Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen"

Transkriptio

1 Liitevihko 4: Sivut 1 20 Sosialidemokraattisen Puolueen talous- ja sosiaalipoliittinen ohjelma 1960-luvulle Puoluetoimikunnan tarkistettu esitys MAAILMANTILANNE JA MAAMME ASEMA Toisen maailmansodan jälkeiset puolitoista vuosikymmentä ovat olleet, paitsi maailmanpoliittisen jännityksen aikaa,, myös yleismaailmallisesti kumouksellisen talouskehityksen alkutaivalta. Alikehittyneet maat ovat itsenäisyyden saavutettuaan toinen toisensa jälkeen ryhtyneet valtion johdolla toteuttamaan taloudellisia kehityssuunnitelmia, joiden toteutuminen merkitsee taloudellisen maailmankuvan muuttumista lähivuosikymmeninä. Kehittyneet maat puolestaan ovat joutuneet keskenään sotilaspoliittiseen ja taloudelliseen kilpailuun, joka sekin on pakottanut suunnitelmalliseen taloustoiminnan organisointiin ja koko talouselämää ja väestön hyvinvoinnin kohottamista koskevien tavoitteiden asettamiseen. Suunnitelmallisuus, kansainvälinen taloudellinen yhteistyö, teollistaminen ja automaatio ovat yleismaailmallisia tunnuksia 1960-luvulle lähdettäessä. Suomi ei voi jäädä syrjään muun maailman kehityksestä, joka on täynnä kovaa kilpailua, niin taloudellista kuin aatteellistakin. Meidän on kyettävä selviytymään kilpailussa ja sopeuttamaan oma toimintamme muuttuvaan maailmaan. Muussa tapauksessa on kohtalonamme takapajuisen maan asema. Edessä olevien taloudellisten ongelmien ratkaisu on välttämätön myös kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän turvaamiseksi ja maan itsenäisyyden säilyttämiseksi. Vuoden 1957 ylimääräinen puoluekokous joutui kohdistamaan ankaraa arvostelua edellisinä vuosina maassamme harjoitettuun talouspolitiikkaan. Hyväksytyssä lähiajan tavoiteohjelmassa todettiin, että palkansaajien asema oli huonontunut, rahan arvo alentunut ja valtiontalouden tila tullut kestämättömäksi. Työttömyys oli kasvamassa ja tuotanto vastaavasti kääntymässä laskuun. Talouselämän valtavina rakenneongelmina olivat lisäksi edessä kestämättömäksi käynyt tilanne maataloudessa sekä uusien suurten ikäluokkien aiheuttama paine

2 2 työmarkkinoilla. Noudatettu talouspolitiikka oli siten vakavassa ristiriidassa puolueemme asettamien taloudellisten tavoitteiden kanssa. Ylimääräinen puoluekokous velvoitti»puoluetoimikunnan harjoittamaan sellaista käytännön politiikkaa, joka määrätietoisesti pyrkii täystyöllisyyteen, kansantulon ja työn tuottavuuden nostamiseen kansantaloutemme rakennetta kehittämällä sekä lisääntyvään tasapuoliseen sosiaaliseen turvallisuuteen niin, että sosialidemokraattisen talouspolitiikan päätavoite, koko kansan elintason kohoaminen toteutuu». Tässä tarkoituksessa oli turvattava rahan arvon vakavuus ja ryhdyttävä toimenpiteisiin maan teollistamiseksi. Maatalouspolitiikka oli uudistettava ja valtion talous saatettava terveelle pohjalle. Lisäksi oli selvitettävä, millä edellytyksillä eräät suuret sosiaaliset uudistukset voidaan pysyvästi toteuttaa työllisyyttä vaarantamatta ja valtion taloutta liiaksi rasittamatta. Edellisen puoluekokouksen voimakas vaatimus tehokkaan teollistamispolitiikan toteuttamisesta ja maatalouden rationalisoimisesta sai vastustajiemme taholta alussa osakseen ankaraa arvostelua ja pilkkaa. Pian vastustajat kuitenkin huomasivat kantansa kestämättömäksi ja muuttivat asennettansa. Nykyisin ilmoittavat kaikki puolueet olevansa aktiivisen teollistamispolitiikan ja maatalouden uudistamisen kannalla. Keskustelua käydään vain keinoista, joilla nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Ylimääräinen puoluekokous v suoritti näin ollen merkittävän tehtävän myös talouspolitiikan alalla. Se avasi talouspoliittiselle ajattelulle uuden ja selkeämmän suunnan, joka on väistämätön lähivuosien suurten ongelmien ratkaisemiseksi. Eräitä edellisen puoluekokouksen asettamia tavoitteita on jo ryhdytty käytännössä toteuttamaan. Niinpä ovat valtion tutkimuselimissä valmisteilla ohjelmat talouspolitiikan suunnitelmalliseksi yhtenäistämiseksi sekä maatalouden ja maatalouspolitiikan uudistamiseksi. Syksyn 1958 hallitus, sovelsi myös käytännössä niitä työllisyys- ja teollistamispolitiikan periaatteita, joita viime puoluekokous oli korostanut. Kokonaisuutena ottaen ovat poliittiset olot viime vuosina kuitenkin olleet niin sekavia, että johdonmukaisen talous- ja sosiaalipolitiikan harjoittaminen on osoittautunut mahdottomaksi. Korjaus poliittisessa tilanteessa, paluu parlamentarismiin ja luottamusta herättävään hallituspolitiikkaan, onkin ehtona välttämättömille taloudellisille ja sosiaalisille uudistuksille. Kehittyneimmissä maissa siirrytään parhaillaan uuteen aikakauteen. Se antaa mahdollisuudet mittasuhteiltaan käänteentekevään sosiaalisen tason nousuun. Se antaa mahdollisuudet työajan lyhentämiseen samanaikaisesti tapahtuvan elintason nousun kanssa. Meidän on pystyttävä olemaan mukana tässä kehityksessä.

