisia. 36

45 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 1. Laajavuori, huuhteluraja, Könkkölänmäki, kivipalle-kivivyö, Kauramäki, kivipalle-kivivyö, Iso-Urtti, kivipalle-kivivyö, Mannisenmäki, akkumulaatiokivikko, Santalanmäki, kivipalle-kivivyö, Sääksjärven lounaisranta, huuhteluraja, Rakennusinventointialueet ja -kohteet Jyväskylän maalaiskunnan alueen rakennusinventointiaineistot ovat pääasiassa vuosilta 1982 ja (täydennys). Inventointien pääasiallisina tekijöinä ovat olleet Eija- Liisa Lahnala, Jorma Hyökyvaara ja Päivi Andersson. Lisäksi täydennysinventointeja on tehty vuosina 1993, 2000 ja Tähdellä merkittyinä liitekartassa on vuosien ja sitä myöhempien täydennysinventointien kohteet lukuun ottamatta KIOSKI-kohteita. Vuoden 1982 inventointikohteet (2 kpl) on merkitty aniliininpunaisilla tähdillä. Amanuenssi Päivi Andersson on koonnut kohteet ja kohdekuvaukset listoiksi ja Virpi Mäkinen on merkinnyt kohteet paikkatietoaineistoksi. Kohteiden numerointi vastaa inventointien numerointia. Kohteiden kuvaukset löytyvät Keski-Suomen museolta. Seuraavat kohteet on (uudelleen-) inventoitu tai myöhemmin: Puuppola (24 kohdetta) kohdenumerot , , Saarenmaa-Vertaala (12 kohdetta) kohdenumerot Oravasaari (34 kohdetta) kohdenumerot , Kuohu (17 kohdetta) kohdenumerot Nyrölä (12 kohdetta) kohdenumerot Kuikka (16 kohdetta) kohdenumerot Hiekkapohja-Jylhä (6 kohdetta) kohdenumerot Vesanka (36 kohdetta) kohdenumerot , 295, numeroimattomat kohteet: Vesala, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan leirikeskus Kiponniemen leiri- ja kurssikeskus Tikkakoski (4 kohdetta) kohdenumerot 136, 144, 149 ja 150 Kalasaari (1 kohde) kohdenumero 189 Leppälahti/ Savio (8 kohdetta) kohdenumerot Vaajakoski/ keskusta (5 kohdetta) kohdenumerot 246, 254, 258, 265 (Vaajakosken teollisuustalo eli naulatehdas on osa Vaajakosken teollisuusympäristöä, joka on valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö), 270 Vaajakoski/ Haapaniemi (14 kohdetta) 37

46 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys kohdenumerot 201, 204, 205, 208, 209, , 218, 220, 222, 223, 225 Siikasalmi/ Turanlahti (4 kohdetta) kohdenumerot , 291 Koskenvuori (4 kohdetta) kohdenumerot Palokka (14 kohdetta) kohdenumerot 296, 299, 300, , 311, 314, 323, Jyskä (1 kohde) kohdenumero 344 Seuraavista Leppävedellä sijaitsevista kahdesta kohteesta löytyi kaupungilta inventointitiedot ainoastaan vuodelta 1982: 55 Leppäveden asema, 62 Ukonvuori Virpi Mäkinen Keski-Suomen museosta on tehnyt Puuppolasta vuonna 2002 Puuppolan kulttuuriympäristöselvityksen, jossa on tarkemmin eritelty Puuppolan asutushistoriaa, rakennettua ympäristöä ja maisemaa (maisemarakennetta). Selvityksen tarkoituksena oli löytää ratkaisuja Puuppolan maisema-alueen säilymiselle ja toimia taustana maankäytön suunnittelulle Kioski-tietokannan kohteet KIOSKI-tietokantaan on koottu Keski-Suomen Museon tekemät uusimmat inventoinnit. Alla on lista tarkasteltavalla alueella olevista KIOSKI-tietokannan kohteista (kohteen nimi, arvotus, inventoija, ajankohta). Keljonlahden Urtinpohjan vuokrapalstojen kesäasunnot = paikallisesti arvokas vapaaajan ympäristö (Leena Lindell, ) Vuokrapalstoista 2, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18 on erilliset kohdekuvaukset KIOSKI:ssa. 38

47 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Savulahti = paikallinen historiallinen ja paikallinen maisemallinen (Anna-Leena Lehto, ) Uusisilta = paikallinen historiallinen ja paikallinen maisemallinen (Anna-Leena Lehto, ) Koulut: Jylhän koulu = paikallinen historiallinen, paikallinen rakennushistoriallinen (Leena Lindell, ) Kuikan koulu = paikallinen historiallinen, paikallinen rakennushistoriallinen, paikallinen maisemallinen (Leena Lindell, ) Puuppolan koulu = paikallinen historiallinen, paikallinen rakennushistoriallinen (Eija- Liisa Lahnala, ) Nyrölän koulu, Kuikka = paikallinen historiallinen, paikallinen rakennushistoriallinen, paikallinen maisemallinen (Leena Lindell, ) Oravasaaren koulu = paikallinen historiallinen, paikallinen rakennushistoriallinen ja paikallinen maisemallinen (Leena Lindell, ) Kuohun koulu = paikallinen historiallinen ja paikallinen rakennushistoriallinen (Leena Lindell, ) Saarenmaan koulu = paikallinen historiallinen ja paikallinen rakennushistoriallinen (Leena lindell, ) Vesangan koulu = paikallinen historiallinen ja paikallinen rakennushistoriallinen (Leena Lindell, ) Kuvaukset kohteista Keski-Suomen museon KIOSKI -sovelluksessa: Saaristoinventointien kohteet Saaristoinventointien pilottihanke Päijänteellä toteutettiin vuonna Inventoijina olivat rakennustutkija Saija Silen, amanuenssi/ arkeologi Miikka Kumpulainen, biologi Johanna Hallman ja biologi Maija Mussaari. Inventointiraportti , joka sisältää yleiskuvauksen inventoinneista, löytyy osoitteesta: K:\Tietovarasto\Selvitykset,oheisraportit\Jyvaskylan_seutu\Saaristoinventointi Saaristoinventointikohteet Jyväskylässä: Saaristoinventointiraportissa on esitetty saaret, joissa inventointeja on tehty. Saaristoinventoinneissa ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä, luonnonsuojelulain luontotyyppejä eikä perinnebiotooppeja. Vähä Urtissa ja Lehtisaaressa on luonnontilaisen kaltaista sekametsää, joka soveltuisi virkistyskäyttöön. Arvokkaita rakennuskohteita oli yhteensä 15. Merkittävimmän kokonaisuuden muodostavat 12 Lehtisaaren (Iso Lehtinen) huvilaa. Raportissa niillä määriteltiin olevan paikallista maisemallista ja rakennushistoriallista merkitystä. Lehtisaaren huvilat ovat edustava ja arkkitehtuuriltaan monipuolinen kesäasumisen rakennushistoriaa esittelevä kohde. Lisäksi Saukonsaaressa oli kaksi huvilakohdetta. Sekä Lehtisaaren että Saukonsaaren huvilakohteet on merkitty liitekarttaan. 1. Lehtisaaren huvila Lehtisaaren huvila vuodelta Lehtisaaren huvila vuodelta Lehtisaaren huvila

48 MASSU 5. Lehtisaaren huvila Lehtisaaren huvila Lehtisaaren huvila 8. Lehtisaaren huvila Lehtisaaren huvila Lehtisaari huvila 1920-luku 11. Lehtisaaren moderni kesäasunto Lehtisaaren moderni kesäasunto 13. Lehtisaaren moderni huvila 14. Saukonsaaren huvila (1) 15. Saukonsaaren huvila 1930-luku (2) Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kuvaukset kohteista Keski-Suomen museon KIOSKI-sovelluksessa: LIITE 9 Kulttuuriympäristö Päätelmiä: Saaristoinventoinnit rajoittuivat Jyväskylän ja Korpilahden alueille. Maalaiskunnan alueella olisi tarpeen tehdä vastaavia inventointeja. Vuosina 1982 sekä tehdyt inventoinnit alkavat olla vanhoja. Päivitysinventointeja tulisi tehdä tarpeen mukaan osayleiskaavoituksen tueksi (inventoinnit voisi sitoa kaavoitusaikatauluun). Myös maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat perinnebiotoopit pitäisi uudelleen arvioida, koska perinteinen maataloustoiminta tiloilla on loppunut tai uhkaa loppua ja sen vuoksi perinnemaisemat eivät välttämättä saa tarvitsemaansa hoitoa. Kattava muinaisjäännösinventointi on tehty koko maalaiskunnan alueelle viimeksi 1980-luvulla. 40

49 MASSU Luonnonympäristö ja suojelu Luonnonsuojelualueet (52 kpl) Kaikki tarkastelualueen luonnonsuojelualueet sijaitsevat yksityisten omistamilla maa-alueilla. Luontotyyppipäätökset: 28 kohdetta - Lehmusmetsiköt: 27 kohdetta - Tervaleppäkorvet: 1 kohde Määräaikaiset rauhoitusalueet: 1 kohde Yksityiset suojelualueet: 23 kohdetta Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Natura-alueet (9 kpl) 1. Sallistensuo 2. Pohjoisjärven metsä 3. Vääräpään lammet ja lähteet 4. Syväojanmäki 5. Tervajärvi 8. Kanavuori Koskenvuori 9. Palstonvuori Jääskelä 10. Härkösuo - Hongistonkorpi 14. Iilijärven alue Natura-kohteiden numerointi vastaa numerointia Internetissä. Kohteiden kuvaukset: kts. myös Natura verkoston hoito ja käyttö: Luonnonsuojeluohjelmat (8 kpl) Vanhojen metsien suojeluohjelma: 6 kohdetta Lehtojensuojeluohjelma: 1 kohde Soidensuojeluohjelma: 1 kohde Kallioalueet Osittain tai kokonaan tarkastelualueella sijaitsee 12 merkittävää kallioaluetta. (Kinkovuori, Sarvivuori Haapavuori, Halsvuori, Mäyrävuori, Hyppyriäisenmäki, Kanavuori - Koskenvuori, Haukkavuori Pekonmäki, Iilivuoren kalliomaasto, Punavuori, Kontinvuori, Hakolanvuori Suovuori, Raudanriutta) Nämä kallioalueet on määritelty valtakunnallisesti merkittäviksi luonnonsuojelun kannalta ja ne kuuluvat luokkiin 1-4 (yhteensä 7 luokkaa, joista 5 ja 6 luokalla paikallista merkitystä ja 7 luokan maisema- ja luontoarvot ovat vähäiset). Kallioalueiden kuvaukset: Pohjavesialueet Vedenhankintaa varten tärkeät (luokka I) ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (luokka II) on esitetty kartalla. Niitä sijaitsee tarkasteltavilla alueilla osittain tai kokonaan parikymmentä (neljäsosa soveltuvia ja loput tärkeitä) mutta varsinaisia pohjaveden 41

