KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Euroopan maatalouden tukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 8-10/2016

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2016) 713 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan maatalouden tukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 8-10/2016 FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotut tulot Kuvaus maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvion alustavasta toteutumisesta 4 4. Maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutuminen Päätelmät... 7 LIITE 1: MAATALOUSTUKIRAHASTON MÄÄRÄRAHOJEN ALUSTAVA KÄYTTÖ ASTI 2

3 1. JOHDANTO Tässä kertomuksessa esitetään maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarviomäärärahojen alustava täytäntöönpano. Liitteessä 1 verrataan erityisesti maataloustukirahaston talousarvion toteutumisen tosiasiallista tasoa jaksolla 16. lokakuuta elokuuta 2016 ja ennustettua menoprofiilia toisiinsa. Viimeksi mainittu on laskettu soveltamalla indikaattoria budjettimäärärahoihin. Indikaattori on vahvistettu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan säännösten perusteella. 2. MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTUT TULOT Asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan säännösten mukaan tulot, jotka saadaan tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä rahoitusoikaisuista, sääntöjenvastaisuuksien perusteella ja maidon lisämaksuista, ovat maataloustukirahaston menojen rahoittamiseksi tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Näiden säännösten mukaan käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan käyttää minkä tahansa maataloustukirahaston menojen kattamiseksi. Jos osa tuloista jää varainhoitovuonna käyttämättä, kyseinen osuus siirretään automaattisesti seuraavaan varainhoitovuoteen 2. On syytä huomata, että varainhoitovuosi 2016 on viimeinen vuosi, jona maidon lisämaksusta saatavia tuloja kerätään, koska maitokiintiöt loppuivat 31. maaliskuuta Maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarvio sisälsi sekä komission viimeisimmän arvion määrärahoista, jotka tarvittiin ennakoitujen markkinatoimenpiteiden ja suorien tukien rahoittamiseksi, että arviot käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista, joita ennakoitiin kerättävän kyseisen varainhoitovuoden kuluessa, kuten myös edelliseltä varainhoitovuodelta siirretyt käyttämättä jääneet käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Komissio otti maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarviomäärärahoja koskevassa ehdotuksessaan huomioon käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ennakoidun kokonaismäärän ja pyysi vuoden 2016 talousarvioon määrärahoja, joiden määrä on laskettu vähentämällä arvioidut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot maataloustukirahastolle arvioitujen tarpeiden määrästä. Budjettivallan käyttäjä hyväksyi maataloustukirahaston talousarvion ja otti huomioon käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen ennakoidun määrän. Vuoden 2016 talousarviota laadittaessa komissio arvioi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrän olevan miljoonaa euroa. Tulot muodostuvat seuraavasti: Käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista varainhoitovuoden 2016 kuluessa saatavaksi määräksi arvioitiin miljoonaa euroa. Sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten mukaisesti tehdyistä 1 2 EUVL L 347, , s Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/ artiklassa säädetään, että sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot siirretään vain yhdeksi vuodeksi. Niinpä moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi kyseiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot käytetään yleensä ennen asianomaisen budjettikohdan hyväksyttyjä määrärahoja. 3