3 o 1960-luku antaa maallemme vaikeita ongelmia, mutta se avaa myös uusia suuria mahdollisuuksia. On ponnisteltava työpaikkojen luomiseksi työttömille sekä uusille ikäluokille. Korvauksena tulee olemaan sekä tuotannon että elintason nousu. Tehokkaan teollistamispolitiikan välillisenä seurauksena vahvistuu kansalaisissa usko demokratian kykyyn uudistaa yhteiskuntaa ja toteuttaa oikeudenmukaisuutta. Sosialidemokraattinen Puolue esittää 1960-lukua varten ohjelman, joka tekee mahdolliseksi kansanvaltaisten ryhmien tehokkaan yhteistyön vähävaraisen väestön asemaa parantavia taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia toteutettaessa. TALOUSPOLITIIKKAMME TAVOITTEET I. Yleistä Taloudellisena päätavoitteenamme on hankkia pysyvä työpaikka jokaiselle työkykyiselle, kelvollinen asunto ja koti kaikille sekä kohoava elintaso ja lisääntyvä sosiaalinen turvallisuus koko kansalle. Tehok-. käin keino näitten päämäärien saavuttamiseksi on maan teollistaminen. Teollisten elinkeinojen laajentaminen vaatii suuria pääomansijoituksia, jotka nykyisessä kasvavan kansainvälisen kilpailun ilmapiirissä edellyttävät rahaolojen vakavuutta. II. Täystyöllisyys Valtakunnan koko työvoima kasvaa lähimpien viiden vuoden aikana noin :11a hengellä vuosittain ja alkaneen kymmenluvun lopulla vielä lähes :11a vuodessa. Kun maa- ja metsätalouden työntekijämäärä vähenee näillä aloilla tapahtuvan tuotannon rationalisoinnin takia lähes :11a vuosittain, on teollisiin elinkeinoihin saatava noin uutta työpaikkaa vuodessa. Täystyöllisyyden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että reaalinen tuotanto kasvaa vähintään 5 % vuodessa. Tuotannon ja kansantulon kasvu on puolestaan ratkaisevasti riippuvainen teollisuuden kehityksestä. Liikenne, kauppa ja palveluselinkeinot seuraavat teollisuuden ja rakennustoiminnan aikaansaamaa tuotannon nousua. Teollisuudessa tapahtuu jatkuvaa tuotannon - tehostumista. Sen vuoksi työvoiman lisäys jää teollisuudessa tuntuvasti pienemmäksi kuin tuotannon kasvu. Pääosa uusista työpaikoista avautuu kaupan, liikenteen ja palveluselinkeinojen puolella. Teollisuuden kasvu on kuitenkin perusedellytys näitten elinkeinojen laajentumiselle.

4 4 III. Elintason nostaminen Voimakkaan teollistamisen avulla voimme korottaa reaalista kansantuloa keskimäärin ainakin 5 % vuodessa. Kansantulon jatkuva nousu on välttämätön toimeentulon turvaamiseksi kasvavalle työntekijämäärälle. Myös elintason nostaminen käy mahdolliseksi vain kansantulon lisääntyessä. Tavoitteeksi voimme asettaa 40 % :n yleisen reaaliansioitten lisäyksen 10 vuodessa. Oikeudenmukaisen tulonjakopolitiikan avulla on turvattava vähävaraisimmalle väestölle tuotakin suurempi elintason nousu. IV. Sosiaaliset uudistukset Monet tärkeät sosiaaliset uudistukset ovat varojen puutteessa jääneet toteuttamatta. Kohoava kansantulo antaa mahdollisuuden myös näitten uudistusten suorittamiseen. Kansantulon lisääntymiseen johtavaa teollistamista on siis sosiaalisen turvallisuudenkin takia tehostettava. I. Yleistä SIJOITUSTOIMINTA JA SÄÄSTÄMINEN Säästämis- ja sijoitustoiminta on Suomessa ollut erittäin korkealla tasolla. Olemme säästäneet noin neljänneksen kansantulosta. Tuottavimpiin elinkeinoihin kohdistuvat sijoitukset ovat meillä kuitenkin jääneet tuntuvasti vähäisemmiksi kuin useimmissa muissa maissa. Poikkeuksellisen suuri osa kaikista investoinneista on suuntautunut tuottamattomiin tai vähätuottoisiin kohteisiin mm. maatalouden ja julkisen hallinnon piirissä. Kun lähimmissä läntisissä naapurimaissa noin % kaikista investoinneista on suunnattu teollisiin elinkeinoihin, on Suomessa jääty samojen elinkeinojen osalta alle 50 %:n. II. Sijoitusten suunta Teollisia sijoituksia voidaan laajentaa sekä sijoitusten kokonaismäärää lisäämällä että ohjaamalla nykyistä pääomain käyttöä uusille urille. Jos sijoitusten osuutta kokonaistuotannosta lisättäisiin, hidastuisi elintason nousu. On siis pyrittävä muuttamaan investointien nykyistä suuntausta. Meidän on oltava pidättyväisiä kaikissa niissä investoinneissa, jotka eivät edistä teollista kehitystä. Vähätuottoista ja kansantaloudellisesti toissijaista pääomain käyttöä on rajoitettava ja kaikkea ylellistä rakentamista supistettava.

5 Sijoitustoimintaa on tehostettava, ei ainoastaan teollisuudessa, vaan myös teollista kehitystä palvelevain kulkulaitosten alalla. Teollisuuteen investoitaessa on pyrittävä suosimaan niitä elinkelpoisia yrityksiä, joissa sijoituksilla saadaan suurin mahdollinen tuotannon lisäys tai runsain määrä uusia työpaikkoja. 5 III. Varain hankinta Teollisuuden kehittäminen vaatii suuria varainsijoituksia. Tällaisiin sijoituksiin on pyrittävä saamaan entistä enemmän pitkäaikaisia ulkomaisia lainoja. Varsinaisen tehdasteollisuuden ohella on lainoituskohteiksi saatava myös kaivostoiminta, maan voimatalous sekä kulkulaitokset. Valtaosa teollisten sijoitusten kokonaismäärästä jää joka tapauksessa kotimaisista lähteistä hankittavaksi. Tämän takia tarvitsemme jatkuvasti korkeata säästämismäärää ja myös suurta julkista säästämistä. On välttämätöntä, että julkisia varoja käytetään tähänastista enemmän maan teollistamisen hyväksi. IV. Sijoituspolitiikan tavoitteet Kun julkisessa talouspolitiikassa on ilman riittävää perustetta suosittu monia heikko tuottoisia investointeja, on teollisten sijoitusten lisäämiseksi' pyrittävä a) ohjaamaan työllisyyden ylläpitämiseksi tarkoitetut varat ensi sijassa uuden teollisuuden, teollisuutta palvelevien kulkulaitosten sekä uusien asuntojen rakentamiseen, b) laajentamaan valtion omia teollisia investointeja sekä suuntaamaan valtion avustamat investoinnit entistä enemmän teollisille toimialoille. On suosittava teollista kehitystä tukevia investointeja sekä rajoitettava ja supistettava vähempiarvoisia varainsijoituksia ja tässä tarkoituksessa ohjattava ja valvottava kansantaloutemme investointitoimintaa. I. Teollisuus TEOLLISTAMINEN Suurin työllisyyden nousu voidaan aikaansaada kehittämällä kulutustavarateollisuutta. Tämän teollisuuden alan laajentuminen riippuu kuitenkin kansantulon noususta. Kansantulon nostaminen puolestaan edellyttää perusteollisuuksien kehittämistä.