50 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys muodostumisalueita on vain 16. Suojelusuunnitelma on seitsemälle tärkeälle pohjavesialueelle ja kuudelle varsinaiselle muodostumisalueelle. (Luokan III, muu pohjavesialue, alueita ei ole esitetty kartalla) Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista olemassa oleva aineisto ei suoraan sovellu käytettäväksi kaavojen pohja-aineistona, koska osa havainnoista on melko epävarmoja ja vanhoja ja kaikkien havaintojen tarkkoja sijainteja ei ole tiedossa. Tarkempaa kaavoitusta varten tulisikin tehdä yksityiskohtaisempi luontoselvitys kohdennetulta alueelta. Uhanalaisten lajien tietoja voidaan käyttää kuitenkin lähtötietoaineistona. Aiempien havaintojen perusteella voidaan tehdä oletus siitä, mitä lajeja alueella mahdollisesti voidaan tavata. Viimeisimmän kansallisen uhanalaisuusarvion tulokset ovat ilmestyneet vuonna Arvion perusteella lajien tilanne tai uhanalaisuusluokka on voinut muuttua. Tilanteen muutos tulisi huomioida mahdollisille kaava-alueille jo tehtyjen luontoselvitysten tietoja tarkasteltaessa: tiedot tulee päivittää niiltä osin kuin tilanne on muuttunut, mikäli kaavoitukseen ryhdytään. Uhanalaisia lajeja ei ole esitetty kartalla Luontoselvitykset Luontoselvityksiä on tehty seuraaville alueille: KUOHU VESANKA - Ruoke Vesanka - Kuohu osayleiskaavan luontoselvitys (Rippalanmäen seutu ja Vesangan itäosa) 2002 ja täydennysosa Hanhiperä-Nuutti 110kv voimajohto luontoympäristön lisäselvitys 2003 ja Ruoke-Palokka 110kv voimajohtohanke ympäristöselvitys 2001 PALOKKA PUUPPOLA Puuppola - Puuppolan osayleiskaavan luontoselvitys 2001 ja Puuppolan osayleiskaavan luontoselvityksen täydennysosa 2002 (Puuppola läntinen) - Luontoselvitys VT 4:n ympäristössä välillä Puuppola Tikkakoski Valtatie 4:n parantaminen moottoritieksi välillä Palokka Tikkakoski, ympäristövaikutusten arviointiselostus 1996 Saarenmaa - Saarenmaa itäinen: Lintukankaan asuntoalue II:n luontoselvitys TIKKAKOSKI NYRÖLÄ Kuikka - Kuikan osayleiskaavan luontoselvitys 2006 ja täydennysosa 2007 VAAJAKOSKI JYSKÄ Leppälahti - Leppälahden asemakaavan ja sen ympäristön luontoselvitys Leppäveden-Päijänteen rantakaavan luontoselvitys 2000 (myös Oravasaaressa) - Leppälahden ja ympäristön ranta-asemakaavan luontoselvitys 1998 Oravasaari - Oravasaaren tilojen Lampela ja Rantala liito-oravaselvitys Oravasaaren osayleiskaavan luontoselvityksen täydennysosa Oravasaaren osayleiskaavan kasvillisuus- ja liito-oravaselvitys Jääskelän tilan Natura-arviointi: Golf-kenttähankkeen vaikutukset Jääskelän liito-oravaselvitys

51 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys - Jääskelän osayleiskaavan kasvilajisto- ja luontoselvitys Valtatie 4 välillä Viisarinmäki Kanavuori, ympäristövaikutusten arviointiselostus 1996 ja YVA:n riskinarvioinnin maastotarkistukset 2002 Maalaiskunnan alueelle tehtyjä luontoselvityksiä ei ole kokonaisuudessaan digitaalisena aineistona. Selvitysalueiden rajaukset siirrettiin digitaaliseen muotoon kesän 2011 aikana. Tässä on mainittu vain tarkasteltavien kyläalueiden kannalta oleellisia selvityksiä. Mainitut selvitykset ja lisää selvityksiä (muilta alueilta) löytyy kaavataskusta: K:\Tietovarasto\Selvitykset,oheisraportit\Maalaiskunta\Suuralueittain_Selvityksiä Tekeillä on koko Jyväskylää koskeva maisemaselvitys, jossa tarkastellaan luonnonympäristöä ja kulttuuriympäristöä ja niiden muovautumisen historiaa. Kts. U:\Jaettavat_projektit\Maisemaselvitys\Koko_kaupunki Ympäristökeskus on julkaissut uhanalaisista kasveista kirjan 2008, Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Kirja löytyy myös Internetistä: LIITE 10 Luonnonympäristö Päätelmiä: Ruoke Vesanka Kuohun, Puuppolan ja Oravasaaren alueilta on tehty luontoselvitykset ja ne on huomioitu kaavoituksessa. Leppälahden asemakaava-alueen luontoselvityksessä mainitaan liitooravahavainnosta. Sen luonteen (pysyvä elinalue vai ohikulkupaikka) selvittämiseksi pitäisi selvityksen mukaan tehdä sopivaan vuodenaikaan (kevättalvella) tarkempi liito-oravaselvitys. Selvitys on tehty vuonna 2006 (5 vuotta sitten). Olisi tarkastettava, että selvitys on nykyisen uhanalaisarvion mukainen. Mikäli alueelle tehdään osayleiskaava ja se toteutetaan luontoselvityksen aluerajausta laajemmalle alueelle, tulisi myös näille alueille tehdä luontoselvitys. Saattaa olla tarpeen tehdä tarkastus aiemmalle selvitysalueelle, koska selvityksestä on jo kulunut aikaa. Kuikan alueelta on tehty luontoselvitys 2006 ja Tuolloin siellä on tavattu mm. liito-oravia ja maakunnallisesti silmälläpidettäviä kasvilajeja. Kasvilajien osalta tulisi tarkastaa, muuttaako uusi uhanalaisarvio niiden uhanalaisluokkia. Kuikan luontoselvitys on tehty keskeisiltä rakennuspaineisilta kyläalueilta. Nyrölän, Jylhänperän eikä Saarenmaan alueilta ole luontoselvityksiä. Ainoastaan Lintukankaalta on luontoselvitys (Saarenmaan itäosassa). Luontoselvityksiä voidaan tehdä ja päivittää kaavoitusaikataulun mukaisesti. Rakentamisesta pohjavesialueilla on määrätty Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen kappaleessa 8. Rakentaminen erityisalueilla. Maatilarakentamisesta pohjavesialueelle on määrätty kappaleessa 7. Maatilarakentaminen. 43

52 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 3 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE JA ANALYYSIT 3.1. Kaavoitustilanne Kuohu-Vesanka-Ruoke, Puuppola-Lintukangas sekä Oravasaaren osayleiskaavat ovat digitaaliseen muotoon laadittuja. Muut osayleiskaavat on myöhemmin digitoitu. Kaikkia tarkasteltavia osayleiskaavoja ei ole kokonaisuudessaan digitaalisena aineistona siten, että kaavamerkinnätkin olisi digitoitu. Tällä hetkellä kaikista kaavoista on kuitenkin saatavilla digitaaliset kaava-alueen rajaukset ja kaavat löytyvät myös skannattuina. Yleiskaava-aineistot: K:\Tietovarasto\Vahvistetut_yleiskaavat ja K:\Arkisto\Maalaiskunta_yleiskaavat sekä Maalaiskunta_rantaosayleiskaavat (arkistossa ovat alkuperäisten kaavojen skannatut versiot, digitaaliset aineistot ovat saatavilla WebMapista) Ranta-asemakaava-aineistot: K:\Tietovarasto\Vahvistetut_ranta_asemakaavat\Mlkn rantakaavat Tässä selvityksessä on esitelty vain ne kaavat, jotka ovat tarkastelualueen kokonaisuuden kannalta oleellisia tai vastaavat tarkasteltuja kyläalueita. Siten esimerkiksi laajenevan kaupunkirakenteen kehälle osittain jääviä tai asemakaava-alueiden kanssa päällekkäisiä kaavoja ei ole tässä selvityksessä esitelty. LIITE 11 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan ja ympäristöministeriö on tehnyt siitä vahvistamispäätöksensä (lainvoimainen ). Maakuntakaavan aineisto löytyy Keski-Suomen liiton Internet-sivuilta: kts. karttaote LIITE 11/ i Yleiskaavoitetut alueet Oikeusvaikutteiset Puuppola Lintukangas osayleiskaava (Kv ) Puuppola Lintukangas kaava korvasi suurelta osin kunnanvaltuuston hyväksymän, oikeusvaikutuksettoman Puuppolan osayleiskaavan. Uuteen kaavaan eivät sisältyneet vanhan kaavan vähemmän rakennuspaineiset osat itäpuolella, Kuukanpään ja Jylhänperän välillä. Myös pieni alue vanhan kaavan pohjoisosaa jäi pois uudesta kaavaalueen rajauksesta. Etelässä Puuppola Lintukangas osayleiskaavarajaus ylettyy pidemmälle lounaaseen kuin vanha osa, Palokan osayleiskaavaan asti. Puuppola Lintukangas kaava tukeutuu olemassa olevaan tiestöön. Uutta rakentamista on osoitettu paikoin hyvin tiiviisti mutta kaava on kyläkaavamainen. Tarkoituksena on ollut täydentää ja eheyttää rakentamista sekä huomioida kylän ominaispiirteet. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on onnistuttu kaavan avulla säilyttämään. Maiseman keskeinen osa eli pellot ovat pysyneet rakentamattomina. Myös arvokkaat luontokohteet on kaavassa huomioitu ohjaamalla rakentaminen pois lajien kasvu- ja elinympäristöistä. Asuinrakentamisen lisääminen on suurin muutos verrattuna aiempaan Puuppolan osayleiskaavaan. 44