4 oikaisuista arvioitiin saatavan miljoonaa euroa ja sääntöjenvastaisuuksien perusteella 155 miljoonaa euroa. Maidon lisämaksusta saataviksi tuloiksi arvioitiin 810 miljoonaa euroa. Varainhoitovuodelta 2015 varainhoitovuodelle 2016 siirrettäväksi käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioitiin 890 miljoonaa euroa. Komissio jakoi nämä alun perin arvioidut miljoonan euron tulot vuoden 2016 talousarviossa seuraaviin järjestelmiin: 600 miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin, ja miljoonaa euroa perustukijärjestelmään. Budjettivallan käyttäjä myönsi näihin järjestelmiin määrärahoja komission ehdotuksen mukaisesti. Hyväksyttyjen määrärahojen ja edellä mainittujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen summa vastaa 898:aa miljoonaa euroa hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoihin, :ää miljoonaa euroa perustukijärjestelmään. Liitteessä 1, jossa esitetään vuoden 2016 talousarvion alustava toteutuminen 31. elokuuta 2016 asti ulottuvalla jaksolla, hedelmä- ja vihannesalan sekä tuotannosta irrotettujen suorien tukien momenttien talousarviomäärärahoja koskevissa numerotiedoissa ei oteta huomioon edellä mainittuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Niiden mukaan hyväksytyt määrärahat ovat hedelmä- ja vihannesalaa koskevalla momentilla 611,8 miljoonaa euroa ja tuotannosta irrotettuja suoria tukia koskevalla momentilla ,2 miljoonaa euroa. Kun näiden momenttien käyttötarkoitukseensa sidotut tulot otettiin mukaan, vuoden 2016 talousarviossa ennakoidut kokonaismäärärahat ovat hedelmä- ja vihannesalalla 1 211,8 miljoonaa euroa ja tuotannosta irrotettujen suorien tukien alalla ,2 miljoonaa euroa. 3. KUVAUS MAATALOUSTUKIRAHASTON VUODEN 2016 TALOUSARVION ALUSTAVASTA TOTEUTUMISESTA Liitteessä 1 esitetään talousarvion alustava toteutuminen 16. lokakuuta 2015 ja 31. elokuuta 2016 välisenä aikana. Toteutumisen tasoa verrataan indikaattoriin perustuvaan menoprofiiliin, joka määriteltiin asetuksen (EU) N:o 1306/ artiklan säännösten perusteella. Seuraavassa on lyhyt kuvaus tosiasiallisen ja odotetun toteutumistason välisistä merkittävimmistä eroista vuoden 2016 talousarvion eräiden momenttien osalta Markkinatoimenpiteet Maatalousmarkkinoiden interventioihin osoitettujen määrärahojen käyttö 31. elokuuta 2016 oli indikaattorin osoittaman tason mukaan 158,6 miljoonaa euroa enemmän kuin hyväksytyt talousarviomäärärahat. Tähän eroon vaikuttavat teknisesti hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintarahastojen osalta käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, kun taas 31. elokuuta 2016 ulottuvan jakson indikaattoria sovelletaan ainoastaan hyväksyttyyn talousarvioon (ks. lisätietoja edellä 2 kohdassa). 4

5 Kun kyseisen eron vaikutukset jätetään huomioimatta, ilmenee noin 272,5 miljoonan euron alikäyttö, mikä vastaa lähinnä hedelmä- ja vihannes- sekä eläintuotteiden alojen täytäntöönpanomallien nettovaikutusta Hedelmät ja vihannekset (+189,0 miljoonaa euroa hyväksyttyihin määrärahoihin verrattuna) Kuten edellä on mainittu, tämä toteutumistaso johtuu pääasiassa tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoja koskevan järjestelmän menoista, jotka rahoitetaan sekä talousarvion hyväksytyistä määrärahoista että käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista. Liitteessä 1 olevan alustavaa täytäntöönpanoa koskevan taulukon alaviite * osoittaa sen, mikä olisi tilanne, jos indikaattoria olisi sovellettu tämän momentin rahoittamiseksi käytettävissä oleviin kokonaismäärärahoihin, joihin sisältyvät myös käyttötarkoitukseensa sidotut tulot (600 miljoonaa euroa). Jos indikaattoria olisi sovellettu tämän momentin käytettävissä oleviin ennakoituihin 1 211,8 miljoonan euron kokonaismäärärahoihin, olisi ilmennyt 272,6 miljoonan euron alikäyttö. Tämä johtuu hitaammasta käytöstä tältä momentilta rahoitettavissa järjestelmissä. Kriisitoimenpiteiden käytettävissä olevien