6 6 Useilla aloilla olemme kasvavassa määrin tuonnista riippuvaisia. Kohoavan tuonnin rahoittamiseksi on laajennettava vientiteollisuuksia ja lisättävä vientiä. Rakentamalla muutakin elinkelpoista teollisuustuotantoa voidaan vähentää tuontitarvetta. Teollisuustuotantoa laajentamalla on pyrittävä vähentämään riippuvuuttamme suhdanneherkistä puunjalosteista. Samalla on pidettävä silmällä taloutemme mukautumista alati laajeneviin kansainvälisiin yhteismarkkinoihin. Uutta kilpailukykyistä teollisuutta rakennettaessa on tähtäimessä pidettävä tuotannon ja sen jalostusasteen nostamista, työtilaisuuksien lisäämistä ja viennin laajentamista ja senvuoksi pyrittävä edistämään ensisijaisesti a) jalostusasteeltaan korkeatasoisen puujalostustuotannon laajentamista raakapuuvarojemme sallimien mahdollisuuksien rajoissa, b) metallien perusteollisuuden ja konepajateollisuuden lisäämistä, niin että malmivaramme tulisivat entistä enemmän kotimaisen jalostuksen piiriin ja että nykyistä suurempi määrä koneita saataisiin omasta maasta, c) kemian perusteollisuuden lisäämistä tähän tuotantoon perustukien muitten teollisuuksien rakentamista silmälläpitäen, d) vesi- ja höyryvoimalaitosten sekä atomivöimalaitosten rakentamista maan energiantarpeen kasvua vastaavalla vauhdilla. Perusteollisuuksien rakentaminen antaa jo rakennusvaiheen aikana reittäin huomattavan määrän työtilaisuuksia sekä rakennettavissa teollisuuksissa että niitten kotimaisten hankintojen puolella. Perusteollisuudet takaavat myös kasvavalle työntekijämäärälle työpaikkoja kulutustavarain tuotannossa sekä kaupassa, liikenteessä ja palveluelinkeinoissa. Teollisuutemme pohjan vahvistuminen luo edellytyksiä myös pienteollisuuden kehittämiselle. Pienteollisuudelle avautuu entistä laajempia mahdollisuuksia toimia suurten teollisuuslaitosten alihankkijana. Julkisen vallan toimenpitein on pyrittävä edistämään pienten teollisuusyritysten erikoistumista niille sopiviin tuotteisiin, jolloin myös vientimarkkmain mahdollisuudet on otettava huomioon. Valtiovallan on toimenpiteillään myötävaikutettava laajan teollistamisohjelman toteuttamiseen. Valtion on otettava päävastuu teollisesta rakentamisesta niissä tapauksissa, joissa vain yhteiskunnan voimavarat riittävät uusien yritysten perustamiseen ja uusien tuotannonalojen avaamiseen tahi joissa teollista kehitystä ei voida yhteiskunnan edun vuoksi jättää yksityisestä yritystoiminnasta riippuvaksi.

7 7 II. Kaivostoiminta Rinnan teollisten tavoitteiden kanssa on pyrittävä kehittämään maan kaivostoimintaa ja tässä tarkoituksessa. a) tehostettava toimenpiteitä uusien mineraaliesiintymien löytämiseksi ja tutkimiseksi, mm. varaamalla valtion budjettiin nykyistä suuremmat tutkimusmäärärahat, b) tuettava kaivostoiminnan aloittamista ja laajentamista sekä malmivarojemme edelleenjalostamista, ensi sijassa valtion omien yritysten puitteissa. III. Liikenne Liikenteen kehittämiseksi on a) laadittava valtakunnan teollistumista palveleva kulkulaitosohjelma ja ohjattava liikenneinvestoinnit sen mukaisesti, b) täydennettävä rautatielaitos teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetustarpeita vastaavaksi, c) ohjattava maantierakennustoiminta nykyistä korostetummin valtakunnallisia kuljetustehtäviä vastaavaksi, d) edistettävä kotimaisen kauppalaivaston uusintaa ja lisäämistä. Julkiset hankinnat, mm. rautatielaitoksen osalta, on työllisyyden turvaamista silmällä pitäen sijoitettava ensisijaisesti kotimaahan. Kauppalaivastoa uudistettaessa on annettava etusija kotimaiselle laivanrakennusteollisuudelle. IV. Teollisuuden sijoittaminen Teollisuus hakeutuu yleensä alueille, missä sen toimintaedellytykset ovat taloudellisesti suotuisimmat. Näihin toimintaedellytyksiin voidaan valtiovallan toimenpitein vaikuttaa. Tämän vuoksi on sopivin toimenpitein pyrittävä a) helpottamaan teollisuuden rakentamista vajaatyöllisyysalueille, b) edistämään maan eri osien raaka-ainevarojen käyttöönottoa, c) parantamaan teollistamista silmällä pitäen maan syrjäseutujen kulkuyhteyksiä. Maan teollistuminen lisää uusien asuntojen tarvetta. Tämän vuoksi on tehostettava ja tuettava asuntojen rakentamista teollistuvilla alueilla.