53 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Suunnittelutarveratkaisuja alettiin myöntää Keski-Suomen ympäristökeskuksen näkemyksen mukaisesti kaavan oltua ehdotuksena nähtävillä Kaavaan oli osoitettu 260 uutta asuinrakennuksen rakennuspaikkaa. Vuoden 2006 jälkeen kaavaalueelle on haettu lähes sata kahden tai yhden asunnon talon rakennuslupaa. Kaavan hyväksymisvuonna (2007) lupia myönnettiin eniten, minkä jälkeen lupien määrä on pysynyt kymmenen ja kahdenkymmenen luvan välillä vuodessa. Mikäli rakennuslupia haettaisiin yhtä innokkaasti eli keskimäärin 15/vuosi jatkossa, menisi kaikkien rakennuspaikkojen rakentamiseen noin kymmenen vuotta. Todennäköisesti kaikki rakennuspaikat eivät kuitenkaan toteudu, koska esimerkiksi kaikki maanomistajat eivät ole halukkaita myymään rakennuspaikkoja, vaikka halukkaita rakentajia olisi enemmänkin. Koska kaava on jo nykyisellään paikoitellen varsin tehokas, pitäisi lisärakennuspaikkojen sovittamiseksi ympäristöön laatia asemakaava. Asemakaavoitukselle ei kuitenkaan ole tarvetta vielä lähitulevaisuudessa jo asemakaavoitettaviksi aiottujen osien lisäksi. Asemakaavoitettavaksi aiottuja osia on merkitty Lintukankaan Alvajärven rannan alueelle sekä nelostien itäpuoliselle Matinmäentiehen tukeutuvalle alueelle. Näille alueille tulisi pääasiassa asumista (kaavassa AP-6 -alueet). Myös nelostien eritasoliittymien yhteyteen suunnitellut työpaikka-alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Alvajärven pohjoispuolelle sijoittuva alue on nykyisessä kaavoitusohjelmassa nimellä Matinmäki I (nro: 22.). Tavoiteaikataulun mukaan kaavoitus tapahtuu tämän ja ensi vuoden aikana. Alue on edennyt luonnosvaiheeseen (huhtikuu 2011). Alueesta tulee erillispientaloalue. Alueella kokeillaan käynnistämissopimusta kaavoituksen välineenä. Muita asemakaavoitettaviksi aiottuja alueita ei ole kaavoitusohjelmassa. Lintukankaan asemakaavoitus alkanee vuoden 2015 jälkeen. 45

54 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Nelostien muuttaminen moottoritieksi ja sen uusi linjaus on merkitty kaavaan. Nelostien ja rinnakkaisteiden suunnitelma on hieman muuttunut osayleiskaavan mukaisesta suunnitelmasta kaavan valmistumisen jälkeen ja muutoksesta on pyydetty lausunto kaupungilta. Muutokset tullaan kirjaamaan yleiskaavatasolla Jyväskylän yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Yhtenä keskeisenä asiana kaavassa oli parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä. Kevyen liikenteen väylät onkin toteutettu Puuppolan isoimpien teiden varsille. Kevyen liikenteen verkoston kehittämistä olisi syytä jatkaa Puuppolan ja Palokan sekä Puuppolan ja Tikkakosken väleillä. Uuden nelostien yhteyteen kevyen liikenteen väyliä ei olla rakentamassa. Puuppola Lintukangas osayleiskaavan muutos (Kv ) Osayleiskaavan muutos käynnistyi yksityisen maanomistajan aloitteesta ja sen toteuttaminen katsottiin aiheelliseksi, jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuisi. Kaavassa maanomistajalle ei ollut osoitettu uusia rakennuspaikkoja vaan maatilan kaava-alueelle jäävät n. 50 ha (noin puolet maatilan kokonaispinta-alasta) oli merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Maanomistajalle osoitettiin yhteensä 16 uutta erillispientalon rakennuspaikkaa. Lisäksi kaavamuutoksen osaksi liitettiin alue, jonne oli poikkeusluvalla alettu rakentaa Tommi Mäkinen Racing Team:in tuotantorakennusta. Alue oli osoitettu kaupallisten palvelujen alueeksi (KL) mutta muutettiin työpaikka-alueeksi (TP). Muutosalueen eteläosassa olevat 8 erillispientalon rakennuspaikkaa säilyivät ennallaan. Kaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen alueelle on haettu yksitoista yhden tai kahden asunnon talon rakennuslupaa. Ruoke Vesanka Kuohu osayleiskaava (Kv ) Lähtökohtana kaavalle oli kunnanvaltuuston vuonna 1995 hyväksymä osayleiskaava. Kaavatarkastelun keskeisenä kysymyksenä oli rakennuspaikkavarannon päivittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita siten, että rakennuspaineisilla alueilla rakennusluvan myöntäminen tarvitsee pohjakseen suunnittelutarveratkaisun ja muilla alueilla voidaan lupa myöntää suoraan kaavan perusteella. Rakennuspaikat merkittiin kaavassa maanomistajakohtaisesti pyrkien maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Vain rantaalueille tehtiin kantatilaselvitys ja niille noin kahdellekymmenelle rakennuspaikalle rakennuslupa voidaan myöntää suoraan. Kaava on lähtökohdiltaan olemassa olevaa rakennetta täydentävä. Toinen keskeinen kysymys oli liikenteen tulevaisuuden kehityssuunnitelmien huomioiminen ja siinä erityisesti liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Keuruuntien parantamista ei kuitenkaan ole suunnitteilla lähitulevaisuudessa eikä kaavoitusprosessin loppuvaiheessa lisätty ohitustien linjaus eli kehätie ole todennäköisesti lähivuosina toteutettavia tiehankkeita. Liikenneturvallisuutta parantavia kevyen liikenteen väyliä ja alikulkuja ei ole toteutettu. Luonnon- ja kulttuuriympäristön kohteet on 46

55 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys kaavassa huomioitu asianmukaisella tavalla. Myös viheryhteyksien tarve sekä ulkoiluja virkistysaluetarpeet on kaavassa huomioitu. Kaavaan oli osoitettu noin 450 uutta pysyvän asumisen rakennuspaikkaa asemakaavoitettavaksi aiottujen alueiden ulkopuolelle ja asemakaavoitettaville alueille arviolta 300 uutta omakotitonttia, jotka ovat kaavassa oikeusvaikutuksettomia alueita. Vuoteen 2010 mennessä alueelle on haettu yli sata asuinpientalon rakennuslupaa kaavan oikeusvaikutteisille alueille sen jälkeen, kun kaavaehdotus oli ensimmäisen kerran nähtävillä ( ). Eniten lupia haettiin vuonna 2006 (32 rakennuslupaa, kts. kohta 2.4. Rakentaminen ja asuminen). Oikeusvaikutuksettomille alueille haettiin samalla aikavälillä kolmisenkymmentä rakennuslupaa. Kaavaselostuksessa on arvioitu, että yksityisestä maanomistuksesta johtuen rakentamisen voi arvioida toteutuvan vain osittain (Kts. kaavaselostus s. 41). Noin 60 %:n toteutumisaste merkitsisi 450 uutta pysyvän asumisen rakennuspaikkaa asemakaavoitettavat alueet mukaan lukien. Rakennuspaikkoja on vielä kolmisensataa käyttämättä. Kaavan rakennuspaikkavaranto riittää siten vielä vuosiksi eteenpäin. Ruoke Vesanka Kuohu osayleiskaavan oikeusvaikutuksettomat osat on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Näitä alueita ovat Kuohun taajama, Rippalanmäki Lummelammen sekä Ruokepuolisen järven länsirannan ja tämän eteläpuolisen Hanhinotkon alueet. Maalaiskunnan kaavoitusohjelmassa asemakaavoitus oli määritelty aloitettavaksi vuonna 2008 mutta aloitusajankohta on siirtynyt, koska asemakaavoitusta ei voitu aloittaa ennen osayleiskaavan hyväksymistä ja tämän jälkeen maapoliittinen tilanne ei ole kehittynyt suunnittelun kannalta suotuisaksi. Kaupunki ei ole toistaiseksi pystynyt hankkimaan alueelta riittävästi raakamaata. Alueet on merkitty kaavaan Pientalovaltai- 47