talousarviomäärärahojen käyttöprofiilia tuottajaorganisaatioiden toimintarahastoja ja hedelmä- ja vihannesalan muita toimenpiteitä varten ei voitu arvioida luotettavalla tavalla. Näin ollen se todennäköisesti poikkeaa oletetusta kulutusprofiileista, jotka ovat näiden alamomenttien indikaattorin perustana. Koska vuoden loppuun saakka ulottuviin menoennusteisiin sisältyy edelleen huomattavia määriä, tilannetta voidaan tässä vaiheessa pitää väliaikaisena. Komission yksiköt seuraavat tarkasti tämän momentin täytäntöönpanoa Maito ja maitotuotteet (-135,2 miljoonaa euroa) Tässä momentissa pääasiallisena toteutumistasoa selittävänä tekijänä voidaan pitää edistymistä kotieläintuotannon alojen kohdennetun tuen käyttöönotossa ja soveltamisessa. Kohdennetun tuen järjestelmää varten on budjetoitu 420 miljoonan euron määrärahat alamomentille Muut toimenpiteet (maito ja maitotuotteet). Koska jäsenvaltiot kuitenkin päättivät käyttää osan tästä tuesta tuottajille muilla kotieläintuotannon aloilla, määrärahojen käyttö on tässä momentissa noin 106 miljoona euroa vähemmän, ja oli ennakoitava siirrot, jotka ovat tarpeen muissa momenteissa ilmoitettujen menojen kattamiseksi. Kohdennetun tuen toteutumisen kokonaismäärän osalta tukikelpoisuusajan päättymiseen eli 30. kesäkuuta 2016 mennessä käytettävissä olleet määrärahat käytettiin miltei kokonaan (menot olivat yhteensä 414,7 miljoonaa euroa, mikä vastaa 98,7:ää prosenttia kokonaismäärästä). Momentin jäljellä oleva alikäyttö johtuu hitaammasta käytöstä koulumaitojärjestelmässä ja varastointijärjestelmissä Naudan- ja vasikanliha (+30,1 milj. euroa), lampaan- ja vuohenliha (+1,8 milj. euroa) ja sianliha, munat ja siipikarjanliha (+74,8 milj. euroa) Näiden momenttien ylikäyttö on peilikuva maito- ja maitotuotteiden osalta todetusta alikäytöstä, joka johtuu kotieläintuotannon alojen kohdennetun tuen soveltamisesta. Näiden alojen osalta ilmoitetut menot katetaan siirtämällä momentissa tälle toimenpiteelle käytettävissä olevia määrärahoja. 5

6 3.2. Suorat tuet Suoria tukia koskevien määrärahojen käyttö alitti indikaattorin tason 4 793,5 miljoonalla eurolla 31. elokuuta Tuotannosta irrotetut suorat tuet ( 5 195,5 miljoonaa euroa hyväksyttyihin määrärahoihin verrattuna) Hyväksyttyjen määrärahojen osalta edellä mainittu toteutumistaso ei kerro koko totuutta johtuen perustukijärjestelmän menoista, jotka rahoitetaan sekä talousarvion hyväksytyistä määrärahoista että järjestelmän vuoden 2016 talousarvion käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (ks. lisätietoja edellä 2 kohdassa). Tämä toteutumistaso johtuu siitä, että 31. elokuuta 2016 asti ulottuvalla jaksolla indikaattoria on sovellettu talousarvion hyväksyttyihin määrärahoihin, joihin eivät sisälly tämän momentin käyttötarkoitukseensa sidotut tulot. Liitteessä 1 olevan alustavaa täytäntöönpanoa koskevan taulukon alaviite * osoittaa sen, mikä olisi tilanne, jos indikaattoria olisi sovellettu tuotannosta irrotettujen suorien tukien rahoittamiseksi käytettävissä oleviin ennakoituihin kokonaismäärärahoihin. Jos indikaattoria olisi sovellettu tuotannosta irrotettuihin suoriin tukiin käytettävissä oleviin ennakoituihin ,2 miljoonan euron kokonaismäärärahoihin, ilmenisi 7 573,1 miljoonan euron alikäyttö. Pääasiassa tämä huomattava poikkeama tuotannosta irrotettujen suorien tukien talousarvion toteuttamistasossa johtuu luonteeltaan hallinnollisista tilapäisistä viivästyksistä, joita on ilmennyt eräissä jäsenvaltioissa uudistettujen suoran tuen järjestelmien täytäntöönpanon ensimmäisenä vuotena. Jäsenvaltiot ovat 31. toukokuuta 2016 jälkeen edelleen edistyneet merkittävästi tuotannosta irrotettujen suorien tukien toteutuksessa, ja tällä hetkellä on maksettu 79 % käytettävistä olevista määrärahoista, käyttötarkoitukseensa sidotut tulot mukaan lukien. Komissio seuraa edelleen tiiviisti jäsenvaltioiden täytäntöönpanotasoja ja tulevia