8 8 ASUNTOPOLITIIKKA I. Yleistä Asumiskustannukset ovat Suomessa erittäin korkeat. Useat perheet joutuvat uhraamaan vaatimattomaankin asuntoon kolmanneksen, jopa puolet tuloistaan. Muissa pohjoismaissa on katsottu, ettei asuminen saa viedä viidennestä enempää. Korkeitten asumismenojen takia on vähävaraisten perheitten työlästä hankkia itselleen pientäkään nykyaikaista asuntoa. Asumisen kalleus on ollut syynä asumisahtauteen. Maassamme on viime aikoina valmistunut keskimäärin uutta asuntoa vuodessa. Asutuskeskuksissa on uusia asuntoja rakennettu vuosittain noin , mistä määrästä puolet on ollut Aravan osuutta. Tämä tuotanto on ollut riittämätön asunto vajauksen poistamiseen. Asuntoja on yhä edelleen niukalti, niitten huoneluku alhainen ja asumisahtaus suuri. Asumistiheyden puolesta Suomi kuuluukin Euroopan heikoimpiin maihin. Täällä asuu keskimäärin 1,5 henkilöä huonetta kohti, muissa pohjoismaissa sen sijaan vain 0,8 0,9 henkilöä. Valtaosa asuntojen tuotannosta tapahtuu useimmissa maissa julkisen tuen turvin, sosiaalisena asuntorakennustoimintana. Suomessa on julkisen tuen osuus ollut aivan liian vähäinen ja epävakainen. II. Asuntojen tarve Maamme väkiluku lisääntyy alkaneen, kymmenluvun aikana noin :11a. Sodanjälkeisten suurten ikäluokkien tullessa täysi-ikäisiksi kohoaa myös uusien perheitten vuotuinen määrä tuntuvasti nykyisestään. Odotettavissa oleva elintason yleinen nousu lisää niin ikään uusien ja entistä tilavampien asuntojen kysyntää. Teollistuminen lisää lähinnä asutuskeskusten väestömäärää. Arvioidaan, että noin kaksi kolmannesta koko vuosikymmenen väenkasvusta tapahtuu asutuskeskuksissa. Maaseudullakin on odotettavissa huomattavia muutoksia uusien asutustaajamien kasvaessa teollistuville alueille. Kaikilla näillä alueilla tulee esiintymään asuntojen puutetta ja sen takia tuotannon painopiste on keskitettävä sinne, minne väestö uusia toimeentulomahdollisuuksia hakiessaan siirtyy. Asuntojen tuotantoa on tehostettava myös asuntokantamme uudistamiseksi. Vanhat ja asumistilaltaan epätyydyttävät- asunnot on korvattava uusilla ja heikkolaatuinen asuntokanta saatava vähitellen poistetuksi. Asuntokantamme lisääminen ja uudistaminen edellyttää tuotannon

9 kohottamista. Vuotuinen asuntojen tuotanto on nostettava nykyisestä :sta noin :een. v III. Asuntotuotannon suunta Suurin osa asuntokannastamme on perhe-asunnoiksi soveltumattomia pienhuoneistoja. Tilanne pysyy jatkuvasti epätyydyttävänä, ellei asuntotuotantoa voimakkaasti suunnata kyllin tilavien perheasuntojen linjalle. Tämä on kuitenkin mahdollista vain sillä edellytyksellä, että asumiskustannuksia saadaan riittävästi alennetuksi. Omat asunnot ovat osoittautuneet monessa suhteessa tarkoituksenmukaisiksi. Niitten avulla on voitu mm. edistää asuntosäästämistä ja siten helpottaa asuntotuotannon tarvitsemien pääomien kokoamista. Vähävaraisilla kansanluokilla ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia oman asunnon vaatimain sangen huomattavien sijoitusvarojen hankkimiseen. Pienituloisten tarvitsemia vuokra-asuntoja on rakennettu varsin vähän; Arava-tuotannossakin niitten osuus on ollut vain vajaa kolmannes. Tämän vuoksi on viimeaikaista asuntopolitiikkaa jatkaen tehostettava vuok*ra-asuntojen rakentamista ja lisättävä niitten osuutta koko tuotannosta. Asuntotuotannossamme tarvitaan kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Tuotantoa on tässä suhteessa pyrittävä ohjaamaan tarkoituksenmukaisella asemakaava- ja tonttipolitiikalla. IV. Asuntotuotannon rahoittaminen Asuntotuotannon tehostaminen edellyttää yhteiskunnan toimenpiteitä. Sen vuoksi on julkisen vallan tukea asuntotuotannolle nykyisestään lisättävä. Suunnitelmallisen rakentamisen edistämiseksi on asuntotuotannon julkinen tuki saatava entistä kiinteämmälle, pitkäaikaiselle pohjalle. Tässä tarkoituksessa on a) turvattava asuntotuotannon pitkäjännitteiset rahoitusohjelmat, b) lisättävä julkisia asuntotuotantolainoja, c) tuettava ensisijaisten asuntotuotantolainojen hankintaa, d) edistettävä asuntojen hankintaan kohdistuvaa yksityistä säästämistä. V. Rakennuskustannukset Asuntojen rakentaminen* tulee maassamme nykyisin varsin kalliiksi, mm. korkeitten välillisten verojen takia. Rakennuskustannuksia on alennettava tuotannon lisäämiseksi ja asumismenojen supistamiseksi. Tämän vuoksi on julkisen vallan toimenpitein pyrittävä 43 Sos.-dem. P. Pöytäkirja 9

10 10 a) edistämään asuntotuotannon rationalisointia ja koneellistamista mm. uudistamalla nykyinen liikevaihtoverojärjestelmä sekä tehostamalla rakennusteknillistä tutkimustoimintaa, b) tukemaan pitkäjännitteisten tuotanto-ohjelmien toteuttamista ja alueittain rakentamista, c) mukauttamaan rakentamista koskevat säännökset taloudellisuuden vaatimuksiin, d) harjoittamaan sellaista tonttipolitiikkaa, joka turvaa halpojen asuntotonttien saannin ja ehkäisee kaiken keinottelun, e) valvomaan rakennustoimintaa kelvollisten asuntojen tuottamiseksi sekä rakennuskeinottelun ja kohtuuttomien yrittäjävoittojen ehkäisemiseksi. Maassamme on lähes kaikkialla tilaa rakentaa väljästi. Uusia asuntoalueita suunniteltaessa tai entisiä uudistettaessa on kuitenkin pidettävä silmällä, ettei aiheuteta asukkaille tarpeettomia lisämenoja. VI. Asumiskustannukset Asumismenoja on kevennettävä rakennuskustannuksia alentamalla. Sen ohella on asumismenojen vähentämiseksi pyrittävä a) lisäämään halpakorkoisten julkisten lainojen osuutta asuntorakennustoiminnassa, b) keventämään korkokustannuksia ja pääoman kuoletuksia, c) supistamaan asukkailta vaadittavien pääomansijoitusten osuutta, d) lisäämään vähävaraisille myönnettäviä korottomia tai halpakorkoisia asunnonhankintalainoja,. e) tehostamaan halpojen vuokratalojen,rakentamista,. f) jatkamaan asunnontarvitsijoita hyödyttäviä veronhuojennuksia. Asuntojen kalleus on erityisen kipeästi koetellut vähäisten tulojen varassa eläviä vanhuksia ja invalideja. Yhteiskunnan velvollisuutena on turvata heille halvat ja kelvolliset asunnot. Asumis- ja vuokrakustannusten yleistä.kehitystä on tarkoin seurattava ja varottava kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat kohottaa vähävaraisen väestön asumismenoja.. VII. Perheenasuntoavustukset Asuntopolitiikan tärkeimpiä tehtäviä ori kelvollisten perheasuntojen hankkiminen. Lähiaikojen tuotannossa on perheasuntojen osuutta pyrittävä lisäämään. Kun yleisten asumiskustannusten korkeuden takia on vähävaraisten perheiden ollut pakko asua ahtaasti, on yhteiskunnan tuettava perheiden siirtymistä tilavampiin asuntoihin.