56 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys nen asuntoalue -merkinnällä (AP) ja Erillispientalojen alue/ Asemakaava (AO). Valkeamäen alueen osayleiskaava on saamassa lainvoiman sen jälkeen, kun hallintooikeuteen tehdyt valitukset tulevat käsitellyiksi. Jääskelän osayleiskaava (K-S YK ) Jääskelä ei ole kyläalue mutta alue sijaitsee kuitenkin irrallaan kaupunkirakenteesta, maaseudulla. Toiminnoiltaan alue on poikkeava verrattuna kyläalueisiin. Alue sijaitsee Oravasaaren keskeisen kyläalueen pohjoispuolella, nelostien ja Päijänteen itärannalla sijaitsevien Turanlahden ja Teerilahden välisellä alueella. Suurin osa alueen maankäytöstä onkin osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR-1). Kasvilajisto- ja kasvillisuusselvityksen yhteydessä havaitut uhanalaisten ja harvinaisten kasvien kasvupaikat on kaavaan merkitty luonnonsuojelualueiksi (SL-k). Alueelle on merkitty myös ulkoilureittejä ja luontopolkuja. Kaavassa ei ole osoitettu uutta asumista alueelle ja olemassa olevia lomaasuin- ja asuinpaikkoja on vain kolme. Keskeisessä osassa alueella on 1790-luvulla perustettu Jääskelän tila, joka on kaavassa merkitty opetus-, kulttuuri-, matkailu- tai muuta ei teollista yritystoimintaa palvelevien rakennusten alueeksi sekä siihen liittyvät hevostallit (hevostoiminta-alue, VUH). Kaavassa on mahdollistettu yritystoiminnan kehittäminen mm. mahdollistamalla toimintaa tukeva rakentaminen tilan yhteyteen ja osoittamalla lomarakennuspaikkoja matkailu- ja virkistystoimintaan. Hevostoiminta-alueelle on mahdollista nykyisen osayleiskaavaratkaisun mukaan rakentaa mm. eläinsuojia ja maneesi. Tilalla on toiminut mm. ratsastuskoulu ja tilan yhteydessä on ollut pitopalvelutoimintaa. Jääskelän alueelle on valmistunut kehityssuunnitelma (kesäkuu 2011), jonka tarkoituksena on mm. parantaa alueen palveluja, edistää yritystoimintaa ja saada rakennukset nykyistä hyödyllisempään käyttöön. Kartanon perinnemaisemien ja laidunalueiden ennallistaminen kuuluu myös suunnitelmiin. Suunnitelma ei oleellisesti muuta alueen virkistys- ja luonnonsuojelutavoitteita. Kehityssuunnitelma Internetissä: 48

57 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Karhuvuoren osayleiskaava (K-S YK ) Karhuvuoren osayleiskaava ei näytä sisältävän mitään tunnettua kyläaluetta ja siinä mielessä se tuo mieleen Jääskelän osayleiskaavaalueen, vaikka onkin sitä huomattavasti suurempi. Suojelu- ja virkistyskäyttö eivät kuitenkaan ole niin keskeisessä osassa kuin Jääskelässä, vaikka mm. Touruvuori on osoitettu kaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL) ja virkistysreitit halkovat aluetta. Pääasiallinen käyttötarkoitus alueella onkin maa- ja metsätalous (M, MT, MU). Karhuvuoren osayleiskaava-alueella on suuri joukko maanomistajia siinä missä Jääskelän maanomistus on lähes yksin kaupungin. Karhujärven ympäristöön ja Tyyppälänjärven pohjoispäähän on osoitettu matkailupalvelujen alueet (RM). Tyyppälänjärveen rajoittuva kaavan osa sekä Puuppolan vanhaan osayleiskaavaan rajoittuva osa ovat kuitenkin oikeusvaikutuksettomia. Kaavan harvat pientalovaltaiset asuntoalueet sijoittuvat kaavassa näille oikeusvaikutuksettomille alueille. Osa Karhuvuoren osayleiskaava-alueesta (Touruvuoren alue) on merkitty maakuntakaavaan viheralueena. Taka-Keljon osayleiskaava (YM ) Taka-Keljon osayleiskaava on kyläkaava, jonka alueelle on osoitettu alueita pääasiassa asumiseen (AP1, AP2 ja AP3) sekä maa- ja metsätalouteen (M, M1 ja M2). Alueella on vain joitakin maa- ja metsätilojen tilakeskuksille varattuja alueita (M2) ja peltoja kyseessä on metsäinen alue ja siten se poikkeaa useimmista vanhoista kyläkeskusten alueista. AP2 ja APT kaavamääräyksissä on huomioitu häiriötä aiheuttamattoman yritystoiminnan mahdollisuus. Erikoisuutena alueella on ympyrän muotoinen erityisalue, joka on varattu radiomastolle suoja-alueineen (E1 ja E2). Alueella on myös joitakin luontoarvojen vuoksi suojelualueiksi merkittyjä alueita sekä luonnonsuojelualueita, joista laajimmat sijaitsevat alueen länsiosassa vesialueiden ympäristössä. 49

58 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Suunnitteilla oleva läntinen kehätie tulisi suunnitelmien mukaan kulkemaan osayleiskaava-alueen läpi, jolloin se peittäisi alleen muutamia asuinpientalojen rakennuspaikkoja (AP1). Oravasaaren osayleiskaava (Kv ) Oravasaaren kaavan keskeisiä kysymyksiä ovat olleet nelostien uusi linjaus kaavaalueen länsipuolella ja siitä seurannut maankäytön tehostamisen paine alueella. Oravasaaren kaava-alue käsittää varsinaisen Oravasaaren kylän lisäksi Oravasaaren lounaispuolella sijaitsevan Ilmopohjan kyläalueen sekä pohjoispuolella asemakaavoitettaviksi aiotun Kairahtan alueen ja mahdollisesti myöhemmin asemakaavoitettavan Laajarannan alueen. Kairahtan alueen pohjoisin osa tullee ensimmäisenä asemakaavoitettavaksi, mutta senkään osan asemakaavoitus ei ajoitu lähivuosille. Laajarannan alueella rakentamispaikat on osoitettu maanomistajakohtaisesti käyttäen emätilatarkastelua. Rakennuspaikkoja on osoitettu yksi hehtaaria kohden. Näin väljän rakentamisen ei ole katsottu haittaavan kohtuuttomasti mahdollista asemakaavoitusta tulevaisuudessa. Oravasaaren osayleiskaava on osaltaan myös Jääskelän osayleiskaavan muutos. Kyseessä on nelostien uudesta linjauksesta johtuva muutos, joka koskee vain pientä osaa Jääskelän kaavaalueesta. Oravasaaren ja Ilmopohjan kyläalueet on merkitty merkinnällä AT-1. Merkinnän yhteydessä on ilmoitettu uusien ja vanhojen rakennuspaikkojen määrät. Maltillinen mitoitus johtuu mm. viemäriputken pienestä koosta. Sen kapasiteetti ei riitä laajamittaiseen uudisrakentamiseen. Rakentaminen AT-alueelle vaatii suunnittelutarveratkaisun rakennusluvan pohjaksi. Olemassa olevia kyläalueita eheyttävää ja tiivistävää lisärakentamista on osoitettu yhteensä noin 70 rakennuspaikalle (olemassa olevia asuinrakennuksia on tällä hetkellä parisataa). Uusia omarantaisia lomarakennuspaikkoja on kaavaan osoitettu 50

59 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys 34. Lisäksi yksi rantarakennuspaikka on muunnettu neljäksi kuivan maan rakennuspaikaksi. Rantojen osalta on tehty emätilatarkastelu, joten rakennusluvat voidaan rannoille myöntää suoraan kaavan perusteella. Tavallisesti Oravasaaren alueelle myönnetään vain muutamia rakennuslupia vuodessa. Kulttuuriympäristön kohteet kuten muinaisjäännökset, suojeltavat rakennukset ja maisema-alueet ja luonnonympäristön arvokkaat kohteet on merkitty kaavaan tehtyjen selvitysten mukaisesti. Nelostie on jo ehditty rakentaa noin 500 metriä vanhasta nelostiestä länteen. Sen Oravasaareen ja Ilmopohjaan yhdistävät liittymät ovat kuitenkin jääneet toistaiseksi rakentamatta eikä uudelta nelostieltä pääse tällä hetkellä lainkaan liittymään kyliin. Siten myöskään nopeiden yhteyksien joukkoliikennepysäkkejä, jotka olisivat voineet sijaita liittymien yhteydessä, ei ole toteutettu. Positiivisena asiana asumisen kannalta mainittakoon, että suuren osan vanhan nelostien liikenteestä siirtyessä uudelle moottoriliikennetielle, vähenee meluhaitta vanhalla nelostiellä. Siitä huolimatta meluhaitta tulee huomioida myös vanhan nelostien läheisyydessä. Melun huomioimisesta lisättiin kaavamääräys vielä aivan kaavoitusprosessin loppuvaiheessa ja kuultiin vaikutusalueen maanomistajia. Kaavaan merkittyä Oravasaaren ja Laajarannan välistä kevyen liikenteen väylää ei todennäköisesti toteuteta lähitulevaisuudessa. Oravasaaren osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Kartoissa Oravasaari esiintyy vielä vireillä olevana kohteena. Oikeusvaikutuksettomat Tikkakosken osayleiskaava (kv ) Puuppola Tikkakoski alueen osayleiskaavan laadinta aloitettiin 1990-luvun alussa. Tikkakoski ja Puuppola erotettiin kuitenkin erillisiksi kaava-alueiksi mm. alueen laajuuden ja muiden ongelmien vuoksi. Seuraavassa on käsitelty Tikkakosken osayleiskaavaa vain asemakaava-alueen ulkopuolisilta osilta keskittyen pääasiassa Kuikan kyläalueen merkintöihin. Kuikka on huomioitu oikeusvaikutuksettomassa Tikkakosken osayleiskaavassa pienempänä kylätaajamana. Kylän aluetta luonnehditaan haja-asutustyyppiseksi. Kaavamerkintänä kylän keskeisillä alueilla on kyläkeskuksen alue, AT. Kyläalue ei sisällä sen tarkempaa kaavamääräystä siitä, miten rakentaminen tms. pitäisi alueella järjestää. Selos- 51