menoja koskevia ennusteita. Tässä vaiheessa ja ottaen huomioon, ettei 30. kesäkuuta jälkeen mutta ennen 16. lokakuuta 2016 suoritettuihin maksuihin poikkeuksellisesti sovelleta vähennyksiä, komissio pitää tätä poikkeamaa väliaikaisena ja odottaa, että tuotannosta irrotetut suorat tuet pannaan täytäntöön vuoden 2016 talousarviossa ennakoidulla tavalla Muut suorat tuet (+402,1 miljoonaa euroa hyväksyttyihin määrärahoihin verrattuna) Tämä ylikäyttö muiden suorien tukien osalta verrattuna indikaattorin osoittamaan menoprofiiliin johtuu pääasiassa vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen järjestelmään liittyvästä alikäytöstä, joka korvautuu ylikäytöllä pienviljelijäjärjestelmässä. Useammassa jäsenvaltiossa ilmeni ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana luonteeltaan hallinnollisia tilapäisiä viivästyksiä, mikä selittää hitaamman käytön vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen järjestelmässä. Pienviljelijäjärjestelmän osalta vuoden 2016 talousarvioon ei sisältynyt määrärahoja kyseiselle budjettikohdalle, koska tarpeiden edellyttämiä määriä ei voitu arvioida luotettavalla tavalla. Järjestelmä rahoitetaan muita suoran tuen järjestelmiä varten käytettävissä olevista määristä. Tässä alamomentissa ilmoitetut menot olivat 31. elokuuta 2016 yhteensä noin 905 miljoonaa euroa, ja ne katettiin siirroilla muista järjestelmän rahoittamiseen käytettävistä suoran tuen alamomenteista. 6

7 Komissio seuraa tarkkaan vapaaehtoisen tuotantosidonnaisen tuen järjestelmän menojen toteutumisen kehitystä. 4. MAATALOUSTUKIRAHASTON KÄYTTÖTARKOITUKSEENSA SIDOTTUJEN TULOJEN TOTEUTUMINEN Liitteessä 1 oleva taulukko osoittaa, että 31. elokuuta 2016 oli kerätty miljoonaa euroa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Tulot muodostuvat seuraavasti: tilien tarkastamista ja hyväksymistä ja sääntöjenmukaisuustarkastuksia koskevien päätösten perusteella tehdyistä oikaisuista saadut tulot olivat 1 583,7 miljoonaa euroa; sääntöjenvastaisuuksien perusteella saadut tulot olivat 98,9 miljoonaa euroa, ja lisämääriä ennakoidaan saatavan jonkin verran varainhoitovuoden loppuun mennessä, ja tässä vaiheessa kaikki maidon lisämaksusta saatavat tulot on kerätty, ja ne ovat noin 814,5 miljoonaa euroa. Vuodelta 2015 vuodelle 2016 siirretty määrä oli lopulta 896,4 miljoonaa euroa. Maataloustukirahaston menoihin 31. elokuuta 2016 käytettävissä olevien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä on siis 3 393,4 miljoonaa euroa, ja uusia käyttötarkoitukseensa sidottuja lisätuloja, jotka saadaan sääntöjenvastaisuuksien perusteella, arvioidaan kerättävän varainhoitovuoden loppuun mennessä. 5. PÄÄTELMÄT Maataloustukirahaston vuoden 2016 talousarviomäärärahojen alustava täytäntöönpano 31. elokuuta 2016 asti ulottuvalla jaksolla osoittaa, että jäsenvaltioille maksetut kuukausikorvaukset alittivat indikaattoriin perustuvan talousarvion toteuttamista koskevan menoprofiilin noin 4 572,4 miljoonalla eurolla. Tämä merkittävä poikkeama selittyy lähes kokonaan väliaikaisesta viivästyksestä viljelijöille maksettavien suorien tukien täytäntöönpanossa. Käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja on jo käytettävissä 3 393,4 miljoonaa euroa, ja vuonna 2016 niitä arvioidaan kerättävän vielä jonkin verran lisää. Tässä vaiheessa komissio odottaa, että määrärahojen käyttö suoriin tukiin on lähellä alun perin vuoden 2016 talousarviota laadittaessa ennakoitua tasoa. Lisäksi komissio katsoo, ettei vuoden loppuun mennessä käytettäväksi tuleva käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hieman suurempi määrä riitä pelkästään kattamaan tarpeiden ja hyväksyttyjen määrärahojen välistä eroa, vaan se johtaa myös vuoden 2017 talousarvioon siirrettävään käytettävissä olevaan nettomäärään, kuten vuoden 2017 talousarvioesityksessä ennakoidaan, vaikkei tarkkaa määrää voida vielä arvioida luotettavasti. 7