11 Perheenasuntoavustusjärjestelmä on uudistettava niin, että vähävaraiset tai varattomat perheet saavat nykyistä tehokkaamman julkisen asumistuen. 11 VIII. Asuntotuotannon ohjaus Tilavien ja halpojen asuntojen hankkimiseksi vähävaraisille ja asumisahtauden poistamiseksi on asuntotuotantoa lisättävä. Perheasuntojen osuutta tuotannossa on kohotettava ja yleisiä asumiskustannuksia alennettava. Näitten päämäärien saavuttamiseksi.on asuntopolitiikka uudistettava ja asuntotuotannon tukea lisättävä. Valtion, kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen panosta asuntotuotannossa. on laajennettava. Asuntotuotannon ohjaamiseksi oikeille urille ja parhaimman mahdollisen kokonaistuloksen saavuttamiseksi on asutuskeskusten ja maaseudun asutustaajamien asuntopolitiikan johdossa pyrittävä tarkoituksenmukaiseen keskitykseen ja yhtenäistämiseen. I. Yleistä MAATALOUSPOLITIIKKA Teollisuuden laajentaminen takaa nopeimman tien kansantulon ja elintason nousuun. Samalla saadaan uusia työpaikkoja teollisiin elinkeinoihin. Nämä uudet työpaikat ovat välttämättömät, jotta voisimme hankkia kohtuullisen toimeentulon sille suurelle osalle maaseudun väestöä, joka nykyisin elää alituisen työttömyyden puristuksessa. Teollistaminen antaa uusia mahdollisuuksia myös maataloutemme tuotannon tehostamiseen ja sen tuotteiden menekin varmistamiseen. Suurimman tehokkuutensa maatalous onkin saavuttanut pisimmälle teollistuneissa yhteiskunnissa. Suomessa tarvitaan maataloutta, jotta saavuttaisimme kohtuullisen omavaraisuuden elintarvikkeiden tuotannossa. Kun maatalouden tuotantokustannushinnat ovat täällä korkeat, on kotimaisen kulutuksen ylittävää tuotantoa vältettävä sekä pyrittävä ohjaamaan tuotanto aloille, jotka ovat oloissamme sopivimmat. Maatilataloutemme elinkelpoisuutta voidaan tarkoituksenmukaisin tukitoimenpitein parantaa. Päämääränä on pidettävä sellaista tuotannon tehostumista, mikä jatkuvasti vähentää julkisen tuen tarvetta. Maataloutta tuettaessa on otettava huomioon maan teollistamisen vaatimukset.

12 12 II. Maataloustuotannon suunta ja tavoitteet 1) Maataloustuotannossamme on pyrittävä ensi sijassa peruselintarvikkeiden hankintaan kotimaasta. Tavoitteena on pidettävä kohtuullista omavaraisuutta. Samalla on pyrittävä nykyistä tasaisempaan omavaraisuusasteeseen eri tuotteiden osalta. 2) Kannattamattomasta ja valtion taloutta suuresti rasittavasta maataloustuotteiden viennistä on pyrittävä irroittautumaan. Maatalouden tuotanto olisi vakaannutettava kotimaista kulutusta vastaavaksi. 3) Maatalouden tuotantosuuntaa ja tuotannon laajuutta on pyrittävä ohjaamaan lähinnä hintapolitiikan avulla. Ylituotannon ehkäisemiseksi on ryhdyttävä tarvittaessa muihinkin toimenpiteisiin ja tutkittava mm. sopimusviljelyn laajentamismahdollisuuksia. UI. Maataloustuotannon tehostaminen 1) Kun maatalouden konekanta on kokonaisuutena ottaen jo nyt varsin runsas, on päähuomio lähitulevaisuudessa kiinnitettävä muiden tuotannonedellytysten parantamiseen. Jotta kone-, rakennus- ja maapääomaa voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin, on pyrittävä a) rajoittamaan maatilojen jakamista pienemmiksi tilayksiköiksi, b) hankkimaan tilojen elinkelpoisuuden parantamiseksi lisämaata yhdistämällä pieniä tiloja suuremmiksi esim. niissä tapauksissa, jolloin muuttoliike jättää tiloja vapaiksi tai jolloin omistajat muista syistä ovat halukkaat luopumaan tiloistaan, c) parantamaan tuotannon edellytyksiä tilusjärjestelyillä (maaalojen vaihdolla tms. toimenpiteillä), d) välttämään maatilojen lukumäärän lisäämistä, e) edistämään maatilojen peruskorjauksia (kuten peruskuivatusta, salaojitusta, kivenraivausta, tilusteiden rakentamista, vesihuoltoa, sato varastojen keskittämistä, kotieläinsuojien uudistamista sekä peruslannoitusta), f) ohjaamaan tuotantoa niille alueille, missä kunkin tuotteen tuotantoedellytykset ovat suotuisimmat ja tässä tarkoituksessa edistämään mm. alueittaista ja tilakohtaista erikoistumista. 2) Maataloutemme tuotannon tehostaminen edellyttää osittain valtion rahoitusta. Julkista tukea on kuitenkin pyrittävä asteittain vähentämään lisäämällä maataloudenharjoittajain omalla vastuulla tapahtuvaa rahoitusta. 3) Maatalouden luotonsaantimahdollisuuksia on julkisen vallan toimenpitein pyrittävä helpottamaan. Erityisesti on pyrittävä huo-