60 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys tuksessa AT-alue on mainittu 3.3. Asuntoalueet -otsikon alla mutta siinäkään yhteydessä merkintään ei liity tarkempaa selitystä. Heinosen rantaan on osoitettu loma- ja matkailualuetta (RA-1, RM) ja uimaranta (VV). Kuikan (entinen) koulu, Sipilä ja Ränssi on merkitty kaavaan suojelukohdemerkinnällä (sr). Muut kylää ympäröivät alueet ovat kaavassa maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M-2). Alueelle rakentaminen sallitaan edellyttäen, ettei alueelle muodosteta uutta taajaasutusta. Kaavassa Kuikan kylän kohdalla on myös kaksi ulkoilureittiä. Kolmasosa Kuikan pienalueelle haetuista asuinpientalon rakennusluvista on haettu kaava-alueen ulkopuolelle Kuikasta Nyrölän ja Uuraisten suuntiin risteävien teiden varsille. Kuikkaan haettujen kaikkien asuinpientalojen rakennuslupien määrä on kuitenkin yhtä pieni kuin esimerkiksi Nyrölässä ja Jylhänperällä. Tikkakosken yleiskaavan itäosa (Tikkamannila) puolestaan on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-2, MU-1 = joilla on ympäristöarvoja tai ulkoilunohjaamistarvetta). Lähempänä asemakaava-aluetta on teollisuus- ja varastoalueita (TY-1, T). Taajaman pohjoispuolella on lentoliikenteen alue (LL) ja eteläpuolella erityisalueeksi merkitty Autiokankaan hautausmaa (EH). Puuppolan osayleiskaava (vanhaosa) (Kv ) Puuppolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on voimassa niiltä osin kuin uusi Puuppola Lintukangas osayleiskaava ei ole sitä korvannut. Näitä osia kutsutaan uudemmasta Puuppola - Lintukangas osayleiskaavasta erottamiseksi vanhaosalisänimellä. Kaava ehti olla voimassa kymmenen vuotta ennen Puuppola Lintukangas osayleiskaavan voimaan tuloa. Kaava-alue ulottuu idässä Jylhänperän kylän tietämille ja rajautuu kaakossa Karhuvuoren osayleiskaava-alueeseen. Pohjoisessa alue yltää Tikkakosken osayleiskaava-alueen reunaan asti. Suunnitelman tavoitteena on ollut kylän asukkaiden toiveiden mukaisen maankäyttösuunnitelman aikaansaaminen Puuppolaan, yhteen sovittamalla viihtyisän maaseutumiljöön säilyminen, peruspalvelut turvaava vähäinen uudisrakentaminen sekä maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittaminen. Uusia laaja-alaisia asuinpientaloalueita ei osayleiskaavassa ole esitetty, vaan uudisrakentamista pyritään ohjaamaan lähinnä olemassa olevien rakennusten tai rakennusryhmien välittömään läheisyyteen. Kaava on 52

61 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys tavoitteiden mukainen. Voimaan jääneet kaavan osat muodostuvat pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaisista alueista, jotka on kaavaan merkitty M-2 -merkinnällä. Rakentaminen M-2-alueelle sallitaan sillä ehdolla, että alueelle ei muodosteta uutta taajaasutusta. Viljelymaisemat (vm) ja maiseman kannalta merkittävät alueen osat (mm) ovat kaavassa alueita, joille ei saa rakentaa. Tällaisia alueita on voimaan jääneillä kaavan osilla mm. Vähäjärven eteläpuolella ja Lehesvuoren ja Punavuoren jyrkännerinteillä ja lakialueilla. Voimaan jääneillä alueilla on joitakin asuinpientalojen alueita (AP-3), joiden rakentamisessa tulee ottaa huomioon ympäristön rakennuskanta ja maisema. Asuinrakennusten rakennuslupien määrä kymmenen vuoden aikana vanhaosan alueella on ollut samaa luokkaa kuin esimerkiksi Nyrölässä. Oikeusvaikutuksettomat rantaosayleiskaavoitetut alueet Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaava (Kv ) Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaava on tullut voimaan samana vuonna maalaiskunnassa kuin Päijänteen rantayleiskaava Korpilahdella. Kaava on kuitenkin oikeusvaikutukseton. Rantaosayleiskaavan kantatilavuotena on rakennuslain voimaan tulon ajankohta Mitoituksena on käytetty 5 loma-asuntoa/ muunnettu rantaviivakilometri. Rakennuslupia ei voida myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Rantaosayleiskaavassa loma-asunnon kerrosalaksi on rakennuspaikkaa kohden osoitettu enintään 80 k-m². Lisäksi saa rakentaa tarpeellisen määrän huolto-, varasto-, tms. tilaa. Asuntoalueeksi osoitetulle alueelle saa rakentaa yhteensä korkeintaan 200 m² ulkorakennuksineen. (Rakennusjärjestyksen vähimmäisrakennusoikeus sekä asuinrakennukselle että lomarakennukselle on määritelty 100 k-m² ja 80 metrin etäisyydelle rannasta enintään 250 k-m².) Myös teknistä huoltoa (jätevedet ym.) koskevat ohjeet selostuksessa ovat vanhentuneita. Asuttuja loma-asuntoja on Leppälahdella tarkastelluista maaseutualueista toiseksi eniten (eniten Vesangassa). Leppälahdella loma-asutus on sijoittunut suurelta osin juuri rantaosayleiskaavan alueelle. Kiinnostusta loma-asuntojen muuttamiseen vakituiseen asumiseen varmastikin on. Tilanne tulisi tarkistaa ottaen huomioon etäisyydet palveluihin ja muut asiaan liittyvät seikat. Rantaosayleiskaava on käsittänyt kaikki Leppälahden ja Oravasaaren ranta-alueet. Oikeusvaikutteinen Oravasaaren osayleiskaava on korvannut oikeusvaikutuksettoman rantayleiskaavan Oravasaaren osalta. Ranta-asemakaavoja on useita etenkin Leppälahdessa. Rantaosayleiskaavan tarkistus Leppälahden osalta tulee ajankohtaiseksi, jos Leppälahden osayleiskaavoitus käynnistyy Asemakaavoitetut alueet: Ranta-asemakaavat Koska tarkastelualueesta on jätetty pois Jyväskylän asemakaava-alue ja Tikkakosken asemakaava-alue, tarkasteltaviksi asemakaava-alueiksi jää ainoastaan rantaasemakaavoitetut alueet. Entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella on 17 rantaasemakaavaa, jotka on koottu ohessa olevaan taulukkoon päivätyn listan mukaisesti. Merkittävä osa niistä sijoittuu Päijänteen ja Leppäveden rannoille Oravasaareen ja Leppälahteen. Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaava ei ole niiltä osin voimassa kuin ranta-asemakaava korvaa yleiskaavan. Myös Vesangan pohjoispuolen pienempien järvien rantoja on asemakaavoitettu. 53

62 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Ranta asemakaavan nimi ja tunnus Vahv./ hyv. pvm. Vesankajärvi rantakaava, Rn56: Pitkäjärvi Vesanka rantakaava, Rn57: Kalliojärvi Vesanka rantakaava, Rn57: Sonkasalon rantakaava, Rn57: Tikkamannila rantakaava (Luonetjärvi Keskinen), Rn62: Oravasaaren rantakaava (Pyhäsaari), Rn72: Vuoritsalon rantakaava, Rn74:001 ja Rn74: Oravasaaren rantakaava, Rn75: Murtoselän ja ympäristön ranta asemakaava, Rn75: Teerilahden ja ympäristön ranta asemakaava (ei lainvoimainen), Rn75:003 Oravasaaren rantakaava (Pieni Humalajärvi ja Höyhenisjärvi), Rn77:001 Talsan ja Virmuniemen ranta asemakaava, Rn77: Oravasaaren rantakaava (Lehmivuori), Rn78: Leppälahden ja ympäristön ranta asemakaava, Rn78: Oksasaaren ranta asemakaava, Rn79: Mehtoniemen rantakaava, Rn79: Mehtolahden rantakaava, Rn79: Rakennuspaikkojen määrää kaava-alueilla ei tässä yhteydessä ole tarkemmin selvitetty, koska esimerkiksi kyläalueiden osayleiskaavat ovat vielä niin tuoreita, että rakennuspaikkoja on runsaasti käyttämättä. Kaavojen arvioinnin yhteydessä on karkeasti laskettu, montako rakennuslupaa on alueille myönnetty ja montako rakennuspaikkaa olisi sen jälkeen jäljellä, mikäli rakentaminen olisi tapahtunut rakennuslupien mukaisesti. Nämä ovat kuitenkin vain suuntaa antavia laskelmia. Mikäli haluttaisiin tietää rakennuspaikkojen todellinen sijainti, vaatisi se yksityiskohtaisempaa tutkimista. Rakennuspaikkojen sijaintitieto ei välttämättä ole siinä mielessä kiinnostavaa, että kaupunki ei omista maata, jolla rakennuspaikkoja olisi. Tieto voisi olla hyödyllistä lähinnä rakennuspaikoista kiinnostuneiden ohjaamisessa. LIITE 11 Kaavoitustilanne Päätelmiä: Kyläalueista kaavoittamattomia ovat Leppälahti, Saarenmaa, Nyrölä ja Jylhänperä. Kuikan kyläalueelle ulottuu Tikkakosken oikeusvaikutukseton yleiskaava, mutta kaava on kyläalueen osalta yleispiirteinen. Kaikista rakennuspaineisimmat alueet, Puuppola, Kuohu ja Vesanka, on jo kaavoitettu. Kaavat ovat melko tuoreita. Puuppola Lintukangas osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2007 ja Kuohu Vesanka Ruoke osayleiskaava vuonna Oravasaaren on kaikista tuorein, sillä se on hyväksytty Todennäköisesti näiden kaavojen tarkastuksiin ei ole tarvetta lähitulevaisuudessa, mikäli mitään erityistä syytä tarkistamiselle ei ilmene, ja kaavat toteutuvat odotetusti. 54

63 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys ja suunnittelutarvealueet Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan ja ohjaa rakentamista niiltä osin kuin yleiskaavassa tai asemakaavassa ei toisin määrätä. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat rakentamista koskevat tarpeelliset määräykset koko Jyväskylän alueelle. Rakennusjärjestyksessä on määrätty mm. soveltuvasta rakennuspaikasta, rakennuspaikan koosta ja rakentamisen määrästä. Kappaleet 5. Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella, 6. Rakentaminen ranta-alueelle ja 7. Maatilarakentaminen koskevat erityisesti tarkasteltavia maaseutualueita. Suunnittelutarvealueet ovat alueita, joiden käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon, tai viemärin rakentamiseen taikka vapaaalueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealueita ovat asemakaava-alueen ulkopuolella valtateiden molemmin puolin 500 metrin etäisyydelle ulottuvat alueet sekä rakennusjärjestyksen liitekartalla osoitetut alueet. Suunnittelutarvealueeseen kuuluu suuri Kuva 4. Rakennusjärjestyksen suunnittelutarvealueet Jyväskylässä merkittyinä karttaan keltaisella. Asemakaava-alueet harmaalla. osa tarkastelluista maaseutualueista. Ainoastaan Nyrölä, osa Oravasaarta ja osa Leppälahtea jäävät suunnittelutarvealueiden ulkopuolelle. Osayleiskaavoissa on tarkemmin määritelty alueet, joille lupa voidaan myöntää suoraan kaavan perusteella ja alueet joilla tarvitaan suunnittelutarveharkintaa. 55

