Nuorten näkyvät ja näkymättömät maailmat koulussa. Tomi Kiilakoski Rovaniemi

Transkriptio

1 Nuorten näkyvät ja näkymättömät maailmat koulussa Tomi Kiilakoski 2014

2 Hyvinvointi ei ole pahoinvoinnin poissaoloa. (Piirros: Marika Tervahartiala)

3 Piirre 1. Turvallisuudesta keskeinen käsite Nykynuoret teknologian, kansainvälisyyden ja terrorismin sukupolvena (Wass & Torsti 2011). Väkivallan spektaakkeleista arkielämää varjostava tekijä, joka vaikuttaa ihmisten tapaan hahmottaa itseään ja ympäristöään. Turvallisuudesta ja turvattomuudesta keskeinen kategoria, joka heijastuu myös lasten ja nuorten käyttämään tilaan ja toiminoihin. Kuplamuovisukupolvi, takapenkkisukupolvi?

4 Piirre 2. Teknologia. Nuorten näkökulmia lukemiseen Poika. En mä tiää, onks se noloo. Ku tulee vanhaks, niin sit se vast kiinnostaa. Tai enemmänkin kaikille vanhoille ihmisille, jotka on nyt vaikka vanhoja, niin ei ollu mitään tv:tä siihen aikaan. Tyttö. En mä ainakaan pidä sitä nolona. En mä tiiä monta tyyppii, ketkä harrastas lukemista.

5 Nuorten teknologiaerot (Kaariainen, Kivinen, Tervahartiala 2013) Selkeästi toisistaan eroavia verkon käyttäjäryhmiä. Kontaktihakuisilla netin käyttäjillä teknologia palvelee erityisesti ystävyyssuhteissa huolehtimisessa Intensiivikäyttäjät pelaavat, ohjelmoivat ja hakevat tietoa Sosiaalisen median aktivistit tuottavat blogi-tekstiä, kuvia ja piirustuksia. Passiivisten verkon käyttäjät eivät käytä verkkoa päivittäin ja ovat passiivisia eri digitaalisten toimintojen suhteen.

6 Piirre 3. Kilpailuyhteiskunnan rammat suljetaan ulos (piirros: Marika Tervahartiala)

7 Piirre 4. Yksilöllisyys pakkona ja mahdollisuutena Nykynuoret yksilöllisen pakkovalinnan sukupolvena (Hoikkala & Paju) Jo varhain on tehtävä ratkaisuja, joilla on merkitystä tulevaisuudessa (esimerkiksi työllistymiselle). Riskit elämässä kasautuvat yksilöiden varaan, joiden on reagoitava tähän oman ansiokansionsa turvin.

8 Piirre 5. Osallistua pitäisi, mutta rakenteet ovat valmiita. P3: Ai millon ne ei kuuntele? P1: No ainakin sillon jos sinne mennään tyyliin sellasella asenteella, että vähän niinkun ärsyttää, että homma on perseestä ja näin, että miksei tälle voi tehä jotakin, niin sitten ne on heti silleen, että ei tolla asenteella, että ei mee läpi. Ja monestikin vaikka sanoo asiallisesti, mutta kumminkin niin että siinä on negatiivinen juttu, niin monesti saattaa olla silleen että ne vähän niinku jättää huomiotta sen asian.

9 Piirre 6. Vertaisryhmän ja kavereitten merkitys. Etenkin yläkouluikäisille nuorille kaveripiirin kanssa vietetyllä ajalla on keskeinen merkitys: tärkeätä ei ole niinkään se mitä tehdään, vaan yhdessäolo sinänsä. Vapaa-ajaksi koetaan suorituksesta (koulusta ja harrastuksesta vapaa aika). Ystävyyssuhteet, kiintymykset ja välittämiset helpottavat myös uusiin ympäristöihin ja toimintoihin osallistumista. Sosiaalinen pääoma kertyy, karttuu ja mahdollistaa uusia toimintoja.

10 Piirre 7. Perhe on myös nuorille olennainen kasvuyhteisö Perheen merkitys myöhemmälle hyvinvoinnille: Perheen yhdessä tekeminen heijastuu kokemukseen perheen yhteenkuuluvuudesta. Lapsena saatu myönteinen palaute (lapsen tärkeys ja hänen rakastamisensa) sekä tunteiden jakaminen lisää yhteenkuuluvuutta. Fyysinen kuritus taas on yhteydessä yhteenkuuluvuuden vähäisyyteen.

11 Nuorten tyytyväisyydestä elämään (Nuorisobarometri 2012) Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on ollut samanlainen n. 15 vuoden ajan, kouluarvosanoilla keskiarvo on 8,4. 20-vuotiaiden nuorten tyytyväisyys elämäänsä putoaa jonkin verran. Koulutuksessa huonosti menestyvien tai sieltä pudonneiden nuorten tyytyväisyys on muita vähäisempi. Työttömien nuorten tyytyväisyys eri hyvinvoinnin ulottovuuksiin vapaa-aikaa lukuunottamatta on vähäisempi. Lapsuuden kodin tukemisen, keskustelujen ja kehujen merkitys myöhempään hyvinvointiin on iso.

12 Koulu "No ainaki yläasteella on paljo vapaampaa ku alaasteella. Mutta... ei ny hirveen vapaata, ku on kaikki että kello soi, nyt mennään tunnille, ja heti ku päästään tunnilta, mennään välitunnille ja sitte on niinku kymmenen minuutin tauko. Ja taas tunnille tai tälleen..." Siivonen & Kotilainen. Myrskyhaastatteluaineisto.