13 lehtimaan riittävien huokeakorkoisten lainojen saannista pienimmille tiloille. 4) Maataloustarvikkeiden hankintaan sekä muihin vastaaviin tarkoituksiin on valtion varoista maksettava avustuksia vain pientiloille. 5) Maatalouden verotus on uudistettava muitten elinkeinojen verotusta vastaavaksi ja siten, että pienimpien tilojen verotus keventyisi. 13 IV. Hintapolitiikka 1) Maataloustuotteiden kotimaisen myynnin lisäys kohottaa jatkuvasti maatalousväestön tuloja. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kohtuulliset peruskorjausinvestoinnit. Kun maatalousväestön tulot näin kasvavat samalla tavoin kuin teollisten työntekijäin ansiot, on jatkuvista maataloustuotteiden hintojen korotuksista luovuttava. 2) Maataloustuki on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä niin, että tuen muotoja olisi nykyistä vähemmän. Samalla on pyrittävä välttämään alituiseen toistuvia, tuotannon määrään ja hintoihin vaikuttavia erillisratkaisuja lainsäädännössä ja valtion taloudessa. 3) Maataloustuotteiden hintatason määrääminen lakisääteisesti on osoittautunut käytännössä hankalaksi ja kuluttajain kannalta kohtuuttomaksi. Se on samalla ollut epäoikeudenmukainen pienviljelijöille. Maataloustulon vakaantumista ei ole myöskään kyetty saavuttamaan. Kun palkkatyöansiot ovat nyt vailla indeksisidonnaisuutta, olisi luovuttava lakisääteisestä maataloustuotteiden hintojen määräämisestä ja siirryttävä vapaaehtoisten, vuotuisten hintasopimusten pohjalle. Kuluttajain, palkansaajain ja pienviljelijäin edut on tällaisia sopimuksia tehtäessä otettava huomioon. 4) Maataloustuotteiden hintoja määrättäessä on perustana pyrittävä pitämään maailmanmarkkinain hintatasoa. Kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi maataloudesta elävälle väestölle on tällöin kuitenkin otettava huomioon maamme syrjäisen sijainnin ja ilmastollisten olosuhteiden sekä maatilataloutemme pienviljelysvaltaisuuden vaikutukset tuotantokustannuksiin. Maatalouden tuottavuuden nousu on niin ikään otettava huomioon. V. Metsätalous 1) Metsätaloutemme tulevan kehityksen sekä metsiemme suunnitelmallisen hoidon takia on välttämätöntä, että metsänhoidollisesti yhtenäisten suurten metsälöiden pirstomisesta luovutaan. Pienten

14 14 metsäalueiden omistajain yhteistoimintaa on pyrittävä" edistämään Koko metsätalouspolitiikkamme on ohjattava metsänhoidollisten vaatimusten perustalta lähteväksi. 2) Teollisten raaka-ainevarojemme lisäämiseksi on valtiovallan ryhdyttävä tähänastista tehokkaampiin toimenpiteisiin maan syrjäisimpien metsäalueiden raakapuun talteenottamiseksi ja jalostamiseksi. 3) Työllisyyden ja tuotannon turvaamiseksi on valtiovallan pyrittävä tasaamaan raakapuun hankintoja ja kantohintaa sekä torjuttava pyrkimykset kantohintatason nostamiseen metsätyöpalkkojen tai puunjalostustuotteiden markkinointimahdollisuuksien kustannuksella. I. Yleinen verorasitus VEROTUSPOLITIIKKA Vähävaraisten kansalaisten verorasitus on vanhentuneiden ja epäoikeudenmukaisten verolakien takia muodostunut kohtuuttomaksi. Erityisesti on kunnallinen, vero ollut palkansaajia ja pienviljelijöitä rasittava. Samanaikaisesti ovat monet suurituloisten ryhmät ja suurten omaisuuksien haltijat päässeet sangen lievillä veroilla. II. Välitön verotus Välittömän verotuksen alalla on päästävä nykyistä suurempaan oikeudenmukaisuuteen eri veronmaksajaryhmien kesken. Erityisesti pienituloisten henkilöiden verotaakkaa on voitava keventää. Verotuspolitiikassa on tämän takia pyrittävä a) uudistamaan valtion tulo- ja omaisuusveron asteikko ja veroluokat nykyistä kevyemmiksi pienituloisille, b) korottamaan huipputuloista ja suuromaisuuksista kannettavaa veroa, c) lisäämään pienituloisten sosiaalisia verohelpotuksia. Kunnallinen verotus on saatava nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Kunnallisen verorasituksen keventämiseksi on rajoitettava kunnille annettujen taloudellisten velvoitusten laajuutta. Pimeät tulot on vedettävä verotuksen piiriin ja omaisuuden ansiotonta arvonnousua verotettava. Verotarkkailua on tehostettava. Yhteiskunnallista tyytymättömyyttä synnyttävien suurten yksityisten omaisuuksien kertymistä on pyrittävä verotuksen avulla jarruttamaan ja tutkittava mahdollisuuksia nykyistä tiukempien perintöverosäännösten käyttöönottamiseksi.

15 III. Välilliset verot» Välilliset verot, jotka ovat valtion suurin tulonlähde^ ovat kuluttajia rasittavia. Korkeat välilliset verot ovat muodostuneet myös jarruksi taloudelliselle rationalisoinnille. Näitä veroja uudistettaessa on kuluttajien yleistä verorasitusta kevennettävä. IV. Verotus ja julkinen talous Verotuspolitiikkaa uudistettaessa on huolehdittava siitä, että sosiaalisen turvallisuuden vaatimukset pystytään täyttämään jaketta kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi tarpeelliset pääoman sijoitukset tulevat suoritetuiksi. 15 I. Työajan lyhentäminen SOSIAALIPOLITIIKKA Nopea taloudellinen edistys on vähentänyt pitkien työpäivien tarpeellisuutta samalla kun kiristynyt työn tahti edellyttää lisättyjä vapaa-aikoja. Lyhyempi työaika lisää myös työvoiman tarvetta ja siten vähentää työttömyyttä. Kun teollistuminen antaa mahdollisuuden työajan yleiseen lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta, on useissa maissa siirrytty lyhyempiin työviikkoihin ja työpäiviin. Sama on myös meidän tavoitteemme. Ensi vaiheessa on päästävä 5-päiväiseen ja 40-tuntiseen työviikkoon. Sen ohella on säännöllistä vuorotyötä tekevien työpäivä lyhennettävä 7-tuntiseksi. Samalla on kiireellisesti saatettava työaikalait voimaan niillä aloilla, joilla työaikaa ei vielä ole säännöstelty sekä pyrittävä^työäikojen pituudessa ilmenevien eroavuuksien poistamiseen. II. Minimipalkat Palkkaustason kohottaminen heikoimmin palkatuilla aloilla on koko yhteiskunnan edun mukaista. Monessa maassa onkin säädetty lakeja, joilla määrätään vähimmäispalkat. MinimipalkkasäädöksiUä on voitu ehkäistä työvoiman riistoa ja suojata työntekijäin oikeuksia. Kun kansalaisten työvoima on perustuslakiemme mukaan valtakunnan erikoisessa suojeluksessa, on tutkittava, voitaisiinko joitakin aloja koskeva minimipalkkalaki säätää myös Suomessa.