64 MASSU 3.2. Muut suunnitelmat ja selvitykset Tieverkon kehittäminen Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Tieverkon kehittämishankkeista maaseutualueita erityisesti koskettaa vain Valtatie 4:n kehittäminen. Jyväskylän läntinen ohitustie (kehätie) ei ole vielä aivan yhtä ajankohtainen, vaikka tullaankin ottamaan luonnollisesti huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri Vehniä, Jyväskylä Laukaa (Jyväskylä Äänekoski) Tiestä tehty yleissuunnitelma valmistui vuonna Tarkempi tiesuunnitelma valmistunee vuonna Kehittämissuunnitelman lähtökohtina ovat liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Tietä on tarkoitus kehittää laatutasoltaan yhtenäinen ja häiriötön tieosuus. Suunnitelma tähtää mahdollisimman vähäisiin ympäristövaikutuksiin, mikä on osaltaan vaikuttanut valitun vaihtoehdon ottamiseen suunnittelun lähtökohdaksi (kts. YVA 2003, vaihtoehto 2). Yhtenä tavoitteena on myös kehittää tietä taloudellisesti mahdollisimman kannattavaksi. Tiesuunnitelman mukaan toteutettava vaihtoehto on 2+2 -kaistainen välikaistalla varustettu moottoritie. Lintukankaalle on tulossa n. 700 metriä pitkä kalliotunneli. Puuppolan kaava-alueella on kaksi eritasoliittymää ja lisäksi eritasoliittymä on tulossa Tikkakoskelle. Suunnitelma on maakuntakaavan mukainen ja se on huomioitu myös Puuppola Lintukangas osayleiskaavassa. Suunnitelma poikkeaa hieman yleiskaavassa esitetystä ja siitä onkin pyydetty lausunto kaupungilta Melualueet Melualueet koskevat suurimpien teiden melualueita ja lentoaseman melualuetta. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen ylimmistä sallituista melutasoista: Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Melualueiden raja-arvona on käytetty 55 db:ä. Kartalla esitetyt melualueet: Ruoke Kuohu Vesanka, meluselvitys v Selvitys on tehty Kuohu Vesanka Ruoke osayleiskaavan yhteydessä. Melualue kuvaa sen hetkistä nykytilaa. Selvitykseen liittyy myös ennustetilanne v. 2020, jota ei ole digitoituna aineistona. Haapalahti Oravasaari, ennuste v ilman melusuojausta. Melualue on tuoreesta Oravasaaren osayleiskaavasta. Leppävesi Päijänne: Melualue on digitoitu Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaavasta. Etu-Palokka Kirri ja Kirri Tikkakoski Jyväskylän lentoasema, ennuste v Lentomelualue kuvaa ennustetilannetta vuonna Uudempi meluselvitys on tehty vuonna 2006, joka on ilmestynyt

65 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys (Ilmailulaitos Finavia, A1/ 2008, ). Siihen sisältyy vuoden 2006 nykytilanne ja ennustetilanne Aineistoa ei ole kuitenkaan digitoitu. LIITE 12 Melualueet Päätelmiä: Kaikkien melualueiden lähteistä ei ole liitetty tietoa digitoituihin aineistoihin. Kaavoista poimitut melualueet eivät sisällä tietoa tehdyistä meluselvityksistä. Myöskään selvitysajankohdista ei ole tällöin kaikissa tapauksissa tarkkaa tietoa eikä siitä kuvaavatko melualueet nykytilaa vai ennustetilannetta. Meluselvitykset olisi hyvä koota yhteen kokonaistilanteen kartoittamiseksi (myös asemakaava-alueen selvitykset) ja paikkatietoaineistoon liittää tietoa selvityksestä (mitä varten selvitys on tehty, kuka selvityksen on tehnyt jne.), selvitysajankohdasta ja selvitystavasta. Aineistoa voitaisiin sitten päivittää, kun uusia selvityksiä tulee. Ruoke-Kuohu-Vesanka meluselvitys on lähes kymmenen vuotta vanha. Liikennemäärät eivät ole kuitenkaan oleellisesti kasvaneet ja alueen kaava on ajantasainen, joten melualuetta ei ole tarvetta päivittää. Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaava on vuodelta 1996 ja siten myös siinä oleva melualue. Selvitys on oletettavasti tehty ennen kaavaa. Melualueen alkuperä olisi hyvä selvittää ja meluselvityksen päivitystarve arvioida. Jyväskylän lentoaseman tuoreemman meluselvityksen melualueet olisi hyvä viedä digitaaliseen muotoon. Kirri Tikkakoski (Vt4) tiestä on meneillään tiesuunnitelman laatiminen, jonka yhteydessä melulaskennat tarkentuvat. Kehäteiden mahdollisia meluvaikutuksia ei ole selvitetty. 57

66 MASSU 3.3. Maanomistus Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jyväskylän kaupunki (tonttituotanto) Seurakunta (tarkoittaa tässä evankelisluterilaista seurakuntaa, muiden uskontokuntien maanomistuksia ei ole esitetty) Valtio, hallinnoivina tahoina ovat mm. - Metsähallitus - Ratahallintokeskus - Senaattikiinteistöt - Merenkulkulaitos - Tie- ja vesirakennushallitus - Tiehallinto - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja KesEly:n Liikennevastuualue - Finavia Oyj (Suomen valtion omistama yhtiö, joka tuottaa lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja. - Vapo Oy (Suomen valtio omistaa Vapo:sta 50,1 % ja 16 suomalaisen energiayhtiön omistama Suomen Energiavarat Oy 49,9 %. Vapo Oy toimittaa turve- ja puupolttoaineita, sähköä ja lämpöä sekä ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Muut merkittävät maanomistajat Finsilva Oyj on Suomen suurimpia metsänomistajia, jonka metsistä pääosa sijaitsee Keski- ja Etelä-Suomen alueilla. Keskeistä liiketoimintaa on puuntuottaminen ja puun myynti. Omistajia ovat Metsäliitto Osuuskunta, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Internetissä: 7 Toinen suuri maanomistaja on biometsäteollisuusyhtiö UPM-Kymmene Oyj. Internetissä: Maaseutualueilla on muitakin pienempiä yrityksiä ja yhdistyksiä maanomistajina mutta tässä on esitetty vain kaksi suurinta (= eniten maata omistavaa) maanomistajaa. Muut laaja-alaiset maanomistukset ovat yksityishenkilöiden. Pieniä maaomistuksia on myös sähköverkkojen haltijoilla (Vattenfall, Suur-Savon Sähkö) ja puhelinyhtiöillä (TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj), jotka ovat käytännössä huoltorakennusten tontteja ja mastojen sijaintipaikkoja tms. Osakaskunnat ym. omistavat vesialueita ja pieniä muta-, sora- ja turvepalstoja (tms.) sekä venevalkamia. LIITE 13 Maanomistus 58

67 MASSU 4 MAASEUTUALUEIDEN ALUSTAVA ANALYYSI Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kehittämismahdollisuuksien analyysi täsmentyi kysymykseen, minne asuinrakentaminen maaseudulla olisi hyvä suunnata, jotta samalla elinkeinotoiminta sekä arvokkaat luonnon- ja kulttuuriympäristöt voitaisiin turvata. Keskeiseksi kysymykseksi nousi myös palvelujen saavutettavuus ja säilyminen maaseudulla. Paikkatietoanalyysillä haettiin näitä parhaita asumisen paikkoja, joissa olisi mahdollisimman hyvä palvelutarjonta ja jotka eivät olisi ristiriidassa maaseutuelinkeinojen ja ympäristön arvojen säilyttämisen kanssa. Maaseutu-kehä on yleiskaavassa jaettu alustavasti kolmeen osaan: kylähelmiin, kylien välinauhoihin ja ydinmaaseutuun. Tarkemmat, alustavat määritelmät kehille löytyvät raamilauseista. Maaseutualueiden analyysissä haetaan kriteereitä, joilla tämä vyöhykkeisyys saadaan esiin. Perustana on lainsäädäntö. Vyöhykkeisyyttä on täytynyt hakea myös luovin ratkaisuin, koska aina ei ole mahdollista määritellä (ts. laeissa ei ole määritelty) yksiselitteistä rajaavaa mittaa, jota voitaisiin käyttää kriteerinä. Siinä mielessä analyysi on elävä. Useiden kriteerien osalta se ilmentää yleiskaavan raamilauseisiin kirjattuja arvoja. Vyöhykkeisyyden kriteerit on jaettu kahteen ryhmään sillä perusteella, miten ne vaikuttavat asuinrakentamiseen: Asuinrakentamista rajoittaviin kriteereihin ja asuinrakentamisen kannalta myönteisiin kriteereihin. Kriteerit muutetaan karttatyöskentelyssä vyöhykkeiksi muuttamalla jokainen kriteeri värialueeksi. Rajoittavat alueet ovat väritettyjä itsessään. Positiivisilla alueilla väritys on päinvastainen: suotuisa rakentamisalue on väritön ja ulkopuoli värillinen. Värisävy kertoo, kuinka suositeltavaa alueelle rakentaminen on. Useat päällekkäiset värialueet tummentavat värisävyä. Väriltään 100 % alueet ovat alueita, joille ei voi lainkaan osoittaa rakentamista. Lähtökohtaisesti asemakaavoitettavat ja tulevaisuudessa asemakaavoitettavat LALLI-kehän alueet eivät kuulu analyysiin. Kartalle on lopuksi lisätty oikeusvaikutteiset osayleiskaava-alueet, joihin ei kohdistu merkittäviä muutospaineita. Kunkin, vielä kaavoittamattoman kylän, kehittämistarpeita ei ole erikseen merkitty kartalle sen sijaan ohessa on eriteltynä kyläilloissa esiin tulleita kyläläisten kehittämisajatuksia. Analyysissä on käytetty nykytilaa kuvaavaa aineistoa. Varsinaiset kriteerit on koottu taulukkoon (LIITE 14). Koska tulevaisuuden suunnitelmia ei ole huomioitu analyysissä, tulisi analyysiä täydentää tulevaisuutta kuvaavalla aineistolla mm. tiesuunnitelmilla. Kaikkea tarvittavaa, analyysiin vaikuttavaa aineistoa ei ollut saatavilla analyysin tekemisen ajankohtana ja myös sen suhteen analyysiä pitäisi täydentää mm. täydentyneillä Jyväskylän energian ja vesiosuuskuntien toiminta-alueilla. Myös kriteereitä tulisi tarkastella vielä kriittisesti, jotta vyöhykkeet saataisiin mahdollisimman yksiselitteisesti esiin analyysillä ja luova/ elävä osuus analyysiä olisi mahdollisimman pieni Alustavassa analyysissä esiin tulleet kylähelmet Alustavassa analyysissä esiin tulivat odotetusti jo kaavoitetut kyläalueet Kuohu, Vesanka, Puuppola ja Oravasaari kaikista vaaleimpina alueina, jotka voi tulkita asumisen kannalta suotuisimmiksi alueiksi. Näillä alueilla palvelut ovat hyvin saatavilla. Seuraavaksi selvimmin erottuvat Kuikka ja Leppälahdella pieni ydinalue. Nyrölän kohdalta puuttuu tuore vesiosuuskunnan laajennus, mikä heikentää Nyrölän asemaa analyysissä. Myös Saarenmaalla on vaaleampi vyöhyke mutta vesiosuuskunnan puuttuminen jättää 59