13 Mistä koulussa on kysymys? Virallinen koulu Oppikirjat, oppitunnit Epävirallinen koulu Oppilaiden välinen vuorovaikutus, väli- ja ruokatunnit, sukupolvien suhteet koulun ulkopuolella Fyysinen koulu Koulurakennukset, oppilaiden ruumiillisuus

14 1. Ryhmäsuhteet ja yksinjäämisen pelko Koulu on vertaisryhmälatautunut tila tavalla, joka poikkeaa muista nuorten tiloista Koulussa on neuvoteltava paikkaa ryhmässä ja löydettävä sijansa nuorten arvojärjestyksissä Status, respekti, maine = nuori tunnetaan koulussa ja hänellä on asema luokan ja koulun kokonaisuudessa Koulun arvioi tai kohtaa oppilaansa yksilönä vs. nuorten tarve löytää asema ryhmässä Hyväksynnän saaminen on joskus tärkeämpää kuin arvosanat

15 2. Tavallisuuden vaade Ryhmästä erottautuminen saattaa nuoren riskiin joutuu marginalisoiduksi tai eristetyksi Nuoret tarkkailevat toisiaan ja miettivät asemaansa Erilaisuus koetaan koulussa uhaksi Tavallisuus ei herätä huomiota eikä näin erota ryhmän normeista.

16 Oppilaiden syrjintäkokemukset (Kankkunen, Harinen. Nivala & Tapio 2011) 1. Läski, lihava, lyllerö, tankki 2. Tyhmä,typerä, tollo, ääliö, idiootti, hullu 3. Homo, hintti, lesbo, lepakko 4. Huora, horo, lutka 5. Ruma, lehmä 6. Kusipää, paska, paskiainen 7. Hikke, hikari, nörtti 8. Kiinalainen, kinkki, keltainen, ryssä, svedupelle 9. Outo, pervo, friikki, transu 10. Jeesus, jehova, pakana, hihhuli - Mikä tahansa erilaisuus voi periaatteessa aiheuttaa syrjintää.

17 3. Eriarvoistavat ryhmäsuhteet Nuoret ovat paitsi yksilöitä, myös erilaisten ryhmien jäseniä. He tulevat nähdyksi toisinaan sukupuolensa, toisinaan kulttuuritaustana tai seksuaalisen tyylinsä kautta. Tytöt ja pojat Erilaiset kulttuuritaustat, etnisyys, kieli Seksuaalivähemmistöjen asema

18 4. Kouluosallisuuden osittainen ohuus Kaikille nuorille ei tule koulussa vaikuttamisen ja osallisuuden kokemuksia Opettajien ja oppilaiden käsitykset osallisuuden laadusta poikkeavat Oppilaskunta voi vahvistaa osallisuuden tunnetta, mutta pelkästään se ei riitä Oppilaat eivät pysty aina vaikuttamaan nykyisten rakenteiden kautta: vaaditaan uusia rakenteita ja osallisuuden arkipäiväistymistä

19 Koulun yhteisiin asioihin vaikuttaminen Oppilaskuntatoimintaa edistävät: 1. Todelliset vaikutusmahdollisuudet oppilaille läheisissä asioissa, ei näpertelyä, vaan toiminta pitää ottaa vakavasti 2. Avoin ilmapiiiri, asenne, arvostus, innostus, rehtorin ja muiden aikuisten kannustus 3. Ajankäytön ongelmien ratkaisu: oppilaskuntaan käytettävän ajan näkeminen tärkeänä osana koulun toimintaa 4. Viime kädessä kysymys on vallan jakamisesta, vastuun antamisesta ja sen kantamisesta

20 5. Kouluyhteisö ei synny itsestään, se on rakennettava. Se, että ihmiset toimivat samassa tilassa ja jakavat näin fyysistä läheisyyttä, ei automaattisesti synnytä yhteisöä. Vuorovaikutuksen kehittäminen keskustelevampaan suuntaan edellyttää luottamusta, kuuntelua ja avointa keskusteluilmapiiriä. Koulun yhteisöllisyyden kehittäminen on koko koulun asia

21 6. Koulukiusaaminen on ryhmäsuhteiden ongelma Oppilaat muodostavat omia yhteisöjään, jotka paitsi lukevat sisäänsä, myös rajaavat ulkopuolelle Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta on ryhmäilmiö Kiusaamiseen ei uskalleta puuttua sen pelon takia, että joutuisi itse kiusatuksi ja oma sosiaalinen status alenisi Kiusaaminen on ongelma kaikille, mutta erityisesti kiusaamisen kasautuminen lisää negatiivisia vaikutuksia.

22 Ahola & Galli 2010

23 Koulu nuorten näkökulmasta (Aaltonen 2011) Aggressiivinen koulu Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin kautta. Passiivinen koulu Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. (sitaatti Aaltonen 2011) Aktiivinen koulu Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen koulu

24 Yhteisiä teemoja keskustelussa AIKUISTEN ASENTEET: - Tiedon saaminen nuorten asioista (kuten sosiaalinen media, nuorten kulttuurit, tarpeet) - Kunnioittava kohtaaminen, kiinnostuksen osoittaminen - Arvostus ja luottamus

25 Yhteisiä teemoja keskustelussa YHTEISTOIMINNAN TAPOJA - Suorittamisesta vapaa kohtaaminen - Yhteistyö ja kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa - Ryhmätoiminnan tukeminen, ryhmäyttäyminen

26 Yhteisiä teemoja keskustelussa MUITA HUOMIOITAVIA ASIOITA - Eristämisen ja ulossulkemisen vastustaminen - Sosiaalisen median ja muun teknologian huomioiminen vuorovaikutuksessa