16 16 III. Vuosilomien pidentäminen Vuosiloman tarkoituksena on työntekijän terveyden ja työkunnon ylläpitäminen. Nykyajan tiukka työn tahti vaatii entistä pitempiä vapaa-aikoja, myös vuosilomien muodossa. Teollistumisen tuoma jatkuva kansantulon nousu puolestaan tekee mahdolliseksi lomien pidentämisen tulotasoa alentamatta. Työntekijän lomantarpeen kannalta on epäolennaista, millä alalla hän työskentelee ja minkä lain perusteella hänen lomaoikeutensa määräytyy. Kaikille työntekijöille on tunnustettava oikeus yhtäläiseen ja samoin perustein laskettavaan vähimmäislomaan. Toisistaan poikkeavien lomalakien voimassapitäminen käy sitäkin kohtuuttomammaksi kun käytännössä yhä suurempi osa työntekijöitä siirtyy yhteiskunnan teollistuessa pitempien vuosilomien piiriin. Vuosilomia koskeva lainsäädäntö on uudistettava työntekijäin oikeutettujen vaatimusten ja muuttuneiden olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Tällöin on edelleen turvattava nuorten työntekijäin oikeus normaalia pitempään vuosilomaan. IV. Työväensuojelu ja ammattientarkastus Maamme teollistuessa on työväensuojelulainsäädäntöä pyrittävä kaikilta osiltaan kehittämään. Työturvallisuutta koskevia määräyksiä on ajanmukaistettava. Työntekijäin oikeuksien suojaamiseksi on ammattientarkastusta tehostettava. Ammattientarkastus on kokonaisuudessaan otettava valtion hoitoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tarkastustoiminnan tehostamiseen erikoisaloilla, mm. metsä- ja maataloustöissä sekä kulkulaitosten piirissä. Myös työntekijäin luottamusmiesten tehtävät ja oikeudet on nykyistä tarkemmin määriteltävä. V. Sairausvakuutus Sairausvakuutus on keskeisimpiä osia koko sosiaaliturvasta. Useissa maissa on muu sosiaaliturva rakennettu sairausvakuutuksen pohjalle. Tällä vakuutuksella on suuri merkitys vähävaraisille kansanluokille ja kaikille työkuntoisille kansalaisille. Sairastunut henkilö voi vakautuksen avulla turvautua tarvittavaan hoitoon ja siten lyhentää poissaoloansa työstä, vieläpä torjua työkyvyttömyydenkin syntymistä. Työttömyysvakuutuksen ohella on sairausvakuutusta pidettävä yhtenä tärkeimmistä lähitulevaisuuden sosiaalipoliittisista tavoitteis-

17 tamme. Sairasvakuutusta toteutettaessa on päämääränä pidettävä koko kansan saattamista yleisen ja pakollisen vakuutusturvan piiriin. Samanaikaisesti sairausvakuutuksen kanssa on pyrittävä kehittämään myös muita sosiaalivakuutuksen muotoja, mm. yleistä perheenturvavakuutusta. Äitiysloma on saatava palkalliseksi. 17 VI. Eläketurva Nykyaikaisen yhteiskunnan tärkeimpiin sosiaalisiin tehtäviin kuuluu riittävän eläketurvan järjestäminen vanhuksille ja työkyvyttömille. Tämä tehtävä tulee sitä merkittävämmäksi mitä suuremmiksi vanhusten ikäluokat kasvavat väestön keskimääräisen eliniän pidentyessä. Jotta riittävä eläketurva saataisiin sosiaalisella lainsäädännöllä taatuksi kaikille kansalaisille, on pyrittävä a) kehittämään nykyistä kansaneläkejärjestelmää niin, että se entistä paremmin sulkisi piiriinsä eläkkeentarvitsijat ja että vanhusten ja työkyvyttömäin eläketurva jatkuvasti kohentuisi, b) uudistamaan yksityisessä työsopimussuhteessa olevien eläkeoikeus niin, että työnantaja tulisi velvoitetuksi eläkkeen maksuun kansaneläkkeestä riippumatta. VII. Ammattikasvatus ja tutkimustoiminta Kansantalouden saavutukset ovat suuressa määrin työntekijäin ammatillisesta taidosta ja korkeaan pätevyyteen perustuvasta tieteellisestä ja teknillisestä tutkimustoiminnasta riippuvaisia. Henkisen panoksen osuus on todettu erittäin merkittäväksi työsaavutusten lisäämisessä. Kaikkialla maailmassa pyritäänkin nykyisin kohottamaan työntekijäin ammattitaitoa ja laajentamaan tutkimustoiminnan alaa. Suuri osa maamme nuorisosta tulee työmarkkinoille vailla kunnollisen ammattikoulutuksen suomaa taitoa ja pätevyyttä. Kun lähivuosina ns. suuret ikäluokat ovat saapumassa työkykyiseen ikään, uhkaa ammattitaidottomuus entistä suurempaa nuorten määrää. Koulutus- ja harjoituspaikat ovat aivan liian vähälukuisia. Ammattitaidon puute merkitsee työntekijälle itselleen heikompia ansioita ja turvattomuutta toimeentulon suhteen. Koko yhteiskunta kärsii työntekijäkunnan huonosta keskimääräisestä koulutustasosta. 1) Ammattiopetuksen tehostamiseksi on pyrittävä a) lisäämään nuorison ammattikoulutuksen mahdollisuuksia kaikkia eri koulumuotoja hyväksikäyttäen ja kaikissa koulutuksen eri