68 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys sen toistaiseksi pois kaikista kiinnostavimmista alueista. Jylhänperä on kyläalueista kaikkein tummin Tarkastellaan kyläselvityksen avulla kaavoitustarvetta Leppälahti: Rakentamishalukkuutta on mm. haettujen lupien perusteella. Houkuttelevuutta lisäävät hyvät yhteydet Jyväskylään ja Vaajakoskelle kylän keskeisiltä alueilta ja mahdolliset rantarakennuspaikat. Leppälahden alue on kuitenkin laaja kokonaisuus eikä vesi- ja viemäriverkko ulotu kaikkialle. Etäisyys (joukko-) liikenneyhteyksiin sekä teiden kunto heikkenee siirryttäessä kauemmas ysitiestä ja Leppälahden liittymästä. Sellainen alue, jolla rakennuspaikkojen määrää voidaan lisätä jossain määrin, ei ole välttämättä kovin laaja. Myös se, että alueella ei ole palveluita (koulu ym.) ei paranna Leppälahden tilannetta arvioitaessa pysyvän asumisen lisäämistä. Lähimpään kouluun on yli viisi kilometriä. Kevyen liikenteen yhteydet ovat huonot ja vaaralliset. Ranta-alueilla on oikeusvaikutukseton Leppävesi Päijänne rantaosayleiskaava ja joitakin rantaasemakaavoja. Alueen kaavoitusta tulisi tarkastella kyläselvityksen avulla. Kuikka on ollut aiemmin osittain mukana Tikkakosken osayleiskaavassa. Kaava on kuitenkin hyvin yleispiirteinen eikä ohjaa rakentamista sen tarkemmin. Kuikka on oma erillinen kyläkokonaisuutensa, jolla on omat erityispiirteensä. Sen nykyistä asutusta voi toisaalta pitää myös Tikkakosken asemakaava-alueen lieverakentamisena. Sijainti Tikkakosken liepeessä takaa alueelle kuitenkin palveluita kohtuullisen etäisyyden päässä kylältä. Kuikan kylällä on vesi- ja viemäriverkko sekä kohtalaiset liikenneyhteydet. Koulua kylällä ei ole mutta lähin koulu on alle viiden kilometrin etäisyydellä Tikkakosken taajamassa. Kuikan kylän rakennuspaineet eivät ole kovin suuret. Raskaan osayleiskaavoituksen sijaan voisi harkita kevyempää rakennuspaikkaselvitystä tai alueellista rakennusjärjestystä yhdistettynä kartta-aineistoon. Rakennuspaikkaselvitys ei ole oikeusvaikutteinen ja sitä voi soveltaa lähinnä kuivan maan rakennuspaikkoja tarkasteltaessa. Rakennusjärjestys sen sijaan on oikeusvaikutteinen mutta sen käytöstä kyläkohtaisesti ei ole toistaiseksi kokemuksia. Nyrölä kiinnostaa rakentajia suunnilleen yhtä paljon kuin Kuikka. Asuinrakentaminen keskittyy pääasiassa Kuikasta Nyrölän koululle kulkevan Sikomäentien varteen. Lomaasumista on melko paljon alueella sijaitsevien pienten järvien rannoilla. Vesiosuuskunta on laajentunut Sikomäentien varteen. Kylällä on koulu. Muut palvelut sen sijaan ovat suhteellisen kaukana ja tiet Nyrölästä keskuksiin ovat suhteellisen huonokuntoisia. Nyrölä olisi mahdollista yhdistää samaan kyläselvitykseen Kuikan kanssa suhteellisen läheisen sijainnin ja rakentamisen keskittymisen vuoksi Kyläselvitystarvetta harkittava Saarenmaalla ei ole vesiosuuskuntaa eikä rakenne ole kylämäinen, rakentamispaineita on kuitenkin. Saarenmaalla on koulu. Alue sijaitsee lähellä asemakaavoitettaviksi aiottuja alueita (Lalli-kehän tuntumassa) ja Palokan palvelut ovat kohtuullisella etäisyydellä. Kiinnostus alueelle rakentamiseen ei todennäköisesti vähene hyvän sijainnin vuoksi. 60

69 MASSU Ei kaavoiteta tai selvitetä lähitulevaisuudessa Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jylhänperä: Alueelle ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Alueella ei ole palveluita kuten koulua ja alue sijaitsee etäällä palveluista sekä taajamarakenteesta. Alue ei sijoitu hyvien liikenneyhteyksien varteen. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkkoa. Kuukanpään maakunnallisesti arvokas maisema-alue yltää Jylhänperään ja Jylhänperällä onkin laajoja peltoalueita. Myös useita maa-aineslupakohteita sijaitsee Jylhänperällä, jotka aiheuttavat jonkin verran melua, pölyä ja liikennettä Kyläilloissa esiin tullutta Kylä- ja asukasyhdistykset, maaseutulautakunta ja tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunta ovat yhteistyössä toteuttaneet asuinalue- ja kyläiltoja. Kokoonkutsujina ovat olleet kylä- tai asukasyhdistys ja kaupunki. Kaikille avointen asuinalue- ja kyläiltojen tarkoituksena on luoda yhteys paikallisten asukkaiden ja kaupunkiorganisaation välille kerrotaan asuinalue- ja kyläiltojen Internet-sivuilla ( Kyläilloissa on kartoitettu kylän hyviä ja toimivia asioita ja kehittämisen paikkoja. Kyläläiset itse saivat nostaa esiin asioita. Lopuksi äänestettiin tärkeimmistä kehittämisen paikoista. Kaikki kehittämisen paikat eivät ole yksinomaan kaavoituksella ratkaistavissa. Kuikassa ja Nyrölässä on järjestetty omat kyläillat ja Saarenmaan, Vertaalan ja Lintukankaan alueella yhteinen kyläilta. Leppälahdessa ei ole järjestetty kyläiltaa. Kuikan kyläiltaan osallistui nelisenkymmentä kyläläistä ja viranhaltijaa. Suurimmiksi huolenaiheiksi nousivat äänestyksessä palvelujen säilyminen Tikkakoskella ja jaetulle kakkossijalle vesiosuuskuntien veden hinnoittelu ja teiden hoito, erityisesti Sikomäentien kunto. Rakennuslupien saamisen vaikeus nousi neljännelle tilalle. Rakennusjärjestyksen tonttikoko mainitaan liian suureksi ja uusien tonttien saatavuutta rajoittavaksi tekijäksi kyläillasta kirjoitetussa muistiossa. Niin ikään Saarenmaan, Vertaalan ja Lintukankaan alueiden kyläiltaan osallistui noin 40 henkilöä. Eniten ääniä saaneet kehittämisen paikat olivat kevyen liikenteen väylän sekä jätevesi- ja kunnallistekniikan saaminen alueelle. Kolmanneksi tuli homeinen käsityötila koululla. Myös Saarenmaan, Vertaalan ja Lintukankaan kyläillan muistiossa vaatimuksen hehtaarin tonttikoosta haja-asutusalueella katsottiin vaikeuttavan rakentamista. Sopivana pidettiin 2000 neliön tonttikokoa. Nyrölän kyläillassa osallistujia oli viitisenkymmentä. Koulun säilyminen äänestettiin siellä tärkeimmäksi kehittämisen paikaksi. Teiden kunnostaminen tuli äänestyksessä toiseksi ja rakennuslupakäytäntöjen helpottaminen kolmanneksi. Sitä ei muistiossa mainita, miten rakennuslupakäytäntöjen helpottamisen arveltaisiin toteutuvan. 61

70 MASSU 4.2. Voimaan jäävät osayleiskaavat Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Yleiskaavalla ei ole tarpeen korvata kaikkia sellaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joihin ei kohdistu merkittäviä muutostarpeita. Yleiskaavapajassa alustavasti arvioitiin tällaisia mahdollisesti voimaan jääviä osayleiskaavoja. Ranskalaisin viivoin on esitetty kaava-alueille mahdollisesti tulevia muutoksia. Päijänteen rantaosayleiskaava Tikkala Taka-Keljo Eivät jää voimaan: - osat, jotka Raspio Iloniemi korvaa - ohitustie vie joitakin AP-paikkoja Kuohu Vesanka Ruoke Laajavuori - Ruokkeen alueen maankäyttö - viherasioita Puuppola Lintukangas Sippulanniemi Karhuvuori Oravasaari - kehäväylä ja nelostien uusi linjaus sekä näiden aiheuttamat tarkistukset muuhun maan käyttöön kaava-alueen eteläpäässä Jääskelä on kaavoitusohjelmassa. LIITE 14 Kriteeritaulukko LIITE 14 i Asuinrakentamisen kannalta myönteiset kriteerit LIITE 14 ii Asuinrakentamista rajoittavat kriteerit LIITE 14 iii Yhdistelmä myönteisistä ja rajoittavista kriteereistä LIITE 14 iv Yhdistelmä ja oikeusvaikutteiset osayleiskaava-alueet 62

71 MASSU LÄHTEET Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Jussila, Timo ja Sepänmaa, Timo, Jyväskylän mlk, Kuohu-Vesanka-Ruoke muinaisjäännösinventointi. Jyväskylän maalaiskunta Jussila, Timo ja Sepänmaa, Timo, Jyväskylän mlk, Oravasaaren muinaisjäännösinventointi. Jyväskylän maalaiskunta Jussila, Timo ja Sepänmaa, Timo, Jyväskylän mlk, Puuppolan muinaisjäännösinventointi. Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylä alueittain väestön kuva tilastollisesti tarkasteltuna, Jyväskylän yleiskaava - selvitys: K:\Projektit\asuinalueselvitysMI\valmiit_kartat\raportti Mäkinen Virpi, Puuppolan kulttuuriympäristöselvitys. Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museon inventointiaineisto Kivelä, Reija, Keski-Suomen perinnemaisemat. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä, s Saaristoinventointien inventointiraportti : K:\Tietovarasto\Selvitykset,oheisraportit\Jyvaskylan_seutu\Saaristoinventointi Suomen ympäristökeskuksen SYKE-aineisto Kaavaselostukset: Jääskelän osayleiskaava. Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitus- ja ympäristöosasto. Karhuvuoren osayleiskaava, Jyväskylän maalaiskunta. Maa ja vesi Oy. Kuohu Vesanka Ruoke -alueen osayleiskaava. Suunnittelukeskus Oy/ Jyväskylän maalaiskunta, kaavoituspalvelut. Oravasaaren osayleiskaava. Jyväskylän kaupunki. Puuppolan Lintukankaan osayleiskaava. Jyväskylän maalaiskunta, kaavoituspalvelut. Puuppolan osayleiskaava ja Tikkakosken osayleiskaavan muutos, Jyväskylän maalaiskunnan kaavoitus- ja ympäristöosasto. Rantaosayleiskaavan (Leppävesi Päijänne) selostus (luonnos), Jyväskylän maalaiskunta, kaavoitus- ja mittaustoimisto. Tikkakoski Puuppolan osayleiskaava, osa 1. Tikkakoski. Jyväskylän maalaiskunta. Suunnittelukeskus Oy. 63

72 MASSU 64 Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kaupungin rekisterit: Jyväskylän kaupungin rakennus-, väestö- (ns. Tillmapper-aineisto) ja maataloustietokannat sekä rakennuslupatietokannat. Internet: Kyläyhdistysten sivut ja kyläsuunnitelmat on mainittu tekstissä kylien kohdalla. Sivut/default.aspx, Teiden kunnossapito Yksityistieavustukset Valtatie%204%20kehittaminen%20valilla%20Kirri-Vehnia/Sivut/default.aspx, Valtatien 4 kehittäminen välillä Kirri Vehniä, Jyväskylä Laukaa yleissuunnitelma Finavian kotisivut Valtion säädöstietopankki, ajantasainen lainsäädäntö 7, Finsilva Oyj Jyväskylän asukkaiden paikallisagenda ry Jyväskylän kaupungin kotisivut ja et/nahtavilla, Vesankajärven vesiosuuskunnan toiminta-alue-esitys nähtävillä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikka, katujen kunnossapito Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä, JYSELI Yksityistieavustukset Koulujen oppilasmäärät Rakennusjärjestys Muinaisjäännösrekisteri Keski-Suomen museon KIOSKI-tietokanta (pääsy vain salasanalla ja käyttäjätunnuksella) UPM-Kymmene Oyj Vapo Oy

73 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Natura kohteet ja Kulttuuriympäristökohteiden kohdekuvaukset Kallioaluekohteet Suomen lajien punainen lista 2010, viimeisin kansallinen uhanalaisuusarviointi Kyläiltojen muistiot: Nyrölä Saarenmaa Vertaala Lintukangas Kuikka Työn tekijänä toimi: Ohjausryhmä: Piia Väyrynen, Projektityöntekijä Leena Rossi, Yleiskaavapäällikkö Julia Virtanen, Korpilahden aluearkkitehti Vesa Rajaniemi, Kaavoitusinsinööri Jarmo Matikainen, Projektipäällikkö Kiitokset kysymyksiin vastanneille asiantuntijoille ja aineistoja toimittaneille sekä muuten työnteossa avustaneille! 65

74

75

76

77 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 1 Jyväskylän kylät ja suuralueet , Väkiluvut päivitetty (tiedot joulukuulta 2010)

78 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Väestö, pylväsdiagrammit, työikäiset LIITE 2/ i , (tiedot joulukuulta 2010)

79 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Väestö, pylväsdiagrammit, muut ikäryhmät LIITE 2/ ii , (tiedot joulukuulta 2010)

80 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Väestö, sektorikaaviot LIITE 2/ iii , (tiedot joulukuulta 2010)

81 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: Asuinrakennukset ja maatalousrakennukset LIITE 3/ i , (tiedot joulukuulta 2010)

82 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: Asuinrakennukset rakentamisajankohdan mukaan, läntinen LIITE 3/ ii/ A , (tiedot joulukuulta 2010)

83 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: Asuinrakennukset rakentamisajankohdan mukaan, koillinen LIITE 3/ ii/ B , (tiedot joulukuulta 2010)

84 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: Asuinrakennukset rakentamisajankohdan mukaan, itäinen LIITE 3/ ii/ C , (tiedot joulukuulta 2010)

85 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: Loma-asunnot LIITE 3/ iii , (tiedot joulukuulta 2010)

86 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: Elinkeinoelämän rakennukset sekä muut rakennukset LIITE 3/ iv , (tiedot joulukuulta 2010)

87 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: koulut, päiväkodit ja vanhainkodit LIITE 3/ v , (tiedot joulukuulta 2010)

88 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennettu ympäristö: asumattomat asuinrakennukset LIITE 3/ vi , (tiedot joulukuulta 2010)

89 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 4 Rakennusluvat 2000-luvulla , (tiedot tammikuulta 2011)

90 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennusluvat ja kaava-alueet, läntinen LIITE 4/ A , (tiedot tammikuulta 2011)

91 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennusluvat ja kaava-alueet, koillinen LIITE 4/ B , (tiedot tammikuulta 2011)

92 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennusluvat ja kaava-alueet, itäinen LIITE 4/ C , (tiedot tammikuulta 2011)

93 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Rakennusluvat, Maa- ja metsätalousrakennukset LIITE 4/ i , (tiedot tammikuulta 2011)

94 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 5 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat 2000-luvulla Myönteiset ja kielteiset päätökset , (tiedot helmikuulta 2011)

95 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat, läntinen Myönteiset ja kielteiset päätökset LIITE 5/ A , (tiedot helmikuulta 2011)

96 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat, koillinen Myönteiset ja kielteiset päätökset LIITE 5/ B , (tiedot helmikuulta 2011)

97 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat, itäinen; Myönteiset ja kielteiset päätökset LIITE 5/ C , (tiedot helmikuulta 2011)

98 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat vuosina 2005 ja 2006 LIITE 5/ i , (tiedot helmikuulta 2011)

99 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Vesihuoltoverkko LIITE 6/ i

100 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Vesihuoltoverkko, läntinen LIITE 6/ i/ A

101 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Vesihuoltoverkko, koillinen LIITE 6/ i/ B

102 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Vesihuoltoverkko, itäinen LIITE 6/ i/ C

103 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Liikenne LIITE 6/ ii

104 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Yksityistiet LIITE 6/ iii

105 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 7 Maatalous , (tiedot tammikuulta 2011)

106 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 8 Maa-aines- ja ympäristölupakohteet Pohjavesiaineistot SYKE , (tiedot maaliskuulta 2011)

107 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Maa-aines- ja ympäristölupakohteet, läntinen LIITE 8/ A , (tiedot maaliskuulta 2011)

108 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Maa-aines- ja ympäristölupakohteet, koillinen LIITE 8/ B , (tiedot maaliskuulta 2011)

109 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Maa-aines- ja ympäristölupakohteet, itäinen LIITE 8/ C , (tiedot maaliskuulta 2011)

110 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 9 Kulttuuriympäristö Aineistot: Keski-Suomen Ely-keskus Keski-Suomen museo SYKE Muinaisjäännösrekisteri

111 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kulttuuriympäristö, läntinen LIITE 9/ A

112 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kulttuuriympäristö, koillinen LIITE 9/ B

113 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kulttuuriympäristö, itäinen LIITE 9/ C

114 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kulttuuriympäristö, Leppälahti LIITE 9/ D

115 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kulttuuriympäristö, Kuikka ja Saarenmaa LIITE 9/ H, I

116 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 10 Luonnonympäristö Aineistot: SYKE

117 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Luonnonympäristö, läntinen LIITE 10/ A

118 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Luonnonympäristö, koillinen LIITE 10/ B

119 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Luonnonympäristö, itäinen LIITE 10/ C

120 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys LIITE 11 Kaavoitustilanne

121 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kaavoitustilanne, läntinen LIITE 11/ A

122 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kaavoitustilanne, koillinen LIITE 11/ B

123 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kaavoitustilanne, itäinen LIITE 11/ C

124 MASSU Jyväskylän maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kaavoitustilanne, maakuntakaava LIITE 11/ i