18 18* asteissa sekä tukemaan opetusta mm. koulumaksuja alentamalla ja ilmaista oppi- ja kurssikirjallisuutta hankkimalla, b) uudistamaan ammattiopetuslaitoksemme teollistuvan yhteiskunnan koulutarpeita vastaavaksi, c) helpottamaan nuorison mahdollisuuksia, peruskoulutuksen muodoista riippumatta, saada korkeinta ammattiopetusta, d) laaj entämään tarkoituksenmukaista ammatinvalintaa ja työhönohjausta, e) kehittämään oppisopimusjärjestelmän tarjoamia ammattikoulutusmahdollisuuksia, f) lisäämään ammattikasvatusta palvelevaa kurssitoimintaa ja jatkokoulutusta. Ammattiopetus on sen hallintoa uudistamalla pyrittävä keskittämään yhtenäisen johdon alaisuuteen. 2) Tutkimustoiminnan tehokkuutta haittaa varojen niukkuus. Vähävaraisuus on usein esteenä myös työntekijäin, teknikkojen ja tutkijain ammattitaidon kohottamiselle. Yhteiskunnalta on vaadittava toimenpiteitä näitten esteitten poistamiseksi ja tämän vuoksi on a) voimakkaasti lisättävä kaikenasteisten ammattiopintojen tukemista toteuttamalla kiireellisesti suuri julkinen stipendi- ja apurahabudjetti, minkä turvin tutkimushenkilöstön ja ammattityöntekijäin pätevyyttä ja koulutustasoa voitaisiin kohottaa, b) tuettava uusimman tieteellisen ja teknillisen kehityksen vaatiman erikoishenkilöstön kouluttamista, c) lisättävä tutkimustoimintaan myönnettäviä yleisiä varoja, d) edistettävä tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistoiminnan aikaansaamista tärkeimpien alojen tutkimustoimessa,. e) edistettävä Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistoimintaan tieteen ja tekniikan eri aloilla. TALOUDELLINEN SUUNNITELMALLISUUS Maan teollistaminen edellyttää suunnitelmallista taloutta. Taloudellinen suunnitelmallisuus perustuu puolestaan jatkuviin ja tarkkoihin tutkimuksiin. Meidän maassamme haittaa tutkimustoimintaa tuoreitten ja tarkkojen perustietojen puute sekä hajanaisuus tutkimustoiminnan organisaatiossa.

19 Kun kaikkien talouspoliittisten ratkaisujen on nojauduttava laajaan tietojen kokoamiseen sekä niitten pohjalta tehtäviin laskelmiin, kaipaa taloudellinen tutkimuksemme huomattavaa tehostamista. Samalla on tutkimustoimi saatettava puolueettomalle pohjalle. Erittäin tärkeätä on luotettavien tietojen saanti hintojen ja palkkojen kehityksestä. Niin ikään on laadittava jatkuvia ja tarkkoja selvityksiä suhdannekehityksestä sekä eri elinkeinonalojen taloudellisista tuloksista. Maataloutta koskevat tutkimukset on myös saatettava nykyistä luotettavammalle pohjalle. Kansan toimeentuloa kohottavan teollistamisen edistämiseksi on talouspoliittinen suunnittelutoiminta yhdenmukaistettava sekä kiirehdittävä sellaisen käytännön teollistamisohjelman laatimista, joka sisältäisi ehdotukset hallituksen ja eduskunnan päätettävistä tehtävistä. 19 MONOPOLIVOITfOJEN POISTAMINEN Elintason nousun ja sosiaalisen edistyksen ehtona on pysyvä rahan arvo, joka vuorostaan perustuu hintojen vakavuuteen. On huolehdittava siitä, että aiheettomat hintojen korotukset estyvät ja että teknillisen kehityksen tarjoamat mahdollisuudet hintojen alentamiseksi toteutuvat. Tehokkain keino näiden päämäärien saavuttamiseksi on sellaisten olosuhteiden luominen, joiden vallitessa kotimaisten tuottajien on toimittava harkitun taloudellisesti keskinäisessä ja ulkomaisten yrittäjien kanssa käytävässä kilpailussa. On valvottava, etteivät yrittäjät pyri väistämään hintoja alentavaa kilpailua keskinäisin rengastumis- eli kartellisopimuksin ja etteivät monopoliasemassa olevat yrittäjät ja yritysyhtymät kisko kohtuuttomia voittoja. Tämän vuoksi on a) kartelleja ja monopoleja sekä yleensä kilpailuoloja valvovan kartelliviraston toimintaa tehostettava, b) kartelli- ja monopolilainsäädäntöä kehitettävä niin, että valtiovalta saa entistä suuremmat mahdollisuudet ilmenevien epäkohtien korjaamiseen. Tullipolitiikkaa on kotimaista tuotantoa suojaten harjoitettava siten, etteivät tuottajat saa kannustinta ylihintojen ja suhteettomien voittojen tavotteluun.

20 20*) TALOUDELLINEN DEMOKRATIA Taloudellisen demokratian kehittäminen kuuluu tärkeänä osana koko yhteiskuntamme kansanvaltaistamiseen. Julkista talouspolitiikkaa on hoidettava kansanvaltaisin toimintatavoin ja väestön enemmistön edut huomioon ottaen, taloudellista lainsäädäntöä on demokratisoitava, kansalaisten osallisuutta maan talouskoneiston hoidossa lisättävä ja yksityiseen pääomaan perustuvan taloudellisen harvainvallan toimintatilaa rajoitettava. Näitten päämäärien saavuttamiseksi on pyrittävä a) tukemaan ammatillisten järjestöjen pyrkimyksiä lisätä työntekijäin oikeuksia työpaikoilla ja heidän myötävaikutustaan laitosten ja yritysten hoidossa, b) edistämään talouselämämme yleistä kansanvaltaistamista ja kansanvaltaisten taloudellisten yritysten syntymistä ja kehittymistä, c) uudistamaan yritystoimintaa ja taloudellisia yhteisöjä koskevat lainsäännökset, niin että omistusoikeuden väärinkäyttö voitaisiin ehkäistä ja että taloudelliset olot tulisivat nykyistä laajemman julkisuusvelvoitteen alaisiksi. *) Liitevihkoissa säilytetty alkuperäiset sivunumerot.

Liitevihko 3: Sivut 1 150 E SI TY K S IA PUOLUEKOKOUKSELLE

Liitevihko 3: Sivut 1 150 E SI TY K S IA PUOLUEKOKOUKSELLE Liitevihko 3: Sivut 1 150 E SI TY K S IA SOSIALIDEMOKRAATTISEN PUOLUEEN XXV PUOLUEKOKOUKSELLE 19 60 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUETOIMIKUNTA OHJELMA- JA JULKILAUSUMAVALIOKJUNTAAN I. Esitykset 1 18 1. Puoluetoimikunnan

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy

Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Kaikki köyhät kunnan vuokraasuntoon? Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Teija Ojankoski VAV Asunnot Oy Sata-komitea Tausta Julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi

Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi 23.1.2003 Lääkkeitä asuntopolitiikan ongelmiin -keskustelupaperi Vihreälle eduskuntaryhmälle asuntopolitiikan parantaminen on ollut tärkeä perhe- ja kaupunkipoliittinen tavoite koko vaalikauden. Hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot